Page 1

Versio

06

UUSI KOULUTUS

FOORUMI

Työkirja

AIKATAULU

Orientaatiopäivä

11.12.2014

Seminaarijakso

20.–22.1.2015

Ulkomaan ekskursio

8.–12.2.2015

Työpaja I

17.–18.3.2015

Työpaja II

16.4.2015

Työpaja III

6.–7.5.2015

Lopputapahtuma

4.6.2015


2

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Uusi koulutus -foorumi toteutettiin erimittaisissa jaksoissa 11.12.2014–4.6.2015 . Näiden jaksojen aikana luotiin yhteistä näkemystä siitä, millaisia käsityksiä ja ilmiöitä uuteen koulutukseen liittyy, tämän jälkeen valittiin ne haasteet, joita haluttiin työstää ja lähdettiin etsimään konkreettisia ratkaisuja näihin kysymyksiin. Foorumi päättyi kesäkuussa 2015, jolloin kerrottiin sen lopputuotoksista, opeista ja sanomasta. Tällöin olimme määritelleet uuden koulutuksen vision ja laatineet siihen liittyviä suosituksia toimenpiteiksi sekä tehneet useampia käytännön kokeiluja ja levittäneet jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja. Foorumin aikana syntyneet oivallukset ja tuotetut materiaalit on koostettu joka jakson jälkeen tähän työkirjaan, josta on koostunut foorumin yhteistä matkaa kuvaava raportti. Foorumin prosessiin oli kytkettynä myös poikkiyhteiskunnallinen sparrausryhmä, jonka jäsenet halusivat seurata foorumin työskentelyä, sparrata ja auttaa viestien vaikuttavuuden edistämisessä. Sparrausryhmään kuuluivat: Anita Lehikoinen, OKM Heljä Misukka, OAJ Tuula Haatainen, Kuntaliitto Tommi Laitio, Helsingin kaupunki Saku Tuominen, Idealist Oy Päivi Castrén, Wärtsilä Oy Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto

#uusikoulutus


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Kokeilut Verkostot

Avoin viestintä Asiantuntijaluennot

Dialogisuus Työpajatyöskentely

3


UUSI KOULUTUS -FOORUMI

Prosessikuva

Orientaatio 11.12.2014

Seminaari

20-22.1.2015

Ekskursio

8.2.-12.2.2015

Työpaja I

17-18.3.2015

Verkostot ja vuorovaikutus

Ideakuulutus

Kokeilut

Teemat Kysymykset

Visio Haasteet

Ideat Väitteet

Muutoksen askeleet ja toimijat


Tyรถpaja II 16.4.2015

Tyรถpaja III

6.5.-7.5.2015

Rakkaudesta oppimiseen tilaisuus 4.6.2015

Visio Suositukset Kokeilut

Suositukset

Foorumin sanoma


6

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Foorumin osallistujat ystäviensä kanssa. Koulutukseltaan hän on KTM Helsingin Kauppakorkeakoulusta.

ivistys

Yleiss

Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomat Työskentelen toimittajana Helsingin Sanomien featuretoimituksessa. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset muutokset ja pitkät historialliset kaaret, joita haluan lähestyä ihmisten tarinoiden ja arjen ilmiöiden kautta. Olen utelias ja innostun herkästi.

aisuus

vert Yhden Aleksej Fedotov Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto

Aktivisti ja maailmankansalainen. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n puheenjohtaja 2012-2015 ja ammatillisen koulutuksen intohimoinen kehittäjä.

us Innost Kirsi Harra-Vauhkonen Sanoma Pro Oy Kirsi Harra-Vauhkonen on urallaan kehittänyt, markkinoinut ja myynyt uuden teknologian mahdollistamia tuotteita ja palveluita asiakkaiden tarpeisiin kansainvälisillä ja kotimaisilla markkinoilla, Nokialla ja Googlen palveluksessa. Suomen johtavan oppimateriaalikustantajan Sanoma Pro:n toimitusjohtajana Kirsin tehtävänä on digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen tuoda suomalaiseen koulumaailmaan ratkaisuja, jotka tukevat opettajaa työssään ja innostavat oppilaita entistäkin parempiin oppimistuloksiin. Vapaa-ajallaan Kirsi liikkuu monipuolisesti ja viettää aikaa perheen ja

omuus

Siilott Sami Honkonen Reaktor Oy

Toimin Reaktorilla kehitysjohtajana. Kirjotan blogia johtamisesta ja systeemiajattelusta. Laulan death metal bändissä. Pidän mustikoista.

elu

Ravist Jan-Markus Holm EduCluster Finland Oy

Jan-Markus Holm is the CEO of EduCluster Finland making international educational service business. He has the main professional background in leadership and management of educational institutions. He has been working at different positions, such as principal/rector and director of education and training as well as lecturer and teacher for over ten years. His main academic subjects at the master's level are physics, computational science, and pedagogy. He also has a qualification on professional leadership and management, as well as further special vocational qualification on business management and leadership. He also has status of approved member of board of directors. At the time being he also studies in a program of Leading Service Business as part of eMBA. Holm has been working as a researcher for several years and has completed his doctoral dissertation on applied physics in the fields of physical modeling, signal processing, virtual environments and human-computer interaction. Holm has obtained knowledge on international business as founder, partner and chairman

of the board in Mobiletools International Ltd. He has also been working as a part-time consultant for over 15 years. He lives in Jyväskylä City, Central Finland. He is married and has two children. His hobbies are for instance violin and guitar playing, gym sports and Rotary International.

n ämine Kehitttuminen Onnis

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toiminnan ja hän on myös Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsen. Tässä keskeinen osa-alue on suomalaisen koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen - näkökulmana erityisesti elinkeinoelämän ja teollisuuden tuleva kilpailukyky.

Flow

Mervi Jansson Omniao

Lauri Järvilehto Filosofian akatemia

Mervi Jansson (MBA), toimii oppimiskumppanuuksien johtajana Omniassa vastaten koulutusvientiin liittyvistä uusista avauksista ja strategisista kumppanuuksista. Mervi on ollut kehittämässä kansallisesti ja kansainvälisesti palkittua InnoOmniaa, uudenlaista ammatillisen oppimisen ja yrittäjyyden keskusta ja toimintakonseptia. Hän on vastannut uusia oppimisratkaisuja kehittävistä hankkeista, suunnitellut ja vetänyt täydennyskoulutusta koti- ja ulkomaisille opettajaryhmille. Ennen Omniaan tuloaan hän toimi yrittäjänä sekä myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä.

Lauri Järvilehto, FT, on metafyysinen tutkimusmatkailija ja Sherlock Holmes -fani. Hän on Filosofian Akatemian perustaja ja kirjoittanut useita bestsellerteoksia ajattelusta, työstä ja oppimisesta. Lauri on valmentanut johtajia suomalaisyrityksissä ja luennoinut laajalti yliopistoissa ympäri maailmaa. Laurin intohimona on tutkia ja oivaltaa uusia asioita ja rakentaa löydöksistään uusia ihmisten hyvinvointia lisääviä ratkaisuja.

murros

isuus Tuleva lu

Ajatte

Laura Juvonen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Laura on erikoistunut toimimaan julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa, tavoitteenaan luoda edellytyksiä ja mahdollisuuksia kasvuun ja uudistumiseen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus innovaatioekosysteemien rakentamisesta ja uusien teknologioiden kaupallistamisesta. Hänen vahvuuksiaan ovat poikkileikkaavat alueet, kuten uudet materiaalit, laskenta ja mallinnus sekä kestävä talous. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori. Elokuussa 2014 Laura otti vastuulleen

Jari-Pekka Kaleva Neogames Finland ry Toimin Euroopan pelinkehittäjien kattojärjestön EGDF:n COO:na ja hoidan samalla Suomen pelialan kattojärjestön Neogamesin politiikka-analyytikon tehtäviä. Muun työni ohessa seuraan tiiviisti opetuspeleihin liittyvien teknologisten, kaupallisten, sisällöllisten ja yhteiskunnallisten haasteiden kehitystä sekä pyrin osaltani turvaamaan, että Suomen pelialan koulutus pysyy alan nopean kehityksen perässä.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

us

staisu

speru saami

O

CV: Yhteiskuntatieteiden tohtori (Treen yliopisto), lukuisia mm. johtamisen lyhytkursseja. Henk. koht. CV: Naimisissa 32-vuotta. Kaksi aikuista lasta.

Bob Karlsson Opetushallitus

Toimin Opetushallituksessa ruotsinkielisen koulutuksen johtajana. Työhistoriaan mahtuu 8 vuoden matematiikan ja fysiikan yläkouluopettajan jakso, 4 vuoden rehtoripesti ja reilut 10 vuotta sivistystoimenjohtajana. Olen kolmatta vuotta OPH:ssa - ja täytin keväällä 50.

Muutos Maarit Korhonen Turun kaupunki Olen Maarit Korhonen, luokanopettaja Turusta. Olen tehnyt luokanopettajan töitä 32 vuotta ja kirjoittanut työstäni kaksi pamflettia: Koulun vika? ( 2012) ja Herää, koulu! (2014). Tällä hetkellä olen kiinnostunut koulun kaikkinaisesta muuttamisesta. Vapaa-ajallani olen mökillä kalastamassa tai lempikaupungissani Lontoossa.

minen

a Oivalt Tapio Kujala Kansanvalistusseura

Työ CV: Olen rakentanut osaamistani sivistyksen, tutkimuksen, viestinnän, vaikuttamisen sekä yhteistyöverkostojen maailmassa. Uskon, että pystyn hyödyntämään ja edelleen kehittämään tätä osaamistani Uusi koulutus-foorumissa yhdessä muiden kanssa. Tunnen hyvin suomalaisen ja eurooppalaisen aikuiskoulutuksen tilanteen. Omaan kokemusta kansainvälisistä viestintähankkeista Euroopassa ja Lähi-idässä. Opinnot

us

Luovu

Hän on paneutunut erityisesti muotoilun strategiseen rooliin julkisen sektorin suunnittelu- ja kehityshankkeissa sekä monialaisiin innovaatioprosesseihin. Tämän lisäksi häntä kiinnostaa erityisesti arvoverkot sekä muutosjohtaminen innovoinnin välineinä. Tätä ennen hän on toiminut erilaisissa muotoilun suunnittelutehtävissä 10 vuoden ajan. Vapaa-aikanaan hän harrastaa triathlonia, lukemista ja ulkoilua.

Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopisto Kristiina Kumpulainen on kasvatustieten professori Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Hän johtaa esi- alkuopetuksen tutkimusryhmää, joka keskittyy lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimukseen formaaleissa ja informaaleissa kasvuympäristöissä. Tutkimuksen ytimessä ovat oppimisen ja kehityksen kulttuuriset, relationaaliset ja emotionaaliset prosessit, omaehtoinen oppiminen, lasten toimijuus, osallisuus ja sisukkuus, leikki ja luovuus, mobiilioppiminen sekä lasten hyvinvointi. Tutkimusryhmä toimii aktiivisesti koulujen, päiväkotien ja kulttuurilaitosten kanssa yhteiskehittäen ja tutkien oppimisen ympäristojä, välineitä sekä pedagogisia käytäntöjä. Tutkimusryhmän toiminta linkittyy opettajankoulutuslaitoksen Playful Learning Center:in yhteyteen. Kristiina vastaa ‘Positiivinen pedagogiikka: Käytäntöjä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi’ kansallisesta opettajien täydennyskoulutusohjelmasta. Kristiina on innostunut lasten digitaalisesta oman elämän ja tunnetilojen dokumentoinnista sekä visuaalisuuden voimasta.

inen

Oppim

Nina Lahtinen Opetusalan ammattijärjestö Nina Lahtinen on koulutukseltaan kasvatus- ja oikeustieteen maisteri. Hän ehti toimia liki kymmenen vuotta luokanopettajana ennen kuin siirtyi ratkomaan opetusalan oikeudellisia kysymyksiä. Hän on ollut töissä muun muassa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen työmarkkinalakimiehenä, Etelä-Suomen lääninhallituksessa sivistystoimen tarkastajana ja Kuntaliitossa lakimiehenä. Tällä hetkellä hän toimii kehittämispäällikkönä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä Oppilaan oikeudet ja vanhemman vastuu 2012.

a

Jatkuv Jarkko Lahtinen Kuntaliitto

erkko

Arvov Mikko Kutvonen Toimiva Kaupunki

Mikko Kutvonen (TaM, IDBM) on kaupunkien muotoilukyvykkyyksiä kehittävän Toimiva kaupunki –hankkeen kaupunkimuotoilija.

Olen koulutukseltani lastentarhanopettaja ja kasvatustieteen maisteri. Lisäksi olen ollut mukana monissa johdon valmennusohjelmissa ja muissa koulutuksissa laajentamassa osaamistani. Työkokemukseni on ensisijaisesti varhaiskasvatuksen parista lastentarhanopettajasta päiväkodinjohtajan kautta päällikkötehtäviin. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut Suomen

Kuntaliitossa varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijana. Työtehtävieni lisäksi olen ollut mukana kehittämässä erilaisia varhaiskasvatuksen valtakunnallisia koulutus/messutapahtumia. Lisäksi olen ollut perustamassa Liikkuvat päiväkodit ry:tä, jonka tehtävänä on alle kouluikäisten lasten liikunnan/liikkumisen lisääminen. myös Valo ry:n (ent. Nuori Suomi) hankkeet ovat minulle tuttuja. Olen myös mukana opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat ry:ssä, minkä toiminnan kautta koulutuskenttämme on tullut tutuksi laajemminkin. Olen erittäin kiinnostunut varhaiskasvatuksen roolista, paikasta ja kehittämisestä yhteiskunnassamme, erityisesti ajateltuna palvelua lapsen tarpeiden näkökulmasta. Olen myös kiinnostunut koulutusjärjestelmästämme riittävän osaavien työntekijöiden saamiseen liittyen.

7


8

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Ilo Maisa Lehtovuori STT-lehtikuva Työskentelen uutistoimisto STTLehtikuvassa digihankkeiden vetäjänä. Suhtaudun kehitykseen ja digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin intohimoisesti. Vuodenvaihteessa ryhdyn pienen tiimin kanssa rakentamaan uutta digitaalista palveluyksikköä, STT Digihubia, joka kehittää verkkojournalismia ja uusia, ketteriä ja innovatiivisia työtapoja sekä uutta liiketoimintaa, palveluita ja tuotteita. Taustaltani olen journalisti, ja vetänyt aiemmin STT:n deskitoimitusta - netti- ja radiouutisia, uutissuunnittelua sekä editointia - vuodesta 2010. Erityisesti täydennys- ja aikuiskoulutus ovat lähellä sydäntäni, sillä viimeistelen parhaillaan MBA-lopputyötäni innovaatiojohtamisesta Haaga-Helia ammattikorkeakouluun. Koulutuksesta ja sen kehittämisestä käytävään keskusteluun pääsen osallistumaan myös Haaga-Helian toimittajakoulutuksen neuvottelukunnassa, jossa toimin STT:n edustajana. Vapaalla tähtään ensimmäiselle maratonilleni ja ihmettelen maailmaa kahden alle kouluikäisen lapseni kanssa.

artikkeleita kansainvälisillä foorumeilla. Teemu tunnetaan erityisesti avoimen lähdekoodin oppimisympäristöjen, avoimen oppimisen sekä suunnittelu- ja muotoilumenetelmien asiantuntijana. Tällä hetkellä Teemu toimii myös korkeakoulun varadekaanina, vastuullaan korkeakoulun tutkimuksen (niin taiteellisen kuin tieteellisen) johtamien sekä viestintä.

idot

sen ta

Elämi

Petri Lempinen STTK Takanani on 25 vuotta koulutuspolitiikkaa opiskelijapoliitikkona, tutkijana, virkamiehenä ja edunvalvojana Suomessa, EU:ssa ja lähialueilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittisena asiantuntijana työskentelen pääasiassa ammattikorkeakoulujen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen parissa. Yritän ymmärtää uusien teknologioiden vaikutuksia työelämään ja sen osaamistarpeisiin. Näiden pitäisi heijastua myös koulutukseen ja nopeasti.

n

umine

Innost

Pertti Parpala Ritaharjun koulu

Immo Salo Ivorio Oy

Opetusalalla 25 vuotta, joista 21 vuotta esimiehenä; rehtorina, opetuslautakunnan esittelijänä opetuspäällikkönä ja opetustoimenjohtajana. Tällä hetkellä Ritaharjun monitoimitalon johtajana. Olen toiminut kouluttajana viimeisen 3 vuoden ajan lähinnä oppilaitoksen johtamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi yritystoiminnassa mukana noin kahden vuoden ajan. Kolmannen sektorin työssä mukana valmentajana, hallituksen jäsenenä noin 15 vuoden ajan. Minulla on vahva usko opetuksen ja oppimisen muutoksen mahdollisuuteen toimintakulttuurin muutoksen kautta, missä yhdessä tekeminen, rakenteiden muuttaminen, osaamisen hallinta ja uudenlaiset opetuksen ja oppimisen prosessit muutetaan ja näin mahdollistetaan jatkuva kehittyminen, ihmisenä kasvaminen, itsensä löytäminen. Tasa-arvo, toisen arvostaminen ja kyky ratkaista ristiriitoja ovat avainsanoja muutoksessa. Mottona: ' Tänään rakennetaan tulevaisuus'

Entrepreneur, public speaker (over 10 years), blogger and writer (4 books published about cloud computing and big data) focused on digitalisation and change management. Twitter: @ immon

us

Luovu

Ulla Nord Helsingin Diakonissalaitos Teemu Leinonen Aalto yliopisto TaT Teemu Leinonen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun medialaboratorion professori, tutkimus- ja opetusalanaan uuden median muotoilu ja oppiminen. Teemu on tutkinut erityisesti verkko-oppimisen välineiden ja menetelmien suunnittelua, kehittänyt kymmeniä verkko-oppimisen välineiden prototyyppejä ja julkaissut niistä tieteellisiä

Toimin Helsingin Diakonissalaitoksella Nuorten palvelualueen johtajana. Viimeiset vuodet olen ollut aktiivisesti kehittämässä vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten matalan kynnyksen palveluita sekä koulutusta. Vapaa-aikani kuluu lukemisen, urheilun ja ruuanlaiton merkeissä, mielellään Italialaiseen tyyliin.

saatio

li Digita

nen

Jokai

Leena Pöntynen Ylöjärven kaupunki 36-vuotias opetuspäällikkö Pirkanmaalta, aikaisempi työura musiikkiluokanopettajana ja rehtorina pääkaupunkiseudulla. Erityisenä ammatillisena kiinnostuksen kohteena opetussuunnitelman uudistaminen sekä peruskoulujen ja niiden johtamisen kehittäminen. Naimisissa, kaksi lasta. Harrastukset tällä hetkellä golf ja Fustra. Koulutukseltani olen KM

n

umine

Innost

Tiina Silander Jyväskylän yliopisto Koulun, oppimisen ja opettajankoulutuksen kehittäminen innostaa ja inspiroi minua. Työskentelen Jyväskylän yliopistossa Opettajankoulutuslaitoksen johtajana. Päätehtäväalueisiini kuuluu henkilöstö- ja talousasioiden lisäksi opetussuunnitelma ja sen kehittäminen. Mielenkiintoni kohteita ovat mm. koulun ja opettajuuden murros, opettajankoulutuksen ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuurien tulevaisuusorientoitunut kehittäminen sekä uudenlaisten oppimisympäristöjen visiointi. Laitoksella toimii Tulevaisuuden koulu- ryhmä, jonka jäsen olen. Taustaltani olen luonnontieteilijä (limnology) ja biologian opettaja. Kasvatustieteen tohtoriväitöksessä tutkin yläkoululaisten oppilaiden käsityksiä ja käsitteellisen muutoksen prosessia ilmastonmuutokseen liittyen.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

rvoset Tasa-lalisuudet o mahd

Kasvu Mika Sivula Pielaveden kunta

Esa Suominen Valtiovarainministeriö

Toimin kunnanjohtajana PohjoisSavossa sijaitsevassa luonnonkauniissa, vajaan 5000 asukkaan Pielaveden kunnassa. Aikaisemmin toimin pitkään poliittisissa avustaja- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutuspolitiikkaa nähty ja tehty niin tutkintoon kuuluvan opettajankoulutuksen, opiskelijapolitiikan, kunnallisten luottamustehtävien, koulutuspoliittisten asiantuntijatehtävien ja nykyisin yhden koulutuksenjärjestäjän ylimmän johdon piirissä. Valmista ei kuitenkaan ole vielä tullut.

36-vuotias valtionvarainministeri Antti Rinteen (sd.) valtiosihteeri. Naimisissa, kaksi poikaa, koti Itä-Helsingin Myllypurossa. Alunperin kotoisin Kaarinasta Turun lähistöltä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta, pääaineenani sosiologia. Ennen nykyistä työtä olen toiminut erityisavustajana opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä liikenne- ja viestintäministeriössä, hallintopäällikkönä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssa sekä poliittisen osaston päällikkönä SDP:n puoluetoimistolla. Harrastan lukemista ja kirjoittamista, merkittävimpiin omiin julkaisuihin lukeutuvat Taloutta työväelle - markkinaliberalismin myyttejä murtamassa (Into Kustannus 2013) sekä Vapauden koulutuspolitiikka (Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 2011).

T

en

ppimin

llä o ekemä

Nuppu Stenros WÄRK ry Olen 33-vuotias media-ammattilainen sekä WÄRK ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kokeilukulttuuria, oivaltamista ja vertaisoppimista vuosittaisen WÄRK:fest tapahtuman kautta. Päivätyökseni teen televisiota, toimitan, tuotan ja toisinaan juonnan. Viimeisimpänä duuninani olin Docventuresin tuottajana Rikun ja Tunnan putiikissa Gimmeyawallet Productionsilla. Tällä hetkellä olen vanhempain vapaalla. Minua kiinnostaa maker-kulttuuri, matalan kynnyksen kokeilut, itse tekeminen, yhdessä oppiminen, monialaiset tiimit, avoin jakaminen ja digitaalinen teknologia.

ia

katem

Tiimia

Heikki Toivanen Tiimiakatemia Global Partus Toimin oppimisen vallankumous-busineksessä Tiimikatemia Global Partuksen strategina. Tehtäväni on huolehtia, että Tiimiakatemia-heimo elää johtavien ajatuksen mukaan, meillä on riittävät resurssit ja kehitymme aikataulussa visiomme mukaan: ”Tiimiakatemian visiona on olla maailman vetovoimaisin yhteisö oppia ja toteuttaa tiimivalmennusta. Pitkäaikainen visio: Perustamme oman yksityisen, verkottuneen yliopiston, joka on erikoistunut tiimioppimiseen, tiimijohtamiseen, tiimiyrittäjyyteen ja tiimivalmentamiseen 19.11.2037. ” Olen aina ollut erilainen oppija. Minulla

on kohtuullinen lukuhäiriö, joten vieraiden kielien oppiminen on erilaista, kirjoittamassani tai puhumassani tekstissä on aina virheitä ja lukeminen on hitaampaa. Minulle koulun pänttäyssysteemi ei toimi. Opin enemmän itse lukemalla, dialogin kautta lukion bourbon-jengissä ja ylioppilaskuntatoiminnassa sekä tekemällä itse rahat teekkarien pitkille ekskursiolle ympäri Suomea ja maailmaa. Näistä oppimisen haasteista huolimatta tein lopulta DI-työni englanniksi, olin mukaan Japanissa perustamassa uutta konttoria, sain olla Metsossa (Valmetissa) mukana luomassa uutta businestä ja sain myös tohtorihatun käyttöoikeuden. Jyväskylän Tiimiakatemian tiimivalmentajana opin jotain perusteita tiimivalmentamisesta.

o

ksen il

u Oivall

Anu Urpalainen Eduskunta Hei! Olen Anu Urpalainen, Imatralta kotoisin oleva 48 v kasvatustieteiden maisteri. Olen toiminut luokanopettajana 15 v ja rehtorina 6 v. Tällä hetkellä olen Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja. Olen perustuslakivaliokunnan vpj, tarkastusvaliokunnan jäsen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja hallintovaliokunnan varajäsen.

ti

Educa

encies

merg on in e

Laura Vanhanen Kirkon Ulkomaanapu Kasvatustieteiden maisteri Laura Vanhanen työskentelee Kirkon Ulkomaanavun Oikeus koulutukseen -ohjelman asiantuntijana. Työn tavoitteena on tukea lasten ja nuorten pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin maailman hauraimmilla alueilla, kuten Haitissa ja Eritreassa.

Aiemmin Vanhanen on työskennellyt eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajana, ylioppilasliikkeessä ja Euroopan parlamentissa. Luokanopettajaksi hän valmistui Oulun yliopiston kansainvälisestä Intercultural Teacher Education -maisteriohjelmasta. Vanhanen on kirjoittanut pro gradu -työnsä korkeakoulupolitiikan muutospaineista keskittyen kansainvälisen toiminnan motiiveihin, koulutuksen kaupallistumiseen sekä koulutusviennin ja kehitysyhteistyön ajankohtaiseen problematiikkaan. Vanhanen on opettanut globaalikasvatuksen teemoja sekä perusasteella että lukioissa niin ihmisoikeuksista, ympäristökysymyksistä, kulttuurien välisestä vuoropuhelusta kuin sovittelusta konfliktinehkäisytyössä.

enä Ihmis

kasvu

Milma Arola Sitra Olen koulutus- ja HR-alalla työskennellyt sosiologi. Tällä hetkellä työskentelen Sitrassa HR-asiantuntija. Koulutusta olen tarkastellut työurallani monesta näkökulmasta: opetushallinnosta, oppilaitoksesta sekä koulutusta ostavan työnantajan roolista käsin ja toisaalta omien opettajan opintojen kautta. Erityisesti mieltäni askarruttavat koulutuksen ja työelämän kohtaamiset sekä koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu.

9


10

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Sitralaiset Me huolehdimme foorumin suunnittelusta, järjestelyistä ja viestinnästä. Tulet foorumin aikana tapaamaan myös muita sitralaisia.

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@sitra. fi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Jonna Aakkula assistentti

Tapio Anttila asiamies

Päivi Hirvola johtava asiantuntija

Jonna vastaa foorumin käytännön järjestelyiden sujuvuudesta ja toimii yhteyshenkilönä osallistujiin päin. Jonna huolehtii, että jokainen tietää missä tulee olla mihinkin aikaan sekä hoitaa tarvittaessa matka- ja majoitusjärjestelyitä.

Tapio johtaa Sitran koulutustoimintaa ja tukee foorumin työskentelyä. Tapio on yhteyshenkilö foorumin sparrausryhmään päin ja auttaa foorumin vaikuttavuuden edistämisessä.

Päivi vastaa siitä, että laajempi Uusi koulutus –verkosto on kytketty mukaan foorumin työskentelyyn ja että verkoston kanssa käydään aktiivista keskustelua. Päivi fasilitoi työpajoja ja järjestää tapahtumia erityisesti kun ne liittyvät foorumille tärkeisiin sidosryhmiin ja vaikuttavuuden varmistamiseen.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Riina Kopola avustava asiantuntija

Hannele Laaksolahti asiantuntija

Kalle Nieminen avustava asiantuntija

Heli Nissinen asiantuntija, viestintä

Riina avustaa foorumin sisältötyössä ja rekrytoi asiantuntijoita eri jaksoille. Riina huolehtii, että jokaisen jakson lopputuotokset tulee kerättyä talteen, tukee työpajatyöskentelyä ja kirjaa tärkeimmät huomiot ylös.

Hannele vastaa foorumin eri jaksojen suunnittelusta ja huolehtii, että punainen lanka kulkee alusta loppuun saakka. Hannele fasilitoi foorumin työpajoja ja huolehtii että jaksojen aikana päästään sovittuihin tavoitteisiin.

Kalle vastaa erityisesti foorumin kokeilujen suunnittelusta, ideakuulutuksesta ja kokeilujen toteutuksesta. Kalle vetää myös foorumin työpajoja ja huolehtii että työskentely on suunniteltu materiaaleja myöten käyttäjäystävällisesti.

Heli työskentelee Sitran viestinnässä ja vastaa foorumin ulkoisesta viestinnästä. Heli huolehtii, että foorumin viesteistä kerrotaan verkossa avoimesti ja edistää foorumin näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

11


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

t a m Tee t e s k y m y Kys


Orientaatiopäivä to 11.12.2014 Tapaamme toisemme orientaatiopäivässä ensimmäisen kerran. Tällöin on tarkoitus ottaa pohjaksi ennakkomateriaalit, kyselyiden vastaukset sekä erilaisten ennen foorumia toteutettujen sidosryhmätapaamisten tuotokset ja viestit foorumille. Tärkeimpänä tavoitteena orientaatiotapaamisessa on toisiimme tutustuminen ja tehdä näkyväksi erilaiset teemaan liittyvät näkemykset. Keskustelemme siitä, millaisen verkoston foorumimme muodostaa ja miten viestimme avoimesti ulkopuolelle. Orientoidumme foorumiin, sovimme työskentelytavoista sekä keskustelemme odotuksista ja toiveista. Tutustumme foorumin sparrausryhmään videoblogien avulla. Aloitamme myös jo teeman rajaamisen määrittelemällä keskeisimpiä kiinnostuksen kohteena olevia kysymyksiä. Paikka Sitran työpajatila Orientaation jälkeen avataan verkkoon avoin ideakuulutus, jossa laatimienne kysymysten pohjalta pyydetään ideoita ratkaisuiksi, kokeiluiksi ja hankkeiksi. Teillä on merkittävä rooli ideakuulutuksen levittämisessä oikeille tahoille. Kuulutus on auki aina Työpaja I:seen asti.


14

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

ORIENTAATIO

Ennakkomateriaalia

Terveiset Uusi koulutus työpajasta 4.12.2014 Uudistuva järjestelmä Huomio detaljeista kohti kokonaisuudistusta! Koulutuskentällä kaivataan samanaikaisesti kansallista

 MISTÄ ON KYSE? 4.12. Järjestettiin työpaja, johon oli kutsuttuna yli 250 foorumille hakenutta, sekä muita koulutuskentän vaikuttajia. Työpajan tavoitteena oli kertoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiä ja evästyksiä käynnistyvälle foorumille.

kokonaisnäkemystä koulutuksen tulevaisuudesta, mutta kuitenkin autonomiaa oman laivan ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Uudistumisen ytimessä on ajan hermolla pysyminen. Kentän toimijoiden mukaan järjestelmän tulisi uudistua nopeasti mutta myös pitkäjänteisesti. Tärkeässä roolissa ovat yksittäiset päättäjät niin kansallisella kuin kuntatasolla sekä heidän ymmärryksensä tulevaisuuden koulutuksen kehittämistarpeista ja vaatimuksista. Koulutukseen käytettävien resurssien väheneminen huolestuttaa, mutta tästä huolimatta tärkeänä pidetään keskittymistä siihen, miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Instituutioiden uudenlaisen organisoimisen muodot ja johtamisen rooli puhuttavat kentän toimijoita. Eriarvoistuminen herättää huolta ja koulutuksen tasa-arvoa pidetään edelleen kaikkein tärkeimpänä arvona. Tasa-arvon ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tasapäistämistä: Koulutusjärjestelmän tulisi joustaa erilaisten taustojen, tarpeiden ja eri elämänvaiheiden mukaan. Oppijalähtöisyys ja oppimisen uudet tuulet Kouluissa ei viihdytä eikä oppiminen ole hauskaa. Mikä ratkaisuksi? Kentän toimijoiden ja asiantuntijoiden mukaan kysymysten esittäminen, intohimon sytyttäminen ja kannustavan ilmapiirin luominen tulisivat olla tulevaisuuden oppimisen lähtökohtia. Lapsia tulisi kasvattaa pienestä pitäen ratkomaan ongelmia, joihin ei ole olemassa oikeita tai valmiita vastauksia. Ilmiöpohjaisuuden ja oikeiden ongelmien ratkaisemisen monimuotoisin keinoin tulisi olla koulujen arkipäivää (mm. ilmastonmuutos, köyhyys, konfliktit). Oppimaan oppiminen ja tiedon yhdistely siirtyvät siis opetuksen keskiöön. Moninaisuus ja erilaisuus tulisi nähdä koulutuksessa vahvuutena. Opetusmenetelmissä tulisi kyetä huomioimaan erilaisten oppijoiden tarpeet paremmin. Oppijat ovat nykyisin valveutuneempia oman oppimisensa tarpeista, ja heillä on parempi pääsy tarvittavan tiedon lähteille. Kentän toimijoiden mukaan oppijoiden ääni tulisi saada paremmin esille. Perinteiset roolit koulussa muuttuvat ja opettajien osaamiseen kohdistuu isoja kehityspaineita. Opettajien koulutusta halutaan uudistaa ja mahdollistaa opettajille jatkuva kehittyminen työssä ja työn ohessa. Koulutus osana yhteiskuntaa Koulun rooli osana yhteiskuntaa on muutoksessa ja se on nähty erilaisena eri aikakausina. Kentän toimijat peräänkuuluttavat koulutuksen aktiivista ja avointa roolia osana suomalaista yhteiskuntaa sekä yksittäisen koulun tai oppilaitoksen merkitystä paikallisyhteisössä. Monet kokevat, että koulutuksen tulisi olla avoimemmassa yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. Koulun tulisi tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä eri yhteiskunnan sektoreiden ja muiden toimijoiden kanssa. Projektien ja käytännön tekemisen kautta oppimisesta tulee innostavampaa. Kokemukset koulutuksen toteuttamisesta yhteistyössä esimerkiksi yritysten, vanhainkotien ja kirjastojen kanssa ovat olleet hedelmällisiä. Myös sukupolvien välistä tiedonvaihtoa korostetaan.


15

Digiajan koulutus Koulun seinät eivät enää rajaa tavoitteellista oppimista. Luokkahuoneet ikään kuin räjähtävät, mikä johtaa fyysisen ja virtuaalisen maailman rajojen katoamiseen ja oppimisen kaikkiallisuuteen. Digitalisaatiosta seurannut muutos on ollut niin valtava, että koulutuskentän on nähty jääneen kehityksestä jälkeen. Keskustelua käydään oppimisen pelillisyydestä, digitaalisista työkaluista, sosiaalisen median roolista sekä tiedon avoimuudesta. Digitalisaation koetaan lisäävän epämuodollisen oppimisen mahdollisuuksia ja paineita epäformaalin oppimisen tunnistamiseen. Jo 15 vuotta sitten lapset oppivat englantia enemmän tv:stä ja peleistä kuin koulussa. Teknologia lisää myös uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen. Teknologiaa hyödyntämällä tavoitteellinen oppiminen voi tapahtua autenttisissa ympäristöissä, kuten metsässä tai museoissa, mikä puolestaan voi vahvistaa oppimisen kokemuksellisuutta.Digiratkaisujen kehittämisessä korostetaan rohkeaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Teknologiapainotteiset oppimisympäristöt haastavat myös oppimistavoitteet sekä arvioinnin.

Suomi edelläkävijänä Vaikka olemme Suomessa pitkään olleet maailman huippujen joukossa koulutuksessa, ovat oppimistulokset olleet kouluissa laskussa vuodesta 2006 lähtien. Yliopistomme eivät sijoitu kansainvälisten huippujen joukkoon. Jotta voimme edelleenkin olla koulutuksen mallimaa, tarvitsemme rohkeaa uudistumista. Omaan erinomaisuuteen ei saa tuudittautua ja suomalaistenkin olisi hyvä olla kärryillä siitä, mitä muualla tehdään. Suomi ei yksi ratkaise globaaleja haasteita vaan yhdessä muiden kanssa. Hyviin ulkomaisiin käytäntöihin tutustuminen ja toimintamallien kerääminen olisi tärkeää oman uudistumisen kannalta. Kiinnostavina esimerkkeinä ovat kentän toimijat maininneet muun muassa Saksan oppisopimuskoulutusmallin, Viron hyödyntämän digitaalisen oppimisen ekosysteemin sekä Puolan koulutusjärjestelmäreformin. Huolestuttavina esimerkkeinä on mainittu Ruotsin huonontuneet oppimistulokset, opettajien profession arvostuksen lasku sekä eriarvoistuminen globaalisti. Kansainvälistymisen mahdollisuuksista ollaan yhtä mieltä, mutta sen hyödyntäminen on meille helpommin sanottu kuin tehty. Maailmanlaajuinen koulutusbisnes kasvaa ja kilpailu kovenee. Suomalaisilla oppilaitoksilla ja yrityksillä on mahdollisuus lähteä kilpailuun määrätietoisesti: Koulutusvienti on valtava mahdollisuus ja maassamme olevalle huippuosaamiselle on kysyntää.

Osaaminen, tiedot ja taidot Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia ja näkemyksiä. Yhtä tärkeinä koulutuksen lähtökohtina pidetään ihmisen kokonaiskasvun tukemista ja tulevaisuuden kompetensseihin ja työelämän muutokseen vastaamista. Ihmisiltä odotetaan nykyisin yhä enemmän oman osaamisensa tunnistamisen taitoja ja osaamisen näkyväksi tekemistä. Puhutaan että tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Kentän toimijat ja asiantuntijat korostavat, että opetuksessa tulisi löytää keino yhdistää tietojen omaksuminen, taitojen oppiminen ja luovuuden sekä innovatiivisuuden vahvistuminen. Työelämän muutos ja tulevaisuuden trendit haastavat koulutuskentän, koulutussisällöt ja menetelmät. Ennakointiedon hyödyntämistä koulutuksen suunnittelussa pidetään yhä tärkeämpänä vaikka kukaan ei voi täysin tietää, millaiselta tulevaisuus näyttää. Työelämässä uudistuminen edellyttää oppimista läpi elämän. Keskustelua käydään siitä, kenen vastuulla elinikäinen oppiminen on; oppijan, työnantajan, valtion vai oppilaitosten. Tiivistä yhteistyötä korostetaan koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen kentällä. Tärkeää olisi ylläpitää ihmisten oppimisen intoa ja taitoa läpi elämän.


16

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

ORIENTAATIO

Ennakkokyselyn tulokset

²² MISTÄ TÄSSÄ ON KYSE?

Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu Koulutus innostaa, inspiroi ja motivoi oppijoita

4,85

2,27

1. Tärkeys

Yhteiskunnassa on rohkeutta uudistaa koulua radikaalisti

4,19

1,62

Kuinka tärkeänä pidät väittämää uuden koulutuksen näkökulmasta?

Koulutuskentällä uskalletaan kokeilla

4,58

2,15

Opettajankoulutus on tulevaisuusorientoitunutta

4,19

2

Koulutusjärjestelmää kehitetään ketterästi ja joustavasti

4,15

1,96

Koulutus on oppijalähtöistä

4,42

2,28

Kaikilla kouluilla on resursseja käyttää teknologiaa monipuolisesti

4,15

2,15

Opetusteknologiaa kehitetään koulujen ja yritysten yhteistyössä

4,12

2,16

Koulutuspolitiikasta käydään avointa ja läpinäkyvää keskustelua

4,27

2,31

Opettajilla on riittävästi tietoa tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksista

4,12

2,17

Yhteiskunta tukee elinikäistä oppimista muuttuvissa työelämän tilanteissa

4,46

2,54

Koulutus kasvattaa epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä

4,19

2,31

Oppijoiden moninaisuus on koulutuksessa hyödynnetty vahvuus

4,08

2,21

Koulutusjärjestelmä tavoittaa tehokkaasti koulupudokkaat

4,12

2,36

Konkreettinen tekeminen ja kokeileminen ovat opetuksen arkipäivää

4,08

2,36

Opettajat osaavat käyttää uusia tietoteknisiä opetusvälineitä hyvin

4,12

2,43

Opetusta toteutetaan myös oppilaitosten ulkopuolella

3,92

2,42

Opetus tapahtuu ilmiölähtöisesti ainerajat ylittäen

3,88

1,88

Koulutuspolitiikassa tehdään rohkeita linjauksia

3,81

1,81

Opetussuunnitelma rakennetaan osallistavasti ja kokeilujen kautta

3,73

1,96

Koulutusta toteutetaan osana globaaleja verkostoja

3,68

2

Opetusmateriaalit ovat avoimesti kaikkien saatavilla

3,54

1,88

Opettajan rooli on olla valmentaja

3,84

2,21

Koulutuksen tehtätä on kasvattaa luovuuteen

3,85

2,23

Verkostoitumistaidot ovat koulutuksen keskiössä

3,77

2,16

Suomi on tietoteknisten sovellusten opetuskäytössä maailman edelläkävijä

3,65

2,12

Koulut tekevät yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa

3,85

2,33

Sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevasti osana opetusta

3,42

1,92

Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen ovat samanarvoisia

3,56

2,08

Virtuaalisia oppimisympäristöjä käytetään laajasti ja kaiken opetuksen tukena

3,54

2,12

MOOC:t (Massive Open Online Courses) ovat tärkeä osa koulutusta

3,17

1,78

Koulutusosaamista tuotteistetaan vientituotteiksi

3,42

2,04

Julkinen, yksityinen ja järjestösektori tekevät tiivistä yhteistyötä koulutuskentällä

3,88

2,52

Koulutus tukee yksilön elämänhallinnan taitoja

3,81

2,54

Opetusta järjestetään oppijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne huomioiden

3,69

2,42

Työssäoppiminen on merkittävässä osassa koulutuksessa

3,81

2,58

Suomi on koulutusviennin edelläkävijä

3,23

2,12

Pelillisyys on tärkeä osa oppimista

3,08

2

Oppilaitosten johtajat ovat ennen kaikkea muutosjohtajia

3,15

2,26

Koulutusta rahoitetaan entistä enemmän yksityisin varoin

2,54

2,13

2. Toteutuminen Kuinka hyvin väittämä toteutuu Suomessa tällä hetkellä?

TOTEUTUU HEIKOSTI

Vähiten tärkeänä pitämänne väitteet, jotka eivät toteudu

TÄRKEÄ

Uusi koulutus -foorumin osallistujille teetettiin ennakkokysely, jossa he arvioivat 75 väittämää kahdesta näkökulmasta


17

Tärkeimpinä pitämänne väitteet, jotka jo toteutuvat vähintään melko hyvin

²²TÄRKEYS

Koulutus kehittää aktiiviseen ja kriittiseen tiedon soveltamiseen

4,65

2,62

1 = Ei lainkaan tärkeää

Koulutus kehittää sosiaalisia taitoja

4,58

2,69

2 = Ei kovin tärkeää

Jokaisella koulutuksesta työelämään siirtyvällä on valmiudet itsensä kehittämiseen

4,62

2,81

Koulutus tähtää tiedon soveltamisen taitoon

4,46

2,65

Opettajien tiedot ja taidot ovat riittävällä tasolla

4,58

2,82

4 = Tärkeä

Koulutusjärjestelmä tuottaa osallistuvia ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä

4,38

2,65

Koulutuksen järjestämiseen varatut resurssit ovat riittävät

4,35

2,65

5 = Erittäin tärkeä

Koulutuksen tehtävänä on kehittää oppimaan oppimisen taitoja

4,65

2,96

Kouluissa viihdytään ja voidaan hyvin

4,35

2,67

Ongelmanratkaisutaito on keskeinen koulussa opittava taito

4,27

2,65

²²TOTEUTUMINEN

Eri koulutusasteet muodostavat joustavan kokonaisuuden ja oppimispolun

4,62

3,04

4

2,64

1 = Ei lainkaan hyvin

Koulutus ehkäisee syrjäytymistä yhteiskunnasta

4,38

3,12

2 = Ei kovin hyvin

Koulu huomioi erityisoppijoiden tarpeet

4,12

2,88

3 = Melko hyvin

Opettajat voivat työssään hyvin

4,15

3,05

Koulutus huomioi monikulttuurisuuden

3,92

2,92

Koulutus on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisin tekijä

4,31

3,31

Koulutus ei eriarvoista

4,04

3,08

4

3,04

Näyttötutkinnot vastaavat nykypäivän osaamistarpeita

Kaikilla on mahdollisuus elämän eri vaiheissa palata opiskelemaan Koulutus vaalii avoimuutta

3,96

3

Koulutus on tasa-arvoista

4,38

3,5

3 = Melko tärkeä

4 = Hyvin 5 = Erittäin hyvin

TOTEUTUU PAREMMIN

VÄHEMMÄN TÄRKEÄ

Vähiten tärkeänä pitämänne, jotka toteutuvat vähintäänkin melko hyvin Oppiminen tapahtuu tiimeissä ja projektiluonteisesti itsenäisen opiskelun sijaan

3,31

2,68

Kestävän kehityksen teemat ovat opetuksen keskiössä

3,31

2,79

Kansalaisyhteiskunnalla on vahva rooli koulutusjärjestelmässä

3,4

3

Koulutus tuotetaan tehokkaasti

3,62

3,23

Koulutusjärjestelmä on selkeä

3,77

3,46

Yksilöiden vastuu omasta oppimisesta on suuri

3,68

3,42

Koulutusta arvioidaan keskitetysti ja säännöllisesti

3,35

3,13

Koulutuksen kehittämishankkeita koordinoidaan keskitetysti

2,96

2,78

Suomi on koulutuksen mallimaa

3,77

3,69

Koulut toimivat autonomisesti ja vastaavat omasta kehittymisestään

2,76

3,25

Koulutuksen keskeinen tavoite on taata laaja yleissivistys

3,46

3,96

Julkisella sektorilla on päävastuu koulutuksen järjestämisestä

3,65

4,62

Koulutus on yksilölle maksutonta

3,52

4,65

Koulua kehitetään ennen kaikkea ylhäältä ohjaten

2,04

3,96


18

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

ORIENTAATIO

Keskeisimmät kysymykset

 MITÄ TEHTIIN?

Keskeisimmät kysymykset

Ryhmät määrittelivät teemojen alle keskeisimmät kysymykset, joihin foorumin tulisi heidän mielestään vastata.

Suomi edelläkävijänä :

1. Miten Suomea hyödynnetään uuden koulutuksen globaalina kokeilualustana siten, että se sparraa omaa yhteiskuntaa ja sitä kautta koulutusvientiä? 2. Miten lisätään koulutukseen kansainvälisyyttä, kehittäen kulttuurien ymmärrystä ja vuorovaikutustaitoja ja synnyttäen kansantaloudellista hyötyä? 3. Miten koulutusjärjestelmä vastaa entistä globaalimman työelämän murrokseen? 4. Miten saadaan käyttöön hyödyntämätön potentiaali, esim ammatillisen koulutuksen malli? 5. Miten fokusoidaan ja löydetään globaalit vahvuudet, esim yliopistojen keskittyminen vahvuusalueisiin? Osaaminen, tiedot ja taidot:

1 .Mikä on perusta, joka koulutuksen tulisi antaa kaikille muuttuvassa maailmassa? 2. Millainen muutos opetuksen kulttuurissa tulee tapahtua ja miten muutos tehdään? 3. Miten tuetaan omien tunteiden ja mahdollisuuksien tunnistamista, käsittelemistä ja hallintaa? 4. Voidaanko osaaminen, tiedot ja taidot sitoa "kouluun" instituutiona? 5. Miten työelämä ja tekemällä oppiminen rakennetaan osaksi oppimispolkua? Miten yksilöillä jo olemassa oleva osaaminen otetaan huomioon? Digiajan koulutus:

1. Mitkä ovat (digiajan) metataidot ja -tiedot? 2. Kuinka rohkeasti johdamme globaaleja verkostoja, tarjontaa, toimijoita ja mahdollisuuksia? 3. Miten koulutusta johdetaan siten, että pysymme nopeasti muuttuvan (digi)maailman tahdissa? 4. Kuinka personoidaan koulutusta ja samalla taataan tasa-arvoiset mahdollisuudet taustasta, paikasta, varallisuudesta yms. riippumatta? 5. Teknologiavetoisuuden sijaan, miten teknologia voisi tukea oppimisen tavoitteita? Oppijalähtöisyys oppimisen uudet tuulet:

1. Mikä on koulu? Voisiko se olla "koulu ilman rajoja" (luokka, ikä, aine, aika ja paikka)? 2. Miten oppimisympäristö tukee oppijan identiteettiä? 3. Millaista on vahvuuksiin perustuva arviointi? 4. Miten vahvistamme oppijan osallisuutta ja toimijuutta omassa oppimisessa? 5. Mitä on oppiminen nyt ja tulevaisuudessa?

 HUOM! 2. ja 4. kysymys päätyivät äänestyksessä tasatilanteeseen.

#uusikoulutus


19

Koulu osana yhteiskuntaa:

1. Miten ja millaista yhteiskuntaa koulu luo? 2. Miten tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin hankittua osaamista? 3. Miten varmistaa oikeudenmukainen lähtötaso ja yhdenvertaiset elämänmahdollisuudet lapsesta asti erilaisista taustoista tuleville? 4. Miten puretaan koulutuksen muodostamia tarpeettomia rajoja, esteitä ja umpiperiä? 5. Miten yhteiskunta varmistaa aidot ja joustavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille - myös työuran aikana, ja miten tämä rahoitetaan myös vähenevien resurssien maailmassa? Education - Solutions for global learning:

1. Miksi kaikkien oikeus oppia ei toteudu? Miten puretaan esteet? (Maksumuurit, sensuuri, osaamisen ja resurssien puute yms.) 2. Miten tuetaan ja mahdollistetaan virallisten järjestelmien ulkopuolista globaalia oppimista ja sen tunnustamista? 3. Mitkä ovat oppimisen kriittiset komponentit: seinätkö, vai jotain muuta? 4. Miten oppiminen saadaan nivottua saumattomasti osaksi koko elämään? Huom. hyvinvointi- ja työllisyysnäkökulmat. 5. Miten oppimisesta tehdään mielekästä kaikille? Uudistuva järjestelmä:

1. Miten uudistaa järjestelmä nopeasti, mutta pitkäjänteisesti? 2. Miten voisimme luoda järjestelmämme uudelleen säilyttämisen ja kehittämisen arvoisista asioista visio edellä? 3. Miten varmistetaan elinikäinen oppiminen vauvasta vaariin? 4. Miten olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää uudella ja paremmin kohdentuvalla tavalla? 5. Miten opettajuuden tulisi uudistua?

Ideakuulutus Ideakuulutus avataan tammikuun puolessa välissä. Ideakuulutukessa kuka vain voi ilmoittaa ideansa tai ilmiantaa hankkeensa, joka ratkaisee jotakin foorumin asettamista kysymyksistä. Ideoista käydään avointa keskustelua verkossa. Muutamia foorumin valitsemia ideoita tullaan kokeilemaan yhdessä idean antajan kanssa.

 MITÄ TEHTIIN? Jokaisen teeman alta äänestettiin kaksi kysymystä, joihin halutaan etsiä vastauksia ideakuulutuksella. Punaisella merkityt kysymykset nostetaan ideakuulutukseen.


20

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

ORIENTAATIO

Ajatuksia ja oivalluksia jaksolta

««

Aleksej Fedotov

@Afedoto

#uusikoulutus omassa ryhmässä puhutaa bloggauksesta. Mistä löytää aikaa hiota timantteja? Miten herättää keskustelua?

«« ««

Leena Pöntynen

@leenapontynen

Lauri Jarvilehto

Etukäteen googlatessa luulin, et #uusikoulutus foorumilla huikea porukka. Nyt tiedän. #matkalla #flow

@laurijarvilehto

Uusi koulutus -foorumissa sanottua: Kuinka moni aikuinen pääsisi läpi ylioppilaskirjoituksista? Niinpä. :) #uusikoulutus

««

Petri Lempinen

@LempinenPetri

««

1960-luvulla luotiin #peruskoulu, mikä muutti Suomen. Mikä olisi 2020-luvun koulutusihme koko kansan tarpeisiin? #uusikoulutus @SitraFund

Sami Honkonen

@SamiHonkonen

Instead of creating the next fragile education system, how do we create an education system that's #antifragile? #uusikoulutus @nntaleb

««

maarit korhonen

@maakor

#uusikoulutus Waude, en olekaan yksin ajatusteni kanssa!

««

Sitra

@SitraFund

#Uusikoulutus-foorumia vauhdittaa sparrausryhmä @KirstiLonka, Anita Lehikoinen, Päivi Castrén, @TuulaHaatainen, @TommiLaitio, @ SakuIdealist

««

Jarkko Lahtinen

@JLtwiitti

#uusikoulutus päivä takana, upea innovatiivinen porukka. Vaikka näköala sumea on tunne luottavainen ja valoisa


21

#uusikoulutus


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

Visio Haast eet


Seminaarijakso ti 20.– to 22.1.2015 Päivien aikana syvennytään keskeisimpiin ja ajankohtaisimpiin ilmiöihin, jotka liittyvät uuteen koulutukseen. Katsomme historiaan ja tulevaisuuteen ja kysymme, minne olemme matkalla. Kuuntelemme lukuisia puheenvuoroja ja käymme keskusteluja eri asiantuntijoiden kanssa. Tärkeimpinä tavoitteina on määritellä keskeisiä koulutuskentän haasteita ja muutoksen esteitä sekä muodostaa uuden koulutuksen visio tulevaisuuteen. Paikkana Sitran työpajatila Seminaarijakson puhujat: Jari Salminen, Helsingin yliopisto Ilkka Turunen, Opetus- ja kulttuuriministeriö Ernesto Hartikainen, Sitra Hannu Linturi, Otavan opisto Ville Miettinen, Microtask Anu Järvensivu, TLL Juha Leppänen, Demos Antti Kasvio, tutkija Liisa Rohweder, WWF Anne Rongas, eOppimiskeskus Jaani Heinonen, Team Finland Anneli Rautianen, OPH Minna Säävälä, Väestöliitto Päivi Väisänen-Haapanen, Kuntaliitto Petri Pohjonen, OPH Juha Lindell, Vaasan yliopisto Venla Bernelius, Helsingin yliopisto Jyrki Kasvi, Tieke Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusseura Marco Steinberg, Snowcone & Haystack Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto Kati Korhonen-Yrjänheikki, Koulutusrahasto Asta Raami, Aalto yliopisto Kirsi Verkka, Helsingin opetusvirasto Ossi Kuittinen, SimAnalytics Oy


24

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

SEMINAARI

 MITÄ TEHTIIN? On jäänyt mieleen vanhemman veljen kokeiden hyödyntäminen kokeissa. Opettajat harvoin uusivat kokeita. Sain iloa kyvystä huijata järjestelmää

Seminaarijakson alussa foorumilaiset keskustelivat koulumuistoistaan. Lapuille kirjattiin ajanhenkeä kuvaavia sanoa.

Minulle naurettiin Laulukoe luokan edessä Tunne, motivaatio --> oppiminen & oppimistulokset Negatiivisen palautteen antaminen

Nolaaminen, oppilaan / oppilaiden jakaminen suosikkeihin / epäonnistujiin --> vaikutus tulevaisuuteen

Pelko ja häpeä

Miksi et voi olla kuin…

1965

Opettajan kynnet karttakeppi, väärä tunti

1970

Opettajan palautteen vahva vaikutus oppilaan itsetuntoon ja koulukokemukseen Nöyryyttävä kokemus

Yhteishenki

Koulun ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntäminen --> oma paikka sosiaalisessa yhteisössä

1975

1980

8-luokan historian ope huomautti että koulu mennyt alas kuin lehmän häntä ja kuka sen hännän nostaa jos ei lehmä itse… Vähitellen tajusin että koulussa pitää jotain tehdäkkin

Eheys koulupäivässä, ihmisyydessä Sosiaalinen paine Marmorikuula mukissa –kokeilu

Yhteishengen voima

Yhteisöllisyys  Tiivis ja hyvä luokkahenki, kaveriporukalla tytöt ja pojat yhdessä ennen ja jälkeen koulun.

Kokonaisvaltaisuus lapsen kohtaamisessa, oppimisympäristön luomisessa


25

Kuoro soi kauniisti mutta miksei lapset eivät hymyile?

Koulu luo rooleja, joista on vaikeaa päästää irti

Normatiivisuus 3 ruudun marginaalit Tyttö-poika-jono Kaunis käsiala tytöillä

Lahjakkaitakin pitää opettaa

Ilo katoaa

Hyvä ope on herkkä heikoille signaaleille Väkivalta

Oman ajattelu aktivointi, motivointi, luonnontieteellinen ajattelu --> ymmärtäminen

häpeä

1985

1990

Opettaja heilui viidakkoveitsen kanssa Oppilaat tappelivat keskenään

1995

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus mutta samalla vaativa suhteessa oppimiseen --> kiinnostus ilmiöihin

2000

Autoritaarisuus ”Fedotov, rehtorin kansliaan” 1. mamu kaupungissa

Pelkoauktoriteetti

Opetus ei aina pysy muuttuvan maailman tahdissa

Puku päällä kouluun Lama: Hyvä ope antoi ihmisarvon oppilaalle

Pillimehut katosivat Opettajien lomautukset Vanhat kirjat & sukset

Internet ja KISSin chat atk-luokassa


26

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

SEMINAARI

¨¨ Oppimisen siirtyminen koulun ulkopuolelle

¨¨ Matalapalkka työn lisääntyminen ja työn arvon rapautuminen

¨¨ Opettajan roolin muutos

¨¨ Hierarkiat häviävät ¨¨ Tiedon avautuminen ja saatavuus paranee ¨¨ Innovointi ja teknologian kehitys ¨¨ Uusien digitaalisten opetusmateriaalien vyöry ¨¨ Robotisaatio, oppimispelit ja Moocit ¨¨ Globaalit yhteisöt ja mahdollisuudet ¨¨ Verkostojen, kumppanuuksien ja kansanliikkeiden vahvistuminen ¨¨ Kulttuurien törmäykset ¨¨ Turvattomuus ¨¨ Eriarvoistumisen kasvu (köyhä pysyy köyhänä)

¨¨ Koulutuksen sopeutumiskyky lisääntyy (resilienssi) ¨¨ Oppijakeskeisyys ¨¨ Taidot haastavat tiedot ¨¨ Ulkoistetut opepalvelut ¨¨ Globaali kilpailu opetusratkaisuissa ¨¨ Itsensä johtaminen, sitkeys ja keskittyminen ¨¨ Kollektiivinen individualismi ¨¨ Luovuuden vaatimus kasvaa ¨¨ Uteliaisuuden, harrastuneisuuden ja intohimoisuuden nousu ¨¨ Ympäristöongelmat ja resurssien jyrkkä väheneminen

VARMA

¨¨ Testaaminen ja mittaaminen ¨¨ Systeemiajattelun nousu ¨¨ Mikrotyö ¨¨ Aikuistein oppiminen ja pedagogiikan kehittely ¨¨ Muutosvastarinta

 MITÄ TEHTIIN?

¨¨ Tarve monenlaiselle osaamiselle lisääntyy

Trendikartalle kerättiin koulutuksen ja oppimisen tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja trendejä. Kartan pohjalta osallistujat ideoivat visioteatterit.

¨¨ Etäopetus ¨¨ Uteliaisuus ja altistuminen eri näkökulmille ¨¨ Eriarvoisuus ja polarisoituminen (resurssit)

SUURI MERKITYS

¨¨ Tulevaisuuden työn pirstaleisuus ja loppuminen


27

¨¨ Opettajan ja oppilaan autonomia

¨¨ Pääomien keskittyminen

¨¨ Systeemiajattelu

¨¨ Koulutuksen ulkoistuminen

¨¨ Harrastuneisuuden korostuminen

¨¨ Non-formaalin oppimisen korostuminen

¨¨ "Quantified learning" opetuksen big data

¨¨ Yhteiset verkostot ja suora toiminta

¨¨ Ympäristöpakolaisuus

¨¨ Rakenteiden ja järjestelmien muutos

¨¨ Netti kaatuu kokonaan

¨¨ Avoin 3d tulostaminen

¨¨ Oppiminen verkostoissa ¨¨ Koulutuksen yksillöllistäminen ¨¨ Oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella ¨¨ Yksilöllisyyden kasvu ¨¨ Intohimo ¨¨ Verkostot ¨¨ Kustomointi

EPÄVARMA

¨¨ Päätöksenteko statistiikan perusteella ¨¨ Vähemmän rahaa koulutukseen ¨¨ Kaikista, myös virkamiehistä tulee yrittäjiä ¨¨ Yhteiskunnan pirstaloituminen ¨¨ Työelämän monimuotoisuus ¨¨ Työn pilkkominen pienempiin osiin ¨¨ Suvivirsi

PIENI MERKITYS

¨¨ Yhteiskunnan eriarvoistuminen ¨¨ Koulutuksen varmistettava kaikkien mukana pysyminen ¨¨ Koneet johtajina


28

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

SEMINAARI

Tahtotilat

Ydinsyyanalyysit ja tahtotilat Seminaarijakson aikana foorumi keräsi koulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi keskeisimmille haasteille tehtiin ydinsyyanalyysit. Tämän materiaalin pohjalta foorumilaiset muodostivat seitsemän tahtotilaa tulevaisuuden koulutukselle. Tahtotilat löytyvät seuraavilta sivuilta. Alla esimerkki siitä, miten materiaali on koottu sivulle.

Esimerkki Teema johon tahtotila liittyy

Oppijakeskeinen koulu

2/7 ••

Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta

••

Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta

••

Vastuu on oppijalla

••

Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta

Tahtotilan kuvaus

Rakenteellinen muutosvastarinta Oppiminen ei kiinnosta tai sen merkitystä ei ymmärretä

Haaste jolle ydinsyyanalyysi tehtiin

Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus Koulujen toimintatapa uusiksi – ihmiset

Ydinsyyanalyysin tulos, eli haasteelle määritelty ydinsyy

yhteen säännöllisesti – pohditaan Riskinottokyvyn ja

tekemistä ja kehitetään yhdessä

uteliaisuuden kulttuurin vahvistaminen

Post it-lapuille kirjatut haasteet ja mahdollisuudet


29

1/7

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä

••

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta

••

Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa

••

Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta

Yhteisöllisessä koulussa

Maailman muutosnopeus on suurempikuin koulujen muutoskyky

oppilaat voivat paremmin ja oppivat paremmin

Koulu on rakennettu vastaamaan oman aikansa haasteisiin

Koulujen toimintatapa uusiksi

Koulun itsenäisen työn perinne

– ihmiset yhteen säännöllisesti

Opettajien työaika ei jousta yhteiseen kehittämiseen (edunvalvonta)

– pohditaan tekemistä ja kehitetään yhdessä

Opetettavien asioiden jatkuva lisääntyminen Osaamisen kehittäminen koulutusjärjestelmän kautta liian jäykkää

Miten siirrytään hankevirityksistä järjestelmään, joka tukee aitoa vaikuttavuutta Työnkuvaan ja resursseihin ei koeta kuuluvan kehittämistä, ellei erikseen osoitettu

Uuden oppimisen paradigma puuttuu ”oppimista tapahtuu vain luokkahuoneissa” Pelko siitä, että non-formaali oppiminen, johtaa kelvottomiin kansalaisiin

Yhteiskuntarakenteiden jäykkyys Muutokset ovat vaivalloisia

Riskinottokyvyn ja uteliaisuuden kulttuurin

Joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja

vahvistaminen

kulttuuriin liittyvä kouluttautumisen

Yksilön intohimon

malli on mahdollista rakentaa

tukeminen ja kehittäminen Opiskelijaksi ottamisen perusteet Kun koulu ajatellaan peliksi, sen säännöt tulevat näkyviksi ja voidaan muuttaa

eivät tue / edistä yksilöä eteenpäin Leikkausten sijaan ideaalitila edellä

Koulu nähtävä Avoimet oppimisjärjestelmät: putkikoulutus

Formaalit määritellyt oppisisällöt ja

muuttuu päällekkäiseksi tekemiseksi, jossa työ,

asiat, jotka opittava eikä tue oppijan

osaamisen kehittäminen, koulutus ja kehitys

muita vahvuuksia

osana yhteiskuntaa

kietoutuvat Intohimoiset harrastukset ja koulututyö linkittyvät toisiaan tukevasti


30

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

SEMINAARI

Tahtotilat

2/7

Oppijakeskeinen koulu

••

Oppiminen nähdään oppijan näkökulmasta

••

Koulutuspalvelut suunnitellaan oppijan näkökulmasta

••

Vastuu on oppijalla

••

Aktivointi ja tuki oppimisen valmentajalta

Rakenteellinen muutosvastarinta Oppimisesta ei olla tarpeeksi kiinnostuneita tai sen merkitystä ei ymmärretä

Oppilaitosten eriarvoisuuden estäminen Työn arvostus näkyy palkkana --> ihmiset muuttavat alueille, joihin heillä on varaa Monokulttuurisuuteen tarrautuminen > Maahanmuuttajataustaiset oppilaat/opiskelijat nähdään massana

Opettaja on yksin työssään, kollegoiden ammattituki puuttuu

Miten maahanmuuttajuuden eritasoisuutta voi hallita Tutkittu tieto ja ev.lut. kirkko pitää kiinni valtion uskonnon asemasta

Miten oppivassa yhteisössä lasten ja nuorten poliittista ja sosiaalista osallisuutta vahvistetaan? Miksi koulutus ja sinne pääsy perustuu tietoon? ihmiskeskeinen oppiminen,

Oppilaiden erilaisten lähtövalmiuksien huomioiminen on vaikeaa

vapaus, vastuu, välittäminen,

Oppiaineisiin sitoutunut opettajuus

OPS-prosessin nopeuttaminen ja sisällön

jonka keskeisiä kivijalkoja ja flow

Erilaiset oppimistyylit & motivaatiot

muuttaminen kohti uusia oppimistavoitteita

Tulisiko sittenkin kehittää alhaalta ylös?

Mitkä ovat edellytyksiä kohdennettujen opetusmenetelmien/palveluiden järjestämiseen?

Halu tehdä mahdottomia – siirtyminen

Systeemiajattelu

osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin

johtoon

suoraan globaaleihin verkostoihin? Tietoisen ja intuitiivisen yhdistämisen opettelu mahdollistaa uudenlaista ajattelua ja erilaisuuden huomioimista

Ei kouluja/asteita vaan oppimisen

Parhaat tiedot ja taidot

solmukohtia – tiloja joissa jakaa ja

eivät ole opettajilla

oppia avoimesti Yhteisöllinen ja osallistava

Oppimisympäristö-käsityksen

toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön

laajentaminen Digitalisaatio ja jakamien voivat mahdollistaa tasaarvoisemman koulun


31

3/7

Alueellinen tasa-arvo

••

Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta

••

Koulu tunnistaa ihmisten elinpiiristä kumpuavan osaamisen

••

Koulu on naapuruston keskus, jossa on mahdollisimman vähän rajoja ihmisten välillä

Alueellisen eriytymisen kiihtyminen Sosioekonominen asema ja kulttuuri syrjäyttävät

Kun koulut eriytyvät kaikki oppivat heikommin Toivo paremmasta ja usko omiin kykyihin puuttuu


32

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

SEMINAARI

Tahtotilat

4/7

Digiajan koulutus

••

Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä

••

Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat välittömästi uusimmat teknologiset ratkaisut ja käyttävät niitä innokkaasti

••

Teknologiset ja ei-teknologiset oppimisratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti

Suomi alisuorittajana digitalisaation soveltamisessa Ei ole ymmärretty, miten suuri merkitys digitalisaatiolla on

Oppilaista ja oppimisesta ei haluta kerätä big dataa uusilla välineillä (aktiivisuusrannekkeet, sovellukset), eikä sitä osata käyttää hyväksi

Palveluntarjoajien haluttomuus luoda turvallista yhteensopivaa standardia yksilön datalle

Peleillä iloa oppimiseen Pelaamisen/pelillisyyden kautta ja avulla mahdollista vaikuttaa ja muuttaa toimintaa! aikuisten osaaminen jäljessä esim. ICT-taidot

Teknologia ihmisenä

Pelillisyys, toiminnallisuus. Opiskelijat.

kehittymisen tukena:

Roolipelit. Epäonnistumisen

Teknologia tekee

voimaannuttaminen,

palkitseminen. Elektroniset laitteet.

oppimisesta hauskempaa

parempi elämän laatu, ymmärrys ja osaaminen


33

5/7

Suomi oppimisen edelläkävijänä

••

Suomi tunnetaan erilaisista uudenaikaisista ja muuntautuvista oppimisympäristöistä sekä pedagogisista malleista

••

Suomalaiset ovat aktiivisia toimijoita ja oppijoita globaaleissa verkostoissa kehittämässä kestävän kehityksen oppimisasennetta

••

Suomi käy avointa dialogia globaalisti ja kokeilee sekä kehittää jatkuvasti rohkeasti näin syntyneitä uusia oppimista edistäviä malleja

••

Suomi tunnetaan avoimena ja joustavana yhdessä tekemisen ja innovaatioiden avoimen jakamisen ja kehittämisen kulttuurina

••

Suomi on haluttu oppimisenkehittämisen kumppani, jolla on menestyksekäs ”koulutusvientikatalogi”

Muutos koulutusviennin paketoinnissa / tuotteistamisessa Linuxista Appleen Kukaan ei ole sitoutunut kokonaistuotteen rakentamiseen. Kaikki rakentavat paloja

Suomalaisen koulutuksen vienti ulkomaille Lainsäädäntö ei tue koulutuksen vientiä eikä yksityisiä / kaupallisia koulutusmarkkinoita Opettajuuden arvostus – suomalainen opettaja on

Pienen yhteiskunnan

Luottamusperusta /

maailmalla kiinnostava

hyödyntäminen vahvuutena

kanslaisyhteiskunta

– synergia ”labra”

Erinomaisuus: keskusjohto vs. Suomi itse kehityskonsultaation kohteeksi >

autonomia

näkemyksiä ulkomailta Otetaan Suomen ulkopuolelta kehittyjiä Suomalaiset lapset ja nuoret voivat kasvaa suoraan

uudistamaan koulutusta

osaksi uskomattomia projekteja toteuttavia globaaleja nörtti / geek / hakkeri yhteisöjä oppimisesta hauskempaa

Kaikki luokat tuomaan esille omia hienoja juttujaan globaaleilla somealustoilla ja käymään rohkeasti dialogia kaikkien halukkaiden kanssa

Miten pääsemme siihen tilaan, että luonnollisesti kaikki teemme kv-yhteistyötä

On syntymässä

ja olemme osa verkostoja ja yhteisöjä

globaaleja alakulttuureja: Suomalaiset mukaan verkostoihin

hacking ja 3D-printtaus Ei keksitä pyörää uudestaan, vaan ollaan aktiivisia

Miten kannustamme nuoria mukaan

toimijoita globaaleissa

suoraan globaaleihin verkostoihin?

verkostoissa


34

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

6/7

SEMINAARI

Maailman paras oppimisen johtamisen maa

••

Itsensä johtamisesta tietoisuuden johtamiseen!

••

Rohkea, riskinottoon kannustava johtamiskulttuuri

••

Kilpailusta ja autonomiasta tiimityöhön

••

Hyvin käytäntöjen jakaminen

Hyviä käytäntöjä ei jaeta Kilpailuasetelmaa pelätään, johtajuus puuttuu

Oppivan yhteisön johtaminen – ei osaamista eikä ymmärrystä 1990 – luvun yhteiskunnalliset päätökset ohjasivat vahvaan autonomiaan oppilaitostasolla ja luokissa

Koulu ei pysy mukana muutosvauhdissa Kouluista puuttuu visionääristä ja riskiin kannustavaa johtajuutta

Intuitiolle tilaa koulun kehittämisessä

Yhteisöllinen ja osallista toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön Siirtyminen osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin Halu tehdä mahdottomia

Systeemiajattelua

Epätieteellinen järkeily

johtoon

ja emotionaalinen päätöksenteko osaksi ryhmäoppimista ja johtamista!


35

7/7

Rahoitus

••

Olemassa olevien resurssien kokoaminen ja uudelleen jakaminen toimivin periaattein

••

Pitkäjänteinen perustoiminnan rahoitus kohdentuen olosuhteiden haasteellisuuden mukaan – ml. järjestäjän omarahoitusosuus

••

Hankerahoitus keskitetään vain kokeiluihin, tuottaviin investointeihin sekä parhaiten käytänteiden vakinaistamiseen ja levittämiseen

••

Joustavat virkaehtosopimukset ja opetushenkilöstön vuosityöaika

Kaikilla työntekijöillä ei mahdollisuutta ylläpitää osaamistaan ja omaa markkina-arvoaan? Yritys haluaa maksimoida tuoton sitoutumatta yksilöön

Hankkeet syövät koulutuksen perusrahoitusta ilman, että tiedetään niiden vaikuttavuudesta Resurssipula ja väärät intressit

Opetuksen laatu voi kärsiä kun rahoitusta lasketaan Voimavaroja ei yhdistetä, koska rakenne ohjaa siiloihin

Politiikan logiikka ohjaa hanketodellisuuteen perustoiminnan kustannuksella. –Miten Tuottavat investoinnit tehtävä heti

korostaa pitkäjänteisyyttä? Perustoiminnan rahoitus, hankkeet kokeiluja – ei jatkuvana perusrahoituksen paikkaamisena. Laajemmat

Rahoitus ei ole ongelma – rahaa on.

temaattiset hankkeet (vähemmän).

Muutetaan vain toimintatapoja

Täydennyskoulutusmäärärahat yhteen; koulutuksen ja ”Pelivara” tulisi jättää –

osaamisen kehittämiseen.

tuottavia investointeja ja kehittämistä/kokeiluja varten

Koulujen rahoitusmalli uusiksi – raha oppilaspohjan haasteellisuuden mukaan. Näin deprivaation alueiden kouluista tulee houkuttelevampia.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

Ideat Väitteet


Ekskursio Bostoniin su 8.2.– pe 13.2.2015 Teemme helmikuussa ekskursion USA:han nähdäksemme uuden koulutuksen ilmiötä globaalista ja toisaalta meille peilauspintaa tarjoavista näkökulmista. Ekskursiolla kuulemme koko joukolla puhujia ja käymme yhteisiä keskusteluja. Jakaudumme myös pienempiin ryhmiin ja käymme vierailuilla eri organisaatioissa ja tutustumme kiinnostaviin toimintamalleihin. Luomme kansainvälisiä suhteita ja tunnistamme erilaisia verkostotoimintamalleja. Raportoimme matkalta myös avoimesti verkkoon oivalluk­siamme ja ideoitamme. Ekskursiolla keräämme uusia ideoita ja sen jälkeen käynnistämme myös ensimmäiset käytännön kokeilut. Paikkana Boston, USA


38

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

EKSKURSIO

 MITÄ TEHTIIN?

Tahtotilat

1/6

Ekskursion aikana foorumi jatkoi työskentelyä tahtotilojen parissa. Ideoitiin uutta, syvennettiin vanhaa ja muotoiltiin ensimmäiset kokeilut.

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä koulutusjärjestelmä

••

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutteisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta

••

Joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa

••

Koulutusjärjestelmä on mukana synnyttämässä muutosta ja tulevaisuutta

••

Asiakastyytyväisyys ja palaute on tehty avoimeksi

••

Koulutuksessa on enemmän valinnanvapautta, yhteisöllisyyttä ja avointa kehittämistä KOKEILU Education Model Canvas (s. 48)

HAASTEITA

• Itsenäisen työn perinne sekä liikaa raja-aitoja ja edunvalvontaa • Tietotulva ja oppisisältöjen uudistamisen jäykkyys • Rahoitus, joka ei tue kehittämistä eikä edistä siirtymistä hankevirityksistä todelliseen vaikuttavuuteen • Taylorismi ja rakenteiden jäykkyys

MAHDOLLISUUKSIA

• Yhteisöllisessä koulussa voidaan ja opitaan paremmin • Koulutuskentältä löytyy monialaista osaamista – verkostoituminen ja tiimien rakennus on helppoa • Koulujen toimintatapa uusiksi – ihmiset yhteen säännöllisesti –kehitetään yhdessä • Joustavat, jatkuvat, oppimiskykyyn ja kulttuuriin liittyvä kouluttautumisen malli • Riskinottokyvyn ja uteliaisuuden kulttuurin vahvistaminen

VÄITTEITÄ

IDEOITA

• Koulutuksen ryhmänmuodostus kannattaa muuttaa. Pieniä, vaihtuvia ryhmiä, joiden muodostumista ei ohjaa syntymävuosi, vaan esim. erilaiset oppimistavat ja -vauhdit

• Koulutuskentälle ”parasta ja varasta” työpajoja, joissa ruohonjuuritason tekemisen tulokset näkyväksi

• Resepti on olemassa, kakku on vain leipomatta: Toimintakulttuurin lähtökohdat ovat jo OPS2016 yleisessä osassa, ruohojuuritason kehittäminen käytäntöön • Koulutuksen pitää yksilöllistyä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus sen tuella saavuttaa hyvä itsetunto ja käsitys omista kyvyistä • Yritykset luovat mahdollisuuksia, mentoroivat, kantavat yhteiskunnallista vastuuta ja hakevat tulevaisuuden tekijöitä. Työelämä on myös asiakas.

• Moniammatilliset tiimit ja pajaosioita koulujen arkeen • Suomeen perustetaan muutama ”mallikoulu”, jotka saavat täydelliset vapaudet OPS:ista. Mukaan yrityksiä, sponsoreita, toimijoita – opit kerätään ja hyödynnetään • Koulusimulaatioviikonloput tulevaisuuden koulun testaamiseksi


39

2/6

Oppijakeskeiset oppimisympäristöt

••

Yksilöä tuetaan kasvussa täyteen potentiaaliinsa

••

Jokainen kuuluu porukkaan, eikä sillä ole niin väliä, miten porukka muodostuu

••

Etsitään ja luodaan yhteyksiä ihmisten ja asioiden välillä, ruokitaan uteliaisuutta

••

Tuetaan yksilöä ymmärtämään itsensä osana ryhmää ja verkostoa sekä sen potentiaalia

KOKEILU Nuorten Maker-tila (s. 47)

HAASTEITA

MAHDOLLISUUKSIA

• Oppimisesta on kadonnut hauskuus

• Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön

• Erilaisuutta ei nähdä voimavarana vaan ongelmana

• Parhaat tiedot ja taidot eivät ole opettajilla

• Koulu korostaa tietoja vs. ihmisenä kasvua

• Oppimisen kaikkiallisuus

• Yhteisöllisen toimintakulttuurin puute koulutuskentällä – kaikki puurtavat yksin ja hyvät käytännöt eivät leviä

• Maker-kulttuuri

• Aineopettajien järjestelmä ja edunvalvonta

• Intohimoa oppimiseen ja halu tehdä mahdottomia • Palvelumuotoilua koulutukseen • Oppijalähtöinen elinikäisen oppimisen polku on kehittämisen lähtökohta

VÄITTEITÄ

IDEOITA

• Opiskeluryhmän muodostuminen ei pidä perustua ikään

• Mallinnetaan, millainen oppimisympäristö palvelee visiota – nykyoppilaitokset ovat 1800-luvulta

• Perusopetuksessa numeroarviointi palvelee vain jatko-opintoihin valikointia, ei ihmisenä kasvamista: Vision on oltava, Jokainen kasvaa uteliaaksi ja tuntee omat vahvuutensa, jotka myös koulutusjärjestelmä tunnistaa • Tavoitteiden saavuttaminen ja onnistumisen ilo tekevät oppimisesta hauskaa

• Opintojen ohjaamisesta siirryttävä elämänohjaukseen • Perusopetuksen visioksi omien vahvuuksien löytäminen • Studio-opintoja monialaisen osaamisen yhdistämiseksi peruskouluun


40

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

EKSKURSIO

Tahtotilat

3/6

Alueellinen tasa-arvo

••

Mahdollisuus oppia ei riipu asuinpaikasta

••

Koulu on naapuruston keskus, joka avataan myös kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille

••

Opettajan tehtävänä on kaikilla koulutusasteilla (varhaiskasvatuksesta korkeakouluun) tietää, mitä opiskelijalle kuuluu ja miten hänen opintonsa sujuvat KOKEILU Ilmiölähtöisen oppimisen viikko (s. 48)

HAASTEITA

MAHDOLLISUUKSIA

• Alueellinen eriytyminen kiihtyy ja huono-osaisuus keskittyy tietyille alueille

• Kääntää eriytymisenkehitys positiivilla kannusteilla, tehdä vaikeilla alueilla sijaitsevista kouluista kaikille houkuttelevia --> positiivinen kehä alueelle

• Oppijoiden moninaiset taustat ja erilaiset oppimisvalmiudet on vaikea huomioida • Yhteiskunnallinen aktivismi ja poliittinen vaikuttaminen keskittyy harvoille ja hyvin verkottuneille

VÄITTEITÄ

• Koulut kannattaa avata kansalaisyhteiskunnalle ja yrityksille • Oman innostumisen ja intohimon löytymistä tukee kokonaisvaltaisempi yhteiskunnan eri toimijoiden suunnitelmallinen integrointi osaksi oppijan päivää esim. hyödyntämällä (koulun) oppimistiloja • Välittäminen ja vaatiminen keskiöön, opiskelijat ovat asiakkaita joista tulee pitää huolta

• Mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueensa ja elinpiirin kehittämiseen • Koulun muuttamisen myötä eri lahjakkuudet huomataan + arvostetaan, hierarkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi > yksilön valta kasvaa

IDEOITA

• Oma valmentaja/tsemppari erityistä tukea tarvitsevalle oppijalle – tsemppari tukee myös vapaa-ajalla ja työ on osa esim. sosionomin harjoittelua • Kohdennettua opinto-ohjausta heikommista taustoista tuleville esim. viikon mittaisella bootcampillä yhdessä asiantuntijoiden, urasuunnittelijoiden ja yritysjohtajien kanssa


41

4/6

Digiajan koulutus

••

Suomi on oppimisteknologian luomisen ja hyödyntämisen globaali suunnannäyttäjä

••

Suomi on ”quantified learningin" pioneeri

••

Oppimisteknologian hyödyntämistä hankaloittavat yksilölliset, tekniset, hallinnolliset ja lainsäädännölliset haasteet ylitetään

••

Suomalaiset opettajat ja oppijat omaksuvat nopeasti uusimmat teknologiset ratkaisut ja hyödyntävät niitä rohkeasti ja innokkaasti

••

Teknologiset ja ei-teknologiset oppimisratkaisut tukevat toisiaan saumattomasti KOKEILU Ope Talks (s. 46)

HAASTEITA

MAHDOLLISUUKSIA

• Digitalisaation merkitystä koulutuskentällä ei ole täysin ymmärretty

• Opetuksen ”my data” eli tietty osa datasta on yksilön omistuksessa ja käytössä

• Oppikirja traditio ja opettajien autonomia esteenä

• Pelaamisen/pelillisyyden kautta ja avulla mahdollista vaikuttaa ja muuttaa toimintaa!

• Oppimista koskevaa big dataa ei haluta kerätä uusilla välineillä (aktiivisuusrannekkeet, sovellukset), eikä sitä osata käyttää hyväksi. • Mennään teknologia edellä, ei oppiminen edellä • Aikuisten osaaminen jäljessä esim. ICT-taidot

• Teknologia tekee oppimisesta hauskempaa • Teknologia ihmisenä kehittymisen tukena: voimaannuttaminen, parempi elämän laatu, ymmärrys ja osaaminen • Open data

VÄITTEITÄ

IDEOITA

• Oppimisen näkökulmasta pelit eivät vielä pelitä. Pelejä pitää vielä kehittää em. näkökulmasta. –Toisaalta pelien soveltaminen tänä päivänä oppimiseen on heikkoa. -Vuoropuhelu vielä heikkoa pedagogiikan ja pelien suunnittelijoiden kesken.

• OPH:n kuratoima koulutus-some, jolla voidaan käyttää ja hallita koulutukseen liittyvää keskustelua ja hankkeita

• Teknologia haastaa oppimista ja opettamista – nyt, huomenna ja jatkuvasti • Tietoturva ja pelko estävät teknologian ennakkoluulottoman käyttöönoton ja rohkeat kokeilut • Digitalisaatio haastaa koulut – aikaa reagoida on vähän

• Opettajille opetus/pedapeli – Teachers of the Universe-Learnscape – peli koulun ja oppimisen todellisuudesta, jonka tehtävänä on saada aikaiseksi pelin imu ja flow


42

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

EKSKURSIO

Tahtotilat

5/6

Suomi on oppimisen ja osaamisen johtava maa

••

Suomi on maailman johtava koulutustoimija

••

Oppimiskokemukset synnyttävät osaamista, joka rakentaa yhteiskuntaa, luo työpaikkoja ja jaettavaa maailmanlaajuisesti

••

Suomalaiset ovat aktiivisia muutosagentteja kansallisesti ja globaalisti

••

Projekteista ja hankkeista siirrytään kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja yksittäisistä projekteista siirrytään kansallisiin uudistuksiin, joita rakennetaan ja hyödynnetään yhdessä - yritykset, kolmas sektori ja koko koulutuksen kenttä on otettu tähän työhön mukaan

••

Nykyisistä tutkintorakenteista, oppiaineista ja kouluasteista siirrytään joustaviin, tarvelähtöisiin osaamisratkaisuihin, joihin on sisäänrakennettu innostava tekemisen imu ja monimuotoinen toteutus.

••

Opettaja-professio täydentyy omaan intohimoon perustuvalla yrittäjyydellä

••

Suomi on maailman halutuin oppimiskumppani ja jatkuvasti kehittävä osaamisyhteiskunta synnyttää uutta palveluliiketoimintaa

••

Rahaa on, kohdennus remonttiin

KOKEILU Koulutusvientikokeilu (s. 47)

HAASTEITA

• Kukaan ei ole sitoutunut koulutusviennissä kokonaistuotteen rakentamiseen. Kaikki rakentavat paloja • Lainsäädäntö ei tue koulutuksen vientiä eikä yksityisiä / kaupallisia koulutusmarkkinoita • Hankkeet syö resursseja ilman, että tiedetään niiden vaikuttavuudesta

MAHDOLLISUUKSIA

• On syntymässä globaaleja alakulttuureja: hacking ja 3D-printtaus • Suomalaiset mukaan verkostoihin • Miten kannustamme nuoria mukaan suoraan globaaleihin verkostoihin? • Miten pääsemme siihen tilaan, että luonnollisesti kaikki teemme kv-yhteistyötä ja olemme osa verkostoja ja yhteisöjä

VÄITTEITÄ

• Kaikista opettajista sivutoimisia yrittäjiä • Oppimisympäristöistä oppimiskokemuksiin! • Uusi koulutus tukee innostumista ja oman intohimon löytymistä, joka parhaimmillaan johtaa uuden työn löytymiseen • Ensin generalisti, sitten spesialisti. Koulutuksen pitää olla anti-disciplinary. • Me uskomme kouluun, jossa on oppimisen imua, intohimoa. Lainataan muualta, jos emme itse osaa tehdä sitä.


43

Maailman paras oppimisen johtamisen maa opettamisen johtamisesta siirrytään oppimisen edellytysten johtamiseen

6/6 ••

Johtajan tehtävä on luoda oppimisen edellytykset, jotka mahdollistavat oppijan intohimon, vahvuuden ja lahjakkuuden löytymisen

••

Johtaja valmentaa ja palvelee oppivaa yhteisöä

••

Johtaja on nöyrä. (”Nöyryys ei ole sitä, että ajattelet vähemmän itsestäsi, vaan että ajattelet itseäsi vähemmän.” -Rick Warren)

••

Johtaminen on tiimityötä

••

(Johtaja = opetusministeri, kunnanjohtaja, opetuspäällikkö, rehtori, opettaja, … kaikki tasot) KOKEILU Living Lab Lukioon (s. 46)

HAASTEITA

MAHDOLLISUUKSIA

• Kilpailuasetelmaa pelätään, johtajuus puuttuu

• Intuitiolle tilaa koulun kehittämisessä

• 1990 – luvun yhteiskunnalliset päätökset ohjasivat vahvaan autonomiaan oppilaitostasolla ja luokissa

• Yhteisöllinen ja osallista toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet käyttöön

• Hierarkinen johtamismalli

• Halu tehdä mahdottomia • Siirtyminen osaamisalueista mielenkiinnon alueisiin • Systeemiajattelua johtoon • Epätieteellinen järkeily ja emotionaalinen päätöksenteko osaksi ryhmäoppimista ja johtamista!

VÄITTEITÄ

IDEOITA

• Perinteinen opettajajohtoinen oppimisen malli estää osan oppijoiden oppimisesta. Oppimisen vapauttaminen, innostavalla, itseohjautuvaa oppimista tukevalla pedagogiikalla vapauttaa energiaa uudelleen suunnattavaksi.

• Joukkoistaminen monitieteellisellä ryhmällä

• Tulevaisuuden moottoria ei rakenneta paikkailemalla nykyistä yskivää konetta • Mentoritoiminnan ottaminen käyttöön tärkeää • Koulutyö avautuu ulkomaailmaan, luo kumppanuuksia ja kokeilee yhdessä kumppanien kanssa.

• Opettajien täydennyskoulutus • Koulu oppilaille, opettajat oppimaan • Tuntijaon rikkominen ja OPS vapautus


44

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

EKSKURSIO

 MITÄ TEHTIIN?

Kokeilut

Mitä kokeiluissa lopulta tapahtui? Lue täältä: http://www.sitra.fi/hankkeet/ uuden-koulutuksen-kokeilut

Living lab lukioon IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Ideana on malli, jossa rehtori, opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat tapoja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tämä tapahtuu valikoidun ryhmän viikoittaisissa lab-työpajoissa. Työpajoissa pohditaan koulun haasteita, ideoidaan uutta ja muotoillaan pieniä kokeiluja seuraavalle viikolle.

Seuraavalla viikolla arvioidaan kokeilun onnistuminen ja jatko. Työpajoja ohjaa ulkopuolinen fasilitaattori. Tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka vastaa oppimisen kehittämisen tarpeisiin.

KOKEILUN TOTEUTUS

Living Lab Lukioon Nurmijärven Yhteiskoulussa Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven Yhteiskoulun lukion kanssa. Kokeilun suunnittelun taustalla on Aalto yliopston Media Lab Helsingin suunnittelema osallistavan muotoilun prosessi Edukata (http://edukata.fi/). Lukion oppilaat muodostavat 3-5 hengen tiimejä ideoimaan uusia toimintamalleja opetuksen kehittämiseksi. Kokeilut tapahtuu kolmen työpajan sarjana, joiden välissä tiimit toteuttavat nopeita käytännön kokeiluja. Ensimmäisessä työpajassa kuullaan skenaarioita koulutuksen ja oppimisen tulevaisuudesta, kartoitetaan haasteita ja ideoidaan uutta. Työpajojen välillä ideat ovat kaikkien kommentoitavissa. Lisäksi oppilaat tekevät kenttätyötä ja keräävät oivalluksia etnografisin menetelmin. Toisessa työpajassa parhaista ideoista muotoillaan nopeita käytännön kokeiluja. Kolmas ja viimeinen työpaja on koko lukion yhteinen tilaisuus, jossa tiimit esittelevät kokeilujen tulokset ja tekevät ehdotukset ideoiden eteenpäin viemisestä. Tilaisuuteen tiimit saavat kutsua koulun ulkopuolisia päättäjiä ja vaikuttajia, joiden tulisi kuulla hyvien kokeilujen tuloksista. SEURAAVAT ASKELEET

• 1. Työpaja 19.3. 15.00 – 17.00 Nurmijärven Yhteiskoulun lukiossa • 2. Työpaja 31.3. 13.00 – 15.00 Nurmijärven Yhteiskoulun lukiossa • Työpajojen välillä opiskelijat tekevät kenttätyötä ja keräävät tietoa ideoiden kehittelyn tueksi

Ope Talks IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Ope Talks on idea nettiportaalista, jossa suomalaiset opettajat jakavat oppimisen ja opettamisen parhaita käytäntöjään videoiden muodossa. Kuka tahansa voi jättää videonsa muiden katsottavaksi. Tarkoituksena on edistää jakamisen kulttuuria ja levittää hyvä käytäntöjä. Kokeilu on aloitettu ja sen satoa voi katsoa täältä: www.opetalks.com KOKEILUN TOTEUTUS

Opetalks.com Kokeilussa luotiin Ope Talks verkkosivu, jossa kuka tahansa voi jakaa opettamisen ja oppimisen parhaita käytänteitä videon muodossa. Video voi olla puheenvuoro, oppitunti, uudenlaisen menetelmän tai työkalun esittely tai mitä tahansa oppimiseen liittyvää. Seuraavaksi sivustolle pyritään haalimaan lisää videoita ja levittämään sanaa sivustosta. Jätä oma videosi tai tutustu muiden jättämiin loistaviin videoihin: www.opetalks.com


45

SEURAAVAT ASKELEET

• Kerätä palautetta ensimmäisestä versiosta • Iteroida canvasista seuraava versio • 19.5. testauttaa canvas kehittäjillä ja innovaattoreilla Ideapajassa

Nuorten Maker-tila IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Maker- tai hakkeritilat ovat fyysisiä tiloja, joissa rakentamisesta, tieteestä, koodaamisesta tai taiteesta kiinnostuneet voivat tavata ja harrastaa. Tilat tarjoavat puitteet ja laitteet tekemiselle. Usein tiloissa järjestetään myös koulutusta eri aiheista, vaikkapa koodaamisesta tai robottien

ohjelmoinnista. Ideana on luoda nuorille suunnattu makertila ja sitä myöten juurruttaa maker-kulttuuria entisestään Suomeen.

KOKEILUN TOTEUTUS

Nuorten Maker-tila Pielavedelle KOKEILU TOTEUTETAAN YHTEISTYÖSSÄ PIELAVEDEN KUNNAN KANSSA. SEURAA KOKEILUN TARKEMPAA EDISTYMISTÄ VERKKOSIVUILTAMME JA UUSI KOULUTUS FACEBOOK-RYHMÄSTÄ. SEURAAVAT ASKELEET

• Kokeilun toteutuksen suunnittelu

Rajat ylittävää yhteistyötä koulutusvientiin IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Ideana on herättää uutta toimijarajat ylittävää yhteistyötä koulutusviennin saralla. Millainen olisi toimijakentän yhdessä luoma vientikokonaisuus tai palvelutuote? Kokeiluvaiheessa tavoitteena on kerätä toimijat eri sektoreilta yhteen ja hahmottaa kokonaisuuden ydinainekset. KOKEILUN TOTEUTUS

Kokeilussa koulutusviennin ammattilaiset pääsevät kohtaamaan yrityksiä, joilla on kokemusta palveluliiketoiminnan viennistä. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa selvitetään millaisia haasteita koulutusviennin toimijat kohtaavat lähtiessään uusille markkina-alueille. Toisessa vaiheessa koulutusviennin toimijat kohtaavat työpajassa yrityksiä joilla on pitkänlinjan kokemusta palveluliiketoiminnan viennistä. Kokeilun lopputuotteena syntyy koulutusviejän opas, joka kertoo mitä palveluliiketoiminnan viennissä on huomioitava, kun siirrytään uudella markkina-alueella. SEURAAVAT ASKELEET

• Kartoittaa keskeisimmät koulutusviennin toimijat • Haastatella toimijoita ja selvittää koulutusviennin kohtaamia haasteita


46

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

EKSKURSIO

Kokeilut

Ilmiölähtöisen oppimisen viikko IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Ideana on kokeilla yläkoulussa uusia toimintamalleja, jotka vaativat toimintakulttuurin muutosta. Oppilas pääsee suunnittelemaan omaa oppimistaan. Kokeilussa

korostetaan yhdessä tekemistä. Kokeilussa keskitytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja yhdessä tekemiseen.

KOKEILUN TOTEUTUS

Ilmiöpohjaisen oppimisen viikko Oulussa Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Oulun Ritaharjun koulun kanssa. Ritaharjun koulun yläluokkalaiset opiskelevat viikon 18 luokkarajat ylittävissä ryhmissä ilmiöpohjaisesti. Viikko on nimetty OK-viikoksi ja se koostuu tiedollisista ja taidollisista osuuksista. Oppilaat ovat itse saaneet vaikuttaa viikolla käsiteltäviin aiheisiin. Aiheiksi on noussut mm. rahankäyttö, yhteinen maapallo, Eurooppa sekä jatko-opinnot ja työelämä. SEURAAVAT ASKELEET

• Ritaharjun koulun opettajat yhdessä oppilaiden kanssa suunnittelevat viikon toteutuksen • OK-viikko toteutetaan viikolla 18 • OK-viikon töistä kootaan yläkoulun kevätjuhla

Education Model Canvas IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Ideana on luoda työkalu, joka auttaa uusien opetusinnovaatioiden suunnittelussa. Canvas on visuaalinen kartta, joka auttaa kysymään oikeat kysymykset ja luomaan näin syvällisempää ymmärrystä suunnitteilla olevasta mallista. Työkalu suunnitellaan yhdessä koulujen, hallinnon ja rahoittajien kanssa, jolloin työkalu auttaa kehittäjiä kommunikoimaan paremmin intressitahojen kanssa. KOKEILUN TOTEUTUS

Kokeilussa luodaan työkalu uusien koulutus- ja opetusinnovaatioiden muotoiluun. Versio 0.1 on tehty ja löytyy sivulta 50. Seuraavaksi työkalua työstetään eteenpäin ja suunnitellaan tarkemmat kysymykset, jotka auttava käyttäjää viemään ideaansa eteenpäin. Valmis työkalu pääsee todelliseen testiin 19.5. järjestettävässä Uusi koulutus –foorumin Ideapajassa, jossa koulutusinnovaatioiden kehittäjät tapaavat muiden koulutusalan toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa ideoita ja innovaatioita esitellään käyttäen auttaen Education Model Canvasia. Käy katsomassa miltä työkalu näyttää nyt ja kommentoi, miten siitä tehtäisiin entistä parempi! SEURAAVAT ASKELEET

• Kerätä palautetta ensimmäisestä versiosta • Iteroida canvasista seuraava versio • 19.5. testauttaa canvas kehittäjillä ja innovaattoreilla Ideapajassa


47

I have a dream I am happy to join with you today to talk about the freedom of schoolchildren. Three years ago a man sent me e-mail thanking me for some writings in the newspaper. I answered him: if school doesn´t change soon, I will give up and go fishing to my summerhouse. He answered: I´m already fishing. Still today children are forced to sit down quietly at school for six hours. Still today we don´t understand how they learn. Still today we force them to study the same subjects than our forefathers did. But we refuse to believe that nothing can be done. Now is the time to make real promises. Now is the time to stand up and start respecting children and their rights. Now is the time to let them learn what they want and how they want. It would be fatal to overlook the urgency of the moment. 2015 is a beginning but we have to hurry. We cannot walk alone and we cannot turn back. There will be those asking the meaning of all this. They will be asking: When will you be satisfied? We can never be satisfied as long as there is one child crying thinking she is stupid because she doesn´t learn. We can never be satisfied as long as a 16 years old comes out of school thinking he is not good at anything. We can never be satisfied as long as we tell our children that school is for academic only. But let us not wallow in the valley of despair, I say to you, my friends. Even though we face the difficulties of today and tomorrow, I still have a dream. I have a dream that one day children can come to school knowing their personality is respected. I have a dream that one day even the most conservative teacher knows how to teach. I have a dream that one day children will not be judged by the way they learn. I have a dream today. This is my hope and faith I go back home with. With this faith we will be able to work together, to pray together, to struggle together and stand up together. And when this happens we will be able to join hands and say: free at last. Maarit Korhonen 11.2.2015 Puhe mukaeltu Martin Luther King juniorin puheesta I have a dream. Pidetty Harvardin Department of Educationissa.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

n e s k o t u Mu a j t e e l e k as t a j i toim


Työpaja I ti 17.– ke 18.3.2015 Ensimmäinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan tavoitteena on hahmottaa, keitä ovat uuden koulutuksen toimijat ja määrittää muutoksen askeleet seminaarijaksolla laaditun vision toteuttamiseen. Tämän jälkeen on tarkoituksena on valita uusia ideoita kokeiltavaksi. Tällä kertaa kokeiluideat valitaan ideakuulutuksen kautta saaduista ideoista. Kokeilut toteutetaan eri toimijoiden kanssa yhteistyössä ja myös foorumilaiset voivat vastata halutessaan osan kokeilujen toteutuksesta esim. omissa organisaatioissaan. Työpajassa aloitamme myös foorumin lopputilaisuuden 4.6.2015 suunnittelun ja sovimme jatkosta. Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun läheisyydessä


50

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

TYร–PAJA I

V I S I O


51

Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista


52

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA I

Teemojen purku aikajanalta Työpaja I Koulutus tasa-arvon mahdollistajana NYT

••

koulutus mahdollistaa jokaisen nousemisen potentiaalin

••

opettajankoulutukseen valitaan eri profiililla tulevia opiskelijoita

••

Oppimisympäristöt mahdollistavat erilaisen toiminnan ja oppimisen

KESKIPITKÄ AIKAVÄLI

••

Tietojen vaihtaminen viranomaisten kesken mahdollistettava: Opettajalla on halutessaan oikeus saada oppilaasta tietoa sosiaalityöntekijältä lapsen taustoista ja kodin sen hetkisestä tilasta

Oppimisen johtamisen maa KESKIPITKÄ AIKAVÄLI NYT

••

Perusrahoituksen vakauttaminen ja hankerahoitus vain innovatiivisten kokeilujen käyttöön

••

Lainsäädännön esteiden tunnistaminen ja poistaminen – tutkintojen maksullisuus

••

Suomalaisen kehitysyhteistyön fokus tulisi olla oppimisessa ja koulutuksessa

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä järjestelmä NYT

••

Vuosiluokkiin sitoutumaton koulutus 6-18 vuotiaille •• osaamistasot •• oppivelvollisuus 6–18 v •• Kunta + platform (rahoituspohja on julkisrahoit­ teinen, mukana muitakin toimijoita apuna) •• opintoseteli

••

Joustavan, yksilöllisen kombinoinnin tutkintopolut yliopisto/AMK-tasolle •• yksilöllinen tutkintosisältö + coachaus & mentorointi •• max. 5 vuotta aikaa maksuttomaan koulutukseen (voi käyttää eri kombinaatioihin, myös toisella asteella) •• kansainvälisesti vertailukelpoiset tutkinnot (Bachelor, Master, Doctor) – ei pääsykokeita

KESKIPITKÄ AIKAVÄLI

••

Työelämään sijoittuminen (= työttömäksi valmis­tuvat) vaikuttaa oppilaitosten perusrahoitukseen •• Rahoitus laskee jos opiskelija päätyy k ortistoon valmistuttuaan -10% kunnes työllistyy, sitten palautuu 10%, jos vuoden kuluessa ei työllisty, raha ei palaudu •• Oppilaitokseen uraohjaaja/tulos­ vastuullinen – TE-toimisto yms.


53

Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI

••

Peruskoulun arviointi on muutettava tunnistamaan ja tunnustamaan erilaisia taitoja •• Opettajan tulisi edesauttaa lahjakkuuden kehittymistä

Oppiminen mahdollistaa jokaisen lahjakkuuden kehittymisen täyteen potentiaaliin taustoista huolimatta. Koulu on oppimisalusta, jossa toimivat kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat ja kouluissa toteutuu moni­ ammatillinen yhteistyö.

PITKÄ AIKAVÄLI

••

Best practises – tunnistaminen, parastaminen ja levittäminen

••

Koulutusvientistrategia (rooli Team Finland – osaaminen)

••

Merkittävien toimijoiden tunnistaminen ja liiketoimintamahdollisuuksien tekeminen

••

Yhteisen poliittisen tahtotilan löytäminen

••

Eri rahoituslähteiden tunnistaminen ja ymmärrys, että vain yhteistyöllä/konsortiossa suomalaiset koulutusalan osaajat menestyvät esim. isoissa tarjouskilpailuissa

Tahtotila: Kasvua kehittyvällä osaamisella

Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI

••

Lisäaika maksuttomaan koulutukseen 7-10 v. työelämän jälkeen •• muuntokoulutus •• täydennyskoulutus

++ täydentävä rahoitus: työnantaja, itse, rakennemuutostuki jne.

- Joustava oppimispolku ja valinnanvapaus - vuorovaikutteinen, rajat rikkova, avoin kehittäminen - synnyttää muutosta


54

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA I

Teemojen purku aikajanalta Työpaja I Oppimisen edellytysten johtaminen NYT

••

KESKIPITKÄ AIKAVÄLI

Oppilaitosten hierarkisuudesta yhdessä tekemiseen

••

Päätökset oppimisen edellytysten näkökulmasta ei etujärjestöjen

Oppijakeskeiset oppimisympäristöt NYT

olemassa olevat tilat uusiksi: olemassa olevat tilat laitetaan uusiksi

KESKIPITKÄ AIKAVÄLI

••

Pedagogiikka ja johtaminen uusiksi

••

Mallitilat jakoon ja esille: Viedään opet ja oppilaat katsomaan olemassa olevia mallitiloja

••

Turhat pöydät pois ja ovet auki

••

Ruokalat, käytävät, pihat, jumppasalit, luentosalit monipuolisesti käyttöön

••

Ulos yhteiskuntaan: luontoon, kirjastoon, museoon, elokuvateatteriin, vanhainkotiin

••

Digiajan koulutus NYT

••

Kaikkia autetaan löytämään oma juttunsa (engagement), sillä oman jutun löytäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta oppijalla on into ja valmiudet hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia

••

Kaikki oppiminen on hauskaa ja kaikilla opettajilla on valmiudet hauskaan oppimiseen (opetuspelit)

••

Uusien oppimisteknologioiden, alustojen, mallien ja palveluiden valtavirtaistaminen •• oppimisteknologian hyödyntäminen opettajakoulutuksen keskiöön •• uuden opetussuunnitelman popularisointi ”hauskan oppimisen vallankumous” •• TVT- opettajayhteisöt ja evankelistat marginaalista keskiöön

KESKIPITKÄ AIKAVÄLI

••

Everyone everywhere can learn instantly

••

Tarvitaan oppimisalustoja, joissa on riittävä määrä oppimismateriaalia (casual pelit), koukuttavia oppimispelejä, pianon soitosta ydinreaktorin tekemiseen

••

Globaalien turvallisten oppimisyhteisöjen luominen, managerointi ja ihmisten ohjaaminen niihin


55

Tahtotila: Johtaminen on oppimisen edellytysten luomista PITKÄ AIKAVÄLI

••

Oppiminen suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppijan näkökulmasta (kaikilla tasoilla)

Tahtotila: PITKÄ AIKAVÄLI

••

Institutionaalisen koulun merkitys liudentuu

••

Kun yksilö haluaa oppia, hän löytää helposti oppimista edistäviä tiloja ja ihmisiä

luova, utelias, hyvinvoiva, oppiva yhteisö (koulu on oppimisalusta, jossa toimivat kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat)

Tahtotila: Everyone everywhere can learn instantly PITKÄ AIKAVÄLI

••

Teknologia mahdollistaa mielekkään elämän kaikille


56

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA I

 MITÄ TEHTIIN?

Foorumin kokeilut

Mitä kokeiluissa lopulta tapahtui? Lue täältä: http://www.sitra.fi/hankkeet/ uuden-koulutuksen-kokeilut

Digitaaliset osaamismerkit IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN

Entäpä jos osaaminen ei olisikaan formaalia, virallisen toimijan, kuten koulun ja sen opettajan tunnustamaa vaan perustuisi onnistumisiin ja saavutuksiin? Entäpä jos opiskelijat ja aikuiset voisivat tunnustaa toistensa onnistumisia ja opettavaisia epäonnistumisia? Entä, jos osaaminen siirtyisikin informaaleja reittejä pitkin yhteisön tunnustamana ja koulujen suosimat osaamisen kategorioinnit siirtyisivät vain yhdeksi osaksi ihmisen ja yksilön aitoa osaamispakettia?

Digitaaliset osaamismerkit (Open Badges) ovat tapa tuoda näkyviin kaikenlaista osaamista eri elämän osa-alueilta. Niiden kautta voidaan kehittää toimintatapa, vertaiset voivat myöntää toisilleen osaamismerkkejä ja validoida niitä. Idean ideakuulutukseen antoi Satu Järvinen.

Perusopetuksen kehittämisverkosto IDEA JOTA LÄHDETTIIN KOKEILEMAAN

Kehittämiskouluverkosto on opetushallituksen koordinoima hanke, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Verkostossa on mukana jo yli 170 koulua. Kokeilussa etsitään keinoja siihen millaisin työkaluin verkoston välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua saataisiin edistettyä. Idean ideakuulutukseen antoi Opetusneuvos Aija Rinkinen.

Koulun kehittäjäopettajat IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN

Suomessa opettajan uravaihtoehdot ovat vähissä: jatka opettajana, siirry rehtoriksi tai vaihda alaa. Innovatiiviset ja innostavat "koulun kehittäjäopettajat" pitäisi saada pysymään kouluissa sillä muutosta on helpoin toteuttaa sisältä päin, hyviä käytäntöjä jakaen ja toisia kannustaen. Usein nämä innovaattorit kuitenkin houkutellaan pois kouluista muille aloille tai vaihtoehtoisesti heistä tulee rehtoreita. Suomessa voitaisiin kokeilla mallia, joka on toiminut Ruotsissa vuodesta 2013. Ajatuksena on, että näillä "koulunkehittäjäopettajilla" tulee olla mahdollisuus kehittyä työssään

ja tehdä uraa opettajina. Toimenkuvaan kuuluisi opetuksen lisäksi toisten opettajien mentorointi, koulun-, opetuksen ja opetusmetodien kehitys yms. Opetusvelvollisuus on pienempi kuin muilla opettajilla ja täten saadaan aikaa tärkeälle kehitystyölle ja työkaverien innostamiselle. Idean ideakuulutukseen antoi Minttu Myllynen.


57

 MITÄ TEHTIIN?

Ennakoiva OPS

Työpajassa foorumi. Voit seurata kokeilujen edistymistä verkkosivuilta tai Facebook-ryhmästä.

IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN

Miten opetuksessa ja koulun arjessa voitaisini ottaa paremmin huomioon oppijan omat kiinnostuksen kohteet? Voisiko osa opetussisällöistä olla opiskelijoiden itsensä kehittämiä? Lisäksi ideassa pohditaan, miten ennakointi tuodaan osaksi opetusta. Idean ideakuulutukseen antoi Seija Kiiskilä.

Unelmaklubi IDEA JOTA LÄHDETÄÄN KOKEILEMAAN

Unelma-klubin tavoitteena on tuoda esiin opiskelijoiden vahvuuksia ja sitä kautta helpottaa omien unelmien tunnistamista. Unelma-klubi toimisi yhteisöllisesti niin verkossa kuin fyysisesti. Unelma-klubilla etsitään ja testataan opiskelijan omia vahvuuksia ja voimistetaan niitä edelleen. Klubilaisilla olisi oma

tukitiimi, joka luodaan ryhmän tarpeista käsin. Tiimissä voi olla mukana muun muassa asiantuntijoita, yrityselämän sponsoreita, koulumaailman edustajia, yhdistyksiä ja oppilaiden vanhempia. Tukitiimi on mukana sparraajana, auttaa yhteyksien luomisessa sekä käytännön askeleiden ottamisessa kohti omia unelmia. Idean ideakuulutukseen antoi Riitta-Elisa Juntunen.


58

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA I

Education Model Canvas 0.1

Qui temolupicab in et ea audignim expliqui re, que nus, officium comniae lam ut dolor apitate mporemquis sum aceris ea vel is conempore, consequis dolessi officia volorehenim laccumquam coOtatias pidemol uptatibus etum quissimusa quiam, id et fugiat illores totatet qui ipsunt pos rerupit iasinihil molores magnis ra quas ratur, sim venda voluptae providit adisit s

Haaste ja idea MITÄ HAASTETTA IDEA RATKOO?

KUVAILE IDEA, JOLLA HAASTE RATKAISTAAN

Levittäminen KENELLE IDEA MYYDÄÄN?

Seuraavat askeleet PROSESSI IDEAN VIEMISEKSI ETEENPÄIN

KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET

PROSESSI IDEAN VIEMISEKSI ETEENPÄIN

MITÄ KANAVIA MYYNNISSÄ TULISI KÄYTTÄÄ?

Mikä muuttuu? SYSTEEMI- JA ORGANISAATIOTASOLLA?

Kenelle KETKÄ HYÖTYVÄT RATKAISUSTA?

Rahoitus MISTÄ RAHOITUS KOKEILUVAIHEESEEN?

YKSILÖ- JA OPPIJATASOLLA?

MIKÄ ON IDEAN ANSAINTALOGIIKKA?

Faktat MITÄ TIEDETÄÄN JO (FAKTAT, TRENDIT, TUTKIMUKSET)

??? MITÄ EI VIELÄ TIEDETÄ?


59

#uusikoulutus


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

Suositukset


Työpaja 2 to 16.4.2015 Toinen työpaja kestää yhden päivän ja sen tavoitteena on laatia suosituksia. Simuloimme sitä, miten foorumin esille nostamia tärkeitä viestejä voitaisiin huomioida kansallisessa päätöksenteossa. Miten toivoisimme, että suosituksemme näkyisivät hallitusohjelmaa laadittaessa, millaisia tavoitteita sinne tulisi kirjata ja miten ne tulisi toteuttaa. Kysymme ja keskustelemme alustajien kanssa myös siitä, miten päätöksenteon tulisi muuttua ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Paikkana Sitran työpajatila


62

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA II

Harjoitus strategisen hallitusohjelman luomisesta

 MITÄ TEHTIIN? Uusi koulutus -foorumin kevään toisessa työpajassa pohdittiin vision ja käytännön tekemisen yhteyttä. Miten foorumin visiosta ”Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista” saataisiin johdettua konkreettisia toimintasuosituksia? Tulevien vaalien hengessä suositusten muotoilemisen apuna toimi harjoitus strategisen hallitusohjelman luomisesta.

Yhdistetyt teemat Digiajan koulutus Uusi koulutus luo tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomi oppimisen johtamisen maa

Koulutus tasa-arvon mahdollistajana Oppijakeskeiset oppimisympäristöt

Uusi koulutus tunnistaa jokaisen vahvuudet

Uudistuva, rajat rikkova ja ketterä järjestelmä Oppimisen edellytysten johtaminen

Uusi koulutus uudistuu yhdessä rakentaen


63


64

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA II

Uusi koulutus uudistuu yhdessä rakentaen


65

Uusi koulutus luo tulevaisuuden mahdollisuuksia Strateginen tavoite, 10-20 vuotta * Suomi on oppimisen mallimaa, jonka innostavat oppimisratkaisut ja -toimintatavat ovat glo-baaleja standardeja Hallituskauden tavoitteet 1-4 vuotta * Opettajan koulutus ja velvoittava täydennyskoulutus ennakoivaksi (digiajan taidot ja kan-sainvälisyys) * Yhtenäisten oppimisen ekosysteemien avainstandardien määrittely (public-private-partnership + järjestöt) * Suomalaisen osaamisliiketoiminnan arvon moninkertaistaminen Kärkihankkeet * Täydennyskoulutusrahoituksen uudistus (perustana henkilöstön koulutussuunnitelma ja koulutuskehityssuuunnitelma) * Digitaalisten oppimateriaalien täysimääräinen hyödyntäminen (formaalissa ja non-formaalissa oppimisessa) * Tunnistautumisratkaisujen ja My Data-ratkaisujen kehittäminen * Toimivien referenssimarkkinoiden luominen innovatiivisille palveluille ja tuotteille * Koulutusvientistrategia, ml. kehitysyhteistyön fokusointi ja joustava lainsäädäntö


66

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

TYร–PAJA II

Uusi koulutus luo tulevaisuuden mahdollisuuksia


67

Uusi koulutus uudistuu ketterästi ja yhdessä rakentaen Strateginen tavoite, 10-20 vuotta * Oppimisen tulee kyetä uudistumaan jatkuvasti maailman myötä: Jatkuvasti muuttuva maailma asettaa kiihtyvällä tahdilla uusia tiedollisia ja taidollisia vaati-muksia ihmisille. Oppimisen täytyy pyrkiä pysymään tässä kehityksessä mukana. Joustamat-tomiin ja hierarkkisiin rakenteisiin jumiutunut järjestelmä ei pysty reagoimaan muuttuvan maailman tarpeisiin tarpeeksi nopeasti ja siksi on ensisijaisen tärkeää, että oppiminen ja yh-teiskunnan rakenteet tukevat muuttuvan maailman tarpeita. * Osaaminen keskiöön: Sen sijaan, että puhutaan järjestelmästä ja rakenteista ja vain niiden reunaehdoista, on otet-tavan oppija ja osaaminen kaiken keskiöön. Oppimisen tulisi tapahtua vuorovaikutteisesti ja yhteisöllisesti verkostoissa iästä ja ajasta riippumatta. Osaamista ei voida sitoa kouluun insti-tuutiona. * Jokaiselle on tehtävä mahdolliseksi luoda oma oppimisen polku: Koulutuksessa tarvitaan avoimia ja laajemman pohjan opintopaletteja ja mahdollisuus jous-taviin ja yksilöllisiin tutkintopolkuihin. * Johtaminen on oppimisen edellytysten luomista: Perinteinen opettajajohtoinen oppimisen malli estää osan oppijoiden oppimisesta. Oppimi-sen vapauttaminen, innostavalla ja itseohjautuvaa oppimista tukevalla pedagogiikalla va-pauttaa energiaa uudelleen suunnattavaksi. Intuitiolle on annettavaa tilaa koulun kehittämi-sessä. Johtoon on saatava systeemiajattelua. Yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuuden käyttöön. Hallituskauden tavoitteita ja kärkihankkeita * Koko toimintakulttuurin täytyisi uudistua ja kokeilukulttuuri olisi saatava pysyväksi osaksi oppimista. Hyvien kokeilujen oppeja pitäisi skaalata systemaattisesti. Opetushallituksen roo-lin täytyisi muuttua eräänlaiseksi What works -keskukseksi. * Normiohjauksesta (OPS valtavana normikokoelmana) päitäsi siirtyä tavoiteohjaukseen (OPS määrittelisi vain tavoitteet oppimiselle). Oppimiseen liittyvästä lainsäädännöstä pitäisi muo-dostaa ”oppimisen kaari”: kaikki lait ja säädökset oppimisesta koottaisi yhteen, ja niitä tar-kasteltaisiin kokonaisuutena (vrt. Liikenneministeriön projekti tielainsäädännön kokoamises-ta). Lainsäädäntöä eli ”oppimisen kaarta” pitäisi tarkastella siitä näkökulmasta, toteuttavat-ko ne strategista tavoitetta oppimisen jatkuvasta uudistumisesta? * Työllistymisasteen nostaminen pitäisi asettaa tavoitteeksi koulutuskentälle. Sekä nuorille et-tä aikuisille pitäisi saada joustavia koulutusmuotoja. Tutkinnot pitäisi uudistaa siten, että pääpaino oppimisessa on opituilla taidoilla, ei suoritteilla, esim. todistuksena vain ”vietin neljä vuotta yliopistossa”. Työllistymisestä ja yrittäjyydestä muodostettava palkitseva rahoi-tusjärjestelmä: AMM, AMK, Yliopisto. * Opettajille on saatava ohjausta ja täydennyskoulutusta tukena toimenkuvan muutokseen. Tiedonkulku ja palautteen anto on tehtävä avoimeksi. * Uudet oppimisympäristöt, mukaan luettuna virtuaalisuus, tuotava vaihtoehtona nykyisille jäykille oppimisympäristöratkaisuille – tämä vähentäisi tilantarvetta 40% * oppilaitosten johtajuuden kehittäminen. hierarkkisuudesta ja autonomisuudesta yhdessä te-kemiseen * säädösten uudistaminen


68

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

TYร–PAJA II

Uusi koulutus tunnistaa jokaisen vahvuudet


69

Uusi koulutus tunnistaa jokaisen vahvuuden Strateginen tavoite, 10-20 vuotta * Nykymuotoisista oppilaitosrakennuksista tulisi siirtyä 10–20 seuraavan vuoden aikana ekosys-teemin tavoin toimiviin Campuksiin, jotka mahdollistavat merkityksellisen tekemisen ja oppimi-sen, yksilöllisen oppimisen ja ihmisen kasvun täyteen potentiaaliin. Campuksilla toimisi niin yri-tyksiä, yhteisöjä kuin järjestöjä. Campukset eivät vain kokoa saman katon alle eri toimijoita, vaan kaiken ytimessä on niiden välinen yhteistyö. Monipuolinen oppimisympäristö mahdollistaa eri-laisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Campuksilla opiskelijat pystyvät löytämään vahvuutensa tehdessään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Hallituskauden tavoitteita ja kärkihankkeita * Seuraavan hallituskauden aikana koulujen korjaus- ja uudisrakentamiseen kohdennetut varat tulisi kohdentaa uudentyylisten Campusten rakentamiseen. Valtion lisäksi Campusten rakennus-kustannuksista vastaisivat niissä toimivat yhteistyökumppanit. * Campusten rakentamista tuetaan tavoitteellisesti kaavoituspolitiikalla. Hallituskauden kärki-hankkeena olisi esimerkki Campuksen rakentaminen. * Uusilla Campuksilla sosiaali- ja sivistyspalvelut kohtaavat ja integroituvat. Jokainen apua tarvit-seva saa sitä yhdeltä luukulta. Lapsi- ja nuorisotyön osaamisen tuominen kouluihin mahdollistaisi oppilaiden paremman osallistamisen ja voimistamisen omaan oppimiseensa. Moniammatillisuus toteutuu luonnostaan Campusten arjessa. Myös tietojen vaihtaminen eri viranomaisten kesken mahdollistettava, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja opettajan välillä: opettajalla tulisi tarpeen vaatiessa olla oikeus saada sosiaalityöntekijältä tietoa oppilaan taustoista ja kodin sen hetkisestä tilasta. Opettajien mahdollisuus tukea oppilaitaan on rajallinen, jos he eivät tiedä riittävästi oppi-laan taustoista.


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

Foorumin sanoma


Työpaja 3 ke 6 - to 7.5.2015 Kolmas eli viimeinen työpaja toteutetaan internaattina, jonne lähdetään yhteiskuljetuksella Helsingistä. Työpajan aikana on tarkoitus kirkastaa viestimme uudesta koulutuksesta ja koota yhteen kokeiluista saadut opit. Tavoitteena on tunnistaa ne ideat, jotka soveltuvat kokeilujen jälkeen pysyviksi toimintamalleiksi ja löytämään intressitahoja, jotka vastaisivat jatkossa toiminnasta. Suunnittelemme myös yhdessä, miten foorumin sanomaa ja esille nostettuja tärkeiksi koettuja asioita viedään eteenpäin ja miten eri verkostot ja tahot sitoutetaan mukaan muutokseen. Työpaja huipentuu paneeliin, jossa foorumi esittää viestinsä sparrausryhmän jäsenille. Konkreettisena suunnittelun kohteena on yhteinen lopputapahtumamme: Keitä haluamme kutsua? Missä tapahtuma pidetään? Mitä tavoittelemme ja millä nimellä sitä kutsumme? Paikkana Internaatti pääkaupunkiseudun lähistöllä


72

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

Tehdään Suomesta maa, jossa kaikki rakastavat oppimista Milma Arola & Lauri Järvilehto Elämme haastavia aikoja. Vaikka viime aikoina on puhuttu paljon lamasta tai taantumasta, ei tämä kuvaa nykytilaa oikein. Nyt ei ole kyse siitä, että talous olisi jämähtänyt paikalleen jonkin yksittäisen makrotason tekijän, kuten energiakriisin, valuuttakriisin tai finanssikriisin, takia. Talous ei kasva, koska kokonaiset toimialat sukeltavat alati kiivaammin muuttuvassa globaalissa markkinassa. CD-levyt ja VHSnauhat ovat jo historiaa. Pian sitä ovat myös paperiteollisuus ja taksitolpat. Vähän myöhemmin muutoksen jalkoihin jäävät älykännykät ja taulutelevisiot, vähittäistavarakauppa ja pienesineteollisuus. Ne korvataan virtuaalilaitteilla, robottilennokeilla ja 3D-printtereillä. Moni ennen paikallinen ilmiö on nyt globaali, puhutaan sitten kilpailusta, työelämästä, tiedon saatavuudesta tai vaikkapa tasaarvosta tai eriarvoisuudesta. Työelämä on murroksessa: keskiluokkainen työ vähenee, ja paine itsensä työllistämisen lisääntyy. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttavat ja haastavat kiihtyvässä tahdissa sekä työtä että koulutusta – ajatellaanpa nyt sitten robotisaatiota, oppimateriaalien muotoja, tiedon jakamisen mahdollisuuksia ja oppimispaikkoja. Maailma monimutkaistuu ja moniarvoistuu. Mutkistunut maailma tekee päätöksenteosta vaikeampaa. Systeeminen ajattelu nostaa päätään. Nämä muutokset tapahtuvat seuraavan 15 vuoden aikana. Ne ovat kaikki kivuliaita murroksia yhteiskunnallemme. Niiden seurauksena on täysin mahdollista, että suurin osa nykyaikana keskeisestä ammattitaidosta muuttuu täysin hyödyttömäksi. Ainoa tapa selviytyä alati nopeammin muuttuvassa maailmassa on oppia oppimaan. Uuden koulutuksen yhteinen visio Kun maailma ja yhteiskunta muuttuvat, on koulutuksenkin muututtava. Jotta koulutuksen muutos ei ole vain sopeutumista ympäristön muutokseen, on muutoksella oltava suunta ja tahtotila. Koulutus tarvitsee vision. Uusi koulutus -foorumi muotoili suomalaisen koulutuksen vision näin: tehdään Suomesta maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Visiomme taustalla on ajatus koulutuksesta, joka auttaa ja tukee jokaista omien vahvuuksiensa löytämisessä. Maassa, jossa kaikki rakastavat oppimista, jokainen oppii ja kehittyy läpi elämän. Rakkaus oppimiseen on halua kehittyä. Se on sisäistä yrittäjyyttä ja kykyä valjastaa oma osaaminen myös työelämän käyttöön. Ilman oppimishalua ei voi syntyä uutta, ja yhteiskunnallisella tasolla rakkaus oppimiseen tuokin hyvinvointia ja kilpailukykyä. Maassa, jossa kaikki rakastavat oppimista, opettajat ovat valmentajia ja ohjaajia. Opettajia ja mentoreita löytyy myös opettajakunnan ulkopuolelta. Oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen osallistuvat kaikki – puhutaan sitten yksilöistä tai instituutiosta. Oppiminen nousee opettamisen ohi keskiöön. Oppimisympäristö laajenee koulun ja oppilaitosten seinien ulkopuolelle. Oppiminen tapahtuu entistä enemmän ilmiöpohjaisesti todellisissa ympäristöissä. Paikallisella tasolla tämä voi näkyä vaikkapa oppimiskylinä ja


73

tiivistyneenä yhteistyönä, jossa yrittäjät, erilaiset kuntapalvelut, järjestöt, taitelijat ja oppilaitokset kohtaavat. Oppimisesta tulee kokeilevaa. Oppiminen on yhteisöllistä ja avointa. Maassa, jossa kaikki rakastavat oppimista, koulutus ei tapahdu putkessa. Nykyisen kaltaiset raja-aidat oppiaineiden, ikäluokkien, koulutusasteiden, oppimisen tapojen ja ammattien välillä eivät raamita oppimispolkua. Koulutus hengittää monimutkaista maailmaa. Se on osa suurempaa systeemiä. Koulutuksen tulee paitsi sopeutua, myös ottaa koppia muuttuneista osaamistarpeista. Se hyödyntää uusia ratkaisuja, muuttaa muotoaan joustavasti ja osallistuttaa uuden rakentamiseen. Uusi koulutus rakentaa tulevaisuuden tekijöitä. Matka alkaa nyt Foorumilla kuulluissa asiantuntijapuheenvuoroissa on tullut esille, että koulutusjärjestelmä uudistuu hitaasti. Matkaa on taitettavana paljon. Etenkin suomalainen hallinto rakentuu ajatukselle ennustettavasta maailmasta, jossa asiat ja olosuhteet ovat tiedossa, ja ratkaisumallit kehitettävissä tiedon pohjalta. Monimutkaisessa maailmassa, jossa jo elämme, vanhat toimintamallit eivät enää riitä, eivätkä totutut ratkaisumallit toimi. Nyt pitää kokeilla – ja keskittyä siihen, mikä toimii! Aloitetaan nyt. Päämääränä maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Kuvittele, että luokkahuoneissa on normaalia kun kolmekymmenpäinen oppilasjoukko nojautuu eteenpäin silmät loistaen innostavan opettajan ohjauksessa. Keski-ikäinen insinööri opettelee uutta kieltä tai uutta oppialaa puistonpenkillä mobiilipelin avulla. Alakouluikäiset kokoontuvat työpajahalleihin rakentamaan pienryhmissä Lego-palikoista itseohjautuvia robotteja. Kaikki tämä on jo nyt mahdollista. Kaikki tämä on jo nyt todellista: uutta oppimista tapahtuu jo nyt ympäri maailmaa pienissä keskittymissä. Nyt meidän pitää jakaa uusi oppiminen tasaisesti koko yhteiskuntaamme. Eric Hoffer sanoi: "Muutoksen maailmassa oppijat perivät maan, samalla kun oppineet huomaavat olevansa täydellisesti valmistautuneet maailmaan, jota ei ole enää olemassa". Jos haluamme selvitä alati nopeammin muuttuvassa maailmassa, meidän on opittava oppimaan. Ja koska oppiminen on kovaa työtä, meidän pitää päästä käsiksi aidosti innostavaan ja kannustavaan oppimiseen. Meidän pitää tehdä Suomesta maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Muuten meidän käy hullusti.

#uusikoulutus


74

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

Tunnistetaan vahvuudet Anu Urpalainen, Tiina Silander, Leena Pöntynen ja Milma Arola. Miten yhteiskunnassa mahdollistetaan aidot ja joustavat elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille? Miten tunnistamme eri tavoin hankittua ja yksilöllä jo olemassa olevaa osaamista? Miten työelämä ja tekemällä oppiminen rakennetaan osaksi oppimispolkua? Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat jatkuvasti ja tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. Tämä haastaa meistä jokaista päivittämään tietojaan ja taitojaan jatkuvasti. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin, tietoihin ja taitoihin kohdistuu runsaasti odotuksia ja näkemyksiä. Yhtenä tärkeänä koulutuksen lähtökohtana pidetään tulevaisuuden kompetensseihin (21st century skills) ja työelämän muutokseen vastaamista. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, joilla on sekä epävarmuuden ja muutoksen sietokykyä että kykyä itsetuntemukseen, empatiaan ja vuorovaikutukseen. Kyse on holistisesta lähestymistavasta, jossa yhdistyvät niin taidot, tiedot, ihmisen persoonallisuus ja motivaatio itsensä kehittämiseen. Jokaisella ihmisellä tulisi siis olla jatkuva halua ja kykyä oppia uutta, tunnistaa omaa osaamistaan ja tehdä sitä näkyväksi. Tarvitaan koulutus, joka tunnistaa jokaisen vahvuudet ja jossa oppimisen halu ja ilo ovat toimintaa ohjaavia tekijöitä sekä koulutus, joka huomioi osaamisen koko kirjon eli myös koulun ulkopuolella syntyneen osaamisen. Uudenlaista pedagogiikkaa, oppiaineita ja arviointia – tyhmä ei ole oikeasti tyhmä Millaista on koulutus, joka tunnistaa jokaisen vahvuuden ja tukee ihmisen kasvua täyteen potentiaaliinsa? Millaista on vahvuuksiin perustuva arviointi? Miten vahvistamme oppijan osallisuutta ja toimijuutta omassa oppimisessa? Koulutuksen pitää yksilöllistyä sekä rakentaa vahvempaa yhteisöllisyyttä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus sen tuella saavuttaa hyvä itsetunto ja käsitys omista kyvyistä sekä antaa arvo toiselle. Oppimiseen on saatava iloa ja hauskuutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oppilaitoksissa tehtäisiin ”ihan mitä vain”. Päinvastoin, tavoitteiden saavuttaminen, oppisisältöjen merkityksellisyys ja monipuoliset tekemisen tavat tekevät oppimisesta hauskaa eli innostavaa ja kiinnostavaa. Erityisesti peruskoulun oppiaineet, pedagogiset menetelmät ja arviointi ovat tähän mennessä ohjanneet pitkälti akateemisten taitojen tunnistamiseen. Monet muut ihmiselle merkitykselliset taidot, lahjakkuudet ja intohimot ovat jääneet formaalin koulutuksen ulkopuolelle ja useiden rakkaus opiskelua kohtaan roihahtamatta. Meidän on löydättävä systemaattisia tapoja tunnistaa non-formaalin ja oppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaa oppimista ja tunnustaa se merkitykselliseksi osaksi oppimisen polkua. Arvioinnin tulee perustua laaja-alaiseen osaamiseen, joten arvioinnin kohteenakaan ei pitäisi olla yksittäinen oppiaine vaan laajempi kuvaus ihmisen taitojen ja tietojen kirjosta, jotka huomioidaan jatkokoulutukseen pyrkiessä. Kohti kokonaisuutta - keinona ilmiöpohjaisuus Kuinka kuromme kiinni kuilua koulutuksen ja elävän elämän, ja muodollisen ja epämuodollisen oppimisen välillä? Miten ihmisten harrastuneisuus ja uteliaisuus saadaan osaksi oppimista? Mikä on perusta, joka koulutuksen tulisi antaa kaikille muuttuvassa maailmassa?


75

Kokeilemisen kulttuurin vapauttaminen luo uusia innovaatioita, jos annamme oppijoille keinot, välineet ja kyvyt jakaa niitä. Myös koulutuksen ryhmänmuodostusta kannattaa muuttaa alkaen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Kotiluokan lisäksi voi muodostaa pieniä, vaihtuvia ryhmiä, joiden muodostumista ei ohjaa syntymävuosi, vaan esimerkiksi erilaiset oppimistavat ja -vauhdit. Uudenlaiset oppimisen tavat haastavat yhtälailla korkeakouluja. Esimerkiksi maailmankuulussa MIT Media Labissa oppiminen on maksimissaan 30 prosenttia ”perinteistä” luento-opetusta, ja loppu 70 prosenttia on pelioppimista, harjoittelua, labroja, projektityötä, tutkimusta, vertaisoppimista, virtuaalioppimista ja oikeita töitä. Esimerkkinä harrastus- ja intohimopohjaisesta oppimisesta toimivat erilaiset Labit, Maker- ja Hacker-Spacet. Maker-kulttuuri pohjautuu tee-se-itse-filosofialle. Maker-tapahtumat ja tilat keräävät yhteen rakentamisesta, kädentaidoista, tieteestä, uudesta teknologista ja taiteesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat innostuneita tekemällä oppimisesta sekä oivallusten ja taitojen jakamisesta muille. Kyse on matalan kynnyksen toiminnasta, johon voi lähteä mukaan kaiken ikäisiä ihmisiä eri osaamistaustoista. Koulurakennuksista oppimiskyliksi Voisiko koulutus toimia ilman tiukkoihin oppiainerajoihin, koulun seiniin ja ikäjakoon sidottua ryhmänmuodostusta? Miten oppimisympäristö tukee oppijan identiteettiä? Voidaanko osaaminen, tiedot ja taidot sitoa ”kouluun” instituutiona? Tarvitsemme oppimiskyliä, joissa eri sukupolvet ja toimijat kohtaavat, kokeileminen ja yhdessä oppiminen sekä osaamisen oivaltaminen osana yhteiskuntaa mahdollistuvat laajasti. Oppimisympäristöillä on iso vaikutus oppimiseen. Yksittäisen oppilaitoksen tai koulun rooli osana paikallisyhteisöä voisi olla paljon avoimempi ja monipuolisempi kuin se monin paikoin vielä on. Koulutuksen ja oppimisen ei tarvitse tapahtua oppilaitoksissa, vaan voimme hyödyntää paljon laajemmin muuta yhteiskuntaa, kuten luontoa, kirjastoja, museoita, vanhainkoteja, jotka mahdollistavat erilaisen toiminnan ja oppimisen. Oppilaitokset tulee nähdä oppimisalustoina, jossa toimivat yhteistyössä kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut toimijat, jotka jakavat osaamistaan. Tämä on mahdollista monelta osin jo nyt, jos vain on tahtoa ja halua. Maker-kulttuuri on otettavissa käyttöön oppilaitosten arjessa jo nyt. Koulurakentamisen kulttuuri on muutettavissa hyvien esimerkkien kautta. Tarvitaan selkeä tavoitteellinen kaavoituspolitiikka ekosysteemin tavoin toimiviin oppimiskyliin. Kaavoituksen ja tilojen suunnittelun kautta voidaan muuttaa oppilaitosten toimintakulttuuria päiväkodista yliopistoon saakka. Kyse on enemmänkin uudesta ajattelusta kuin rahasta. Seuraavan hallituskauden aikana koulujen korjaus- ja uudisrakentamiseen kohdennetut varat tulisi kohdentaa uudentyylisten oppimiskylien rakentamiseen. Valtion ja kuntien lisäksi rakennuskustannuksista vastaisivat niissä toimivat yhteistyökumppanit.


76

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

Oppimiskylät tasa-arvon mahdollistajana Alueellinen eriytyminen kiihtyy ja huono-osaisuus keskittyy tietyille alueille, myös yhteiskunnallinen aktivismi ja poliittinen vaikuttaminen ovat harvojen ja hyvin verkottuneiden pääomaa. Monikulttuurisuuden ja muuttoliikkeen myötä oppijoiden moninaisten taustojen ja erilaisten oppimisvalmiuksien huomioiminen vaativat resursseja. Uusissa oppimiskylissä sosiaali- ja sivistyspalvelut kohtaavat ja integroituvat. Lapsi- ja nuorisotyön osaamisen tuominen kouluihin mahdollistaisi oppilaiden paremman osallistamisen ja voimistamisen omaan oppimiseensa. Moniammatillisuus toteutuu luonnostaan oppimiskylän arjessa. Myös tietojen vaihtaminen eri viranomaisten kesken mahdollistettava paremmin, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja opettajan välillä. Eriytymisen kehitys tulisi kääntää positiivilla kannusteilla, ja tehdä vaikeilla alueilla sijaitsevista kouluista kaikille houkuttelevia. Sellaisten alueiden kouluille, joissa kotitaustat vaikuttavat oppimista, on edelleen kohdennettava suuremmat resurssit. Hyvä koulutus saa usein aikaan positiivisen kehän alueelle.


77

Tähytään tulevaisuuteen, tähytään maailmalle Jari-Pekka Kaleva, Jan-Markus Holm, Laura Vanhanen ja Kirsi Harra-Vauhkonen.

Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista, on maa jossa oppimisen kynnys on laskettu mahdollisimman alas. Se on maa, jossa jokainen oppii missä vain milloin vain. Se on maa, jossa oppimisen edellytykset ovat kunnossa. Teknologinen murros tarjoaa tälle kaikki edellytykset; nyt ne on otettava käyttöön ja hyödynnettävä myös kansainvälisillä markkinoilla. Avoimuus, digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt tulevat Nopea teknologisen kehityksen aiheuttama yhteiskunnallinen murros haastaa koulutusta uudistumaan tavalla, jota emme osaa edes vielä kuvitella. Digitaalisuuden merkitystä koulutukselle ei ole ymmärretty riittävän syvällisesti ja aikaa reagoida on vähän. Suomi on Euroopassa alisuorittaja uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Toisaalta teknologia edellä -ajatteluun liittyy suuria haasteita. Vain sellaista teknologiaa, joka on oppimisen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista, kannattaa käyttää. Jotta oppimista voi rakastaa, oppimisesta on tehtävä motivoivaa ja hauskaa. Nyt koulussa ei viihdytä, eikä oppimista koeta mielekkääksi. Tarvitsemme siis hauskan oppimisen vallankumouksen. Suomen ei pidä panostaa vain digitaalisten oppimisympäristöjen ja -alustojen luomiseen. Ennen kaikkea meidän tulee välttää tilannetta, jossa yksi oppimisalusta saavuttaa määräävän markkina-aseman. Meidän on keskityttävä ennen kaikkea elinikäiseen oppimiseen innostaviin sähköisiin oppimispalveluihin ja sisältöihin. Jokaisella kansalaisella on jo nyt henkilökohtainen oppimisympäristö, joka koostuu nykyisin sekä sosiaalisen median alustoista että erilaisten oppimispalveluntarjoajien ratkaisuista. Monipuoliset työkalut ovat jo olemassa, mutta ne on otettava systemaattisemmin haltuun ja käyttöön. Suomessa on maailman paras koulutusosaaminen ja se on avattava kaikkien kansalaisten saataville. Suomessa on siksi panostettava voimallisesti verkko-opetuksen lisäämiseen uusia teknologioita käyttäen. Jokaiselle kiinnostuneelle tulisi olla tarjolla hauskalla tavalla ja korkeilla sisältökriteereillä toteutettuja lukion tai ammatillisen koulutuksen kursseja verkon välityksellä. Samaan aikaan korkeakoulujen on terävöitettävä osaamistaan ja valmistauduttava koulutustuonnin tuomaan kilpailuun, kun maailman huippuyliopistojen avoin opetustarjonta (esim. MOOC:it) loistavine sisältöineen valtaavat Suomen. Uusien, innostavien ja hauskojen oppimisratkaisujen tehokas käyttöönotto edellyttää tunnistautumisratkaisujen luomista. Samoin oppimisdatan käyttöön liittyvät kysymykset on ratkaistava. Quantified Learning -ajattelu avaa mahdollisuuden jokaisen omaa oppimista koskevan tiedon hyödyntämiseen: personoidut tehtävät, eteneminen omassa tahdissa, kone löytää sen, mistä haluat oppia lisää jne. Tarvitsemme siis yhteiset oppimisen ekosysteemin avainstandardit ja -käytännöt (esim. datan anonymisoinnin osalta), jotka määritellään aidossa yhteistyössä kaikkien kentän toimijoiden kesken. Ellemme luo standardeja ja käytäntöjä itse, hyvin pian joku ylikansallinen toimija asettaa ne meille meiltä kysymättä. Jotta tämä tapahtuu, uusiin hauskoihin ja innovatiivisiin oppimateriaaleihin ja palveluihin on kohdennettava määrärahoja. Vain jos pidämme huolen siitä, että Suomeen syntyy digitaalisen oppimisen globaaleille suunnannäyttäjille kansalliset referenssimarkkinat, oppimistyökalut luodaan alusta alkaen myös meidän tarpeistamme lähtien, ei muiden tarpeisiin sopeutuen.


78

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

Pääsy tietoon ei takaa, että oppijoilla on kyky käyttää tietoa hyväkseen Kun oppiminen ei ole enää sidottua tiettyyn aikaan tai paikkaan, jokaisella on pääsy olennaisen tiedon lähteille. Uutta koulutusta ei luoda rakentamalla uusia instituutioita vaan uudistamalla perinteisten instituutioiden roolia. Esimerkiksi kirjastojen tulee tarjota entistä enemmän tasa-arvoisia mahdollisuuksia uudenlaisten digitaalisten palveluiden käyttöönottoon. Kansalaisjärjestöjen Hackathon-tapahtumien, jotka muuntavat olemassa olevaa tietoa konkreettisiksi tuotteiksi instituutioiden ulkopuolella, järjestämistä on tuettava. Koulutuskentällä kaivataan yhä enemmän tiivistä yhteistyötä niin pedagogiikan, nuorisotyön, vanhustyön kuin oppimissovellusten suunnittelun ammattilaisten kesken. Lähitulevaisuudessa on täysin mahdollista, että Open Badges -tyyppiset mallit, jossa hankitusta osaamisesta voidaan myöntää digitaalinen ja avoin osaamismerkki, haastavat perinteiset tutkinnot. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkien koulutuskentän toimijoiden osaaminen on saatava tarpeeksi korkealle tasolle. Ilman uusia kansalaistaitoja, kuten medialuku- ja kirjoitustaitoa, tietoturvataitoja, tiedonhallintataitoja tai digitaalisen sosiaalisen pääoman hallintataitoja, ei nyky-yhteiskunnassa pärjää. Kun valtaosa tiedosta on parin näppäimen painalluksen päässä ja maailman parhaat oppimistyökalut ovat ladattavissa jokaiselle, ongelmana ei ole tiedon ja työkalujen puute. Ongelmana on kyvyttömyys tarttua uusiin työkaluihin ja oppia. Tarvitsemme siis oppimisvalmentajia, jotka osaavat vastata tähän haasteeseen ja avaavat kaikille oven tähän uuteen maailmaan. Nyt suomalaisissa kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten koko Euroopassa. Tietotekniikka on kuitenkin osana lasten ja nuorten arkipäivää. Miten saamme tätä osaamista otettua käyttöön ja jalostettua kouluissa? Hyviä osaamisen jakamisen käytäntöjä ja malleja on, nyt tarvitaan määrätietoista levittämistä ja käyttöönottoa, johon jokainen kunta, koulujen johto ja opettajat sitoutuvat. Tästä syystä myös opettajille on asettava oppivelvollisuus. Opettajille on luotava velvoittava ja ennakoiva täydennyskoulutus. Tämä edellyttää täydennyskoulutusrahoituksen uudistusta, joka näkyy henkilöstön koulutussuunnitelmissa sekä hallitusohjelman koulutuspoliittisissa linjauksissa ja toimeenpanosuunnitelmassa. Opettajien osaamisen kehittämisen tulisi jatkossa perustua yhä enemmän toisilta oppimiseen ja tiedon jakamiseen. Niin sanotut TVT-evankelistat ja heidän osaamisensa tulisi valjastaa koko opettajakunnan osaamisen kehittämiseen OpeTalks-kokeilun oppeja seuraten. Kaiken kaikkiaan opettajakoulutus itsessään on uudistettava aidosti ennakoivaksi, työelämälähtöisemmäksi sekä aikamme taitoja ja kansainvälisyyttä vastaavaksi. Suomalaisen osaamisliiketoiminnan arvon moninkertaistaminen Suomessa on maailman parhaat opettajat, maailman parhaat pelit ja maailman paras mobiiliteknologian osaaminen. Koulutuskenttämme ei kuitenkaan enää sijaitse Suomen rajojen sisällä. Emme voi jäädä ainoastaan rakentamaan maata, jossa kaikki rakastavat oppimista. Emme saa tyytyä tavoittelemaan vain Suomen parhaimpia oppimisratkaisuja ja -toimintatapoja. Meidän on kaikessa toiminnassamme oltava maailman parhaita ja tarjottava osaamisemme koko maailmalle. Tarvitsemme maailman, jossa kaikki rakastavat oppimista, koska maapallon yhteiset haasteet ilmastonmuutoksesta energiakriisiin


79

koskettavat meitä kaikkia. Perinteisestä koulutusviennistä on siirryttävä oppimisvientiin, jonka lähtökohtana on oltava kysymys ”mitä voimme koulutuksella ratkaista?”. Maailmassa on huutava kysyntä oppimisen luomalle tulevaisuudenuskolle. Oppimisvienti tulee ymmärtää laajasti sisältäen sekä voittoa tavoittelevan osaamisliiketoiminnan että kehitysyhteistyön, jotka parhaimmillaan toimivat saumattomasti yhteen. Peruskoulusektorin vienti on ottanut ansiokkaita ensiaskeleita, mutta erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjoaman taitojen oppimisen viennin puolella olemme vasta alkutekijöissä. Kuitenkin juuri suomalaisen nuorisotyön ja ammatillisen koulutuksen mallit ovat avainasemassa moniin globaaleihin haasteisiin, kuten kasvavaan nuorisotyöttömyyteen, vastaamisessa. Koulutuspalveluiden digitalisoituminen on Suomessa vasta alussa. Globaalisti toimivien suomalaisten yritysten ja koulutuskentän välille tarvitaan mentorointimalleja tiedonvaihdon edistämiseksi ja osaamisen kasvattamiseksi. Suuri mahdollisuutemme niin taloudellisesti kuin toimintamme vaikuttavuuden kannalta on viedä loistavia opetusmateriaaleja ja palveluita kymmenille miljoonille kymmenellä eurolla per sisältö sen sijaan, että tyydymme myymään tutkintoja muutamille tuhansille tuhansilla euroilla. Sipilän hallituksen ehdottama tutkintojen maksuttomuudesta luopuminen ei ratkaise koulutusviennin haasteita. Koulutuskentän toimijoilta puuttuu ennen kaikkea viennin edellyttämä osaaminen palveluliiketoiminnasta sekä tarvittavat markkinatiedot kohdemaista. Suomelle on luotava laaja oppimisvientistrategia, joka poistaa turhia hallinnollisia esteitä ja perustuu uudenlaisiin yhteistyömalleihin oppilaitosten, yksityisen sektorin, vapaan sivistystyön ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Strategia on jalkautettava kokeillen ja ketterästi, koska tarvitsemme nopeaa reagointia maailman ja koulutusmarkkinoiden muutokseen. Tarvitsemme koko suomalaiselle koulutuskentälle yhteisen tarinan ja lippulaivatuotteet. Ollaksemme maailman parhaita meidän on kyettävä oppimaan muilta, tuotava maailmalta parhaimpia kykyjä ja jaettava tehokkaammin tietoa. Suomalaisten on oltava aktiivisempia globaaleissa verkostoissa ja hyödynnettävä ulkopuolelta tulevia käytänteitä. Jos emme itse osaa rakentaa koulua, jossa on oppimisen imua ja intohimoa, lainataan malleja muualta ja luodaan niiden pohjalta uusia ratkaisuja, joista luomme globaaleja standardeja. Parhaiden oppimiskäytänteiden tuonti Suomeen edellyttää suomalaisten konsortioiden menestymistä kansainvälisissä tarjouskilpailuissa, jota varten tarvitsemme rahoituslähteiden tunnistamista ja ymmärrystä siitä, että vain yhteistyöllä suomalaiset koulutusalan osaajat voivat menestyä. Hankerahoitusta suunnataan vain innovatiivisimpien kokeilujen käyttöön. Projekteista ja hankkeista tulee siirtyä yhdessä hyödynnettävään kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja kansallisiin uudistuksiin. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään on saatava maailmalta parhaat kyvyt rakentamaan tulevaisuuttaan yhdessä suomalaisten kanssa. Yksi keino suomalaisen koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi on tarjota Suomen passi ja kansalaisuus jokaiselle toisen asteen ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon Suomessa suorittaneelle ja Suomeen töihin jäävälle.


80

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

Opitaan yhdessä, juhlitaan virheitä Heikki Toivanen, Bob Karlsson, Jarkko Lahtinen, Petri Lempinen Viimevuosien koulutuskentän silppupäätökset ovat johtaneet siihen, että koulutuksen isot suuntaviivat ovat hämärtyneet. Uuden hallituksen tavoittelemista 4 miljardin säästöistä koulutuksen osuus on lähes 600 miljoonan euroa. Koulutuksen järjestämisen edellytykset on ajateltava uudella tavalla, koska nykyisen järjestelmän tehostaminen juustohöyläämällä ohjaa lyhytjänteiseen koulutuspolitiikkaan. Lähitulevaisuudessa sirpaleisesta hankekehittämisen viidakosta on siirryttävä systemaattiseen vaikuttavuuden arviontiin ja hyvien tapojen levittämiseen. Oppijoiden näkemysten ja palautteen tulee ohjata koulutuksen kehittymistä voimakkaammin. Tarvitsemme avoimempia palautteen keruutapoja. Oppilaitosten normatiivisesta ohjauksesta on siirryttävä tavoiteohjaukseen. Koulutusjärjestelmän toimintakulttuurin on muututtava hierarkkisesta johtamisesta kohti jaettua johtamisen malleja. Jokaiselle oma oppimisen polku Digitaalisuus on muuttamassa oppimisen mahdollisuuksia yhtä radikaalisti kuin Guttenbergin kirjapaino 1400-luvulla. Oppilaitokset ovat menettäneet monopolinsa oppimiseen ja tieto on kaikkien saatavilla. Suomalaisessa peruskoululaisilla on sama pääsy tietoon kuin Harvardin kirjaston informatiikoilla. Valtaosa oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ulkopuolella työssä ja harrastuksissa – elämässä. Verkkokurssit, videot, avoimet oppimiskonseptit, kuten TED ja oppimispelit haastavat perinteisen koulutuksen ja tutkinnot. Ihminen voi jo nyt pitkälti itse huolehtia elinikäisestä oppimisesta ilman oppilaitoksia. Tämä murentaa perinteisten tutkintojen merkitystä. Samalla digitaalisuus muuttaa osaamisen vaatimuksia, kun moni perinteinen työtehtävä automatisoituu ja ammatti katoaa. Koulutusta on suunnattava oivaltamiseen, ymmärtämiseen ja taitoihin, jotka vahvistavat luontaisia vahvuuksiamme. Nyt koulutus keskittyy vielä liikaa taitoihin, joista älykkäät koneet selviävät meitä paremmin. Harvardin professori Pasi Sahlbergin mukaan tulevaisuuden tärkein työelämätaito onkin jokaisen kyky luoda itselleen oma työ. Tayloristisesti tuotettu koulutus ei vastaa ajan haasteisiin. Vain joustava ja ajassa elävä oppimispolku mahdollistaa taitojen kehittymisen muuttuvassa maailmassa. Oppilaitosten on tarjottava avoimia ja laajemman pohjan opintopaletteja. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus joustaviin ja yksilöllisiin tutkintopolkuihin. Massiivinen korkeakoulujen pääsykoejärjestelmä hukkaa aikaa ja resursseja. Voisiko karsinta tapahtua opintojen aikana? Oppilaitosten opettajuuden on muututtava enemmän ryhmä- ja tiimivalmentajuudeksi. Opettaja-valmentaja auttaa opiskelijoita löytämään erilaisia ja yksilöllisiä opintokombinaatioita. Samalla opettaja-valmentaja ohjaa ryhmää, kuten joukkueurheilun valmentaja. Työelämä ja opiskelu kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tiivistyy. Maksutonta täydennys- ja muuntokoulusta olisi tarjottava 7-10 vuotta valmistumisen jälkeen. Opintosetelimalli tulee ottaa käyttöön systemaattisesti.

Kokeiluista tulee vaikuttavia, kun niiden luomia ratkaisuja levitetään


81

Suomessa on tarve koulutuksen rahoitusmallien uudistamiselle. Sirpaleisten kehityshankkeiden sijaan rahoituksen peruspohja tulee saada kuntoon. Hankerahoitusta ei tulisi käyttää perusrahoituksen paikkaamisen vaan aidosti rohkeisiin avauksiin, joiden tuloksia analysoidaan. Hankkeista, joiden oppien levittämistä ja jatkuvuutta ei voi taata, tulee luopua. Projekteista ja hankkeista tulisikin siirtyä kokeilukulttuurin avulla kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen. Kokeilukulttuuri vastaa tarpeeseen nopeasti ja ketterästi kehittäen uutta. Isoimmat koulutusinnovaatiot syntyvät yksittäisissä oppilaitoksissa ja luokissa. Hyviä käytänteitä on nostettava esille ja levitettävä aktiivisesti. Mukaan kehitystyöhön tulee ottaa aktiivisemmin kolmas sektori, yritykset ja oppijat itse. Yhteistyötä tulisi tehdä yli instituutioiden ja yhteiskuntasektoreiden. Hyvien kokeilujen opit pitää kerätä talteen ja skaalata systemaattisesti. Opetushallituksen roolin tulee muuttua ”Tämä toimii”keskukseksi. Uudessa roolissa Opetushallitus leivittää oppimiskentän hyviä käytänteitä myös Kehittämiskoulu-verkoston kautta. Iso-Britanniassa kehitetyn ”What works”-mallin tehtävänä on auttaa koulutuskenttää luomaan, jakamaan ja käyttämään laadullista ja todennettavaa tietoa sekä käytänteitä. Avoimen palautteen kautta normiohjauksesta tavoiteohjaukseen Oppija on laitettava koko koulutusjärjestelmän keskiöön. Oppijan kokemusten ja kehittymisen tulee olla tärkein oppimisen mittari kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Oppimisen tavoitteet tulee asettaa yhdessä oppijoiden kanssa. Yhteisöllinen ja osallistuva toimintakulttuuri tuo osaamiset ja asiantuntijuudet kaikkien käyttöön. Koulutusta ohjaavasta normiohjauksesta tulee siirtyä tavoiteohjaukseen, jolloin opetussuunnitelmat määrittävät vain tavoitteet oppimiselle. Oppimisen liittyvästä lainsäädännöstä pitää muodostaa oppimisen kaari: kaikki lait ja säädökset oppimisesta kerätään yhteen ja niitä tarkastellaan kokonaisuutena. Oppimisen kaarta tulee kehittää kohti oppimisen jatkuvaa uudistumista. Valmistuvien opiskelijoiden työllisyys- ja yrittäjyysasteesta tulee tehdä palkitseva rahoitusjärjestelmä oppilaitoksiin. Opettajien täydennyskoulutukseen ja ohjaukseen on panostettava muutoksen tueksi. Soveltavalla uusia oppimisympäristöjä, kuten virtuaalisuutta ja uudenlaisia koulutiloja keskellä ostokeskusta, pitää hyödyntää. Johtaminen on oppimisen edellytyksen luomista Uudessa koulutuksessa opettamisen johtamisesta siirrytään oppimisen edellytysten johtamiseen. Johtajan tehtävänä on luoda oppimisen edellytykset, jotka mahdollistavat oppijan intohimon, vahvuudet ja lahjakkuuksien löytämisen. Johtajilta tarvitaan hallinnollisen johtamisen sijaan vahvaa pedagogista ja henkilöstöjohtamista. Uusi johtajuus on yhdessä tekemistä, jolloin muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan esimerkiksi oppilaitostasolla niin rehtoria, opettajia kuin oppilaita. Esimerkiksi oppilaitoksissa jaettua johtajuutta voidaan kehittää johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Uudenlainen johtaminen on alku koko oppilaitosten toimintakulttuurin vaatimalle syvällisemmälle muutokselle. Opettajat eivät toimi yksin vaan tiimeissä käyttäen hyväksi vertaisoppimisen malleja. Hyviä käytäntöjä on, mutta nykykäytännöt eivät ohjaa niiden


82

UUSI KOULUTUS -FOORUMI Työkirja

TYÖPAJA III

jakamiseen. Uudessa koulutuksessa jokainen opettaja on kehittäjä, hallitsee joukkoistamisen työkalut ja on valmis kääntämään perinteiset roolit ympäri. Oppilaat toimivat yhä useammin opettajina ja heidät otetaan mukaan jopa uusien työntekijöiden rekrytointiin haastattelijoiksi.


83

#uusikoulutus


UUSI KOULUTUS -FOORUMI Tyรถkirja

Visio et s k u t i s o u S t u l i e Kok


Loppu­ tapahtuma to 4.6.2015 Tapahtuma päättää foorumin yhteisen prosessin, mutta aloittaa laajemman yhteiskunnallisen keskustelun. Tapahtuma on foorumin sanoman levittämiselle ja verkoston aktivoimiselle merkittävä tilaisuus. Samalla vietämme myös foorumin karonkkaa ja juhlimme kesän alkua. Tiedekeskus Heureka

Tilaisuuden voi katsoa täältä: http://www.sitra.fi/tapahtumat/rakkaudesta-oppimiseen


Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan ylpeyden aihe ja koulutusjärjestelmämme kuuluu maailman parhaimmistoon. Työelämän murros, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja monikulttuurisuuden kasvu sekä globalisaatio haastavat kuitenkin myös koulutuskentän tulevaisuuden. Miten koulutuksella vastataan tulevaisuuden työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin? Kuinka vaalimme koulutuksellista tasa-arvoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille yhä polarisoituvassa yhteiskunnassa? Miten koulutusta uusitaan oppijalähtöisesti, teknologiaa hyödyntäen ja tulevaisuuteen katsoen? Tulisiko koulutusjärjestelmän perustua perinteisten oppiainejakojen sijaan ilmiölähtöisyydelle? Piileekö koulutusbisneksessä Suomen kilpailuvaltti tulevaisuudessa?

sitra.fi/uusikoulutus facebook.com/uusikoulutus #uusikoulutus

Työkirja 6 0 julkinen final  

Uusi koulutus -foorumin työkirja

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you