Armeija

Suomen lain mukaan asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta. Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta. Asevelvollisuus koskee tavallisesti vain miehiä. Asevelvollisuuteen kuuluvat kutsunnat, varusmiespalvelus, siviilipalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus. Maanpuolustusvelvollisuus päättyy, kun mies täyttää 60 vuotta.

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen voit hakea, jos olet Suomen kansalainen, 18-29 vuoden ikäinen ja terveydentilasi ja muut henkilökohtaiset ominaisuutesi sopivat sotilaskoulutukseen. Voit suorittaa palveluksen Puolustusvoimien kaikissa joukoissa ja tehtävissä. Palvelus tulee olla suoritettuna, eli palveluksen tulee olla päättynyt sen vuoden aikana, jolloin täytät 30 vuotta. Tämä koskee niin miehiä kuin naisia. Naisten palveluksen sisältö ja vaatimukset ovat samat kuin miehillä. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen mahdollisuus päästä johtajakoulutukseen sekä myöhemmin sotilasuralle. Palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Suomessa asevelvolliset suorittavat kutsuntojen jälkeen tyypillisesti varusmiespalveluksen. Asevelvollisuuden voi suorittaa aseellisessa tai aseettomassa varusmiespalveluksessa tai siviilipalveluksessa. Totaalikieltäytyjät voivat saada vankeusrangaistuksen. Totaalikieltäytyjä tarkoittaa asevelvollista, joka kieltäytyy suorittamasta varusmies- tai siviilipalvelusta. Monissa maissa on käytäntönä tukeutua valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan yleisen asevelvollisuuden sijaan. Joidenkin asevelvollisuutta ylläpitävien valtioiden lainsäädäntö mahdollistaa asevelvollisuuden suorittamisen rauhan aikana siviilipalveluksen muodossa.

Sotilasliittoihin aiemmin kuulumattomana valtiona Suomi on varautunut puolustamaan aluettaan itsenäisesti. Puolustusvoimat kouluttaa asevelvollisista suorituskykyisen sodan ajan joukon ja reservin. Suomalainen asevelvollisuus on osoittautunut oikeaksi puolustusratkaisuksi turvallisuusympäristömme muuttuessa viime vuosina. Suomalaisella asevelvollisuudella on vahva kansan tuki. Lähes 80% suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää, jolla turvataan Suomen puolustamiseen tarvittava reservi.

Miksi asevelvollisuus?

Asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa tarvittavan kokoinen ja toimintakykyinen reservi. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset saavat perusteet aseellisesta maanpuolustuksesta. Osaamista syvennetään kertausharjoituksissa ja suhteellisen lyhyen varusmiespalvelusajan mahdollistaa asevelvollistemme korkea yleissivistys taso. Varusmiehet kykenevät omaksumaan lyhyessä ajassa korkeatasoisen sotilaskoulutuksen.

Suomalaisten varusmiesten ja reserviläisten osaaminen on kansainvälisesti vertailukelpoista. Osaaminen konkretisoituu kansainvälisissä sotaharjoituksissa, joihin suomalaiset aktiivisesti osallistuvat. Yhteensopivuus todistaa koulutuksemme toimivuuden: varusmiespalveluksessa luodaan valmiudet toimia sodan ajan tehtävissä.

Asevelvollisuus ei ole jämähtänyt paikoilleen vaan se elää ajassa. Suomalainen nuori on erittäin valveutunut ja nopea oppimaan. Sotilasteknologiakin kehittyy jatkuvasti, mikä vaatii varusmiehiltä ja reserviläisiltä kykyä omaksua nopeasti digitalisaation ja teknologiakehityksen mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia. Suomalainen asevelvollisuus on osa suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Eri taustoista ja elämänaloilta tulevat asevelvolliset antavat oman, arvokkaan panoksensa kotimaan sotilaalliseksi puolustamiseksi. Asevelvollisuus on merkittävä kansalaisia yhdistävä tekijä ja sillä on yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus. Sosiaalinen vuorovaikutus varusmiespalveluksessa vähentää nuorten syrjäytymistä. Palvelus vaikuttaa positiivisesti kansanterveyteen. Palveluksessa jokaisen asevelvollisen siviilissä hankittua osaamista pyritään hyödyntämään täysimääräisesti erilaisissa tehtävissä. Haastavat ja monipuoliset palvelustehtävät tarjoavat myös työelämässä tarvittavia taitoja ja työkokemusta.

Lähteet:

intti.fi

Kirjoittanut:

Katriina Edman