Työkirja 2 0 by Uusi koulutus -foorumi

Versio

Uusi koulutus

foorumi

Työkirja ynt na s a k i en a . ksoj oi, kysy a j i h t ä l n e in m ? aan foorumtustu, kom e s n kyon koostetjälkeen. Tu o ä n t to Misökirjamuo nkin jakso a ku n ty Tähä iaalit ain er mat

tut uote t a j t ukse ivall o t ynee



aikataulu



Orientaatiopäivä

11.12.2014



Seminaarijakso

20.–22.1.2015

Ulkomaan ekskursio

8.–12.2.2015

Työpaja I

17.–18.3.2015

Työpaja II

16.4.2015

Työpaja III

6.–7.5.2015

Lopputapahtuma

4.6.2015

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Uusi koulutus -foorumi toteutetaan erimittaisissa jaksoissa 11.12.2014–4.6.2015 . Näiden jaksojen aikana luodaan yhteistä näkemystä siitä, millaisia käsityksiä ja ilmiöitä uuteen koulutukseen liittyy, tämän jälkeen valitaan ne haasteet, joita halutaan työstää ja lähdetään etsimään konkreettisia ratkaisuja näihin kysymyksiin. Foorumi päättyy kesäkuussa 2015, jolloin kerrotaan sen lopputuotoksista, opeista ja sanomasta. Tällöin olemme määritelleet uuden koulutuksen vision ja laatineet siihen liittyviä suosituksia toimenpiteiksi sekä tehneet useampia käytännön kokeiluja ja levittäneet jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja Jaksojen välissä voi tehtävänä olla työstää edellisellä jaksolla käsiteltyä eteenpäin tai valmistautua seuraavalle jaksolle erilaisten tehtävien avulla. Pääosa foorumin työskentelystä tapahtuu kuitenkin lähijaksojen aikana. Foorumin aikana verkossa tapahtuva vuorovaikutus ja työskentely vievät eteenpäin lähipäivien aikana kiteytynyttä keskustelua. Työskentelyä ohjaa avoimen verkkoviestinnän periaate, jolloin myös muut aiheesta kiinnostuneet pääsevät keskustelemaan, osallistumaan foorumin työhön ja muodostamaan yhteistä ajattelua verkossa. Laajemman verkoston kytkeminen mukaan on tärkeää foorumiin vaikuttavuuden edistämiseksi. Jokaisella foorumin osallistujalla on aktiivinen rooli viestijänä ja kannustamme bloggaamiseen sekä erilaiseen avoimen tiedon tuottamiseen ja oivallusten jakamiseen. Tavoitteena ei ole konsensuksen saavuttaminen, vaan uudenlaisten ratkaisujen ja ymmärryksen synnyttäminen moninaisuudesta. Foorumilla on käytössä Twitter hashtag #uusikoulutus sekä Facebook-ryhmä nimellä ”Uusi koulutus”. Lisäksi käytämme foorumilla suljettua verkkoympäristöä lähinnä materiaalipankkina, jonka käyttöön saatte opastusta orientaatiossa. Foorumin prosessiin on kytketty myös poikkiyhteiskunnallinen sparrausryhmä, jonka jäsenet haluavat seurata foorumin työskentelyä, sparrata ja auttaa viestien vaikuttavuuden edistämisessä. Foorumin aikana syntyneet oivallukset ja tuotetut materiaalit koostetaan joka jakson jälkeen tähän työkirjaan, josta koostuu lopussa foorumin yhteistä matkaa kuvaava raportti. Sen ohella työstämme viestintämateriaalia kohdennetusti niille henkilöille ja/tai ryhmille, joiden toimintaan halutaan vaikuttaa. Lisäksi foorumin aikana on tarkoitus laittaa alulle konkreettisia kokeiluja. Foorumissa on kyse luovasta prosessista, joka joustaa saamamme osallistujapalautteen ja työskentelytarpeiden mukaisesti. Sen vuoksi lähetämme jaksojen tarkat ohjelmat aikatauluineen teille vasta lähempänä kutakin lähijaksoa ja pyydämme palautetta jokaisen jakson päätteeksi.

#uusikoulutus

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Kokeilut Verkostot

Avoin viestintä Asiantuntijaluennot

Dialogisuus Työpajatyöskentely

Uusi koulutus -foorumi

Prosessikuva

Orientaatio 11.12.2014

Seminaari

20-22.1.2015

Ekskursio

8.2.-12.2.2015

TyĂśpaja I

17-18.3.2015

Verkostot ja vuorovaikutus

Ideakuulutus

Kokeilut

Teemat Kysymykset

Visio Haasteet

Ideat VĂ¤itteet

Muutoksen askeleet ja toimijat

Tyรถpaja II 16.4.2015

Tyรถpaja III

6.5.-7.5.2015

Lopputilaisuus 4.6.2015

Visio Suositukset Kokeilut

Suositukset

Foorumin sanoma

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Foorumin osallistujat ystäviensä kanssa. Koulutukseltaan hän on KTM Helsingin Kauppakorkeakoulusta.

ivistys

Yleiss

Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomat Työskentelen toimittajana Helsingin Sanomien featuretoimituksessa. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset muutokset ja pitkät historialliset kaaret, joita haluan lähestyä ihmisten tarinoiden ja arjen ilmiöiden kautta. Olen utelias ja innostun herkästi.

aisuus

vert Yhden Aleksej Fedotov Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto

Aktivisti ja maailmankansalainen. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n puheenjohtaja 2012-2015 ja ammatillisen koulutuksen intohimoinen kehittäjä.

us Innost Kirsi Harra-Vauhkonen Sanoma Pro Oy Kirsi Harra-Vauhkonen on urallaan kehittänyt, markkinoinut ja myynyt uuden teknologian mahdollistamia tuotteita ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla, Nokialla ja Googlen palveluksessa. Suomen johtavan oppimateriaalikustantajan Sanoma Pro:n toimitusjohtajana Kirsin tehtävänä on digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen tuoda suomalaiseen koulumaailmaan ratkaisuja, jotka tukevat opettajaa työssään ja innostavat oppilaita entistäkin parempiin oppimistuloksiin. Vapaa-ajallaan Kirsi liikkuu monipuolisesti ja viettää aikaa perheen ja

omuus

Siilott Sami Honkonen Reaktor Oy

Toimin Reaktorilla kehitysjohtajana. Kirjotan blogia johtamisesta ja systeemiajattelusta. Laulan death metal bändissä. Pidän mustikoista.

elu

Ravist Jan-Markus Holm EduCluster Finland Oy

Jan-Markus Holm is the CEO of EduCluster Finland making international educational service business. He has the main professional background in leadership and management of educational institutions. He has been working at different positions, such as principal/rector and director of education and training as well as lecturer and teacher for over ten years. His main academic subjects at the master's level are physics, computational science, and pedagogy. He also has a qualification on professional leadership and management, as well as further special vocational qualification on business management and leadership. He also has status of approved member of board of directors. At the time being he also studies in a program of Leading Service Business as part of eMBA. Holm has been working as a researcher for several years and has completed his doctoral dissertation on applied physics in the fields of physical modeling, signal processing, virtual environments and human-computer interaction. Holm has obtained knowledge on international business as founder, partner and chairman

of the board in Mobiletools International Ltd. He has also been working as a part-time consultant for over 15 years. He lives in Jyväskylä City, Central Finland. He is married and has two children. His hobbies are for instance violin and guitar playing, gym sports and Rotary International.

n ämine Kehitttuminen Onnis

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toiminnan ja hän on myös Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsen. Tässä keskeinen osa-alue on suomalaisen koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen - näkökulmana erityisesti elinkeinoelämän ja teollisuuden tuleva kilpailukyky.

Flow

Mervi Jansson Omniao

Lauri Järvilehto Filosofian akatemia

Mervi Jansson (MBA), toimii oppimiskumppanuuksien johtajana Omniassa vastaten koulutusvientiin liittyvistä uusista avauksista ja strategisista kumppanuuksista. Mervi on ollut kehittämässä kansallisesti ja kansainvälisesti palkittua InnoOmniaa, uudenlaista ammatillisen oppimisen ja yrittäjyyden keskusta ja toimintakonseptia. Hän on vastannut uusia oppimisratkaisuja kehittävistä hankkeista, suunnitellut ja vetänyt täydennyskoulutusta koti- ja ulkomaisille opettajaryhmille. Ennen Omniaan tuloaan hän toimi yrittäjänä sekä myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä.

Lauri Järvilehto, FT, on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän on Filosofian Akatemian perustaja ja kirjoittanut useita bestsellerteoksia ajattelusta, työstä ja oppimisesta. Lauri on valmentanut johtajia suomalaisyrityksissä ja luennoinut laajalti yliopistoissa ympäri maailmaa. Laurin intohimona on tutkia ja oivaltaa uusia asioita ja rakentaa löydöksistään uusia ihmisten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja.

murros

isuus Tuleva lu

Ajatte

Laura Juvonen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Laura on erikoistunut toimimaan julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, tavoitteenaan luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia kasvuun ja uudistumiseen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus innovaatioekosysteemien rakentamisesta ja uusien teknologioiden kaupallistamisesta. Hänen vahvuuksiaan ovat poikkileikkaavat alueet, kuten uudet materiaalit, laskenta ja mallinnus sekä kestävä talous. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori. Elokuussa 2014 Laura otti vastuulleen

Jari-Pekka Kaleva Neogames Finland ry Toimin Euroopan pelinkehittäjien kattojärjestön EGDF:n COO:na ja hoidan samalla Suomen pelialan kattojärjestön Neogamesin politiikka-analyytikon tehtäviä. Muun työni ohessa seuraan tiiviisti opetuspeleihin liittyvien teknologisten, kaupallisten, sisällöllisten ja yhteiskunnallisten haasteiden kehitystä sekä pyrin osaltani turvaamaan, että Suomen pelialan koulutus pysyy alan nopean kehityksen perässä.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

staisu

speru saami

CV: Yhteiskuntatieteiden tohtori (Treen yliopisto), lukuisia mm. johtamisen lyhytkursseja. Henk. koht. CV: Naimisissa 32-vuotta. Kaksi aikuista lasta.

Bob Karlsson Opetushallitus

Toimin Opetushallituksessa ruotsinkielisen koulutuksen johtajana. Työhistoriaan mahtuu 8 vuoden matematiikan ja fysiikan yläkouluopettajan jakso, 4 vuoden rehtoripesti ja reilut 10 vuotta sivistystoimenjohtajana. Olen kolmatta vuotta OPH:ssa - ja täytin keväällä 50.

Muutos Maarit Korhonen Turun kaupunki Olen Maarit Korhonen, luokanopettaja Turusta. Olen tehnyt luokanopettajan töitä 32 vuotta ja kirjoittanut työstäni kaksi pamflettia: Koulun vika? ( 2012) ja Herää, koulu! (2014). Tällä hetkellä olen kiinnostunut koulun kaikkinaisesta muuttamisesta. Vapaa-ajallani olen mökillä kalastamassa tai lempikaupungissani Lontoossa.

minen

a Oivalt Tapio Kujala Kansanvalistusseura

Työ CV: Olen rakentanut osaamistani sivistyksen, tutkimuksen, viestinnän, vaikuttamisen sekä yhteistyöverkostojen maailmassa. Uskon, että pystyn hyödyntämään ja edelleen kehittämään tätä osaamistani Uusi koulutus-foorumissa yhdessä muiden kanssa. Tunnen hyvin suomalaisen ja eurooppalaisen aikuiskoulutuksen tilanteen. Omaan kokemusta kansainvälisistä viestintähankkeista Euroopassa ja Lähi-idässä. Opinnot

Luovu

Hän on paneutunut erityisesti muotoilun strategiseen rooliin julkisen sektorin suunnittelu- ja kehityshankkeissa sekä monialaisiin innovaatioprosesseihin. Tämän lisäksi häntä kiinnostaa erityisesti arvoverkot sekä muutosjohtaminen innovoinnin välineinä. Tätä ennen hän on toiminut erilaisissa muotoilun suunnittelutehtävissä 10 vuoden ajan. Vapaa-aikanaan hän harrastaa triathlonia, lukemista ja ulkoilua.

Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto Kristiina Kumpulainen on kasvatustieten professori Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hän johtaa esi- alkuopetuksen tutkimusryhmää, joka keskittyy lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa kasvuympäristöissä. Tutkimuksen ytimessä ovat oppimisen ja kehityksen kulttuuriset, relationaaliset ja emotionaaliset prosessit, omaehtoinen oppiminen, lasten toimijuus, osallisuus ja sisukkuus, leikki ja luovuus, mobiilioppiminen sekä lasten hyvinvointi. Tutkimusryhmä toimii aktiivisesti koulujen, päiväkotien ja kulttuurilaitosten kanssa yhteiskehittäen ja tutkien oppimisen ympäristojä, välineitä sekä pedagogisia käytäntöjä. Tutkimusryhmän toiminta linkittyy opettajankoulutuslaitoksen Playful Learning Center:in yhteyteen. Kristiina vastaa ‘Positiivinen pedagogiikka: Käytäntöjä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi’ kansallisesta opettajien täydennyskoulutusohjelmasta. Kristiina on innostunut lasten digitaalisesta oman elämän ja tunnetilojen dokumentoinnista sekä visuaalisuuden voimasta.

inen

Oppim

Nina Lahtinen Opetusalan ammattijärjestö Nina Lahtinen on koulutukseltaan kasvatus- ja oikeustieteen maisteri. Hän ehti toimia liki kymmenen vuotta luokanopettajana ennen kuin siirtyi ratkomaan opetusalan oikeudellisia kysymyksiä. Hän on ollut töissä muun muassa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiehenä, Etelä-Suomen lääninhallituksessa sivistystoimen tarkastajana ja Kuntaliitossa lakimiehenä. Tällä hetkellä hän toimii kehittämispäällikkönä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä Oppilaan oikeudet ja vanhemman vastuu 2012.

Jatkuv Jarkko Lahtinen Kuntaliitto

erkko

Arvov Mikko Kutvonen Toimiva Kaupunki

Mikko Kutvonen (TaM, IDBM) on kaupunkien muotoilukyvykkyyksiä kehittävän Toimiva kaupunki –hankkeen kaupunkimuotoilija.

Olen koulutukseltani lastentarhanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Lisäksi olen ollut mukana monissa johdon valmennusohjelmissa ja muissa koulutuksissa laajentamassa osaamistani. Työkokemukseni on ensisijaisesti varhaiskasvatuksen parista lastentarhanopettajasta päiväkodinjohtajan kautta päällikkötehtäviin. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut Suomen

Kuntaliitossa varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijana. Työtehtävieni lisäksi olen ollut mukana kehittämässä erilaisia varhaiskasvatuksen valtakunnallisia koulutus/messutapahtumia. Lisäksi olen ollut perustamassa Liikkuvat päiväkodit ry:tä, jonka tehtävänä on alle kouluikäisten lasten liikunnan/liikkumisen lisääminen. myös Valo ry:n (ent. Nuori Suomi) hankkeet ovat minulle tuttuja. Olen myös mukana opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat ry:ssä, minkä toiminnan kautta koulutuskenttämme on tullut tutuksi laajemminkin. Olen erittäin kiinnostunut varhaiskasvatuksen roolista, paikasta ja kehittämisestä yhteiskunnassamme, erityisesti ajateltuna palvelua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Olen myös kiinnostunut koulutusjärjestelmästämme riittävän osaavien työntekijöiden saamiseen liittyen.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Ilo Maisa Lehtovuori STT-lehtikuva Työskentelen uutistoimisto STTLehtikuvassa digihankkeiden vetäjänä. Suhtaudun kehitykseen ja digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin intohimoisesti. Vuodenvaihteessa ryhdyn pienen tiimin kanssa rakentamaan uutta digitaalista palveluyksikköä, STT Digihubia, joka kehittää verkkojournalismia ja uusia, ketteriä ja innovatiivisia työtapoja sekä uutta liiketoimintaa, palveluita ja tuotteita. Taustaltani olen journalisti, ja vetänyt aiemmin STT:n deskitoimitusta - netti- ja radiouutisia, uutissuunnittelua sekä editointia - vuodesta 2010. Erityisesti täydennys- ja aikuiskoulutus ovat lähellä sydäntäni, sillä viimeistelen parhaillaan MBA-lopputyötäni innovaatiojohtamisesta Haaga-Helia ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta ja sen kehittämisestä käytävään keskusteluun pääsen osallistumaan myös Haaga-Helian toimittajakoulutuksen neuvottelukunnassa, jossa toimin STT:n edustajana. Vapaalla tähtään ensimmäiselle maratonilleni ja ihmettelen maailmaa kahden alle kouluikäisen lapseni kanssa.

artikkeleita kansainvälisillä foorumeilla. Teemu tunnetaan erityisesti avoimen lähdekoodin oppimisympäristöjen, avoimen oppimisen sekä suunnittelu- ja muotoilumenetelmien asiantuntijana. Tällä hetkellä Teemu toimii myös korkeakoulun varadekaanina, vastuullaan korkeakoulun tutkimuksen (niin taiteellisen kuin tieteellisen) johtamien sekä viestintä.

idot

sen ta

Elämi

Petri Lempinen STTK Takanani on 25 vuotta koulutuspolitiikkaa opiskelijapoliitikkona, tutkijana, virkamiehenä ja edunvalvojana Suomessa, EU:ssa ja lähialueilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana työskentelen pääasiassa ammattikorkeakoulujen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen parissa. Yritän ymmärtää uusien teknologioiden vaikutuksia työelämään ja sen osaamistarpeisiin. Näiden pitäisi heijastua myös koulutukseen ja nopeasti.

umine

Innost

Pertti Parpala Ritaharjun koulu

Immo Salo Ivorio Oy

Opetusalalla 25 vuotta, joista 21 vuotta esimiehenä; rehtorina, opetuslautakunnan esittelijänä opetuspäällikkönä ja opetustoimenjohtajana. Tällä hetkellä Ritaharjun monitoimitalon johtajana. Olen toiminut kouluttajana viimeisen 3 vuoden ajan lähinnä oppilaitoksen johtamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi yritystoiminnassa mukana noin kahden vuoden ajan. Kolmannen sektorin työssä mukana valmentajana, hallituksen jäsenenä noin 15 vuoden ajan. Minulla on vahva usko opetuksen ja oppimisen muutoksen mahdollisuuteen toimintakulttuurin muutoksen kautta, missä yhdessä tekeminen, rakenteiden muuttaminen, osaamisen hallinta ja uudenlaiset opetuksen ja oppimisen prosessit muutetaan ja näin mahdollistetaan jatkuva kehittyminen, ihmisenä kasvaminen, itsensä löytäminen. Tasa-arvo, toisen arvostaminen ja kyky ratkaista ristiriitoja ovat avainsanoja muutoksessa. Mottona: ' Tänään rakennetaan tulevaisuus'

Entrepreneur, public speaker (over 10 years), blogger and writer (4 books published about cloud computing and big data) focused on digitalisation and change management. Twitter: @ immon

Luovu

Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitos Teemu Leinonen Aalto yliopisto TaT Teemu Leinonen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun medialaboratorion professori, tutkimus- ja opetusalanaan uuden median muotoilu ja oppiminen. Teemu on tutkinut erityisesti verkko-oppimisen välineiden ja menetelmien suunnittelua, kehittänyt kymmeniä verkko-oppimisen välineiden prototyyppejä ja julkaissut niistä tieteellisiä

Toimin Helsingin Diakonissalaitoksella Nuorten palvelualueen johtajana. Viimeiset vuodet olen ollut aktiivisesti kehittämässä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten matalan kynnyksen palveluita sekä koulutusta. Vapaa-aikani kuluu lukemisen, urheilun ja ruuanlaiton merkeissä, mielellään Italialaiseen tyyliin.

saatio

li Digita

nen

Jokai

Leena Pöntynen Ylöjärven kaupunki 36-vuotias opetuspäällikkö Pirkanmaalta, aikaisempi työura musiikkiluokanopettajana ja rehtorina pääkaupunkiseudulla. Erityisenä ammatillisena kiinnostuksen kohteena opetussuunnitelman uudistaminen sekä peruskoulujen ja niiden johtamisen kehittäminen. Naimisissa, kaksi lasta. Harrastukset tällä hetkellä golf ja Fustra. Koulutukseltani olen KM

umine

Innost

Tiina Silander Jyväskylän yliopisto Koulun, oppimisen ja opettajankoulutuksen kehittäminen innostaa ja inspiroi minua. Työskentelen Jyväskylän yliopistossa Opettajankoulutuslaitoksen johtajana. Päätehtäväalueisiini kuuluu henkilöstö- ja talousasioiden lisäksi opetussuunnitelma ja sen kehittäminen. Mielenkiintoni kohteita ovat mm. koulun ja opettajuuden murros, opettajankoulutuksen ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuurien tulevaisuusorientoitunut kehittäminen sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen visiointi. Laitoksella toimii Tulevaisuuden koulu- ryhmä, jonka jäsen olen. Taustaltani olen luonnontieteilijä (limnology) ja biologian opettaja. Kasvatustieteen tohtoriväitöksessä tutkin yläkoululaisten oppilaiden käsityksiä ja käsitteellisen muutoksen prosessia ilmastonmuutokseen liittyen.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

rvoset Tasa-lalisuudet o mahd

Kasvu Mika Sivula Pielaveden kunta

Esa Suominen Valtiovarainministeriö

Toimin kunnanjohtajana PohjoisSavossa sijaitsevassa luonnonkauniissa, vajaan 5000 asukkaan Pielaveden kunnassa. Aikaisemmin toimin pitkään poliittisissa avustaja- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutuspolitiikkaa nähty ja tehty niin tutkintoon kuuluvan opettajankoulutuksen, opiskelijapolitiikan, kunnallisten luottamustehtävien, koulutuspoliittisten asiantuntijatehtävien ja nykyisin yhden koulutuksenjärjestäjän ylimmän johdon piirissä. Valmista ei kuitenkaan ole vielä tullut.

36-vuotias valtionvarainministeri Antti Rinteen (sd.) valtiosihteeri. Naimisissa, kaksi poikaa, koti Itä-Helsingin Myllypurossa. Alunperin kotoisin Kaarinasta Turun lähistöltä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineenani sosiologia. Ennen nykyistä työtä olen toiminut erityisavustajana opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä liikenne- ja viestintäministeriössä, hallintopäällikkönä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssa sekä poliittisen osaston päällikkönä SDP:n puoluetoimistolla. Harrastan lukemista ja kirjoittamista, merkittävimpiin omiin julkaisuihin lukeutuvat Taloutta työväelle - markkinaliberalismin myyttejä murtamassa (Into Kustannus 2013) sekä Vapauden koulutuspolitiikka (Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 2011).

ppimin

llä o ekemä

Nuppu Stenros WÄRK ry Olen 33-vuotias media-ammattilainen sekä WÄRK ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kokeilukulttuuria, oivaltamista ja vertaisoppimista vuosittaisen WÄRK:fest tapahtuman kautta. Päivätyökseni teen televisiota, toimitan, tuotan ja toisinaan juonnan. Viimeisimpänä duuninani olin Docventuresin tuottajana Rikun ja Tunnan putiikissa Gimmeyawallet Productionsilla. Tällä hetkellä olen vanhempain vapaalla. Minua kiinnostaa maker-kulttuuri, matalan kynnyksen kokeilut, itse tekeminen, yhdessä oppiminen, monialaiset tiimit, avoin jakaminen ja digitaalinen teknologia.

katem

Tiimia

Heikki Toivanen Tiimiakatemia Global Partus Toimin oppimisen vallankumous-busineksessä Tiimikatemia Global Partuksen strategina. Tehtäväni on huolehtia, että Tiimiakatemia-heimo elää johtavien ajatuksen mukaan, meillä on riittävät resurssit ja kehitymme aikataulussa visiomme mukaan: ”Tiimiakatemian visiona on olla maailman vetovoimaisin yhteisö oppia ja toteuttaa tiimivalmennusta. Pitkäaikainen visio: Perustamme oman yksityisen, verkottuneen yliopiston, joka on erikoistunut tiimioppimiseen, tiimijohtamiseen, tiimiyrittäjyyteen ja tiimivalmentamiseen 19.11.2037. ” Olen aina ollut erilainen oppija. Minulla

on kohtuullinen lukuhäiriö, joten vieraiden kielien oppiminen on erilaista, kirjoittamassani tai puhumassani tekstissä on aina virheitä ja lukeminen on hitaampaa. Minulle koulun pänttäyssysteemi ei toimi. Opin enemmän itse lukemalla, dialogin kautta lukion bourbon-jengissä ja ylioppilaskuntatoiminnassa sekä tekemällä itse rahat teekkarien pitkille ekskursiolle ympäri Suomea ja maailmaa. Näistä oppimisen haasteista huolimatta tein lopulta DI-työni englanniksi, olin mukaan Japanissa perustamassa uutta konttoria, sain olla Metsossa (Valmetissa) mukana luomassa uutta businestä ja sain myös tohtorihatun käyttöoikeuden. Jyväskylän Tiimiakatemian tiimivalmentajana opin jotain perusteita tiimivalmentamisesta.

ksen il

u Oivall

Anu Urpalainen Eduskunta Hei! Olen Anu Urpalainen, Imatralta kotoisin oleva 48 v kasvatustieteiden maisteri. Olen toiminut luokanopettajana 15 v ja rehtorina 6 v. Tällä hetkellä olen Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja. Olen perustuslakivaliokunnan vpj, tarkastusvaliokunnan jäsen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja hallintovaliokunnan varajäsen.

Educa

encies

merg on in e

Laura Vanhanen Kirkon Ulkomaanapu Kasvatustieteiden maisteri Laura Vanhanen työskentelee Kirkon Ulkomaanavun Oikeus koulutukseen -ohjelman asiantuntijana. Työn tavoitteena on tukea lasten ja nuorten pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin maailman hauraimmilla alueilla, kuten Haitissa ja Eritreassa.

Aiemmin Vanhanen on työskennellyt eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajana, ylioppilasliikkeessä ja Euroopan parlamentissa. Luokanopettajaksi hän valmistui Oulun yliopiston kansainvälisestä Intercultural Teacher Education -maisteriohjelmasta. Vanhanen on kirjoittanut pro gradu -työnsä korkeakoulupolitiikan muutospaineista keskittyen kansainvälisen toiminnan motiiveihin, koulutuksen kaupallistumiseen sekä koulutusviennin ja kehitysyhteistyön ajankohtaiseen problematiikkaan. Vanhanen on opettanut globaalikasvatuksen teemoja sekä perusasteella että lukioissa niin ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä, kulttuurien välisestä vuoropuhelusta kuin sovittelusta konfliktinehkäisytyössä.

enä Ihmis

kasvu

Milma Arola Sitra Olen koulutus- ja HR-alalla työskennellyt sosiologi. Tällä hetkellä työskentelen Sitrassa HR-asiantuntija. Koulutusta olen tarkastellut työurallani monesta näkökulmasta: opetushallinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusta ostavan työnantajan roolista käsin ja toisaalta omien opettajan opintojen kautta. Erityisesti mieltäni askarruttavat koulutuksen ja työelämän kohtaamiset sekä koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Sitralaiset Me huolehdimme foorumin suunnittelusta, järjestelyistä ja viestinnästä. Tulet foorumin aikana tapaamaan myös muita sitralaisia.

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra. fi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Jonna Aakkula assistentti

Tapio Anttila asiamies

Päivi Hirvola johtava asiantuntija

Jonna vastaa foorumin käytännön järjestelyiden sujuvuudesta ja toimii yhteyshenkilönä osallistujiin päin. Jonna huolehtii, että jokainen tietää missä tulee olla mihinkin aikaan sekä hoitaa tarvittaessa matka- ja majoitusjärjestelyitä.

Tapio johtaa Sitran koulutustoimintaa ja tukee foorumin työskentelyä. Tapio on yhteyshenkilö foorumin sparrausryhmään päin ja auttaa foorumin vaikuttavuuden edistämisessä.

Päivi vastaa siitä, että laajempi Uusi koulutus –verkosto on kytketty mukaan foorumin työskentelyyn ja että verkoston kanssa käydään aktiivista keskustelua. Päivi fasilitoi työpajoja ja järjestää tapahtumia erityisesti kun ne liittyvät foorumille tärkeisiin sidosryhmiin ja vaikuttavuuden varmistamiseen.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Riina Kopola avustava asiantuntija

Hannele Laaksolahti asiantuntija

Kalle Nieminen avustava asiantuntija

Jenni Sarolahti asiantuntija, viestintä

Riina avustaa foorumin sisältötyössä ja rekrytoi asiantuntijoita eri jaksoille. Riina huolehtii, että jokaisen jakson lopputuotokset tulee kerättyä talteen, tukee työpajatyöskentelyä ja kirjaa tärkeimmät huomiot ylös.

Hannele vastaa foorumin eri jaksojen suunnittelusta ja huolehtii, että punainen lanka kulkee alusta loppuun saakka. Hannele fasilitoi foorumin työpajoja ja huolehtii että jaksojen aikana päästään sovittuihin tavoitteisiin.

Kalle vastaa erityisesti foorumin kokeilujen suunnittelusta, ideakuulutuksesta ja kokeilujen toteutuksesta. Kalle vetää myös foorumin työpajoja ja huolehtii että työskentely on suunniteltu materiaaleja myöten käyttäjäystävällisesti.

Jenni työskentelee Sitran viestinnässä ja vastaa foorumin ulkoisesta viestinnästä. Jenni huolehtii, että foorumin viesteistä kerrotaan verkossa avoimesti ja edistää foorumin näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

t a m Tee t e s k y m y Kys

Orientaatiopäivä to 11.12.2014 Tapaamme toisemme orientaatiopäivässä ensimmäisen kerran. Tällöin on tarkoitus ottaa pohjaksi ennakkomateriaalit, kyselyiden vastaukset sekä erilaisten ennen foorumia toteutettujen sidosryhmätapaamisten tuotokset ja viestit foorumille. Tärkeimpänä tavoitteena orientaatiotapaamisessa on toisiimme tutustuminen ja tehdä näkyväksi erilaiset teemaan liittyvät näkemykset. Keskustelemme siitä, millaisen verkoston foorumimme muodostaa ja miten viestimme avoimesti ulkopuolelle. Orientoidumme foorumiin, sovimme työskentelytavoista sekä keskustelemme odotuksista ja toiveista. Tutustumme foorumin sparrausryhmään videoblogien avulla. Aloitamme myös jo teeman rajaamisen määrittelemällä keskeisimpiä kiinnostuksen kohteena olevia kysymyksiä. Paikka Sitran työpajatila Orientaation jälkeen avataan verkkoon avoin ideakuulutus, jossa laatimienne kysymysten pohjalta pyydetään ideoita ratkaisuiksi, kokeiluiksi ja hankkeiksi. Teillä on merkittävä rooli ideakuulutuksen levittämisessä oikeille tahoille. Kuulutus on auki aina Työpaja I:seen asti.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Orientaatio

Ennakkomateriaalia

Terveiset Uusi koulutus työpajasta 4.12.2014 Uudistuva järjestelmä Huomio detaljeista kohti kokonaisuudistusta! Koulutuskentällä kaivataan samanaikaisesti kansallista

 mistä on kyse? 4.12. Järjestettiin työpaja, johon oli kutsuttuna yli 250 foorumille hakenutta, sekä muita koulutuskentän vaikuttajia. Työpajan tavoitteena oli kertoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiä ja evästyksiä käynnistyvälle foorumille.

kokonaisnäkemystä koulutuksen tulevaisuudesta, mutta kuitenkin autonomiaa oman laivan ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Uudistumisen ytimessä on ajan hermolla pysyminen. Kentän toimijoiden mukaan järjestelmän tulisi uudistua nopeasti mutta myös pitkäjänteisesti. Tärkeässä roolissa ovat yksittäiset päättäjät niin kansallisella kuin kuntatasolla sekä heidän ymmärryksensä tulevaisuuden koulutuksen kehittämistarpeista ja vaatimuksista. Koulutukseen käytettävien resurssien väheneminen huolestuttaa, mutta tästä huolimatta tärkeänä pidetään keskittymistä siihen, miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Instituutioiden uudenlaisen organisoimisen muodot ja johtamisen rooli puhuttavat kentän toimijoita. Eriarvoistuminen herättää huolta ja koulutuksen tasa-arvoa pidetään edelleen kaikkein tärkeimpänä arvona. Tasa-arvon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä: Koulutusjärjestelmän tulisi joustaa erilaisten taustojen, tarpeiden ja eri elämänvaiheiden mukaan. Oppijalähtöisyys ja oppimisen uudet tuulet Kouluissa ei viihdytä eikä oppiminen ole hauskaa. Mikä ratkaisuksi? Kentän toimijoiden ja asiantuntijoiden mukaan kysymysten esittäminen, intohimon sytyttäminen ja kannustavan ilmapiirin luominen tulisivat olla tulevaisuuden oppimisen lähtökohtia. Lapsia tulisi kasvattaa pienestä pitäen ratkomaan ongelmia, joihin ei ole olemassa oikeita tai valmiita vastauksia. Ilmiöpohjaisuuden ja oikeiden ongelmien ratkaisemisen monimuotoisin keinoin tulisi olla koulujen arkipäivää (mm. ilmastonmuutos, köyhyys, konfliktit). Oppimaan oppiminen ja tiedon yhdistely siirtyvät siis opetuksen keskiöön. Moninaisuus ja erilaisuus tulisi nähdä koulutuksessa vahvuutena. Opetusmenetelmissä tulisi kyetä huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet paremmin. Oppijat ovat nykyisin valveutuneempia oman oppimisensa tarpeista, ja heillä on parempi pääsy tarvittavan tiedon lähteille. Kentän toimijoiden mukaan oppijoiden ääni tulisi saada paremmin esille. Perinteiset roolit koulussa muuttuvat ja opettajien osaamiseen kohdistuu isoja kehityspaineita. Opettajien koulutusta halutaan uudistaa ja mahdollistaa opettajille jatkuva kehittyminen työssä ja työn ohessa. Koulutus osana yhteiskuntaa Koulun rooli osana yhteiskuntaa on muutoksessa ja se on nähty erilaisena eri aikakausina. Kentän toimijat peräänkuuluttavat koulutuksen aktiivista ja avointa roolia osana suomalaista yhteiskuntaa sekä yksittäisen koulun tai oppilaitoksen merkitystä paikallisyhteisössä. Monet kokevat, että koulutuksen tulisi olla avoimemmassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. Koulun tulisi tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä eri yhteiskunnan sektoreiden ja muiden toimijoiden kanssa. Projektien ja käytännön tekemisen kautta oppimisesta tulee innostavampaa. Kokemukset koulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä esimerkiksi yritysten, vanhainkotien ja kirjastojen kanssa ovat olleet hedelmällisiä. Myös sukupolvien välistä tiedonvaihtoa korostetaan.

Digiajan koulutus Koulun seinät eivät enää rajaa tavoitteellista oppimista. Luokkahuoneet ikään kuin räjähtävät, mikä johtaa fyysisen ja virtuaalisen maailman rajojen katoamiseen ja oppimisen kaikkiallisuuteen. Digitalisaatiosta seurannut muutos on ollut niin valtava, että koulutuskentän on nähty jääneen kehityksestä jälkeen. Keskustelua käydään oppimisen pelillisyydestä, digitaalisista työkaluista, sosiaalisen median roolista sekä tiedon avoimuudesta. Digitalisaation koetaan lisäävän epämuodollisen oppimisen mahdollisuuksia ja paineita epäformaalin oppimisen tunnistamiseen. Jo 15 vuotta sitten lapset oppivat englantia enemmän tv:stä ja peleistä kuin koulussa. Teknologia lisää myös uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Teknologiaa hyödyntämällä tavoitteellinen oppiminen voi tapahtua autenttisissa ympäristöissä, kuten metsässä tai museoissa, mikä puolestaan voi vahvistaa oppimisen kokemuksellisuutta.Digiratkaisujen kehittämisessä korostetaan rohkeaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Teknologiapainotteiset oppimisympäristöt haastavat myös oppimistavoitteet sekä arvioinnin.

Suomi edelläkävijänä Vaikka olemme Suomessa pitkään olleet maailman huippujen joukossa koulutuksessa, ovat oppimistulokset olleet kouluissa laskussa vuodesta 2006 lähtien. Yliopistomme eivät sijoitu kansainvälisten huippujen joukkoon. Jotta voimme edelleenkin olla koulutuksen mallimaa, tarvitsemme rohkeaa uudistumista. Omaan erinomaisuuteen ei saa tuudittautua ja suomalaistenkin olisi hyvä olla kärryillä siitä, mitä muualla tehdään. Suomi ei yksi ratkaise globaaleja haasteita vaan yhdessä muiden kanssa. Hyviin ulkomaisiin käytäntöihin tutustuminen ja toimintamallien kerääminen olisi tärkeää oman uudistumisen kannalta. Kiinnostavina esimerkkeinä ovat kentän toimijat maininneet muun muassa Saksan oppisopimuskoulutusmallin, Viron hyödyntämän digitaalisen oppimisen ekosysteemin sekä Puolan koulutusjärjestelmäreformin. Huolestuttavina esimerkkeinä on mainittu Ruotsin huonontuneet oppimistulokset, opettajien profession arvostuksen lasku sekä eriarvoistuminen globaalisti. Kansainvälistymisen mahdollisuuksista ollaan yhtä mieltä, mutta sen hyödyntäminen on meille helpommin sanottu kuin tehty. Maailmanlaajuinen koulutusbisnes kasvaa ja kilpailu kovenee. Suomalaisilla oppilaitoksilla ja yrityksillä on mahdollisuus lähteä kilpailuun määrätietoisesti: Koulutusvienti on valtava mahdollisuus ja maassamme olevalle huippuosaamiselle on kysyntää.

Osaaminen, tiedot ja taidot Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia ja näkemyksiä. Yhtä tärkeinä koulutuksen lähtökohtina pidetään ihmisen kokonaiskasvun tukemista ja tulevaisuuden kompetensseihin ja työelämän muutokseen vastaamista. Ihmisiltä odotetaan nykyisin yhä enemmän oman osaamisensa tunnistamisen taitoja ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Puhutaan että tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Kentän toimijat ja asiantuntijat korostavat, että opetuksessa tulisi löytää keino yhdistää tietojen omaksuminen, taitojen oppiminen ja luovuuden sekä innovatiivisuuden vahvistuminen. Työelämän muutos ja tulevaisuuden trendit haastavat koulutuskentän, koulutussisällöt ja menetelmät. Ennakointiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa pidetään yhä tärkeämpänä vaikka kukaan ei voi täysin tietää, millaiselta tulevaisuus näyttää. Työelämässä uudistuminen edellyttää oppimista läpi elämän. Keskustelua käydään siitä, kenen vastuulla elinikäinen oppiminen on; oppijan, työnantajan, valtion vai oppilaitosten. Tiivistä yhteistyötä korostetaan koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen kentällä. Tärkeää olisi ylläpitää ihmisten oppimisen intoa ja taitoa läpi elämän.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Orientaatio

Ennakkokyselyn tulokset

²² mistä tässä on kyse?

Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu 4,85

2,27

Yhteiskunnassa on rohkeutta uudistaa koulua radikaalisti

4,19

1,62

Koulutuskentällä uskalletaan kokeilla

4,58

2,15

Koulutus innostaa, inspiroi ja motivoi oppijoita

1. Tärkeys Kuinka tärkeänä pidät väittämää uuden koulutuksen näkökulmasta?

Opettajankoulutus on tulevaisuusorientoitunutta

4,19

Koulutusjärjestelmää kehitetään ketterästi ja joustavasti

4,15

1,96

2. Toteutuminen Kuinka hyvin väittämä toteutuu Suomessa tällä hetkellä?

Koulutus on oppijalähtöistä

4,42

2,28

Kaikilla kouluilla on resursseja käyttää teknologiaa monipuolisesti

4,15

2,15

Opetusteknologiaa kehitetään koulujen ja yritysten yhteistyössä

4,12

2,16

Koulutuspolitiikasta käydään avointa ja läpinäkyvää keskustelua

4,27

2,31

Opettajilla on riittävästi tietoa tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksista

4,12

2,17

Yhteiskunta tukee elinikäistä oppimista muuttuvissa työelämän tilanteissa

4,46

2,54

Koulutus kasvattaa epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä

4,19

2,31

Oppijoiden moninaisuus on koulutuksessa hyödynnetty vahvuus

4,08

2,21

Koulutusjärjestelmä tavoittaa tehokkaasti koulupudokkaat

4,12

2,36 2,36

Konkreettinen tekeminen ja kokeileminen ovat opetuksen arkipäivää

4,08

Opettajat osaavat käyttää uusia tietoteknisiä opetusvälineitä hyvin

4,12

2,43

Opetusta toteutetaan myös oppilaitosten ulkopuolella

3,92

2,42

TOTEUTUU HEIKOSTI

Vähiten tärkeänä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu Opetus tapahtuu ilmiölähtöisesti ainerajat ylittäen

3,88

1,88

Koulutuspolitiikassa tehdään rohkeita linjauksia

3,81

1,81

Opetussuunnitelma rakennetaan osallistavasti ja kokeilujen kautta

3,73

1,96

Koulutusta toteutetaan osana globaaleja verkostoja

3,68

Opetusmateriaalit ovat avoimesti kaikkien saatavilla

3,54

1,88

Opettajan rooli on olla valmentaja

3,84

2,21

Koulutuksen tehtätä on kasvattaa luovuuteen

3,85

2,23

Verkostoitumistaidot ovat koulutuksen keskiössä

3,77

2,16

Suomi on tietoteknisten sovellusten opetuskäytössä maailman edelläkävijä

3,65

2,12

Koulut tekevät yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa

3,85

2,33 1,92

Sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevasti osana opetusta

3,42

Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen ovat samanarvoisia

3,56

2,08

Virtuaalisia oppimisympäristöjä käytetään laajasti ja kaiken opetuksen tukena

3,54

2,12

MOOC:t (Massive Open Online Courses) ovat tärkeä osa koulutusta

3,17

1,78

Koulutusosaamista tuotteistetaan vientituotteiksi

3,42

2,04

Julkinen, yksityinen ja järjestösektori tekevät tiivistä yhteistyötä koulutuskentällä

3,88

2,52

Koulutus tukee yksilön elämänhallinnan taitoja

3,81

2,54

Opetusta järjestetään oppijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne huomioiden

3,69

2,42

Työssäoppiminen on merkittävässä osassa koulutuksessa

3,81

2,58 2,12

Suomi on koulutusviennin edelläkävijä

3,23

Pelillisyys on tärkeä osa oppimista

3,08

Oppilaitosten johtajat ovat ennen kaikkea muutosjohtajia

3,15

2,26

Koulutusta rahoitetaan entistä enemmän yksityisin varoin

2,54

2,13

TÄRKEÄ

Uusi koulutus -foorumin osallistujille teetettiin ennakkokysely, jossa he arvioivat 75 väittämää kahdesta näkökulmasta

Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka jo toteutuvat vähintään melko hyvin

²²Tärkeys

Koulutus kehittää aktiiviseen ja kriittiseen tiedon soveltamiseen

4,65

2,62

1 = Ei lainkaan tärkeää

Koulutus kehittää sosiaalisia taitoja

4,58

2,69

2 = Ei kovin tärkeää

Jokaisella koulutuksesta työelämään siirtyvällä on valmiudet itsensä kehittämiseen

4,62

2,81

Koulutus tähtää tiedon soveltamisen taitoon

4,46

2,65

Opettajien tiedot ja taidot ovat riittävällä tasolla

4,58

2,82

4 = Tärkeä 5 = Erittäin tärkeä

Koulutusjärjestelmä tuottaa osallistuvia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä

4,38

2,65

Koulutuksen järjestämiseen varatut resurssit ovat riittävät

4,35

2,65

3 = Melko tärkeä

Koulutuksen tehtävänä on kehittää oppimaan oppimisen taitoja

4,65

2,96

Kouluissa viihdytään ja voidaan hyvin

4,35

2,67

Ongelmanratkaisutaito on keskeinen koulussa opittava taito

4,27

2,65

²²Toteutuminen

Eri koulutusasteet muodostavat joustavan kokonaisuuden ja oppimispolun

4,62

3,04

2,64

1 = Ei lainkaan hyvin

4,38

3,12

2 = Ei kovin hyvin 3 = Melko hyvin

Näyttötutkinnot vastaavat nykypäivän osaamistarpeita Koulutus ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnasta Koulu huomioi erityisoppijoiden tarpeet

4,12

2,88

Opettajat voivat työssään hyvin

4,15

3,05

Koulutus huomioi monikulttuurisuuden

3,92

2,92

Koulutus on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisin tekijä

4,31

3,31

Koulutus ei eriarvoista

4,04

3,08

3,04

Kaikilla on mahdollisuus elämän eri vaiheissa palata opiskelemaan Koulutus vaalii avoimuutta

3,96

Koulutus on tasa-arvoista

4,38

3,5

4 = Hyvin 5 = Erittäin hyvin

TOTEUTUU PAREMMIN

VÄHEMMÄN TÄRKEÄ

Vähiten tärkeänä pitämänne, jotka toteutuvat vähintäänkin melko hyvin Oppiminen tapahtuu tiimeissä ja projektiluonteisesti itsenäisen opiskelun sijaan

3,31

2,68

Kestävän kehityksen teemat ovat opetuksen keskiössä

3,31

2,79

Kansalaisyhteiskunnalla on vahva rooli koulutusjärjestelmässä

3,4

Koulutus tuotetaan tehokkaasti

3,62

3,23

Koulutusjärjestelmä on selkeä

3,77

3,46

Yksilöiden vastuu omasta oppimisesta on suuri

3,68

3,42

Koulutusta arvioidaan keskitetysti ja säännöllisesti

3,35

3,13

Koulutuksen kehittämishankkeita koordinoidaan keskitetysti

2,96

2,78

Suomi on koulutuksen mallimaa

3,77

3,69

Koulut toimivat autonomisesti ja vastaavat omasta kehittymisestään

2,76

3,25

Koulutuksen keskeinen tavoite on taata laaja yleissivistys

3,46

3,96

Julkisella sektorilla on päävastuu koulutuksen järjestämisestä

3,65

4,62

Koulutus on yksilölle maksutonta

3,52

4,65

Koulua kehitetään ennen kaikkea ylhäältä ohjaten

2,04

3,96

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Orientaatio

Keskeisimmät kysymykset

 MITÄ TEHTIIN?

Keskeisimmät kysymykset

Ryhmät määrittelivät teemojen alle keskeisimmät kysymykset, joihin foorumin tulisi heidän mielestään vastata.

Suomi edelläkävijänä :

1. Miten Suomea hyödynnetään uuden koulutuksen globaalina kokeilualustana siten, että se sparraa omaa yhteiskuntaa ja sitä kautta koulutusvientiä? 2. Miten lisätään koulutukseen kansainvälisyyttä, kehittäen kulttuurien ymmärrystä ja vuorovaikutustaitoja ja synnyttäen kansantaloudellista hyötyä? 3. Miten koulutusjärjestelmä vastaa entistä globaalimman työelämän murrokseen? 4. Miten saadaan käyttöön hyödyntämätön potentiaali, esim ammatillisen koulutuksen malli? 5. Miten fokusoidaan ja löydetään globaalit vahvuudet, esim yliopistojen keskittyminen vahvuusalueisiin? Osaaminen, tiedot ja taidot:

1 .Mikä on perusta, joka koulutuksen tulisi antaa kaikille muuttuvassa maailmassa? 2. Millainen muutos opetuksen kulttuurissa tulee tapahtua ja miten muutos tehdään? 3. Miten tuetaan omien tunteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista, käsittelemistä ja hallintaa? 4. Voidaanko osaaminen, tiedot ja taidot sitoa "kouluun" instituutiona? 5. Miten työelämä ja tekemällä oppiminen rakennetaan osaksi oppimispolkua? Miten yksilöillä jo olemassa oleva osaaminen otetaan huomioon? Digiajan koulutus:

1. Mitkä ovat (digiajan) metataidot ja -tiedot? 2. Kuinka rohkeasti johdamme globaaleja verkostoja, tarjontaa, toimijoita ja mahdollisuuksia? 3. Miten koulutusta johdetaan siten, että pysymme nopeasti muuttuvan (digi)maailman tahdissa? 4. Kuinka personoidaan koulutusta ja samalla taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta, paikasta, varallisuudesta yms. riippumatta? 5. Teknologiavetoisuuden sijaan, miten teknologia voisi tukea oppimisen tavoitteita? Oppijalähtöisyys oppimisen uudet tuulet:

1. Mikä on koulu? Voisiko se olla "koulu ilman rajoja" (luokka, ikä, aine, aika ja paikka)? 2. Miten oppimisympäristö tukee oppijan identiteettiä? 3. Millaista on vahvuuksiin perustuva arviointi? 4. Miten vahvistamme oppijan osallisuutta ja toimijuutta omassa oppimisessa? 5. Mitä on oppiminen nyt ja tulevaisuudessa?

huom! 2. ja 4. kysymys päätyivät äänestyksessä tasatilanteeseen.

#uusikoulutus

Koulu osana yhteiskuntaa:

1. Miten ja millaista yhteiskuntaa koulu luo? 2. Miten tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista? 3. Miten varmistaa oikeudenmukainen lähtötaso ja yhdenvertaiset elämänmahdollisuudet lapsesta asti erilaisista taustoista tuleville? 4. Miten puretaan koulutuksen muodostamia tarpeettomia rajoja, esteitä ja umpiperiä? 5. Miten yhteiskunta varmistaa aidot ja joustavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille - myös työuran aikana, ja miten tämä rahoitetaan myös vähenevien resurssien maailmassa? Education - Solutions for global learning:

1. Miksi kaikkien oikeus oppia ei toteudu? Miten puretaan esteet? (Maksumuurit, sensuuri, osaamisen ja resurssien puute yms.) 2. Miten tuetaan ja mahdollistetaan virallisten järjestelmien ulkopuolista globaalia oppimista ja sen tunnustamista? 3. Mitkä ovat oppimisen kriittiset komponentit: seinätkö, vai jotain muuta? 4. Miten oppiminen saadaan nivottua saumattomasti osaksi koko elämään? Huom. hyvinvointi- ja työllisyysnäkökulmat. 5. Miten oppimisesta tehdään mielekästä kaikille? Uudistuva järjestelmä:

1. Miten uudistaa järjestelmä nopeasti, mutta pitkäjänteisesti? 2. Miten voisimme luoda järjestelmämme uudelleen säilyttämisen ja kehittämisen arvoisista asioista visio edellä? 3. Miten varmistetaan elinikäinen oppiminen vauvasta vaariin? 4. Miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää uudella ja paremmin kohdentuvalla tavalla? 5. Miten opettajuuden tulisi uudistua?

Ideakuulutus Ideakuulutus avataan tammikuun puolessa välissä. Ideakuulutukessa kuka vain voi ilmoittaa ideansa tai ilmiantaa hankkeensa, joka ratkaisee jotakin foorumin asettamista kysymyksistä. Ideoista käydään avointa keskustelua verkossa. Muutamia foorumin valitsemia ideoita tullaan kokeilemaan yhdessä idean antajan kanssa.

 MITÄ TEHTIIN? Jokaisen teeman alta äänestettiin kaksi kysymystä, joihin halutaan etsiä vastauksia ideakuulutuksella. Punaisella merkityt kysymykset nostetaan ideakuulutukseen.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Orientaatio

Ajatuksia ja oivalluksia jaksolta

««

Aleksej Fedotov

@Afedoto

#uusikoulutus omassa ryhmässä puhutaa bloggauksesta. Mistä löytää aikaa hiota timantteja? Miten herättää keskustelua?

«« ««

Leena Pöntynen

@leenapontynen

Lauri Jarvilehto

Etukäteen googlatessa luulin, et #uusikoulutus foorumilla huikea porukka. Nyt tiedän. #matkalla #flow

@laurijarvilehto

Uusi koulutus -foorumissa sanottua: Kuinka moni aikuinen pääsisi läpi ylioppilaskirjoituksista? Niinpä. :) #uusikoulutus

««

Petri Lempinen

@LempinenPetri

««

1960-luvulla luotiin #peruskoulu, mikä muutti Suomen. Mikä olisi 2020-luvun koulutusihme koko kansan tarpeisiin? #uusikoulutus @SitraFund

Sami Honkonen

@SamiHonkonen

Instead of creating the next fragile education system, how do we create an education system that's #antifragile? #uusikoulutus @nntaleb

««

maarit korhonen

@maakor

#uusikoulutus Waude, en olekaan yksin ajatusteni kanssa!

««

Sitra

@SitraFund

#Uusikoulutus-foorumia vauhdittaa sparrausryhmä @KirstiLonka, Anita Lehikoinen, Päivi Castrén, @TuulaHaatainen, @TommiLaitio, @ SakuIdealist

««

Jarkko Lahtinen

@JLtwiitti

#uusikoulutus päivä takana, upea innovatiivinen porukka. Vaikka näköala sumea on tunne luottavainen ja valoisa

#uusikoulutus

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

Visio Haast eet

Seminaarijakso ti 20.– to 22.1.2015 Päivien aikana syvennytään keskeisimpiin ja ajankohtaisimpiin ilmiöihin, jotka liittyvät uuteen koulutukseen. Katsomme historiaan ja tulevaisuuteen ja kysymme, minne olemme matkalla. Kuuntelemme lukuisia puheenvuoroja ja käymme keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Tärkeimpinä tavoitteina on määritellä keskeisiä koulutuskentän haasteita ja muutoksen esteitä sekä muodostaa uuden koulutuksen visio tulevaisuuteen. Paikkana Sitran työpajatila

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

seminaari

 MITÄ TEHTIIN? On jäänyt mieleen vanhemman veljen kokeiden hyödyntäminen kokeissa. Opettajat harvoin uusivat kokeita. Sain iloa kyvystä huijata järjestelmää

Seminaarijakson alussa foorumilaiset keskustelivat koulumuistoistaan. Lapuille kirjattiin ajanhenkeä kuvaavia sanoa.

Minulle naurettiin Laulukoe luokan edessä Tunne, motivaatio --> oppiminen & oppimistulokset Negatiivisen palautteen antaminen

Nolaaminen, oppilaan / oppilaiden jakaminen suosikkeihin / epäonnistujiin --> vaikutus tulevaisuuteen

Pelko ja häpeä

Miksi et voi olla kuin…

1965

Opettajan kynnet karttakeppi, väärä tunti

1970

Opettajan palautteen vahva vaikutus oppilaan itsetuntoon ja koulukokemukseen Nöyryyttävä kokemus

Yhteishenki

Koulun ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntäminen --> oma paikka sosiaalisessa yhteisössä

1975

1980

8-luokan historian ope huomautti että koulu mennyt alas kuin lehmän häntä ja kuka sen hännän nostaa jos ei lehmä itse… Vähitellen tajusin että koulussa pitää jotain tehdäkkin

Eheys koulupäivässä, ihmisyydessä Sosiaalinen paine Marmorikuula mukissa –kokeilu

Yhteishengen voima

Yhteisöllisyys  Tiivis ja hyvä luokkahenki, kaveriporukalla tytöt ja pojat yhdessä ennen ja jälkeen koulun.

Kokonaisvaltaisuus lapsen kohtaamisessa, oppimisympäristön luomisessa

Kuoro soi kauniisti mutta miksei lapset eivät hymyile?

Koulu luo rooleja, joista on vaikeaa päästää irti

Normatiivisuus 3 ruudun marginaalit Tyttö-poika-jono Kaunis käsiala tytöillä

Lahjakkaitakin pitää opettaa

Ilo katoaa

Hyvä ope on herkkä heikoille signaaleille Väkivalta

Oman ajattelu aktivointi, motivointi, luonnontieteellinen ajattelu --> ymmärtäminen

häpeä

1985

1990

Opettaja heilui viidakkoveitsen kanssa Oppilaat tappelivat keskenään

1995

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus mutta samalla vaativa suhteessa oppimiseen --> kiinnostus ilmiöihin

2000

Autoritaarisuus ”Fedotov, rehtorin kansliaan” 1. mamu kaupungissa

Pelkoauktoriteetti

Opetus ei aina pysy muuttuvan maailman tahdissa

Puku päällä kouluun Lama: Hyvä ope antoi ihmisarvon oppilaalle

Pillimehut katosivat Opettajien lomautukset Vanhat kirjat & sukset

Internet ja KISSin chat atk-luokassa

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

seminaari

¨¨ Oppimisen siirtyminen koulun ulkopuolelle

¨¨ Matalapalkka työn lisääntyminen ja työn arvon rapautuminen

¨¨ Opettajan roolin muutos

¨¨ Hierarkiat häviävät ¨¨ Tiedon avautuminen ja saatavuus paranee ¨¨ Innovointi ja teknologian kehitys ¨¨ Uusien digitaalisten opetusmateriaalien vyöry ¨¨ Robotisaatio, oppimispelit ja Moocit ¨¨ Globaalit yhteisöt ja mahdollisuudet ¨¨ Verkostojen, kumppanuuksien ja kansanliikkeiden vahvistuminen ¨¨ Kulttuurien törmäykset ¨¨ Turvattomuus ¨¨ Eriarvoistumisen kasvu (köyhä pysyy köyhänä)

¨¨ Koulutuksen sopeutumiskyky lisääntyy (resilienssi) ¨¨ Oppijakeskeisyys ¨¨ Taidot haastavat tiedot ¨¨ Ulkoistetut opepalvelut ¨¨ Globaali kilpailu opetusratkaisuissa ¨¨ Itsensä johtaminen, sitkeys ja keskittyminen ¨¨ Kollektiivinen individualismi ¨¨ Luovuuden vaatimus kasvaa ¨¨ Uteliaisuuden, harrastuneisuuden ja intohimoisuuden nousu ¨¨ Ympäristöongelmat ja resurssien jyrkkä väheneminen

VARMA

¨¨ Testaaminen ja mittaaminen ¨¨ Systeemiajattelun nousu ¨¨ Mikrotyö ¨¨ Aikuistein oppiminen ja pedagogiikan kehittely ¨¨ Muutosvastarinta

 MITÄ TEHTIIN?

¨¨ Tarve monenlaiselle osaamiselle lisääntyy

Trendikartalle kerättiin koulutuksen ja oppimisen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja trendejä. Kartan pohjalta osallistujat ideoivat visioteatterit.

¨¨ Etäopetus ¨¨ Uteliaisuus ja altistuminen eri näkökulmille ¨¨ Eriarvoisuus ja polarisoituminen (resurssit)

SUURI MERKITYS

¨¨ Tulevaisuuden työn pirstaleisuus ja loppuminen

¨¨ Opettajan ja oppilaan autonomia

¨¨ Pääomien keskittyminen

¨¨ Systeemiajattelu

¨¨ Koulutuksen ulkoistuminen

¨¨ Harrastuneisuuden korostuminen

¨¨ Non-formaalin oppimisen korostuminen

¨¨ "Quantified learning" opetuksen big data

¨¨ Yhteiset verkostot ja suora toiminta

¨¨ Ympäristöpakolaisuus

¨¨ Rakenteiden ja järjestelmien muutos

¨¨ Netti kaatuu kokonaan

¨¨ Avoin 3d tulostaminen

¨¨ Oppiminen verkostoissa ¨¨ Koulutuksen yksillöllistäminen ¨¨ Oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella ¨¨ Yksilöllisyyden kasvu ¨¨ Intohimo ¨¨ Verkostot ¨¨ Kustomointi

EPÄVARMA

¨¨ Päätöksenteko statistiikan perusteella ¨¨ Vähemmän rahaa koulutukseen ¨¨ Kaikista, myös virkamiehistä tulee yrittäjiä ¨¨ Yhteiskunnan pirstaloituminen ¨¨ Työelämän monimuotoisuus ¨¨ Työn pilkkominen pienempiin osiin ¨¨ Suvivirsi

PIENI MERKITYS

¨¨ Yhteiskunnan eriarvoistuminen ¨¨ Koulutuksen varmistettava kaikkien mukana pysyminen ¨¨ Koneet johtajina

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

seminaari

Tahtotilat

Ydinsyyanalyysit ja tahtotilat Seminaarijakson aikana foorumi keräsi koulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi keskeisimmille haasteille tehtiin ydinsyyanalyysit. Tämän materiaalin pohjalta foorumilaiset muodostivat seitsemän tahtotilaa tulevaisuuden koulutukselle. Tahtotilat löytyvät seuraavilta sivuilta. Alla esimerkki siitä, miten materiaali on koottu sivulle.

Esimerkki Teema johon tahtotila liittyy

Oppijakeskeinen koulu

2/7 ••

Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta

••

Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta

••

Vastuu on oppijalla

••

Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta

Tahtotilan kuvaus



Rakenteellinen muutosvastarinta Oppiminen ei kiinnosta tai sen merkitystä ei ymmärretä



Haaste jolle ydinsyyanalyysi tehtiin

Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus Koulujen toimintatapa uusiksi – ihmiset

Ydinsyyanalyysin tulos, eli haasteelle määritelty ydinsyy

yhteen säännöllisesti – pohditaan Riskinottokyvyn ja

tekemistä ja kehitetään yhdessä

uteliaisuuden kulttuurin vahvistaminen

Post it-lapuille kirjatut haasteet ja mahdollisuudet

1/7

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä

••

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta

••

Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa

••

Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta

Yhteisöllisessä koulussa



Maailman muutosnopeus on suurempikuin koulujen muutoskyky

oppilaat voivat paremmin ja oppivat paremmin

Koulu on rakennettu vastaamaan oman aikansa haasteisiin



Koulujen toimintatapa uusiksi

Koulun itsenäisen työn perinne

– ihmiset yhteen säännöllisesti

Opettajien työaika ei jousta yhteiseen kehittämiseen (edunvalvonta)

– pohditaan tekemistä ja kehitetään yhdessä



Opetettavien asioiden jatkuva lisääntyminen Osaamisen kehittäminen koulutusjärjestelmän kautta liian jäykkää



Miten siirrytään hankevirityksistä järjestelmään, joka tukee aitoa vaikuttavuutta Työnkuvaan ja resursseihin ei koeta kuuluvan kehittämistä, ellei erikseen osoitettu



Uuden oppimisen paradigma puuttuu ”oppimista tapahtuu vain luokkahuoneissa” Pelko siitä, että non-formaali oppiminen, johtaa kelvottomiin kansalaisiin



Yhteiskuntarakenteiden jäykkyys Muutokset ovat vaivalloisia

Riskinottokyvyn ja uteliaisuuden kulttuurin

Joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja

vahvistaminen

kulttuuriin liittyvä kouluttautumisen malli on mahdollista rakentaa

Yksilön intohimon tukeminen ja kehittäminen

Opiskelijaksi ottamisen perusteet eivät tue / edistä yksilöä eteenpäin

Kun koulu ajatellaan peliksi, sen säännöt tulevat näkyviksi ja voidaan muuttaa

Leikkausten sijaan ideaalitila edellä

Koulu nähtävä Avoimet oppimisjärjestelmät: putkikoulutus

Formaalit määritellyt oppisisällöt ja

muuttuu päällekkäiseksi tekemiseksi, jossa työ,

asiat, jotka opittava eikä tue oppijan

osaamisen kehittäminen, koulutus ja kehitys

muita vahvuuksia

osana yhteiskuntaa

kietoutuvat Intohimoiset harrastukset ja koulututyö linkittyvät toisiaan tukevasti

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

seminaari

Tahtotilat

2/7

Oppijakeskeinen koulu

••

Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta

••

Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta

••

Vastuu on oppijalla

••

Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta



Rakenteellinen muutosvastarinta Oppimisesta ei olla tarpeeksi kiinnostuneita tai sen merkitystä ei ymmärretä



Oppilaitosten eriarvoisuuden estäminen Työn arvostus näkyy palkkana --> ihmiset muuttavat alueille, joihin heillä on varaa Monokulttuurisuuteen tarrautuminen > Maahanmuuttajataustaiset oppilaat/opiskelijat nähdään massana



Opettaja on yksin työssään, kollegoiden ammattituki puuttuu



Miten maahanmuuttajuuden eritasoisuutta voi hallita Tutkittu tieto ja ev.lut. kirkko pitää kiinni valtion uskonnon asemasta



Miten oppivassa yhteisössä lasten ja nuorten poliittista ja sosiaalista osallisuutta vahvistetaan? Miksi koulutus ja sinne pääsy perustuu tietoon? ihmiskeskeinen oppiminen,



Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa

vapaus, vastuu, välittäminen,

Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus

OPS-prosessin nopeuttaminen ja sisällön

jonka keskeisiä kivijalkoja ja flow

Erilaiset oppimistyylit & motivaatiot

muuttaminen kohti uusia oppimistavoitteita

Tulisiko sittenkin kehittää alhaalta ylös?

Mitkä ovat edellytyksiä kohdennettujen opetusmenetelmien/palveluiden järjestämiseen?

Halu tehdä mahdottomia – siirtyminen

Systeemiajattelu

osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin

johtoon

suoraan globaaleihin verkostoihin? Tietoisen ja intuitiivisen yhdistämisen opettelu mahdollistaa uudenlaista ajattelua ja erilaisuuden huomioimista

Ei kouluja/asteita vaan oppimisen

Parhaat tiedot ja taidot

solmukohtia – tiloja joissa jakaa ja

eivät ole opettajilla

oppia avoimesti Yhteisöllinen ja osallistava

Oppimisympäristö-käsityksen

toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön

laajentaminen Digitalisaatio ja jakamien voivat mahdollistaa tasaarvoisemman koulun

3/7

Alueellinen tasa-arvo

••

Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta

••

Koulu tunnistaa ihmisten elinpiiristä kumpuavan osaamisen

••

Koulu on naapuruston keskus, jossa on mahdollisimman vähän rajoja ihmisten välillä



Alueellisen eriytymisen kiihtyminen Sosioekonominen asema ja kulttuuri syrjäyttävät



Kun koulut eriytyvät kaikki oppivat heikommin Toivo paremmasta ja usko omiin kykyihin puuttuu

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

seminaari

Tahtotilat

4/7

Digiajan koulutus

••

Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä

••

Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat välittömästi uusimmat teknologiset ratkaisut ja käyttävät niitä innokkaasti

••

Teknologiset ja ei-teknologiset oppimisratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti



Suomi alisuorittajana digitalisaation soveltamisessa Ei ole ymmärretty, miten suuri merkitys digitalisaatiolla on

Oppilaista ja oppimisesta ei haluta kerätä big dataa uusilla välineillä (aktiivisuusrannekkeet, sovellukset), eikä sitä osata käyttää hyväksi



Palveluntarjoajien haluttomuus luoda turvallista yhteensopivaa standardia yksilön datalle

Peleillä iloa oppimiseen Pelaamisen/pelillisyyden kautta ja avulla mahdollista vaikuttaa ja muuttaa toimintaa! aikuisten osaaminen jäljessä esim. ICT-taidot

Teknologia ihmisenä

Pelillisyys, toiminnallisuus. Opiskelijat.

kehittymisen tukena:

Roolipelit. Epäonnistumisen

Teknologia tekee

voimaannuttaminen,

palkitseminen. Elektroniset laitteet.

oppimisesta hauskempaa

parempi elämän laatu, ymmärrys ja osaaminen

5/7

Suomi oppimisen edelläkävijänä

••

Suomi tunnetaan erilaisista uudenaikaisista ja muuntautuvista oppimisympäristöistä sekä pedagogisista malleista

••

Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja oppijoita globaaleissa verkostoissa kehittämässä kestävän kehityksen oppimisasennetta

••

Suomi käy avointa dialogia globaalisti ja kokeilee sekä kehittää jatkuvasti rohkeasti näin syntyneitä uusia oppimista edistäviä malleja

••

Suomi tunnetaan avoimena ja joustavana yhdessä tekemisen ja innovaatioiden avoimen jakamisen ja kehittämisen kulttuurina

••

Suomi on haluttu oppimisenkehittämisen kumppani, jolla on menestyksekäs ”koulutusvientikatalogi”



Muutos koulutusviennin paketoinnissa / tuotteistamisessa Linuxista Appleen Kukaan ei ole sitoutunut kokonaistuotteen rakentamiseen. Kaikki rakentavat paloja



Suomalaisen koulutuksen vienti ulkomaille Lainsäädäntö ei tue koulutuksen vientiä eikä yksityisiä / kaupallisia koulutusmarkkinoita Opettajuuden arvostus – suomalainen opettaja on

Pienen yhteiskunnan

Luottamusperusta /

maailmalla kiinnostava

hyödyntäminen vahvuutena

kanslaisyhteiskunta

– synergia ”labra”

Erinomaisuus: keskusjohto vs. autonomia

Suomi itse kehityskonsultaation kohteeksi > näkemyksiä ulkomailta Otetaan Suomen ulkopuolelta kehittyjiä Suomalaiset lapset ja nuoret voivat kasvaa suoraan

uudistamaan koulutusta

osaksi uskomattomia projekteja toteuttavia globaaleja nörtti / geek / hakkeri yhteisöjä oppimisesta hauskempaa

Kaikki luokat tuomaan esille omia hienoja juttujaan globaaleilla somealustoilla ja käymään rohkeasti dialogia kaikkien halukkaiden kanssa

Miten pääsemme siihen tilaan, että luonnollisesti kaikki teemme kv-yhteistyötä

On syntymässä

ja olemme osa verkostoja ja yhteisöjä

globaaleja alakulttuureja: Suomalaiset mukaan verkostoihin

hacking ja 3D-printtaus Ei keksitä pyörää uudestaan, vaan ollaan aktiivisia

Miten kannustamme nuoria mukaan

toimijoita globaaleissa

suoraan globaaleihin verkostoihin?

verkostoissa

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

6/7

seminaari

Maailman paras oppimisen johtamisen maa

••

Itsensä johtamisesta tietoisuuden johtamiseen!

••

Rohkea, riskinottoon kannustava johtamiskulttuuri

••

Kilpailusta ja autonomiasta tiimityöhön

••

Hyvin käytäntöjen jakaminen



Hyviä käytäntöjä ei jaeta Kilpailuasetelmaa pelätään, johtajuus puuttuu



Oppivan yhteisön johtaminen – ei osaamista eikä ymmärrystä 1990 – luvun yhteiskunnalliset päätökset ohjasivat vahvaan autonomiaan oppilaitostasolla ja luokissa



Koulu ei pysy mukana muutosvauhdissa Kouluista puuttuu visionääristä ja riskiin kannustavaa johtajuutta

Intuitiolle tilaa koulun kehittämisessä

Yhteisöllinen ja osallista toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön Siirtyminen osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin Halu tehdä mahdottomia

Systeemiajattelua

Epätieteellinen järkeily

johtoon

ja emotionaalinen päätöksenteko osaksi ryhmäoppimista ja johtamista!

7/7

Rahoitus

••

Olemassa olevien resurssien kokoaminen ja uudelleen jakaminen toimivin periaattein

••

Pitkäjänteinen perustoiminnan rahoitus kohdentuen olosuhteiden haasteellisuuden mukaan – ml. järjestäjän omarahoitusosuus

••

Hankerahoitus keskitetään vain kokeiluihin, tuottaviin investointeihin sekä parhaiten käytänteiden vakinaistamiseen ja levittämiseen

••

Joustavat virkaehtosopimukset ja opetushenkilöstön vuosityöaika



Kaikilla työntekijöillä ei mahdollisuutta ylläpitää osaamistaan ja omaa markkina-arvoaan? Yritys haluaa maksimoida tuoton sitoutumatta yksilöön



Hankkeet syövät koulutuksen perusrahoitusta ilman, että tiedetään niiden vaikuttavuudesta Resurssipula ja väärät intressit



Opetuksen laatu voi kärsiä kun rahoitusta lasketaan Voimavaroja ei yhdistetä, koska rakenne ohjaa siiloihin

Politiikan logiikka ohjaa hanketodellisuuteen perustoiminnan kustannuksella. –Miten korostaa pitkäjänteisyyttä? Perustoiminnan

Tuottavat investoinnit tehtävä heti

rahoitus, hankkeet kokeiluja – ei jatkuvana perusrahoituksen paikkaamisena. Laajemmat temaattiset hankkeet (vähemmän).

Rahoitus ei ole ongelma – rahaa on. Muutetaan vain toimintatapoja

Täydennyskoulutusmäärärahat yhteen; koulutuksen ja ”Pelivara” tulisi jättää –

osaamisen kehittämiseen.

tuottavia investointeja ja kehittämistä/kokeiluja varten

Koulujen rahoitusmalli uusiksi – raha oppilaspohjan haasteellisuuden mukaan. Näin deprivaation alueiden kouluista tulee houkuttelevampia.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

Ideat Väitteet

Ekskursio Bostoniin su 8.2.– pe 13.2.2015 Teemme helmikuussa ekskursion USA:han nähdäksemme uuden koulutuksen ilmiötä globaalista ja toisaalta meille peilauspintaa tarjoavista näkökulmista. Ekskursiolla kuulemme koko joukolla puhujia ja käymme yhteisiä keskusteluja. Jakaudumme myös pienempiin ryhmiin ja käymme vierailuilla eri organisaatioissa ja tutustumme kiinnostaviin toimintamalleihin. Luomme kansainvälisiä suhteita ja tunnistamme erilaisia verkostotoimintamalleja. Raportoimme matkalta myös avoimesti verkkoon oivalluksiamme ja ideoitamme. Ekskursiolla keräämme uusia ideoita ja sen jälkeen käynnistämme myös ensimmäiset käytännön kokeilut. Paikkana Boston, USA

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

ekskursio

Puhujat ja kohteet

Speakers & organizations

Anu Passi-Rauste, GrowFlow Anu Passi-Rauste, an avant-garde educator and leading expert in digital learning, challenges educators, students, and policymakers to adopt innovative approaches to education in K-12, higher education, and corporate training settings. Her most successful K-12 project, Innokampus, has been adopted by most of the Finnish secondary schools. It is a competition designed to be a fun and inspiring method to boost self-confidence, encourage interdisciplinary thinking, and increase creativity and entrepreneurship skills. Through her international business, Growflow, Anu focuses on learning strategies and solutions for some of the most innovative multinational corporations, including Nokia, Microsoft, and Rovio. Based on her belief that education is a prerequisite for sustainable development, Anu used her fellowship to explore the impact of new technologies on universal education and define a global ideal education model and learning environment for the 21st century.

MIT Media Lab Actively promoting a unique, antidisciplinary culture, the MIT Media Lab goes beyond known boundaries and disciplines, encouraging the most unconventional mixing and matching of seemingly disparate research areas. It creates disruptive technologies that happen at the edges, pioneering such areas as wearable computing, tangible interfaces, and affective computing. Today, faculty members, research staff, and students at the Lab work in 23 research groups on more than 350 projects that range from digital approaches for treating neurological disorders, to advanced imaging technologies that can “see around a corner,” to the world’s first “smart” powered ankle-foot prosthesis. The Lab is committed to looking beyond the obvious to ask the questions not yet asked–questions whose answers could radically improve the way people live, learn, express themselves, work, and play.

Pasi Sahlberg, Harvard University Pasi Sahlberg is Finnish educator, author and scholar. He has worked as schoolteacher, teacher educator, researcher and policy advisor in Finland and has

studied education systems and reforms around the world. His expertise includes school improvement, international education issues, classroom teaching and learning, and school leadership. His best-seller book “Finnish Lessons: What can the world learn from educational change in Finland” (Teachers College Press, 2011) won the 2013 Grawemeyer Award. He is a former Director General of CIMO (Centre for International Mobility and Cooperation) in Helsinki and currently a visiting Professor of Practice at Harvard University’s Graduate School of Education in Cambridge, MA, USA. More on his website: pasisahlberg.com and Twitter: @pasi_ sahlberg

Elizabeth Pauley, The Boston Foundation Elizabeth Pauley is Senior Director at Education to Career program. The Boston Foundation is a manager of charitable assets, a major funder of nonprofit organizations and a civic leader and convener. “In 2015, the Boston Foundation will celebrate our 100th Anniversary as the primary philanthropy for Greater Boston—from the earliest days of responding to human need, to seeding innovation through grants for fresh ideas, to helping change the very systems that affect the lives of everyone in our city and region.” Twitter: @eapauley

Charles Fadel, Center for Curriculum redesign Charles Fadel is founder and Chairman of the Center for Curriculum Redesign, is a global education thought leader and expert, author, and inventor The Center for Curriculum Redesign (CCR) is a non-profit organization dedicated to improving Education via answering the question: “What should students learn for the 21st century?” The CCR brings together international organizations, jurisdictions, academic institutions, corporations, and non-profit organizations including foundations. It focuses on both designing and propagating a new curriculum.

Artisans Asylum Artisan’s Asylum, Inc. is a non-profit community craft studio located in Somerville, Massachusetts.

Our mission is to support and promote the teaching, learning and practicing of a wide variety of crafts.

• World-class teachers

To support that mission we offer the following:

Nicole Gardner, Marsh & McLennan

• A professionally maintained manufacturing facility that includes the tools and machines for precision metal machining, electrical fabrication, welding, woodworking, sewing & fiber arts, robotics, bicycle building and repair, lampworking, jewelry making, computer-aided design, and screenprinting • A large range of affordable, publicly-accessible classes offered by local artisans, focusing on either creating a final product the student can take home after the class or general training for specific tools • Affordable monthly and daily membership plans that include access to our facility on weekends and after typical working hours • Space and equipment rentals to individuals and companies interested in having access to industrialgrade manufacturing equipment without having to invest in capital equipment and long-term space leases • On-site material and project storage allowing community members to create and store projects without the hassle of handling material and storage logistics • Host and promotion of local craft-related events with the goal to help encourage DIY culture and community craftsmanship

Match Charter school Match Charter Public School (Match) is an innovative, high-performing free public school in Boston. Match is widely recognized for its success in preparing students for success in college and careers. Match currently includes four campuses, and these campuses span grades preK-12. Match is expanding, and 1,250 students will ultimately be enrolled in Match. Throughout the preK-12 experience, students at Match experience the following: • At least two hours per day of individual or small group tutoring in addition to conventional classbased instruction • An extended school day

• Unwaveringly high expectations Nicole Gardner is Chief Diversity & Inclusion Officer at Marhs & McLennan. She develop strategies to promote cultural change across the Company, working with senior leadership to foster a vibrant, inclusive, and diverse culture, where every voice is heard and all colleagues have the opportunity to reach their potential. Marsh & McLennan Companies is a global professional services firm providing advice and solutions in the areas of risk, strategy and human capital. With 52,000 colleagues worldwide and annual revenue exceeding $10 billion, Marsh & McLennan Companies provides analysis, advice and transactional capabilities to clients in more than 100 countries. Our stock (ticker symbol: MMC) is listed on the New York, Chicago and London stock exchanges.

Acera School Acera provides students with boundless access to learning, offering accelerated students opportunity according to their ability, not age. The Acera community learns, discovers, and explores at a pace appropriate to each child’s unique motivation and potential. We encourage students’ innate curiosity and love of learning. Acera seeks to be a catalyst for change in the educational landscape by building 21st century schools in Massachusetts and inspiring innovation in all classrooms. Acera focuses on developing the whole child’s brain and mind, through the pathways of science, creativity, and leadership.

New England Center for Arts and Technology NECAT is a career-directed educational non-profit serving resource-limited adults and youth in Boston. We offer targeted job training for adults and arts programs for youth, to prepare both to obtain career-ladder jobs in expanding and emerging employment sectors. Our programs provide paths to economic stability and the securing of promising futures for students, their families and the community.

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

ekskursio

Puhujat ja kohteet

CIC Boston, 17th floor at 50 Milk Street CIC started in 1999 with a vision and a simple idea: “Startups make the world much better. We can help them by setting up and managing their office for them so they can focus on their business.” We believed we could do that better than anyone else and we set out to prove it. Since then, more than 1400 companies have chosen CIC as their home and many have gone on to prove their value to the world as startups. More than $1.8B of venture capital has been invested in companies that were headquartered at CIC. We now house over 600 companies, most of them startups, and we haven’t stopped making CIC better every day. Along the way, the entrepreneurs at CIC taught us something very powerful. If you’re an entrepreneur doing something that hasn’t been done before, who can teach you how to do it? Nobody. The best you can do is to learn what you can from fellow entrepreneurs, mentors, advisors and investors. This is what entrepreneurs at CIC have done over the years, and are doing extensively today. With hundreds of great entrepreneurs in one campus environment, there is no better place to build a fastgrowing startup than CIC.

Stephan Turnipseed, Lego learning Stephan Turnipseed is the President Emeritus of LEGO Education, North America and Executive Director of Strategic Partnerships for LEGO Education. LEGO Education has a thirty year history in developing educational resources and solutions that make learning engaging, challenging and fun for all learners. Turnipseed led LEGO Education North America for 16 years. During this time, he was responsible for helping to transform LEGO Education from a product sales company to an educational resource leader, working with educators, industry experts and academia to help inspire and develop the builders of tomorrow. Turnipseed is passionate about inspiring children through education and is a proponent of hands-on learning.

Jennifer Groff, MIT Media Lab Jennifer an educational engineer, researcher and designer whose work focuses on redesigning learning environments and experiences through educational innovations and technologies. Currently, she is Research Assistant at the MIT Media Lab and the VP of Learning and Program Development for

the Learning Games Network, a non-profit spinoff from the MIT Education Arcade and Univ of Wisconsin-Madison’s Games+Learning+Society program, which focuses on the leading edge of educational game design. She is also the cofounder of the Center for Curriculum Redesign— an international NGO dedicated to redesigning the general curricula for the 21st century. At LGN, she leads their work in assessment in games, and is the executive producer on Playful Learning—an online knowledge base and community of practice for game-based learning in education. Jennifer has a B.S.E. in Elementary Education from Millersville University, an M.Ed. in Educational Technology from the University of Delaware, an Ed.M. in Specialized Studies from the Harvard Graduate School of Education, and was a 2009 Fulbright Scholar in UK as a visiting researcher at Futurelab.

Peter Stidwill, Executive Producer, LGN Peter Stidwill creates educational games and digital learning products. He is currently Executive Producer at the Learning Games Network, a non-profit spinoff of the MIT Education Arcade and the University of Wisconsin-Madison’s Games+Learning+Society program. He produced the award-winning ethical-thinking game ‘Quandary’, and is currently developing ‘Playful Learning’, an initiative to catalyze the use of game based learning in schools. Peter previously worked at the UK Parliament where he developed the multi award-winning civics games ‘MP For A Week’ and ‘MyUK’, and at the BBC on a range of formal and informal education projects, including the Digital Curriculum (‘BBC Jam’) and Science and Nature Online. Peter holds a B.A. and M.Eng. from Cambridge University (UK), where he created an online science outreach initiative – an extension to his engineering masters dissertation in which he specialized in digital learning.

Scot Osterweil, President & Creative Director, LGN Scot is President and Creative Director of Learning Games Network. He is also the Creative Director of the Education Arcade and a research director in the MIT Comparative Media Studies/Writing Program. He is a designer of award-winning educational games, working in both academic and commercial environments, and his work has focused on what is authentically playful in challenging academic subjects. He

has designed games for computers, handheld devices, and multi-player on-line environments. He is the creator of the acclaimed Zoombinis series of math and logic games, and leads a number of projects in the Education Arcade, including the MIT/Smithsonian curated game, Vanished (environmental science), Labyrinth (math), Kids Survey Network (data and statistics), Caduceus (medical science), iCue (history and civics) and the Hewlett Foundation’s Open Language Learning Initiative (ESL).

Boston with a cable car system. • No Classrooms: Instead, we have an open space that changes all the time to adapt to the needs of every studio. • No One-Hour Schedule: Instead, students spend two weeks from 9-3 solving one problem. • No Grades: Instead, we have portfolios that document students' design decisions and show their final products.

Learning Games Network Mission: By identifying and partnering with organizations that are working to create, research and disseminate game-based learning tools, the Learning Games Network amplifies the impact of these organizations and broadens access to highquality educational games for learners at every age.

Jobs for the future Jobs for the Future works to ensure that all underprepared young people and workers have the skills and credentials needed to succeed in our economy by creating solutions that catalyze change in our education and workforce delivery systems. Working with our partners, JFF designs and drives the adoption of innovative and scalable education and career training models and systems that lead from college readiness to career advancement. We also develop and advocate for the federal and state policies needed to support these solutions.

Nuvu School NuVu is an innovation school for middle and high school students. NuVu’s pedagogy is based on the architectural Studio model and geared around multi-disciplinary, collaborative projects. We teach students how to navigate the messiness of the creative process, from inception to completion. So, what makes us different? • No Courses: Instead, we have studios. Around 12 kids work closely with their 2 coaches on solving big (and small) open-ended problems. • No Subjects: Instead, everything is fused together. Students find themselves moving between a studio that requires them to design a telepresence robot to another that requires them to re-imagine

MIT media lab Overview of the Learning over Education initiative - followed by 3 visits/demos with different research groups involved in learning. Learning over Education is a new MIT Media Lab initiative that promotes creative learning. It ties together learning related research that takes place across different research groups, develops new technologies for creative learning, and uses the Media Lab as platform for new conversations about learning.

Learn Launch LearnLaunch is dedicated to connecting, supporting, and growing greater Boston’s education technology ecosystem to drive innovation and transform learning. It offers a vibrant community, educational events, a collaborative co-working space, and a selective accelerator program to promote the growth of the education technology sector in greater Boston, a world education hub.

Harvard X HarvardX integrates the development of instructional approaches and digital tools across Harvard’s campus by providing faculty with pedagogical and research support. HarvardX is one critical endeavor among many, designed to empower faculty to improve teaching and learning on-campus, online, and beyond. A faculty-driven and university-wide effort, HarvardX aims to be collaborative and representational of Harvard’s academic diversity, showcasing the highest quality offerings of the University to serious learners everywhere. Launched in parallel with edX, the Harvard and MIT founded not-for-profit, online

Uusi koulutus -foorumi Työkirja

ekskursio

learning platform, HarvardX is fully independent. edX and HarvardX share three founding principles: • Expand access to education for everyone • Enhance teaching and learning on campus and online • Advance teaching and learning through research

William H. Lupini, Public Schools of Brookline William H. Lupini has served as Superintendent of Schools in Brookline since July, 2004. Prior to coming to Brookline, Dr. Lupini served as Superintendent for seven years in Beverly, Massachusetts, and for two years in Kutztown, Pennsylvania. Dr. Lupini currently serves as President of the Massachusetts Association of School Superintendents (MASS) and recently completed a term as President of the Minority Student Achievement Network (MSAN) Governing Board. He has also served on the Special Commission on Education Collaboratives and the Commission on Achievement Gaps. He teaches School Law in a number of programs for aspiring school administrators. Dr. Lupini has also worked as Director of Curriculum and Instruction and Assistant High School Principal in Kutztown, as well as having worked as a Program Specialist with the New Jersey Department of Education. He also taught Marketing Education at Maple Shade High School in New Jersey and Bucks County Technical School in Pennsylvania.

Linda Nathan, Boston University Linda Nathan is a Senior Lecturer and Faculty Director of the newly formed Institute for Creative Educational Leadership (ICEL) at Boston University. The Institute explores the intersection of three different lenses, (the artist, the educator and the Community-Based Organization Leader) with an eye towards developing a new approach to preparing school and community leaders. Most recently Linda served as the Special Advisor to the Superintendent of Boston Public Schools. Her work focused on how best to balance the opportunities that school autonomy presents

with the need for all students in all schools to succeed. She also directs the National Artist Teacher Fellowship Program.

Courtney Dickinson, Acera School The Acera School (formerly the Anova School) is an independent, co-educational day school in Winchester, Massachusetts serving gifted and talented students in grades K-8. The first school year began in September 2010 using a portion of Melrose's vacant Decius Beebe Elementary School. For the school's second year, it was renamed the Acera School and moved to the First Methodist Church's annex building. The Acera School was founded in 2010 as the Anova School by Courtney Dickinson, a teacher, corporate executive and consultant. Dickinson was inspired by her own family's challenges in finding appropriate opportunities for gifted students in Massachusetts public schools. After a year as volunteer facilitator to try to launch a gifted education program in public schools, Courtney decided to create a school to serve high ability students who could not develop into their full potential because of too low of a ceiling in regular school programs.

Bengt Holmström, MIT University Professor Bengt Holmström is the Paul A. Samuelson Professor of Economics at Massachusetts Institute of Technology, where he also was head of the Economics Department from 2003-2006. He holds a joint appointment with MIT’s Sloan School of Management. He is a fellow of the American Academy of Arts and Sciences, the Econometric Society and an elected foreign member of the Royal Swedish Academy of Sciences and the Finnish Academy of Sciences and Letters. He is a research associate of the National Bureau of Economic Research, a member of the executive committee for the Center of Economic Policy Research and past President of the Econometric Society. Professor Holmstrom’s research interests are in the fields of contracting and incentives. He has made major contributions to the theory of moral hazard and mechanism design, the theory of the firm, corporate governance, and most recently the demand and supply of liquidity and its relationship to financial crises.

Networking event 6:00-6:15pm – Welcome and informal address (promising practices and innovative trends in the US) by Paul Reville, the Francis Keppel Professor of Practice of Educational Policy and Administration at the Harvard Graduate School of Education, Director of the Education Redesign Lab and former Massachusetts Secretary of Education. 6:15-6:35pm – Panel discussion by Finnish representatives to share observations and takeaways from their visit 6:45-8:00pm – Informal networking that will include hors d’oeuvres and cocktails.

Matthew Guidarelli, Director Social & Cultural Entrepreneurship, Harvard Innovation Lab Matthew Guidarelli is the Assistant Director for Social & Cultural Entrepreneurship at the Harvard Innovation Lab. He leads the programming, resource development, and Deans’ Challenges in the social & cultural space, and has the distinct opportunity to work with and advise student entrepreneurs across the Harvard community who are committed to creating meaningful and lasting solutions to the world’s most pressing challenges. Prior to the i-lab, Matthew lived in New York City where he was a Fellow at Confluence Philanthropy managing the NextGen Program in Mission-Related Investing, in addition to serving as an advisor and consultant for several startup, nonprofit and missionaligned organizations looking to transform their social impact. Matthew also founded Colorado’s first 501(c)3 nonprofit organization dedicated to subsidizing the cost of healthcare for children, and led the 2012 Social Enterprise Boot Camp in NYC. Matthew has an MPA from NYU’s Robert F. Wagner Graduate School of Public Service, an MS from the University of Denver Sturm College of Law, and a BS from Colorado State University.

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

ekskursio

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

n e s k o t u Mu a j t e e l e k as t a j i toim

Työpaja I ti 17.– ke 18.3.2015 Ensimmäinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan tavoitteena on hahmottaa, keitä ovat uuden koulutuksen toimijat ja määrittää muutoksen askeleet seminaarijaksolla laaditun vision toteuttamiseen. Tämän jälkeen on tarkoituksena on valita uusia ideoita kokeiltavaksi. Tällä kertaa kokeiluideat valitaan ideakuulutuksen kautta saaduista ideoista. Kokeilut toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä ja myös foorumilaiset voivat vastata halutessaan osan kokeilujen toteutuksesta esim. omissa organisaatioissaan. Työpajassa aloitamme myös foorumin lopputilaisuuden 4.6.2015 suunnittelun ja sovimme jatkosta. Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun läheisyydessä

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

Suositukset

Työpaja 2 to 16.4.2015 Toinen työpaja kestää yhden päivän ja sen tavoitteena on laatia suosituksia valituille tärkeille foorumin kohderyhmille. Simuloimme sitä, miten foorumin esille nostamia tärkeitä viestejä voitaisiin huomioida kansallisessa päätöksenteossa. Miten toivoisimme, että suosituksemme näkyisivät hallitusohjelmaa laadittaessa, millaisia tavoitteita sinne tulisi kirjata ja miten ne tulisi toteuttaa. Kysymme ja keskustelemme alustajien kanssa myös siitä, miten päätöksenteon tulisi muuttua ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Paikkana Sitran työpajatila

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

Foorumin sanoma

Työpaja 3 ke 6 - to 7.5.2015 Kolmas eli viimeinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan aikana on tarkoitus kirkastaa viestimme uudesta koulutuksesta ja koota yhteen kokeiluista saadut opit. Tavoitteena on tunnistaa ne ideat, jotka soveltuvat kokeilujen jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi ja löytämään intressitahoja, jotka vastaisivat jatkossa toiminnasta. Suunnittelemme myös yhdessä, miten foorumin sanomaa ja esille nostettuja tärkeiksi koettuja asioita viedään eteenpäin ja miten eri verkostot ja tahot sitoutetaan mukaan muutokseen. Työpaja huipentuu paneeliin, jossa foorumi esittää viestinsä sparrausryhmän jäsenille. Konkreettisena suunnittelun kohteena on yhteinen lopputapahtumamme: Keitä haluamme kutsua? Missä tapahtuma pidetään? Mitä tavoittelemme ja millä nimellä sitä kutsumme? Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun lähistöllä

Uusi koulutus -foorumi Tyรถkirja

Visio et s k u t i s o u S t u l i e Kok

Loppu tapahtuma to 4.6.2015 Tapahtuma päättää foorumin yhteisen prosessin, mutta aloittaa laajemman yhteiskunnallisen keskustelun. Tapahtuma on foorumin sanoman levittämiselle ja verkoston aktivoimiselle merkittävä tilaisuus. Samalla vietämme myös foorumin karonkkaa ja juhlimme kesän alkua. Paikka päätetään yhdessä

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin? Kuinka vaalimme koulutuksellista tasa-arvoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa? Miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen? Tulisiko koulutusjärjestelmän perustua perinteisten oppiainejakojen sijaan ilmiölähtöisyydelle? Piileekö koulutusbisneksessä Suomen kilpailuvaltti tulevaisuudessa?

sitra.fi/uusikoulutus facebook.com/uusikoulutus #uusikoulutus