Versio
04
UUSI KOULUTUS
FOORUMI
Työkirja ynt na s a k i en a . ksoj oi, kysy a j i h t ä l n e in m ? aan foorumtustu, kom E S N KYon koostetjälkeen. Tu O Ä n T to MISökirjamuo nkin jakso a ku n ty Tähä iaalit ain er mat
tut uote t a j t ukse ivall o t ynee
AIKATAULU
Orientaatiopäivä
11.12.2014
Seminaarijakso
20.–22.1.2015
Ulkomaan ekskursio
8.–12.2.2015
Työpaja I
17.–18.3.2015
Työpaja II
16.4.2015
Työpaja III
6.–7.5.2015
Lopputapahtuma
4.6.2015
2
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Uusi koulutus -foorumi toteutetaan erimittaisissa jaksoissa 11.12.2014–4.6.2015 . Näiden jaksojen aikana luodaan yhteistä näkemystä siitä, millaisia käsityksiä ja ilmiöitä uuteen koulutukseen liittyy, tämän jälkeen valitaan ne haasteet, joita halutaan työstää ja lähdetään etsimään konkreettisia ratkaisuja näihin kysymyksiin. Foorumi päättyy kesäkuussa 2015, jolloin kerrotaan sen lopputuotoksista, opeista ja sanomasta. Tällöin olemme määritelleet uuden koulutuksen vision ja laatineet siihen liittyviä suosituksia toimenpiteiksi sekä tehneet useampia käytännön kokeiluja ja levittäneet jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja Jaksojen välissä voi tehtävänä olla työstää edellisellä jaksolla käsiteltyä eteenpäin tai valmistautua seuraavalle jaksolle erilaisten tehtävien avulla. Pääosa foorumin työskentelystä tapahtuu kuitenkin lähijaksojen aikana. Foorumin aikana verkossa tapahtuva vuorovaikutus ja työskentely vievät eteenpäin lähipäivien aikana kiteytynyttä keskustelua. Työskentelyä ohjaa avoimen verkkoviestinnän periaate, jolloin myös muut aiheesta kiinnostuneet pääsevät keskustelemaan, osallistumaan foorumin työhön ja muodostamaan yhteistä ajattelua verkossa. Laajemman verkoston kytkeminen mukaan on tärkeää foorumiin vaikuttavuuden edistämiseksi. Jokaisella foorumin osallistujalla on aktiivinen rooli viestijänä ja kannustamme bloggaamiseen sekä erilaiseen avoimen tiedon tuottamiseen ja oivallusten jakamiseen. Tavoitteena ei ole konsensuksen saavuttaminen, vaan uudenlaisten ratkaisujen ja ymmärryksen synnyttäminen moninaisuudesta. Foorumilla on käytössä Twitter hashtag #uusikoulutus sekä Facebook-ryhmä nimellä ”Uusi koulutus”. Lisäksi käytämme foorumilla suljettua verkkoympäristöä lähinnä materiaalipankkina, jonka käyttöön saatte opastusta orientaatiossa. Foorumin prosessiin on kytketty myös poikkiyhteiskunnallinen sparrausryhmä, jonka jäsenet haluavat seurata foorumin työskentelyä, sparrata ja auttaa viestien vaikuttavuuden edistämisessä. Foorumin aikana syntyneet oivallukset ja tuotetut materiaalit koostetaan joka jakson jälkeen tähän työkirjaan, josta koostuu lopussa foorumin yhteistä matkaa kuvaava raportti. Sen ohella työstämme viestintämateriaalia kohdennetusti niille henkilöille ja/tai ryhmille, joiden toimintaan halutaan vaikuttaa. Lisäksi foorumin aikana on tarkoitus laittaa alulle konkreettisia kokeiluja. Foorumissa on kyse luovasta prosessista, joka joustaa saamamme osallistujapalautteen ja työskentelytarpeiden mukaisesti. Sen vuoksi lähetämme jaksojen tarkat ohjelmat aikatauluineen teille vasta lähempänä kutakin lähijaksoa ja pyydämme palautetta jokaisen jakson päätteeksi.
#uusikoulutus
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Kokeilut Verkostot
Avoin viestintä Asiantuntijaluennot
Dialogisuus Työpajatyöskentely
3
UUSI KOULUTUS -FOORUMI
Prosessikuva
Orientaatio 11.12.2014
Seminaari
20-22.1.2015
Ekskursio
8.2.-12.2.2015
Työpaja I
17-18.3.2015
Verkostot ja vuorovaikutus
Ideakuulutus
Kokeilut
Teemat Kysymykset
Visio Haasteet
Ideat Väitteet
Muutoksen askeleet ja toimijat
Tyรถpaja II 16.4.2015
Tyรถpaja III
6.5.-7.5.2015
Lopputilaisuus 4.6.2015
Visio Suositukset Kokeilut
Suositukset
Foorumin sanoma
6
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Foorumin osallistujat ystäviensä kanssa. Koulutukseltaan hän on KTM Helsingin Kauppakorkeakoulusta.
ivistys
Yleiss
Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomat Työskentelen toimittajana Helsingin Sanomien featuretoimituksessa. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset muutokset ja pitkät historialliset kaaret, joita haluan lähestyä ihmisten tarinoiden ja arjen ilmiöiden kautta. Olen utelias ja innostun herkästi.
aisuus
vert Yhden Aleksej Fedotov Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto
Aktivisti ja maailmankansalainen. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n puheenjohtaja 2012-2015 ja ammatillisen koulutuksen intohimoinen kehittäjä.
us Innost Kirsi Harra-Vauhkonen Sanoma Pro Oy Kirsi Harra-Vauhkonen on urallaan kehittänyt, markkinoinut ja myynyt uuden teknologian mahdollistamia tuotteita ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla, Nokialla ja Googlen palveluksessa. Suomen johtavan oppimateriaalikustantajan Sanoma Pro:n toimitusjohtajana Kirsin tehtävänä on digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen tuoda suomalaiseen koulumaailmaan ratkaisuja, jotka tukevat opettajaa työssään ja innostavat oppilaita entistäkin parempiin oppimistuloksiin. Vapaa-ajallaan Kirsi liikkuu monipuolisesti ja viettää aikaa perheen ja
omuus
Siilott Sami Honkonen Reaktor Oy
Toimin Reaktorilla kehitysjohtajana. Kirjotan blogia johtamisesta ja systeemiajattelusta. Laulan death metal bändissä. Pidän mustikoista.
elu
Ravist Jan-Markus Holm EduCluster Finland Oy
Jan-Markus Holm is the CEO of EduCluster Finland making international educational service business. He has the main professional background in leadership and management of educational institutions. He has been working at different positions, such as principal/rector and director of education and training as well as lecturer and teacher for over ten years. His main academic subjects at the master's level are physics, computational science, and pedagogy. He also has a qualification on professional leadership and management, as well as further special vocational qualification on business management and leadership. He also has status of approved member of board of directors. At the time being he also studies in a program of Leading Service Business as part of eMBA. Holm has been working as a researcher for several years and has completed his doctoral dissertation on applied physics in the fields of physical modeling, signal processing, virtual environments and human-computer interaction. Holm has obtained knowledge on international business as founder, partner and chairman
of the board in Mobiletools International Ltd. He has also been working as a part-time consultant for over 15 years. He lives in Jyväskylä City, Central Finland. He is married and has two children. His hobbies are for instance violin and guitar playing, gym sports and Rotary International.
n ämine Kehitttuminen Onnis
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toiminnan ja hän on myös Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsen. Tässä keskeinen osa-alue on suomalaisen koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen - näkökulmana erityisesti elinkeinoelämän ja teollisuuden tuleva kilpailukyky.
Flow
Mervi Jansson Omniao
Lauri Järvilehto Filosofian akatemia
Mervi Jansson (MBA), toimii oppimiskumppanuuksien johtajana Omniassa vastaten koulutusvientiin liittyvistä uusista avauksista ja strategisista kumppanuuksista. Mervi on ollut kehittämässä kansallisesti ja kansainvälisesti palkittua InnoOmniaa, uudenlaista ammatillisen oppimisen ja yrittäjyyden keskusta ja toimintakonseptia. Hän on vastannut uusia oppimisratkaisuja kehittävistä hankkeista, suunnitellut ja vetänyt täydennyskoulutusta koti- ja ulkomaisille opettajaryhmille. Ennen Omniaan tuloaan hän toimi yrittäjänä sekä myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä.
Lauri Järvilehto, FT, on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän on Filosofian Akatemian perustaja ja kirjoittanut useita bestsellerteoksia ajattelusta, työstä ja oppimisesta. Lauri on valmentanut johtajia suomalaisyrityksissä ja luennoinut laajalti yliopistoissa ympäri maailmaa. Laurin intohimona on tutkia ja oivaltaa uusia asioita ja rakentaa löydöksistään uusia ihmisten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja.
murros
isuus Tuleva lu
Ajatte
Laura Juvonen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Laura on erikoistunut toimimaan julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, tavoitteenaan luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia kasvuun ja uudistumiseen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus innovaatioekosysteemien rakentamisesta ja uusien teknologioiden kaupallistamisesta. Hänen vahvuuksiaan ovat poikkileikkaavat alueet, kuten uudet materiaalit, laskenta ja mallinnus sekä kestävä talous. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori. Elokuussa 2014 Laura otti vastuulleen
Jari-Pekka Kaleva Neogames Finland ry Toimin Euroopan pelinkehittäjien kattojärjestön EGDF:n COO:na ja hoidan samalla Suomen pelialan kattojärjestön Neogamesin politiikka-analyytikon tehtäviä. Muun työni ohessa seuraan tiiviisti opetuspeleihin liittyvien teknologisten, kaupallisten, sisällöllisten ja yhteiskunnallisten haasteiden kehitystä sekä pyrin osaltani turvaamaan, että Suomen pelialan koulutus pysyy alan nopean kehityksen perässä.
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
us
staisu
speru saami
O
CV: Yhteiskuntatieteiden tohtori (Treen yliopisto), lukuisia mm. johtamisen lyhytkursseja. Henk. koht. CV: Naimisissa 32-vuotta. Kaksi aikuista lasta.
Bob Karlsson Opetushallitus
Toimin Opetushallituksessa ruotsinkielisen koulutuksen johtajana. Työhistoriaan mahtuu 8 vuoden matematiikan ja fysiikan yläkouluopettajan jakso, 4 vuoden rehtoripesti ja reilut 10 vuotta sivistystoimenjohtajana. Olen kolmatta vuotta OPH:ssa - ja täytin keväällä 50.
Muutos Maarit Korhonen Turun kaupunki Olen Maarit Korhonen, luokanopettaja Turusta. Olen tehnyt luokanopettajan töitä 32 vuotta ja kirjoittanut työstäni kaksi pamflettia: Koulun vika? ( 2012) ja Herää, koulu! (2014). Tällä hetkellä olen kiinnostunut koulun kaikkinaisesta muuttamisesta. Vapaa-ajallani olen mökillä kalastamassa tai lempikaupungissani Lontoossa.
minen
a Oivalt Tapio Kujala Kansanvalistusseura
Työ CV: Olen rakentanut osaamistani sivistyksen, tutkimuksen, viestinnän, vaikuttamisen sekä yhteistyöverkostojen maailmassa. Uskon, että pystyn hyödyntämään ja edelleen kehittämään tätä osaamistani Uusi koulutus-foorumissa yhdessä muiden kanssa. Tunnen hyvin suomalaisen ja eurooppalaisen aikuiskoulutuksen tilanteen. Omaan kokemusta kansainvälisistä viestintähankkeista Euroopassa ja Lähi-idässä. Opinnot
us
Luovu
Hän on paneutunut erityisesti muotoilun strategiseen rooliin julkisen sektorin suunnittelu- ja kehityshankkeissa sekä monialaisiin innovaatioprosesseihin. Tämän lisäksi häntä kiinnostaa erityisesti arvoverkot sekä muutosjohtaminen innovoinnin välineinä. Tätä ennen hän on toiminut erilaisissa muotoilun suunnittelutehtävissä 10 vuoden ajan. Vapaa-aikanaan hän harrastaa triathlonia, lukemista ja ulkoilua.
Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto Kristiina Kumpulainen on kasvatustieten professori Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hän johtaa esi- alkuopetuksen tutkimusryhmää, joka keskittyy lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa kasvuympäristöissä. Tutkimuksen ytimessä ovat oppimisen ja kehityksen kulttuuriset, relationaaliset ja emotionaaliset prosessit, omaehtoinen oppiminen, lasten toimijuus, osallisuus ja sisukkuus, leikki ja luovuus, mobiilioppiminen sekä lasten hyvinvointi. Tutkimusryhmä toimii aktiivisesti koulujen, päiväkotien ja kulttuurilaitosten kanssa yhteiskehittäen ja tutkien oppimisen ympäristojä, välineitä sekä pedagogisia käytäntöjä. Tutkimusryhmän toiminta linkittyy opettajankoulutuslaitoksen Playful Learning Center:in yhteyteen. Kristiina vastaa ‘Positiivinen pedagogiikka: Käytäntöjä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi’ kansallisesta opettajien täydennyskoulutusohjelmasta. Kristiina on innostunut lasten digitaalisesta oman elämän ja tunnetilojen dokumentoinnista sekä visuaalisuuden voimasta.
inen
Oppim
Nina Lahtinen Opetusalan ammattijärjestö Nina Lahtinen on koulutukseltaan kasvatus- ja oikeustieteen maisteri. Hän ehti toimia liki kymmenen vuotta luokanopettajana ennen kuin siirtyi ratkomaan opetusalan oikeudellisia kysymyksiä. Hän on ollut töissä muun muassa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiehenä, Etelä-Suomen lääninhallituksessa sivistystoimen tarkastajana ja Kuntaliitossa lakimiehenä. Tällä hetkellä hän toimii kehittämispäällikkönä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä Oppilaan oikeudet ja vanhemman vastuu 2012.
a
Jatkuv Jarkko Lahtinen Kuntaliitto
erkko
Arvov Mikko Kutvonen Toimiva Kaupunki
Mikko Kutvonen (TaM, IDBM) on kaupunkien muotoilukyvykkyyksiä kehittävän Toimiva kaupunki –hankkeen kaupunkimuotoilija.
Olen koulutukseltani lastentarhanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Lisäksi olen ollut mukana monissa johdon valmennusohjelmissa ja muissa koulutuksissa laajentamassa osaamistani. Työkokemukseni on ensisijaisesti varhaiskasvatuksen parista lastentarhanopettajasta päiväkodinjohtajan kautta päällikkötehtäviin. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut Suomen
Kuntaliitossa varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijana. Työtehtävieni lisäksi olen ollut mukana kehittämässä erilaisia varhaiskasvatuksen valtakunnallisia koulutus/messutapahtumia. Lisäksi olen ollut perustamassa Liikkuvat päiväkodit ry:tä, jonka tehtävänä on alle kouluikäisten lasten liikunnan/liikkumisen lisääminen. myös Valo ry:n (ent. Nuori Suomi) hankkeet ovat minulle tuttuja. Olen myös mukana opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat ry:ssä, minkä toiminnan kautta koulutuskenttämme on tullut tutuksi laajemminkin. Olen erittäin kiinnostunut varhaiskasvatuksen roolista, paikasta ja kehittämisestä yhteiskunnassamme, erityisesti ajateltuna palvelua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Olen myös kiinnostunut koulutusjärjestelmästämme riittävän osaavien työntekijöiden saamiseen liittyen.
7
8
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Ilo Maisa Lehtovuori STT-lehtikuva Työskentelen uutistoimisto STTLehtikuvassa digihankkeiden vetäjänä. Suhtaudun kehitykseen ja digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin intohimoisesti. Vuodenvaihteessa ryhdyn pienen tiimin kanssa rakentamaan uutta digitaalista palveluyksikköä, STT Digihubia, joka kehittää verkkojournalismia ja uusia, ketteriä ja innovatiivisia työtapoja sekä uutta liiketoimintaa, palveluita ja tuotteita. Taustaltani olen journalisti, ja vetänyt aiemmin STT:n deskitoimitusta - netti- ja radiouutisia, uutissuunnittelua sekä editointia - vuodesta 2010. Erityisesti täydennys- ja aikuiskoulutus ovat lähellä sydäntäni, sillä viimeistelen parhaillaan MBA-lopputyötäni innovaatiojohtamisesta Haaga-Helia ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta ja sen kehittämisestä käytävään keskusteluun pääsen osallistumaan myös Haaga-Helian toimittajakoulutuksen neuvottelukunnassa, jossa toimin STT:n edustajana. Vapaalla tähtään ensimmäiselle maratonilleni ja ihmettelen maailmaa kahden alle kouluikäisen lapseni kanssa.
artikkeleita kansainvälisillä foorumeilla. Teemu tunnetaan erityisesti avoimen lähdekoodin oppimisympäristöjen, avoimen oppimisen sekä suunnittelu- ja muotoilumenetelmien asiantuntijana. Tällä hetkellä Teemu toimii myös korkeakoulun varadekaanina, vastuullaan korkeakoulun tutkimuksen (niin taiteellisen kuin tieteellisen) johtamien sekä viestintä.
idot
sen ta
Elämi
Petri Lempinen STTK Takanani on 25 vuotta koulutuspolitiikkaa opiskelijapoliitikkona, tutkijana, virkamiehenä ja edunvalvojana Suomessa, EU:ssa ja lähialueilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana työskentelen pääasiassa ammattikorkeakoulujen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen parissa. Yritän ymmärtää uusien teknologioiden vaikutuksia työelämään ja sen osaamistarpeisiin. Näiden pitäisi heijastua myös koulutukseen ja nopeasti.
n
umine
Innost
Pertti Parpala Ritaharjun koulu
Immo Salo Ivorio Oy
Opetusalalla 25 vuotta, joista 21 vuotta esimiehenä; rehtorina, opetuslautakunnan esittelijänä opetuspäällikkönä ja opetustoimenjohtajana. Tällä hetkellä Ritaharjun monitoimitalon johtajana. Olen toiminut kouluttajana viimeisen 3 vuoden ajan lähinnä oppilaitoksen johtamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi yritystoiminnassa mukana noin kahden vuoden ajan. Kolmannen sektorin työssä mukana valmentajana, hallituksen jäsenenä noin 15 vuoden ajan. Minulla on vahva usko opetuksen ja oppimisen muutoksen mahdollisuuteen toimintakulttuurin muutoksen kautta, missä yhdessä tekeminen, rakenteiden muuttaminen, osaamisen hallinta ja uudenlaiset opetuksen ja oppimisen prosessit muutetaan ja näin mahdollistetaan jatkuva kehittyminen, ihmisenä kasvaminen, itsensä löytäminen. Tasa-arvo, toisen arvostaminen ja kyky ratkaista ristiriitoja ovat avainsanoja muutoksessa. Mottona: ' Tänään rakennetaan tulevaisuus'
Entrepreneur, public speaker (over 10 years), blogger and writer (4 books published about cloud computing and big data) focused on digitalisation and change management. Twitter: @ immon
us
Luovu
Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitos Teemu Leinonen Aalto yliopisto TaT Teemu Leinonen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun medialaboratorion professori, tutkimus- ja opetusalanaan uuden median muotoilu ja oppiminen. Teemu on tutkinut erityisesti verkko-oppimisen välineiden ja menetelmien suunnittelua, kehittänyt kymmeniä verkko-oppimisen välineiden prototyyppejä ja julkaissut niistä tieteellisiä
Toimin Helsingin Diakonissalaitoksella Nuorten palvelualueen johtajana. Viimeiset vuodet olen ollut aktiivisesti kehittämässä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten matalan kynnyksen palveluita sekä koulutusta. Vapaa-aikani kuluu lukemisen, urheilun ja ruuanlaiton merkeissä, mielellään Italialaiseen tyyliin.
saatio
li Digita
nen
Jokai
Leena Pöntynen Ylöjärven kaupunki 36-vuotias opetuspäällikkö Pirkanmaalta, aikaisempi työura musiikkiluokanopettajana ja rehtorina pääkaupunkiseudulla. Erityisenä ammatillisena kiinnostuksen kohteena opetussuunnitelman uudistaminen sekä peruskoulujen ja niiden johtamisen kehittäminen. Naimisissa, kaksi lasta. Harrastukset tällä hetkellä golf ja Fustra. Koulutukseltani olen KM
n
umine
Innost
Tiina Silander Jyväskylän yliopisto Koulun, oppimisen ja opettajankoulutuksen kehittäminen innostaa ja inspiroi minua. Työskentelen Jyväskylän yliopistossa Opettajankoulutuslaitoksen johtajana. Päätehtäväalueisiini kuuluu henkilöstö- ja talousasioiden lisäksi opetussuunnitelma ja sen kehittäminen. Mielenkiintoni kohteita ovat mm. koulun ja opettajuuden murros, opettajankoulutuksen ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuurien tulevaisuusorientoitunut kehittäminen sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen visiointi. Laitoksella toimii Tulevaisuuden koulu- ryhmä, jonka jäsen olen. Taustaltani olen luonnontieteilijä (limnology) ja biologian opettaja. Kasvatustieteen tohtoriväitöksessä tutkin yläkoululaisten oppilaiden käsityksiä ja käsitteellisen muutoksen prosessia ilmastonmuutokseen liittyen.
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
rvoset Tasa-lalisuudet o mahd
Kasvu Mika Sivula Pielaveden kunta
Esa Suominen Valtiovarainministeriö
Toimin kunnanjohtajana PohjoisSavossa sijaitsevassa luonnonkauniissa, vajaan 5000 asukkaan Pielaveden kunnassa. Aikaisemmin toimin pitkään poliittisissa avustaja- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutuspolitiikkaa nähty ja tehty niin tutkintoon kuuluvan opettajankoulutuksen, opiskelijapolitiikan, kunnallisten luottamustehtävien, koulutuspoliittisten asiantuntijatehtävien ja nykyisin yhden koulutuksenjärjestäjän ylimmän johdon piirissä. Valmista ei kuitenkaan ole vielä tullut.
36-vuotias valtionvarainministeri Antti Rinteen (sd.) valtiosihteeri. Naimisissa, kaksi poikaa, koti Itä-Helsingin Myllypurossa. Alunperin kotoisin Kaarinasta Turun lähistöltä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineenani sosiologia. Ennen nykyistä työtä olen toiminut erityisavustajana opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä liikenne- ja viestintäministeriössä, hallintopäällikkönä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssa sekä poliittisen osaston päällikkönä SDP:n puoluetoimistolla. Harrastan lukemista ja kirjoittamista, merkittävimpiin omiin julkaisuihin lukeutuvat Taloutta työväelle - markkinaliberalismin myyttejä murtamassa (Into Kustannus 2013) sekä Vapauden koulutuspolitiikka (Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 2011).
T
en
ppimin
llä o ekemä
Nuppu Stenros WÄRK ry Olen 33-vuotias media-ammattilainen sekä WÄRK ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kokeilukulttuuria, oivaltamista ja vertaisoppimista vuosittaisen WÄRK:fest tapahtuman kautta. Päivätyökseni teen televisiota, toimitan, tuotan ja toisinaan juonnan. Viimeisimpänä duuninani olin Docventuresin tuottajana Rikun ja Tunnan putiikissa Gimmeyawallet Productionsilla. Tällä hetkellä olen vanhempain vapaalla. Minua kiinnostaa maker-kulttuuri, matalan kynnyksen kokeilut, itse tekeminen, yhdessä oppiminen, monialaiset tiimit, avoin jakaminen ja digitaalinen teknologia.
ia
katem
Tiimia
Heikki Toivanen Tiimiakatemia Global Partus Toimin oppimisen vallankumous-busineksessä Tiimikatemia Global Partuksen strategina. Tehtäväni on huolehtia, että Tiimiakatemia-heimo elää johtavien ajatuksen mukaan, meillä on riittävät resurssit ja kehitymme aikataulussa visiomme mukaan: ”Tiimiakatemian visiona on olla maailman vetovoimaisin yhteisö oppia ja toteuttaa tiimivalmennusta. Pitkäaikainen visio: Perustamme oman yksityisen, verkottuneen yliopiston, joka on erikoistunut tiimioppimiseen, tiimijohtamiseen, tiimiyrittäjyyteen ja tiimivalmentamiseen 19.11.2037. ” Olen aina ollut erilainen oppija. Minulla
on kohtuullinen lukuhäiriö, joten vieraiden kielien oppiminen on erilaista, kirjoittamassani tai puhumassani tekstissä on aina virheitä ja lukeminen on hitaampaa. Minulle koulun pänttäyssysteemi ei toimi. Opin enemmän itse lukemalla, dialogin kautta lukion bourbon-jengissä ja ylioppilaskuntatoiminnassa sekä tekemällä itse rahat teekkarien pitkille ekskursiolle ympäri Suomea ja maailmaa. Näistä oppimisen haasteista huolimatta tein lopulta DI-työni englanniksi, olin mukaan Japanissa perustamassa uutta konttoria, sain olla Metsossa (Valmetissa) mukana luomassa uutta businestä ja sain myös tohtorihatun käyttöoikeuden. Jyväskylän Tiimiakatemian tiimivalmentajana opin jotain perusteita tiimivalmentamisesta.
o
ksen il
u Oivall
Anu Urpalainen Eduskunta Hei! Olen Anu Urpalainen, Imatralta kotoisin oleva 48 v kasvatustieteiden maisteri. Olen toiminut luokanopettajana 15 v ja rehtorina 6 v. Tällä hetkellä olen Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja. Olen perustuslakivaliokunnan vpj, tarkastusvaliokunnan jäsen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja hallintovaliokunnan varajäsen.
ti
Educa
encies
merg on in e
Laura Vanhanen Kirkon Ulkomaanapu Kasvatustieteiden maisteri Laura Vanhanen työskentelee Kirkon Ulkomaanavun Oikeus koulutukseen -ohjelman asiantuntijana. Työn tavoitteena on tukea lasten ja nuorten pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin maailman hauraimmilla alueilla, kuten Haitissa ja Eritreassa.
Aiemmin Vanhanen on työskennellyt eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajana, ylioppilasliikkeessä ja Euroopan parlamentissa. Luokanopettajaksi hän valmistui Oulun yliopiston kansainvälisestä Intercultural Teacher Education -maisteriohjelmasta. Vanhanen on kirjoittanut pro gradu -työnsä korkeakoulupolitiikan muutospaineista keskittyen kansainvälisen toiminnan motiiveihin, koulutuksen kaupallistumiseen sekä koulutusviennin ja kehitysyhteistyön ajankohtaiseen problematiikkaan. Vanhanen on opettanut globaalikasvatuksen teemoja sekä perusasteella että lukioissa niin ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä, kulttuurien välisestä vuoropuhelusta kuin sovittelusta konfliktinehkäisytyössä.
enä Ihmis
kasvu
Milma Arola Sitra Olen koulutus- ja HR-alalla työskennellyt sosiologi. Tällä hetkellä työskentelen Sitrassa HR-asiantuntija. Koulutusta olen tarkastellut työurallani monesta näkökulmasta: opetushallinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusta ostavan työnantajan roolista käsin ja toisaalta omien opettajan opintojen kautta. Erityisesti mieltäni askarruttavat koulutuksen ja työelämän kohtaamiset sekä koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu.
9
10
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Sitralaiset Me huolehdimme foorumin suunnittelusta, järjestelyistä ja viestinnästä. Tulet foorumin aikana tapaamaan myös muita sitralaisia.
Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra. fi. Ota rohkeasti yhteyttä!
Jonna Aakkula assistentti
Tapio Anttila asiamies
Päivi Hirvola johtava asiantuntija
Jonna vastaa foorumin käytännön järjestelyiden sujuvuudesta ja toimii yhteyshenkilönä osallistujiin päin. Jonna huolehtii, että jokainen tietää missä tulee olla mihinkin aikaan sekä hoitaa tarvittaessa matka- ja majoitusjärjestelyitä.
Tapio johtaa Sitran koulutustoimintaa ja tukee foorumin työskentelyä. Tapio on yhteyshenkilö foorumin sparrausryhmään päin ja auttaa foorumin vaikuttavuuden edistämisessä.
Päivi vastaa siitä, että laajempi Uusi koulutus –verkosto on kytketty mukaan foorumin työskentelyyn ja että verkoston kanssa käydään aktiivista keskustelua. Päivi fasilitoi työpajoja ja järjestää tapahtumia erityisesti kun ne liittyvät foorumille tärkeisiin sidosryhmiin ja vaikuttavuuden varmistamiseen.
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Riina Kopola avustava asiantuntija
Hannele Laaksolahti asiantuntija
Kalle Nieminen avustava asiantuntija
Jenni Sarolahti asiantuntija, viestintä
Riina avustaa foorumin sisältötyössä ja rekrytoi asiantuntijoita eri jaksoille. Riina huolehtii, että jokaisen jakson lopputuotokset tulee kerättyä talteen, tukee työpajatyöskentelyä ja kirjaa tärkeimmät huomiot ylös.
Hannele vastaa foorumin eri jaksojen suunnittelusta ja huolehtii, että punainen lanka kulkee alusta loppuun saakka. Hannele fasilitoi foorumin työpajoja ja huolehtii että jaksojen aikana päästään sovittuihin tavoitteisiin.
Kalle vastaa erityisesti foorumin kokeilujen suunnittelusta, ideakuulutuksesta ja kokeilujen toteutuksesta. Kalle vetää myös foorumin työpajoja ja huolehtii että työskentely on suunniteltu materiaaleja myöten käyttäjäystävällisesti.
Jenni työskentelee Sitran viestinnässä ja vastaa foorumin ulkoisesta viestinnästä. Jenni huolehtii, että foorumin viesteistä kerrotaan verkossa avoimesti ja edistää foorumin näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
11
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
t a m Tee t e s k y m y Kys
Orientaatiopäivä to 11.12.2014 Tapaamme toisemme orientaatiopäivässä ensimmäisen kerran. Tällöin on tarkoitus ottaa pohjaksi ennakkomateriaalit, kyselyiden vastaukset sekä erilaisten ennen foorumia toteutettujen sidosryhmätapaamisten tuotokset ja viestit foorumille. Tärkeimpänä tavoitteena orientaatiotapaamisessa on toisiimme tutustuminen ja tehdä näkyväksi erilaiset teemaan liittyvät näkemykset. Keskustelemme siitä, millaisen verkoston foorumimme muodostaa ja miten viestimme avoimesti ulkopuolelle. Orientoidumme foorumiin, sovimme työskentelytavoista sekä keskustelemme odotuksista ja toiveista. Tutustumme foorumin sparrausryhmään videoblogien avulla. Aloitamme myös jo teeman rajaamisen määrittelemällä keskeisimpiä kiinnostuksen kohteena olevia kysymyksiä. Paikka Sitran työpajatila Orientaation jälkeen avataan verkkoon avoin ideakuulutus, jossa laatimienne kysymysten pohjalta pyydetään ideoita ratkaisuiksi, kokeiluiksi ja hankkeiksi. Teillä on merkittävä rooli ideakuulutuksen levittämisessä oikeille tahoille. Kuulutus on auki aina Työpaja I:seen asti.
14
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
ORIENTAATIO
Ennakkomateriaalia
Terveiset Uusi koulutus työpajasta 4.12.2014 Uudistuva järjestelmä Huomio detaljeista kohti kokonaisuudistusta! Koulutuskentällä kaivataan samanaikaisesti kansallista
MISTÄ ON KYSE? 4.12. Järjestettiin työpaja, johon oli kutsuttuna yli 250 foorumille hakenutta, sekä muita koulutuskentän vaikuttajia. Työpajan tavoitteena oli kertoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiä ja evästyksiä käynnistyvälle foorumille.
kokonaisnäkemystä koulutuksen tulevaisuudesta, mutta kuitenkin autonomiaa oman laivan ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Uudistumisen ytimessä on ajan hermolla pysyminen. Kentän toimijoiden mukaan järjestelmän tulisi uudistua nopeasti mutta myös pitkäjänteisesti. Tärkeässä roolissa ovat yksittäiset päättäjät niin kansallisella kuin kuntatasolla sekä heidän ymmärryksensä tulevaisuuden koulutuksen kehittämistarpeista ja vaatimuksista. Koulutukseen käytettävien resurssien väheneminen huolestuttaa, mutta tästä huolimatta tärkeänä pidetään keskittymistä siihen, miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Instituutioiden uudenlaisen organisoimisen muodot ja johtamisen rooli puhuttavat kentän toimijoita. Eriarvoistuminen herättää huolta ja koulutuksen tasa-arvoa pidetään edelleen kaikkein tärkeimpänä arvona. Tasa-arvon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä: Koulutusjärjestelmän tulisi joustaa erilaisten taustojen, tarpeiden ja eri elämänvaiheiden mukaan. Oppijalähtöisyys ja oppimisen uudet tuulet Kouluissa ei viihdytä eikä oppiminen ole hauskaa. Mikä ratkaisuksi? Kentän toimijoiden ja asiantuntijoiden mukaan kysymysten esittäminen, intohimon sytyttäminen ja kannustavan ilmapiirin luominen tulisivat olla tulevaisuuden oppimisen lähtökohtia. Lapsia tulisi kasvattaa pienestä pitäen ratkomaan ongelmia, joihin ei ole olemassa oikeita tai valmiita vastauksia. Ilmiöpohjaisuuden ja oikeiden ongelmien ratkaisemisen monimuotoisin keinoin tulisi olla koulujen arkipäivää (mm. ilmastonmuutos, köyhyys, konfliktit). Oppimaan oppiminen ja tiedon yhdistely siirtyvät siis opetuksen keskiöön. Moninaisuus ja erilaisuus tulisi nähdä koulutuksessa vahvuutena. Opetusmenetelmissä tulisi kyetä huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet paremmin. Oppijat ovat nykyisin valveutuneempia oman oppimisensa tarpeista, ja heillä on parempi pääsy tarvittavan tiedon lähteille. Kentän toimijoiden mukaan oppijoiden ääni tulisi saada paremmin esille. Perinteiset roolit koulussa muuttuvat ja opettajien osaamiseen kohdistuu isoja kehityspaineita. Opettajien koulutusta halutaan uudistaa ja mahdollistaa opettajille jatkuva kehittyminen työssä ja työn ohessa. Koulutus osana yhteiskuntaa Koulun rooli osana yhteiskuntaa on muutoksessa ja se on nähty erilaisena eri aikakausina. Kentän toimijat peräänkuuluttavat koulutuksen aktiivista ja avointa roolia osana suomalaista yhteiskuntaa sekä yksittäisen koulun tai oppilaitoksen merkitystä paikallisyhteisössä. Monet kokevat, että koulutuksen tulisi olla avoimemmassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. Koulun tulisi tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä eri yhteiskunnan sektoreiden ja muiden toimijoiden kanssa. Projektien ja käytännön tekemisen kautta oppimisesta tulee innostavampaa. Kokemukset koulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä esimerkiksi yritysten, vanhainkotien ja kirjastojen kanssa ovat olleet hedelmällisiä. Myös sukupolvien välistä tiedonvaihtoa korostetaan.
15
Digiajan koulutus Koulun seinät eivät enää rajaa tavoitteellista oppimista. Luokkahuoneet ikään kuin räjähtävät, mikä johtaa fyysisen ja virtuaalisen maailman rajojen katoamiseen ja oppimisen kaikkiallisuuteen. Digitalisaatiosta seurannut muutos on ollut niin valtava, että koulutuskentän on nähty jääneen kehityksestä jälkeen. Keskustelua käydään oppimisen pelillisyydestä, digitaalisista työkaluista, sosiaalisen median roolista sekä tiedon avoimuudesta. Digitalisaation koetaan lisäävän epämuodollisen oppimisen mahdollisuuksia ja paineita epäformaalin oppimisen tunnistamiseen. Jo 15 vuotta sitten lapset oppivat englantia enemmän tv:stä ja peleistä kuin koulussa. Teknologia lisää myös uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Teknologiaa hyödyntämällä tavoitteellinen oppiminen voi tapahtua autenttisissa ympäristöissä, kuten metsässä tai museoissa, mikä puolestaan voi vahvistaa oppimisen kokemuksellisuutta.Digiratkaisujen kehittämisessä korostetaan rohkeaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Teknologiapainotteiset oppimisympäristöt haastavat myös oppimistavoitteet sekä arvioinnin.
Suomi edelläkävijänä Vaikka olemme Suomessa pitkään olleet maailman huippujen joukossa koulutuksessa, ovat oppimistulokset olleet kouluissa laskussa vuodesta 2006 lähtien. Yliopistomme eivät sijoitu kansainvälisten huippujen joukkoon. Jotta voimme edelleenkin olla koulutuksen mallimaa, tarvitsemme rohkeaa uudistumista. Omaan erinomaisuuteen ei saa tuudittautua ja suomalaistenkin olisi hyvä olla kärryillä siitä, mitä muualla tehdään. Suomi ei yksi ratkaise globaaleja haasteita vaan yhdessä muiden kanssa. Hyviin ulkomaisiin käytäntöihin tutustuminen ja toimintamallien kerääminen olisi tärkeää oman uudistumisen kannalta. Kiinnostavina esimerkkeinä ovat kentän toimijat maininneet muun muassa Saksan oppisopimuskoulutusmallin, Viron hyödyntämän digitaalisen oppimisen ekosysteemin sekä Puolan koulutusjärjestelmäreformin. Huolestuttavina esimerkkeinä on mainittu Ruotsin huonontuneet oppimistulokset, opettajien profession arvostuksen lasku sekä eriarvoistuminen globaalisti. Kansainvälistymisen mahdollisuuksista ollaan yhtä mieltä, mutta sen hyödyntäminen on meille helpommin sanottu kuin tehty. Maailmanlaajuinen koulutusbisnes kasvaa ja kilpailu kovenee. Suomalaisilla oppilaitoksilla ja yrityksillä on mahdollisuus lähteä kilpailuun määrätietoisesti: Koulutusvienti on valtava mahdollisuus ja maassamme olevalle huippuosaamiselle on kysyntää.
Osaaminen, tiedot ja taidot Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia ja näkemyksiä. Yhtä tärkeinä koulutuksen lähtökohtina pidetään ihmisen kokonaiskasvun tukemista ja tulevaisuuden kompetensseihin ja työelämän muutokseen vastaamista. Ihmisiltä odotetaan nykyisin yhä enemmän oman osaamisensa tunnistamisen taitoja ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Puhutaan että tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Kentän toimijat ja asiantuntijat korostavat, että opetuksessa tulisi löytää keino yhdistää tietojen omaksuminen, taitojen oppiminen ja luovuuden sekä innovatiivisuuden vahvistuminen. Työelämän muutos ja tulevaisuuden trendit haastavat koulutuskentän, koulutussisällöt ja menetelmät. Ennakointiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa pidetään yhä tärkeämpänä vaikka kukaan ei voi täysin tietää, millaiselta tulevaisuus näyttää. Työelämässä uudistuminen edellyttää oppimista läpi elämän. Keskustelua käydään siitä, kenen vastuulla elinikäinen oppiminen on; oppijan, työnantajan, valtion vai oppilaitosten. Tiivistä yhteistyötä korostetaan koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen kentällä. Tärkeää olisi ylläpitää ihmisten oppimisen intoa ja taitoa läpi elämän.
16
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
ORIENTAATIO
Ennakkokyselyn tulokset
²² MISTÄ TÄSSÄ ON KYSE?
Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu Koulutus innostaa, inspiroi ja motivoi oppijoita
4,85
2,27
1. Tärkeys
Yhteiskunnassa on rohkeutta uudistaa koulua radikaalisti
4,19
1,62
Kuinka tärkeänä pidät väittämää uuden koulutuksen näkökulmasta?
Koulutuskentällä uskalletaan kokeilla
4,58
2,15
Opettajankoulutus on tulevaisuusorientoitunutta
4,19
2
Koulutusjärjestelmää kehitetään ketterästi ja joustavasti
4,15
1,96
Koulutus on oppijalähtöistä
4,42
2,28
Kaikilla kouluilla on resursseja käyttää teknologiaa monipuolisesti
4,15
2,15
Opetusteknologiaa kehitetään koulujen ja yritysten yhteistyössä
4,12
2,16
Koulutuspolitiikasta käydään avointa ja läpinäkyvää keskustelua
4,27
2,31
Opettajilla on riittävästi tietoa tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksista
4,12
2,17
Yhteiskunta tukee elinikäistä oppimista muuttuvissa työelämän tilanteissa
4,46
2,54
Koulutus kasvattaa epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä
4,19
2,31
Oppijoiden moninaisuus on koulutuksessa hyödynnetty vahvuus
4,08
2,21
Koulutusjärjestelmä tavoittaa tehokkaasti koulupudokkaat
4,12
2,36
Konkreettinen tekeminen ja kokeileminen ovat opetuksen arkipäivää
4,08
2,36
Opettajat osaavat käyttää uusia tietoteknisiä opetusvälineitä hyvin
4,12
2,43
Opetusta toteutetaan myös oppilaitosten ulkopuolella
3,92
2,42
Opetus tapahtuu ilmiölähtöisesti ainerajat ylittäen
3,88
1,88
Koulutuspolitiikassa tehdään rohkeita linjauksia
3,81
1,81
Opetussuunnitelma rakennetaan osallistavasti ja kokeilujen kautta
3,73
1,96
Koulutusta toteutetaan osana globaaleja verkostoja
3,68
2
Opetusmateriaalit ovat avoimesti kaikkien saatavilla
3,54
1,88
Opettajan rooli on olla valmentaja
3,84
2,21
Koulutuksen tehtätä on kasvattaa luovuuteen
3,85
2,23
Verkostoitumistaidot ovat koulutuksen keskiössä
3,77
2,16
Suomi on tietoteknisten sovellusten opetuskäytössä maailman edelläkävijä
3,65
2,12
Koulut tekevät yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa
3,85
2,33
Sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevasti osana opetusta
3,42
1,92
Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen ovat samanarvoisia
3,56
2,08
Virtuaalisia oppimisympäristöjä käytetään laajasti ja kaiken opetuksen tukena
3,54
2,12
MOOC:t (Massive Open Online Courses) ovat tärkeä osa koulutusta
3,17
1,78
Koulutusosaamista tuotteistetaan vientituotteiksi
3,42
2,04
Julkinen, yksityinen ja järjestösektori tekevät tiivistä yhteistyötä koulutuskentällä
3,88
2,52
Koulutus tukee yksilön elämänhallinnan taitoja
3,81
2,54
Opetusta järjestetään oppijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne huomioiden
3,69
2,42
Työssäoppiminen on merkittävässä osassa koulutuksessa
3,81
2,58
Suomi on koulutusviennin edelläkävijä
3,23
2,12
Pelillisyys on tärkeä osa oppimista
3,08
2
Oppilaitosten johtajat ovat ennen kaikkea muutosjohtajia
3,15
2,26
Koulutusta rahoitetaan entistä enemmän yksityisin varoin
2,54
2,13
2. Toteutuminen Kuinka hyvin väittämä toteutuu Suomessa tällä hetkellä?
TOTEUTUU HEIKOSTI
Vähiten tärkeänä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu
TÄRKEÄ
Uusi koulutus -foorumin osallistujille teetettiin ennakkokysely, jossa he arvioivat 75 väittämää kahdesta näkökulmasta
17
Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka jo toteutuvat vähintään melko hyvin
²²TÄRKEYS
Koulutus kehittää aktiiviseen ja kriittiseen tiedon soveltamiseen
4,65
2,62
1 = Ei lainkaan tärkeää
Koulutus kehittää sosiaalisia taitoja
4,58
2,69
2 = Ei kovin tärkeää
Jokaisella koulutuksesta työelämään siirtyvällä on valmiudet itsensä kehittämiseen
4,62
2,81
Koulutus tähtää tiedon soveltamisen taitoon
4,46
2,65
Opettajien tiedot ja taidot ovat riittävällä tasolla
4,58
2,82
4 = Tärkeä
Koulutusjärjestelmä tuottaa osallistuvia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä
4,38
2,65
Koulutuksen järjestämiseen varatut resurssit ovat riittävät
4,35
2,65
5 = Erittäin tärkeä
Koulutuksen tehtävänä on kehittää oppimaan oppimisen taitoja
4,65
2,96
Kouluissa viihdytään ja voidaan hyvin
4,35
2,67
Ongelmanratkaisutaito on keskeinen koulussa opittava taito
4,27
2,65
²²TOTEUTUMINEN
Eri koulutusasteet muodostavat joustavan kokonaisuuden ja oppimispolun
4,62
3,04
4
2,64
1 = Ei lainkaan hyvin
Koulutus ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnasta
4,38
3,12
2 = Ei kovin hyvin
Koulu huomioi erityisoppijoiden tarpeet
4,12
2,88
3 = Melko hyvin
Opettajat voivat työssään hyvin
4,15
3,05
Koulutus huomioi monikulttuurisuuden
3,92
2,92
Koulutus on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisin tekijä
4,31
3,31
Koulutus ei eriarvoista
4,04
3,08
4
3,04
Näyttötutkinnot vastaavat nykypäivän osaamistarpeita
Kaikilla on mahdollisuus elämän eri vaiheissa palata opiskelemaan Koulutus vaalii avoimuutta
3,96
3
Koulutus on tasa-arvoista
4,38
3,5
3 = Melko tärkeä
4 = Hyvin 5 = Erittäin hyvin
TOTEUTUU PAREMMIN
VÄHEMMÄN TÄRKEÄ
Vähiten tärkeänä pitämänne, jotka toteutuvat vähintäänkin melko hyvin Oppiminen tapahtuu tiimeissä ja projektiluonteisesti itsenäisen opiskelun sijaan
3,31
2,68
Kestävän kehityksen teemat ovat opetuksen keskiössä
3,31
2,79
Kansalaisyhteiskunnalla on vahva rooli koulutusjärjestelmässä
3,4
3
Koulutus tuotetaan tehokkaasti
3,62
3,23
Koulutusjärjestelmä on selkeä
3,77
3,46
Yksilöiden vastuu omasta oppimisesta on suuri
3,68
3,42
Koulutusta arvioidaan keskitetysti ja säännöllisesti
3,35
3,13
Koulutuksen kehittämishankkeita koordinoidaan keskitetysti
2,96
2,78
Suomi on koulutuksen mallimaa
3,77
3,69
Koulut toimivat autonomisesti ja vastaavat omasta kehittymisestään
2,76
3,25
Koulutuksen keskeinen tavoite on taata laaja yleissivistys
3,46
3,96
Julkisella sektorilla on päävastuu koulutuksen järjestämisestä
3,65
4,62
Koulutus on yksilölle maksutonta
3,52
4,65
Koulua kehitetään ennen kaikkea ylhäältä ohjaten
2,04
3,96
18
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
ORIENTAATIO
Keskeisimmät kysymykset
MITÄ TEHTIIN?
Keskeisimmät kysymykset
Ryhmät määrittelivät teemojen alle keskeisimmät kysymykset, joihin foorumin tulisi heidän mielestään vastata.
Suomi edelläkävijänä :
1. Miten Suomea hyödynnetään uuden koulutuksen globaalina kokeilualustana siten, että se sparraa omaa yhteiskuntaa ja sitä kautta koulutusvientiä? 2. Miten lisätään koulutukseen kansainvälisyyttä, kehittäen kulttuurien ymmärrystä ja vuorovaikutustaitoja ja synnyttäen kansantaloudellista hyötyä? 3. Miten koulutusjärjestelmä vastaa entistä globaalimman työelämän murrokseen? 4. Miten saadaan käyttöön hyödyntämätön potentiaali, esim ammatillisen koulutuksen malli? 5. Miten fokusoidaan ja löydetään globaalit vahvuudet, esim yliopistojen keskittyminen vahvuusalueisiin? Osaaminen, tiedot ja taidot:
1 .Mikä on perusta, joka koulutuksen tulisi antaa kaikille muuttuvassa maailmassa? 2. Millainen muutos opetuksen kulttuurissa tulee tapahtua ja miten muutos tehdään? 3. Miten tuetaan omien tunteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista, käsittelemistä ja hallintaa? 4. Voidaanko osaaminen, tiedot ja taidot sitoa "kouluun" instituutiona? 5. Miten työelämä ja tekemällä oppiminen rakennetaan osaksi oppimispolkua? Miten yksilöillä jo olemassa oleva osaaminen otetaan huomioon? Digiajan koulutus:
1. Mitkä ovat (digiajan) metataidot ja -tiedot? 2. Kuinka rohkeasti johdamme globaaleja verkostoja, tarjontaa, toimijoita ja mahdollisuuksia? 3. Miten koulutusta johdetaan siten, että pysymme nopeasti muuttuvan (digi)maailman tahdissa? 4. Kuinka personoidaan koulutusta ja samalla taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta, paikasta, varallisuudesta yms. riippumatta? 5. Teknologiavetoisuuden sijaan, miten teknologia voisi tukea oppimisen tavoitteita? Oppijalähtöisyys oppimisen uudet tuulet:
1. Mikä on koulu? Voisiko se olla "koulu ilman rajoja" (luokka, ikä, aine, aika ja paikka)? 2. Miten oppimisympäristö tukee oppijan identiteettiä? 3. Millaista on vahvuuksiin perustuva arviointi? 4. Miten vahvistamme oppijan osallisuutta ja toimijuutta omassa oppimisessa? 5. Mitä on oppiminen nyt ja tulevaisuudessa?
HUOM! 2. ja 4. kysymys päätyivät äänestyksessä tasatilanteeseen.
#uusikoulutus
19
Koulu osana yhteiskuntaa:
1. Miten ja millaista yhteiskuntaa koulu luo? 2. Miten tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista? 3. Miten varmistaa oikeudenmukainen lähtötaso ja yhdenvertaiset elämänmahdollisuudet lapsesta asti erilaisista taustoista tuleville? 4. Miten puretaan koulutuksen muodostamia tarpeettomia rajoja, esteitä ja umpiperiä? 5. Miten yhteiskunta varmistaa aidot ja joustavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille - myös työuran aikana, ja miten tämä rahoitetaan myös vähenevien resurssien maailmassa? Education - Solutions for global learning:
1. Miksi kaikkien oikeus oppia ei toteudu? Miten puretaan esteet? (Maksumuurit, sensuuri, osaamisen ja resurssien puute yms.) 2. Miten tuetaan ja mahdollistetaan virallisten järjestelmien ulkopuolista globaalia oppimista ja sen tunnustamista? 3. Mitkä ovat oppimisen kriittiset komponentit: seinätkö, vai jotain muuta? 4. Miten oppiminen saadaan nivottua saumattomasti osaksi koko elämään? Huom. hyvinvointi- ja työllisyysnäkökulmat. 5. Miten oppimisesta tehdään mielekästä kaikille? Uudistuva järjestelmä:
1. Miten uudistaa järjestelmä nopeasti, mutta pitkäjänteisesti? 2. Miten voisimme luoda järjestelmämme uudelleen säilyttämisen ja kehittämisen arvoisista asioista visio edellä? 3. Miten varmistetaan elinikäinen oppiminen vauvasta vaariin? 4. Miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää uudella ja paremmin kohdentuvalla tavalla? 5. Miten opettajuuden tulisi uudistua?
Ideakuulutus Ideakuulutus avataan tammikuun puolessa välissä. Ideakuulutukessa kuka vain voi ilmoittaa ideansa tai ilmiantaa hankkeensa, joka ratkaisee jotakin foorumin asettamista kysymyksistä. Ideoista käydään avointa keskustelua verkossa. Muutamia foorumin valitsemia ideoita tullaan kokeilemaan yhdessä idean antajan kanssa.
MITÄ TEHTIIN? Jokaisen teeman alta äänestettiin kaksi kysymystä, joihin halutaan etsiä vastauksia ideakuulutuksella. Punaisella merkityt kysymykset nostetaan ideakuulutukseen.
20
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
ORIENTAATIO
Ajatuksia ja oivalluksia jaksolta
««
Aleksej Fedotov
@Afedoto
#uusikoulutus omassa ryhmässä puhutaa bloggauksesta. Mistä löytää aikaa hiota timantteja? Miten herättää keskustelua?
«« ««
Leena Pöntynen
@leenapontynen
Lauri Jarvilehto
Etukäteen googlatessa luulin, et #uusikoulutus foorumilla huikea porukka. Nyt tiedän. #matkalla #flow
@laurijarvilehto
Uusi koulutus -foorumissa sanottua: Kuinka moni aikuinen pääsisi läpi ylioppilaskirjoituksista? Niinpä. :) #uusikoulutus
««
Petri Lempinen
@LempinenPetri
««
1960-luvulla luotiin #peruskoulu, mikä muutti Suomen. Mikä olisi 2020-luvun koulutusihme koko kansan tarpeisiin? #uusikoulutus @SitraFund
Sami Honkonen
@SamiHonkonen
Instead of creating the next fragile education system, how do we create an education system that's #antifragile? #uusikoulutus @nntaleb
««
maarit korhonen
@maakor
#uusikoulutus Waude, en olekaan yksin ajatusteni kanssa!
««
Sitra
@SitraFund
#Uusikoulutus-foorumia vauhdittaa sparrausryhmä @KirstiLonka, Anita Lehikoinen, Päivi Castrén, @TuulaHaatainen, @TommiLaitio, @ SakuIdealist
««
Jarkko Lahtinen
@JLtwiitti
#uusikoulutus päivä takana, upea innovatiivinen porukka. Vaikka näköala sumea on tunne luottavainen ja valoisa
21
#uusikoulutus
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
Visio Haast eet
Seminaarijakso ti 20.– to 22.1.2015 Päivien aikana syvennytään keskeisimpiin ja ajankohtaisimpiin ilmiöihin, jotka liittyvät uuteen koulutukseen. Katsomme historiaan ja tulevaisuuteen ja kysymme, minne olemme matkalla. Kuuntelemme lukuisia puheenvuoroja ja käymme keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Tärkeimpinä tavoitteina on määritellä keskeisiä koulutuskentän haasteita ja muutoksen esteitä sekä muodostaa uuden koulutuksen visio tulevaisuuteen. Paikkana Sitran työpajatila
24
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
SEMINAARI
MITÄ TEHTIIN? On jäänyt mieleen vanhemman veljen kokeiden hyödyntäminen kokeissa. Opettajat harvoin uusivat kokeita. Sain iloa kyvystä huijata järjestelmää
Seminaarijakson alussa foorumilaiset keskustelivat koulumuistoistaan. Lapuille kirjattiin ajanhenkeä kuvaavia sanoa.
Minulle naurettiin Laulukoe luokan edessä Tunne, motivaatio --> oppiminen & oppimistulokset Negatiivisen palautteen antaminen
Nolaaminen, oppilaan / oppilaiden jakaminen suosikkeihin / epäonnistujiin --> vaikutus tulevaisuuteen
Pelko ja häpeä
Miksi et voi olla kuin…
1965
Opettajan kynnet karttakeppi, väärä tunti
1970
Opettajan palautteen vahva vaikutus oppilaan itsetuntoon ja koulukokemukseen Nöyryyttävä kokemus
Yhteishenki
Koulun ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntäminen --> oma paikka sosiaalisessa yhteisössä
1975
1980
8-luokan historian ope huomautti että koulu mennyt alas kuin lehmän häntä ja kuka sen hännän nostaa jos ei lehmä itse… Vähitellen tajusin että koulussa pitää jotain tehdäkkin
Eheys koulupäivässä, ihmisyydessä Sosiaalinen paine Marmorikuula mukissa –kokeilu
Yhteishengen voima
Yhteisöllisyys Tiivis ja hyvä luokkahenki, kaveriporukalla tytöt ja pojat yhdessä ennen ja jälkeen koulun.
Kokonaisvaltaisuus lapsen kohtaamisessa, oppimisympäristön luomisessa
25
Kuoro soi kauniisti mutta miksei lapset eivät hymyile?
Koulu luo rooleja, joista on vaikeaa päästää irti
Normatiivisuus 3 ruudun marginaalit Tyttö-poika-jono Kaunis käsiala tytöillä
Lahjakkaitakin pitää opettaa
Ilo katoaa
Hyvä ope on herkkä heikoille signaaleille Väkivalta
Oman ajattelu aktivointi, motivointi, luonnontieteellinen ajattelu --> ymmärtäminen
häpeä
1985
1990
Opettaja heilui viidakkoveitsen kanssa Oppilaat tappelivat keskenään
1995
Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus mutta samalla vaativa suhteessa oppimiseen --> kiinnostus ilmiöihin
2000
Autoritaarisuus ”Fedotov, rehtorin kansliaan” 1. mamu kaupungissa
Pelkoauktoriteetti
Opetus ei aina pysy muuttuvan maailman tahdissa
Puku päällä kouluun Lama: Hyvä ope antoi ihmisarvon oppilaalle
Pillimehut katosivat Opettajien lomautukset Vanhat kirjat & sukset
Internet ja KISSin chat atk-luokassa
26
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
SEMINAARI
¨¨ Oppimisen siirtyminen koulun ulkopuolelle
¨¨ Matalapalkka työn lisääntyminen ja työn arvon rapautuminen
¨¨ Opettajan roolin muutos
¨¨ Hierarkiat häviävät ¨¨ Tiedon avautuminen ja saatavuus paranee ¨¨ Innovointi ja teknologian kehitys ¨¨ Uusien digitaalisten opetusmateriaalien vyöry ¨¨ Robotisaatio, oppimispelit ja Moocit ¨¨ Globaalit yhteisöt ja mahdollisuudet ¨¨ Verkostojen, kumppanuuksien ja kansanliikkeiden vahvistuminen ¨¨ Kulttuurien törmäykset ¨¨ Turvattomuus ¨¨ Eriarvoistumisen kasvu (köyhä pysyy köyhänä)
¨¨ Koulutuksen sopeutumiskyky lisääntyy (resilienssi) ¨¨ Oppijakeskeisyys ¨¨ Taidot haastavat tiedot ¨¨ Ulkoistetut opepalvelut ¨¨ Globaali kilpailu opetusratkaisuissa ¨¨ Itsensä johtaminen, sitkeys ja keskittyminen ¨¨ Kollektiivinen individualismi ¨¨ Luovuuden vaatimus kasvaa ¨¨ Uteliaisuuden, harrastuneisuuden ja intohimoisuuden nousu ¨¨ Ympäristöongelmat ja resurssien jyrkkä väheneminen
VARMA
¨¨ Testaaminen ja mittaaminen ¨¨ Systeemiajattelun nousu ¨¨ Mikrotyö ¨¨ Aikuistein oppiminen ja pedagogiikan kehittely ¨¨ Muutosvastarinta
MITÄ TEHTIIN?
¨¨ Tarve monenlaiselle osaamiselle lisääntyy
Trendikartalle kerättiin koulutuksen ja oppimisen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja trendejä. Kartan pohjalta osallistujat ideoivat visioteatterit.
¨¨ Etäopetus ¨¨ Uteliaisuus ja altistuminen eri näkökulmille ¨¨ Eriarvoisuus ja polarisoituminen (resurssit)
SUURI MERKITYS
¨¨ Tulevaisuuden työn pirstaleisuus ja loppuminen
27
¨¨ Opettajan ja oppilaan autonomia
¨¨ Pääomien keskittyminen
¨¨ Systeemiajattelu
¨¨ Koulutuksen ulkoistuminen
¨¨ Harrastuneisuuden korostuminen
¨¨ Non-formaalin oppimisen korostuminen
¨¨ "Quantified learning" opetuksen big data
¨¨ Yhteiset verkostot ja suora toiminta
¨¨ Ympäristöpakolaisuus
¨¨ Rakenteiden ja järjestelmien muutos
¨¨ Netti kaatuu kokonaan
¨¨ Avoin 3d tulostaminen
¨¨ Oppiminen verkostoissa ¨¨ Koulutuksen yksillöllistäminen ¨¨ Oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella ¨¨ Yksilöllisyyden kasvu ¨¨ Intohimo ¨¨ Verkostot ¨¨ Kustomointi
EPÄVARMA
¨¨ Päätöksenteko statistiikan perusteella ¨¨ Vähemmän rahaa koulutukseen ¨¨ Kaikista, myös virkamiehistä tulee yrittäjiä ¨¨ Yhteiskunnan pirstaloituminen ¨¨ Työelämän monimuotoisuus ¨¨ Työn pilkkominen pienempiin osiin ¨¨ Suvivirsi
PIENI MERKITYS
¨¨ Yhteiskunnan eriarvoistuminen ¨¨ Koulutuksen varmistettava kaikkien mukana pysyminen ¨¨ Koneet johtajina
28
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
SEMINAARI
Tahtotilat
Ydinsyyanalyysit ja tahtotilat Seminaarijakson aikana foorumi keräsi koulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi keskeisimmille haasteille tehtiin ydinsyyanalyysit. Tämän materiaalin pohjalta foorumilaiset muodostivat seitsemän tahtotilaa tulevaisuuden koulutukselle. Tahtotilat löytyvät seuraavilta sivuilta. Alla esimerkki siitä, miten materiaali on koottu sivulle.
Esimerkki Teema johon tahtotila liittyy
Oppijakeskeinen koulu
2/7 ••
Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta
••
Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta
••
Vastuu on oppijalla
••
Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta
Tahtotilan kuvaus
Rakenteellinen muutosvastarinta Oppiminen ei kiinnosta tai sen merkitystä ei ymmärretä
Haaste jolle ydinsyyanalyysi tehtiin
Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus Koulujen toimintatapa uusiksi – ihmiset
Ydinsyyanalyysin tulos, eli haasteelle määritelty ydinsyy
yhteen säännöllisesti – pohditaan Riskinottokyvyn ja
tekemistä ja kehitetään yhdessä
uteliaisuuden kulttuurin vahvistaminen
Post it-lapuille kirjatut haasteet ja mahdollisuudet
29
1/7
Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä
••
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta
••
Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa
••
Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta
Yhteisöllisessä koulussa
Maailman muutosnopeus on suurempikuin koulujen muutoskyky
oppilaat voivat paremmin ja oppivat paremmin
Koulu on rakennettu vastaamaan oman aikansa haasteisiin
Koulujen toimintatapa uusiksi
Koulun itsenäisen työn perinne
– ihmiset yhteen säännöllisesti
Opettajien työaika ei jousta yhteiseen kehittämiseen (edunvalvonta)
– pohditaan tekemistä ja kehitetään yhdessä
Opetettavien asioiden jatkuva lisääntyminen Osaamisen kehittäminen koulutusjärjestelmän kautta liian jäykkää
Miten siirrytään hankevirityksistä järjestelmään, joka tukee aitoa vaikuttavuutta Työnkuvaan ja resursseihin ei koeta kuuluvan kehittämistä, ellei erikseen osoitettu
Uuden oppimisen paradigma puuttuu ”oppimista tapahtuu vain luokkahuoneissa” Pelko siitä, että non-formaali oppiminen, johtaa kelvottomiin kansalaisiin
Yhteiskuntarakenteiden jäykkyys Muutokset ovat vaivalloisia
Riskinottokyvyn ja uteliaisuuden kulttuurin
Joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja
vahvistaminen
kulttuuriin liittyvä kouluttautumisen
Yksilön intohimon
malli on mahdollista rakentaa
tukeminen ja kehittäminen Opiskelijaksi ottamisen perusteet Kun koulu ajatellaan peliksi, sen säännöt tulevat näkyviksi ja voidaan muuttaa
eivät tue / edistä yksilöä eteenpäin Leikkausten sijaan ideaalitila edellä
Koulu nähtävä Avoimet oppimisjärjestelmät: putkikoulutus
Formaalit määritellyt oppisisällöt ja
muuttuu päällekkäiseksi tekemiseksi, jossa työ,
asiat, jotka opittava eikä tue oppijan
osaamisen kehittäminen, koulutus ja kehitys
muita vahvuuksia
osana yhteiskuntaa
kietoutuvat Intohimoiset harrastukset ja koulututyö linkittyvät toisiaan tukevasti
30
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
SEMINAARI
Tahtotilat
2/7
Oppijakeskeinen koulu
••
Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta
••
Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta
••
Vastuu on oppijalla
••
Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta
Rakenteellinen muutosvastarinta Oppimisesta ei olla tarpeeksi kiinnostuneita tai sen merkitystä ei ymmärretä
Oppilaitosten eriarvoisuuden estäminen Työn arvostus näkyy palkkana --> ihmiset muuttavat alueille, joihin heillä on varaa Monokulttuurisuuteen tarrautuminen > Maahanmuuttajataustaiset oppilaat/opiskelijat nähdään massana
Opettaja on yksin työssään, kollegoiden ammattituki puuttuu
Miten maahanmuuttajuuden eritasoisuutta voi hallita Tutkittu tieto ja ev.lut. kirkko pitää kiinni valtion uskonnon asemasta
Miten oppivassa yhteisössä lasten ja nuorten poliittista ja sosiaalista osallisuutta vahvistetaan? Miksi koulutus ja sinne pääsy perustuu tietoon? ihmiskeskeinen oppiminen,
Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa
vapaus, vastuu, välittäminen,
Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus
OPS-prosessin nopeuttaminen ja sisällön
jonka keskeisiä kivijalkoja ja flow
Erilaiset oppimistyylit & motivaatiot
muuttaminen kohti uusia oppimistavoitteita
Tulisiko sittenkin kehittää alhaalta ylös?
Mitkä ovat edellytyksiä kohdennettujen opetusmenetelmien/palveluiden järjestämiseen?
Halu tehdä mahdottomia – siirtyminen
Systeemiajattelu
osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin
johtoon
suoraan globaaleihin verkostoihin? Tietoisen ja intuitiivisen yhdistämisen opettelu mahdollistaa uudenlaista ajattelua ja erilaisuuden huomioimista
Ei kouluja/asteita vaan oppimisen
Parhaat tiedot ja taidot
solmukohtia – tiloja joissa jakaa ja
eivät ole opettajilla
oppia avoimesti Yhteisöllinen ja osallistava
Oppimisympäristö-käsityksen
toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön
laajentaminen Digitalisaatio ja jakamien voivat mahdollistaa tasaarvoisemman koulun
31
3/7
Alueellinen tasa-arvo
••
Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta
••
Koulu tunnistaa ihmisten elinpiiristä kumpuavan osaamisen
••
Koulu on naapuruston keskus, jossa on mahdollisimman vähän rajoja ihmisten välillä
Alueellisen eriytymisen kiihtyminen Sosioekonominen asema ja kulttuuri syrjäyttävät
Kun koulut eriytyvät kaikki oppivat heikommin Toivo paremmasta ja usko omiin kykyihin puuttuu
32
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
SEMINAARI
Tahtotilat
4/7
Digiajan koulutus
••
Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä
••
Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat välittömästi uusimmat teknologiset ratkaisut ja käyttävät niitä innokkaasti
••
Teknologiset ja ei-teknologiset oppimisratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti
Suomi alisuorittajana digitalisaation soveltamisessa Ei ole ymmärretty, miten suuri merkitys digitalisaatiolla on
Oppilaista ja oppimisesta ei haluta kerätä big dataa uusilla välineillä (aktiivisuusrannekkeet, sovellukset), eikä sitä osata käyttää hyväksi
Palveluntarjoajien haluttomuus luoda turvallista yhteensopivaa standardia yksilön datalle
Peleillä iloa oppimiseen Pelaamisen/pelillisyyden kautta ja avulla mahdollista vaikuttaa ja muuttaa toimintaa! aikuisten osaaminen jäljessä esim. ICT-taidot
Teknologia ihmisenä
Pelillisyys, toiminnallisuus. Opiskelijat.
kehittymisen tukena:
Roolipelit. Epäonnistumisen
Teknologia tekee
voimaannuttaminen,
palkitseminen. Elektroniset laitteet.
oppimisesta hauskempaa
parempi elämän laatu, ymmärrys ja osaaminen
33
5/7
Suomi oppimisen edelläkävijänä
••
Suomi tunnetaan erilaisista uudenaikaisista ja muuntautuvista oppimisympäristöistä sekä pedagogisista malleista
••
Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja oppijoita globaaleissa verkostoissa kehittämässä kestävän kehityksen oppimisasennetta
••
Suomi käy avointa dialogia globaalisti ja kokeilee sekä kehittää jatkuvasti rohkeasti näin syntyneitä uusia oppimista edistäviä malleja
••
Suomi tunnetaan avoimena ja joustavana yhdessä tekemisen ja innovaatioiden avoimen jakamisen ja kehittämisen kulttuurina
••
Suomi on haluttu oppimisenkehittämisen kumppani, jolla on menestyksekäs ”koulutusvientikatalogi”
Muutos koulutusviennin paketoinnissa / tuotteistamisessa Linuxista Appleen Kukaan ei ole sitoutunut kokonaistuotteen rakentamiseen. Kaikki rakentavat paloja
Suomalaisen koulutuksen vienti ulkomaille Lainsäädäntö ei tue koulutuksen vientiä eikä yksityisiä / kaupallisia koulutusmarkkinoita Opettajuuden arvostus – suomalainen opettaja on
Pienen yhteiskunnan
Luottamusperusta /
maailmalla kiinnostava
hyödyntäminen vahvuutena
kanslaisyhteiskunta
– synergia ”labra”
Erinomaisuus: keskusjohto vs. Suomi itse kehityskonsultaation kohteeksi >
autonomia
näkemyksiä ulkomailta Otetaan Suomen ulkopuolelta kehittyjiä Suomalaiset lapset ja nuoret voivat kasvaa suoraan
uudistamaan koulutusta
osaksi uskomattomia projekteja toteuttavia globaaleja nörtti / geek / hakkeri yhteisöjä oppimisesta hauskempaa
Kaikki luokat tuomaan esille omia hienoja juttujaan globaaleilla somealustoilla ja käymään rohkeasti dialogia kaikkien halukkaiden kanssa
Miten pääsemme siihen tilaan, että luonnollisesti kaikki teemme kv-yhteistyötä
On syntymässä
ja olemme osa verkostoja ja yhteisöjä
globaaleja alakulttuureja: Suomalaiset mukaan verkostoihin
hacking ja 3D-printtaus Ei keksitä pyörää uudestaan, vaan ollaan aktiivisia
Miten kannustamme nuoria mukaan
toimijoita globaaleissa
suoraan globaaleihin verkostoihin?
verkostoissa
34
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
6/7
SEMINAARI
Maailman paras oppimisen johtamisen maa
••
Itsensä johtamisesta tietoisuuden johtamiseen!
••
Rohkea, riskinottoon kannustava johtamiskulttuuri
••
Kilpailusta ja autonomiasta tiimityöhön
••
Hyvin käytäntöjen jakaminen
Hyviä käytäntöjä ei jaeta Kilpailuasetelmaa pelätään, johtajuus puuttuu
Oppivan yhteisön johtaminen – ei osaamista eikä ymmärrystä 1990 – luvun yhteiskunnalliset päätökset ohjasivat vahvaan autonomiaan oppilaitostasolla ja luokissa
Koulu ei pysy mukana muutosvauhdissa Kouluista puuttuu visionääristä ja riskiin kannustavaa johtajuutta
Intuitiolle tilaa koulun kehittämisessä
Yhteisöllinen ja osallista toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön Siirtyminen osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin Halu tehdä mahdottomia
Systeemiajattelua
Epätieteellinen järkeily
johtoon
ja emotionaalinen päätöksenteko osaksi ryhmäoppimista ja johtamista!
35
7/7
Rahoitus
••
Olemassa olevien resurssien kokoaminen ja uudelleen jakaminen toimivin periaattein
••
Pitkäjänteinen perustoiminnan rahoitus kohdentuen olosuhteiden haasteellisuuden mukaan – ml. järjestäjän omarahoitusosuus
••
Hankerahoitus keskitetään vain kokeiluihin, tuottaviin investointeihin sekä parhaiten käytänteiden vakinaistamiseen ja levittämiseen
••
Joustavat virkaehtosopimukset ja opetushenkilöstön vuosityöaika
Kaikilla työntekijöillä ei mahdollisuutta ylläpitää osaamistaan ja omaa markkina-arvoaan? Yritys haluaa maksimoida tuoton sitoutumatta yksilöön
Hankkeet syövät koulutuksen perusrahoitusta ilman, että tiedetään niiden vaikuttavuudesta Resurssipula ja väärät intressit
Opetuksen laatu voi kärsiä kun rahoitusta lasketaan Voimavaroja ei yhdistetä, koska rakenne ohjaa siiloihin
Politiikan logiikka ohjaa hanketodellisuuteen perustoiminnan kustannuksella. –Miten Tuottavat investoinnit tehtävä heti
korostaa pitkäjänteisyyttä? Perustoiminnan rahoitus, hankkeet kokeiluja – ei jatkuvana perusrahoituksen paikkaamisena. Laajemmat
Rahoitus ei ole ongelma – rahaa on.
temaattiset hankkeet (vähemmän).
Muutetaan vain toimintatapoja
Täydennyskoulutusmäärärahat yhteen; koulutuksen ja ”Pelivara” tulisi jättää –
osaamisen kehittämiseen.
tuottavia investointeja ja kehittämistä/kokeiluja varten
Koulujen rahoitusmalli uusiksi – raha oppilaspohjan haasteellisuuden mukaan. Näin deprivaation alueiden kouluista tulee houkuttelevampia.
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
Ideat Väitteet
Ekskursio Bostoniin su 8.2.– pe 13.2.2015 Teemme helmikuussa ekskursion USA:han nähdäksemme uuden koulutuksen ilmiötä globaalista ja toisaalta meille peilauspintaa tarjoavista näkökulmista. Ekskursiolla kuulemme koko joukolla puhujia ja käymme yhteisiä keskusteluja. Jakaudumme myös pienempiin ryhmiin ja käymme vierailuilla eri organisaatioissa ja tutustumme kiinnostaviin toimintamalleihin. Luomme kansainvälisiä suhteita ja tunnistamme erilaisia verkostotoimintamalleja. Raportoimme matkalta myös avoimesti verkkoon oivalluksiamme ja ideoitamme. Ekskursiolla keräämme uusia ideoita ja sen jälkeen käynnistämme myös ensimmäiset käytännön kokeilut. Paikkana Boston, USA
38
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
EKSKURSIO
MITÄ TEHTIIN?
Tahtotilat
1/6
Ekskursion aikana foorumi jatkoi työskentelyä tahtotilojen parissa. Ideoitiin uutta, syvennettiin vanhaa ja muotoiltiin ensimmäiset kokeilut.
Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä
••
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta
••
Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa
••
Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta
••
Asiakastyytyväisyys ja palaute on tehty avoimeksi
••
Koulutuksessa on enemmän valinnanvapautta, yhteisöllisyyttä ja avointa kehittämistä KOKEILU Education Model Canvas (s. 48)
HAASTEITA
• Itsenäisen työn perinne sekä liikaa raja-aitoja ja edunvalvontaa • Tietotulva ja oppisisältöjen uudistamisen jäykkyys • Rahoitus, joka ei tue kehittämistä eikä edistä siirtymistä hankevirityksistä todelliseen vaikuttavuuteen • Taylorismi ja rakenteiden jäykkyys
MAHDOLLISUUKSIA
• Yhteisöllisessä koulussa voidaan ja opitaan paremmin • Koulutuskentältä löytyy monialaista osaamista – verkostoituminen ja tiimien rakennus on helppoa • Koulujen toimintatapa uusiksi – ihmiset yhteen säännöllisesti –kehitetään yhdessä • Joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja kulttuuriin liittyvä kouluttautumisen malli • Riskinottokyvyn ja uteliaisuuden kulttuurin vahvistaminen
VÄITTEITÄ
IDEOITA
• Koulutuksen ryhmänmuodostus kannattaa muuttaa. Pieniä, vaihtuvia ryhmiä, joiden muodostumista ei ohjaa syntymävuosi, vaan esim. erilaiset oppimistavat ja -vauhdit
• Koulutuskentälle ”parasta ja varasta” työpajoja, joissa ruohonjuuritason tekemisen tulokset näkyväksi
• Resepti on olemassa, kakku on vain leipomatta: Toimintakulttuurin lähtökohdat ovat jo OPS2016 yleisessä osassa, ruohojuuritason kehittäminen käytäntöön • Koulutuksen pitää yksilöllistyä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus sen tuella saavuttaa hyvä itsetunto ja käsitys omista kyvyistä • Yritykset luovat mahdollisuuksia, mentoroivat, kantavat yhteiskunnallista vastuuta ja hakevat tulevaisuuden tekijöitä. Työelämä on myös asiakas.
• Moniammatilliset tiimit ja pajaosioita koulujen arkeen • Suomeen perustetaan muutama ”mallikoulu”, jotka saavat täydelliset vapaudet OPS:ista. Mukaan yrityksiä, sponsoreita, toimijoita – opit kerätään ja hyödynnetään • Koulusimulaatioviikonloput tulevaisuuden koulun testaamiseksi
39
2/6
Oppijakeskeiset oppimisympäristöt
••
Yksilöä tuetaan kasvussa täyteen potentiaaliinsa
••
Jokainen kuuluu porukkaan, eikä sillä ole niin väliä, miten porukka muodostuu
••
Etsitään ja luodaan yhteyksiä ihmisten ja asioiden välillä, ruokitaan uteliaisuutta
••
Tuetaan yksilöä ymmärtämään itsensä osana ryhmää ja verkostoa sekä sen potentiaalia
KOKEILU Nuorten Maker-tila (s. 47)
HAASTEITA
MAHDOLLISUUKSIA
• Oppimisesta on kadonnut hauskuus
• Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön
• Erilaisuutta ei nähdä voimavarana vaan ongelmana
• Parhaat tiedot ja taidot eivät ole opettajilla
• Koulu korostaa tietoja vs. ihmisenä kasvua
• Oppimisen kaikkiallisuus
• Yhteisöllisen toimintakulttuurin puute koulutuskentällä – kaikki puurtavat yksin ja hyvät käytännöt eivät leviä
• Maker-kulttuuri
• Aineopettajien järjestelmä ja edunvalvonta
• Intohimoa oppimiseen ja halu tehdä mahdottomia • Palvelumuotoilua koulutukseen • Oppijalähtöinen elinikäisen oppimisen polku on kehittämisen lähtökohta
VÄITTEITÄ
IDEOITA
• Opiskeluryhmän muodostuminen ei pidä perustua ikään
• Mallinnetaan, millainen oppimisympäristö palvelee visiota – nykyoppilaitokset ovat 1800-luvulta
• Perusopetuksessa numeroarviointi palvelee vain jatko-opintoihin valikointia, ei ihmisenä kasvamista: Vision on oltava, Jokainen kasvaa uteliaaksi ja tuntee omat vahvuutensa, jotka myös koulutusjärjestelmä tunnistaa • Tavoitteiden saavuttaminen ja onnistumisen ilo tekevät oppimisesta hauskaa
• Opintojen ohjaamisesta siirryttävä elämänohjaukseen • Perusopetuksen visioksi omien vahvuuksien löytäminen • Studio-opintoja monialaisen osaamisen yhdistämiseksi peruskouluun
40
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
EKSKURSIO
Tahtotilat
3/6
Alueellinen tasa-arvo
••
Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta
••
Koulu on naapuruston keskus, joka avataan myös kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille
••
Opettajan tehtävänä on kaikilla koulutusasteilla (varhaiskasvatuksesta korkeakouluun) tietää, mitä opiskelijalle kuuluu ja miten hänen opintonsa sujuvat KOKEILU Ilmiölähtöisen oppimisen viikko (s. 48)
HAASTEITA
MAHDOLLISUUKSIA
• Alueellinen eriytyminen kiihtyy ja huono-osaisuus keskittyy tietyille alueille
• Kääntää eriytymisenkehitys positiivilla kannusteilla, tehdä vaikeilla alueilla sijaitsevista kouluista kaikille houkuttelevia --> positiivinen kehä alueelle
• Oppijoiden moninaiset taustat ja erilaiset oppimisvalmiudet on vaikea huomioida • Yhteiskunnallinen aktivismi ja poliittinen vaikuttaminen keskittyy harvoille ja hyvin verkottuneille
VÄITTEITÄ
• Koulut kannattaa avata kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille • Oman innostumisen ja intohimon löytymistä tukee kokonaisvaltaisempi yhteiskunnan eri toimijoiden suunnitelmallinen integrointi osaksi oppijan päivää esim. hyödyntämällä (koulun) oppimistiloja • Välittäminen ja vaatiminen keskiöön, opiskelijat ovat asiakkaita joista tulee pitää huolta
• Mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa ja elinpiirin kehittämiseen • Koulun muuttamisen myötä eri lahjakkuudet huomataan + arvostetaan, hierarkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi > yksilön valta kasvaa
IDEOITA
• Oma valmentaja/tsemppari erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle – tsemppari tukee myös vapaa-ajalla ja työ on osa esim. sosionomin harjoittelua • Kohdennettua opinto-ohjausta heikommista taustoista tuleville esim. viikon mittaisella bootcampillä yhdessä asiantuntijoiden, urasuunnittelijoiden ja yritysjohtajien kanssa
41
4/6
Digiajan koulutus
••
Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä
••
Suomi on ”quantified learningin" pioneeri
••
Oppimisteknologian hyödyntämistä hankaloittavat yksilölliset, tekniset, hallinnolliset ja lainsäädännölliset haasteet ylitetään
••
Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat nopeasti uusimmat teknologiset ratkaisut ja hyödyntävät niitä rohkeasti ja innokkaasti
••
Teknologiset ja ei-teknologiset oppimisratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti KOKEILU Ope Talks (s. 46)
HAASTEITA
MAHDOLLISUUKSIA
• Digitalisaation merkitystä koulutuskentällä ei ole täysin ymmärretty
• Opetuksen ”my data” eli tietty osa datasta on yksilön omistuksessa ja käytössä
• Oppikirja traditio ja opettajien autonomia esteenä
• Pelaamisen/pelillisyyden kautta ja avulla mahdollista vaikuttaa ja muuttaa toimintaa!
• Oppimista koskevaa big dataa ei haluta kerätä uusilla välineillä (aktiivisuusrannekkeet, sovellukset), eikä sitä osata käyttää hyväksi. • Mennään teknologia edellä, ei oppiminen edellä • Aikuisten osaaminen jäljessä esim. ICT-taidot
• Teknologia tekee oppimisesta hauskempaa • Teknologia ihmisenä kehittymisen tukena: voimaannuttaminen, parempi elämän laatu, ymmärrys ja osaaminen • Open data
VÄITTEITÄ
IDEOITA
• Oppimisen näkökulmasta pelit eivät vielä pelitä. Pelejä pitää vielä kehittää em. näkökulmasta. –Toisaalta pelien soveltaminen tänä päivänä oppimiseen on heikkoa. -Vuoropuhelu vielä heikkoa pedagogiikan ja pelien suunnittelijoiden kesken.
• OPH:n kuratoima koulutus-some, jolla voidaan käyttää ja hallita koulutukseen liittyvää keskustelua ja hankkeita
• Teknologia haastaa oppimista ja opettamista – nyt, huomenna ja jatkuvasti • Tietoturva ja pelko estävät teknologian ennakkoluulottoman käyttöönoton ja rohkeat kokeilut • Digitalisaatio haastaa koulut – aikaa reagoida on vähän
• Opettajille opetus/pedapeli – Teachers of the Universe-Learnscape – peli koulun ja oppimisen todellisuudesta, jonka tehtävänä on saada aikaiseksi pelin imu ja flow
42
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
EKSKURSIO
Tahtotilat
5/6
Suomi on oppimisen ja osaamisen johtava maa
••
Suomi on maailman johtava koulutustoimija
••
Oppimiskokemukset synnyttävät osaamista, joka rakentaa yhteiskuntaa, luo työpaikkoja ja jaettavaa maailmanlaajuisesti
••
Suomalaiset ovat aktiivisia muutosagentteja kansallisesti ja globaalisti
••
Projekteista ja hankkeista siirrytään kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja yksittäisistä projekteista siirrytään kansallisiin uudistuksiin, joita rakennetaan ja hyödynnetään yhdessä - yritykset, kolmas sektori ja koko koulutuksen kenttä on otettu tähän työhön mukaan
••
Nykyisistä tutkintorakenteista, oppiaineista ja kouluasteista siirrytään joustaviin, tarvelähtöisiin osaamisratkaisuihin, joihin on sisäänrakennettu innostava tekemisen imu ja monimuotoinen toteutus.
••
Opettaja-professio täydentyy omaan intohimoon perustuvalla yrittäjyydellä
••
Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani ja jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta synnyttää uutta palveluliiketoimintaa
••
Rahaa on, kohdennus remonttiin
KOKEILU Koulutusvientikokeilu (s. 47)
HAASTEITA
• Kukaan ei ole sitoutunut koulutusviennissä kokonaistuotteen rakentamiseen. Kaikki rakentavat paloja • Lainsäädäntö ei tue koulutuksen vientiä eikä yksityisiä / kaupallisia koulutusmarkkinoita • Hankkeet syö resursseja ilman, että tiedetään niiden vaikuttavuudesta
MAHDOLLISUUKSIA
• On syntymässä globaaleja alakulttuureja: hacking ja 3D-printtaus • Suomalaiset mukaan verkostoihin • Miten kannustamme nuoria mukaan suoraan globaaleihin verkostoihin? • Miten pääsemme siihen tilaan, että luonnollisesti kaikki teemme kv-yhteistyötä ja olemme osa verkostoja ja yhteisöjä
VÄITTEITÄ
• Kaikista opettajista sivutoimisia yrittäjiä • Oppimisympäristöistä oppimiskokemuksiin! • Uusi koulutus tukee innostumista ja oman intohimon löytymistä, joka parhaimmillaan johtaa uuden työn löytymiseen • Ensin generalisti, sitten spesialisti. Koulutuksen pitää olla anti-disciplinary. • Me uskomme kouluun, jossa on oppimisen imua, intohimoa. Lainataan muualta, jos emme itse osaa tehdä sitä.
43
Maailman paras oppimisen johtamisen maa opettamisen johtamisesta siirrytään oppimisen edellytysten johtamiseen
6/6 ••
Johtajan tehtävä on luoda oppimisen edellytykset, jotka mahdollistavat oppijan intohimon, vahvuuden ja lahjakkuuden löytymisen
••
Johtaja valmentaa ja palvelee oppivaa yhteisöä
••
Johtaja on nöyrä. (”Nöyryys ei ole sitä, että ajattelet vähemmän itsestäsi, vaan että ajattelet itseäsi vähemmän.” -Rick Warren)
••
Johtaminen on tiimityötä
••
(Johtaja = opetusministeri, kunnanjohtaja, opetuspäällikkö, rehtori, opettaja, … kaikki tasot) KOKEILU Living Lab Lukioon (s. 46)
HAASTEITA
MAHDOLLISUUKSIA
• Kilpailuasetelmaa pelätään, johtajuus puuttuu
• Intuitiolle tilaa koulun kehittämisessä
• 1990 – luvun yhteiskunnalliset päätökset ohjasivat vahvaan autonomiaan oppilaitostasolla ja luokissa
• Yhteisöllinen ja osallista toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön
• Hierarkinen johtamismalli
• Halu tehdä mahdottomia • Siirtyminen osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin • Systeemiajattelua johtoon • Epätieteellinen järkeily ja emotionaalinen päätöksenteko osaksi ryhmäoppimista ja johtamista!
VÄITTEITÄ
IDEOITA
• Perinteinen opettajajohtoinen oppimisen malli estää osan oppijoiden oppimisesta. Oppimisen vapauttaminen, innostavalla, itseohjautuvaa oppimista tukevalla pedagogiikalla vapauttaa energiaa uudelleen suunnattavaksi.
• Joukkoistaminen monitieteellisellä ryhmällä
• Tulevaisuuden moottoria ei rakenneta paikkailemalla nykyistä yskivää konetta • Mentoritoiminnan ottaminen käyttöön tärkeää • Koulutyö avautuu ulkomaailmaan, luo kumppanuuksia ja kokeilee yhdessä kumppanien kanssa.
• Opettajien täydennyskoulutus • Koulu oppilaille, opettajat oppimaan • Tuntijaon rikkominen ja OPS vapautus
44
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
EKSKURSIO
MITÄ TEHTIIN?
Kokeilut
Foorumi ideoi ekskursiolla kuusi kokeilua. Voit seurata kokeilujen edistymistä verkkosivuilta tai Facebook-ryhmästä.
Living lab lukioon IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Ideana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa lab-työpajoissa. Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle.
Seuraavalla viikolla arvioidaan kokeilun onnistuminen ja jatko. Työpajoja ohjaa ulkopuolinen fasilitaattori. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin.
KOKEILUN TOTEUTUS
Living Lab Lukioon Nurmijärven Yhteiskoulussa Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa. Kokeilun suunnittelun taustalla on Aalto yliopston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata (http://edukata.fi/). Lukion oppilaat muodostavat 3-5 hengen tiimejä ideoimaan uusia toimintamalleja opetuksen kehittämiseksi. Kokeilut tapahtuu kolmen työpajan sarjana, joiden välissä tiimit toteuttavat nopeita käytännön kokeiluja. Ensimmäisessä työpajassa kuullaan skenaarioita koulutuksen ja oppimisen tulevaisuudesta, kartoitetaan haasteita ja ideoidaan uutta. Työpajojen välillä ideat ovat kaikkien kommentoitavissa. Lisäksi oppilaat tekevät kenttätyötä ja keräävät oivalluksia etnografisin menetelmin. Toisessa työpajassa parhaista ideoista muotoillaan nopeita käytännön kokeiluja. Kolmas ja viimeinen työpaja on koko lukion yhteinen tilaisuus, jossa tiimit esittelevät kokeilujen tulokset ja tekevät ehdotukset ideoiden eteenpäin viemisestä. Tilaisuuteen tiimit saavat kutsua koulun ulkopuolisia päättäjiä ja vaikuttajia, joiden tulisi kuulla hyvien kokeilujen tuloksista. SEURAAVAT ASKELEET
• 1. Työpaja 19.3. 15.00 – 17.00 Nurmijärven Yhteiskoulun lukiossa • 2. Työpaja 31.3. 13.00 – 15.00 Nurmijärven Yhteiskoulun lukiossa • Työpajojen välillä opiskelijat tekevät kenttätyötä ja keräävät tietoa ideoiden kehittelyn tueksi
Ope Talks IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Ope Talks on idea nettiportaalista, jossa suomalaiset opettajat jakavat oppimisen ja opettamisen parhaita käytäntöjään videoiden muodossa. Kuka tahansa voi jättää videonsa muiden katsottavaksi. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää hyvä käytäntöjä. Kokeilu on aloitettu ja sen satoa voi katsoa täältä: www.opetalks.com KOKEILUN TOTEUTUS
Opetalks.com Kokeilussa luotiin Ope Talks verkkosivu, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää. Seuraavaksi sivustolle pyritään haalimaan lisää videoita ja levittämään sanaa sivustosta. Jätä oma videosi tai tutustu muiden jättämiin loistaviin videoihin: www.opetalks.com
45
SEURAAVAT ASKELEET
• Kerätä palautetta ensimmäisestä versiosta • Iteroida canvasista seuraava versio • 19.5. testauttaa canvas kehittäjillä ja innovaattoreilla Ideapajassa
Nuorten Maker-tila IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Maker- tai hakkeritilat ovat fyysisiä tiloja, joissa rakentamisesta, tieteestä, koodaamisesta tai taiteesta kiinnostuneet voivat tavata ja harrastaa. Tilat tarjoavat puitteet ja laitteet tekemiselle. Usein tiloissa järjestetään myös koulutusta eri aiheista, vaikkapa koodaamisesta tai robottien
ohjelmoinnista. Ideana on luoda nuorille suunnattu makertila ja sitä myöten juurruttaa maker-kulttuuria entisestään Suomeen.
KOKEILUN TOTEUTUS
Nuorten Maker-tila Pielavedelle KOKEILU TOTEUTETAAN YHTEISTYÖSSÄ PIELAVEDEN KUNNAN KANSSA. SEURAA KOKEILUN TARKEMPAA EDISTYMISTÄ VERKKOSIVUILTAMME JA UUSI KOULUTUS FACEBOOK-RYHMÄSTÄ. SEURAAVAT ASKELEET
• Kokeilun toteutuksen suunnittelu
Rajat ylittävää yhteistyötä koulutusvientiin IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Ideana on herättää uutta toimijarajat ylittävää yhteistyötä koulutusviennin saralla. Millainen olisi toimijakentän yhdessä luoma vientikokonaisuus tai palvelutuote? Kokeiluvaiheessa tavoitteena on kerätä toimijat eri sektoreilta yhteen ja hahmottaa kokonaisuuden ydinainekset. KOKEILUN TOTEUTUS
Kokeilussa koulutusviennin ammattilaiset pääsevät kohtaamaan yrityksiä, joilla on kokemusta palveluliiketoiminnan viennistä. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa selvitetään millaisia haasteita koulutusviennin toimijat kohtaavat lähtiessään uusille markkina-alueille. Toisessa vaiheessa koulutusviennin toimijat kohtaavat työpajassa yrityksiä joilla on pitkänlinjan kokemusta palveluliiketoiminnan viennistä. Kokeilun lopputuotteena syntyy koulutusviejän opas, joka kertoo mitä palveluliiketoiminnan viennissä on huomioitava, kun siirrytään uudella markkina-alueella. SEURAAVAT ASKELEET
• Kartoittaa keskeisimmät koulutusviennin toimijat • Haastatella toimijoita ja selvittää koulutusviennin kohtaamia haasteita
46
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
EKSKURSIO
Kokeilut
Ilmiölähtöisen oppimisen viikko IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa
korostetaan yhdessä tekemistä. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen.
KOKEILUN TOTEUTUS
Ilmiöpohjaisen oppimisen viikko Oulussa Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa. Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelevat viikon 18 luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko on nimetty OK-viikoksi ja se koostuu tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat ovat itse saaneet vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi on noussut mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä. SEURAAVAT ASKELEET
• Ritaharjun koulun opettajat yhdessä oppilaiden kanssa suunnittelevat viikon toteutuksen • OK-viikko toteutetaan viikolla 18 • OK-viikon töistä kootaan yläkoulun kevätjuhla
Education Model Canvas IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Ideana on luoda työkalu, joka auttaa uusien opetusinnovaatioiden suunnittelussa. Canvas on visuaalinen kartta, joka auttaa kysymään oikeat kysymykset ja luomaan näin syvällisempää ymmärrystä suunnitteilla olevasta mallista. Työkalu suunnitellaan yhdessä koulujen, hallinnon ja rahoittajien kanssa, jolloin työkalu auttaa kehittäjiä kommunikoimaan paremmin intressitahojen kanssa. KOKEILUN TOTEUTUS
Kokeilussa luodaan työkalu uusien koulutus- ja opetusinnovaatioiden muotoiluun. Versio 0.1 on tehty ja löytyy sivulta 50. Seuraavaksi työkalua työstetään eteenpäin ja suunnitellaan tarkemmat kysymykset, jotka auttava käyttäjää viemään ideaansa eteenpäin. Valmis työkalu pääsee todelliseen testiin 19.5. järjestettävässä Uusi koulutus –foorumin Ideapajassa, jossa koulutusinnovaatioiden kehittäjät tapaavat muiden koulutusalan toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa ideoita ja innovaatioita esitellään käyttäen auttaen Education Model Canvasia. Käy katsomassa miltä työkalu näyttää nyt ja kommentoi, miten siitä tehtäisiin entistä parempi! SEURAAVAT ASKELEET
• Kerätä palautetta ensimmäisestä versiosta • Iteroida canvasista seuraava versio • 19.5. testauttaa canvas kehittäjillä ja innovaattoreilla Ideapajassa
47
I have a dream I am happy to join with you today to talk about the freedom of schoolchildren. Three years ago a man sent me e-mail thanking me for some writings in the newspaper. I answered him: if school doesn´t change soon, I will give up and go fishing to my summerhouse. He answered: I´m already fishing. Still today children are forced to sit down quietly at school for six hours. Still today we don´t understand how they learn. Still today we force them to study the same subjects than our forefathers did. But we refuse to believe that nothing can be done. Now is the time to make real promises. Now is the time to stand up and start respecting children and their rights. Now is the time to let them learn what they want and how they want. It would be fatal to overlook the urgency of the moment. 2015 is a beginning but we have to hurry. We cannot walk alone and we cannot turn back. There will be those asking the meaning of all this. They will be asking: When will you be satisfied? We can never be satisfied as long as there is one child crying thinking she is stupid because she doesn´t learn. We can never be satisfied as long as a 16 years old comes out of school thinking he is not good at anything. We can never be satisfied as long as we tell our children that school is for academic only. But let us not wallow in the valley of despair, I say to you, my friends. Even though we face the difficulties of today and tomorrow, I still have a dream. I have a dream that one day children can come to school knowing their personality is respected. I have a dream that one day even the most conservative teacher knows how to teach. I have a dream that one day children will not be judged by the way they learn. I have a dream today. This is my hope and faith I go back home with. With this faith we will be able to work together, to pray together, to struggle together and stand up together. And when this happens we will be able to join hands and say: free at last. Maarit Korhonen 11.2.2015 Puhe mukaeltu Martin Luther King juniorin puheesta I have a dream. Pidetty Harvardin Department of Educationissa.
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
n e s k o t u Mu a j t e e l e k as t a j i toim
Työpaja I ti 17.– ke 18.3.2015 Ensimmäinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan tavoitteena on hahmottaa, keitä ovat uuden koulutuksen toimijat ja määrittää muutoksen askeleet seminaarijaksolla laaditun vision toteuttamiseen. Tämän jälkeen on tarkoituksena on valita uusia ideoita kokeiltavaksi. Tällä kertaa kokeiluideat valitaan ideakuulutuksen kautta saaduista ideoista. Kokeilut toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä ja myös foorumilaiset voivat vastata halutessaan osan kokeilujen toteutuksesta esim. omissa organisaatioissaan. Työpajassa aloitamme myös foorumin lopputilaisuuden 4.6.2015 suunnittelun ja sovimme jatkosta. Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun läheisyydessä
50
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
TYร PAJA I
V I S I O
51
Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista
52
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
TYÖPAJA I
Teemojen purku aikajanalta Työpaja I Koulutus tasa-arvon mahdollistajana NYT
••
koulutus mahdollistaa jokaisen nousemisen potentiaalin
••
opettajankoulutukseen valitaan eri profiililla tulevia opiskelijoita
••
Oppimisympäristöt mahdollistavat erilaisen toiminnan ja oppimisen
KESKIPITKÄ AIKAVÄLI
••
Tietojen vaihtaminen viranomaisten kesken mahdollistettava: Opettajalla on halutessaan oikeus saada oppilaasta tietoa sosiaalityöntekijältä lapsen taustoista ja kodin sen hetkisestä tilasta
Oppimisen johtamisen maa KESKIPITKÄ AIKAVÄLI NYT
••
Perusrahoituksen vakauttaminen ja hankerahoitus vain innovatiivisten kokeilujen käyttöön
••
Lainsäädännön esteiden tunnistaminen ja poistaminen – tutkintojen maksullisuus
••
Suomalaisen kehitysyhteistyön fokus tulisi olla oppimisessa ja koulutuksessa
Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä järjestelmä NYT
••
Vuosiluokkiin sitoutumaton koulutus 6-18 vuotiaille •• osaamistasot •• oppivelvollisuus 6–18 v •• Kunta + platform (rahoituspohja on julkisrahoit teinen, mukana muitakin toimijoita apuna) •• opintoseteli
••
Joustavan, yksilöllisen kombinoinnin tutkintopolut yliopisto/AMK-tasolle •• yksilöllinen tutkintosisältö + coachaus & mentorointi •• max. 5 vuotta aikaa maksuttomaan koulutukseen (voi käyttää eri kombinaatioihin, myös toisella asteella) •• kansainvälisesti vertailukelpoiset tutkinnot (Bachelor, Master, Doctor) – ei pääsykokeita
KESKIPITKÄ AIKAVÄLI
••
Työelämään sijoittuminen (= työttömäksi valmistuvat) vaikuttaa oppilaitosten perusrahoitukseen •• Rahoitus laskee jos opiskelija päätyy k ortistoon valmistuttuaan -10% kunnes työllistyy, sitten palautuu 10%, jos vuoden kuluessa ei työllisty, raha ei palaudu •• Oppilaitokseen uraohjaaja/tulos vastuullinen – TE-toimisto yms.
53
Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI
••
Peruskoulun arviointi on muutettava tunnistamaan ja tunnustamaan erilaisia taitoja •• Opettajan tulisi edesauttaa lahjakkuuden kehittymistä
Oppiminen mahdollistaa jokaisen lahjakkuuden kehittymisen täyteen potentiaaliin taustoista huolimatta. Koulu on oppimisalusta, jossa toimivat kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat ja kouluissa toteutuu moni ammatillinen yhteistyö.
PITKÄ AIKAVÄLI
••
Best practises – tunnistaminen, parastaminen ja levittäminen
••
Koulutusvientistrategia (rooli Team Finland – osaaminen)
••
Merkittävien toimijoiden tunnistaminen ja liiketoimintamahdollisuuksien tekeminen
••
Yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen
••
Eri rahoituslähteiden tunnistaminen ja ymmärrys, että vain yhteistyöllä/konsortiossa suomalaiset koulutusalan osaajat menestyvät esim. isoissa tarjouskilpailuissa
Tahtotila: Kasvua kehittyvällä osaamisella
Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI
••
Lisäaika maksuttomaan koulutukseen 7-10 v. työelämän jälkeen •• muuntokoulutus •• täydennyskoulutus
++ täydentävä rahoitus: työnantaja, itse, rakennemuutostuki jne.
- Joustava oppimispolku ja valinnanvapaus - vuorovaikutteinen, rajat rikkova, avoin kehittäminen - synnyttää muutosta
54
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
TYÖPAJA I
Teemojen purku aikajanalta Työpaja I Oppimisen edellytysten johtaminen NYT
••
KESKIPITKÄ AIKAVÄLI
Oppilaitosten hierarkisuudesta yhdessä tekemiseen
••
Päätökset oppimisen edellytysten näkökulmasta ei etujärjestöjen
Oppijakeskeiset oppimisympäristöt NYT
olemassa olevat tilat uusiksi: olemassa olevat tilat laitetaan uusiksi
KESKIPITKÄ AIKAVÄLI
••
Pedagogiikka ja johtaminen uusiksi
••
Mallitilat jakoon ja esille: Viedään opet ja oppilaat katsomaan olemassa olevia mallitiloja
••
Turhat pöydät pois ja ovet auki
••
Ruokalat, käytävät, pihat, jumppasalit, luentosalit monipuolisesti käyttöön
••
Ulos yhteiskuntaan: luontoon, kirjastoon, museoon, elokuvateatteriin, vanhainkotiin
••
Digiajan koulutus NYT
••
Kaikkia autetaan löytämään oma juttunsa (engagement), sillä oman jutun löytäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta oppijalla on into ja valmiudet hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia
••
Kaikki oppiminen on hauskaa ja kaikilla opettajilla on valmiudet hauskaan oppimiseen (opetuspelit)
••
Uusien oppimisteknologioiden, alustojen, mallien ja palveluiden valtavirtaistaminen •• oppimisteknologian hyödyntäminen opettajakoulutuksen keskiöön •• uuden opetussuunnitelman popularisointi ”hauskan oppimisen vallankumous” •• TVT- opettajayhteisöt ja evankelistat marginaalista keskiöön
KESKIPITKÄ AIKAVÄLI
••
Everyone everywhere can learn instantly
••
Tarvitaan oppimisalustoja, joissa on riittävä määrä oppimismateriaalia (casual pelit), koukuttavia oppimispelejä, pianon soitosta ydinreaktorin tekemiseen
••
Globaalien turvallisten oppimisyhteisöjen luominen, managerointi ja ihmisten ohjaaminen niihin
55
Tahtotila: Johtaminen on oppimisen edellytysten luomista PITKÄ AIKAVÄLI
••
Oppiminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppijan näkökulmasta (kaikilla tasoilla)
Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI
••
Institutionaalisen koulun merkitys liudentuu
••
Kun yksilö haluaa oppia, hän löytää helposti oppimista edistäviä tiloja ja ihmisiä
luova, utelias, hyvinvoiva, oppiva yhteisö (koulu on oppimisalusta, jossa toimivat kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat)
Tahtotila: Everyone everywhere can learn instantly PITKÄ AIKAVÄLI
••
Teknologia mahdollistaa mielekkään elämän kaikille
56
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
TYÖPAJA I
Foorumin kokeilut Digitaaliset osaamismerkit IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN
Entäpä jos osaaminen ei olisikaan formaalia, virallisen toimijan, kuten koulun ja sen opettajan tunnustamaa vaan perustuisi onnistumisiin ja saavutuksiin? Entäpä jos opiskelijat ja aikuiset voisivat tunnustaa toistensa onnistumisia ja opettavaisia epäonnistumisia? Entä, jos osaaminen siirtyisikin informaaleja reittejä pitkin yhteisön tunnustamana ja koulujen suosimat osaamisen kategorioinnit siirtyisivät vain yhdeksi osaksi ihmisen ja yksilön aitoa osaamispakettia?
Digitaaliset osaamismerkit (Open Badges) ovat tapa tuoda näkyviin kaikenlaista osaamista eri elämän osa-alueilta. Niiden kautta voidaan kehittää toimintatapa, vertaiset voivat myöntää toisilleen osaamismerkkejä ja validoida niitä. Idean ideakuulutukseen antoi Satu Järvinen.
Perusopetuksen kehittämisverkosto IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN
Kehittämiskouluverkosto on opetushallituksen koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Verkostossa on mukana jo yli 170 koulua. Kokeilussa etsitään keinoja siihen millaisin työkaluin verkoston välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua saataisiin edistettyä. Idean ideakuulutukseen antoi Opetusneuvos Aija Rinkinen.
Koulun kehittäjäopettajat IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN
Suomessa opettajan uravaihtoehdot ovat vähissä: jatka opettajana, siirry rehtoriksi tai vaihda alaa. Innovatiiviset ja innostavat "koulun kehittäjäopettajat" pitäisi saada pysymään kouluissa sillä muutosta on helpoin toteuttaa sisältä päin, hyviä käytäntöjä jakaen ja toisia kannustaen. Usein nämä innovaattorit kuitenkin houkutellaan pois kouluista muille aloille tai vaihtoehtoisesti heistä tulee rehtoreita. Suomessa voitaisiin kokeilla mallia, joka on toiminut Ruotsissa vuodesta 2013. Ajatuksena on, että näillä "koulunkehittäjäopettajilla" tulee olla mahdollisuus kehittyä työssään
ja tehdä uraa opettajina. Toimenkuvaan kuuluisi opetuksen lisäksi toisten opettajien mentorointi, koulun-, opetuksen ja opetusmetodien kehitys yms. Opetusvelvollisuus on pienempi kuin muilla opettajilla ja täten saadaan aikaa tärkeälle kehitystyölle ja työkaverien innostamiselle. Idean ideakuulutukseen antoi Minttu Myllynen.
57
MITÄ TEHTIIN?
Ennakoiva OPS
Työpajassa foorumi. Voit seurata kokeilujen edistymistä verkkosivuilta tai Facebook-ryhmästä.
IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN
Miten opetuksessa ja koulun arjessa voitaisini ottaa paremmin huomioon oppijan omat kiinnostuksen kohteet? Voisiko osa opetussisällöistä olla opiskelijoiden itsensä kehittämiä? Lisäksi ideassa pohditaan, miten ennakointi tuodaan osaksi opetusta. Idean ideakuulutukseen antoi Seija Kiiskilä.
Unelmaklubi IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN
Unelma-klubin tavoitteena on tuoda esiin opiskelijoiden vahvuuksia ja sitä kautta helpottaa omien unelmien tunnistamista. Unelma-klubi toimisi yhteisöllisesti niin verkossa kuin fyysisesti. Unelma-klubilla etsitään ja testataan opiskelijan omia vahvuuksia ja voimistetaan niitä edelleen. Klubilaisilla olisi oma
tukitiimi, joka luodaan ryhmän tarpeista käsin. Tiimissä voi olla mukana muun muassa asiantuntijoita, yrityselämän sponsoreita, koulumaailman edustajia, yhdistyksiä ja oppilaiden vanhempia. Tukitiimi on mukana sparraajana, auttaa yhteyksien luomisessa sekä käytännön askeleiden ottamisessa kohti omia unelmia. Idean ideakuulutukseen antoi Riitta-Elisa Juntunen.
58
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja
TYÖPAJA I
Education Model Canvas 0.1
Qui temolupicab in et ea audignim expliqui re, que nus, officium comniae lam ut dolor apitate mporemquis sum aceris ea vel is conempore, consequis dolessi officia volorehenim laccumquam coOtatias pidemol uptatibus etum quissimusa quiam, id et fugiat illores totatet qui ipsunt pos rerupit iasinihil molores magnis ra quas ratur, sim venda voluptae providit adisit s
Haaste ja idea MITÄ HAASTETTA IDEA RATKOO?
KUVAILE IDEA, JOLLA HAASTE RATKAISTAAN
Levittäminen KENELLE IDEA MYYDÄÄN?
Seuraavat askeleet PROSESSI IDEAN VIEMISEKSI ETEENPÄIN
KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET
PROSESSI IDEAN VIEMISEKSI ETEENPÄIN
MITÄ KANAVIA MYYNNISSÄ TULISI KÄYTTÄÄ?
Mikä muuttuu? SYSTEEMI- JA ORGANISAATIOTASOLLA?
Kenelle KETKÄ HYÖTYVÄT RATKAISUSTA?
Rahoitus MISTÄ RAHOITUS KOKEILUVAIHEESEEN?
YKSILÖ- JA OPPIJATASOLLA?
MIKÄ ON IDEAN ANSAINTALOGIIKKA?
Faktat MITÄ TIEDETÄÄN JO (FAKTAT, TRENDIT, TUTKIMUKSET)
??? MITÄ EI VIELÄ TIEDETÄ?
59
#uusikoulutus
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
Suositukset
Työpaja 2 to 16.4.2015 Toinen työpaja kestää yhden päivän ja sen tavoitteena on laatia suosituksia. Simuloimme sitä, miten foorumin esille nostamia tärkeitä viestejä voitaisiin huomioida kansallisessa päätöksenteossa. Miten toivoisimme, että suosituksemme näkyisivät hallitusohjelmaa laadittaessa, millaisia tavoitteita sinne tulisi kirjata ja miten ne tulisi toteuttaa. Kysymme ja keskustelemme alustajien kanssa myös siitä, miten päätöksenteon tulisi muuttua ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Paikkana Sitran työpajatila
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
Foorumin sanoma
Työpaja 3 ke 6 - to 7.5.2015 Kolmas eli viimeinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan aikana on tarkoitus kirkastaa viestimme uudesta koulutuksesta ja koota yhteen kokeiluista saadut opit. Tavoitteena on tunnistaa ne ideat, jotka soveltuvat kokeilujen jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi ja löytämään intressitahoja, jotka vastaisivat jatkossa toiminnasta. Suunnittelemme myös yhdessä, miten foorumin sanomaa ja esille nostettuja tärkeiksi koettuja asioita viedään eteenpäin ja miten eri verkostot ja tahot sitoutetaan mukaan muutokseen. Työpaja huipentuu paneeliin, jossa foorumi esittää viestinsä sparrausryhmän jäsenille. Konkreettisena suunnittelun kohteena on yhteinen lopputapahtumamme: Keitä haluamme kutsua? Missä tapahtuma pidetään? Mitä tavoittelemme ja millä nimellä sitä kutsumme? Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun lähistöllä
UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja
Visio et s k u t i s o u S t u l i e Kok
Loppu tapahtuma to 4.6.2015 Tapahtuma päättää foorumin yhteisen prosessin, mutta aloittaa laajemman yhteiskunnallisen keskustelun. Tapahtuma on foorumin sanoman levittämiselle ja verkoston aktivoimiselle merkittävä tilaisuus. Samalla vietämme myös foorumin karonkkaa ja juhlimme kesän alkua. Tiedekeskus Heureka
Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin? Kuinka vaalimme koulutuksellista tasa-arvoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa? Miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen? Tulisiko koulutusjärjestelmän perustua perinteisten oppiainejakojen sijaan ilmiölähtöisyydelle? Piileekö koulutusbisneksessä Suomen kilpailuvaltti tulevaisuudessa?
sitra.fi/uusikoulutus facebook.com/uusikoulutus #uusikoulutus