PÄÄKIRJOITUS
UUTTA EI SYNNY ITSESTÄÄN KEVÄÄN UUTISET METSÄTEOLLISUUDEN uusista investoinneista ovat sähköistäneet keskustelua teollisuuden raaka-aineen riittävyydestä. Viimeisimmän metsien inventoinnin tulos on, että puuta metsissä riittää. Kysymys kuuluukin, miten puu saadaan liikkeelle: miten kiinnostuneita suomalaiset metsänomistajat ovat hoitamaan ja hyödyntämään metsäomaisuuttaan ja miten pystymme pitämään liikenneinframme toimivassa kunnossa. METSÄNOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA INVESTOINTIUUTISET tuovat perusteita aktiiviselle
metsän omistamiselle ja metsien kestävälle hoidolle. Ne merkitsevät lisätuloa: puun käytön lisäys noin 10 miljoonalla kuutiometrillä tarkoittaa noin 350 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille. Silti niiden metsänomistajien määrä, jotka eivät tunnista metsiensä merkitystä, on huomattava. jotka herättelisivät ja aktivoisivat runsaslukuista passiivisten metsänomistajien joukkoa ja edelleen kannustaisivat aktiivisia metsänomistajia. Uusien investointien edellyttämää kestävää tarjontaa ei kuitenkaan synny nykymenolla. Tarvitaan kokonaisratkaisu, jonka keinovalikoimaan kuuluu sekä nopeavaikutteisia että rakenteisiin pitkällä aikavälillä vaikuttavia keinoja. Uudentyyppiset veromallit yhdistettynä sukupolvenvaihdoksia ja kuolinpesien purkamista vauhdittaviin toimenpiteisiin ovat osa tätä kokonaisuutta. Tarvitaan myös erilaisia tapoja omistaa metsää: yhteismetsiä, rahastoja ja muita omistusmuotoja, joissa metsän monet arvot ovat toiminnan keskiössä. Aitoa näihin asioihin paneutumista odotamme uudelta hallitukselta.
TARVITAAN SIIS KEINOJA,
METSÄNOMISTAJAT INVESTOIVAT METSIIN,
metsäteollisuus investoi tuotantolaitoksiin. Metsien
”KYSYMYS KUULUU: MITEN PUU SAADAAN LIIKKEELLE?”
SAULI BRANDER
johtaja puunhankinta ja metsätalous
INVESTOINTIUUTISISTA ILOITTAESSA ON muis-
tettava, että nykyiset tehtaamme tarvitsevat puuta joka päivä, nyt. Niiden puuhuollosta ja kilpailukyvystä huolehtiminen on arkipäivän työtä henkilöstöllemme. Se on jatkuvaa koko hankintaketjun optimointia ja mietintää, mistä mitäkin puutavaralajia kullekin tehtaalle on paras hankkia. Pitkät kuljetusmatkat tai huonot logistiset yhteydet merkitsevät lisäkustannuksia, jotka syövät tehtaiden kannattavuutta. Siksi suosimme paikallisilta metsänomistajilta hankittavaa lähipuuta. OLLI URPELA
PUUN KÄYTÖN LISÄYS tarkoittaa myös lisää työtä ja tuloja korjuu- ja kuljetusyrittäjille sekä lisää verotuloja valtiolle. Jokaisesta tehtaille päätyvästä puukuutiosta kertyy erilaisia veroja noin 14 euroa. Jos kotimainen puukauppa lisääntyy 10 miljoonalla kuutiolla, kasvavat valtion ja kuntien verotulot noin 140 miljoonalla eurolla vuodessa.
ja tuotantolaitosten väliin tarvitsemme yhdistävän lenkin, toimivan liikenneinfrastruktuurin. Yhteiskuntamme peruspilareiden rakentaminen ja kunnossapito – toimintaperusteiden luominen toimivalle elinkeinoelämälle, tässä tapauksessa toimivalle puuhuollolle – on julkisen vallan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvätkin puuvarat ja vilkas puukauppa ovat tarpeettomia, ellei puuta saada toimitettua metsistä tehtaille jatkuvasti ja varmasti.