Page 1

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

THIS READ

4 / 2013 JULKINEN TIEDOTE

IN

SH e.fi I L G N  E magazin

spoo www.e

10 tarinaa Espoosta Historiaa syntyy joka hetki » 6

Juha Jokela: Ensi-illan jälkeen » 15 LIITE

LI

LI

IT

E

LIIT

E

LII

LI

2014

K EVÄT

LIITE

on nopist Työväe elma ohj

ITE

I

TE

TE

Uusia tuulia Otaniemessä » 10 | Koulujen väistöt » 14 | Testissä sähköinen terveysvalmennus » 16


2 « PÄÄKIRJOITUS

KUVA ANTTI VETTENRANTA

ESPOO-lehti 4/2013

4/2013

Sisällys

Sisäilma puhuttaa

ME ESPOOLAISET » 3 Kotikulmilla

TYÖPAIKKOJEN, koulujen ja päiväkotien sisäilma

KULMILLA » 4 Ajankohtaista

Espoossa on työllistänyt kuluvan syksyn aikana aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi äkillisesti tapahtuneet väistöt koulutiloista eivät ole helppoja kenellekään. Rakennusten sisäilmastoon vaikuttavat muun muassa rakennustekniikan ja materiaalien suunnitteluratkaisut, rakennustöiden laatu ja valvonta sekä rakennuksen käyttö ja kunnossapito. Sisäilman laatuun tai rakennuksessa esiintyvään oireiluun voi joskus liittyä yllättäviä seikkoja kuten vuodenaika, sisustusmateriaalit ja jopa sisäkasvillisuus. Kokonaisuuden hallitseminen laadukkaasti on vaativaa ja vastuullista monen eri tahon yhteistyötä. Kaupungin eri toimialojen asiantuntijat ovatkin kehittäneet sisäilma-asioiden toimintamallia, jossa rakennusten käyttäjiä opastetaan sisäilma-asioiden ilmoittamisessa. Paras tapa hoitaa sisäilmasto-ongelmia on niiden ehkäisy. Tämä onnistuu laadukkaalla kiinteistönhoidolla, oikea-aikaisilla korjaustoimilla, tilojen asian­mukaisella käytöllä sekä kiinteistön käyttäjien valppaudella. Kaupunki panostaa tulevina vuosina aikaisempaa enemmän vuosikorjauksiin. Lisäksi koulujen peruskorjau­sohjelmaa esitetään talousarvioehdotuksessa nopeutettavaksi niin, että sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit peruskorjataan ensi tilassa.

KULMILLA » 5 Asukasaktiivi YTIMESSÄ » 6 10 tarinaa Espoosta YTIMESSÄ » 10 Otaniemen kampus TYÖN TEKIJÄ » 11 Näyttelyn luoja HELMI » 12 Tuomarilan päiväkoti VALOKEILASSA » 14 Kouluja väistössä YMPÄRILLÄ » 15 Suksi luistamaan KOLUMNI » 15 Juha Jokela KEHÄLLÄ » 16 Terveysvalmennus LIIKKEELLÄ » 18 Seniorit vauhdissa NÄKYVILLÄ » 19 Teatteri & menot

Carl Slätis, toimitusjohtaja, Tilakeskus-liikelaitos

MIELESSÄ » 21 Pienten ja isojen puuhat PÅ SVENSKA » 22 Esbos egen Lucia

Mycket tal om inomhusluft

ESPOO.FI » 24 Espoo tiedottaa

EBOO FA C K

OO

K • FA C

O

.com/ cebook www.fa kaupunki espoon

EB

OK

tu Osallis luun te keskus

C

• FA C E B O

K

EBOOK • F A

EB

Carl Slätis, verkställande direktör, Affärsverket Lokalcentralen

ESPOON ASUKASLEHTI 4/2013 Julkinen tiedote jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute lukijapalaute@espoolehti.fi Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, www.espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, etunimi.sukunimi @dialogi.fi Luova johtaja Anneli Myller Toimituspäällikkö Katarina CygnelNuortie Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Itella Jakelu-palaute kari.blom@itella.com ja mirja.myllymaki @itella.com Kansi Fleur Wilson ja Antti Vettenranta ISSN 1798-8438 Verkkoversio ISSN 1798-8454.

C FA

inomhusluften i höst orsakat mer problem än tidigare. Utrymning av skolor är aldrig enkelt. Luften påverkas bland annat av byggnadsteknik och material, arbetets kvalitet och hur byggnaderna används och underhålls. Även årstid, inredningsmaterial och krukväxter kan påverka kvaliteten på inomhusluften. Bra lösningar förutsätter ansvarsfullt samarbete mellan många parter. En handlingsmodell har därför tagits fram. Det bästa sättet att lösa problem med inomhusluft är att förebygga dem. Nu börjar man mer än tidigare att gå in för årliga reparationer och i budgetförslaget föreslås det att programmet för sanering av skolor genomförs snabbare än planerat. Skolor och daghem med dålig inomhusluft ska saneras så fort som möjligt.

O

PÅ ARBETSPLATSER, i skolor och i daghem i Esbo har


ME ESPOOLAISET » 3

ESPOO-lehti 4/2013

KOTIKULMILLA Mitä espoolaiset arvostavat, mihin toivotaan muutosta? TEKSTI JA KUVAT LILLI OLLIKAINEN

NORA, 14, TAPIOLA + Tapiolan kirjasto on lähellä kotiani, ja siellä on hyvä valikoima. Lainaan usein kirjoja, leffoja ja musiikkia. Olisi surku, jos kirjasto muuttaisi kauemmaksi. + Silkkiniitty, Kaskiniitty ja viheralueet yleensäkin ovat tärkeitä ulkoilupaikkoja. Lisäksi ulkoilen koiran kanssa Tapiolan koirapuistossa. Pidän paljon myös rantaraitista. + Alueella on hyvät liikuntamahdollisuudet. Suosikkejani ovat sopivan rauhallinen Tapiolan uimahalli sekä kulttuurikeskuksen vieressä oleva luistelukenttä. – Olen Tapiolan koulussa, jossa on homeongelma. Siksi meidät siirrettiin Otaniemen entiseen poliisiopistoon, jossa myös ilmeni sisäilmaongelma. Muutama ystäväni on oireillut homeesta todella pahasti, ja minullakin on ollut silmätulehduksia. Nyt opiskelemme parakeissa, ja toivon todella tilaongelmien selviävän ensi lukuvuoteen mennessä.

KARI, 45, HYLJELAHTI + Asuinalueemme on säilyttänyt rauhallisen luonteensa ja puistomaisuutensa, vaikka asuntoja onkin tullut lisää. Talojen koko on pysynyt pienenä. + Iivisniemen alakoulu on sopivan pieni, vaikka onkin revetä liitoksistaan väestönkasvun myötä. Leikki- ja harrastepaikkoja on riittävästi, kunhan me aikuiset ohjaamme ja kannustamme lapsia niitä käyttämään. + Rullavuoren alue on huippukohta, jota tulisi suojella ja vaalia. Satamaalue tuo mukavaa saaristotunnelmaa, eikä liikenne ole toistaiseksi häiritsevän vilkasta. Unohtaa ei voi myöskään Suomenojan lintulampea, yhtä maan tunnetuimmista luontokohteista. – Huolestuttavinta on liikennesuunnittelu. Joillakin kuskeilla on kova vauhti kapeilla kaduilla, ja vaaratilanteita on esiintynyt jopa läpikulkuliikenteeltä kielletyllä Hyljemäen­ portti-kadulla. Samoin raskasliikenne Suomenojan voimalan liepeillä on ajoittain harmillista.

”Samariassa gelmaa...” pysäköintion

jasto!”

”Tapiolan kir

POHJOIS-ESPOO

ys ”Yhteisöllisy miellyttää!”

ESPOON KESKUS

LEPPÄVAARA

KAUKLAHTI TAPIOLA

MAURI, 74, LUUKKI + Olen viihtynyt Luukin maaseutumaisemissa jo 50 vuotta. Ympärillä on metsää, peltoja ja monia pikku järviä. En kaipaa vierelle uudisrakennuksia. Luukki, Salmi ja Pirttimäki ovat merkittäviä henkireikiä espoolaisillekin, vaikka Espoo menetti paljon Helsingille, kun ei aikoinaan ostanut edullisesti kaupattuja maita ja kartanoita. + Lähellä on paljon hevostalleja. Aiemmin, sepän pajani ollessa vielä toiminnassa, olemme myös kengittäneet hevosia. + Kalajärvellä on yksi kauppa ja terveyskeskus. Kauppa-asioita hoitelen usein Nurmijärven ja Vantaan puolella, terveyspalveluita käytän Espoon keskuksessakin. – Miksi Samarian terveysasema ahdettiin niin pienelle tontille? Siellä on nyt aina pysäköintiongelma.

JOHANNA, 36, LUGNET + Asumme keskuspuiston kupeessa lähellä luontoa, lenkkipolkuja ja hiihtolatuja. Espoon keskuksesta löytyvät muut harrastukset: loistavat jalkapallokentät ja vauvauintiinkin sopiva uimahalli. + Yhteisöllisyys miellyttää. On talkoohenkeä, naapuriapua ja yhteisiä teemajuhlia. Aktiivinen pienkiinteistöyhdistys järjestää joulun alla suositun tonttupolun, jolloin katujen varsilla on lyhtyjä ja mukavaa ohjelmaa. + Katuja on ruvettu asvaltoimaan. Hienoa, että Lugnetinniittyynkin saadaan päällystetyt tiet. – Moni lapsi toivoo lähelle yleistä leikkipuistoa ja pelipaikkaa.

MATINKYLÄ -OLARI ESPOONLAHTI

Paras paikka Espoossa? ”Muuralassa on lähellä met­ sät, golffipaikka ja uimahallit, kirjastot ja kaupat aika lähellä. Kohta Lommilaan tulee uusi kauppakeskus. Muurala on rauhallinen ympäristö asua lapsien kanssa.” — Haidi79, Espoo

”Rullavuori!”

TAPIOLA INFO: Tapiolan suur­ aluetta. Lähi­ alueita mm. Otaniemi, Wes­ tend, Haukilahti ja Niittykumpu.

HYLJELAHTI INFO: Espoonlahden suuraluetta, osa Kaitaan kaupunginosaa. Lähi­alueita Matin­ kylä ja Soukka.

LUUKKI INFO: Pohjois-Espoon suuraluetta. Lähialueita Kala­ järvi, Röylä, Velskola ja Lahnus.

LUGNET INFO: Vanha-Espoon suuraluetta, osa Kaupunginkallion kaupunginosaa. Lähialueita mm. Espoon keskus.

”Länsikorkeen ”hattutalot”, Tapiolan tunnusmerkki. Lyhyt matka Espoon rannoille ja pal­ velujen ääreen Tapiolan kes­ kustaan. Pienessä metsikössä talojen itäpuolella kallioilla voi silti nähdä oravia, varik­ sia ja satunnaisen fasaanin sekä citykaneja. Rauhallinen paikka asua, ei läpiajoa. Talon kattosaunan ikkunoista näkyy Espoon puidenlatvojen ylitse merelle asti!” — Tiuku, Länsikorkee, Tapiola


4 « KULMILLA

Kaupungin menot kuriin

KOULUT KUNTOON Vuosina 2000–2013 espoolaisia kouluja rakennettiin ja peruskorjattiin 362 miljoonalla eurolla. Seuraavien viiden vuoden aikana koulujen eteen tehdään edelleen kaikki mahdollinen ja investoidaan 291 miljoonaa euroa lisää. Se on enemmän kuin missään muussa Suomen kaupungissa. n 1. Karhusuon koulu, lisärakennus 2017-18. 2. Kirstin koulu, peruskorjaus 2016-17. 3. Tuomarilan koulu, peruskorjaus 2017-18. 4. Auroran koulu, korvaava uudisrak. 2014-16. 5. Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorj. 2016-17. 6. Karakallion koulu, peruskorjaus ja laajennus 2013-14. 7. Lintuvaaran koulu, peruskorjaus 2014-16. 8. Leppävaaran ja Veräjäpellon koulut, peruskorjaus 2017-19. 9. Perkkaan koulu, korvaava uudisrak. 2017-19. 10. Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus 2014-16. 11. Opinmäen koulu, uudisrakennus 2013-15. 12. Päivänkehrän koulu, peruskorjaus 2015-17. 13. Mainingin koulu, peruskorjaus 2014-15.

4. 5. 6.

1.

7. 8. 9.

2. 3. 11. 12. 13.

KUVA VALOKUVAAMO ROOS/ESPOON KAUPUNGINMUSEO. KUVA ON OTETTU VUONNA 1935.

on kaupunginLue lisää Espo rjasesta ki n eo mus lasitehdas. Kauklahden

10.

ESPOON TALOUS on lähivuo-

ottaa ensi vuonna 102 mil-

joonaa euroa. Vuoden 2014 lopussa lainaa on 1 010 euroa asukasta kohden, ja määrän oletetaan edelleen kasvavan lähivuosina. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen sisältyy kunnallisveroprosentin korotus puolella prosenttiyksiköllä 18,25 prosenttiin ensi vuoden alusta. Korotuksen jälkeenkin Espoon kunnallisverotus on kevyempää kuin muissa suurissa kaupungeissa. Veroprosenteista päätetään valtuustossa marraskuussa, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta joulukuussa. n

Lokista uusi lähettiläs

Virastotalo 1 historiaa

Vuoden 2013 eläkeläinen

Professori Tapio Lokki Aaltoyliopiston Mediatekniikan laitokselta on vuoden 2013 EspooAmbassador, kongressikaupunki Espoota tunnetuksi tekevä lähettiläs. Lokki johtaa virtuaaliakustiikan tutkimusryhmää. Kesällä 2013 hän sai ICA Early Career Award -palkinnon, jota myös akustiikan alan Nobeliksi kutsutaan. n

Espoon keskuksessa, kaupungintalon vieressä sijaitsevan Virastotalo 1:n juhannuksena alkaneet purkutyöt päättyvät marraskuun lopussa. Tilalle kaavoitetaan pääasias­sa asuntoja. Purkujätteestä 95 prosenttia kierrätetään. Betoni murskataan, ja mursketta käytetään esimerkiksi puistoreittien pohjatöissä. n

Espoon Eläkeläisten Keskusliitto valitsi vuoden espoolaiseksi eläkeläiseksi Timo Typön. Typöllä on ollut tärkeä rooli Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n kotisivujen rakentamisessa ja ylläpitämisessä, ja hän on perehdyttänyt jäseniä tietotekniikan saloihin. Lisäksi Typpö vetää musiikkiin liittyviä harrastusryhmiä. n

sina erittäin kireä. Kaupunki kasvaa vuosittain yli 4 000 uudella asukkaalla, mikä lisää erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten palvelujen tarvetta. Kaupungin ennätyssuuri, yli 500 miljoonan euron investointiohjelma johtuukin juuri tästä: nopeasti kasvavalle väestömäärälle tarvitaan uusia kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita sekä toimiva tie- ja raideliikenne. Palveluiden kehittämisessä keskitytään Espoon tärkeimpiin tehtäviin. Länsimetron varteen Matinkylään nousee uudenlainen sivistys- ja ter-

veyspalveluja yhdistävä palvelutori. Muita merkittäviä hankkeita ovat T3 -alueen ja Espoon keskuksen kehittämisohjelmat sekä Suurpellon toteuttaminen. Länsimetron asemien ja tunneleiden varustelu on käynnissä koko linjalla vuonna 2014. Lähivuosina otetaan käyttöön myös useita uusia palvelutiloja, kuten Opinmäen kampus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä ikäihmisten Elä ja asu –keskukset. LISÄÄ LAINAA kaupunki

Tehdas yhdisti kyläläiset 1920-LUVULLA Espooseen nousi uutta pienteollisuutta, muun muassa Kauklahden lasitehdas. Iittalan lasitehdasta menestyksellä johtanut insinööri Claës Norstedt (1870-1952) perusti oman lasitehtaan Åminnen entisen tiilitehtaan tiloihin 1923. Sulatusuuni kuitenkin reistaili ja korjaustauot seisottivat tuotantoa. Vuonna 1927 Norstedtin oli myytävä osake-enemmistö Oy Riihimäelle. Uusi johtaja V. E. Kolehmainen rakennutti uuden uunin. Tehtaassa erikoistuttiin talous- ja apteekkilasin lisäksi valaistuslasin puhaltamiseen ja esineiden koristelussa maalaamiseen. Tunnettuja lasitaiteilijoita olivat Helen Tynell, Gunnel Nyman ja Kyllikki Salmenhaara. LASIN RAAKA-AINEET sulatettiin mas-

saksi savesta valmistetuissa upokkaissa, 1 500 asteessa. Parin kuukauden välein tapahtuva upokkaiden vaihto eli potin pano oli jännittävä tapahtuma.

Tehdas tarjosi pilsneriä ja väkevämpiäkin joskus nautittiin. Perheet saapuivat katsomaan, kun hehkuvia upokkaita vedettiin uunista ulos. Lasinpuhaltajat palasivat usein töiden jälkeen iltaisin tehtaalle tarinoimaan. Tehdas kokosi kyläläiset yhteen niin työn kuin vapaa-ajankin merkeissä. Tehdas järjesti äitienpäivä- ja joulujuhlia. Parhaimmillaan sen palveluksessa oli yli 160 henkeä. Osa työntekijöistä asui tehtaan asunnoissa, joista kahta kutsuttiin valkean rappauksen johdosta Maitovaunuksi ja Piimävaunuksi. VUONNA 1946 tehdas paloi perustuk­

siaan myöten. Uusi rakennus kohosi kuitenkin pian tilalle, ja tuotanto jatkui. Niinpä olikin ikävä yllätys, että vuonna 1951 jouluksi remonttia varten pysäytetty tehdas päätettiin sulkea taloudellisista syistä kokonaan. Nyt tiloissa toimii Kuusakoski Oy. n TARJA SINERVO

KOONNUT KATARINA CYGNEL-NUORTIE

ESPOO-lehti 4/2013


KULMILLA » 5

ESPOO-lehti 4/2013

Lippumeri 2013 -hanke heijastaa nuorten elinvoimaisuutta ja osallistuvaa Espoota.

Leppävaara-seurassa on noin

350

Lippumeri 2013 -projektet avspeglar ungdomlig livskraft och gemenskap i Esbo.

henkilöjäsentä sekä kymmeniä paikallisia tukijoita ajankohtaisissa projekteissa.

Esimerkillisiä hankkeita LIPPUMERI 2013 on esimerkki

ESPOO ASUKASAKTIIVIN SILMIN Leppävaaralainen Kai Fogelholm, 49, haluaa vaikuttaa asuinalueensa tulevaisuuteen.

KUVA ANTTI VETTENRANTA

INNOSTUS asuinympäristöön vai-

kuttamiseen syttyi Kai Fogelholmissa 90-luvulla yliopisto-opintojen myötä. – Opinnäytteeni käsitteli kestävää kehitystä ja asukasosallistumista Leppävaarassa. Pian tämän jälkeen muutin Etelä-Leppävaaraan ja liityin Leppävaaraseuraan. Olin myös järjestämässä Alberganesplanadin kirsikkapuiden istutustalkoita asukkaille ja koululaisille, mikä osaltaan rohkaisi myöhemmin käynnistämään hankkeen uusista lipuista esplanadin pohjoispään lippuaukiolle. Kaupunkiympäristön kauneus on Kaille tärkeää. Hän toivoisi tai-

Flaggorna är resultatet av ett samarbete mellan eleverna i Leppävaaran koulu, lärarna som lett arbetet och konstnär Kia Winqvist. Lipuissa näkyy Leppävaaran koulun oppilaiden, työtä ohjanneiden opettajien ja taiteilija Kia Winqvistin kädenjälki.

teen siirtyvän museoista seinien ulkopuolelle osaksi arkista kaupunkikuvaa. Isänä hän huomioi myös asuinalueen turvallisuuden, tekemisen mahdollisuudet sekä liikennekysymykset. Suuri haave olisi, että Albergan kartano puistoineen saataisiin arvoiseensa kuntoon. – En kuitenkaan jää tätä odottelemaan, vaan pyrin eri tavoin vaikuttamaan asuinalueellani. Lähikoulun kanssa olen jo pari vuotta käynyt keskustelua koulupihan kunnostuksesta. Kaupunki kuuntelee asukkaita kuviteltua herkemmällä korvalla. – Yksittäiselläkin mielipiteellä

voi olla vaikutusta suunnitteluun. Esimerkiksi kaupungilla tehdyt turvallisuuskävelyt ovat poikineet monia toimenpiteitä kohdealueillaan. Mikä tsemppaa Kaita yrittämään? – Yleisurheilutaustastani taitaa olla rippeitä jäljellä, ja muutenkin olen luonteeltani peräänantamaton. Pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä olen oppinut myös työssäni asuinalueiden kehittäjänä. Vaimo sparraa tarvittaessa. Leppävaara-seuran aktiivien tukea ei voi väheksyä silloin, kun tuntee hakkaavansa päätä seinään. Yhteistyöstä saa voimaa! n LILLI OLLIKAINEN

asukkaiden omaehtoisesta vastuunotosta ympäristöstään. Leppävaara-seuran ansiosta vuonna 2003 esitelty lipputaideteos nousi uuteen kukoistukseensa 21 uuden lipun myötä. Leppävaara-seura tunnetaan erityisesti jokavuotisista, jopa 10 000 kävijää keräävistä Raittikarnevaaleista, Lepuski-lehdestä ja 10 vuotta jatkuneesta kansalaismuistipiiristä. Seura on myötävaikuttanut Leppävaaran maauimalan sekä Sellon elokuvateat­terin toteutumiseen ja ollut aloittamassa kirpputorien pitämistä Alberganesplanadilla. Seura on ollut aloitteellinen Albergan kartanon ja puiston kehittämiseksi ja esittänyt sen suojaamista Kehä I:n liikennemelulta. n

Exemplariska projekt LIPPUMERI 2013 är ett exempel på

att de boende tar ansvar för miljön på eget initiativ. Konstverket Flagghav som år 2003 förverkligades med hjälp av Alberga-sällskapet har fräschats upp med 21 nya flaggor. Alberga-sällskapet är känt för den årliga Stråkkarnevalen som lockar upp till 10 000 besökare, för tidningen Lepuski och för invånarnas minnesgrupp som verkat i 10 år. Sällskapet har bidragit till att Alberga fått en bio i Sello och ett friluftsbad och det har också tagit initiativ till lopptorg på Albergaesplanaden. Dessutom har man arbetat för att utveckla Alberga gård med park och föreslagit att den skyddas mot trafikbullret från Ring I. n


6 « YTIMESSÄ

10 tarinaa Espoosta Kaupunginmuseon uusi perusnäyttely kertoo tuhat tarinaa Espoon historiasta. Joka hetki eri puolilla kaupunkia syntyy lisää historiaa – asioita, joista kenties kerrotaan museossa vuonna 2113. Espoo-tarina jatkuu. TEKSTIT LILLI OLLIKAINEN, KATARINA CYGNEL-NUORTIE JA TARJA SINERVO, KUVITUS FLEUR WILSON, KUVAT ANTTI VETTENRANTA, KAMU, NATALIE GAUDET

ESPOO-lehti 4/2013


YTIMESSÄ » 7

ESPOO-lehti 4/2013

PUURAKENTAMINEN NYT »

Fiksu puukaupunki toteutettuja puukohteita ovat esimerkiksi Metsäliiton toimitalo FMO Tapiolassa ja Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa. Puusta on tulollaan myös Matinkylän päiväkoti ulkoalueineen, Tuuliniityn puukerrostalot Asuntosäätiön hankkeena sekä Otaniemeen kuusikerroksinen InnOtatoimistorakennus, josta tulee Tekesin, Finnveran ja Finpron uusi pääkonttori. Pitkän tähtäimen tavoitteisiin kuuluu Histan a­lueen rakentaminen 20 000 asukkaalle. Aluetta on lähtökohtaisesti tarkoitus kehittää puurakentamisen ja uusiutuvan energian kansallisena kärkenä “Fiksu kaupunki”-tavoitteiden mukaisesti. Viime vuonna Espoon kaupunki solmi Aaltoyliopiston sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on edistää korkeatasoista, älykästä ja ilmastoystävällistä kaupunkikehittämistä. Yhteistyössä kehitetään puurakentamisen vetovoimaa sekä osapuolten osaamista muun muassa energiatehokkuudessa, puuarkkitehtuurissa, korkealuokkaisessa muotoilussa sekä käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa. KAUPUNGISSA JO

Vieraile Haltiassa, joka on ensimmäinen kokonaan massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus Suomessa. Tutustu haltia.com

KOE ITSE »

PUURAKENTAMINEN ENNEN »

Kivikauden puutalo HÄMÄRÄN TULLEN miehet palaavat kotiin hylkeen-

pyynnistä. Bosmalmissa Espoossa asuva perhe siirtyy ulkoa sisälle talon lämpöön. Suorakaiteenmuotoinen kotitalo rakennettiin männystä vuonna 3 800 ennen ajanlaskumme alkua. Puut kaadettiin kirveellä, jonka kivikautinen versio oli oman aikansa ihmisen kädessä yhtä toimiva työväline kuin Fiskarsin kirves tänä päivänä. Rakentamiseen osallistui koko talon väki: äiti, isä, lapset ja isovanhemmat sekä setä perheineen. Koivuntuohella eristetty ja turpeella päällystetty katto eristää asukkaat kylmältä. Lämmön karkaamista estää myös eteinen ja talon pieni oviaukko – sisälle mennessä pitää siksi aina kumartua. Ikkunoita ei ole, joten valoa tupaan tuovat tulisija ja hylkeenrasvalla toimivat lamput. Lattialla on taljoja ja turkiksia. Sisustamistakaan ei ole unohdettu, sillä kivikaudenkin espoolainen halusi ympäröidä itseään silmää miellyttävillä esineillä. Ahkerassa käytössä olevat saviruukut ovat kauniisti koristeltuja. Syttyykö tuli kivikautisella tuliporalla? Kokei­le KAMUn Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyssä. KOE ITSE »

»


8 « YTIMESSÄ

ESPOO-lehti 4/2013

INNOVAATIO NYT »

MONIKULTTUURISUUS NYT »

Lonkkaliukumäki

Saunottaja Kanadasta

LONKKALIUKUMÄKI ON palkittu innovaatio, jolla lonk-

– I DON'T SPEAK Finnish, toteaa nuori nainen heti kät-

KOE ITSE »

Lue espoo.fi -sivustolta, mikä innovaatio nousi tämän vuoden voittajaksi! Keksitkö paremman? Kerro ideasi osoitteessa espoo.fi/palaute

KOE ITSE »

INNOVAATIO ENNEN »

MONIKULTTUURISUUS ENNEN »

Voimaa petroolista

Ex-patti Ruotsista

MAAMOOTTORI MULLISTI maatalouden 1900-luvun

ON SITÄ ENNENKIN muutettu töiden perässä vieraisiin maihin. Ruotsin laivastossa töissä ollut 37-vuotias komentajakapteeni Carl Tersmeden osti Albergan kartanon vuonna 1749, ja muutti sinne nuoren vaimonsa Inga Dorotean kanssa vuonna 1752. Perheeseen syntyi ex-pattiaikana kaksi lasta, tytär ja poika. Albergan rakennukset ja pihapiiri sijaitsivat tuolloin Leppävaaran nykyisen ammattikoulun paikkeilla. Tersmedenit olivat kovia juhlimaan, ja heidän aikansa oli Albergan seuraelämän kukoistuskautta. Esimerkiksi uudenvuoden juhlat alkoivat lounaalla ja jatkuivat seuraavaan aamuun. Tarjolla oli läpi yön kaakaota, teetä ja limonadia. Tanssi loppui aamulla puoli kahdeksalta ja vieraat lähtivät yhdeltätoista. Tersmeden ei saanut Albergan tilaa kannattamaan, sillä hän eli aikansa aatelin tapojen mukaisesti iloisesti yli varojensa. Vuonna 1765 Tersmeden sai komennuksen takaisin Ruotsiin. Hänelle Albergasta luopuminen oli raskasta, mutta Inga-vaimo iloitsi suuresti päästessään Suomesta iäksi pois.

Kuuntele petroolilla toimivan Avance-maamoottorin ääntä KAMUssa.

KOE ITSE »

kapotilaan kuntoutusketjun pituus on lähes puolittunut. Lisäksi se on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä sekä saanut rutkasti kehuja niin ammattilaisilta kuin ikäihmisiltäkin omaisineen. – Ajatus lonkkaliukumäestä syntyi tarpeesta hoitaa potilaita heidän omista lähtökohdistaan mahdollisimman hyvin tuloksin. Lonkkamurtuman hoito vaatii monialaista osaamista, eikä kukaan kantanut vastuuta kokonaisuudesta, Jukka Louhija, innovaation isä, muistelee. – Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun tavoitteena on parantaa kaupungin palveluja ja työoloja. Kilpailu on avoin kaikille kaupungin työntekijöille, työyhteisöille, verkostoille ja porukoille. Miksi Espoo tarvitsee innovaatioita? – Espoossa on nyt 36 000 eläkeläistä, 20 vuoden kuluttua 105 000. Asiantuntijoiden mukaan rahaa ei kuitenkaan tule olemaan kolmea kertaa enemmän väestön hoitamiseksi, joten nykyjärjestelmällä ”ajetaan seinään” tai ”tehdään Kreikat”. Uudet innovaatiot geriatriassa mahdollistavat ikäihmisten laadultaan paremman hoidon nykyistä pienemmillä kuluilla.

alussa. Isoista ja kalliista höyrykoneista mallia ottanutta innovaatiota käytettiin etenkin puimakoneen, sirkkelisahan, pärehöylän tai jauhomyllyn voimanlähteenä. Kylän yhteiseen käyttöön hankittiin yleensä yksi tai kaksi moottoria. Joskus perustettiin erityinen maamoottoriosuuskunta. Puiseen kelkaksi kutsuttuun alustaan kiinnitettyjä moottoreita siirreltiin työkoneiden luo ja talosta toiseen hevosvoimalla. Satoja kiloja painavan moottorijärkäleen siirteleminen ei ollut helppoa, joten kun moottori saatiin paikoilleen, sitä käytettiin pitkään ennen seuraavaa siirtoa. Ensisijaisesti maamoottoria käytettiin apuna puimisessa. Jyvien irrottaminen maamoottorilla ja siitä voimansa ottavalla puimakoneella oli silti melkoista ihmistyötä ja vaati puolenkymmentä ihmistä: koneen hoitajan, viljan syöttäjän ja ruumenien ja jyvien vastaanottajia. Vähitellen traktorit syrjäyttivät maamoottorit. Ne olivat kuitenkin paikoin käytössä 1960-luvulle asti.

KOE ITSE »

telyssä Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Kanadalaissyntyinen Natalie Gaudet työskentelee Startup Saunassa, jossa Pohjois-Euroopasta ja Venäjältä tulevat aloittelevat yritykset saavat valmennusta kokeneilta sarjayrittäjiltä ja sijoittajilta kuukauden intensiivisessä ohjelmassa. – Yrityskiihdyttämö syntyi kunnianhimoisten opiskelijoiden toimesta vuonna 2010, ja ohjelman kansainvälistyessä halusimme nimen kuvaavan Suomea. Sauna on niitä harvoja suomenkielisiä sanoja, jotka tunnetaan ympäri maailmaa. Kansainvälisyys pitää Saunan kuumana. – Menestyksemme lepää sen varassa, että saamme opiskelijat, tutkijat, yrittäjät, startupit, sijoittajat ja yliopiston työskentelemään yhdessä yrittäjähenkisessä Espoossa. Eri maiden yritykset lisäävät sisäistä kilpailua, ja kansainväliset tiimit potkivat suomalaisia tiimejä eteenpäin – ja sama toisin päin. Neuvotteluhuone näyttääkin saunalta. – Erityisesti aasialaiset vieraamme usein kysyvät, pitääkö neukkariimme mennä alasti. Vastaan aina: vain jos haluatte, me emme vastusta.

Juo kahvit Otaniemen kampuksen espressokahvilassa ADD cafessa (Sähkömiehentie 4 G, sisäpiha) ja nautiskele innovatiivisesta ilmapiiristä.

Miltä tee, kahvi ja kaakao tuoksuivat Tersmedenien juhlissa? Nuuhkaise KAMUssa.


YTIMESSÄ » 9

Lähteitä: Espoon kaupunginmuseo, www.kansallisbiografia.fi, Alberga – Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia 4, Maamoottorit verkossa –sivusto.

ESPOO-lehti 4/2013

YRITTÄJYYS NYT »

TAPIOLA & HEIKKI VON HERTZEN NYT »

Espoolaislinnut avaruudessa

Oppilaiden taidonnäyte

ROVION JA NASAN yhteistyö alkoi tviitistä, lähes vitsistä. Ensin NASA totesi postauksessaan, kuinka ennen kuuhun lähetettiin ihmisiä vähemmällä tietokonevoimalla, kuin mitä nykyisin löytyy älypuhelimista, joilla pelataan Angry Birdsia. Tähän Rovio kommentoi, että ruvetaan lähettämään avaruuteen possujakin. NASAsta idea kuulosti mahtavalta. Maaliskuussa 2012, noin vuosi tviittausten jälkeen, julkaistiin Angry Birds Space -peli. Keväällä 2013 Kennedyn avaruuskeskukseen avattiin peliin perustuva teemapuisto. Angry Birdsin avulla NASA näki mahdollisuuden saada lapsetkin innostumaan fysiikasta ja matematiikasta, avaruustieteen perusasiois­ta. Vaikka kysymyksessä on viihdepeli, on taustalla myös opetukselliseen käyttöön sopivia vakavampiakin teemoja, Marja Konttinen Roviolta kertoo. Yhteistyön varrelle liittyi myös uskomaton sattuma. – Kuulimme vasta jälkeenpäin, että samoihin aikoihin venäläinen astronautti oli ottanut tyttärensä toiveesta punaisen Angry Birds -pehmolelun avaruuteen. Leijailemaan lähtenyt lintu oli merkki siitä, että sukkula oli päässyt painovoimattomaan tilaan.

TAPIOLA-KAUPUNKIPELIN tarina alkoi elokuussa 2012,

kun Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kutsui koolle työryhmän valmistelemaan Heikki von Hertzenin syntymän 100-vuotisjuhlaa. Alkuperäinen ajatus oli tuottaa Afrikan tähden -tapainen peli, joka kuvaisi kiinnostavasti Tapiolan historiaa ja Heikki von Hertzenin puutarhakaupunkivisiota. Ensimmäisessä kokouksessa kaupunginjohtaja kuitenkin totesi, että perinteisen lautapelin sijaan tehtäisiinkin mobiilipeli – ajan hengen mukaisesti. Projektiin saatiin mukaan oppilaita Espoon kuvataidekoulusta, Etelä-Tapiolan lukiosta ja Espoon musiikkiopiston musiikkiteknologian ryhmästä sekä ohjaaja Aalto-yliopiston pelisuunnittelun laitokselta. Työpajat järjestettiin WeeGeen:n tiloissa kerran viikossa. Monista loistavista ideoista pelin sankarihahmoksi nousi Tapio, myyttinen hahmo, joka erilaisia esteitä väistellen istuttaa puita Tapiolan puutarhakaupunkiin. Pelin edetessä maalaisympäristö muuttuu vaiheittain ajan mukana eri vuosikymmenien näkymiksi Tapiolan historian aikajanalla.

KOE ITSE »

Kaikkien käytössä maksutta olevat Angry Birds -leikkipuistot Suurpellossa ja Oittaalla. Kolmatta suunnitellaan Leppävaaraan.

KOE ITSE »

YRITTÄJYYS ENNEN »

TAPIOLA & HEIKKI VON HERTZEN ENNEN »

”Raskasta” teollisuutta

Mies ja unelma

TALVISODAN JÄLKEEN Erik Isomaa, 27, kyllästyi

palkkatyöhön. Sähköalalla kannuksensa ansainneen miehen yrityksen nimeksi tuli Oy Sähkö-Lämpö – Elektro-Värme Ab (myöhemmin Oy Slev Ab). Slevin ensimmäisten tuotteiden käyttäjiltä vaadittiin hauista, sillä sen valmistamat silitysraudat painoivat kahdeksan kiloa. Toinen menestystuote oli sähkökamiina, joiden kysyntä oli valtavaa sota-ajan polttoainepulan takia. Kamiinat valmistettiin asbestiputkesta, jotka sahattiin määrämittaan ja maalattiin. Sittemmin sähkökamiinoita valmistettiin Arabian fajanssista ja vietiin ulkomaille aina Turkkia myöten. 1950-luvun jälkipuoliskolla yrityksen ykköstuote oli Kuningasliesi, maan myydyin sähköhella. Niitä valmistettiin Kauklahteen vuonna 1958 valmistuneessa tehtaassa, joka työllisti 220 ihmistä. 1960-luvulla kilpailu liesimarkkinoilla heikensi kannattavuutta, ja lopulta vuonna 1969 Slev myytiin ruotsalaiselle Electrolux Ab:lle.

Kuinka painava entisaikojen silitysrauta oli? Ota käteesi neljä kahden kilon perunapussia, niin tiedät!

KOE ITSE »

Mitä Tapiolalle tapahtuu mobiilipelissä? Kokeile itse 14.11. jälkeen osoitteessa espoonkuvataidekoulu.wordpress.com/tapiola

ON MIES – JA UNELMA, joka alkaa hahmottua. Hän matkustaa pitkin Suomea, Ruotsia ja Tanskaa. Tarkkailee kaupunkien piirustuksia, astelee katuja, jututtaa niin kulkijoita kuin insinöörejä ja arkkitehtejäkin. Etu-Töölössä ja Kalliossa hän silmäilee umpikortteleita, huomioi laitapuolen kulkijan ahdistuksen ja konttorillaan Väestöliitossa tarttuu toimeen. Syntyy poleeminen pamfletti ”Koti vaiko kasarmi lapsillemme”, jossa hän tilittää, että väärin rakennettu kivikaupunki synnyttää sosiaalisia ongelmia. Miksi meillä ei hyödynnetä luonnon suomia mahdollisuuksia? Hänellä on myös vastaus: puutarhakaupunki, jossa luonto ja maaston muodot hyödynnetään, ja pientalot sekä kevyet liikenneväylät tuovat avaruutta. Työ ei jää vain sanahelinään. Tämän miehen, Heikki von Hertzenin, pitkien ja tinkimättömien neuvottelujen tuloksena Tapiolan peruskivi muurataan 5.9.1953 ja puutarhakaupungin rakennustyö alkaa.

Jalkaudu fiilistelemään Tapiolaa. Oppaan löydät osoitteesta espoo.fi/kotikaupunkipolut

KOE ITSE »


10 « YTIMESSÄ

ESPOO-lehti 4/2013

Tekniikkaa ja taidetta Entinen kruunun tila ja Sinebrychoffin suvun kesäparatiisi Otaniemi on 50 vuodessa kasvanut Pohjois-Euroopan suurimmaksi teknologiakeskittymäksi. SYYSKUUSSA 2013 Verstas Arkki-

tehdit Oy:n suunnittelijoiden hymy on herkässä. Nuorten arkkitehtien Väre-ehdotus nousi Aalto-yliopiston kampussuunnittelukilpailun voittajaksi 189 kilpailutyön joukosta. Ehdotuksen pohjalta rakennetaan Aallon uusi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus. Myös koko uutta metroasemaa ympäröivä kampusalue saa uuden ilmeen. Edellisellä Otaniemen suunnittelukierroksella yli 60 vuotta sitten vastaavat piirustukset laati herra nimeltä Alvar Aalto.

KAMPUSALUEELLE on vuosikymmenien varrella noussut kymmeniä uusia tiedettä ja yrityselämää palvelevia rakennuksia. Tänään Suomen Pii-

laaksossa, Otaniemen ja Keilaniemen alueella, työskentelee 16 000 opiskelijaa, 5 000 tutkijaa ja alueen 800 yrityksen noin 16 000 työntekijää. Otaniemi-suunnitelman on määrä puhaltaa uutta henkeä punatiiliseen metsäkaupunkiin. Kun länsimetro aloittaa liikenteensä vuonna 2016, maan alta noustaan autottomalle aukiolle, jonka ympärillä ovat kampuksen ydinpalvelut: kirjasto, kaupat, kahvilat ja uudet opetustilat. Aalto-yliopisto on päättänyt keskittää ydinkampuksensa Otaniemeen. Tulevaisuudessa alueel­la aloittavat teekkarien lisäksi opintonsa myös Aallon kauppatieteilijät ja taideopiskelijat. Metron myötä Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola nivoutuvat yhdeksi alueeksi, joka kehittyy voimakkaasti ja jolla liikkuminen on helppoa. Alueel­le investoidaan seuraavien kymmenen vuoden aikana viisi miljardia euroa julkista ja yksityistä rahaa. n PETJA PARTANEN UUDEN

AIKAJANA

KUVAT ALVAR AALTO -MUSEO JA AALTO-YLIOPISTO

SYYSKUUSSA 1948 vuosi vuodelta kasvanut teekkarijoukko tunki jälleen Teknillisen korkeakoulun ahtaisiin luentosaleihin Helsingin Hietalahdessa. Vain seitsemän kilometriä länteen päin, Espoon Otaniemessä, taas uinui paikoin aarniometsäksi muuttunut vanha kartanomiljöö. Aivan vuoden lopulla saatiin itse presidentti J.K. Paasi­ kiven avustuksella määräraha, ja valtio osti Kansallis-Osake-

Pankin käsiin päätyneen yli 100 hehtaarin alueen uuden yliopistokampuksen rakentamiseksi. Teekkariylioppilaskunta TKY järjesti samassa yhteydessä näyttävimmän opiskelijatempauksensa kautta aikojen. Sotaajan ilmahyökkäyksessä tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä kuljetettiin 800 000 purkutiiltä Otaniemeen uuden ylioppilaskylän rakennusaineiksi. Ensimmäiset opiskelija-asunnot valmistuivat 1952, parahiksi palvellakseen myös Helsingin olympiakisojen urheilijoiden majapaikkana. TKK:n tilanahtaus helpotti vasta vuonna 1964, kun Alvar Aallon suunnittelema yliopiston uusi päärakennus valmistui. Samaan aikaan korkeakoulun kanssa Helsingistä siirrettiin Otaniemeen myös Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT.

1662 Otaniemi siirtyy valtiolle kruunun säteritilaksi.

1858 Helsinkiläi­ nen suurliike­ mies Paul Sine­ brychoff ostaa Otaniemen.

1949 Alvar Aalto voit­ taa kampus­ alueen suunnit­ telukilpailun.

1964 TKK muuttaa Helsingistä Ota­ niemeen uuteen päärakennuk­ seen.

2013 Aalto-yli­ opiston Campus 2015-suunnit­ telukilpailu rat­ keaa.

2016 Metro kuljet­ taa suoraan Otaniemeen, Aalto-yliopiston pysäkille.

Teknik och konst OTNÄS – en gång kronoboställe

och därefter släkten Sinebryc­hoffs sommarparadis – har på 50 år utvecklats till Nordeuropas största teknologicenter. I september var det lätt för de unga arkitekterna på Verstas Arkkitehdit att le. De tog hem segern i den internationella arkitekttävlingen Campus 2015 bland hela 189 tävlingsbidrag. Det vinnande konceptet innehåller bland annat en ny huvudbyggnad för högskolan för konst, design och arkitektur, och campusområdet kring metrostationen får en ny image. Självaste president J.K. Paa­ sikivi hade sitt finger med i spelet när anslag år 1948 beviljades för köp av det mer än hundra hektar stora området i Otnäs och Alvar Aalto planerade sedan ett nytt campus för Tekniska högskolan. När den nya högskolan äntligen kunde flytta från Sandvikstorget i Helsingfors år 1964 följde VTT med till Otnäs. I dag finns det 16 000 studerande och 5 000 forskare i Otnäs och Kägeludden har omkring 16 000 anställda i ca 800 företag. Byggprojekten väntas blåsa nytt liv i området. När metrostationen år 2016 tas i bruk stiger man ut på en öppen plats med all tänkbar service; bibliotek, affärer, kaféer och nya undervisningsutrymmen. Under det närmaste decenniet investeras här omkring fem miljarder euro. n

Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola nivoutuvat yhteen.


TYÖN TEKIJÄ » 11

ESPOO-lehti 4/2013

NÄYTTELYN LUOJA Oletko ajatellut, että työtahti museossa on verkkainen? Väärin, sanoo näyttelytuottaja Eeva Kyllönen. NÄYTTELYN AVAJAISET Talomuseo Glimsissä olivat edessä seuraavana päivänä, ja avajaisjuhlan puhuja tuli tutustumaan näyttelyyn. Hetken tilassa pyörittyään hän kysyi, että ovatko avajaiset siis ihan varmasti huomenna, näyttelytuottaja Eeva Kyllönen muistelee nauraen. Kyllä vaan: kunhan tyhjät laatikot saatiin raivattua pois, näyttely oli valmis. Viime hetkillä ennen näyttelyn avautumista voi olla välillä aika hektistä, mutta ei työ museossa muutenkaan Eevan mukaan mitenkään rauhallista ole. – Työni on välillä stressaavaa ja kiireistä. Ison näyttelyn valmistelut alkavat keskimäärin pari vuotta ennen avajaisia. Työpöydän ääressä kuluu paljon aikaa. Ensin tutkitaan ja selvitellään asioita, kuten mitä näyttelyllä halutaan sanoa. – Esineitä ei ainoastaan asetella näytteille, vaan jokaisella näyt-

telyllä on oma viestinsä. Esimerkiksi juuri avautunut Tuhat tarinaa Espoosta kertoo, mistä espoolaiset ovat tulleet, miksi Espoo on sellainen kuin on ja miten Espoon historia auttaa ymmärtämään nykypäivää. NÄYTTELYTUOTTAJAN päävas-

tuulla on näyttelyiden koordinointi, sisällön suunnittelu ja tutkimus. Ammattilaisella ei kuitenkaan mene sormi suuhun, jos käteen isketään pora, saha tai maalipensseli, tai pyydetään kuljettamaan jotain paikasta toiseen. – Tykkään tehdä kaikenlaista. Erityisesti neuvotteluja järjestelytaitoja tarvitaan usein. Kuten esimerkiksi silloin, kun taannoiseen Aurora Karamzinista kertovaan näyt-

telyyn lainattiin esineitä 33 eri lainaajalta. – Lainaajista kolme oli venäläisiä museoita, ja joukossa oli myös yksityishenkilöitä Pariisista, Lontoosta ja Yhdysvalloista. Paperisotaa riitti. Kun suunnitelmat konkretisoituvat hektisten vaiheiden jälkeen itse näyttelyksi, Eevan sydän sykähtää. Yksi työn hienoista puolista on sekin, että jokainen projekti loppuu aikanaan.

– Sen jälkeen alkaa taas jokin uusi projekti, jossa pääsen tutustumaan johonkin aivan uuteen aiheeseen. Kuten vaikkapa Espoon kadonneisiin kartanoihin, joista kertova näyttely avautuu KAMUssa 19.2.2014. ESPOOLAISEN Eevan työkiireet unohtuvat sählyä pelaten, ulkoillen ja tuoreen harrastuksen, melomisen parissa. – Toistaiseksi olen melonut vasta Turun suunnassa, mutta oikein odotan, että pääsisin melomaan myös Espoon hienoilla vesialueilla. Mieli rentoutuu myös Työväenopistossa espanjaa opiskellen. n KATARINA CYGNEL-NUORTIE

Filosofian maisteri Eeva Kyllönen, 53, näyttelytuottaja Espoon kaupunginmuseossa (KAMU) Weegee-talossa. Töissä Espoon kaupungilla vuodesta 2002.

380 000 euroa. Tuhat tarinaa Espoosta –näyttelyn budjetti.

2

KUVA ANTTI VETTENRANTA

vuotta. Keskimääräinen KAMUn näyttelyiden valmisteluaika WeeGeellä.

Tuhat tarinaa Espoosta -perusnäyttely on esillä seuraavat 10 vuotta.

18

iso näyttelyä. Näin montaa Eeva on ollut mukana tekemässä.

Basutställningen Tusen historier i Esbo pågår de närmaste 10 åren.


12 « HELMI

ESPOO-lehti 4/2013

aideteos t n e in o k o k Julkisivun en fasad m o s t r o t s k Ett konstver

MIKÄ KOHDE? Tuomarilan päiväkoti hehkuu koko vuoden. Pikkulapset nauttivat sinisen ja vihreän rauhallisuudesta, isommat punaisen ja oranssin räiskeestä. VAD? Domsby daghem glöder av

färger året om. Små barn njuter av lugnet i blåa och gröna schatteringar, de lite större av sprakande rött och orange.

KUKA TEKI JA MILLOIN? Arkki-

MITEN IDEA SYNTYI? Arkkitehdit saivat idean julkisivuun leikkimällä omien lastensa kanssa legoilla. Valkoinen lelulaatikko kätkee sisäänsä värikkään mosaiikin.

MITÄ PÄIVÄKOTI ARVOSTAA? Iso-

tehtien Claudia Auerin ja Niklas Sand­åsin suunnittelema katseenvangitsija valmistui vanhan päiväkodin tilalle vuonna 2008. VEM GJORDE DET? Blickfånget, som planerats av arkitekterna Claudia Auer och Niklas Sandås, stod klar år 2008 och ligger på det gamla daghemmets plats.

HUR KOM DET TILL? Arkitekterna fick idén till fasaden när de lekte med sina barns legobitar. Den vita leksakslådan är fylld med färggrann mosaik.

VAD UPPSKATTAR DAGISET? Barn gillar det öppna gårdsområdet med stora ytor att röra sig på. Redan utanpå är det lätt att se att huset är ett daghem.

jen ja pienten suosiossa on avara piha-alue, jossa mahtuu liikkumaan. Talo on helppo tunnistaa päiväkodiksi jo ulkoasun perusteella.


HELMI » 13

ESPOO-lehti 4/2013

POHJOIS-ESPOO

ESPOON KESKUS LEPPÄVAARA

KAUKLAHTI TAPIOLA MATINKYLÄ -OLARI

TEKSTI HELEN MOSTER, KUVA ANTTI VETTENRANTA

ESPOONLAHTI

ERITYINEN JUTTU? Päiväkodissa

korostuvat yhteisöllisyys ja viihtyisyys. Julkisivun levyt symboloivat lasten kokoa päiväkotivuosien alussa ja lopussa. NÅGOT SPECIELLT? Här betonas gemenskap och trivsel. Fasadplattorna symboliserar barnens storlek i början och slutet av sin dagistid.

TUSINATAVARAA? Ei! Ilopilleri on ainutlaatuinen Espoossa ja julkisen rakentamisen huippuja 2000-luvulla. Tärkeä kohtaamispaikka vanhemmille ja lapsille.

MITÄ MUUT SANOVAT? Leikkimie-

DUSSINVARA? Nej! Den här glädjespridaren är unik i Esbo och en av höjdpunkterna för offentligt byggande på 2000-talet. En viktig mötesplats för föräldrar och barn.

VAD TYCKER ANDRA? Den lek-

linen kokonaisuus erottuu positiivisesti matalien pientalojen alueella. Usein kuultu reaktio: näinkin voidaan tehdä!

fulla helheten skiljer sig på ett positivt sätt från övriga byggnader. En vanlig reaktion är: Så här kan man också göra!

MISSÄ SE SIJAITSEE? Päiväkoti löytyy Tuomarilan koulun vierestä Puistotie 24 A:sta. Vanhat puut, leikkitelineet ja kirjavat piharakennukset komistavat pihaa. VAR FINNS DET? Daghemmet ligger intill Tuomarilan koulu, vid Parkvägen 24 A. Gamla träd, lekställningar och brokiga gårdsbyggnader pryder gården. n


14 « VALOKEILASSA

N

J

P O

K

I

ESPOO-lehti 4/2013

U L

G R T

F H D E C

Kouluja väistössä KOULUJEN SISÄILMAONGELMAT

ovat aiheuttaneet huolta ja päänvaivaa syksyn mittaan. Kaupungin peruskorjausohjelmaa esitetäänkin talousarvioehdotuksessa nopeutettavaksi niin, että sisäilmaongelmista kärsivät koulut ja päiväkodit peruskorjataan ensi tilassa. Väistöstä puhutaan silloin, kun koululaiset siirretään muualle joko suunnitellusti peruskorjauksen takia tai äkillisessä tilanteessa esimerkiksi sisäilmaongelmien takia. – Akuutit väistötilanteet ovat ikäviä ja tulevat kalliiksi, joten peruskorjaustahtia pitää kiristää, sanoo suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkö Juha Nurmi. Tällä hetkellä Espoossa on kaksi niin kutsuttua väistökoulua, toinen Espoonlahdessa entisissä Omnian tiloissa ja toinen Nihtisillassa Nokian entisessä koulutuskeskuksessa. – Väistötilojen pitää olla alun perin opetuskäyttöön suunniteltuja. Muuten ne eivät taivu helposti väistökäyttöön, Nurmi kertoo. PERUSKORJAUSTAHDIN kiristämi-

sen lisäksi kaupungin eri toimialo-

A B

Ersättande lokaler

jen asiantuntijat ovat kehittäneet sisäilma-asioiden toimintamallia, jossa kerrotaan, miten sisäilma-asioita tutkitaan ja hoidetaan. Sisäilmatyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet koulutoimen, päivähoidon ja tilojen hallinnan asiantuntijoiden ohella työterveys, ympäristöterveys ja työsuojelu. – Jokainen työntekijäkin voi tarkkailla tilannetta rakennuksen kunnon ja ylläpidon osalta ja raportoida esimiehelleen havaitsemistaan puutteista, jotka voivat johtaa sisäilmaongelmaan, sanoo Tilakeskus-liikelaitoksen toimitilapäällikkö Harri Kivinen. Tilakeskus-liikelaitos huolehtii, että kaupungin kaikki sata koulurakennusta ovat käyttäjilleen turvallisia. Koulukorjauksissa ollaan pääsääntöisesti jo siirrytty elinkaarimalliin. Se tarkoittaa, että kiinteistönhoito- ja –ylläpitopalvelu ulkoistetaan 20–25 vuodeksi. Näin vuosittainen kiinteistönhuoltobudjetti on tiedossa etukäteen. – Toiminta on Suomessa jo vakiintunutta, mutta palveluntarjoajia tarvittaisiin nykyistä enemmän, Kivinen toteaa. n

PROBLEM MED inomhusluft i skolor har orsakat huvudbry hela hösten. I budgetförslaget föreslås nu att programmet för sanering av skolor snabbas upp, så att skolor och daghem med problem med inomhusluften saneras så fort som möjligt. Ersättande lokaler talar man om när elever måste flytta ut, antingen planenligt till följd av ombyggnad eller en akut situation, till exempel på grund av problem med inomhusluften. – Akuta utrymningar är tråkiga och blir dyra, så takten på ombyggnaderna måste öka, säger Juha Nurmi, utvecklingschef för den finskspråkiga undervisningen. För tillfället arbetar två skolor i ersättande lokaler i Esbo, den ena i Omnias tidigare utrymmen i Esboviken och den andra i Knektbron i Nokias före detta utbildningscenter. – De tillfälliga utrymmena måste vara planerade för utbildning, annars är det inte tillräckligt enkelt att göra om dem för skolbruk, säger Nurmi. AFFÄRSVERKET Lokalcentralen ser

till att stadens hundra skolbyggna-

der är trygga och hälsosamma för användarna. Utom den planerade snabbare ombyggnadstakten har experter från stadens olika sektorer utvecklat en handlingsmodell för inomhusluft som visar hur den undersöks och åtgärdas och hur man informerar om inomhusluften. – I den tvärsektoriella arbetsgruppen för inomhusluft deltar förutom experter från skolverket och dagvården även specialister på fastighetsförvaltning och på företagshälsovård, miljömedicin och arbetarskydd. Också varje anställd kan följa med byggnadens skick och underhåll samt rapportera till sin förman ifall de upptäcker brister som kan orsaka problem med inomhusluften, säger lokalchef Harri Kivinen vid affärsverket Lokalcentralen. När det gäller skolreparationer har man dessutom i regel övergått till en modell för offentligprivat samverkan, som innebär att fastighetsskötsel och -underhåll upphandlas i 20–25 år. På det sättet råkar man inte ut för överraskningar, utan känner i förväg till den årliga budgeten för fastighetsskötsel. n

KOULU MIKÄ VÄISTÖ? MISSÄ VÄISTÖSSÄ MIHIN ASTI A) Espoonlahden lukio A) Espoonlahden yläkoulu C) Mainingin koulun vuosiluokat 7-9 C) Mainingin koulun vuosiluokat 1-6 F) Tapiolan lukio F) Tapiolan koulu I) Viherlaakson lukio I) Viherlaakson koulu, 9. lk* I) Viherlaakson koulu, 8. lk* I) Viherlaakson koulu, 7. lk* N) Auroran koulu, vuosiluokat 4-6* N) Auroran koulu, vuosiluokat 1-3* O) Lintuvaaran koulu Q) Karakallion koulu T) Kirstin koulu U) Veräjäpellon koulu (osa)

peruskorjaus peruskorjaus peruskorjaus peruskorjaus akuutti + peruskorjaus akuutti + peruskorjaus akuutti akuutti akuutti akuutti akuutti akuutti + peruskorjaus akuutti + peruskorjaus peruskorjaus akuutti akuutti

B) Rehtorintien väistökoulu, Espoonlahti C) Mainingin koulu D) Saunalahden koulu E) Vanha Mårtensbro G) Kutojantien väistökoulu, Kilo H) Miestentie G) Kutojantien väistökoulu, Kilo B) Rehtorintien väistökoulu, Espoonlahti J) Viherkallion ja K) Rastaalan koulut L) Ruusutorpan koulu M) Kalajärven koulu * P) Lintumetsän koulun pihan parakit R) Kirkkojärven ja S) Järvenperän koulut Siirtokelpoiset koulutilat tilattu Siirtokelpoiset koulutilat tilattu

2013 loppuun 2013 loppuun 2015 kesään 1/2014-6/2015 2016 kesään asti 2016 kesään asti Ainakin kesään 2016 2013 loppuun 2013 loppuun 2013 loppuun lv. 2013–2014 kesä 2014 – kesä 2016 2015 loppuun kesä 2014 Ainakin kesään 2016 Ainakin kesään 2018

* Väistön jatko päätettävänä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 20.11.2013 Akuutti = akuutti, äkillinen väistötilanne, peruskorjaus = valtuuston hyväksymän investointiohjelman mukainen peruskorjaustilanne

TEKSTI KATARINA CYGNEL-NUORTIE, KUVA A-LEHTIEN ARKISTO

S Q

(13 km)

M


YMPÄRILLÄ » 15

Oittaan suksihuollon uudessa suksiuunissa suksenpohjaan saadaan hyvän liu’un antava, kulutusta kestävä pinta.

Sivakoimaan!

STEFAN BREMER

TEKSTI JA KUVAT MIKAELA KATRO

ESPOO-lehti 4/2013

Valkoiset nietokset kutsuvat pian taas hiihtämään. Tässä ohjeet, joilla saat suksiisi sekä pitoa että luistoa.

Uusien suksien voitelu

ESPOON KAUPUNGINTEATTERIN ESITYSTALOUS 2 – TEHTÄVÄ ESPOOSSA -NÄYTELMÄN TAMPERELAINEN KIRJOITTAJA JA OHJAAJA JUHA JOKELA KERTOO:

Uudet, myös esivoidellut sukset kannattaa voidella huolellisesti ennen käyttöönottoa. Pohjustusvoitelussa toistetaan kuvasarjan kohdat 1—3 noin 4—6 kertaa. Käytä voitelurautaa vain yhteen suuntaan. Anna voiteen valua olaksen (uurros suksen pohjassa) molemmille puolille. Voiteen tulisi sulaa, mutta savua ei saa muodostua. Runsas savu tarkoittaa, että rauta on liian kuumalla, ja poltat suksen pohjan pilalle. 2. Liikuta rautaa tasaisella nopeudella kärjestä kannan suuntaan. Jotta voide levittyisi tasaisesti, saatat joutua voitelemaan sukset jopa 3—4 kertaa. Anna suksien pohjan palautua huoneenlämpötilaan. 3. Voidejäämät otetaan olaksesta pois siihen tarkoitetulla olas-siklillä. Olas kannattaa siklata ennen pohjaa. Suksen luisto­alueelta ylimääräiset voiteet siklataan muovisella siklillä. 4. Harjaa viimeksi suksen pohja. Harjaaminen poistaa loput ylimääräiset voiteet, ja pohjasta tulee sileä sekä luistava. 5. Kelin mukaista pitovoidetta levitetään kantapään kohdalta 50—60 cm eteenpäin. Älä levitä pitoa koko suksen pituudelle! Perinteisen tyylin suksien pitoalue karhennetaan hiekkapaperilla ennen voiteen levittämistä. 6. Tasoita sienellä pitovoide.

Ensi-illan jälkeen

1.

1.

2.

3.

Luisto- ja pitovoitelu LUISTO- JA PITOAINEIDEN valintaan vai-

kuttavat lämpötila ja lumen laatu. Perinteisen hiihtotyylin sukset saa luistamaan voitelemalla kärki- ja kantaosat. Vapaan tyylin sukset voidellaan kokonaan luistovoiteella, jonka jälkeen suksenpohja harjataan huolellisesti. Pitovoidetta levitetään kantapään kohdalta 50–60 cm eteenpäin — ennen sitä pitoalue karhennetaan hiekkapaperilla. Purkkivoiteita on hyvä hankkia kolmelle eri kelialueelle. Neljäs tarvittava voide on liisterivoide, jota käytetään pitovoiteena vetisellä tai jäisellä kelillä. Voide tasoitetaan korkilla. Poista siklillä vanha, täysin väärän keli­ alueen voide, tai jos voide on kerännyt suksenpohjaan roskia. SUKSIEN HUOLTO MUUALLA ESPOOSSA: » Espoon hiihtoseura tekee suksien kunnostus- luisto- ja pitovoitelua hiihtokauden aikana viikonloppuisin klo 10–16. Leppävaaran urheilupuisto. www.espoonhiihtoseura.fi » Mankkaan Suksihuolto Oy tekee voitelupalvelun lisäksi suksille muitakin tarvittavia huoltotöitä ja korjauksia. Mankkaantie 25, p. 050 304 3994. www.mankkaansuksihuolto.com

4.

5.

6.

”NÄYTELMÄ ON SAANUT Espoossa hienon vastaan-

oton. Yleisö vaikuttaa kovin tyytyväiseltä. Muutamia samansisältöisiä palautteitakin olen saanut, tyyliin: ”Johtuukohan siitä, että olen Espoosta, mutta nauratti koko ajan?” Espoolaisilla on selvästi erityissuhde siihen, että pohditaan identiteetin luomista kaupunkiin, jolla ei ole keskustaa, mutta yllättävän hyvin se kolahtaa myös muihin. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkeläkin kävi katsomassa näytelmän, ennakkoesityksessä. Jännitimme hieman, miten huumori uppoaa, mutta hän oli koko ajan hyväntuulisen oloinen. Esityksen jälkeisenä päivänä teatterille tuli puhelu, että näytelmä on hyvä, mutta lämpiössä tulisi jakaa myös oikeaa Espoo-tarinaa eli kaupungin uutta strategiaa vuosille 2013–2017. Jäin miettimään, edistääkö strategian jakaminen tässä yhteydessä Espoo-tarinan uskottavuutta vai muuttuuko sekin osaksi satiiria – mutta kyllähän se meille sopi. Tietysti. Sehän vain jatkaa esitystä, että näytelmä resonoi tällä tavoin todellisuuden kanssa. Onneksi esitykseen asti ei päätynyt Länsiväylän jutusta napattu tieto, että Espoon tyhjentyneeseen kaupungintaloon rakennetaan Angry Birds -sisähuvipuisto. Ehdin jo lisätä sen mielessäni esityksen loppukohtaukseen, kunnes joku kaupunkisuunnitteluvirastosta oikaisi, että se oli aprillipila. TODELLISUUS TUNTUU muutenkin koko ajan sotkevan hyvää näytelmää. Päähenkilö esimerkiksi menee kirjoittamaan tyhjentyneeseen kaupungintaloon ja kuvailee, että ikkunasta näkyy viereinen Virastotalo 1, jossa on ”harmaiden betoniseinien kontrastina kummalliset keltaiset neliöt”. Viime viikolla törmäsin facebookissa valokuvaan, josta näkyi, että virastotalo on lähes kokonaan purettu! Näytelmässä myös todetaan, että päähenkilön lapsuudessa Ilves vielä pärjäsikin, toisin kuin nyt. No, tällä hetkellä Ilves keikkuu yllättäen jääkiekon SMliigan kärkipäässä. Ja kun päähenkilö kertoo, että on kyllä käynyt Barona-areenalla, mutta ei tunnistanut Bluesin maalilaulua ”Who let the dog’s out!”, koska Blues ei silloin tehnyt yhtään maalia, niin eiköhän juuri Ilves mennyt heti ensi-illan jälkeen voittamaan Bluesin Barona-areenalla 1–0. Että pitäisiköhän kaikki tämäkin nyt päivittää käsikirjoitukseen?” n


16 « KEHÄLLÄ

USKOISITKO, ETTÄ kaikki seitsemän tavallisinta kuolinsyytä liittyvät elintapoihin? Kyllä. Positiivisuus voi lisätä miehen elinvuosia 10 vuotta, kun taas tupakka ja humalahakuinen juominen nipistävät elämästä jopa 12 vuotta. Kaikki ei ole siis kiinni geeneistä. Omaa hyvinvointia voi parantaa joka päivä. Pienetkin teot riittävät. Espoon kaupunkilaisille tarjoama sähköinen terveystarkastus ja -valmennus on nyt kaikkien käytettävissä. Kun syötät verkkopalveluun omat tietosi, ohjelma laatii niiden perusteella raportin terveydentilastasi. Se kertoo lisäksi sairastumisriskeistä ja terveiden elinvuosien määrästä sekä ravinnosta. Idea on tuttu Ylen Elämä Pelissä -ohjelmasta, jota on esitetty televisiossa jo kolme kautta. Sisällöstä vastaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Tarkastuksen jälkeen voit valita itsellesi sopivan valmennusohjelman. Tarvitsetko apua esimerkiksi vuorovaikutuksen kehittämiseen parisuhteessasi? Saat kerran viikossa sähköpostiviestin, joka neuvoo, miten voit edistää elämäntilannettasi. KYSYIMME KOLMELTA espoolaiselta, miten

ohjelma toimii. »

ESPOO-lehti 4/2013

HENKILÖKOHTAINEN VALMENTAJA Oletko aina halunnut parantaa terveydentilaasi ja elämäntapojasi, mutta ei vaan ole tullut mentyä asiantuntijan pakeille? TEKSTI HELEN MOSTER, KUVAT ANTTI VETTENRANTA JA HAASTATELTUJEN KOTIALBUMIT

TERVEYSA M O IN K Ä A TEE SIN OSOITTEESS I S E S K U T S US TARKA YSVALMENN E V R E T I/ .F O ESPO


KEHÄLLÄ » 17

ESPOO-lehti 4/2013

Hei apua omaan elämään

Sekavahko kokonaisuus

Sopiva määrä kysymyksiä

ALUSSA OLI pientä sähläystä, kun Kari Kosonen kadotti käyttäjätunnuksensa

PERUSTERVE opiskelija Anne Rysti, 31, pudotti viime keväänä painoa 12 kiloa. Laihduttamisessa hän käytti apunaan painonhallintasovellusta, joka toimi helposti tablettitietokoneella. Sen rinnalla Espoon terveysvalmennusohjelma vaikuttaa vaikeakäyttöiseltä. – Jo se, että ohjelmaan pitää kirjautua sähköpostitse, tekee siitä vanhanaikaisen tuntuisen, Rysti perustelee. Rysti odotti saavansa kokonaisvaltaisen käsityksen omasta terveydestään ohjelman perusteella. Niin ei käynyt. – Terveystarkastuksen kysymykset olivat pintapuolisia. Voiko kymmenen vastauksen perusteella todellakin arvioida, kuinka kauan elän? Omaa hyvinvointiaan parantaakseen Rysti valitsi liikuntavalmennuksen, jonka tiimoilta hän on saanut sähköpostiohjeita. – Ne eivät ole kuitenkaan tuntuneet yhtään henkilökohtaisilta. Rysti ihmettelee, miksi omasta liikunnasta voi kertoa vain kerran viikossa eikä liikuntakertoja voi kirjata ylös vähitellen. – Lisäksi ohjelma haluaa tietää vain liikunnan parissa vietetyt tunnit, mutta ei liikuntalajeja. Se on puute. Rysti kaipaisi lisäksi tietoa oman terveytensä kehittymisestä. Sen pitäisi sujua helposti tabletilla tai mobiililaitteissa.

– PITI HANKKIA lääkäriltä viimeiset kolesteroli- ja verenpainemittaukset, sillä niitä en muistanut, kertoo projektipäällikkö Kari Hautala, 51. Hän rekisteröityi terveysvalmennussivuille syyskuussa, vaikka omat elintavat ovatkin terveelliset ja elämä kaikin puolin mallillaan. Käyttöönotto sujui Hautalan mielestä helposti, kysymyksiä oli sopiva määrä ja niihin oli helppo vastata. Hautala ei odottanut mitään radikaalia. – Mutta sitten yllätyin, kun raportti antoi kohonneet sairausriskit sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen kohdalla. En löytänyt kylläkään vastausta siihen, mitkä vastaukseni olivat vaikuttaneet lopputulokseen. Hautala päättelee, että terveitä elinvuosia voisi saada lisää omaan ruokavalioon vaikuttamalla. Muuta squashia kilpaurheiluna harrastava maratoonari ei keksi. – Liityin ruokavaliovalmennukseen ja olen jo saanut ensimmäisiä viestejä sähköpostiini. Ateriavalmennus toimii loistavasti. Raportti antoi varmuuden ainakin siitä, mitkä osa-alueet ovat kunnossa. – Minusta raportti ottaa hyvin huomioon vastaukset. Positiivinen ja mielenkiintoinen kokemus.

ja salasanansa. – Kun ne löytyivät, käyttöönotto oli yksinkertaista, Kosonen sanoo. Suuria yllätyksiä omasta terveydestä ei tullut. Matinkylän asukastalon äijäryhmää vetävä aktiivi on jo vuosia kiinnittänyt huomiota omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. – Seurasin aikanaan myös Elämä pelissä -ohjelmaa, jossa on paljon samaa. Kosonen liittyi ensin stressinhallintaja vähän myöhemmin painonhallintavalmennukseen. Edellisestä on tullut jo pari viestiä. – Ensimmäisessä viestissä kehotettiin pohtimaan asioita, joihin voi ja ei voi vaikuttaa itse. Toisessa viestissä pyydettiin laatimaan 10 kohdan lista asiois­ta, jotka lataavat akkuja. Tein listan. Hyvän olon tunne syntyy minulle siitä, kun olen saanut jotain hyvää aikaan. Se voi olla jotain käsillä tekemistä, kuten puutöitä tai remontointia. Kosonen sai viesteistä heti apua omaan elämäänsä. – Mietin niitä luettuani, miksi teen asioita niin kuin teen. Omaa elämää voi parantaa esimerkiksi oppimalla sanomaan ei. Mottoni on, että huonomminkin olisi voinut käydä. Matinkyläläisen Kari Kososen, 74, eliniänodote voi nousta kuusi vuotta elintapojen parannusten myötä.

Olarissa asuvan Anne Rystin eliniänodote on 82 vuotta. Raihnaisten elinvuosien määrä on terveysraportin mukaan kaksi.

Tontunmäessä asuva Kari Hautala sai eliniänodotteeksi 86 vuotta. Terveitä vuosia raportti antaa 80 vuoteen saakka.


18 « LIIKKEELLÄ

SENIORI, tartu Liikuntaa joka päivä -liikuntahaasteeseen ja nouda itsellesi täytettävä liikuntakortti Espoon uimahalleista tai vanhusten palvelukeskuksista. Voit myös tulostaa liikuntakortin netistä: espoo.fi/senioriliikunta. Haastekampanjassa kilpaillaan liikuntasuoritusten määrästä vuoden 2013 loppuun asti. Palauttamalla täytetyn kortin 15.1.2014 mennessä uimahallien kassalle, palvelukeskusten henkilökunnalle tai postitse Espoon Liikuntapalveluihin osallistut liikunnallisten palkintojen arvontaan. Palkinnot arvotaan 10.2.2014 Seniorit liikkeelle -tapahtumassa Ratiopharm Areenalla. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisestikin. Eniten liikkuneet saavat kunniamaininnan! HYÖDYNNÄ maksuttomat 68+sporttiklubit. Ikäihmisten toiminnassa korostetaan liikkumiskyvyn ja lihasvoiman säilyttämistä kuntosaliharjoittelulla. Klubeja löytyy ympäri Espoota. Tied. ma–pe klo 11–13 p. 09 8166 0800. n

SENIORIT LIIKKEELLÄ KOKO VIIKON

TANSSIHARJOITUKSET SENTTERISSÄ Ohjattua kuviotanssia senioreille maanantaisin klo 10.30–12 KeskiEspoon asukas- ja nuorisotila Sentterissä (Kirstintie 11). Kertamaksu 1 €. Lisätied. ohjaaja Asta Honkaranta p. 050 3288 650. Järj. Espoon kansalliset seniorit ry.

LUISTELUA LEPPÄVAARASSA Luisteluvuoro senioreille tiistaisin klo 11–12 Reebok Arena -jäähallissa, CCM-kaukalossa (Maantienpelto 1). Maksuton, ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

KUVA JONNAN KOTIALBUMI

PÄIVÄTANSSEJA PARINAKIN PÄIVÄNÄ Ke 20.11. klo 14–16 tanssitaan elävän musiikin tahdissa Espoon kulttuurikeskuksen päälämpiössä (Kulttuuriaukio 2). Ovimaksu 3 €. Merkitse kalenteriin myös ti 3.12. klo 13.30– 15.15, jolloin Sellosalin lämpiössä (Soittoniekanaukio 1 A) tahdittajana Pop & Jazz Konservatorion tanssiorkesteri. Vapaa pääsy.

Klassinen kehonrakentaja MITÄ PAREMMASSA kunnossa lihakset ovat, sitä miellyttävämpää on liikkuminenkin, tietää viherlaaksolainen Jonna Alaspää, 35. – Työssäni fysioterapeuttina muistuttelen ikäihmisillekin, ettei kunto nouse ilman kehon rasitusta. Vaikka liikkuminen voi tuntua raskaalta, oman hyvinvoinnin takia siitä kannattaa opetella tykkäämään. Lihasten kasvattamiseksi saa tehdä töitä. – Olen itse treenannut 16 vuotta säännöllisesti ja kovaa, enkä siitäkään huolimatta ole kasvanut tämän isommaksi, Suomen vahvin nainen ja Classic Bodybuilding kisoissakin menestynyt Jonna nauraa. – Kilpailen omaksi iloksi ja porkkanaksi, en sijoituksista tai muita vastaan. Tärkeintä on tehdä parhaansa sen hetkisillä resursseilla. n

TUOLIJUMPPAA SENIORIKESKUKSESSA

KÄVELYLLÄ WEEGEESSÄ Leppoisa lauantailenkki huipputaiteen ja museoiden parissa, näyttelykeskus WeeGeellä. Pyydä kaveriakin mukaan! Yleisöopastuksia myös lauantaisin. Avoinna klo 11–17. Pääsymaksu eläkeläisille 10 €, yli 70-vuo­ tiaille maksuton. www.weegee.fi

Tuolijumppaa torstaisin klo 10.15– 11 Kauklahden elä ja asu –seniorikeskuksessa (Hansakallio 4). Suunnattu erityisryhmille ja senioreille, joilla on toimintakyvyn rajoituksia. Vuonna 1945 syntyneet ja tätä vanhemmat espoolaiset jumppaavat maksutta 68+sporttikortilla, nuoremmille 18 €/ kausi. Ilm. ma–pe klo 11–13 p. 09 8166 0800.

OHJATTUA LIIKUNTAA TAPIOLASSA Ohjattu liikuntaryhmä senioreille perjantaisin klo 10–11 Tapiolan urheilupuistossa, Esport ratiopharm Areenalla (Koivumankkaantie 5). Ryhmän käytössä jalkapallohalli ja sisäpururata. Maksuton, ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

KOKO PERHEEN KAAMOSRETKI Su 24.11. klo 11–12.30 järjestetään koko perheelle sopiva kaamosretki Villa Elfvikin metsään. Lähtö luontotalon pihalta (Elfvikintie 4). Retken aikana tarjotaan kupposellinen kuumaa juotavaa. Ota siis oma muki mukaan! Maksuton. Tied. Villa Elfvikin luontotalo p. 09 8165 4400.

TEKSTIT LILLI OLLIKAINEN, KUVAT A-LEHTIEN ARKISTO, ARI KARTTUNEN

Ajankohtaista

ESPOO-lehti 3/2013


NÄKYVILLÄ » 19

KUVA ESITYKSESTÄ OTTAA SYDÄMESTÄ, SEELA SELLA, ESPOON TEATTERI, KUVA JOHNNY KORKMAN, THIBBLININ KUVA ROBERT SEGER

ESPOO-lehti 3/2013

Kalenteri 30.10. alk. Tuhat tarinaa Espoosta. Uusi suurnäyttely Espoon historiasta kautta aikojen. Tarinoita mm. esihistoriallisen ajan hylkeenpyytäjän kylästä Bosmalmista ja jännitystä salakuljetusreiteiltä Kauklahdesta. KAMU WeeGee.

3 x Thibblinin vinkit n  Esitystalous 2 – tehtävä Espoossa. Ohjelmistossa 26.4.2014 asti – kevät nyt myynnissä! Liput 35/30/18 e. www.espoonteatteri.fi

PE 15.11. klo 9.15 (på svenska) ja klo 10.30 (suomeksi) ja LA 16.11. Lasten lauantai klo 13 (på svenska) ja klo 15 (suomeksi). Muumilaakson Mukavaa Musaa! 3–7-vuotiaille. Kesto 40 min. Liput pe esityksiin 6 €. Varaukset: sellosali@espoo.fi tai p. 09 8165 7912 ti–pe klo 15–17. Liput Lasten lauantaihin alk. 14 €, Lippupiste. Ovelta 15 €.

n  Cirque du Soleil’ssakin esiintyvä espanjalainen klovnitar Pepa Plana ja esitys Penèlope, helmikuussa 2014. Liput 30/25/15 e. www.espoonteatteri.fi

PE 15.11. klo 10–11.30 Isola d’Elba. Italiankielinen luento, vapaa pääsy. FM Veronica Nurra, Tapiola, Itätuulenkuja 8 A, IV krs. Työväenopisto.

n  Tove Jansson 100 v. -juhlaviikko maaliskuussa. Ohjelmassa mm. Sommarboken-näytelmä ja Birgitta Ulfssonin Den avslöjande tröstaren. Liput 15–30 e. www.espoonteatteri.fi

PE 15.11. klo 19. Kansallisbaletin tähtihetkiä -ilta, klassisen baletin ja nykytanssin parhaita paloja. Koko perheelle. Kesto n. 1 h 30 min, väliaika. Liput alk. 21,50/17,50/11,50 € Lippupiste ja 19/15/10 € Oopperan lipunmyynti. www.ooppera.fi. Louhisali.

Esitysten kaupunki HYVIN EUROOPPALAINEN, moderni

ja toimiva teatteri. Tarjoaa sekä kotimaisia että kansainvälisiä esityksiä, kuvailee Joachim Thibblin Espoon kaupunginteatteria. – Se täydentää loistavasti Suomen teatterikenttää. Thibblin aloittaa vuoden 2014 alusta Espoon kaupunginteatterin uutena johtajana. Tuleva työpaikka on hänen mukaansa täynnä mahdollisuuksia: se elää hetkessä ja pystyy kevyellä organisaatiollaan reagoimaan asioihin nopeasti. Teatterinjohtaja astuu saappaisiinsa luottavaisin mielin ja

pitää kunnia-asianaan päästä jatkamaan teatterin upeaa toimintaa. Kansainvälisen toiminnan lujittamisen lisäksi Thibblin haluaa painottaa myös paikallisuutta. Espoon fiktiivisen tarinan kertova Juha Jokelan näytelmä Esitystalous 2 – tehtävä Espoossa on hyvä esimerkki siitä, miten tuoda espoolaisuutta espoolaisille. HYVÄN NÄYTELMÄN resepti on

Thibblinin mukaan yksinkertainen: esityksen pitää puhutella yleisöä ja saada aikaan reaktioita. – Yleisö on tärkein, sillä kat-

sojat päättävät, mikä on hyvää ja mikä ei. Itse haluan yleisön joukossa istuessani tuntea jotakin. Kyllä esityksen pitää herättää ajatuksia. Thibblin muistuttaa teatterin vastuusta tehdä kiinnostavia esityksiä. Yleisömääristä hän ei kuitenkaan ole huolissaan, sillä teatteri on yksi harvoista hetken taidetta esille tuovista taidelajeista. Se kiinnostaa katsojia. – Kannustan ehdottomasti ihmisiä tulemaan meidän teatteriimme. Se on kuin karkkikauppa, tarjoaa jokaiselle jotakin hyvää. n MIKAELA KATRO

LA 16.11. klo 19. Murtosoinnun 10-vuotisjuhlakonsertti. Monipuolinen ohjelmisto kattaa kirjon Palestrinasta suomalaiseen nykymusiikkiin. Liput 15/10 €, kuorolaisilta ja tuntia ennen ovelta. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali. MA 18.11., TI 19.11., PE 22.11., MA 25.11., TI 26.11. ja KE 27.11. klo 19. Ottaa sydämestä, Seela Sella (kuva vas.). Kabaree suomalaisesta terveydenhuollosta. Liput 30/25/15 € Espoon teatterin lipputoimisto p. 09 4393 388 tai alk. 32,50/27,50/17,50 €, Lippupiste. Louhisali. TI 19.11. klo 10. Teatteri Taimine: True Love Sucks. Näytelmässä puhutaan suomeksi ja ruotsiksi mm. prostituutiosta, viinasta ja tökeröistä vanhemmista. Yläkoululaisille. Kesto 40 min. Vapaa pääsy. Varaukset: sellosali@ espoo.fi tai p. 09 8165 7912 ti–pe klo 15–17. Sellosali.

»


20 « NÄKYVILLÄ

ESPOO-lehti 3/2013

maan pieniä lahjoja pukinkonttiin. Työpajoissa materiaalimaksu n. 5 €/työpiste. Tapiola, Ahertajantie 6 C. Työväen­opisto.

PE 6.12. klo 14.30 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa esiintyy Tapiolan nuoret sinfonikot. Solisteina Johanna RusanenKartano, Laura Närhi ja Veeti Kallio. Vapaa pääsy. Ilmaisliput jaossa Espoon yhteispalvelupisteissä alk. 6.11. Lisätietoja: Susan Forsblom, susan.forsblom@espoo.fi, p. 043  824 705. Barona Areena. www.espoo. fi/itsenaisyyspaiva

KE 20.11. klo 14–18. Muksumessut. Tapaa Supermami ja Lohikäärme! Mm. Espoon kuvataidekoulun työpajoja, lelujenvaihtopöytä ja nallesairaala. Lapsiperhepalvelut esittäytyvät. www.espoo.fi/ muksumessut. Leppävaara, Sellon kirjasto. KE 20.11. klo 19. M.A. Numminen ja Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri. Kesto 1 h. Liput alk. 19 €, Lippupiste. Ovelta 21 €. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali. TO 21.11. klo 19. Fantasía Andaluza. Espanjalaisen kitaran ja tanssin taikaa. Kesto 1 h. Liput alk. 14,50 €, Lippupiste. Ovelta 15 €. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali. LA 23.11. klo 11–14. Lumihiutaleita ja muita talven kuvioita. Kankaanpainantapaja. Voit ottaa mukaan tyynyliinan, t-paidan tai kangaskassin. Ei ennakkovarausta. Taidetalo Pikku-Aurora. SU 24.11. klo 15 Avan Yun pianoresitaali. Avan Yu on voittanut lukuisia kansainvälisesti arvostettuja pianokilpailuja. Liput alk 14,50/7,50 €, Lippupiste. Ovelta 15/8 €. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali. KE 27.11. klo 18.30–20. Nnapulitano! Tutustumme napolin kieleen laulujen ja sananlaskujen avulla. Suomenkielinen luento, vapaa pääsy. FM, TM Emil Anton, Tapiola, Itätuulenkuja 8 A, IV krs. Työväen­opisto.

TI 3.12. klo 18–19. Japanin uuden vuoden vietto. Miten joulua vietetään Japanissa? FM Virpi Serita. Suomenkielinen luento, vapaa pääsy. Tapiola, Ahertajantie 6 C Työväenopisto. TI 3.12. klo 18–19 ja 19.30– 20.30. Pop & jazz-laulajat laulavat tunnelmallisia joululauluja. Tapiola, Ahertajantie 6 C. Työväenopisto.

TO 28.11. klo 10.30–12.30. Seniorien kulttuurikävely WeeGee-talossa: liikuntaa, museokierros ja yhdessäoloa. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä p. 09 8166 0800 ma–pe klo 11–13. Kävelyn jälkeen klo 12–15 erityisohjelmaa Hyvinvointitorilla, ei ennakkoilmoittautumista. Tapiolan terveysasema, Ahertajantie 2. TO 28.11. klo 19. Johanna ja Mikko Iivanainen. Lempeä ja soljuvan lyyrinen äänimaisema kahden huippumuusikon duon loihtimana. Kesto 1 h, ei väliaikaa. Karatalo. PE 29.11. klo 19. Tapiola Sinfonietta. Kiinan kiertueen ohjelmistoa, solistina mezzosopraano Virpi Räisänen. Espoon kulttuurikeskus. PE 29.11. klo 19.30. Café Louhi: Raappana & Sound Explosion Band. Liput alk. 22,50/17,50 €, Lippupiste. Louhisali. LA 30.11. klo 11–15. Pikkujoulubasaari. Havupallotyö-, lyhty- ja sokerilinnapajat. Joulu­pukki! Ei ennakkovarausta, pajoissa pajamaksu. Taidetalo Pikku-Aurora. LA 30.11. klo 15. Satu Sopanen & Tuttiorkesteri: Talven taikaa! Taio talviset laulut laulupussista. Kaikenikäisille. Kesto 45 min. Liput alk. 7 €, Lippupiste. Tapiolasali. TI 3.12. klo 17–20.30. Joululahjavalvojaiset. Tervetuloa koko perhe valmista-

TO 5.12. klo 19. Jenni Vartiainen. Suositun artistin edellinen albumi Seili oli menestys. Emma-gaalassa 2011 Vartiainen teki kotimaista musiikkihistoriaa voittamalla seitsemän palkintoa. Liput alk. 34,50 €, Lippupalvelu. Tapiolasali. LA 7.12. klo 11 ja 13. Teatteri Mukamas: Hölmöläiset. Hölmölässä riittää ihmeteltävää. Kesto n. 35 min, ikäsuositus yli 3-vuotiaille. Liput 4 €. Varmista paikkasi ennakkovarauksella. Taidetalo Pikku-Aurora. SU 8.12. klo 12–16. Koko perheen Karapäivä. Tehdään jouluksi koristeita ja lahjapussukoita. Voit ottaa mukaan astian tai muita koristeita. Vapaa pääsy, ei materiaalimaksuja. Karatalo. MA 9.12. klo 19. Elävien ajattelijoiden klubi. Filosofi

Torsti Lehtisen vieraana toimittaja Hannu Taanila. Liput 15 €. Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto p. 09 4393 388. Myös Lippupiste ja 2 h ennen ovelta. Revontulentie 8, Tapiola. Revontulihalli. TI 10.12. klo 18 (ru), KE 11.12. klo 10 (ru) ja klo 18 (su), TO 12.12. klo 10 (su) ja klo 18 (su), PE 13.12. klo 10 (su) ja klo 18 (su). Viirun ja Pesosen joulu. Esityskielet ruotsi tai suomi. Suositusikä alk. 3 vuotta. Kesto 1 h, ei väliaikaa. Liput alk. 16,50/9,50 € Lippupiste. www.ungateatern.fi. Louhisali. PE 13.12. klo 19. Jonna Tervomaa. Tervomaan levytystauko päättyi uuden Minä toivon -singlen julkaisuun. Ei väliaikaa. Liput alk. 19,50 €, Lippupiste. Ovelta 20 €. Naulakkomaksu 2 €. Sellosali. LA 14.12. klo 11 ja klo 13. Soivan siilin joulu -konsertissa Soivan Siilin omia joululauluja. Nautitaan lumisateesta ja helleaallosta: joillain ihmisillä joulu on keskellä kesää! Kesto noin 40 min. Liput 4 €/hlö. Varmista paikkasi ennakkovarauksella. Taidetalo Pikku-Aurora. TO 19.12. klo 19. Bachin joulu­oratorio. Tapiola Sinfonietta ja Tapiolan kamarikuoro esittävät oratorion kolme jälkimmäistä osaa. Solistina mm. Monica Groop. Tapiolan kirkko.

TI 31.12. klo 11–16. SPR:n verenluovutusta. Luovuttajan oltava terve, 18–65-vuotias ja painettava vähintään 50 kiloa. Mukaan virallinen henkilötodistus! Soveltuvuus verenluovuttajaksi arvioidaan aina paikan päällä. Sellosali. SU 12.1. klo 14. Tapiola Sinfoniettan iltapäiväkonsertti. Mozartin viulukonserttoja Alina Pogostkinan tulkitsemana. Juontajana Janne Koskinen. Liput 18 €, hintaan sisältyy leivoskahvi. Tapiolasali. TO 16.1. klo 19 Marzi-musaa Vol. 2 -konsertti. Kitaristilaulaja Marzi Nyman esittää Tapiola Sinfoniettan kanssa omaa ja ehkä muidenkin muusikoiden tuotantoa. Espoon kulttuurikeskus.

Espoo 1920-luvun valokuvissa Espoon kaupunginmuseon valokuvaarkiston aarteet kertovat, kuinka tässä maalaispitäjässä elettiin 90 vuotta sitten. Näyttelyssä voi kurkistaa kesäiseen saaristoon ja heinäpellolle sekä menneen ajan joulun ja uudenvuoden viettoon. Avoinna 2.4.2014 saakka ti–pe 10–16, su 11–16, ma ja la suljettu. www.espoonkaupunginmuseo.fi

KUVA ESPOON KAUPUNGINMUSEO

Itsenäisyyskonsertti


MIELESSÄ » 21

ESPOO-lehti 3/2013

LAPSILLE

Joulun tähdet

Kysy kaupungilta

Leivo koriste

TI 17.12 klo 19 Joulun tähdet Espoossa. Paula Koivuniemi, Antti Tuisku ja Espoo Big Band johdattavat meidät jouluun esittämällä jouluisia klassikkokappaleita ja tunnelmapaloja kaikenikäisille kuulijoille. Liput alk. 32,50 € Lippupiste. Tapiolasali.

Sellon edustan kivetyt suojatiet ovat tosi huonossa kunnossa ja pyörätuolilla on melkoisen vaikea kulkea. Milloin tilanne paranee?

4 dl jauhoja 4 dl vettä 2 dl suolaa 2 rkl öljyä 1 rkl leivinjauhetta 1 rkl elintarvikeväriä (löytyy leivontahyllyltä kaupasta)

KUVA JAAKKO JASKARI

KYSYJÄ ILMEISESTI tar-

LA 18.–SU 19.1. Yukicon. Kaikenikäisille anime- ja peliharrastajille. Puheohjelmaa peleistä, animesta, työpajoja sekä uutuutena cosplayluistelua. www.yukicon.fi. Koko kulttuurikeskus. MA 20.1. klo 17–19. Jari Sarasvuo & Terveyskarma. Esitys maailmanjärjestyksestä, jonka osittainenkin noudattaminen voi tehdä suomalaisista maailman terveimmän kansan yhdessä sukupolvessa. Voi hyvin -yleisöluento, vapaa pääsy. Espoon kulttuurikeskus. PE 24.1. klo 19. Anssi Kela Soolo. Suosittu Anssi Kela intiimillä ja koskettavalla soolokeikalla. Kesto n 1 h. Liput alk. 11,50 € Lippupiste, ovelta 12 €. Karatalo. PE 24.1.–KE 12.2. Pikku Papu – lastenkirjojen kuvittaja Liisa Kallion satukuvituksia. Näyttely avoinna ma–pe klo 9–17, iltaisin ja viikonloppuisin tapahtumien yhteydessä. Vapaa pääsy. www.karatalo.fi. Karatalo. LA 25.1. klo 11–14. Robotin ledikortti-työpaja. Tutustutaan elektroniikkaan taiteen ja leikin kautta! Non-stop -periaatteella, kortin tekeminen kestää noin 20 min. Vapaa pääsy, ei ennakkovarausta. www.pikkuaurora.fi. Taidetalo Pikku-Aurora.

Kaikki tapahtumat: espoo.fi/ tapahtumat

koittaa bussiterminaalin edessä olevia suojateitä, jotka to­siaan kaipaavat kunnostustoimenpiteitä. Niistä on sovittu kaupungin liikelaitoksen kanssa. Aikataulu on vielä avoin, mutta suojatiet pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Kysymyksen esittämisen aikoihin (Espoo-päivänä 31.8.) myös Alberganesplanadin suojatie on ollut keskeneräisen urakan johdosta vaikeakulkuinen. Tuo urakka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Toivomme, että kaikista esteistä kuten huonokulkuisista suojateistä, ilmoitettai-

siin teknisen keskuksen asiakaspalveluun soittamalla p. 09 816 25 100 tai jättämällä palaute suoraan kartalle osoitteella https://easiointi. espoo.fi/eFeedback. Linkki palautepalveluun löytyy myös espoo.fi-sivun oikeasta yläreunasta. Palautetta voi laittaa myös sähköpostitse esteettömyysasiamiehelle osoitteeseen jaana.lankelin@ espoo.fi. Huonokuntoisia suojateitä, jotka ovat painuneet jonkin verran tai joista on irronnut kiviä, korjataan vuosittain. Jos suojatie on kauttaaltaan huonossa kunnossa ja vaatii suurempaa kunnostustyötä, perusparannus sijoitetaan kunnallistekniseen rakennusohjelmaan seuraavien vuosien aikana. Kysymykseen vastasi Markku Riekko Espoon teknisestä keskuksesta

Mitä haluaisit kysyä Espoolta? Lähetä kiperä kysymyksesi osoitteeseen lukijapalaute@espoo-lehti.fi tai Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki.

VOITA! TÄYTÄ JA Palauta ristikko 31.12.2013 mennessä osoitteella: Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki PALKINTONA arvomme

Espoon luontokirjan ”Kuin pieni Suomi – Espoon luontoa mereltä erämaahan.” Liitä mukaan nimesi sekä puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi. Viimekertaisen arvonnan voitti Mervi Lönngrén. Onnea!

Laita kaikki ainekset kattilaan ja hämmennä kuumalla liedellä kunnes seos on muovailuvahan oloista. Ota muovailuvahaklimppi leivinpaperille ja vaivaa. Jos muovailuvaha on kosteaa, lisää jauhoja vaivatessasi. Muovailuvaha on nyt valmis käytettäväksi ja säilyy hyvin jääkaapissa. Tee muovailuvahasta kuusenkoristeita vaikkapa piparkakkumuottien avulla. Kauli taikina oikein ohueksi ja paina piparkakkumuotilla kuvioita. Muista tehdä narunreikä ennen paistamista! Paista teoksia uunissa 125 asteessa noin tunti kunnes ne ovat kovia. Lopullisesti koriste kovettuu jäähtyessään. Isotkin teokset kovettuvat kuivassa huoneenlämmössä ajan kanssa. OHJE JA KUVA: KATJA KORTELAINEN, ARTVILLE

Taidetalo Pikku-Aurora tarjoaa lauantaisin lapsiperheille yhdessäolon kokemuksia taiteen ja kulttuurin parissa. Myös ohjelmaa päiväkodeille sekä kerhotoimintaa. Lisätiedot: espoo.fi/pikkuaurora


22 « PÅ SVENSKA

ESBO-tidningen 4/2013

RESUME

Esbohistorier Stadsmuseets nya basutställning rymmer tusen berättelser ur Esbos rika historia och fler föds hela tiden. förr » Ett

trähus från stenåldern I SKYMNINGEN återvänder männen från säl-

jakt och går in i stugan i Bosmalm i Esbo. Huset i furu byggdes 3 800 år före vår tideräkning. Hela gårdsfolket hjälptes åt med bygget. Taket isolerades med björknäver och torv och farstun och den mycket låga ytterdörren höll kylan ute. Inne var det mörkt. Fönster fanns inte. Ljuskällor var eldstaden och sältranslamporna. På golvet låg djurhudar och pälsar. Men också då ville man omge sig med vackra saker; lerkrukorna var fint dekorerade. PRÖVA SJÄLV » Kan du göra upp eld med eldborr av stenåldersmodell? Pröva på utställningen Tusen berättelser om Esbo.

nu » Höftrutschbana HÖFTRUTSCHBANAN är en prisbelönt innovation, som nästan har halverat höftpatienternas rehabiliteringstid, gett stora inbesparingar och prisats av personal, patienter och anhöriga. – Lårbensbrott kräver mångsidigt kunnande, men länge ansvarade ingen för helheten, säger Jukka Louhija, innovationens upphovsman. Esbo stads innovationstävling är öppen för stadens anställda. Målet är bättre service och arbetsförhållanden i Esbo. SE SJÄLV » Gå in på Esbos hemsidor och

kolla vilken innovation som vann i år.

GNISTAN TILL stadsspelet om Hagalund

tändes i augusti 2012. Först tänkte man sig ett brädspel kring Heikki von Hertzens trädgårdsstadsvisioner – till minne av att det snart gått 100 år sedan han föddes. Men det blir ett mobilspel, och det görs av Esbo bildkonstskola, Etelä-Tapiolan lukio, musikteknologigruppen vid Esbo musikinstitut och Aalto-universitetets institution för medier. Spelets centralgestalt är den mytiske Tapio. Han rör sig genom seklerna och synliggör Hagalunds historia. TITTA » Hur går det för Tapio i spelet?

espoonkuvataidekoulu.wordpress.com/ tapiola/ n

MED GLÄDJE OCH VÄRME I fjol var Ida Rekonen hela Esbos Lucia. Många gånger har hon varit med i olika Lucia-tåg, men första gången hon själv bar Lucia-kronan gjorde hon det med besked. I ÅR KRÖNS Esbos egen Lucia för 34:e

gången. För den som blir vald innebär det en intensiv tid tid före julen. Men om man frågar Ida Rekonen är det definitivt mödan värt fast det lätt kan bli över 30 uppträdanden under en två veckors period. – Det är en otroligt fin upplevelse att träffa så mycket olika människor och få se hur glada alla blir av Lucia, säger hon. Esbos Lucia har alltid varit en elev från Musikinstitutet Kungsvägen. Där har Rekonen figurerat allt sedan barnsben. Hon sjunger klassisk sång och spelar violin. Då hon blev tillfrågad att bli Lucia tvekade hon inte en sekund. – Jag började hårdträna tillsammans med min sånglärare Tanja KauppinenSavijoki. Senare under hösten övade jag tillsammans med flickor från Musikinstitutets körer. REDAN I BÖRJAN av december kommer de första uppträdandena, eftersom kröningen i Esbo alltid sker före Luciadagen. På själva Lucia-dagen 13 december är första uppdraget traditionsenligt i åldringshemmet i Aurora. Sedan är det idel uppträdanden på sjukhus, åldringshem, daghem och olika sammankomster. Ida studerar företagsekonomi på Arcada, men det var inte många gånger hon hann vara i skolan under den här intensiva tiden. Lyckligtvis var lärarna och rektorn på Arcada mycket förstående. – De var glada för min skull, det kändes fint, säger Rekonen. VISST VAR det stressigt och ibland också utmanande.

– Jag kände att jag hade ett ansvar för att uppträdandena skulle gå bra. Det är ju många yngre barn också med i Luciatåget, och ibland måste man lite preppa dem och försäkra dem att det går bra. Men överlag är jag nog jättenöjd med hur alla våra uppträdanden gick. ETT UPPTRÄDANDE som Rekonen minns med värme var Lucia-tåget på Jorvs sjukhus. – Det var rörande då vi sjöng för alla nyfödda barn och för vuxna på intensivavdelningen. Och på ett åldringshem för dementa fick Rekonen hela publiken med i allsången. – Alla sjöng med i Nu tändas tusen juleljus fast många av dem inte längre kände igen Enligt Ida är Lucias sina barn. Ändå kom alla viktigaste ihåg orden. egenskap Rekonen ska hålla ett tal positivitet. till det här årets Lucia under kröningsfesten. Hennes råd kommer att vara att Lucia ska komma ihåg Idan att njuta. mielestä – Det lönar sig positiivisuus on inte att stressa i Lucian tärkein onödan. Man ska ge ominaisuus. sig hän musiken och njuta. n LENA BARNER-RASMUSSEN

Alla sjöng med fast många av dem inte längre kände igen sina barn.


ESBO-tidningen 4/2013

En av Ida Rekonens favoritsånger är Härlig är jorden.

Maa on niin kaunis on yksi Ida Rekosen lempilauluista.

FÖR 33 ÅR SEDAN då Esbo inledde

sin egen tradition med Lucia var verksamheten ganska småskalig. Men med åren har den vuxit. Det kan man bland annat tacka Iwe Ekström för, verksamhetsledare för Esbobygdens ungdomsförbund (EBUF). Hon har basat för Lucia ända sedan 1991. Esbo Lucia väljs av styrelsen för EBUF.

FOTO ANTTI VETTENRANTA

LUCIA UPPTRÄDER cirka 30

gånger. Esbobygdens ungdomsförbund tar inte betalt för sina besök, men frivilliga donationer är alltid välkomna. Intäkterna går årligen till olika välgörande ändamål. Tidigare år har Lucia-medlen gått bland annat till sjukhusclownerna, för svensk litteratur till Jorvs barnavdelningar, olika handikapporganisationer och MediHeli. Kostnaderna för att ordna Lucia finansieras med hjälp av understöd och egen finansiering. n I år sker kröningen söndagen den 8 december i Alberga kyrka.

PÅ SVENSKA » 23


Arkeen voimaa!

Energi för vardagen!

ARKEEN VOIMAA -RYHMÄT ovat sinulle, jolla on pitkäaikais-

GRUPPER FÖR DIG som lider av en långvarig sjukdom, t.ex. astma,

sairaus, esimerkiksi astma, masennus tai reuma. Ryhmässä saat tukea oireiden ja kivun hallintaan, tunteiden käsittelyyn, ruokavalioon, liikun-taan, arjen sujumiseen ja moneen muuhun asiaan. Ryhmät kokoontuvat terveysasemilla kerran viikossa, yhteensä kuusi kertaa. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan: ritva.mahnala@ejy.fi tai p. 050 410 2555.

depression eller reumatism. Gruppen hjälper dig att kontrollera symptom och smärta, att tala om känslor, att äta rätt, att motionera och att få vardagen att fungera. Ledarna är utbildade frivilligarbetare med personlig erfarenhet av långvariga sjukdomar. Grupperna träffas på hälsostationerna en gång i veckan i sex veckor. Grupperna är gratis. Anmäl dig till ritva.mahnala@ejy.fi eller tfn 050 410 2555.

Kausi-influenssarokotukset

Vaccin mot säsongsinfluensa

Terveysasemilta 18.–29.11. ja 16.–20.12. ilman ajanvarausta: • Kalajärvi, Kilo ja Matinkylä: ma–pe klo 9–14 • Espoonlahti, Kivenlahti, Leppävaara, Puolarmetsä, Samaria, Tapiola ja Viherlaakso: ma, ke to ja pe klo 9–14 sekä ti klo 14–18 • Oma Lääkärisi Espoontori -terveysaseman asiakkaat rokote taan Samarian terveysasemalla yllä mainittuina aikoina.

På hälsostationerna 18–29.11 och 16–20.12 utan tidsbokning. • Kalajärvi, Kilo och Mattby: mån–fre kl. 9–14 • Esboviken, Stensvik, Alberga, Bolarskog, Samaria, Hagalund och Gröndal: mån, ons, tors och fre kl. 9–14 samt tis kl. 14–18. • Kunder som anlitar hälsostationen Oma Lääkärisi Esbotorget vaccineras vid Samaria under de ovannämnda tiderna.

KUNDERNA VID mödra- och barnrådgivningen vaccineras i samÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAN asiakkaat rokotetaan määrä-

aikaistarkastusten yhteydessä marras–tammikuussa. Rokotuksen saa myös avoneuvolasta. Koululaiset ja opiskelijat saavat rokotuksen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta. Kotihoidon asiakkaat saavat influenssarokotuksen kotihoidon käyntien yhteydessä ja palvelutalojen asukkaat rokotetaan palvelutaloissa.

band med de regelbundna kontrollerna i november–januari och dessutom vaccinerar också rådgivningsbyråernas öppna mottagning. Elever och studerande vaccineras vid skol- och studerandehälsovården. Hemvårdens kunder får influensavaccinet i samband med hemvårdens besök och de som bor i servicehus vaccineras i servicehusen.

naiset, 6–35 kuukauden ikäiset lapset, 65 vuotta täyttäneet, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri, varusmiespalvelukseen tai vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Muut voivat pyytää rokotereseptin terveysasemalta ja noutaa rokotteen itse apteekista. Lisätiedot: espoo.fi/influenssa

INFLUENSAVACCINERINGEN är gratis för gravida kvinnor, barn på 6–35 månader, personer som fyllt 65, personer som på grund av sin medicinering eller sjukdom hör till en riskgrupp, närstående till personer som löper risk att insjukna allvarligt i influensa, de som ska göra värnplikten eller frivillig värnplikt samt anställda inom social- och hälsovårdsbranschen. Övriga personer som vill vaccinera sig mot säsongsinfluensa ska be om ett läkarrecept på vaccinet vid en hälsostation och köpa vaccinet på apoteket. Upplysningar: esbo.fi/influensa

Tekojäille luistelemaan marraskuussa

Konstisbanorna öppnar i november

MAKSUTTOMAN influenssarokotuksen saavat raskaana olevat

MARRASKUUN PUOLEN välin jälkeen Espoossa pääsee luiste-

lemaan kolmelle tekojäälle. Viime talvena avattu Keski-Espoon tekojää avautuu marraskuun puolen välin paikkeilla. Tapiolan keskusaltaaseen valmistuu tekojää 15. marraskuuta mennessä, ja avajaisia vietetään 3.12. Tapiolan tekojään yhteyteen avautuu myös kahvila, ja paikan päältä on mahdollisuus vuokrata luistimia. Lisäksi Leppävaaran urheilupuistoon on hankittu siirrettävä tekojää, joka avataan marraskuun lopulla.

» espoo.fi Näin kaupunki sinua palvelee

EFTER MITTEN av november kan skridskoåkare styra stegen

mot tre konstisbanor i Esbo. Konstisbanan i Mellersta Esbo, som öppnade i fjol vintras, har öppet från mitten av november. Centralbassängen i Hagalund får konstis den 15 november och invigningen äger rum den 3 december. Vid konstisbanan i Hagalund kan man hyra skridskor och där finns också ett kafé. Alberga idrottspark får en flyttbar konstisbana som öppnar i slutet av november.

» esbo.fi Staden till din tjänst

BERÄTTELSEN OM

Espoo-lehti  

Espoo Esbo -lehti on espoolaisten oma tiedotuslehti.

Advertisement