Siili

Siili tuo takapihan hiljainen tuhisia on tuttu meille kaikille. Siilistä tulee mieleen harmiton suloinen piikkikasa, mutta tiesitkö, että pohjimmiltaan siili on peto? Se käyttää ravinnokseen lintujen munia ja poikasia, sammakoita, hiiriä ja muita pieniä eläimiä. Itse siili ei ole helppo saalis. Sanotaan, että mäyrä on ainoa, joka pystyy purkamaan palloksi itsensä tehneen siilin kynsillään. Siksi siilejä harvoin näkee siellä, missä on runsaasti mäyriä. Mäyrän lisäksi suuret petolinnut saattavat olla siilille vaaraksi. Suurin uhka siilille on liikenne. Siellä missä on runsaasti siilejä, näkee usein auton alle jääneitä.

Siilin suojana olevat n. 6000 piikkiä ovat sisältä ilman täyttämiä. Piikit ovat tehokas suoja petoja vastaan. Siili pystyy kiertymään keräksi puolustautuessaan. Piikeistä voi olla myös siileille haittaa. Se voi jäädä kiinni verkkoihin kuten marjapensaiden suojaverkot ja jalkapallo maalien verkot. Piikit ovat terävät, kun siili nostaa ne pystyyn puolustautuessaan. Siilin masussa on pehmeää karvaa, jonka rapsuttelusta se nauttii. Siiliä pystyy käsittelemään paljain käsin, kunhan on varovainen.

Monet ihmiset ruokkivat siilejä. Eniten ruokinnasta on hyötyä syksyisin, kun siili kerää vararavintoa talvea varten. Kesällä ei siiliä tarvitse syöttää, se kyllä löytää riittävästi ravintoa luonnosta. Lisäruoka saattaa vaan lihottaa siiliä. Kuumina kesinä raikasta vettä kannattaa olla saataville. Mitä ravintoa sitten siilille voi antaa? Hyviä ruokia ovat esim. kissoille ja koirille tarkoitetut ruuat. Kuivamuonat pitää aina ensin pehmentää vedessä. Pitää myös tarkastaa, etteivät ruuat sisällä viljaa, koska viljat eivät sovi siilin ruuansulatukseen. Myös kypsennetty suolaton kala on hyvää ruokaa, mutta ei raaka kala. Maitoa siilille ei saa antaa, koska siitä pikku tuhisija saa melkoisia vatsanväänteitä. Myös vähärasvaista suolatonta kypsennetty vaaleaa lihaa voi tarjota siilille. Siili menee talviunille lokakuun aikana. Jotkut siilit saattavat mennä nukkumaan jo syyskuun lopulla. Siili nukkuu koloissa ja lehtikasojen alla. Siiliä voi auttaa rakentamalla siilille talvipesän laudoista. Se kannattaa tehdä reilunkokoinen 40 cm leveydeltään ja korkeudeltaan, jotta sinne mahtuu reilusti eristemateriaalia. Suuaukko kannattaa kuitenkin tehdä pieneksi, etteivät siilin viholliset mahdu sisään. Pesä kannattaa laittaa lehtikasaan, niin että siinä on lehtiä päällä ja siili voi kuljettaa lehtiä myös sisään eristeeksi. Niitä voi jo laittaa valmiiksi pesään ja myös heinää voi laittaa laatikon sisälle.

Siilin lisääntyminen alkaa, kun siili herää talviuniltaan. Siilinaaras parittelee useamman koiraan kanssa ennen kuin tulee tiineeksi. Kaikki siilit eivät synnytä edes joka vuosi. Siili tulee lisääntymiskykyiseksi noin vuoden ikäisenä. Naaraista kilpailevat urokset puskevat toisiaan otsapiikeillään ja purevat toisiaan, välillä tosi kovastikin. Naaras kantaa poikasia n. 35-37 päivää. Syntyessään poikaset ovat 6-10 cm mittaisia, 8-25g painoisia; vaaleanpunainen iho ja nestekerros peittävät piikit; joitakin (n. 150) valkoisia piikkejä on näkyvissä. Noin 36 tuntia syntymästä, valkokärkiset, tummat piikit alkavat vähitellen ilmaantua.

Poikaset osaavat mennä kerälle, kun syntymästä on kulunut 11 päivää. 14 päivän paikkeilla avautuvat silmät. Kolmen viikon kuluttua ovat kaikki piikit ruskeita. Ensimmäiset hampaat ilmaantuvat jo 24 päivän ikäisinä maitohapaat alkavat uusiutua. 5-7 viikon kuluttua emo alkaa vieraannuttamaan poikasiaan, tuolloin poikaset painavat 150-250g ja ovat 16-18 cm pitkiä kuonosta häntään. Uusi tuhisia sukupolvi on valmiina takapihan valloitukseen.

Lähteet: