Espoo esbo -lehti 01/2015 by Valtteri Pihlajaniemi

ESPOO ESBO 1

2015

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

| STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

Innovaatiopuutarhan siemeniä kylvetään eri puolilla kaupunkia. Kuten Karaportissa, Espoon keskuksessa ja Otaniemessä.

» 6

•

LIITE

•

KAIPAATKO PUHTIA?

•

Uusia versoja

ITE

•

LII

•

www.esp

•

LISHin e.fi ENG oomagaz

IS IN READ TH

LIIT

LIITE

•

HYVINVOINTIRYHMÄT KEVÄT 2015

Liikettä Sellossa » 2 Koukkuniemen superman » 16 Kolumni: Anssi Vanjoki » 18

Eino Ruuskasesta parasta on kuntoilu.

Jouko Winsten ja Juhani Määttälä yhden jalan varassa.

Ystävykset Rauha Tarkiainen, Aune Ärmänen ja Raili Pitkänen eivät halua rämpiä lumessa.

Liikettä Sellossa MAANANTAI HERÄÄ huikaisevan kirkkaassa talvisäässä. Pakkaslumi narskuu kenkien alla. Viitsiiköhän kukaan raahautua näin kylmällä

ESPOO-LEHTI 1/2015

kauppakeskuskävelylle, kun kotona voi kehrätä lämpöisessä? Kyllä vaan. Iso joukko senioreita on kokoontunut Sellonaukiolle puoli kymmenen maissa, riisunut päällystakkinsa ja ripustanut Espoo liikkuu -nauhan kaulaansa. Liikunnanohjaajat Johanna Rotko ja Anne Luhtala käynnistävät saman tien aamuverryttelyn. Ohjelmassa lukee kauppakeskuskävely, mutta täällähän myös jumpataan! KAUPPAKESKUKSET soveltuvat kevyeen liikuntaan mainiosti. Lämpötila on sopiva jokaisena vuodenaikana. Kesällä ei tule hiki ja talvella ei

tarvitse pelätä liukastumista. Aune, Rauha ja Raili, Annikki ja Maria, Juhani ja Jouko venyttelevät ja tekevät tasapainoharjoituksia juuri ovensa avanneiden liikkeiden edessä. Liukuportaissa seisotaan yhdellä jalalla ja käytävän poikki kuljetaan kuvitteellista nuoraa pitkin etu- ja takaperin. Lopussa venytetään lonkankoukistajia, jottei vanhemmiten tarvitsisi köpötellä koukkuselkäisenä. – Kuntoilu on parasta, ja täällä saa ystäviä, sanoo Eino Ruuskanen. – Viikko alkaa mukavasti, myötäilee vaimo Valma Ruuskanen. Liikuntahetki on ohi yhdessä hujauksessa. Ennen kotiinlähtöä

ryhmä poikkeaa Prismaan tutustumaan liukuesteisiin. Puheensorina ei ota lakatakseen. Suomalaisetko tuppisuita? Ei pidä paikkansa. Kauppakeskuksessa liikunnan lomassa ensikertalaisetkin innostuvat rupattelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Olo on pirteä ja virkeä. n HELEN MOSTER Kauppakeskuskävelyt senioreille sekä kaikille, jotka tarvitsevat tukea liikkeelle lähtemiseen. Maanantaisin Sellossa (kokoont. Sellonaukiolla, 1. krs.), torstaisin Isossa Omenassa (kokoont. Kirjasto Omenan edessä, 2. taso) klo 9.30–10.30. Vapaaehtoiset auttavat erityistukea tarvitsevia liikkumisessa. Tied.: Espoon liikuntapalvelut, puh. 09 816 60800.

KUVAT ANTTI VETTENRANTA

ESPOO-TARINA

KUVA ANTTI VETTENRANTA

ESPOO ESBO 1

2015

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

| STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

KUVA HEIDI-HANNA KARHU

PÄÄKIRJOITUS

Sydäntalven puutarhaunelmia

AIKUISTEN OIKEESTI Mitä tarkoittaa tehdä töitä? Mihin kaikkeen rahaa kuluu? Vastauksia kuudesluokkalaisia askarruttaviin kysymyksiin löytyy Espoon tuoreesta Yrityskylästä, yhdestä Suomen kahdeksasta. Lue lisää sivulta 6.

•

K • FA C

.com/ cebook www.fa kaupunki espoon

tu Osallis luun e t s kesku

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit lukijapalaute@espoo-lehti.fi Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, www.espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, etunimi.sukunimi@dialogi.fi Toimituspäällikkö Katarina Cygnel-Nuortie Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Itella Jakelupalaute kari.blom@itella.com ja mirja. myllymaki@itella.com Kansi Antti Vettenranta ja Kati Rapia ISSN 1798-8438 Verkkoversio ISSN 1798-8454

EBOO FA C K

EBOOK • F A

• FA C E B O

•

C FA

» 2 ESPOO-TARINA » Liikettä Sellossa » 3 PÄÄKIRJOITUS » Marjut Gerkman » 4 KULMILLA » Lääkärijonot, kesäsetelit » 5 KULMILLA » Alkuasukkaan silmin » 6 YTIMESSÄ » Innovaatiopuutarha » 11 TYÖSSÄ » Yritysneuvoja » 12 HELMI » Alamäkiluistelu » 14 VALOKEILASSA » Kirjastoauto » 15 LIIKKEELLÄ » Sporttia aikuisille » 16 HYVÄ UUTINEN » Liito-oravat » 18 KOLUMNI » Anssi Vanjoki » 19 NÄKYVILLÄ » Tekemistä hiihtolomalla » 21 MIELESSÄ » Pulmat ja ristikko » 22 PÅ SVENSKA » Icehearts » 24 ESPOO.FI » Terveydenhuollon numerot

Sisällys 1/2015

PIMEÄT TALVI-ILLAT saavat haaveilemaan kesästä ja puutarhan loistosta. Silloin kaivan vanhat puutarhalehdet esiin ja annan unelmieni lentää. Innokkaana puutarhaihmisenä lempipuuhaani on kasvattaa pihapuutarhaani kesä kesältä kukoistavammaksi. Puutarhanhoidon taitoa tarvitaan myös Espoon Innovaatiopuutarhassa. Espoo Innovation Garden ei nuku talvellakaan, vaan vaatii rakkautta ja hoitoa ympäri vuoden. Innovaatiopuutarhassamme kasvavat innovaatiot, yrittäjyys ja elämykset. Niiden hoitamiseen tarvitaan hyviä suunnitelmia, muhevaa maaperää sekä paljon tietoa ja rohkeutta kokeilla uutta. Innovaatiopuutarha on vienyt mukanaan. Kukapa ei haluaisi olla tekemässä Espoosta entistä parempaa kaupunkia. Innovaatiopuutarhan sato korjataan, kun entistä useampi uusi yritys on juurtunut Espooseen ja täällä jo olevat ovat saaneet vauhtia kasvuunsa. Kun yhä useampi löytää työpaikan Espoosta, on sadonkorjuujuhlan aika. Yhdessä ideoimalla ja tekemällä pääsemme nauttimaan runsaasta sadosta! Espoo-lehden tämä numero tarjoaa kurkistuksen Innovaatiopuutarhan versoihin. Viestintäpäällikkö Marjut Gerkman

Midvinterns trädgårdsdrömmar MÖRKA VINTERKVÄLLAR är det lätt att drömma om sommaren och trädgårdens prakt. Då gräver jag fram gamla trädgårdstidningar och låter drömmarna flyga. Som en ivrig trädgårdsmänniska är min favoritsysselsättning att öka blomsterprakten i min trädgård för varje sommar. Kunskaper i trädgårdsskötsel krävs även i Esbo Innovationsträdgård. Espoo Innovation Garden sover inte på vintern, utan kräver kärlek och omsorg under hela året. I vår innovationsträdgård växer innovationer, entreprenörskap och upplevelser. För att vårda dem krävs goda planer, en lucker jord och mycket kunskap och mod att prova på något nytt. Innovationsträdgården har varit medryckande. Vem skulle inte vilja vara med om att göra Esbo till en allt bättre stad. Innovationsträdgårdens frukter skördas när allt fler nya företag har slagit rot i Esbo och de företag som finns här har fått fart på tillväxten. När allt fler hittar en arbetsplats i Esbo är det dags för skördefest. När vi skapar idéer tillsammans kan vi njuta av en riklig skörd! I detta nummer av Esbotidningen bjuder vi på en inblick i Innovationsträdgårdens skott. Kommunikationschef Marjut Gerkman

ESPOO-LEHTI 1/2015

»3

Palvelukeskukset Tapiola: Itätuulenkuja 4, 1 krs. Haukilahti: Haukilahdenkatu 6 Espoon keskus: Espoonkatu 8 A Kalajärvi: Ruskaniitty 4 Soukka: Soukankaari 7 Leppävaara: Armas Launiksen katu 9 Viherlaakso: Kievarinpolku 1 Kauklahti: Hansakartano 4

8 x SALONKI SENIOREILLE OVATKO OMAN kodin seinät ja lounas tulleet jo turhan

tutuiksi? Mahtuisiko kalenteriin uutta tekemistä ja aikaa uusille ystäville? Espoon kaupungin kahdeksan palvelukeskusta ovat olohuoneita, joissa seniorit voivat viettää aikaa ikätovereidensa seurassa. Monipuolinen lounas tarjotaan kaikissa palvelukeskuksissa arkisin klo 11–13. Kaikenikäiset, myös lapset ja lapsenlapset, ovat tervetulleita lounaalle milloin vain ilman ennakkoilmoittautumista. RUOAN LISÄKSI palvelukeskuksen kattaukseen kuuluu

mielen ja ruumiin ravintoa: vapaaehtoistoimintaa, jumpparyhmiä, tuolijumppaa, käsityö- ja taideryhmiä, yhteislaulua sekä pelikerhoja. Voit myös ilmoittautua mukaan hyvinvointiryhmiin, kuten Intoa elämään- ja Ystäväpiiritoimintaan. Palvelukeskuksen infopisteen tietokone on vapaassa käytössä. Useimmissa taloissa on myös omahoitopiste, jossa voi muun muassa mitata verenpaineen. n

a kappeli Auroran vanh hes 200 lä in ti rakennet . vuotta sitten

Tapiolassa kutistettiin jonoja TAPIOLAN TERVEYSASEMALLA jonotus-

aika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle lyheni viime vuonna 35 vrk:sta reiluun viikkoon. Myös odotusajat päivystyksessä lyhenivät. Henkilökunnan pääluku pysyi ennallaan, mutta työt järjestettiin uudella tavalla. ”Aiemmin lääkärillä oli päivän aikana sekä päivystystä että puhelin-, vastaanotto- ja toimistoaikaa. Näiden välille tarvittiin siirtymäajat sen varalta, että joku työtehtävä venyisi. Niputimme työskentelyn isoiksi kokonaisuuksiksi: lääkäri esimerkiksi päivystää koko päivän. Näin itse työntekoon vapautui lisää aikaa”, kertoo Tapiolan terveysaseman ylilääkäri Olli Huuskonen. Lisäksi vastaanottoaikojen tarve arvioidaan päiväkohtaisesti aiemmin toteutuneen pohjalta. Toiminta ja työvuorot suunnitellaan

KUVA KENJI RINNO, ESPOON KAUPUNGINMUSEO

ESPOO-LEHTI 1/2015

HOITOTAKUUN SALLIMA pisin odotusaika,

3 kk terveyskeskuslääkärille alittui vuonna 2014 kaikkialla Espoossa. Esimerkiksi Espoonlahdessa se oli joulukuussa 39 vrk, Leppävaarassa 33 vrk ja Samariassa 8 vrk. Hammaslääkärin vastaanotolle pääsi keskimäärin 60:ssä ja suuhygienistille 24 vrk:ssa. Lain vaatimus on 6 kk:n kuluessa. n Kaikki tilastot: espoo.fi/hoitotakuu

Kesäseteleitä nuorille

Sano painava sanasi

Ei kunta– liitokselle

KUN TYÖNANTAJA palkkaa

VASTAA 28.2. mennessä

ESPOON VALTUUSTO hylkäsi

espoolaisen 1996–2000 syntyneen nuoren töihin 1.5. –30.9.2015, Espoo maksaa työnantajalle300 euroa. Työpäiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50. Hae kesäseteli yESBOx Iso Omenasta tai Sellon kirjaston Pointista. Kesäseteleitä jaetaan niin kauan kuin niitä riittää. Ei ennakkovarauksia, nouto henkilökohtaisesti. Mukaan henkilöllisyystodistus sekä työnantajan allekirjoittama todistus työpaikasta. n

espoo.fi/kaavoitus osoitteesta löytyviin kahteen asuinympäristökyselyyn. Tulevaisuuden asuinympäristöt Espoossa -kyselyssä pääset kertomaan, minkälainen espoolaisen kaupunkiympäristön pitäisi mielestäsi olla. Virkistyksen toiveympäristöt Espoossa -kyselyssä taas on muun muassa teemakysymyksiä joistakin kaavoituksen kannalta ajankohtaisista teemoista kuten veneilystä ja hevostalleista. n

26.1. ehdotuksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi ja vaatii kuntien liittämiseen tähtäävän kuntajakoselvitysprosessin lopettamista. Kuntalaisten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kantaa itsenäisestä Espoon kaupungista. Valtuuston lausunnon mukaan metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana monikeskuksisena alueena. n

RUUMISHUONE, SIKALA... suunnitteli vuonna 1820 Träskändan kartanon maille pienen kivirakenteisen uusgoottilaisen rakennuksen, todennäköisesti viljamakasiiniksi. Nykyisin makasiini tunnetaan Auroran vanhana kappelina. Espoon kunta osti Träskändan 1923 ja sijoitti sinne kunnalliskodin. Kartanon viljamakasiini toimi kunnalliskodin ruumishuoneena vuoteen 1933, jolloin se kunnostettiin pahennuksen saattelemana sikalaksi ja talliksi. Espoon Sähkö Oy sijoitti makasiiniin sähkömuuntamon 1953. Sikalatoiminnan loputtua 1950-luvun jälkipuoliskolla makasiinista mielittiin vanhainkodin siunauskappelia, mutta kunnanvaltuustolta eri herunut rahaa. Träskändan vanhojen rakennusten huonokuntoisuus ja käyttö puhuttivat Espoon päättäjiä koko 60-luvun ajan. Syksyllä 1971 Kanta-Espoon kirkkoneuvosto esitti vanhasta viljamakasiinista Aurorakodin jumalanpalvelushuo-

ARKKITEHTI Carl Ludvig Engel

siten, että vastaanottoaikoja on aina etukäteen arvioitu, tarvittava määrä. Espoon suurimmalla terveysasemalla Tapiolassa käy vuodessa 37 000 asiakasta. Yli 90 prosenttia joulukuun kävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä terveyskeskuskäyntiinsä. Uusi toimintatapa on saanut kiitosta myös työntekijöiltä.

netta, ja Espoon kaupunginhallitus siunasi hankkeen 1973. Kunnostustyöt piti tehtämän 1974, mutta kun ilmeni, että sähkömuuntamon siirto muualle tulisi paljon oletettua kalliimmaksi, töiden alku lykkääntyi – ja keskustelu viljamakasiinin kohtalosta jatkui. Tuumasta toimeen edettiin vasta, kun vanhainkodin henkilökunta ehdotti makasiinin muuttamista monitoimitilaksi. Korjaustyöt tehtiin 1981, ja monitoimitila vihittiin kirkolliseen käyttöön kesäkuussa 1983. Kappelissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja jouluaaton hartauksia lähiseudun asukkaille. 2000-luvulla seurakuntatoiminta siirtyi vuonna 2000 valmistuneeseen Auroran kappeliin, ja kirkollinen toiminta vanhassa kappelissa vähentyi. Kaupungin henkilökunta käyttää monitoimitilaa nyt koulutus- ja kokoustilanaan. n Lähde: espoonperinneseura.net

KOONNUT KATARINA CYGNEL-NUORTIE

KULMILLA

KUVA ANTTI VETTENRANTA

KULMILLA Talo on ensimmäinen Kauklahteen rakennetuista vuokrataloista. Sen suunnitteli nimekäs arkkitehtipari Kaija ja Heikki Siren.

Eila Rantala, 87, on asunut samassa Espoon vuokratalossa sen valmistumisesta alkaen – yli 50 vuotta. ”KUN MUUTIMME TÄNNE, ympärillä vilisti satakunta lasta. Naapurissa oli useampia viisilapsisia perheitä, meillä Taunon kanssa tytär ja poika. Upouusi talo ja kaksio tuntuivat paratiisilta. Juoksevaa vettä tuli ja meni, eikä lapsia tahtonut saada pois kylpyammeesta. Yhteisistä tiloista löytyi sauna, pesutupa ja mankeli. Lähipalvelutkin vakuuttivat: koulun lisäksi vieressä oli kymmenkunta kauppaa, neljä pankkia ja terveyskeskus. Naapureista tuli nopeasti ystäviä. Talon asukkaat pelasivat yhdessä krokettia ja sulkapalloa, isät ja pojat kävivät pelaamassa jääkiekkoa viereisellä kentällä. Lapsilla riitti aina leikkikavereita. Pikku Kakkosen aikaan koko piha tyhjeni niihin harvoihin koteihin, joissa jo oli televisio. OMAN ASUNNON ostamista

pohdimmejossain vaiheessa, mutta suuren lainanottaminen ei meitä Taunon kanssa kuitenkaan innostanut. Vuonna 1992 talomme peruskorjattiin, kaksioihin tehtiin parvekkeet ja yksiöitä yhdistettiin kaksioiksi. Kauklahden asuntomessujen aikaan ympäristössä alkoi taas myllerrys. Pian laajennettiin ja peruskorjattiin koulu sekä rakennettiin talomme taakse monivammaisille palvelutaloa. Sitten tehtiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus. Nyt puretun palvelutalon tilalle nousee kaksi kuusikerroksista taloa. Kauppoja alueella on enää pari. YHTEISELOA TAUNON KANSSA kesti

55 vuotta. Vuodesta 2007 lähtien olen asunut leskenä invalidipoikamme kanssa. Alkuasukkaita Gesters 1:ssä on lisäksemme vielä kahdeksan. Jos talossa olisi hissi, moni olisi viihtynyt pidempään. Uusiin asukkaisiin on ollut hankalampi tutustua. Nuoria on vaikea saada kiinnostumaan talon asioista.

PUOLI VUOSISATAA ALKUASUKKAAN SILMIN Vaikka kaikki asukkaat kutsutaan talon juhliin ja kokouksiin, pöydän ympärillä näkyy vain samoja vanhoja naamoja. Kauanko minä täällä asun? Varmaankin niin pitkään kuin jalat portailla kantavat. Poika usein sanoo, että ainakin satavuotiaaksi asti. Tytär muistuttelee laittamaan hakemuksen viereiseen senioritaloon riittävän ajoissa.” n LILLI OLLIKAINEN Espoon vuokratalojen omistajan nimi on ollut vuodesta 2012 lähtien Espoon Asunnot Oy. Yhtiömuotoon siirryttiin kunnan omistuksesta 15 vuotta sitten.

KERROSTALO VALMISTUI 1962. 3. KERROKSEN 47 NELIÖN KAKSIO TUNTUI PARATIISILTA 1950-LUVUN ASUNTOPULAN JÄLKEEN.

Huset var det första hyreshuset som byggdes i Köklax. Det planerades av det kända arkitektparet Kaija och Heikki Siren.

HUSET STOD FÄRDIGT ÅR 1962. TVÅRUMMAREN PÅ 47 KVADRAT PÅ TREDJE VÅNINGEN KÄNDES SOM ETT PARADIS EFTER BOSTADSBRISTEN I SLUTET AV 1950-TALET.

ESPOO-LEHTI 1/2015

»5

YTIMESSÄ TEKSTIT MERI NYKÄNEN JA KATARINA CYGNEL-NUORTIE, KUVAT ANTTI VETTENRANTA, KUVITUS KATI RAPIA

Tulevaisuuden viherpeukalot Mikä yhdistää koululaisten Yrityskylää, ompelijoiden osuuskuntaa ja startup-yrityksiä? Into oppia ja yrittää.

ESPOO-LEHTI 1/2015

Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueella on Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä, Espoo Innovation Garden. Kun Länsimetro aloittaa liikennöintinsä elokuussa 2016, yksi metroasemista sijaitsee Aalto-yliopiston päärakennuksen lounaispuolelle Otaniemessä, keskellä arkkitehtonisesti merkittävää kampusaluetta.

Kun ihminen astuu ulos metrosta Otaniemen Aaltoyliopisto -nimisellä asemalla, hän huomaa välittömästi tulleensa innovatiiviseen ja elämykselliseen paikkaan, jossa kukoistavat tiede, taide, talous ja kansainvälisyys. Miten vaikutelma saadaan aikaan? Aalto-yliopiston Product Development Project -kurssin opiskelijat ovat saaneet kaupungilta tehtäväkseen suunnitella aseman käyttäjäkokemuksen! Tiimissä on 11 jäsentä: neljä suomalaista, ruandalainen, nigerialainen, venäläinen, taiwanilainen, intialainen, kiinalainen ja australialainen.

Innovaatiopuutarhureina kuvissa ovat Verna, 12, Yasmin, 14 ja Alex, 14, Tanssikoulu DCA:sta. "Tanssin voi aloittaa missä iässä vaan, koskaan ei ole liian myöhäistä", kertoo espoolainen Anitra Ahtola itselleen tärkeästä ajatuksesta, josta versoi vuonna 1999 Tanssikoulu DCA. Kilpailuissakin hienosti menestynyt koulu tanssittaa tänä lukuvuonna jo pariatuhatta lajin harrastajaa.

OTANIEMI-TAPIOLA-KEILANIEMI -ALUE: n 43 989 ASUKASTA n 43 000 IHMISEN TYÖPAIKKA n 64,1 % YLI 24-VUOTIAISTA ASUKKAISTA KORKEA KOULUTUTKINNON SUORITTANEITA n 5,8 MILJARDIA EUROA INVESTOINTEJA 10 VUODESSA n 50 % SUOMEN PÖRSSIN LIIKEVAIHDOSTA n 100 KANSALLISUUTTA n 800 YRITYSTÄ, JOISTA 200 ULKOMAISIA n 1 UUSI STARTUP JOKA VIIKKO n POHJOIS-EUROOPAN LAAJIN HIGHTECH-KESKITTYMÄ: 14 100 OPISKELIJAA, 5 000 TUTKIJAA, 25 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUSTA

PÄIVÄ AIKUISEN ELÄMÄÄ YRITYSKYLÄ OPETTAA KOULULAISILLE, ETTÄ JOKAISTA MEISTÄ TARVITAAN. TILA MUISTUTTAA MINIKAUPUNKIA. Tuossa on Espoon kaupungintalo, vähän matkan päässä pankki, kahvila ja ruokakauppa. Kansalaiset vain ovat kaikki samanikäisiä, kuudesluokkalaisia intoa puhkuvia espoolaisia. Olemme Espoon Karaportissa, Nokian tiloihin rakennetussa Yrityskylässä. Täällä lapset pääsevät testaamaan käytännössä, kuinka yhteiskunta, työelämä ja yritysmaailma toimivat. Vilma Mäkinen kirjoittaa parhaillaan Länsiväylä-lehden pisteessä haastattelukysymyksiä. Hän on lähdössä haastattelemaan kaupan myyjää ja palaa sen jälkeen kirjoittamaan jutun. Kahvilasta löytyvät Milja Suila ja Olivia Telaranta. He toivoivat pääsevänsä töihin Yrityskylän kahvilaan, sillä ehkä he ovat joskus kesätöissä oikeassa kahvilassa. Tytöt ovat järjestäneet raakaaineet paikalleen ja hakeneet vettä. Vielä olisi pari hommaa hoidettavana ennen kuin kahvila aukeaa. Jokaiselle yritykselle on annettu päivän alussa pankissa lainaa viisisataa euroa, jonka turvin yritykset voivat aloittaa liiketoimintansa. Näin oppilaille konkretisoituu se, kuinka raha liikkuu yhteiskunnassa.

KUVA HEIDI-HANNA KARHU

INNOVAATIOPUUTARHA

YRITTÄJYYSKASVATUS JA TYÖELÄMÄTAIDOT ovat osa

perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Yrityskylä toteuttaa Espoon kaupungin yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tavoitteita. Kylää koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, ja se on suunnattu peruskoulun kuudesluokkalaisille. Yrityskylä Espoon aluekoordinaattori Viivi Viitasen mielestä on tärkeää, että tällaista yhteiskunnallista osaamista on tarjolla jo koululaisille.

Maailman paras koulutusinnovaatio! – Täällä opitaan, että jokaista meistä tarvitaan. Jokainen tekee oman osuutensa, jotta homma pyörii. Opintokokonaisuus sisältää kymmenen oppituntia koulussa ja yhden päivän kylässä. Tunneilla oppilaat perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin sekä siihen, mikä heidän oma roolinsa on työntekijänä ja kuluttajana päivän aikana. Tunnilla oppilaat kirjoittavat työhakemuksen ja käyvät työhaastattelussa. Kyläpäivän aikana paitsi työskennellään, saadaan myös palkkaa, maksetaan veroa ja mietitään, mitä rahalla kannattaa tehdä. Yrityskylän tavoitteena on myös nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden ehkäiseminen. Oppilaat saavat myönteisen kokemuksen työelämästä ja kansalaisen roolista yhteiskunnassa. Yrityskyliä on ympäri maata, ja tarkoitus on, että jokainen kuudesluokkalainen pääsisi osallistumaan. Konsepti rankattiin viime syksynä maailman parhaaksi koulutusinnovaatioksi World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailussa. ESPOO-LEHTI 1/2015

» »7

YTIMESSÄ ESPOOLAISET YRITYKSET

KUN VIISI VAATETUSALAN AIKUISOPISKELIJAA LÖI HYNTTYYT YHTEEN, SYNTYI STUDIO POMSI. NYT SILLÄ ON MENEILLÄÄN ISO PROJEKTI KANSALLISOOPPERALLE.

ESPOO-LEHTI 1/2015

... 9 / 92,8 % (10 901 KPL) 10... / 6,8 % (803 KPL) 250... / 0,4 % (47 KPL) Espoon suurimpia työnantajia ovat Orion, Inex Partners, Rovio, LähiTapiola, Nokia, Microsoft, Tieto Finland, Fortum, VTT, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki. LÄHDE: ESPOO.FI

Suomessa toimii

TERVEYSTEKNOLOGIA

500

Terveysteknologian viennin osuus Suomen koko hightechviennistä on huimassa kasvussa.

terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystä. LÄHDE: KENNETH SALONIUS, HEALTHSPA

OVERALL HIGHTEC EXPORTS HEALTHTEC EXPORTS MILJ. €

5,9 % 8,5 % 8,6 %

10 000 8 000

7,8 %

9,6 % 10,6 %

9,5 % 10,1 %

7,5 %

18,9 %

8,6 %

6 000 4 000

8,9 % 10,0 %

25,9 %

9,4 %

28,7 % 38,3 % 47,8 %

2 000

DIGITAALISUUS Perinteiset mittaristot korvautuvat uusissa Audi A3, A6 ja TT-malleissa digitaalisella mittaristolla, Virtual Cockpitillä. Se pystyy näyttämään esimerkiksi kaksi- ja kolmiulotteisia karttanäkymiä. Tekniikasta vastaa espoolainen yritys Rightware. Kymmenen kaveruksen viisi vuotta sitten perustamalla firmalla on 45 työntekijää Suomessa ja kymmenisen ulkomailla.

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

LÄHTEET: FIHTA JA TULLI

12 000

1999

INNOOMNIA ON Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteydessä toimiva yrittäjäyhteisö. Se kannustaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoita yrittäjyyteen ja auttaa suuntaa etsiviä ammattilaisia löytämään uusia yhteistyömuotoja sekä verkostoja. Viestintä- ja kehittämisjohtaja Elina Oksanen-Ylikosken mielestä on tärkeää, että erilaiset yrittäjät saavat mahdollisuuden. Espoo on profiloitunut vahvasti teknologia-startupien, nuoren yrittäjyyden ja suurten kansainvälisten yritysten kotikaupunkina. – Uskon, että erilaisten osaamisten yhdistämisestä syntyy innovaatioita. Kädentaidot ja teknologia, ammatillinen ja akateeminen osaaminen eivät ole joko tai vaan sekä että -ilmiöitä. Yhteistyöstä voi syntyä ihmeitä, joita Suomi nyt tarvitsee. Ompelimon lisäksi InnoOmniassa työskentelee iso joukko muita yrittäjävetoisia kädentaitojen ja palvelualan yrityksiä.

LÄHDE: ESPOON YRITTÄJÄT

30 TAI ALLE / 24,10 % 31 - 40 VUOTTA / 24,20 % 41 - 50 VUOTTA / 18,00 % 51 - 60 VUOTTA / 10,70 % YLI 60 VUOTTA / 1,40 % (TIETO PUUTTUU) / 21,20 % MUU? / 0,40 %

1998

"Mittatilaustöitä insinöörin tarkkuudella."

Espoon Yrittäjiin kuuluvat yrityksen koon mukaan

LÄHDE: YRITYSESPOO

1996

VAATTEITA JA VÄREJÄ, joissa olet parhaimmillasi. Siinä osuuskunta Studio Pomsin liikeidea, joka syntyi InnoOmnian kannustuksella. Jaana Turunen (kuvassa), Johanna Illman ja muutama muu aikuisopiskelija tapasivat Omnian vaatetusompelijan aikuisopinnoissa. Opintojen loppusuoralla heräsi ajatus yhteisestä yrityksestä. Puolitoista vuotta sitten perustettu Studio Pomsi hakeutui InnoOmnian yrittäjäyhteisöön. Siellä heillä on omat työtilat sekä toimistopalvelut, kirjasto, mahdollisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa ja yrittäjille suunnattua koulutusta. Henkilökohtainen yrittäjäsparraus auttoi yrityksen perustamisessa ja viestinnässä. Kemisti-insinööri Turunen irtisanoutui työstään elintarviketeollisuudessa lähteäkseen opiskelemaan pukuompelijaksi. Hän kaipasi käsillä tekemistä eikä ole päätöstä katunut. – Porukassamme on sattumoisin kolme insinööriä. Yksi sloganimme onkin, että teemme mittatilaustöitä insinöörin tarkkuudella. Myös Johanna Illmanilla on osuuskunnan lisäksi muitakin työprojekteja, ja hän on Pomsissa mukana osa-aikaisesti. Osuuskunnassa vastuuta on jaettu kaikille niin, ettei kukaan joudu tekemään yksin kaikkea: yksi vastaa Facebook-sivuista, toinen taloudesta, kolmas nettisivuista. Puolentoista vuoden aikana Pomsi on tehnyt lähinnä mittatilausvaatteita ja korjausompelua. Nyt sillä on meneillään myös iso projekti Kansallisoopperalle. – Uskomme läpinäkyvyyteen, ekologisuuteen ja yksilöllisyyteen – ne ovat onneksi kasvavia trendejä.

YritysEspoon asiakkaat iän mukaan vuonna 2014

1997

TAITAJIEN OSUUSKUNTA

HYVINVOINTIA TEKNOLOGIASTA

FACEBOOK-VAIKUTTAJA

PIENET YRITYKSET INNOSTUVAT NYT TERVEYS- JA HYVINVOINTITEKNOLOGIASTA. IDEA HYVINVOINTITEKNOLOGIAN

Espoolaisnuori Anna Rukko on kerännyt uudelle lastensairaalalle jo yli 50 000 euroa. Rahat Rukko on saanut kokoon huutokauppaamalla itse tekemiään korujaan Facebookissa reilut puolitoista vuotta. Ensin tavoitteena oli kerätä lastensairaalalle yksi neliömetri lattiatilaa (3 000 e), sitten vuodepaikka (12 000 e) ja lopulta yksi huone (50 000 e). Viimeisin tavoite ylittyi marraskuussa 2014. FACEBOOK-TYKKÄYKSET: 21.4.2013: 650 tykkäystä j 13.7.2013: 1 250 tykkäystä j 17.7.2013: 2 000 tykkäystä j 19.7.2013: 5 000 tykkäystä j 9.12.2014: 29 283 tykkäystä j 29.1.2015: 29 523 tykkäystä j

VASTUULLISUUS

Yhteiskunnallinen yritys ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia- tai ympäristöongelmia. Se käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. LÄHDE: WWW.AVAINLIPPU.FI

ESIMERKKI: Ilolla Unelmatehdas on espoolainen 2012 perustettu yhteiskunnallinen yritys. Se kehittää ikääntyneiden itsenäistä ja turvallista asumista edistäviä palveluja, joille on tarvetta, mutta joita ei ole aiemmin ollut tarjolla. Palvelujen tuottajina toimivat motivoituneet ja osaavat +55-ikäiset konkariasiantuntijat, useimmat jo eläkkeelle jääneitä. "Vaikka toiminta on vasta alkumetreillä, olemme eri tavoin auttaneet kymmeniä ikäihmisiä tietokoneen käyttöön liittyen [Digikonkari-palvelu] tai remontin aikaiseen asumiseen liittyen [AsumisenApu-palvelu]", kertoo Ari Nikkola Ilolla Unelmatehtaasta.

YHTEISÖRAHOITUS ONKO SINULLA TUOTEIDEA mutta rahoi-

tus uupuu? Yhteisörahoitus on uusi tapa testata tuoteidoita ja hankkia rahoitusta työlle. Kuvajournalisti Touko Hujanen julkaisi vuoden 2014 lopussa yhteisörahoituksella Uuden Maan Sanomat, Suomen salaperäisintä aluetta käsittelevän sanomalehtiteoksen. Sattumoisin muuten moni salaperäisistä paikoista löytyi – Espoosta: ”Iso Omena, Kilo, Tuomarila ja Kera. Mitä

nämä asiat oikein ovat? Espoo on täynnä suuria salaisuuksia. Se saattaa olla totuus koko Suomesta.” Lehteä painettiin rajattu 500 kappaleen painos, josta valtaosa meni mesenaatti.me-palvelussa taloudellisen tukensa Hujaselle antaneille 379 rahoittajalle. Hujasen tavoite oli 6 000 euroa, mutta neljässä viikossa rahaa kertyi huikeat 16 028 euroa! LÄHTEET: UUDEN MAAN SANOMAT JA MESENAATTI.ME

jaettu. vasti nyt ua.” a t t o iv to t n ”Potkut o da potkua ja uudis ori a s a s s fe a ro ik p a , On htajan o -j ia 18. k o a Lue ex-N en kolumni sivult jo n a V Anssi

toimijoita yhdistävästä kehitysalustasta syntyi Kenneth Saloniuksen ja hänen ystäviensä omasta tarpeesta. – Olin yrittäjä, ja mietimme yhdessä parin muun yrittäjän kanssa, miten verkostoituminen onnistuisi parhaiten. Hyvinvointiteknologiassa tapahtuu Suomessa paljon, mutta en löytänyt toimijaa, joka auttaisi kiinnostuneita yhteen. Saloniuksen kollegoineen perustama HealthSpa aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Se on auttanut alkuun jo 200 terveys- ja hyvinvointialan yritystä. Saloniuksen lisäksi HealthSpata pyörittää kolme ihmistä. – Tarjoamme matchmakingia – mitenhän sen nyt sitten suomentaisi. Tuomme yrittäjät, terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijat, sijoittajat ja median yhteen niin, että yritykset saavat helpommin rahoitusta ja näkyvyyttä. Järjestämme tapahtumia ja osallistumme messuille sekä verkostoitumistapahtumiin. Saloniuksen mielestä hyvinvointi- ja terveysteknologia on tulevaisuuden juttu, jolla on hyvät kasvumahdollisuudet. Tulevaisuutta ovat muun muassa älykellot, erilaiset sensorit ja niiden avulla reaaliaikainen kehon toimintojen mittaaminen. Hyviä esimerkkejä HealthSpan auttamista yrityksistä ovat Pieni Piiri ja Navigil.

Kaipaatko sparrausta tuoteideallesi? PIENI PIIRI ON palvelu, joka on tarkoitettu yhteydenpitoon sukulaisten tai ystävien kesken kuvapuhelujen avulla. Ideanaon, että palvelua on helppo käyttää iästä tai taidoista riippumatta. Piirin avulla sukulaiset voivat pitää yhteyttä vaikka yksin asuvaan vanhukseen. Pieni piiri sisältää laitteen, nettiliittymän, palvelun sekä lattiajalustan kotiin tuotuna. Laitetta ei voi saada sekaisin, sillä se on lukittu palveluun, eikä käyttäjätunnuksia tai salasanoja tarvita. Sukulaiset voivat ladata PienenPiirin omille jo olemassa oleville laitteille. Navigil puolestaan kehittää älykkäitä turvaratkaisuja. Yritys on kehitellyt yksin asuville kellon, joka näyttää tavalliselta ja tyylikkäältä kellolta, mutta on monipuolinen turvaranneke. Ideana on olla tyylikäs ja helppokäyttöinen – kaikki vanhukset eivät halua käyttää sairaalarannekkeen näköisiä laitteita. HealthSpa on auttanut Pientä Piiriä ja Navigilia pääsemään messuille ja erilaisiin verkostoitumistapahtumiin, joissa voi tavata muun muassa sijoittajia. Niissä yritykset ovat saaneet hyvin näkyvyyttä tuotteilleen. Entä jos jonkun espoolaisen lukijan päässä pyörii nyt mullistava terveyteen ja teknologiaan liittyvä idea? Kenneth Salonius kannustaa yrittäjiä olemaan aktiivisia. – Meihin voi ehdottomasti ottaa yhteyttä jo ideatasolla. Tai jos tarvitsee apua jo olemassa olevalle tuotteelleen, niin katsotaan mitä voimme tehdä. n

ESPOO-LEHTI 1/2015

»9

YTIMESSÄ

RESUME

Du sköna nya Kera

Uljas uusi Kera Keramiikkatehtaan ympärille rakentuneesta teollisuusalueesta sukeutuu kaupunkimainen keskus. Kera, Kauniainen.” Jos Espoon ytimessä, Karamalmin ja Karapellon paikkeilla sijaitseva Keran alue ei muuten tuttu olisikaan, niin ainakin rantaradan käyttäjät tuntevat sen VR:n kuulutuksista. Lähijunia palveleva, vuonna 1946 rakennettu Keran asema on saanut nimensä vuonna 1917 perustetun ja vuoteen 1958 toimineen keramiikkatehtaan mukaan. Loistoaikoinaan 1930- ja 1950-luvuilla yritys työllisti parhaimmillaan toista sataa työntekijää. Lähiseudun pelloilta nostettua punasavea käytettiin raaka-aineena muun muassa erilaisiin kukkaruukkuihin, kulhoihin, maljakoihin, vateihin ja lautasiin. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1958. Toiminta kävi kannattamattomaksi etenkin muovin yleistymisen ja lisääntyneen kilpailun vuoksi.

”SEURAAVAKSI KILO,

rakentui hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös muuta teollista toimintaa, toimistoja sekä varastoja logistiikkapalveluita. Esimerkiksi Algolin keskusvarasto on sijainnut alueella 1960-luvulta lähtien. Alueella sijaitsi aiemmin myös AGA:n kaasutehdas. Karamalmin toimistorakentaminen kiihtyi 1960luvun lopulta alkaen Nokian kiinnostuttua alueesta. Nokia Siemens Networks on tätä nykyä alueen suurin työnantaja.

SITTEMMIN KERAAN

Kerassa toimi pitkään myös SOK:n varasto, jonne kulkivat junaraiteet. Siitä kehkeytyi nykyisen Inex Partnersin logistiikkakeskus, jonka varastopinta-ala on 10 hehtaaria. Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja päättyi lopulta kesällä 2009. VUOSITUHANNEN TAITTEEN jälkeen alueen teollinen toiminta on hiipunut, minkä lisäksi Inex Partners on muuttamassa Sipooseen. Kerassa onkin jo vapautunut ja vapautumassa runsaasti alueita kokonaan uudenlaiseen käyttöön. Alueelle on tarkoitus rakentaa vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunkimainen keskus. Kerasta on määrä tulla luonnonläheinen pyöräilyn ja joukkoliikenteen varassa toimiva ympäristöystävällistä elämäntapaa tukeva kaupunkialue. Jo olemassa olevat hyvät joukkoliikenneyhteydet täydentynevät tulevaisuudessa kaupunkiradalla ja Matinkylä–Suurpelto–Kera -pikaraitiotieyhteydellä. Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan voi rakentaminen alkaa vuosina 2017–2018. Uljas uusi Kera on KARI LATVANEN valmis ensi vuosikymmenen loppupuolella. n

AIKAJANA

KUVAT ESPOON KAUPUNGINMUSEO (1950) JA ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 10

TULEVAISUUDESSA Kauniaisen kauppalan kupeessa sijaitsevalla nykyisen Keran alueella ei ollut juuri mitään.

ESPOO-LEHTI 1/2015

EFTER MILLENNIE SKIFTET har industri-

verksamheten i området avtagit och områden har frigjorts för nya ändamål. Avsikten är att bygga ett tätt bebyggt lokalt cent rum för cirka 14 000 invånare och 10 000 arbetsplatser. Byggstarten borde gå 2017–2018, och då skulle det nya sköna Kera stå färdigt i slutet av nästa årtionde. n

ENNEN

–1920

”NÄSTA KILO, Kera, Grankulla.” Passagerare på kustbanan känner till Kera från VR:s annonseringar. Stationen som betjänar lokaltåg byggdes 1946 och har fått sitt namn efter keramikfabriken som grundades 1917 och verkade till 1958. Sedermera uppstod även annan industriverksamhet, kontor samt lager- och logistiktjänster i Kera tack vare områdets goda trafikförbindelser. Kontorsbyggandet i Karamalmen tog fart i slutet av 1960-talet, då Nokia fick intresse för området. Numera är Nokia Siemens Networks den största arbetsgivaren i området. I Kera verkade under en lång tid även SOK:s lager, med ett järnvägsspår på området. Det utvecklades till nuvarande Inex Partners logistikcenter, med en lageryta på 10 hektar. De talrika företagen i området har dragit nytta av spårtrafiken, så det har även funnits godstrafik i Kera.

1920–1960

Keramiikkatehtaan synty, loistokaudet ja lakkauttaminen.

1960–2000

Raideliikennettä hyödyntävää teollisuutta, varastoja ja logistiikkaa, mm. Aga, Algol, Inex Partners.

1970–

Karamalmin toimistoalueen rakentaminen virkoaa Nokian kiinnostuttua alueesta.

2000–2015

Teollinen toiminta hiipuu, toimitiloja ja alueita vapautuu.

2015–2030

Kerasta kehkeytyy pyöräilyn ja joukkoliikenteen varassa toimiva ympäristöystävällinen alue.

Godstrafiken avtog på 90-talet och stannade helt sommaren 2009.

TYÖSSÄ JÄNNITTÄÄ JA PELOTTAA. Eri

laisia tuntemuksia ja monenlaisia kysymyksiä risteilee mielessä. Yrit täjäksi ryhtyvällä on jo idea, jonka varassa on tarkoitus palvella asi akkaita ja hankkia samalla elanto. Mutta löytääkö yritys markkinansa? Miten rahoitus järjestyy? Mitä riskejä yrittämiseen liittyy? Mitä jos kaikki menee pieleen? Onneksi kaikkea ei tarvitse omin voimin selvittää. Espoossa, Kaunia isissa ja Kirkkonummella aloittavia yrittäjiä opastaa YritysEspoo. Se pal velee omaa yritystä suunnittelevia kaikissa perustamiseen liittyvissä asioissa. Myös toimivat yritykset voivat kysyä neuvoa esimerkiksi toiminnan kehittämiseen, rahoitukseen tai vaik kapa omistajanvaihdokseen liitty vissä kysymyksissä. YRITYSESPOON ASIANTUNTIJAT

tietävät, mikä yrittäjiä askarruttaa. Yritysneuvoja Päivi Kuusivaara ker too, että YritysEspoolla on vuosittain

noin 1 500 asiakastapaamista. Kuusi vaara itse tapaa satoja yrittäjiä vuo dessa. – Uuden yrittäjän kanssa läh demme liikkeelle pohtimalla sitä, mikä yhtiömuoto on järkevin. Kan nattaako perustaa toiminimi, osake yhtiö tai vaikkapa osuuskunta, Kuusi vaara kertoo. – Asiakkaan liiketoimintasuun nitelmaa tarkastellaan myös. Poh dimme yhdessä muun muassa mark kinatilannetta, rahoitusta ja sitä, minkälaista apua yrittäjä tarvit see. Meillä on käytössämme 65:n eri aloilla toimivan asiantuntijan ver kosto tätä varten. ESPOOSSA ALOITTAVIEN yrittäjien

kirjoon mahtuu niin yhden miehen itkonsulttitoimistoja, kampaajia, kuin personal trainereita ja hierojiakin. Tyypillinen aloittava yritys on itsensä työllistävän ihmisen yhden hen gen firma. YritysEspoo auttaa myös isompia startup-hankkeita. Päivi Kuusivaaran mukaan aloit

Myös jo toimivat yritykset voivat kysyä neuvoja YritysEspoosta.

tavan yrityksen suurin kompastus kivi on se, että se on aloittava yritys. Yrittäjä saattaa silkkaa kokematto muuttaan tehdä itselleen epäedulli sia sopimuksia. – Moni kompastuu myös ansain talogiikan toimimattomuuteen. Ollaan ehkä epärealistisia sen suh teen, paljonko rahaa tulee sisään ja mitkä kustannukset ovat, Kuusivaara toteaa. – Yrittäjän eläkevakuutuksen mer kitystä ei myöskään voi korostaa lii kaa. Mitä tahansa voi sattua, ja sil loin on tärkeää, että sosiaaliturvaasiat ovat kunnossa. n KARI LATVANEN Päivi Kuusivaaralla on työkokemusta parista kymmenestä eri organisaatiosta. Yritysneuvojana hän on toiminut 6 vuotta, joista kaksi ja puoli Espoossa. Vapaa-ajallaan Päivi matkustelee, etenkin Japani ja Pariisi ovat lähellä sydäntä. Suomessa Kuusivaara viihtyy miehensä ja kahden koiransa kanssa Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa maapaikassaan puutarhaa ja kasvihuonetta hoitaen.

YRITYSESPOO FAKTA

1 500+ asiakaskäyntiä YritysEspoossa vuonna 2014.

80 %

asiakkaista on aloittavia tai yritystä suunnittelevia, kymmenesosa toimivia yrityksiä ja toinen kymmenys high growth startupeja.

80 %

asiakkaiden yrityksistä toimii palvelualalla, puolet kaikista aloittaa toiminimellä.

Även verksamma företag kan be FöretagsEsbo om råd.

KUVA ANTII VETTENRANTA

HALUATKO OMAN ONNESI SEPÄKSI? Päivi Kuusivaara kollegoineen auttaa tekemään unelmasta totta. ESPOO-LEHTI 1/2015

» 11

Ei pulkkailijoille!

TEKSTI MARKKU NYKÄNEN, KUVA •RED BULL, CRASHED ICE 2014 HELSINKI

HELMI

PÄISTIKKAA MÄKEEN KORVISSA HUMISEE. Yleisön hil-

jennyttyä kuulee vain oman sydämensä sykkeen. Summeri ulvahtaa. Ensimmäinen potku ja terä ottaa jäästä vauhtia, kun luistelija syöksyy lähtöporttien välistä alamäkeen. Alamäkiluistelussa eli ice crossissa neljä kilpailijaa kiitää jäädytettyä alamäkirataa. Reunustettu rata on täynnä hyppyreitä ja kurveja, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Serenassa alamäkiluistelua pääsee myös kokeilemaan. Lajina se ei kuitenkaan sovellu aivan aloittelijoille. Vauhtia kertyy ja käännösten hallitseminen vaatii harjoittelua. Luistimilla on vähintäänkin pystyttävä tekemään tehokas jarrutus. Paitsi hyvää tasapainoa alamäkiluistelu vaatii myös riittävät varusteet. Luistimien lisäksi päälle on puettava ristikko- tai leukasuojattu kypärä, olka-, kyynär-, polvi-, käsi ja selkäsuojat sekä jääkiekkohousut. Varusteita voi vuokrata Serena Ski:n vuokraamosta. Ilman täyttä varustusta rinteeseen ei pääse. Myös omat suojavarusteet käyvät, kunhan ne ovat asianmukaiset. Serenan jääradalla saa laskea vain luistimilla. Rinteeseen mennään aina omalla vastuulla. Jäämäessä on opasteet, mutta laskuopetusta ei ole tarjolla. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät korvaa alamäkiluistelusta aiheutuneita vammoja. SERENA, Tornimäentie 10

ESPOO-LEHTI 1/2015

HUVUDSTUPA I BACKEN DET SUSAR I ÖRONEN. När publi-

Inte för pulkåkare!

ken har tystnat hör man bara sin egen puls. Summern tjuter till. Det första skäret, bettet biter sig in i isen och ger fart åt åkaren som slänger sig genom porten i utförsbacken. I ice cross downhill åker fyra tävlande längs en fryst nedförbana. Den sargförsedda banan är full av guppar och kurvor, så det råder ingen brist på fartfyllda och farliga situationer. I Serena kan man prova på ice cross downhill. Som gren lämpar den sig emellertid inte för nybörjare. Det går undan och det krävs en hel del träning för att hantera svängarna. Man måste åtminstone kunna bromsa effektivt med skridskorna. Förutom bra balans kräver ice cross downhill även tillräcklig utrustning. Utöver skridskorna ska man klä på sig en hjälm med galler eller hakskydd, axel-, armbågs-, knä-, hand- och ryggskydd samt ishockeybyxor. Utrustningen kan hyras på Serena Skis uthyrning. Utan komplett utrustning kommer man inte i backen. Det går också bra att använda egen utrustning, om den är ändamålsenlig. På isbanan i Serena får man bara åka med skridskor. Backen besöks alltid på eget ansvar. Det finns skyltningar i isbacken, men åkundervisning erbjuds inte. Alla försäkringsbolag ersätter inte skador som uppkommit vid ice cross downhill. SERENA, Tornbergsvägen 10

ESPOO-LEHTI 1/2015

» 13

”Kun mä luin tätä, musta tuntui siltä, et mä söisin pitsaa.” Mikä kirja? Kuvaa QR-koodi älypuhelimella!

Parviälyn väläyksiä

Flockintelligens

ÄKKINÄINEN AJATTELISI, että kirja ja kännykkä ovat toistensa vastakohtia, ja että jälkimmäinen syö käyttäjiä edelliseltä. Parhaassa tapauksessa ne kuitenkin tukevat toisiaan, kuten Espoon alakouluja ja päiväkoteja kiertävässä Välkky-kirjastoautossa. Välkyssä on esillä kokoelma kirjoja, joiden kannessa on sekä QR-koodi että NFC-siru. Ne kummatkin ohjaavat lasten ja nuorten tekemiin lyhyisiin videoihin, joissa kerrotaan kirjan sisällöstä. Videot löytyvät myös Kirjasto vinkkaa -nimiseltä YouTube-kanavalta. Tällä hetkellä videoituja vinkkejä on 70. Vaikka kokeilu laajenisi, kaikkia kirjoja ei tarroiteta. – Kyse on valikoidusta vinkkauksesta, sama kuin jos kysyisi lukuvinkkiä kirjastonhoitajalta. Kun vinkki tulee toiselta nuorelta, se voi toimia vielä paremmin, kertoo Espoon kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Eva Wilenius.

PÅ RAK ARM kunde man tänka sig att boken och mobiltelefonen är varandras motsatser, och att den senare drar till sig användare av den förra. I bästa fall stödjer de dock varandra, såsom i biblioteksbilen Välkky som åker omkring till lågstadie skolor och daghem i Esbo. I Välkky visas en samling böcker med både en QR-kod och ett NFC-chip på pärmen. Båda två leder till korta videor med information om bokens innehåll gjorda av barn och unga. Videorna finns även på YouTubekanalen Kirjasto vinkkaa. För närvarande finns det över 70 inspelade tips. Även om experimentet skulle utökas kommer alla böcker inte att förses med dekaler. – Det handlar om utvalda tips, som om man frågade bibliotekarien om boktips. När det är andra unga som ger tipset så kan det t.o.m. fungera bättre, säger Eva Wilenius, servicechef på Esbo stadsbibliotek.

KAUPUNGINKIRJASTOSSA

I STADSBIBLIOTEKET funderar man fördomsfritt på hur ny teknik kan berika bibliotekstjänsterna. – Jag anser att vi nu framför allt behöver flockintelligens, säger Jaakko Sannemann, bibliotekets pedagogiska informatiker. Med flockintelligens avser Sannemann att användarna själva producerar innehåll tillsammans med bibliotekets anställda. I fortsättningen kunde förutom skolelever även läsecirklar och andra ivriga läsare recensera böcker. Fördelarna är många. Medlemmarna i läsecirklarna är i allmänhet lite äldre, och de skulle lära sig att göra korta videor med sina mobila enheter, och boktipsen skulle även omfatta böcker för vuxna. n

pohditaan ennakkoluulottomasti, miten uusi tekniikka rikastuttaa kirjaston palveluja. – Mielestäni nyt tarvitaan ennen muuta parviälyä, sanoo Jaakko Sannemann, kirjaston pedagoginen informaatikko. Parviälyllä Sanneman tarkoittaa sitä, että käyttäjät myös tuottavat sisältöjä itse yhdessä kirjaston ammattilaisten kanssa. Jatkossa kirjoja voisivat arvostella koululaisten ohella lukupiiriläiset tai muut innokkaat lukijat. Hyötyjä olisi monia. Yleensä jo hieman varttuneet lukupiiriläiset oppisivat tekemään lyhyitä videoita omilla mobiililaitteillaan, ja toisaalta kirjavinkkaukset laajenisivat koskemaan myös aikuisten kirjoja. n Haluaako lukupiirisi tehdä vinkkivideoita? Opastus ja videoiden teko kirjastossa tai Välkyssä, joka tulee haluamallenne paikalle! Ota yhteyttä: eva.wilenius@espoo.fi.

”Fyra flickor köper ett par byxor som passar dem alla...” Vad heter boken? Fotografera QR-koden!

ESPOO-LEHTI 1/2015

Kuvassa Eva Wilenius ja Välkyn kuljettajavirkailija Petri Müller.

FAKTA

QR-koodi (Quick Response) on neliönmuotoinen viivakoodi, jonka avulla käyttäjä pääsee vaivatta minne tahansa nettisivulle.

QR-koden (Quick Response) är en kvadratisk streckkod som användaren kan använda för att enkelt gå till en webbplats.

Toimi näin: Lataa ilmainen QR-koodilukija mobiililaitteeseesi valmistajan sovelluskaupasta. Käynnistä sovellus ja kuvaa kirjan QR-tarrakoodi mobiililaitteellasi. Klikkaa nettilinkki auki.

Gör så här: Hämta en gratis QR-skanner till din mobila enhet i tillverkarens applikationsbutik. Starta applikationen och fotografera bokens QR-dekalkod med enheten. Klicka på länken.

NFC (Near Field Communication) yhdistää laitteita toisiinsa langattomasti. Monissa uusissa älypuhelimissa on NFC-toiminto. Se on yleensä aina päällä eikä sitä tarvitse kytkeä erikseen toimintaan.

Med hjälp av NFC (Near Field Communication) kan man koppla samman olika enheter trådlöst. Många nya smarttelefoner har en NFCfunktion. Den är i allmänhet alltid påslagen och behöver inte aktiveras separat.

Toimi näin: Vie NFC-ominaisuudella varustettu puhelin NFC-symbolin lähelle.

Gör så här: För en smarttelefon med NFC-egenskap nära NFC-symbolen.

Vill din läsecirkel göra tipsvideor? Handledning och videotillverkningen sker i biblioteket eller i Välkky som kommer dit ni önskar! Kontakta eva.wilenius@esbo.fi.

TEKSTI KATARINA CYGNEL-NUORTIE, KUVA ANTTI VETTENRANTA

VALOKEILASSA

KOKO VIIKKO KUNTOILLEN Espoon liikuntapalveluiden järjestämää liikuntaa aikuisille.

KUNTOSALIOPASTUSTA NAISILLE Siis mikä ylätalja? Miten laitetta säädetään? Liikunnanohjaajat neuvovat kuntosalilaitteiden käyttöä naisille ma klo 19.30–20.25 Keski-Espoon uimahallin kuntosalilla (Kaivomestarinkatu 2). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäpäivinä eikä vk 8. Uimahallin pääsymaksu, ei ennakkoilmoittautumista. Alaikäraja 16 v.

TEKNIIKKATREENIT ILTATUIMAAN Aikuisten liikuntaillat ke klo 18–19 Tapiolan uimahallilla (Kirkkopolku 3). Uimahallin pääsymaksulla, ulkotunnit maksutta. Ei ennakkoilm. 25.2. ja 4.3. kuntosalin eri välineet, 11.3. ja 18.3. vesijuoksun tekniikka ja välineet, 25.3. ja 1.4. kiertoharj. kuntosalilla, 8.4. ja 15.4. tehoa vesijuoksuun, 22.4. ja 29.4. sauvakävelyä (lähtö hallin pääovelta, omat sauvat) 6.5. ja 13.5. vesijuoksu, 20.5. kuntosaliharjoittelu, 27.5. kuntosaliharjoittelu ja kehonkoostumusmittaus.

POLJE VETTÄ ESPOONLAHDESSA Kertamaksullista vesijumppaa pe klo 14–14.30 Espoonlahden uimahallissa (Espoonlahdenkuja 4). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäp. eikä vk 8. 2,50 € + uimahallin pääsymaksu. Poletteja myydään uimahallin kassalla 1 h ennen vesijumpan alkua.

KOKEILE ERI LAJEJA MAKSUTTA Maksuttomissa laji-illoissa kokeillaan eri lajeja. Osallistu vaikka kaikkiin! Ti klo 18–19 Ruusutorpan koululla (Leppävaarankatu 24, sisäänkäynti G1), ei ennakkoilmoittautumista. 24.2. pilates, 3.3. ja 10.3. lentopallo, 17.3. ja 24.3 kahvakuula tutuksi (oma kahvakuula mukaan), 31.3. ja 7.4. kuntopiiri, 14.4. ja 21.4. pilates, 28.4. ja 5.5. sulkapallo, 12.5. kahvakuula tutuksi, 19.5. kehonhuoltoa venytellen, 26.5. tehoa kävelyyn, sauvoilla tai ilman.

VESIJUMPPAA KAIKENKOKOISILLE Nivelystävällinen vesijumppa sopii kaikenkokoisille ja -kuntoisille. Kokeile kertamaksulla to klo 20.05–20.35 Tapiolan uimahallissa (Kirkkopolku 3). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäpäivinä eikä vk 8. Hinta 2,50 € + uimahallin pääsymaksu. Poletteja myydään uimahallin kassalla 1 h ennen vesijumpan alkua.

UIMAAN YSTÄVÄN KERA Milloin viimeksi kävit uimahallissa ystävän kanssa? Espoonlahden, Keski-Espoon ja Tapiolan uimahallit ovat auki la klo 9–17. Kertamaksu aikuisilta 5 €. Kaikista uimahalleista saa lainata vesijuoksuvöitä ja uimalautoja.

LIIKUNTAA JA PAINON– HALLINTAA -KURSSIT Kurssit ylipainoisille aikuisille (vyöt. ymp. naisilla yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm tai BMI vähintään 30). Tapaamiset aloitetaan 30 min. keskustelulla, jonka jälkeen kokeillaan eri perusliikuntamuotoja kuten sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua ja vesiliikuntaa. Kesto 90 min. Uudet kurssit alkavat vk 11 Espoonlahdessa, Keski-Espoossa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Kurssimaksu 15 €. Ilm.: espoo.fi/liikunta > Ohjattu liikunta > kurssivarausjärjestelmä Lisätiedot: p. 09 8166 0800 ma–pe klo 11–13 ja to klo 15–17.

Pintaa syvemmälle VESIJUMPPAAJA » Mankkaalla asuva Niina Leimuvaara, 49, suhahtaa töistä hallille ja suihkun kautta altaaseen. – Innostukseni vesijumppaan alkoi työpaikan tarjoaman henkilöstöedun kautta. Ohjattujen jumppien lisäksi käyn välillä yksin vesijuoksemassakin. Vesijumppa tuo mieleen perinteisen ryhmäliikuntatunnin, paitsi että liikkuminen tapahtuu lempeämmin veden alla. Ohjaaja vetää tunnin musiikin tahdissa altaan reunalla. Painojen virkaa hoitavat erilaiset veden alla liikuteltavat vastukset, kuten värikkäät lötköpötköt ja käsissä pidettävät puikulat. – Kelluntavyö kelluttaa syvässä vedessä juuri sen verran, että pinnalle jäävät vain pää ja kaula. Näin voi keskittyä jumppaan, eikä pinnalla pysymiseen. Ohjaajalla on suuri merkitys tunnin rankkuuteen. Joidenkin jumppien jälkeen on todella puhti pois – mutta siltikin hyvä olo. Treenin tehokkuuden huomaa vasta vedestä noustessa. Vesijumppa sopii liikuntamuotona lähes kaikille, myös kuntoutujille. – Vesijumpassa käy kaiken ikäisiä, parikymppisistä eläkeläisiin. Myös äitini tykkää lajista, vaikka hän ei osaa juurikaan uida, Niina paljastaa hymyillen. n

TEKSTI LILLI OLLIKAINEN, KUVAT LILLI OLLIKAINEN , FOTOLIA JA A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO

LIIKKEELLÄ

Kohti kevättä LIIKU TYÖVÄENOPISTOSSA » Työväenopiston kursseille voi ilmoittautua niin kauan kuin paikkoja on vapaana. Mm. sykeohjattua liikuntaa Olarin Kuunkehrässä ja uutta tarjontaa ikäihmisille Haukilahdessa! Tarkasta kurssien tilanteet osoitteesta ilmonet.fi tai p. 020 692 444 (paikallisverkkomaksu) ma–pe klo 12–15. KYSY LIIKUNNASTA » Toukokuusta alkaen jumppaillaan myös ulkona! Puistojumpat sopivat niin miehille kuin naisillekin eivätkä vaadi ennakkoilmoittautumista. Kertamaksu 3 € maksetaan paikan päällä. Sateen sattuessa tunti peruuntuu. Ensimmäiset tunnit: 4.5. puistotreeni Suviksella ja teemajumppa Espoonlahden uimahallilla, 5.5. puistotreeni Silkkiniityssä ja Matinkylän asukaspuistossa, 7.5. puistozumba ja puistolattarit Espoonlahden uimahallilla. n

ESPOO-LEHTI 1/2015

» 15

HYVÄ UUTINEN

KOUKKUNIEMEN SUPERMAN Yöllä se liitää, päivällä nukkuu. Se elää salaista elämäänsä kaupunkiympäristössä ja voi hyvin. Eikä arvaakaan, miten suosittu on. TEKSTI HELEN MOSTER, KUVAT A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO / BENJAM PÖNTINEN (PONTINEN.FI)

ROOPE TUIKKAA päänsä ulos kolostaan ja hais-

telee ilmaa. Sen suuret silmät tuntuvat täyttävän koko suuaukon. Pikkuinen se on, elopainoa rapiat 130 grammaa. Hopeanharmaa jyrsijä etenee yön aikana linnuntietä parhaimmillaan jopa yli kilometrin etu- ja takaraajojensa välissä olevien liitopoimujen avulla. Liikkuvaista sorttia, nuo liito-oravakoiraat. Korkeassa kolopuussaan Roope elelee kaikessa rauhassa. Haavan juurelle se on jättänyt itsestään merkkejä: riisijyvänkokoisia, sinapinkeltaisia papanoita. Joskus ihmiset käyvät tiirailemassa niitä, sillä papanat ovat helposti havaittava merkki salaperäisestä liiturista. Maalis-huhtikuussa, kiima-aikana, Roope liikkuu eniten ja papanoita saattaa kertyä kasapäin lumen päälle. Silloin Roopella on tuli hännän alla, sillä veri vetää naaraiden tykö. Liito-oravien puskaradion mukaan

ESPOO-LEHTI 1/2015

sulottaria asustelee ainakin Länsiväylän ja Matinkappelin kupeessa. Roope tuntee parhaat reitit niin ruoka-apajille kuin deittipaikoillekin. Korkeita latvuksia on Matinkylässä juuri sopivien välimatkojen päässä toisistaan ja yhteydet toimivat. Öiset reissut taittuvat helposti ja turvallisesti. Jokohan olisi sopiva hetki ponnistaa liitoon? IHKA ELÄVÄ LIITO-ORAVA Roope pitää majaa

Koukkuniemen urheilupuiston metsikössä. Sen edesottamukset paljastuivat talvella 2012–2013 toteutetussa radiopantaseurannassa, jossa kartoitettiin pikku jyrsijöiden elintapoja ja liikkumisreittejä. Roopen lisäksi pannan kaulaansa sai neljä muuta koirasta sekä kaksi naarasta. Etelä-Espoossa ja Matinkylän tienoilla lajilla on hyvät oltavat. On riittävästi isoja

kuusia, jotka tarjoavat suojaa. On korkeita haapoja, joissa on koloja pesää varten, sekä koivuja, tervaleppiä ja raitoja ruokailuun. Pieni metsäläntti riittää, kunhan puusto on riittävän monimuotoista ja yhteydet muihin metsäisiin alueisiin toimivat. – Liito-oravat kulkevat myös piha-alueiden läpi ja tienvarsien puustoa pitkin, kertoo ympäristötutkija Paula Salomäki. Hän osallistui Ympäristötutkimus Yrjölän toteuttamaan selvitystyöhön ja seurasi sen yhteydessä muun muassa Roopen liikkeitä. Liito-oravien huomattiin viihtyvän hyvin ihmisten läheisyydessä. – Ne voivat liitää lenkkipolulla kävelevien yläpuolella ilman, että kukaan havaitsee niitä. Tarkkakorvainen saattaa kuulla niiden ääntelyä, vienoa säksätystä tai pikkulinnuilta kuulostavaa tirskuntaa.

Tulossa: Liito-oravailta LIITO-ORAVA ÄÄNESTETTIIN Espoon

tunnuseläimeksi 1990-luvun lopulla. Erämetsien asukkina pidetty laji onkin ottanut lukuisten havaintojen ja selvitysten mukaan viime vuosina kaupunkimme omakseen. Tule Villa Elfvikiin luontotaloon kuulemaan, missä liito-oravat liikkuvat ja millaisia suunnitelmia tämän tiukasti suojellun lajin huomioimiseksi on tehty kaavoituksessa. Myös sinä voit edistää liitureiden pärjäämistä Espoossa. Tilaisuudessa kuulet, miten. Lopuksi aikaa keskustelulle ja olosuhteiden salliessa pieni retki liito-oravan suosimaan lähimaastoon. Taskulamput mukaan. n

Liito-orava liitää aina alaspäin. Se voi tehdä kaarroksia ja jopa ässämutkia.

Mutta miksi ihmeessä juuri liito-oravia on tutkittu niin perusteellisesti? – Liito-orava on niin sanottu direktiivieläin, joka on tiukan suojelun kohteena. Sitä esiintyy Euroopan unionin alueella vain Suomessa ja Virossa, Salomäki kertoo. Suomessa liito-orava on vaarantunut laji, eräänlainen metsien saimaannorppa. Nappisilmä on erityisen herkkä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Jos esimerkiksi sille tärkeitä puita kaadetaan sen kulkureiteiltä, se ei pääse liikkumaan ja lisääntymään. Jyrsijän elintavat vaikuttavat siten suoraan maankäyttöön. Tässä onkin kova pähkinä purtavaksi: voidaanko kasvavan Espoon ja liito-oravan tarpeita ylipäätään yhdistää? KYLLÄ VOIDAAN, vakuuttaa Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Mitä aiemmin se saa

Liito-oravien Espoo, ke 25.2.2015 klo 18–20, Villa Elfvik, Elfvikintie 4.

tietoonsa liito-oravien elinalueet, sitä paremmin ne voidaan huomioida kaavoituksessa. Toistaiseksi liito-oravien takia ei ole tarvinnut haudata yhtään kaavahanketta, mutta esimerkiksi talojen paikkaa on vaihdettu kesken suunnittelun. Kaupunkisuunnittelijat ovat hyödyntäneet laajasti radiopantaseurannasta saatua informaatiota. – Teemme aina ensin luontoselvitykset, ennen kuin päätämme maankäytöstä. Liitooravia on lähes joka paikassa. Niiden paikantaminen on osa luontoselvityksiä, toteaa maisema-arkkitehti Mikla Koivunen. Espoon kaupunki on käyttänyt tietokoneanalyysejä liito-oraville kelpaavien puustoisten reittien etsimiseen. – Nyt voimme kertoa reiteistä esimerkiksi katusuunnittelijoille, jotta he osaavat kiinnittää

niihin huomiota työssään, Koivunen kertoo. Joskus katulinjaa tai metron työtunnelin paikkaa on siirrettävä, joskus taas tiettyjä puita ei saa kaataa tai tarvitaan täydennysistutuksia. Vaikkapa Gräsanojan varteen Länsiväylän yhteyteen, jotta Roope pääsee sen ylitse riiaamaan nykyistä useammasta paikasta. Roopea ihmiset ja rakennukset eivät häiritse. Se viihtyy kaupunkimaisessa, metsäisessä ympäristössä. Sellaisessa viihtyvät tunnetusti myös kaksijalkaiset. – Tiiviisti rakennettu kaupunki ja aito luonto voivat olla lähekkäin, Koivunen sanoo. Aina ei ole pakko lähteä Nuuksioon. Jotta rinnakkaiselo onnistuisi, rakentajien, kaavoittajien ja biologien on tehtävä kompromisseja. Hyvällä suunnittelulla tilaa kyllä löytyy sekä ilmoissa liitävälle Koukkuniemen Supermanille että maassa tallaaville espoolaisille. n ESPOO-LEHTI 1/2015

» 17

KUVA ANTTI VETTENRANTA

NÄKYVILLÄ

”On aika uskoa unelmiin, kääriä hihat ja tehdä aktiivisesti töitä.”

× talvilomalla KOLUMNI

Potkua Espoosta MONISSA TEOLLISUUDEN keskeisissä kaupungeissamme podetaan syvää muutoksen tuskaa kilpailukykytekijöiden globaalien muutosten kourissa. Oli kyse sitten raaka-aine-etuun, laatuun tai osaamiseen perustuvasta kilpailukyvystä, markkinoiden globaalisoitumisesta tai muutoksesta digitaalisuuden allon musertamana, entinen ei enää palaa. Muutokseen on pakko. POTKUT ON TOIVOTTAVASTI nyt jaettu, ja on

aika saada potkua ja uudistua. Espoossa on maailmanlaajuisestikin ajatellen ainutlaatuinen tilanne. Maan johtava teknistaloudellistaiteellinen yliopisto ja korkeimman lisäarvon tuottavat teolliset suuryritykset ovat samassa kaupungissa. Monikulttuurisuus on positiivisesti läsnä kaikkialla Espoossa. Digiosaajien markkinat ovat vilkkaat Nokia-klusterin hajoamisen ja peliteollisuuden nousun seurauksena. Lisäksi uusia yrityksiä ja yrittäjyyttä nousee kiihtyen tilastollisestikin useimpiin muihin keskeisiin kaupunkeihin verrattuna. Espoo on hienosti positioitunut tulevaan maailman metropolialueiden väliseen kilpailuun. unelmiin, kääriä hihat ja tehdä aktiivisesti töitä. Tätä kehotusta näyttävät monet nuoret seuraavan, ja niin tulee tehdä meidän kaikkien. Vain yhteisin ponnistuk-

ON AIKA USKOA

sin ja uhrauksin pystymme tuottamaan riittävästi lisäarvoa, jolla säilytämme ja kehitämme maamme hyvinvointia. Unelmat muuntuvat todellisuudeksi kiihtyvällä vauhdilla Espoon lukuisissa yritysaihioissa ja aihioyrityksissä, joita pääomasijoittajat, bisnesenkelit ja julkiset toimijat kannustavat kehittymään ja menestymään. Innovaatiot syntyvät useimmiten sattuman tuloksina, mutta sattumia voidaan edesauttaa luomalla ympäristöjä, joissa ideat, osaaminen, rahoitus ja peräänantamaton yrittämisen innostus kohtaavat. Espoolla on tässä paremmat edellytykset jalostua kuin millään muulla maamme kaupungeista. On virkistävää sukkuloida Otaniemen kampusalueella, Keilaniemen suuryritysympäristössä, Suomenojan kaupan keskittymässä tai Tapiolan uutta tulemista ennakoivalla laajalla rakennustyömaalla. Kaikissa näissä voi aistia sitä sattumaa ja henkeä, josta uutta saadaan aikaiseksi ja innovaatiolla on mahdollisuus. SUOMI ON PIENI mutta menestynyt maa ja kansa. Espoo on Suomessa suuri ja keskeinen kaupunki uuden menestyksen ja tulevaisuuden luonnissa. Espoon ja espoolaisten vahvuudet ja kehittynyt verkosto yrittäjineen näyttää suuntaa Suomen tulevaisuuteen. n ANSSI VANJOKI Kolumnin kirjoittaja toimii professorina Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa.

n HYPPÄÄ KOIRAVALJAKKOON! La 14.2. klo 11–14. Loskaa tai lunta, laskiaista vietetään koiravaljakon vetäessä lapsia joko pyörillä tai jalaksilla. Tekstiilitaiteilija Birgitta Haatajan ohjaamassa ystävänpäiväpajassa askarrellaan yllätys ystävälle. Vapaa pääsy. Pikku-Aurora. n HOP ON, HOP OFF 16.–20.2. klo 10–15 Pallopelejä, temppurataa, pelejä, askartelua, ulkoilua. Mukaan omat varusteet ja eväät. Tarkempi ohjelma espoo.fi/liikunta. Vapaa pääsy. Esport Ratiopharm Arena. n MAKSUTTA LEFFAAN! To 19.2. klo 12: Onneli ja Anneli (Suomi, 2014): elokuva kahden ekaluokkalaisen tytön kesästä ja unelmahetkistä parhaan kaverin kanssa ilman vanhempia. 1 h 20 min. Vapaa pääsy. S. Kannusali. Klo 14: Nicostratos – Pelikaani (Ranska, 2011). Tarina Yannis-nimisestä pojasta ja linnunpoikasesta, josta kasvaa valtava pelikaani. Kesto 1 h 30 min. Vapaa pääsy. K7. Kannusali.

FAKTA Tiesitkö tämän hiihtolomasta? Hiihtoloma (nyk. talviloma) oli alkuaan kouvolalainen keksintö. Paikallinen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti jo vuonna 1926, että koululaiset viettäisivät väsyttävän sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa, jotta lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä. Virallisen aseman hiihtoloma sai vasta 1930-luvun alussa, kun pesäpallon isänäkin tunnettu Lauri ”Tahko” Pihkala ryhtyi ajamaan hiihtolomaa kaikille koululaisille. Pihkalan ansiosta kouluhallitus hyväksyi ehdotuksen, ja hiihtolomaa on vietetty Suomen kouluissa jo vuodesta 1933 lähtien.

ESPOO-LEHTI 1/2015

KUVA ANTTI VETTENRANTA

Kalenteri Ti 10.2. klo 19 ensi-ilta (näytökset la 9.5. asti) Espoon Kaupunginteatteri: Kuka pelkää Virginia Woolfia? Rooleissa mm. Satu Silvo ja Minka Kuustonen. Liput 35/30/15 € p. 09 4393388 tai Lippupiste. Revontulihalli.

Nuuksion Luontokeskus Haltia on auki talvilomaviikolla joka päivä klo 9.30–17.

La 14.2. klo 15 Turisti (Turist). Ohj. Ruben Östlund, Ruotsi 2014. 2 h. K12. Cannesissa palkitussa elokuvassa lumivyöry sekoittaa lapsiperheen loman Alpeilla. Liput alk. 6 € Lippupiste, 6 € ovelta. Kannusali. La 14.2. klo 19 Stand up -lämpiössä Anitta Ahonen, Heli Sutela ja Ida Grönlund. Liput alk. 22/18 € Lippupiste. Sellosali. Su 15.2. ja ti 17.2. Laskiaissunnuntai Glimsissä. Klo 13 ja 14 opastus: Laskiaisperinteitä. Kahvilassa myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia. Laskiaistiistaina 17.2. klo 10–12 opas kertoo laskiaisperinteistä. Talomuseo Glims. Ti 17.2.–22.2. Museoiden työpajoissa puuhaa lomalaisille koko viikon ajan. Heitä reppu selkään ja kierrä kaikki WeeGeen museot Reppureissuttehtäväkierroksella. Weegee.

LOMAILE KOTIKULMILLA PARAS TAPA VALMISTAUTUA vaihtelevaan talviloma-

säähän on… pysytellä kulmilla! Espoo tarjoaa runsaasti aktiviteetteja, oli sitten pakkanen tai vesikeli. Perinteisempää talvilomatekemistä kuin luistelu tuskin löytyy. Suuntaa siis Tapiolan jääpuutarhaan. Tapiolan keskusaltaaseen rakennettu tekojää ja keskusallasta kiertävä 330 metriä pitkä luistelureitti ovat luistelukunnossa myös plussakelillä. Luistelun lomassa voit nauttia kahviossa kupin kuumaa. Kahvio ja luistintenvuokraus ovat avoinna säävarauksella ma–pe klo 13–20 ja la–su 10–18. Ma–to 16.–19.2. klo 10–12 paikalla on Espoon Taitoluisteluklubin ohjaajia antamassa luisteluvinkkejä. TALVISEN LUONNON RAUHASTA nauttimiseen Espoo

tarjoaa Etelä-Suomen kauneimmat maisemat. Nuuksiossa pääset lumikenkäilemään tai hiihtämään. Sunnuntaisin järjestetään myös opastettuja patikkaretkiä Nuuksion kansallispuiston Kattilasta sekä retkisauna rannalla retken jälkeen. Lumisempien aktiviteettien vaihtoehtona Nuuk sioon kannattaa lähteä myös upean Luontokeskus

Haltian vuoksi. Näyttelyiden lisäksi voi nauttia lounasta Haltian ravintolassa. Haltia on auki talvilomaviikolla joka päivä klo 9.30–17. ilahduttaa Tapiolan Esport Ratiopharm Arenan loko perheelle tarkoitettu HOP ON HOP OFF -liikuntatapahtuma. Maanantaista perjantaihin (16.– 20.2. klo 10–15) ohjelmassa on pallopelejä, temppurataa ja askartelua. Mukaan voit hypätä milloin vain! Maksuttomaan tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Ota mukaan sisä- ja ulkoliikuntavarusteet sekä eväät. Vesipedot pulahtavat talvilomallaan altaaseen Espoonlahden uimahallissa. Ohjelmassa on snorklausta, sukellusrataa ja vesipalloilua unohtamatta perheen pienimpien vesitöpinöitä lastenaltaassa (ma 16.2. ja ke 18.2. klo 10–19). Torstaina ja perjantaina (19.2.–20.2.) altaan valtaa hulvattoman hauska Wiibittemppurata. Lisää liikuntavaihtoehtoja löydät osoitteesta espoo.fi/liikunta. Muista myös Espoon runsas kulttuuritarjonta ja kirjastojen monipuolinen ohjelma. Tutustu tapahtumiin osoitteessa espoo.fi/tapahtumat. n MARKKU NYKÄNEN

SUOJASÄÄLLÄ

Ke 18.2.–10.5. Pop Art Design. EMMAn laaja poptaidetta ja designia esittelevä näyttely. Tuottajat Vitra Design Museum, Louisiana Museum of Modern Art ja Tuhkolman Moderna Museet. Weegee. Ke 18.2. klo 14 Hiihtolomaleffa: Risto Räppääjä ja Liukas Lennart. Vapaa pääsy, sali täytetään saapumisjärjestyksessä. Päiväkotiryhmille pakollinen ennakkovaraus kulttuurikeskus.ilmo@espoo.fi. Louhisali. Ke 18.2. klo 19 Swan Song. Kunnianosoitus ballerina Minna Tervamäelle ja taiteilija-ohjaaja Marita Liulian 30-v-taiteilijajuhla. Liput alk. 29,50 € Lippupiste. Sellosali. 19.2.–16.3. Vesissä toinen silmä – Anne Ovaskan maalauksia. Ma–pe klo 9–17, ilt. ja vkl tapahtumien yhteydessä. Vapaa pääsy. Karatalo. To 19.2. klo 14 Hiihtolomaleffa: Korso. K-12. Vapaa pääsy, sali täytetään saapumisjärjestyksessä. Louhisali.

ESPOO-LEHTI 1/2015

» 19

NÄKYVILLÄ To 12.3. klo 14 Kahvia ja iki vihreitä: Pepe Willberg – Runoista säveliksi. Kahvila. Kesto 1 h 40, liput alk. 20 € Lippupiste. Louhisali.

Naistenpäivä Su 8.3. klo 15 Naisten päivän ohjelmaa Kara talossa: Rosa Liksomin naiset. Mare Koukin ja Mira Kivilän toistakym mentä hulvatonta nais hahmoa saa nauruher mot kutiamaan. Kesto noin 50 min. Liput alkaen 11 € Lippupiste, 12 € ovelta. Klo 13–17 Naisten päivät –sketsi hahmopaja. Kuvataitei lija Anne Ovaskan työ pajan materiaalina ovat vanhat aikakauslehdet, joiden kuvista kootaan hauskoja naisporukoi den sattumuksia. Vapaa pääsy. Karatalo.

Ke 18.3. klo 19 saamelaisar tisti Wimme Saari & bassokla rinetin mestari Tapani Rinne: Pohjoisen ääniä. Liput alk. 14,50 € Lippupiste, ovelta 15 €. Sellosali. Ti 3.3. klo 13.30–15.15 Päi vätanssit Pop & Jazz Konser vatorion tanssiorkesterin tah dissa. Vapaa pääsy. Sellosali.

Su 22.2. klo 13–15 työnäytös: koirankarvan kehruu. Glims.

Ke 4.3. klo 18 Kolme pientä porsasta –musikaali! Kesto n. 1 h. Yli 3-vuotiaille. Liput alk. 12,50 € Lippupiste. Louhisali.

La 28.2. klo 13.30–17 Japan Festival. Kokeile myös itse japanilaisia perinnetaitoja! Tulkkaus suomeksi. Vapaa pääsy. Tapiolasali. La 28.2. klo 13 Lomasankarit (2014), ohj. Taavi Vartia. K7. Poikakolmikko joutuu seik kailuun aurinkoisella Kosilla. Liput alk. 5 € Lippupiste, 5 € ovelta. Kannusali. La 28.2. klo 19 Saaga Ensemble – levynjulkaisukon sertti. Liput alk. 14,50/9,50 € Lippupiste, ovelta 15/10 €. Sellosali.

Ke 18.3. klo 19, to 19.3. klo 19, pe 20.3. klo 19 ja la 21.3. klo 14. Oulun kaupunginte atteri: Yksiöön en äitee ota. Sirkku Peltolan komedia. 2 h 30 min., liput 32/26/15 € p. 09 439 3388 tai Lippupiste. Louhisali.

La 21.2. klo 11–14 Kaverinau hapaja. Punomme nauhoja mm. rannekoruiksi. Vapaa pääsy. Pikku-Aurora.

To 26.2. klo 19, pe 27.2. klo 19, la 28.2. klo 15, ja 13.4. klo 19 ja ti 14.4. klo 19 Espoon Kaupunginteatteri / Susanna Haavisto ja työryhmä: Maa ilman ihanin tyttö. Kantaesi tys. Liput 32/26/15 € p. 09 4393388 tai Lippupiste. Lou hisali.

La 14.3. klo 11 ja 13 Käpyleh mäorkesteri musisoi Kaarina Helakisan runoutta. Kesto 40 min. Liput 4 €. Ennakkova raus. Pikku-Aurora.

To 5.3. klo 9 ja 10.15 sekä ilta näytös klo 18 Taskuteatteri MIMIC: AI-JAI-JAI! Kujeile vaa klovneriaa ja sanatonta komiikkaa. Yli 3-vuotiaille, myös kuulo- ja puherajoittei sille. Kesto 45 min. Liput 4 €. Ennakkovaraus. Pikku-Aurora. Pe 6.3. klo 19 Matti Johannes Koivu, levynjulkaisukeikka. Liput alk. 17,50 € Lippupiste. Louhisali.

Pe 20.3. klo 19 Poets of the Fall. Liput alk. 25,50 € Lippu piste. Sellosali Lö 21.3 kl. 14 Barnens estrad: Mamma Mu och kråkan. För 3 år fyllda. 40 min. Biljetter 10 € från Lippupiste och 12 € vid dörren. Vindängen. Ti 24.3. klo 14 Lumen alta herää kevät. Tuuli Lukkari nen ja Lily-Marlene Puusepp luovat kanteleilla ja harpuilla raikkaita tunnelmia Irlannin ja Iso-Britannian maisemista. Vapaa pääsy. Sellosali

To 26.3. klo 18 Ensemble Bul leribock: Loranga, Masarin ja Dartanjang. Perustuu las tenkirjailijan Barbro Lindgre nin riemukkaan anarkistiseen teokseen Loranga. Kesto 1 h. Yli 6-vuotiaille. Liput alk. 20,50/14,50/12,50 € Lippu piste. Louhisali. Pe 27.3. klo 9 ja 10 Circus Strada. Sekä aikuisille että lapsille sopiva tilannekomii kalla höystetty nukketeatte riesitys. Yli 3-vuotiaille. Kesto 30 min. Liput 4 €. Ennakko varaus. Pikku-Aurora. Pe 27.3.–10.5. EMMAn näy tely: Mia Hamari (s. 1976) veistää puuta hienovarai sesti ja yhdistää siihen mm. hiuksia, ripsiä, luita, onnetto muuksissa kuolleiden eläin ten osasia. Weegee. La 28.3. klo 11–14 Pääsiäis pajat: Tehdään kapustanoita, satulintuja sekä huovutetaan tipuja ja pupuja. Vapaa pääsy. Pikku-Aurora. La 28.3.–29.3. WeeGeen Museofestarit lapsille. Kaikki WeeGeen museot heittäyty vät festaritunnelmiin. Wee gee. La 28.3. klo 19 Jaakko Saa riluoma: Maamme-nauru. Stand upia. K15. Liput alk. 22,50 Lippupiste. Tapiolasali.

La 28.3. klo 19 Egotrippi. Liput alk. 29,50 € Lippupiste. Sellosali. La 28.3. ja su 29.3. klo 15 & 18 Kamarimusiikkia karta noissa 1–4, Tapiola Sinfonietta. Liput alk. 14,50/7,50 € Lippu piste. Vallmogård, Albergan kartano ja Espoonkartano. Su 29.3. Palmusunnuntaina klo 12–14 työpaja: munien maalausta. Talomuseo Glims. Su 29.3. klo 15 Hurraa! -fes tivaalin ohjelmaa, Cirque des Puces: Maïva. Runollinen tarina yksinäisestä tytöstä. Yli 5-vuotiaille. 45 min. Liput alkaen 4,50 € Lippupiste, 5 € ovelta. Klo 13–17 sirkustyöpa joja. Vapaa pääsy. Karatalo.

La 7.3. klo 11–14 Nappihyrrä ja paperisammakko - entisajan lelut askartelutyöpaja. Vapaa pääsy. Pikku-Aurora. La 7.3. klo 19 Club for Five: Mielitekoja. Kesto 2 h, liput alk. 29,50 € Lippupiste. Lou hisali.

Su 1.3. klo 13–15 Tule tapaa maan metallinilmaisinhar rastajia Arvoituksia maasta -näyttelyyn. Glims.

Su 8.3. ja 10.5. klo 11–17 KAMU: Ihana vesi -tapahtu massa vesien maistelua vesi kioskissa, pikahemmottelu hoitoja sekä hyvänolon vink kejä ja kotikonsteja tervey teen. Weegee.

Su 1.3., 8.3. ja 15.3. klo 15–16.30 Aurinko-BottiPajassa rakennetaan valoi suuteen reagoiva robotti. Aiempaa kokemusta ei tarv. Kouluikäinen + aik. 30 €/pari. Ennakkovaraus. Pikku-Aurora.

Ti 10.3., 14.4. ja 12.5. klo 14–16 Kierrätyshenkiset työ pajat: Askarrellaan elämiä vessapaperirullista (10.3.), kevätmobile (14.4.) ja pape rihelmiä (12.5.). Koulumuseo Lagstad.

ESPOO-LEHTI 1/2015

19.3.–13.4 Kara-Kamerat: Kuvakulmia kotikaupungista. Avoinna ma–pe klo 9–17, ilt. ja vkl tapahtumien yhteydessä. Vapaa pääsy. Karatalo.

Ke 25.3. klo 18 Loistefes tari 2015 Gaala – teemana musiikki. Pääkaupunkiseu dun nuorten bändit esiintyvät suurelle yleisölle ja saavat palautetta alan huippuam mattilaisista koostuvalta raa dilta. Vapaa pääsy. Sellosali.

Juhlitaan veteraaneja Ma 27.4. klo 9.30 Kan sallinen veteraanipäivä Espoon kulttuurikeskuk sessa. Juhla alkaa kult tuurikeskuksen edustalla lipunnostolla ja seppel partion lähettämisellä sankarihaudoille ja vete raanien muistomerkille. Klo 10–11 juhla Tapiola salissa, jonka jälkeen kahvitarjoilu. Tilaisuus on avoin kaikille. Puku koodi: tumma puku ja kunniamerkit.

Ilmoittaudu leirille nyt! Stadium Sports Camp urheilu- ja elämysleiri järjestetään kesällä Leppävaaran urheilupuistossa. Leiri kokoaa yhteen yli 800 11–14-vuotiasta nuorta ympäri Suomen liikkumaan ja pitämään hauskaa. Tarjolla on myös yli 200 työpaikkaa espoolaisille nuorille. 1. leiri on 21.– 27.6., 2. leiri 28.6.–4.7. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: stadiumsportscamp.fi. n

La 11.4. klo 13 JuuriJuhlaRotFest: Lasten Pilpatuskonsertti. Liput 4 € ovelta. Klo 19 JuuriJuhla: Frifot (SE), Juurakko. Ruotsalaisen kansanmusiikin johtava ryhmä Frifot sekä bluesia ja kansanmusiikkia yhdistelevä Juurakko. Liput alk. 17/11 € Lippupiste. Sellosali. Ti 14.4. klo 17.30 (ensi-ilta) ja 18.30, ke 15.4.2015 klo 17.30 ja 18.30 Musiikkiopisto Juvenalia: Ötökän elämää -lastenmusikaali. Liput 5/2 €, lippujen ennakkovaraus juvenalia@juvenalia.fi. Sellosali Lö 18.4 kl. 14 Det var så roligt... Allsång och musik med välbekanta barnsånger som vi alla känner igen. Allsångsledare: Benny Törnroos. Biljetter förköp 10 € från Lippupiste och 12 € vid dörren. Vindängen. 21.–26.4. April Jazz. Esiintyjinä mm. David Sanborn, Ana Moura, Diane Schuur, Oregon, Bluesia, soulia, rockia, folkia ja gospelia musiikissaan yhdistelevä Ruthie Foster sekä huuliharpisti Grégoire Maret. Lisätiedot: apriljazz.fi. Tapiolasali, Louhisali ja Sellosali.

Paljon muita tapahtumia sekä tarkat tapahtumatiedot espoo.fi/ tapahtumat

Laskiaiss un vietetään nuntaita laskiaisti 15.2. ja istaita 17 .2.

Leivo lasten kanssa 5 dl maitoa tai vettä 50 g tuorehiivaa tai 2 pss kuivahiivaa 1,5 tl suolaa 2 dl sokeria 1 rkl kardemummaa 1 kananmuna noin 15 dl vehnäjauhoja 150 g voita tai margariinia sulatettuna Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon tai veteen. Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää jauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitoutuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppupuolella.

TÄYTÄ JA VOITA

Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, ota se leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Leivo taikinasta pyöreitä pullia. Kohota pullat kaksinkertaisiksi, voitele ne munalla. Paista pikkupullat noin +200 °C uunin keskitasolla noin 10 min. Jäähdytä ne. Leikkaa pullista ”hattu” pois. Levitä hilloa tai leikkaa mantelimassasta pari ohutta viipaletta väliin. Pursota tai lusikoi reilusti kermaa päälle. Nosta hattu paikoilleen ja sirottele päälle vielä tomusokeria siivilän läpi. On perinneherkuttelun aika! Nam!

stikon 4/2014 ri aisu: tk ra a oike

Palauta ristikko 15.4.2015 mennessä osoitteella: Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki Liitä mukaan vastaukseen nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Edellisen ristikon ratkaisseista onnekkain oli Alexander Wikström. Hän saa palkinnokseen Juha Hovisen toimittaman Espoo – Arjen arkkitehtuuria -kirjan.

LUKIJA KYSYY VINKKI JA KUVA: RIITTA KOTILAINEN, RUOKAPALVELUJEN SUUNNITTELIJA, ESPOO CATERING

TEE ITSE

Jätteiden lajittelusta KYSYMYS » Lajittelen jätteeni ja vien paperit, pahvit ja lasitölkit läheisen marketin pihan kierrätyspisteeseen. Isoissa kauppakeskuksissa kuten Sellossa on lisäksi metallinkierrätys sekä energiajae (muovipakkaukset). Mutta miksi: eikö kaikki espoolaisten jätteet nykyään polteta jätteenpolttolaitoksessa Vantaalla? Entä onko aikomus lisätä ongelmajätepisteitä, nythän ongelmajätteet kuten energiansäästölamput menevät helposti sekajätteisiin, koska vastaanottopaikkoja on vähän. Sellon ekopisteeseenkään niitä ei voi jättää.” — Nimim. Jäin miettimään VASTAUS » Lajittelu on edelleen tärkeää, jotta materiaalit, kuten paperi, kartonki, metalli ja lasi saadaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Biojätteestä tehdään multaa ja lähitulevaisuudessa lisäksi biokaasua. HSY vie vain jäljelle jäävän sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan, missä siitä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Jätevoimala korvaa siis kaatopaikan, ei kierrätystä. Sen sijaan energiajätettä ei kannata lähteä viemään kauppakeskuksen keräykseen, sillä myös omasta sekajäteastiasta se päätyy energiantuotantoon. Vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajäte) ja sähkölaitteiden lajittelu on hyvin tärkeää. Energiansäästölamput ja pienet alle 25 cm:n kokoiset sähkölaitteet on helpointa palauttaa suuriin niitä myyviin päivittäistavarakauppoihin ja tavarataloihin. Vastaanotto on lakisääteinen ja maksuton. HSY:llä on noin 60 vaarallisen jätteen vastaanottopistettä pääkaupunkiseudulla mm. huoltoasemilla. Pisteen on oltava valvottu ja lukittu. Lisäämme pisteitä mielellämme, mikäli sopivia yhteistyökumppaneita löytyy. Kierrätyspisteet ja vaarallisten jätteiden vastaanottopaikat löytyvät osoitteesta www.kierrätys.info. Tietoa ja vinkkejä lajittelusta: hsy.fi/kiitoskunlajittelet. Kiitos, kun lajittelet! Kysymykseen vastasi HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Mikä mietityttää? Lähetä kysymyksesi yhteystietoineen osoitteella kata@dialogi.fi tai Espoolehti, lukijakysymys, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki.

ESPOO-LEHTI 1/2015

» 21

VI I ESBO

RESUME

PÅ TRÖSKELN TILL NÅGOT NYTT Framtidens företagande syns redan i Esbo. FÖRETAGSBYN lär skolelever hur

samhället fungerar. Lokalen påminner om en stad i miniatyr: där finns Esbo stadshus, ett stycke därifrån finns en bank, ett café och en mataffär. Skillnaden är att invånarna är alla i samma ålder: Esbobor i sjätte klass, fulla av inspiration. Vi befinner oss i Karaporten i Esbo, i Företagsbyn som byggts i Nokias lokaler. Här får barnen testa i praktiken hur samhället, arbetslivet och företagsvärlden fungerar. Konceptet rankades i höstas som den bästa utbildningsinnovationen i tävlingen World Innovation Summit for Education (WISE). KLÄDER OCH FÄRGER som visar upp

din bästa sida. Det är andelslaget Studio Pomsis affärsidé. Andelslaget har en lokal i InnoOmnia, som även erbjuder kontorstjänster, ett bibliotek, en möjlighet att skapa nätverk med andra företagare och utbildning för företagare. InnoOmnia är en företagargemenskap som verkar i anslutning till Esboregionens utbildningssamkommun Omnia. Den uppmuntrar yrkesstuderande till företagande och hjälper yrkesmänniskor som söker efter en ny riktning att hitta nya samarbetsformer och nätverk. Hantverk och teknik, yrkeskompetens och akademiska kunskaper är inte antingen eller- utan både och -fenomen. Samarbetet kan resultera i mirakel som Finland behöver nu. SMÅ FÖRETAG är nu intresserade av

hälso- och välfärdsteknik. Företaget HealthSpa, grundat av Kenneth Salonius med kollegor, startade för två år sedan och har hjälpt över 200 företag inom hälso- och välfärdsområdet att komma igång. Enligt Salonius är hälso- och välfärdsteknik en framtidsbransch med goda tillväxtmöjligheter. Bland annat olika smartklockor, sensorer och en mätning av kroppsfunktioner i realtid är framtidens melodi. Pieni Piiri och Navigil är exempel på små företag som HealthSpa hjälpt. Pieni Piiri är en tjänst avsedd för att hålla kontakten med släktingar och vänner med hjälp av videosamtal. Navigil har till exempel utvecklat ett mångsidigt säkerhetsarmband som ser ut som en vanlig klocka. n MERI NYKÄNEN

ESBO-TIDNINGEN 1/20154

ESBOPOJKAR FÅR EGET ICEHEARTSLAG Målet är att Esbo i höst ska ha Finlands första svenskspråkiga Iceheartslag. Den här satsningen har möjliggjorts av en generös donation av Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne. LAGLEDARE – ELLER FOSTRARE som det heter inom föreningen Icehearts – för det nya laget är Anders Eklund. Han inledde sitt arbete i höstas och under våren ska han skapa gruppens bas som består av ett halvt dussin finlandssvenska pojkar i åldern 6–8 år. – Det första året går åt till att besöka förskolor och försöka kartlägga behovet. På basis av det väljs en grupp som senare utvecklas till ett Iceheartslag. I början sysslar vi mest med eftisverksamhet men med tiden tar idrotten över allt mera, säger Eklund. Namnet Icehearts för tankarna till hockey men Eklunds favoritgrenar är fotboll och handboll. Det innebär att det första finlandssvenska Iceheartslaget kommer att ägna sig åt någondera av dessa. – I det här skedet handlar det om en handfull pojkar men gruppen kompletteras allt efter. De största Iceheartslagen har upp till 20 medlemmar. FÖRENINGEN ICEHEARTS grundades 1996. Organisationens mål är att stöda underpriviligerade barn som annars inte har möjlighet att ha en hobby eller barn som riskerar att bli utslagna. Metoden är idrott. Pojkarna fångas upp i ung ålder och stannar i laget fram tills att de fyller 18 år. Förutom sport och idrott lär de sig sociala färdigheter. Verksamheten är innovativ och sparar både pengar och tid då pojkarna lär sig att ta hand om sig själv. För närvarande finns Icehearts på nio orter i Finland. Esbo och Vanda är störst med fyra lag vardera. Lagen deltar i turneringar och läger precis som vilket som helst annat idrottslag. Urvalsprocessen är arbetsdryg. Under de senaste månaderna har Eklund tillbringat gott om tid på Esbos 11 finlandssvenska förskolor. – Vi samarbetar med skolorna, föräldrarna, barnskyddet och socialen. Personalen på de här instanserna är experter på barnuppfostran och har mycket att bidra med. Tillsammans försöker vi vaska fram de pojkar som är i behov av oss, säger han.

Eklund själv har en bakgrund som klasslärare på Mattlidens skola. Han hoppade på Iceheartståget efter att han sett en annons på Facebook. finansieras med både offentliga och privata medel. Enligt Stina Kuhlefelt, svensk koordinator för verksamheten, har kommunerna insett att de kan spara pengar genom att finansiera Icehearts. Ett omhändertaget barn kostar dubbelt så mycket som ett helt Iceheartslag, som har en budget på kring 60 000 euro per år. Den svenska verksamheten som kommer igång i Esbo i höst finansieras med hjälp av ett stipendium av Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne. Stiftelsens mål är att stöda privat upprätthållen barndagvård, eftermiddagsverksamhet osv. – Stiftelsen tog kontakt med oss och meddelade att man gärna ville delta i arbetet. För närvarande har vi finansiering för ett år i taget men vi har talat om ett långsiktigt samarbete, säger Kuhlefelt. – Det finns en stor efterfrågan på den här sortens verksamhet eftersom vi kan uppvisa lysande resultat. De syns till exempel inom barnpsykiatrin och barnskyddet. Även Kuhlefelt har en bakgrund inom arbetet med barn och ungdomar. Hon är socialpedagog och följde med Iceheartsgrundaren Ville Turkkas förehavandent under en lång tid innan hon själv blev involverad. – De senaste åren har verksamheten vuxit enormt. Nu har vi totalt 21 lag. Även på svenska växer verksamheten, också om den precis kommit igång. På våren ska Kuhlefelt rekrytera en fostrarkollega till Eklund. Båda två tycker att det är roligt att jobba inom en organisation som växer och mår bra. – Skriv gärna att vi rekryterar. Det handlar om ett heltidsjobb och vår målsättning är att ha två svenska lag i Esbo inom de följande åren, säger Kuhlefelt. n HENRI FORSS ICEHEARTS VERKSAMHET

Ensimmäinen ruotsinkielinen Iceheartsryhmä starttaa lahjoitusvaroin.

FAKTA n Föreningen Icehearts grundades 1996 i Vanda. För närvarande finns Icehearts på nio orter. Anders Eklunds lag blir det första finlandssvenska Iceheartslaget.

Lagen ägnar sig åt olika sporter, till exempel hockey, fotboll och innebandy. Verksamheten finansieras med offentliga och privata medel. Målsättningen är att stöda utsatta pojkar och lära dem laganda och kämparglöd.

FOTO FOTOLIA

n Den svenska verksamheten finansieras till stor del genom ett stipendium från Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne. Stiftelsen grundades 1918 av Karl Herman Renlund och bär hans mor namn. Stiftelsens målsättning är att stöda privat barn- och ungdomsverksamhet. Stiftelsens förmögenhet uppgår till 309 miljoner euro (2013). Stiftelsen har även bidragit till finansieringen av det Nya Barnsjukhuset med 1,15 miljoner euro. n

Icehearts är en möjlighet för underpriviligerade barn att delta i dyr idrottsverksamhet och lära sig sociala färdigheter.

Det första finlandssvenska Iceheartslaget startar i Esbo tack vare en donation.

ESBO-TIDNINGEN 1/2015

» 23

» espoo.fi Näin kaupunki sinua palvelee

» facebook.com/espoonkaupunki

» esbo.fi

» twitter.com/EspooEsbo

Staden till din tjänst

» youtube.com/EspooEsbo

UUTTA TERVEYSASEMIEN PUHELINPALVELUSSA

NYTT VID HÄLSOSTATIONERNAS TELEFONTJÄNST

Terveysneuvontaa verkossa espoo.fi/terveysneuvonta

Hälsorådgivningen på webben esbo.fi/halsoradgivning

Ajanvarausnumerot säilyvät ennallaan ja niistä saat nyt myös terveysneuvontaa. Terveydenhoitajien ja ehkäisyneuvolan uudet numerot tulevat käyttöön tammi-maaliskuussa: Kivenlahti 13.2., Espoonlahti 18.2., Leppävaara 25.2., Kilo 4.3. ja Viherlaakso 11.3. Terveysasemien muut numerot jäävät pois käytöstä.

Numren för tidsbokning är de samma som förr men de ger nu också hälsorådgivning. Hälsovårdarna och preventivrådgivningen får nya telefonnummer i januari–mars: Stensvik 13.2, Esboviken 18.2, Alberga 25.2, Kilo 4.3 och Gröndal 11.3. Hälsostationernas övriga telefonnummer används inte längre. Tidsbokning och provresultat Hälsovårdare vardagar kl. 8–15 och preventiv Hälsorådgivning rådgivning vardagar kl. 8–16 vardagar kl. 9–10 Hälsostation Alberga 09 816 35200 09 816 35957 Esboviken 09 816 45911 09 816 45414 Gröndal 09 816 35500 09 816 35494 Hagalund 09 816 38900 09 816 38918 Kalajärvi (tidsbokning fre kl. 8–14) 09 816 32870 09 816 32590 Kilo (tidsbokning fre kl. 8–14) 09 816 35400 09 816 35636 Mattby 09 816 42280 09 816 42232 Samaria 09 816 32600 09 816 32590 Stensvik 09 816 33100 09 816 45507

Ajanvaraus ja tutkimusTerveyden tulokset arkisin klo 8–15 hoitaja ja Terveysneuvonta ehkäisyneuvola arkisin klo 8–16 arkisin klo 9–10 Terveysasema Espoonlahti 09 816 45911 09 816 45414 Kalajärvi (ajanvaraus pe klo 8–14) 09 816 32870 09 816 32590 Kilo (ajanvaraus pe klo 8–14) 09 816 35400 09 816 35636 Kivenlahti 09 816 33100 09 816 45507 Leppävaara 09 816 35200 09 816 35957 Matinkylä 09 816 42280 09 816 42232 Samaria 09 816 32600 09 816 32590 Tapiola 09 816 38900 09 816 38918 Viherlaakso 09 816 35500 09 816 35494 Kaikki palvelut arkisin klo 8–16 Oma Lääkärisi Espoontori 09 855 4303 Oma Lääkärisi Esbotorget Oma Lääkärisi Puolarmetsä Oma Lääkärisi Bolarskog 09 855 4100

All service vardagar kl. 8–16 09 855 4303 09 855 4100

Terveysneuvontaa saat arkisin myös näistä numeroista Hälsorådgivning på vardagar också på följande nummer ja lastenneuvolan n Mödra- och barnrådgivningens tidsbokning ajanvaraus ja neuvonta klo 8.30–14.30 09 816 22800 och rådgivning kl. 8.30–14.30 n Suun terveydenhuollon n Munhälsovårdens tidsbokning ajanvaraus ja neuvonta klo 8–16 09 816 30300 och rådgivning kl. 8–16 n Mielenterveys- ja päihdepalvelujen n Mental- och missbruksvårdens tidsbokning ajanvaraus ja neuvonta klo 8–16 09 816 31300 och rådgivning kl. 8–16 n Äitiys-

Kun soitat meille, numerosi tallentuu automaattiin. Soitamme sinulle takaisin mahdollisimman pian, yleensä tunnin sisällä.

När du ringer oss sparas ditt nummer i en automat. Vi ringer upp dig så fort vi kan, i regel inom en timme.

Arkisin klo 16–08, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä saat päivystykseen hakeutumiseen liittyvää neuvontaa numerosta 09 87 10023

På vardagar kl. 16–08, under veckoslut och helgdagar får du information om jouren på numret

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112.

Vid livshotande situationer, ring larmnumret 112.

KAUPUNGIN VERKKOSIVUSTOT UUDISTUNEET Visit Espoon verkkosivut ovat nyt reponsiiviset eli sisältö mukautuu automaattisesti käytettävän päätelaitteen mukaan. Myös espoo.fi, espoonkaupunginmuseo.fi ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivut lup.fi toimivat vastaavasti.

visitespoo.fi

09 816 22800 09 816 30300 09 816 31300

09 87 10023

STADENS WEBBPLATS FÖRNYADES Visit Espoos webbplats är nu responsiv. Det betyder att innehållet automatiskt anpassas enligt den dator eller smartapparat som du använder. Också esbo.fi, espoonkaupunginmuseo.fi och Västra Nylands räddningsverks webbplats lup.fi har blivit responsiva.

visitespoo.fi

on Espoon matkailu- ja kokoussivusto, joka palvelee vierailijoita ja paikallisia asukkaita sekä kokous- ja tapahtumajärjestäjiä.

är Esbos webbplats för turism och konferenser. Den betjänar både besökare och lokala invånare samt dem som arrangerar konferenser och evenemang.

Kannattaa tutustua ja katsoa, mitä kaikkea kivaa Espoossa tapahtuu — ihan tässä lähellä!

Det lönar sig att ta sig en titt och upptäcka allt roligt som händer i Esbo — alldeles intill!