MUC LEHTI 2014-2015 by Valtteri Pihlajaniemi

Yliopistokeskus LEHTI 2014–2015

Me olemme MUC 2014! Yrittäjyyskasvatusta kouluihin s. 6 Monenlaiset mökkeilytavat s. 16 MUC - Ten Years of Promoting Regional Development s. 18

Ainutlaatuista osaamista

liopistollista toimintaa on Mikkelissä ollut jo vuodesta 1980 Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen toiminnan myötä. Yliopistotoimintoja on Mikkeliin tullut pyrähdyksittäin 1990-luvun vaihteessa ja 2000-luvun alussa. 1990-luvun vaihteessa Mikkeliin perustettiin Helsingin kauppakorkeakoulun BBA-ohjelma, Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja kehittämiskeskus sekä Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos. 2000-luvun alussa Mikkeliin puolestaan tuli tutkimusprofessuureja Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta ja Kuopion yliopistolta. Tällä hetkellä Mikkelin yliopistokeskuksen sopijaosapuolina ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Mikkelin kaupunki. Yliopistokeskuksen partneriyliopistoissa Mikkelissä on töissä yli 200 asiantuntijaa. Toiminta on keskittynyt osaamisaloihin, jotka ovat linkittyneet tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan kautta hyvin tiiviisti alueeseen ja sen elinkeinoelämään. Esimerkkejä toiminnasta löydätte tästä lehdestä. Lisäksi 200 työntekijää perheineen ja 250 perustutkinto-opiskelijaa ei voi olla näkymättä Mikkelissä. Korkeakoulujen rakenteita on uudistettu rajusti ja hyvin usein pääkampuksien ulkopuolella olevat toiminnot, kuten yliopistokeskukset, ovat ensimmäisenä tarkastelussa. Millä taataan Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnan jatkuvuus tulevaisuu-

Yliopistokeskuslehti 2014–15 • Julkaisija Mikkelin yliopistokeskus Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli • www.muc.fi www.facebook.com/ mikkelinyliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus täytti tänä vuonna kymmenen vuotta. Yliopistokeskuksen yhteistyösopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2004 Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuopion yliopiston sekä Mikkelin kaupungin kesken. dessa? Nähdäkseni asiassa on kolme osaa: erikoistuminen, laatu ja ketteryys sopeutua muutoksiin. Erikoistumisella tarkoitan sitä, että Mikkelillä on oma selkeästi erottuva profiili, jossa toiminta on uniikkia tai kärkeä vähintään valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti. Toinen oleellinen osa on riittävän korkea laatu. Laatuun liittyy myös paljolti kansainvälistyminen ja jokainen mikkeliläinen yliopistotoimija on mukana monissa alansa kansainvälisissä foorumeissa. Kahden ensimmäisen osalta olemme hyvissä asemissa, mutta muutokset eivät aina ole omissa käsissämme; näin ollen ketteryys sopeutua uusiin tilanteisiin on tärkeää. Emme tiedä kaikkia tulevaisuuden muutoksia tai muutospaineita, joista valtaosa liittyy puhtaasti rahaan ja sen vähyyteen, mutta monin paikoin keskivertoa läheisemmin yritys- ja yhteiskunnan rajapinnoissa toimivilla yksiköillä on aina ollut sopeutumiskykyä. Siihen luotamme jatkossakin. u

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS • • • • •

Matti Malinen Pääsihteeri Mikkelin yliopistokeskus

• Päätoimittaja Matti Malinen • Toimitussihteeri Sirpa Taskinen • Toimituskunta Hanna Arpiainen, Iida Hulkkonen, Sari Ikonen, Kimmo Lahtinen, Sirpa Piskonen, Satu-Mari Tolonen

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

Mukana Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkeissä toimivat yksiköt. Henkilöstöä noin 200 4 professoria, 6 tutkimusjohtajaa, 50 vierailevaa professoria 250 perustutkinto-opiskelijaa, 200 muuta tutkinto-opiskelijaa, 4000 täydennyskoulutuksessa Noin 100 TKI-hanketta

• Toimitus Viestintätoimisto Positivo Oy • Kuvat Päivi Piispa, Ulla Jurvanen, Sirpa Piskonen, Markus Mykkänen Kannen kuva Paula Myöhänen • Ulkoasu ja taitto Päivi Veijalainen / Huhtikuu • Paino Yliopistopaino

•

www.muc.fi

Te k s t i : P ä i v i P i i s p a j a M a r k u s M y k k ä n e n • KU v a : M i k k e l i n k a u p u n k i

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUS - jo kymmenen vuotta alueen kehitystä vahvistamassa

un Mikkelin yliopistokeskus perustettiin vuonna 2004, tavoitteena oli laajentaa, vakinaistaa ja lisätä yliopistollista tutkimusta ja opetusta Mikkelissä. Samalla haluttiin kehittää yliopistojen välistä yhteistyötä – osa yliopistoista on toiminut alueella jo 1980-luvulta asti. Heti alusta asti tärkeä osa toimintaa oli alueen kehityksen vahvistaminen yhdessä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Siksi mikkeliläisessä tutkimuksessakin on arvostettu yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ymmärrettävyyttä. – Tavoitteena on ollut aina tuoda vaikuttavuutta erityisesti EteläSavon maakunnalle. Työmme tulokset ovat pitkäjänteisen kehittämisen tulosta, Mikkelin yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.

Huippuasiantuntemusta kaupungille Yliopistokeskuksen perustajiin kuului myös Mikkelin kaupunki. Kehitysjohtaja Soile Kuitunen kertoo, että kaupungin päätöksenteon kannalta on erittäin tärkeää, että Mikkelissä on yliopistollista toimintaa. Kaupunki on saanut nopeasti huippuasiantuntijoita ja asiantuntemusta käyttöönsä. – Mikkeliä halutaan johtaa tiedolla. Akateeminen tutkimustieto on tärkeä osa strategisen tason tietopohjaa. Olen itsekin yllättynyt, miten paljon kaupungissamme tehdään tutkimusta, jota voimme hyödyntää päätöksenteon valmistelussa, Kuitunen toteaa. Kuitusen mielestä ei myöskään pidä vähätellä akateemisten yhteisöjen ja korkeakouluyhteisöjen vaikutusta paikkakuntien elinvoimalle. –Kyse ei ole pelkästä tutkimustiedosta, vaan siitä, miten tiedolla synnytetään yritystoimintaa, autetaan aluetta kasvamaan, kehittymään ja luodaan myönteistä imagoa.

tuvat Mikkelin vahvuuksiin ja heikkouksiin, jotka on tunnistettu tutkimustiedon kautta. – Valtuuston katse suunnataan asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia koskeviin tavoitteisiin, jotka eivät välttämättä toteudu puolessa vuodessa tai edes vuodessa. Suunnan pitää kuitenkin olla oikea, ja tästä valtuutettujen pitää kantaa huolta, Kuitunen sanoo. Kaupungin viranhaltijat tuottavat yhdessä tutkijoiden kanssa valtuutetuille riittävää, hyvää tietopohjaa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa keskustelua ja ymmärryksen rakentumista. – Keskustelemme yliopistokeskuksen kanssa isoista strategisista kysymyksistä, kuten yliopistotoimintojen tulevaisuudesta, mutta myös tutkimustuloksista ja uusista hankkeista. Haemme koko ajan uusia, yhä vaikuttavampia toimintomuotoja yhteistyöhön. Olen tyytyväinen myös siitä, että yhteistyö yrityssektorin ja tutkimuslaitosten välillä on aktiivista, Kuitunen sanoo. Yhteistyö jatkuu, ja tulevaisuudelta Kuitunen toivoo yhä rohkeampia avauksia tutkijoilta. – Toivon yhä enemmän rohkeutta esittää uusia ajatuksia tiedon hyödyntämiseen, aktiivista oma-aloitteista yhteydenpitoa kuntaan ja muihin tiedon hyödyntäjiin. u

Tutkimustieto auttaa tunnistamaan kehityskohteet Mikkelissä koko kaupungin strategia pohjautuu tutkittuun tietoon. Valtuuston asettamat tavoitteet perus-

”Olen yllättynyt, miten paljon kaupungissamme tehdään tutkimusta, jota voimme hyödyntää päätöksenteon valmistelussa.”

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

www.muc.fi

K u v a : H e l s i n g i n y l i o p i s t o/ L i n d a Ta m m i s t o

Te k s t i : P ä i v i P i i s p a j a M a r k u s M y k k ä n e n

Rehtorit näkevät tulevaisuuden myönteisenä MUC-lehti kysyi Helsingin yliopiston rehtorilta Jukka Kolalta, Aalto-yliopiston vararehtorilta Hannu Seristöltä ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtorilta Hannu Rantaselta, miltä Mikkelin yliopistokeskuksen ensimmäiset kymmenen vuotta ovat näyttäneet ja mihin tulevaisuudessa suunnataan. Jukka Kola

KYSYMYKSET 1. Miksi

näette yliopistokeskuksen tärkeäksi toiminnallenne?

2. Mihin

3. Millaisena näette Mikkelin yliopistokeskuksen aseman tulevaisuudessa? Jukka Kola rehtori, Helsingin yliopisto

1. Mikkelin vahvuus on tutkimuksen välittyminen yhteiskuntaan. Keskuksen hyödynnettävyys on alueen kannalta hyvä ja koulutuksen osalta on saatu hyvää synergiaetua. Erityisetuja ovat verkko-opetuksen kehittäminen ja monikanavaiset opetustavat.

2. Yliopistokeskus on ollut menestyksekäs ja yksiköt ovat tehneet hyvää työtä. Jatkossa yhteistyötä voisi tiivistää muiden yliopistojen kanssa, sillä yliopistokeskuksen sijainti esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston suhteen on hyvä.

Yhteistyö täydentäisi olemassa olevia palveluja – pienessä maassa yhteistyö kannattaa.

3. Yliopistokeskusten

asema on määritelty poliittisessa ohjelmassa suppeasti. Tavoitteet ja tehtävät olisi hyvä määritellä tarkemmin ja nostaa jopa kansalliseen keskusteluun, mitä yliopistokeskuksilta halutaan – erityisesti, kuinka ne palvelevat paikallisten alueiden tarpeita. Yliopistokeskusten pitää olla joustavia ja ketteriä.

Hannu Seristö louteen Mikkelin alueella. Yliopistokeskus tuo toiminnallemme Mikkelissä kokoa ja näkyvyyttä, jonka myötä saadaan huomiota ja kontakteja julkiseen sektoriin.

Hannu Seristö vararehtori, Aalto-yliopisto

1. Kansainvälinen kandidaattiohjelma ja Pienyrityskeskus ovat Aalto-yliopistolle tärkeitä yliopistokeskuksen toimintoja. Näillä on keskenään hyvät yhteistyömahdollisuudet, ja niiden kautta yliopistokeskuksen toimintaa voi linkittää eri alojen kesken, esimerkiksi maaseutuun ja maataYLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

2. Yliopistokeskus on tehnyt hyvää työtä ja siitä on tullut hyvä kumppani Mikkelin alueella. Näemme entistä enemmän yhteistyötä eri tieteenalojen kesken, keskus on hyvin integroitunut alueeseen ja mahdollisuudet on saatu esille. 4

Kuva: A alto -yliopisto

suuntaan yliopistokeskuksen toiminta on kehittynyt?

Te k s t i j a ku v a : P ä i v i P i i s p a

Yliopistokeskuksen tekemä työ on ollut hyvää, joten en näe sen asemassa suurta muutosta lähitulevaisuudessa. Elämme muuttuvassa maailmassa, joten ympäröiviin muutoksiin pitää pystyä reagoimaan. Toivon, että toiminta yliopistokeskuksessa jatkuu mahdollisimman hyvänä jatkossakin.

TÖISSÄ TÄÄLLÄ Merja Ryökäs Pienyrityskeskuksessa koulutuspäällikkönä työskentelevä Merja Ryökäs innostui venäjän kielestä ja venäläisestä kulttuurista jo teini-ikäisenä. Nyt hän auttaa yrityksiä Venäjän-viennissä.

Hannu Rantanen vararehtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

1. Suomessa yliopistojen resurssit ovat kansainvälisiin huippuyliopistoihin verrattuna hyvin niukat. Saadaksemme kansakuntana parhaan mahdollisen hyödyn panoksillemme on meidän tehtävä hyvää yhteistyötä suomalaisten yliopistojen kesken. Yhteistyöllä voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Tästä syystä LUT näkee yhteistyön niin Mikkelin yliopistokeskuksessa kuin muutoinkin Suomessa erittäin tärkeänä. 2. MUC:n kehityksen suunta on ollut hyvä. Liialliseen itseriittoisuuteen ei kuitenkaan ole vielä syytä uppoutua vaan yhteistyötä voidaan kehittää edelleen tuloksellisempaan suuntaan, niin yliopistojen kuin alueenkin kannalta. 3.

Kuva: LUT / T imo Mik kola

Yliopistollinen toiminta Mikkelissä on tulevaisuudessakin vahvaa ja tuloksellista. u

enäjän-kauppa kannattaa, lukee Merja Ryökkään ojentamassa esitteessä. Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen toteuttaman Venäjä-hankkeen esite kertoo, miten laajat markkinat Venäjä tarjoaa eteläsavolaisille ja itäsuomalaisille yrityksille. Pienyrityskeskus on tehnyt jo yli 20 vuotta töitä sen eteen, että näistä suurista Venäjän markkinoista saataisiin suomalaisyrityksille paras hyöty. Merja Ryökäs suunnittelee työssään keinoja ja koulutuksia, jotka kohentavat suomalaisten valmiuksia Venäjän-kauppaan. – Työnkuvani on monipuolinen. Koulutuksia ja muita tapahtumia järjestetään sekä Suomessa että Venäjällä. Aihepiirit vaih-

televat kielikursseista markkinointiin ja myyntiin tai vaikkapa sertifiointiin, Ryökäs kertoo. Ryökkään oma kiinnostus Venäjää kohtaan heräsi jo keskikoulun viimeisellä luokalla, luokkaretkellä Leningradin. – Minua harmitti, etten ymmärtänyt venäjää. Se vaikutti niin mielenkiintoiselta kieleltä, että halusin aloittaa sen opiskelun lukiossa, Ryökäs kertoo.

Venäjä muuttuu jatkuvasti Merja Ryökäs on työskennellyt Pienyrityskeskuksessa pitkään. Neuvostoliitto on ehtinyt romahtaa, liiketoiminta Venäjällä muuttua ja suomalaisten taidot Venäjän-kaupassa parantua. – Työssäni on palkitsevaa se, kun asiakasyrityksemme menestyvät Venäjän-kaupassa hankkeissamme tarjottujen koulutusten ja kehittämistoimenpiteiden seurauksena, Ryökäs sanoo. Myös koulutustarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet. Nykyään useille vientiyrityksille perusasiat Venäjästä ovat jo tuttuja, mutta on monia spesifejä aihealueita, joissa pitää päivittää ja syventää osaamista. – Esimerkiksi internetin tarjoamat kanavat ja sosiaalinen media markkinoinnissa kiinnostavat useita yrityksiä. Ne ovatkin hyvin keskeisiä asioita Venäjänkaupassa. u

KUKA? • •

Hannu Rantanen

Merja Ryökäs koulutuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Venäjä-ekspertti

T E K ST I J A K U VAT : P ä i v i P i i s p a

YRITTÄJYYSKASVATUS tuo kouluun toimintaa Mikkeliläisen Rahulan koulun rehtori Katariina Vilen haluaa opettaa lapsille omatoimisuutta, vastuuntuntoa, kekseliäisyyttä ja luovuutta. Apuna ovat yrittäjyyskasvatuksen keinot.

Yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja opettajille: http://www.yes-keskus.fi Yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia opettajille: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

piskelu alakouluissa ei ole enää vain lukemista ja laskemista kirjojen sivuja seuraten. Mikkeliläisessä Rahulan koulussa opitaan yhä monipuolisemmilla tavoilla: 60 oppilaan koulussa seurataan ajankohtaisia ilmiöitä, haetaan tietoa ja opitaan itse tekemällä. Esimerkiksi alakoululaiset tutkivat, mitä syksyllä tapahtuu luonnossa tai maatiloilla.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

– Yhä enemmän meillä opetellaan eri aihekokonaisuuksia. Lapsille ei tarjota valmiita ratkaisuja, vaan lähdetään itse selvittämään asioita. Fokus on oppimisessa, ei opettamisessa, Rahulan koulun rehtori Katariina Vilen kertoo. Oma-aloitteinen ja oppilaiden omaa aktiivisuutta korostava oppiminen on osa yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on saa-

da oppilaat ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä, näkemään mahdollisuuksia ja pitämään lupaukset. Samalla opitaan yrittäjyyttä ja rahan käyttöäkin.

”Oppilaat ovat tosi innostuneita, kun pääsevät tekemään ja testaamaan itse.” – Alakoulussa yrittäjyys on ennen kaikkea omatoimisuutta, asioihin tarttumista ja niiden loppuun asti viemistä. Opettelemme itsenäistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja, yhdessä tekemistä ja kykyä nähdä asioita toisin. Yrittäjyyskasvatus on omatoimisuutta, vastuuntuntoa, kekseliäisyyttä ja luovuutta, Vilen kertoo. Rahulassa oppilaat ovat myös tienanneet rahaa. Pesäpallo-ottelun yhteydessä on pidetty kahviota, ja myyty itse tehtyjä postikortteja. Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija, koulutusjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksesta pitää tätä hyvänä. – On hyvä ymmärtää, mistä raha tulee ja minne se menee, ja miksi vanhempien pitää käydä töissä. Pienille koululaisilla yrittäjyyskasvatus antaa valmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen, Gustafsson-Pesonen kertoo. Pienyrityskeskus pyörittää EteläSavossa YES-keskusta, joka tukee kouluja ja oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa. Opettajille on tarjolla materiaaleja aina alakoulusta ammatillisiin oppilaitoksiin. Pienyrityskeskuksella on myös yrittäjyyskasvatukseen liittyvä hankkeita, mm. Kimmoke-hanke, johon Rahulan koulukin osallistui.

”On hyvä ymmärtää, mistä raha tulee ja minne se menee, ja miksi vanhempien pitää käydä töissä.”

– Olen saanut paljon käytännön ideoita ja hauskoja ryhmäharjoitteita hankkeista. Yhteistoiminnallinen oppiminen heräsi ihan täysin hankkeesta. Yrittäjyyskasvatus voi olla mielettömän monipuolista, Vilen sanoo. Rahulan koulu on edelläkävijä yrittäjyyskasvatuksessa, mutta koko Etelä-Savossa ollaan parhaillaan tekemässä yrittäjyyskasvatuksen strategiaa kouluihin. – Yrittäjyyskasvatuksessa on otettu Etelä-Savossa harppausaskeleita eteenpäin. Esimerkiksi koulut ja yritykset ovat alkaneet tehdä yhä enemmän yhteistyötä, Gustafsson-Pesonen sanoo. Yrittäjyys ja pk-sektori työllistävät tulevaisuudessa suuren osan suomalaisista. Kaikista ei kuitenkaan tarvitse tulla yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä ja kokemista. – Oppilaat ovat tosi innostuneita, kun pääsevät tekemään ja testaamaan itse. Usein luokan rauhattominkin lapsi on yhdessä tekemisestä äärettömän hyvillään. Positiiviset oppimiskokemukset ovat parhaita, sanoo Gustafsson-Pesonen. Anne Gustafsson-Pesonen ymmärtää oppilaita hyvin. –Pidin jo koulussa eniten aineista, jossa lähdettiin tekemään itse eikä vain päntätty asioita kirjoista. Yliopistossa halusin tehdä tenttiin lukemisen lisäksi käytännön soveltamista. Sitä on yrittäjyyskasvatus ja yrittäminenkin: itse tekemistä, yrittäjäperheen kasvatti sanoo. u

”Opettelemme itsenäistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja, yhdessä tekemistä ja kykyä nähdä asioita toisin.”

”Yrittäjyys on ennen kaikkea omatoimisuutta, asioihin tarttumista ja niiden loppuun asti viemistä.” www.yes-keskus.fi

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

T E K ST I J A K U VAT : Päi vi P i i s pa

Kuluttajien valinnan vapauden puolesta

uokaan, sen tuottamiseen, jalostamiseen, myyntiin ja kulutukseen liittyvät kysymykset kiinnostavat yhä useampia. Miten syömämme ruoka vaikuttaa terveyteemme? Kannattaako luomutuotanto taloudellisesti? Miksi kaupasta ei löydy enempää luomutuotteita? Tiedon tarpeeseen vastataan Mikkelissä, jossa Luomuinstituutti, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus tutkivat luomua ja levittävät tutkimustietoa. Fokuksessa on luomutuotannon, vaikkapa kasvinviljelyn tai karjankasvatuksen, lisäksi koko elintarvikeketju. – Kiinnostavia osa-alueita ovat esimerkiksi prosessoidut elintarvikkeet sekä ravitsemuksen ja terveyden yhteys, Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen sanoo.

www.luomuinstituutti.fi

– Haluamme esimerkiksi tehdä näkyväksi Suomen ruokajärjestelmän erilaisuuden muihin maihin verrattuna ja herättää kysymyksiä siitä, onko se palvellut kansalaisia hyvin. Meillä on Suomessa poikkeuksellisen keskittynyt jalostus ja jakelu. Tiedolla haluamme avata silmiä ja tarjota uudenlaisia ratkaisuja, Siiskonen kertoo.

Luomututkijat haluavat antaa tietoa ja herättää keskustelua ruoasta – paitsi sen tuotannosta myös sen kuluttamisesta, myynnistä ja terveellisyydestä.

Myytinmurtajan rooli Luomuinstituutilla on verkostossaan yli 40 tutkijaa. Instituutti aikoo kuitenkin levittää myös muuta kuin itse tekemäänsä tutkimusta, sillä ainoastaan omaan tutkimukseen panostaminen olisi Siiskosen mielestä liian hidas tapa levittää tutkimustietoa. Suomeen tuodaan myös ulkomaista luomututkimusta. – Meidän pitää toimia eräänlaisena myytinmurtajana. On edelleen monia harhaluuloja esimerkiksi luomun kannattamattomuudesta, lannan käytöstä ravinteena, luomutuotteiden tuoreudesta ja satotasoista. Näitä haluamme purkaa, Siiskonen sanoo. Hän on valmis tiukkoihinkin yhteiskunnallisiin keskusteluihin. – Uskon, että yhteentörmäyksiä tulee, mutta se kuuluu nykyisen järjestelmän kyseenalaistamiseen. Kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa ostopäätöksillään ja on eet-

Aikaisemmin suomalaisessa luomututkimuksessa on keskitytty alkutuotantoon. Se on ollut Siiskosen mielestä hyvä lähtökohta, mutta Luomuinstituutti haluaa laajentaa tutkimusta uusillekin alueille.

Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen (vas.) ja Pienyrityskeskuksen tutkija Sinikka Mynttinen tutustuvat Tuorepuodin valikoimiin.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Luomutuotanto on ainoa valvottu ruoan tuotantomuoto. tisesti oikein, että jaetaan oikeaa tietoa heille. Kenenkään ei tarvitse tehdä ratkaisuja luulojen varassa, Siiskonen sanoo.

Luomulle on kysyntää Luomuelintarvikkeiden markkinaosuus Suomessa on nykyään noin kaksi prosenttia. Enemmänkin kysyntää olisi, uskoo Pienyrityskeskuksen tutkija Sinikka Mynttinen. – Luomun tuottajat ja kuluttajat etsivät toisiaan. Tuottajat ovat kiireisiä oman tuotantonsa kanssa, ja ravintola ja kuluttajat eivät ehdi etsiä tuottajia. Tietämättömyyttä on paljon, ja yhteistyön kehittämisessä olisi tekemisen paikka, Mynttinen sanoo. Mynttisen mielestä luomun puolesta pitää puhua entistä enemmän: mitä luomu on, miksi sitä kannattaisi ostaa ja miten luonnonmukainen vertautuu tavanomaiseen tuotantoon. – Luomuhan on ainoa valvottu ruoantuotantomuoto, Mynttinen muistuttaa. Muissa maissa, esimerkiksi Tanskassa, suuretkin kauppaketjut ovat lähteneet mainostamaan luomua, kun siihen on tullut vahva suositus valtiolta. Suomessa kaksi dominoivaa kauppaketjua eivät mainosta eivätkä markkinoi luomua. – Jos osaa etsiä luomua ja luomumerkkiä hyllyistä, sitä löytää jo kaupoista. Toivottavaa olisi, että kaupois-

sa luomu olisi paremmin esillä, Mynttinen toteaa. – Keskusliikkeillä olisi ollut mahdollisuus halutessaan tukea kotimaista luomua. Ne eivät sitä käyttäneet, joten nyt eletään vaihtoehtojen etsimisen vaihetta. Kaupoissa myydystä luomusta nykyään on kotimaista vain 60 prosenttia, Siiskonen toteaa.

Etelä-Savossa kehitetään luomuketjua tuottajalta kuluttajalle Etelä-Savon peltoalasta noin 12–13 prosenttia on nykyään luomutuotannossa. Tavoite on 20 prosenttia. Sekä Luomuinstituutissa että Pienyrityskeskuksessa nähdään, että luomu voi olla Etelä-Savolle kilpailuetu. Siksi sen yleistymistä tuetaan. Tarkasteluun on otettu elintarvikeketjut tuottajasta kuluttajaan asti. – Kehitämme luomuliha- ja luomukasvisketjuja, sillä meillä on selkeästi niukkuutta luomulihasta ja luomukasvisten kysynnän arvellaan kasvavan selvästi lähitulevaisuudessa. Pyrimme saamaan tänne puuttuvat luomuteurastamon ja luomukasvisten jalostuslaitoksen. Ketjuja kehitetään Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -yhteishankkeessa, jossa mukana ovat Luomuinstituutti, Ruralia-instituutti, Pienyrityskeskus, MTT, ProAgria ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Mynttinen kertoo. u

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Kansainväliset kandidaatit yritysmaailman ammattilaisiksi

Ohjelman suorittaminen on Kivisen mukaan tukenut hänen uraansa hyvin. – Opinnot antoivat hyvät verkostoitumis- ja esiintymistaidot sekä auttoi valmistautumaan työskentelyyn paineen alla, Kivinen kuvailee. Hänen mukaansa jo ohjelman hyvä maine edisti saamaan ensimmäisen työpaikan Nokialta. Vinkin työpaikasta hän sai opiskelukaverilta. Nokialla kului 14 vuotta kansainvälisissä HR-tehtävissä. Vuonna 2011 Kivinen muutti perheineen takaisin Mikkeliin.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelma on toiminut ponnahduslautana monelle menestyksekkäälle työuralle.

andidaattiohjelma on 25-vuotisen historiansa aikana saattanut maailmalle useita monitaitoisia ammattilaisia. Tivis ja intensiivinen opetus englannin kielellä yhdistettynä luennoitsijoiden yritysmaailmayhteyksiin on tuonut monelle opiskelijalle hyvän tietopohjan. Opinnot ovat myös opiskelijoita aktivoivia ja omaehtoiseen työskentelyyn kannustavia.

Mikkelin ja Korean kautta Lontooseen Lontoossa nykyisin työskentelevä Juho Tuovinen aloitti opinnot Mikkelissä vuonna 2004. Hän lähti Koreaan vaihto-opiskelijaksi keväällä 2006 kandityönsä jälkeen ja valmistui syksyllä. Sen jälkeen Tuovisen tie vei poliittiseksi avustajaksi Euroopan parlamenttiin vuodeksi. Tämän jälkeen hän palasi opintojen pariin ja suoritti CEMS-maisteriohjelman Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa ja London School of Economicsissa. Juho Tuovinen

– Työskentelen nykyisin amerikkalaisella mediayhtiö NBCUniversalilla myyntijohtajana. Työni on puhua ulkomaalaisille ihmisille, joten Mikkelin ohjelmaa parempaa aloituspaikkaa on vaikea kuvitella, Tuovinen iloitsee. Hänen mukaansa opinnoista oli erityisesti hyötyä esitysten pitämisessä lyhyellä varoitusajalla ja tiimityöskentelyssä eri kansallisuutta edustavien ihmisten kanssa. Mikkelin aika on jäänyt Tuovisen mieleen erityisenä. Opintojen ohessa hän toimi opiskelijayhdistys Probba ry:n puheenjohtajana. Sen myötä muistoihin jäivät myös opiskelijatapahtumat ja upea ryhmähenki. – Mikkelissä on kaikkein parasta tämä kuuluisa Baba Spirit. Palasin Mikkeliin ensimmäisen kerran valmistumiseni jälkeen keväällä 2014, ohjelman 25-vuotisjuhliin. Oli aivan mieletöntä nähdä, miten porukka oli vieläkin aivan samanlaista ja vanhat perinteet elivät, Tuovinen muistelee.

Miika Mäntyvaara Mari Kivinen

Opintojen maine toi työpaikan Nokialta Nykyisin Digitalmikkeli-klusterin koordinaattorina Miktechissä työskentelevä Mari Kivinen aloitti opinnot BBAohjelmassa syyskuussa 1994 ja valmistui keväällä 1997. Opiskeluaika oli ikimuistosta ja moni nykyinen ystävä on opiskeluajoilta. – Opiskelu oli tärkeää. Oli kunniaasia olla läsnä jokaisella tunnilla, vaikka edellisenä iltana olisi mennyt juhliessa aamuun asti, Kivinen muistelee. Opiskelutahti oli tiivistä ja opiskeluporukka viettikin aikaa yhdessä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Kiviselle Mikkeli oli loistava valinta opiskelukaupungiksi. Kaupungissa oli paljon harrastusmahdollisuuksia ja samalla se oli sopivan pieni.

biz.aalto.fi YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Alumniverkostosta on ollut hyötyä myös valmistumisen jälkeiselle työuralle. Laajan verkoston kautta on aina saanut apua Baba-kollegoilta. Kivinen jatkoi sittemmin opintojaan Kauppakorkeakoulun Helsingin yksikössä ja suoritti KTM-tutkinnon töiden ohessa vuonna 2008.

Te k s t i j a ku v a : P ä i v i P i i s p a

Jaettu ilo on paras ilo Vuoden positiivisin muccilainen Vuoden positiivisimmaksi muccilaiseksi valittu Tomi Heimonen haluaa pitää yllä innostunutta asennetta työpaikalla.

Mikkelistä maailman ympäri Nykyisin Kaliforniassa asuvan Miika Mäntyvaaran kansainvälinen ura eteni nopeasti opintojen jälkeen. Ensimmäiset neljä vuotta kuluivat kulutustavaramarkkinoinnissa Luxemburgissa, Kiinassa ja Suomessa. Erityisesti Läkerol-tuotemerkin lanseeraaminen Kiinassa oli mieleenpainuva kokemus. – Vuonna 1999 siirryin KPMG Consultingille ja tein asiakkuushallinnan ja arvoketjujen määrittämiseen liittyviä projekteja, Mäntyvaara kertoo. Nykyinen teknologiaura Kaliforniassa alkoi vuonna 2001. Yhdysvalloissa työkokemusta on muun muassa kertynyt AT&T:lla, Microsoftilla ja nykyisellä työnantajalla Intelillä, jossa hän kehittää sisällönjakelun ja tablettien liiketoimintaa. Mäntyvaara valmistui huhtikuussa 1995. Kurssiohjelma oli tuolloinkin tiivis ja välikokeita oli joka kuukausi vuoden ympäri. Opintojen lisäksi hän luotsasi opiskelijayhdistystä yhden toimintavuoden ajan. – Ohjelma oli erittäin vauhdikas kokemus, niin opintojen kuin opiskelijaelämänkin osalta, Mäntyvaara muistelee. Parasta opinnoissa oman uran kannalta oli kansainvälisyys. – Myös oppilaiden ja professoreiden panostus case study -menetelmään auttoivat sopeutumaan opiskelujen jälkeiseen uraan erittäin nopeasti, Mäntyvaara sanoo. Opiskeluaika Mikkelissä oli positiivinen kokemus. Hieman entuudestaan tutusta kaupungista tuli opiskeluaikana toinen koti. Lyhyet etäisyydet koulun, keskustan ja asuntojen välillä auttoivat hyvän hengen syntyä ja kaverisuhteiden kehittymistä. – Mieleen on jäänyt muistikuva Indianan yliopiston vaihto-oppilaista neljältä aamulla ällistelemässä kesäistä auringonnousua. Monelle professorille ja opiskelijalle Mikkelin kesä oli maaginen kokemus, Mäntyvaara muistelee.u

työsuhteita ja kehittää kirjastotoimintaa. Lisäksi Heimonen ohjaa opinnäytetöitä ja opettaa projektijohtamisen kurssia. Heimonen kokee työyhteisön parhaaksi tueksi kiireisessä ja monipuolisessa työssään. Työkaverit tukevat myötä- ja vastoinkäymisissä. – Kyllä meillä huumori kukkii. Jaettu ilo on paras ilo, Heimonen kertoo hymyillen. u

ScBA-ohjelman kehittämispäällikkö Tomi Heimonen valittiin Mikkelin yliopistokeskuksen vuoden 2014 positiivisimmaksi. Tunnustus hieman hämmentää aina iloista Heimosta. – Kyllähän tämä nöyräksi vetää. Arvostan kollegoiden tunnustusta yli kaiken – tämä on paras tunnustus, jonka työelämässä voi saada, Heimonen sanoo.

Laatua parantamassa

KUKA?

Työssään Heimonen kehittää BScBA-ohjelmassa oppimisympäristöjä eli opetuksen ja oppimisen laatua. Se tehdään opiskelijoilta, professoreilta ja muilta asiakkailta saadun palautteen perusteella. Hän myös edistää koulutusohjelmaa tukevia yhteis-

• •

Te k s t i : M a r k u s M y k k ä n e n

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Tomi Heimonen kehittämispäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, BScBA-ohjelma Tomista sanottua: Positiivinen perusasenne. Halua viedä asioita eteenpäin. Haluaa aina löytää parhaat puolet tilanteesta ja kohtelee toisia kunnioittavasti. Nauraa usein! Aina valmis auttamaan muita.

TEKSTI: Päivi Piispa

digi.kansalliskirjasto.fi

Hashtag #digitalkoot

ansalliskirjasto tarjoaa jo yli 8 miljoonaa sivua aineistoa digitaalisessa muodossa palvelussaan digi.kansalliskirjasto. fi kenen tahansa käytettäväksi. Netissä voi selailla sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pienpainatteita, kuten mainoksia, 1700-luvun lopusta aina 1900-luvun alkupuolelle. Tätä uudempaa aineistoa voi käyttää vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteiltä saman palvelun kautta. Nyt palveluun on liitetty uusi ominaisuus, jonka avulla jokainen voi kerätä oman leikekirjansa itseään kiinnostavista aineistoista. Aineistosta, kuten sanomalehden jutusta, voi hiirellä maalata itseään kiinnostavan osion ja poimia siitä leikkeen. Leikkeet voivat olla artikkeleita, uutisia, kuvia, ilmoituksia, mainoksia tai vaikka runoja ja niihin voi lisätä henkilökohtaisia kommentteja ja tietoja. Tämän voi tehdä omalta kotikoneeltaan tai tabletilta. – Tällaista työkalua aineiston poimintaan ja organisointiin ei ole aikaisemmin ollut, kertoo Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen tietojärjestelmäasiantuntija Jukka Kervinen.

Kansalliskirjaston uusi digitaalinen palvelu parantaa aineistojen haettavuutta ja yksinkertaistaa aineiston jakamista sosiaalisessa mediassa.

Leikkeet voivat olla artikkeleita, uutisia, kuvia, ilmoituksia, mainoksia tai vaikka runoja ja niihin voi lisätä henkilökohtaisia kommentteja ja tietoja.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Aineiston hakeminen helpottuu Samalla kun käyttäjä kokoaa omaa leikekirjaansa, hän auttaa myös muita aineistojen käyttäjiä. Kaikki käyttäjät voivat hyödyntää käyttäjien kerryttämää tietoa, kuten hakusanoja, aineistoja etsiessään. Merkitsemällä ja rikastamalla lehtileikkeitä käyttäjät tukevat Kansalliskirjaston digitointia ja helpottavat samalla aineiston käytettävyyttä parantamalla sen hakuominaisuuksia. – Uskon, että tutkijoiden on jatkossa helpompi kerätä aineistoa digitaalisista kirjastoistamme. Hakusanat helpottavat hakua huomattavasti, Kervinen toteaa. Aineistoa voi nyt myös jakaa sosiaalisessa mediassa tekijänoikeuksien puitteissa. Palvelu on linkitetty Facebookiin ja Twitteriin, joiden tunnuksilla voi myös kirjautua palveluun. Hakusanalla eli hashtagilla digitalkoot on jaettu jo paljon materiaalia. – Kun teimme taustatutkimusta palvelun kehittämistä varten, ihmiset olivat valmiita jakamaan aineistoa. Toinen toive oli palvelun helppokäyt-

Kansalliskirjastossa toivotaan, että koulut löytäisivät aineistot historianopetuksen lähde-

töisyys. Mielestäni olemme toteuttaneet nyt molemmat, Kervinen sanoo. Palvelu on kansainvälisesti ensimmäisiä, joka mahdollistaa artikkelien yhteisöllisen merkitsemisen ja kokoamisen.

rianopetuksen lähdeaineistoiksi. Oppilaat voisivat etsiä artikkeleita ja kerätä aineistoa luokan leikekirjaan. – Näin opiskelussa päästäisiin todella aitojen aineistojen ääreen. Pienet koululaiset voisivat etsiä pienpainatteista hauskoja vanhoja juttuja, kun taas lukiolaiset voisivat keskittyä vakavampien aiheiden pohditaan, Kaukonen ehdottaa. Kervinen toivoo, että Wikipediaa toimittavat henkilöt löytäisivät Kansalliskirjaston aineistot lähdeaineistoikseen. Hänen mielestään Wikipedia kaipaa nykyistä vankempia lähdeaineistoja, joita vanhat sanomalehtiartikkelit voisivat olla. – Uskon aineistojen houkuttelevan myös paikallishistoriasta kiinnostuneita ja sukututkijoita, Kervinen sanoo. u

Uusia käyttäjiä toivotaan Aineistojen aihealueet vaihtelevat laidasta laitaan ja niistä löytyy koko elämän kirjo – kuten nykyisistäkin lehdistämme. Siksi niistä voi löytää tietoa lähes mihin tahansa alaan tai aihealueeseen liittyen. – Olen itse kerännyt puutarha-aiheisia ja omaan sukuuni liittyviä leikkeitä, kertoo Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen suunnittelupäällikkö Minna Kaukonen. Kansalliskirjastossa toivotaan, että koulut löytäisivät aineistot histo-

aineistoiksi. Oppilaat voisivat etsiä artikkeleita ja kerätä aineistoa luokan leikekirjaan.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

T EKSTI JA KUVA: Mark us Myk k än en

Vihreiden kaivosvesien professori

ikkelissä aletaan tutkia kaivosvesiä entistä holistisemmasta lähtökohdasta, jossa ei keskitytä vain kaivosten ongelmavesiin vaan kaikkien vesien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. Vielä melko uuden lähestymistavan mukaan kaivosten maiseman luonnollistaminen entiselleen on helpompaa, kun saastumista estetään paremmin.

Saksalainen Christian Wolkersdorfer aloitti kesäkuussa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Vihreän kemian laboratorion professorina. Hän kehittää uusia keinoja tutkia kaivosvesiä ja niiden käsittelyä.

Uudet vesienkäsittelymenetelmät testissä Wolkersdorfer päätyi Suomeen professori Mika Sillanpään pyynnöstä. Kaksi vuotta sitten Wolkersdorfer tuli vierailulle Suomeen tapaamaan Sillanpäätä. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien hyviä yhteistyöideoita alkoi syntyä ja niiden ympärille alettiin suunnitella projektia. Nyt Wolkersdorfer on mukana viisivuotisessa projektissa, jossa on mukana 22 yhteistyöyritystä kuudesta eri maasta. Projektissa on käytössä kaksi pilottikaivosta, joissa testataan uusia vesienkäsittelymenetelmiä. – Haasteen työhön tuo se, että kaivosten vesivirrat halutaan jakaa puhtaisiin ja saastuneisiin, joista sitten kerätään talteen kemikaaleja. Vesivirtoja hallitaan myös kokonaisvaltaisemmin niin, että niistä saadaan tuotettua metalleja sekä lannoitteita, Wolkersdorfer kertoo. Hän uskoo myös, että laajan uuden kansainvälisen tutkimustiedon lisäksi projektin lopussa on kaivosyrityksille sopiva tuote, jolla saadaan vesistä raaka-aineita talteen ja vesien käsittelystä saadaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää.

Tuore FiDiPro-professori Christian Wolkersdorfer haluaa tuoda kaivosvesien käsittelyyn uutta vihreämpää, holistista näkemystä.

Suomi uusi mahdollisuus Wolkersdorferilla on monipuolinen työ- ja tutkimuskokemus kaivosvesistä. Viimeksi hän on työskennellyt alan tutkimusprojekteissa Etelä-Afrikassa ja Kanadassa. Hän on toiminut pitkään myös hydrogeologian opettajana ja professorina saksalaisissa yliopistoissa. Hän on myös kaivosvesitutkimukseen keskittyneen International Mine Water Association IMWA:n sihteeri. Suomessa professori toivoo tapaavansa paljon alan ihmisiä sekä luovansa uusia verkostoja eri toimijoiden kesken. Hänen mielestään Suomessa ala voi ottaa seuraavan suuren askeleen eteenpäin. – Suomalaiset haluavat huolehtia ympäristöstään toisin kuin esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Täällä on myös

FiDiPro Vierailevien huippututkijoiden rahoitusohjelma • Tarjoaa suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuuden palkata ulkomaisia huippututkijoita määräajaksi Suomeen • Tavoitteena on luoda uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan välille

laajalti alan näkemystä ja koulutusta, Wolkersdorfer kuvailee. Hänen mukaansa kaivostoiminta tarvitsee lisää avoimuutta, sillä siitä syntynyt negatiivinen kuva hänen mukaansa johtuu osin siitä, että tietoa ympäristöongelmista ja niiden ratkaisuista ei aina kerrota. u

www.lut.fi YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Julia Romanyuk ja Bruno Jacobsén Alves aloittivat opiskelun Aalto-yliopiston kansainvälisessä kandidaattiohjelmassa viime syksynä. MUC-lehti kysyi heiltä, miten opiskelujen ensimmäinen vuosi on sujunut.

Miksi opiskelemaan Mikkeliin?

KYSYMYKSET

1. Kuka olet? 2. Miksi halusit opiskelemaan kan- sainväliseen kandidaattiohjel maan? 3. Mikä on ollut tähän mennessä pa rasta opiskelussa ja Mikkelissä? 4. Kenelle suosittelisit tätä opis kelupaikkaa? 5. Mitä haluat tehdä valmistuttuasi?

1. Julia Romanyuk, alun perin olen kotoisin Venäjältä, mutta muutin Suomeen jo kuusivuotiaana. 2. Olin kuullut, että opetuksen laatu on todella hyvä. Tulin vierailulle ja pääsin keskustelemaan professoreiden kanssa - vakuutuin jo tuolloin ohjelman laadusta. 3. Pidän siitä, että professoreita ei ole vain USA:sta vaan ympäri maailmaa. He todella tietävät, mitä opettavat. Olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja saanut mahtavia ystäviä.

4. Suosittelisin ohjelmaa avoimille ihmisille, jotka eivät pelkää uusien ihmisien tapaamista. Täytyy olla ekstrovertti, jota voi tutustua uusiin ihmisiin, jotka tulevat monista eri maista, ja pärjää esityksissä, joita opinnoissa on paljon.

5. Haluan työskennellä ulkomailla jossakin suuressa yrityksessä. Olen kiinnostunut Singaporesta, ja haluaisin mennä sinne vaihto-opiskelijaksi ja ehkäpä työharjoitteluun. u

AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KANSAINVÄLINEN KANDIDAATTIOHJELMA TÄYTTI KEVÄÄLLÄ 25 VUOTTA. MUC-LEHTI ONNITTELEE!

1. Bruno Jacobsén Alves, kotoisin Portosta Portugalista ja Helsingistä. Isäni on portugalilainen ja äitini suomalainen, mutta olen asunut tähän asti Portugalissa.

2. Yliopiston hyvän maineen takia. Halusin opiskella kansainvälistä liiketoimintaa täällä. 3. Olen aikaisemmin asunut suuremmissa kaupungeissa, mutta täällä kaikki on todella lähellä! Ei tarvitse autoa eikä edes polkupyörää. Luonto on parasta Mikkelissä!

4. Kaikille, jotka haluavat opiskella liiketoimintaa nopeasti. Ohjelma on vaativa, mutta kolmen viikon moduuleissa oppii nopeasti.

5. Haluan perustaa oman yrityksen tai johtaa suuryritystä. u

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

T EKSTI JA KUVAT : M ar kus My kkänen

Työleiri, puuhastelua vai elämyksellinen loma?

MITEN SINÄ MÖKKEILET?

uomalaisten tapoja käyttää palveluja mökkeilyssä on tutkittu hiljattain Ruralia-instituutissa. – Mökkeilyyn liittyvien palvelujen käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: työleiriläiset, puuhastelijat ja elämyshakuiset lomanviettäjät, kehittämispäällikkö Manu Rantanen kertoo. Näistä työleiriläiset vaalivat perinteistä mökkeilyideaa, jonka sisältö on itsetekeminen ja työnteko. Ulkopuolisiin palveluihin turvaudutaan vain harvoin, jos ollenkaan. Puuhastelijat rakentavat omaa kesäparatiisiaan vastapainoksi työelämälle ja ovat valmiita hyödyntämään tarvittaessa ulkopuolisia palveluja. Elämyshakuiset mökkeilijät rinnastuvat turisteihin: he osallistuvat mielellään erilaisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin sekä käyttävät aktiivisesti erilaisia lähialueen palveluja, myös kotitalouspalveluja, kuten siivousta ja huoltopalveluja. – Puuhastelijat ovat suurin ryhmä. Elämyshakuisten ryhmä on kasvussa, työleiriläisten osuus on vähenemään päin, Rantanen kuvailee kehitystä.

Uudet mökinomistajat kaipaavat palveluita Väestön ikääntyessä yhä useampi mökki vaihtaa omistajaa. Erityisesti uudet vapaa-ajan asuntojen omistajat kaipaavat paikallisia palveluja. Tule-

Suomi on tuhansien järvien ja mökkien maa. Tapoja viettää aikaa mökillä on lukuisia, mutta palvelujen käytön näkökulmasta selviä suuntauksia on nähtävissä.

– Mökkien lähiympäristössä ei välttämättä ole totuttu uusien vapaaajan asukkaiden palvelukysyntään ja palveluiden kehittyminen vie aikaa. Yrittäjien näkökulmasta palveluiden kehittäminen ja yrittäjien verkostoituminen kuitenkin kannattaa, Rantanen muistuttaa. Hänen mukaansa palvelujen paikallisuus ja omaleimaisuus on mökkeilijöille tärkeää. Paikallisilla yrittäjillä ei useinkaan ole kuvaa siitä, kuinka paljon mökkeilijät arvostavat heille tarjottuja lähipalveluja. Tärkeäksi tekijäksi nousee myös palvelujen helppo löydettävyys, joka nykypäivänä tarkoittaa Internetin entistä tehokkaampaa hyödyntämistä. u

vaisuudessa erilaiset palvelut tulevat entistä tärkeämmäksi mökkeilijöille. – Esimerkiksi myytäessä tai kunnostaessa mökkiä hyvin saatavilla olevat palvelut voivat ohjata mökkeilytyyliä erilaisia palveluja suosivaksi, Rantanen sanoo. Mökkeilyn idean muuttuminen edellyttää myös uusien palvelujen kehittämistä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi yksityisten vapaa-ajan asuntojen vuokrausvälityspalvelu ja siihen liittyvät opastuspalvelupaketit.

Palvelujen paikallisuus on tärkeää Lisääntyvä mökkiläisten määrä ja muuttuva palveluiden tarve edellyttää paikallisilta yrittäjiltä aktiivisempaa markkinointia. Tämä vaatii uskallusta vastata palvelujen kysyntään etupainotteisesti.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

www.helsinki.fi/ruralia

T E K ST I J A K U VA : M ar kus My k k ä n e n

Tutkimusryhmä louhii tietoa tekstiaineistoista

onkelan ja Kortelaisen tutkimusryhmä käyttää kehityksessä olevaa teknologiaa, jossa tietokone opetetaan tulkitsemaan kieltä matemaattisen tietojenkäsittelyn keinoin. Heidän mielestään digitaalisten aineistojen käyttö tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia auttaa ihmisten elämää ja organisaatioiden toimintaa. Merkittävässä roolissa ovat kansalliskirjaston keräämät historialliset aineistot. Esimerkiksi tietoa lehtiaineistoista voidaan kerätä päätöksentekoon. – Ihmisten ääni saadaan paremmin kuulumaan, kun tietokone laitetaan lukemaan ja tulkitsemaan, millaisia asioita ja mielipiteitä ihmiset ovat ilmaisseet vuosikymmenten ja -satojen aikana, Honkela kuvailee. Käytettyjä menetelmiä hän kuvaa sanalla tietämystekniikka, jonka avulla käsiteltävästä asiasta saadaan parempi kokonaiskuva. Yksi sovellusalue on tuoda uusia työkaluja demokraattiseen vaikuttamiseen ja päätösten tekemiseen. – Näkemystä eri asioihin voidaan hakea historiasta ja laajasti nykyajasta, kun käytettävä tieto on sähköisessä muodossa. Yksittäinen ihminen ei voi kahlata tuhansia ja jopa miljoonia tekstejä läpi yksin, Honkela sanoo. Tutkimusryhmän menetelmillä teksteistä kerättyjä termejä ja käsitteitä voidaan analysoida ja sitä kautta löytää esimerkiksi asioiden välisiä suhteita, tulkintaeroja ja painopisteiden kehityskulkuja. Tutkimusta voidaan kohdentaa myös pieniksi osatuotoksiksi, jolloin aineistoista voidaan ajaa tuloksia pienissäkin erissä.

Kuinka digitaalisia aineistoja voidaan hyödyntää yhä paremmin tutkimuslähteinä ja laajemmin koko yhteiskunnan hyödyksi? Helsingin yliopiston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Timo Honkela ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yliopettaja Jari Kortelainen selvittävät vastausta kysymykseen vajaan kymmenen hengen mikkeliläisessä tutkimusryhmässä. – Menetelmän luonteesta johtuen analyysejä voidaan tehdä näin hyvinkin nopeasti. Menetelmien kannalta esimerkiksi Suomen koko lainsäädäntö on pieni aineisto, Honkela kertoo.

toja syntyy. Kaupallisen hyödyntämisen lisäksi se lisää myös alueen henkistä pääomaa, Kortelainen sanoo. Kaupallisesti työn tuloksia lähdetään hyödyntämään datajalostamokonseptin avulla. Se on suunnattu alueen oppilaitoksille sekä yrityksille. Osaamista on pyrkimys siirtää eteenpäin opetuksen ja yhteistyön avulla ja näin synnyttää uutta yritystoimintaa. Digiaineistoihin pitkäjänteisesti satsaamisella voi tulevaisuudessa olla sama ja suurempikin potentiaali kuin peliteollisuudella kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksen ja sen soveltamisen elinvoiman kannalta onkin tärkeää, että paikallisen verkoston rinnalla kulkee koko ajan myös vahva kansainvälinen yhteistyö. u

Paikallisesti tärkeää tutkimusta Tutkimusryhmä on rakentanut paikallisesti vahvan verkoston. Mukana on tutkijoita sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun puolelta. Digitointi- ja konservointikeskus taas tarjoaa valtavan määrän aineistoa tutkijoille. Yhteistyötä on myös Otavan opiston sekä Miktechin kanssa. – Tällaiselle tutkimukselle on tyypillistä, että ideat linkittyvät ja verkos-

Srikrishna Raamadhurai, Timo Honkela, Jari Kortelainen ja Jukka Kervinen esittelivät tutkimuksen yhden osa-alueen ajatuskarttaa. Kuvasta puuttuvat ryhmän jäsenistä Markku Nenonen ja Anssi Jääskeläinen (MAMK) sekä Kimmo Kettunen ja Tuula Pääkkönen (Kansalliskirjasto).

www.kansalliskirjasto.fi YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

SUMMARY in English Mikkeli University Consortium – Ten Years of Promoting Regional Development

hen the Mikkeli University Consortium was founded in 2004 the aim was to expand, regularise and increase academic research and teaching in Mikkeli. Another goal was to develop cooperation between universities – some of the region’s universities have been operating since the 1980s. Involved in the University Consortium today are the University of Helsinki’s Ruralia Institute, the Small Business Center of the Aalto University’s School of Business, the BScBA Degree Programme and the Lappeenranta University of Technology. Research in Mikkeli has always aimed to be readily understandable and current so that it can be of real use in the society. “Our target has always been to ensure that research can be applied in society, especially in the Southern Savonia region,” says Matti Malinen, Secretary General of the Mikkeli University Consortium. The City of Mikkeli is one of the founders of the University Consortium. The City’s development director, Soile Kuitunen, says that it is extremely important for the city decision-making bodies that there are academic activities in the city. “Even I’m surprised by the amount of research being conducted in our city which we can utilise in our preparations for decision-making.” In Kuitunen’s opinion, we also shouldn’t belittle the effect of academic and higher education communities on the vitality of localities. “It’s not just about research data per se but about how it is used to create business, to help the region to grow and develop, to create a positive image and so on,” Kuitunen says.

Research Group Mining for Information in Textual Material

ow can digital material be utilised as a research source ever better and more broadly for the benefit of the whole society? Timo Honkela, Professor of Research into Digital Information at the University of Helsinki, and Jari Kortelainen, Principal Lecturer at the Mikkeli University of Applied Sciences, are studying this question with a Mikkeli-based research group with almost ten members. The research group applies a technology that is under development, in which computers are taught to interpret language by means of mathematical data processing. In future, the use of digital data will offer numerous opportunities to help people in their everyday lives and to help organisations in their activities.

For Consumers’ Freedom of Choice

esearchers of organic produce want to provide consumers with information and inspire dialogue about food – not only its production but also its consumption, sales and effects on health. More and more people take an active interest in issues concerning the production, processing, sales and consumption of food. The Finnish Organic Research Institute in Mikkeli, the University of Helsinki’s Ruralia Institute and Aalto University’s Small Business Center study organic food and distribute research data. In addition to organic production, for example in crop farming or cattle breeding, the focus of research has been on the entire food supply chain. Previous Finnish studies on organic food have concentrated on primary production. While Pirjo Siiskonen, Director of the Finnish Organic Research Institute, considers this an excellent starting point, she wants to expand the field of research to cover new areas too. “For example, we want to make people see how different the Finnish food system is in comparison to other countries and make them ask themselves whether it has served the Finns well. One of the differences is that our food processing and distribution in Finland is exceptionally concentrated,” Siiskonen says.

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

Professor of Green Mine Water

erman-born Christian Wolkersdorfer started work this June as Professor of Mine Water Treatment at the Green Chemistry Laboratory of the Lappeenranta University of Technology (LUT). He is developing new methods of analysing mine water and its treatment. Wolkersdorfer was invited to join LUT by Professor Mika Sillanpää. Right from the time they first met they came up with great ideas for working together and later began to plan a project around these ideas. Now Wolkersdorfer is a part of a fiveyear project that involves 22 partner companies from six different countries. The project makes use of two pilot mines where new water treatment methods are being tested.

MUCavat K U U LU M I S E T • I H M I S E T • A S I AT • TA PA H T U M AT Aalto-yliopiston Mikkelin yksikön opiskelijavalinta uudistuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 80 uutta opiskelijaa syksyllä 2014 suorittamaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa (Bachelor of Science in Economics and Business Administration). Ohjelmaan tuli yhteensä 913 hakemusta 72 eri maasta. Noin 25% uusista opiskelijoista on ulkomaalaisia, ja he tulevat mm. Vietnamista, Ukrainasta, Indonesiasta ja Kiinasta. Vuonna 2015 Suomen opiskelijavalintajärjestelmä uudistetaan. Mikkelin ohjelman osalta kaksi keskeistä muutosta ovat entistä aikaisempi hakuaika, joka on tammikuussa 2015, sekä se, että ohjelmaan hyväksyttävät opiskelijat saavat opinto-oikeuden kauppatieteiden maisterin tutkintoon Helsingin yksikössä suoritettuaan ensin kandidaatin tutkinnon Mikkelissä. www.biz.aalto.fi/mikkeli

Osuuskuntalakia kv-opiskelijoille Helsingin yliopiston Summer School 2014 tapahtuman Co-operative Enterprise Law -kurssi toteutettiin 5.– 21.8.2014 Ruralia-instituutin voimin ja Co-op Network Studies -verkoston kautta. Kurssille osallistui 11 opiskelijaa yhdeksästä eri maasta. Kaukaisimmat osallistujat tulivat Brasiliasta ja Columbiasta. Kurssin opettajina toimivat tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ ja verkko-opetuskoordinaattori Pekka Hytinkoski Ruralia-instituutista. Helsingin yliopiston Summer School on merkittävä kansainvälinen koulutustapahtuma, jonka kurssien opetuksesta vastaavat Helsingin yliopiston eri alojen asiantuntijat. Opetus toteutetaan luokkahuoneopetuksen ja yritysvierailujen yhdistelmänä. Co-operative Enterprise Law -kurssilaiset vierailivat mm. Pellervo-seurassa, OP-Pohjolassa, LähiTapiolassa ja Valiolla. http://www.helsinkisummerschool. fi/home/

luomulle -luomulähiruokayrittäjien markkinointi- ja viestintävalmennushanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseuturahastosta.

Hopeaa Jäppiselle LUT Savo Sustainable Technologiesin projektitutkija Eero Jäppinen sijoittui toiseksi Rogainingin MM-kilpailuissa. Kilpailu käytiin 16.– 17.8.2014 Yhdysvaltojen Black Hillsissä, Etelä-Dakotassa. Saavutettu mitali on Jäppisen toinen MM-tasolla. Rogaining on suunnistuksen muoto, jossa yhden vuorokauden aikana 2 henkinen joukkue käy mahdollisimman monilla eriarvoisilla rasteilla keräten mahdollisimman paljon pisteitä. Matkaa kertyy maastosta riippuen yli 100 km linnuntietä.

Hyönteishotelli on saanut asukkaita

Tervetuloa lukupiiriin!

Helsingin yliopisto perusti Mikkelipuistoon kesäkuun alussa hyönteishotellin. Sen ympärillä on ollut kuhinaa ja sinne on muuttanut luonnonmehiläisiä ja ampiaisia. Asukkaiden nopea ilmestyminen kertoo siitä, että sopivista pesäpaikoista on puute. Perustamalla hyönteishotellin jokainen voi kantaa kortensa kekoon luonnon monimuotoisuuden sekä pölyttäjien ja petopistiäisten elinolojen parantamiseksi. http://www.helsinki.fi/mmtdk/esittely/uutiset/2014/140703_hyonteishotelli.html

MUCin lukupiiri on kokoontunut jo kahden vuoden ajan. Piirissä on luettu tähän mennessä 13 kirjaa – niin kotimaista kuin ulkomaistakin kirjallisuutta. Lukupiiri kokoontuu joka toinen kuukausi ja sen toiminnasta vastaa libristi Pia-Riina Kokko Info-kirjakaupasta. Uudet lukijat ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja: pia-riina.kokko@hotmail.com

Luomuretki Etelä-Savoon Joukko tuottajia, ravintolaväkeä ja vaikuttajia ympäri Suomen oli luomuretkellä Etelä-Savossa: Haukivuorella, Jäppilässä, Juvalla ja Mikkelissä 14.15.8.2014. Retkikohteina olivat Kalliolan luomukasvintuotantotila, Hyvätuuli Highland, ruokatehdas Krunex, Teahouse of Wehmais, Wehmaan kartanon maitotila, Butiken på landet, Anttolanhovi, Saimaan Juomatehdas, Luomuinstituutti, Tuorepuoti, Vavesaaren tila sekä BistroVilee. Retken järjestivät Luomuinstituutti ja Kasvot

YLIOPISTOKE SKUSLE HTI 2014–2015

•

TULEVIA TAPAHTUMIA

5–7.11.2014, Mikkeli Scientific Seminar on Organic Fooc – Open, critical and collaborative approaches. Järjestää: Luomuinstituutti Ohjelma ja ilmoittautumiset: http://luomuinstituutti.fi/en/organicfood-2014/

PÄÄMAJAMUSEON 40-VUOTISLUENTOSARJA Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio klo 16:30 – 18:00 Lönnrotinkatu 5, Unica-rakennus Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin Kansalaisopisto ja Mikkelin kaupungin museot järjestävät Päämajamuseon 40-vuotisluentosarjan syksyllä 2014. Luentosarja avaa Päämajamuseon historiaa, esittelee Mikkeliä päämajakaupunkina ja kertoo päämajan naisten sekä sotilaspoikientoiminnasta. Sarja koostuu kolmesta luennosta.

Ti 30.9.2014 Päämaja Mikkelin kulttuuriperintönä FM Pia Puntanen

Ti 28.10.2014 Mannerheimin päämaja jatkosodassa Kehittämispäällikkö, FT Mikko Karjalainen, Kansallisarkisto

Ti 25.11.2014 (2 luentoa) Päämajan naiset FM Emmi Eronen Päämaja kutsui – Sotilaspoikien rooli sotavuosien Mikkelissä Suur-Savon sotilaspoikien perinnekillan puheenjohtaja Juhani Manninen Luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa!

13.11.2014, Mikkeli

KERRO MEILLE, MITÄ PIDIT LEHDESTÄ! MUC-lehden toimituskunta odottaa palautettasi. Lähetä risut ja ruusut, kehitysehdotukset tai toiveet sähköpostilla osoiteeseen info@muc.fi Arvomme palautteen lähettäjien kesken tuotepalkintoja. Muista jättää myös yhteystietosi!

International Mikkeli Day International Mikkeli Day:n tavoitteena on osoittaa, kuinka kulttuurit ja kansainvälisyys tuovat moninaisuutta ja rikkautta arkeemme. Erilaiset kulttuurit ja ihmiset tuovat myös lisäväriä kaupunkikuvaan. Nyt kolmatta kertaa järjestettävän tapahtuman toteutuksesta vastaavat Mikkelin kaikki toisen ja korkea-asteen oppilaitokset. www.muc.fi

24.11.2014. LIKE – Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hankeen päättöseminaari Lisätietoja: www.helsinki.fi/ruralia

25.–26.11.2014 Luomupäivät Seinäjoella Alkutuotannon asiantuntijoille ja tuottajille. Järjestää: Luomuinstituutti ja Luomuliitto yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. www.luomu.fi/luomupäivät

Torstai 27.11.2014 Klo 12.30–16.00, Mikkeli Biznes po-russki ja Luova Suomi Etelä-Savo -hankkeiden yhteinen päätösseminaari. Lisätietoja: http://pienyrityskeskus.aalto.fi

i M I K K E L I N Y L I O P I S TO K E S K U S PA LV E L U K S E S S A N N E 2 0 1 4 – 2 0 15 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Puh. (09) 47 001 (vaihde) www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Puh. (09) 1911 (vaihde) www.helsinki.fi/ruralia

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Savo Sustainable Technologies Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli Puh. 020 9446 2 111 www.lut.fi/mikkeli

Mikkelin yliopistokeskuksen kirjasto Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Puh. 050 527 1553 Avoinna ma–pe 9–11 ja 12–16

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli Puh. (015) 20 441 www.biz.aalto.fi/mikkeli

Helsingin yliopisto Kansalliskirjasto Digitointi- ja konservointikeskus Saimaankatu 6, 50100 Mikkeli Puh. (09) 1911 (vaihde) www.kansalliskirjasto.fi/ kirjastoala/dimiko.html

Mikkelin yliopistokeskus Koordinaatioyksikkö Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Puh. 050 374 1150 tai 050 439 7798 www.muc.fi

Helsingin yliopisto Luomuinstituutti Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli Puh. +358 44 590 6834 www.luomuinstituutti.fi