Metsän henki 4/2022

VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.

4/22 ”FSC-sertifikaatti osoitti, että olemme tehneet oikeita valintoja” 12

10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA 20 METSÄENERGIASTA APUA ENERGIAKRIISIIN? 26

PINTAA SYVEMMÄLLÄ PAAHDEALUE

KUVA VASTAVA LO | TEKSTI T IINA KAT RIINA TI KKANEN | ASIAN TU NTIJA JUHA - MATTI VALON EN

Kun maanpinta rikotaan ja puut poistetaan valon tieltä, paahdealueen kasvit kukoistavat.

2

–

METSÄN HENKI 4/22

kuten harjujen valoisat rinteet ja hietikot, ovat usein maaperältään niukka­ ravinteisia ja karuja.

Paahde­alueilla kasvit ovat sopeutuneet kuiviin ja valoi­ siin elinolosuhteisiin. Niiden suurin uhka ovat valoa var­ jostavat puut, maanpinnan umpeenkasvu ja heinittyminen.

Paahde-elinympäristöistä on Suomessa pulaa.

Paahdelajeihin kuuluvat esi­ merkiksi kissan­käpälä, kangas­ vuokko, kangas­ajuruoho ja idänkeulan­kärki sekä näissä kasveissa viihtyvät hyönteiset.

Lisäksi jotkin hämähäkkilajit elävät ainoastaan hyvin paahtei­ silla hietikkoalueilla.

Harjualueiden valoisien etelä­rinteiden hakkuissa kan­ nattaa jättää muutama aari paahdelaikuksi. Joskus riittää, että alueelta poistetaan var­ jostavaa puustoa ja maaperää rikotaan.

Tuli on paahdekohteille hyvä hoitokeino, jos kunttakerros on paksu. Maaperä voidaan polttaa hallitusti hakkuiden jälkeen. ”Muistan yhä paahderinteen, joka oli täynnä kukkivia kangas­ ajuruohoja jo parin vuoden kuluttua hakkuusta ja poltosta”, sanoo UPM:n ympäristöasian­ tuntija Juha-Matti Valonen.

PAAHDEALUEET,

3

4/22

SISÄLLYS

2 Paahdealue tarjoaa elinpaikan ­hyönteisille

Päätoimittajan poiminnat

12

5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Juha ja Johanna Mutasen metsä on FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu 17 Näkemys: Julia Thurén 18 Näin hankit turvavarusteet metsätöihin 20 10 kysymystä ja vastausta metsätaloudesta

Johanna ja Juha ­Mutanen ovat FSC® (FSC-C109750)-­ sertifioineet ­metsänsä.

He kertovat, miksi se on heille tärkeää.

Lue ­reportaasimme Pohjois-­Karjalasta!

Sivu 12

20

26 Onko metsäenergia yksi ratkaisu energiakriisiin?

28 Metsäpolttoaineiden kulutus kasvaa 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Hiililaskuri mittaa metsän ilmasto­ vaikutuksia

Miten muuttunut maail­mantilanne vaikuttaa puumarkkinaan ja metsänomistajiin?

Tutustu asiantuntijoiden vastauksiin.

Sivut 20–25

33 UPM:n höyryhinaaja Hurma viettää 120-vuotisjuhliaan 34 Pinja Partinen harrastaa geokätköilyä

30

Miten hoitaa metsää, jotta se o ­ lisi ­tehokas hiili­nielu? ­Tähän ­etsitään vastausta hiiliennusteella, jota UPM ­Metsä on testannut ­pilottihankkeena.

Sivut 30–32

METSÄN HENKI

UPM METSÄ

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121.

Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Minna Raitavuo • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ + + +

+

Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. ­

4

–

METSÄN HENKI 4/22

upmmetsa.fi upmyhteismetsa.fi upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiili­ applikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä ­mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

UPM METSÄ facebook.com/ metsamaailma

+ + +

@upm_metsa

+

instagram.com/ upm_metsa youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa

+ + +

Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö ­ • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com

PÄÄKIRJOITUS

LEDARE

Haasteiden vuosi

Utmaningarnas år

vuosi on tuonut Eurooppaan muutoksen tuulia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheut­ tanut varmasti meissä kaikissa pelon ja epävarmuu­ den tunteita sekä saattanut Euroopan talousalueen uuteen tilaan.

Inflaatio on noussut tasolle, jollaista emme ole kokeneet pitkään aikaan. Kustannusten äkillinen nousu on tuottanut moneen toimitusketjumme vai­ heeseen yllättäviä haasteita. Yhteisymmärryksellä ja hyvällä dialogilla olemme päässeet kuitenkin kumppaneina eteenpäin.

Globaalin kysynnän vuoksi metsäteollisuus ja etenkin UPM ovat selvinneet tilanteesta hyvin.

Metsänomistajakumppanimme ovat päässeet hyö­ dyntämään nousseita kantohintoja, ja puukauppa on käynyt aktiivisesti – Lämmin kiitos siitä.

Omavaraisuuden merkitys on noussut uuteen arvoon: tarkoituksemme on korvata Venäjän tuontipuu kotimaan hankinnalla. Olemme ”Olemme selvinlaajentaneet hankinta-­ neet haasteista aluettamme pohjoiseen hyvällä yhteistyöllä ja lisänneet henkilös­ ja pärjäämme jattöämme koko Suomessa. kossakin.”

Logistiikan kaikki ratkaisut ovat käytös­ sämme perinteisistä kuljetusmuodoista aina uit­ toon ja oman rautatievaunukaluston operointiin asti. Tämän vuoksi pystymme luomaan myös uusia työpaikkoja ympäri Suomen. Tehokas logistiikka tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tavoittaa metsän­ omistajia meille uusissa paikoissa.

Euroopan talouskriisin lisäksi tummia pilviä on tullut myös Euroopan komission suunnasta.

Vaikka yhteistä metsäpolitiikkaa EU:n sisällä ei ole, monenlainen sääntely uhkaa ulottua suomalai­ siin metsiin asti, ellemme yhdessä puolusta metsäelinkeinoamme.

Metsäteollisuus puolustaa suomalaisen metsänomistajan oikeutta käyttää metsiään.

Yhteisiä intressejä löytyy kyllä paljon.

Arvoisat metsänomistajat, koneyrittäjät ja oma henkilökunta, lämmin kiitos teille kai­ kille vuodesta 2022. Olemme selvinneet poik­ keuksellisista haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme jatkossakin.

Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta joulua!

UNDER

KULUNUT

det gångna året har förändringens vin­ dar blåst över Europa. Rysslands anfallskrig mot Ukraina har säkert väckt känslor av rädsla och ­osäkerhet hos oss alla, och har försatt det ­europeiska ekonomiska området i ett nytt läge.

Inflationen har stigit till en nivå som vi inte upp­ levt på mycket länge. De plötsligt stigande kostna­ derna har lett till överraskande utmaningar i många skeden av vår produktionskedja. Tack vare samför­ stånd och god dialog har samarbetet med våra part­ ners ändå fungerat bra.

På grund av den globala efterfrågan har skogs­ industrin och i synner­ ”Med gott samarhet UPM klarat sig bra i situationen. Våra bete har vi klarat skogsägarpartners har utmaningarna dragit nytta av stigande och vi klarar dem rotpriser och virkes­ även i fortsättnin- handeln har varit aktiv gen. ” – ett varmt tack för det.

Betydelsen av själv­ försörjning har ökat: vårt syfte är att ersätta det importerade ryska virket med inhemsk anskaffning.

Vi har utvidgat vårt anskaffningsområde norrut och ökat vår personal i hela Finland.

Alla logistiska lösningar står till vårt förfogande, från traditionell transport till flottning och frakt med egen järnvägsmateriel. Därför kan vi också skapa nya arbetsplatser runtom i Finland. Den effektiva logistiken ger oss dessutom möjlighet att nå skogsägare på orter som är nya för oss.

Vid sidan av den ekonomiska krisen i Europa har även Europeiska kommissionen skapat mörka moln vid horisonten. Trots att det inte finns någon gemensam skogspolitik inom EU, hotar olika slag av reglering nu även de finländska skogarna om vi inte tillsammans försvarar vår skogs­ bruksnäring. Skogsindustrin försvarar också den finländska skogsägarens rätt att använda sina skogar. Det finns många gemensamma intressen.

Bästa skogsägare, maskinentrepre­ nörer och egna anställda, ett varmt tack för år 2022. Vi har övervunnit de exceptionella utmaningarna med hjälp av gott samarbete och vi klarar oss även i fortsättningen.

Jag vill önska er alla en riktigt god jul!

SAULI BRANDER

SAULI BRANDER

Metsäjohtaja UPM

Skogschef, UPM UPM Skog 5

4/22

AJANKOHTAISTA

PUUKAUPPA

1

Hinnantarkistus­ etu on jälleen v­ oimassa

UPM Metsän kumppaniasiakkaan hinnantarkistus­ etu poistaa huolet puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen.

Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puu­ kaupat joulukuun ja toukokuun välisenä aikana.

Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti.

Jos hinta on noussut kyseisissä puutavarala­ jeissa tarkastelun aikana, saat sopimushinnan päälle hyvitystä alkuperäisen hinnan ja korkeam­ man hinnan erotuksen verran. Hyvitystä makse­ taan mittaustodistuksella.

upmmetsa.fi/kumppanuus

METSÄNHOITO

2

Varaa nyt ensi vuoden terveys­ lannoitukset

terveyslannoituksella maaperään lisä­ tään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja parantavat metsän terveyttä.

Terveyslannoituksissa metsään levitetään tuh­ kalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoi­ tukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute.

Boorinpuutoksen tunnistaa parhaiten puiden latvojen pensastumisesta. Terveyslannoituksiin on saatavilla Kemera-tukea, jonka hakeminen sisältyy palveluumme.

Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinne­ puutokset ja kiihdyttää typen vapautumista ­maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö met­ sän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja

6

–

METSÄN HENKI 4/22

•

KUVA UPM

METSÄN

Turvemaiden tuhkalannoi­ tus korjaa ravinne­ puutokset.

Samalla kun nautit pimeistä illoista kotisohvalla tunnelmoiden voit miettiä, olisiko nyt hyvä hetki tilata terveyslannoitukset ensi vuodelle. Opi myös uutta luonnon monimuotoisuudesta ja turvallisesta liikkumisesta metsässä.

TALVI ON TÄÄLLÄ.

•

hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähen­ tää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää.

Metsän lannoituskulut voi vähentää metsätalou­ den verotuksessa. upmmetsa.fi/metsanlannoitus

VERKKOPALVELU

3

Hyviä uudistuksia UPM Metsä -verkkopalvelussa

UPM Metsä -verkkopalvelun karttatoiminnalli­ suuksia on parannettu saamamme palautteen perusteella.

Nyt esimerkiksi kartan saa avattua palvelussa koko ruudun kokoiseksi ja kuvion puustotiedot sekä ominaisuustiedot voi tulostaa. Tiedot voi jatkossa tallentaa CSV-taulukkomuotoon ja kuviokartan voi tallentaa kuvatiedostoksi. Lisäksi kuviokortille on tuotu näkyviin kuvion aiempi toimenpidehistoria.

Kuviokortin tietojen aukeamispaikkaa on muu­ tettu siten, ettei käyttäjän tarvitse enää liikkua sivulla ylös ja alas tietoja tarkastellessaan. Myös puustotiedot ovat nyt näkyvissä niin, ettei niitä tar­ vitse erikseen avata.

Kartan mittakaava pysyy ennallaan valit­ taessa, ja kartan numeroita on muotoiltu sel­ keämmiksi. Myös kartan zoomaustoimintoja on parannettu sekä pöytätietokoneen että mobiilin käyttöliittymässä.

Kokonaan uusi työkalu palvelussa on alueen ja matkan mittaus, jolla on helppo mitata kohteita verkkopalvelun kartalla. Mittauksen rajoja voidaan muokata siirtämällä niitä hiirellä raahaamalla.

Verkkopalvelun vero-osiossa on puolestaan jat­ kossa käytössä muistiinpanojen tallennus- sekä tulostustoiminnot, joiden avulla käyttäjä saa vero­ tietonsa tallennettua muistiin tietokoneelleen tai vaihtoehtoisesti tulostettua ne paperille.

upmmetsa.fi/verkkopalvelu

7

AJANKOHTAISTA TALVI

VESISTÖT

BIOREAKTORI PUHDISTAA VALUMAVESIÄ METSÄTALOUDEN vesistövaikutukset ovat tuoreen tutkimustiedon mukaan arvioitua suuremmat.

Ravinteet valuvat ojitetuista metsistä vesistöihin pidempään kuin on luultu.

Hyvä uutinen on se, että ongelmaan on kehit­ teillä uusi ratkaisu. UPM on mukana hankkeessa, jossa suometsien valumavesiä käsitellään bio­ reaktorilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä järvi­ yhdistys Pro Höytiäinen, Oulun yliopiston vesienergia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö sekä suunnittelutoimisto Watec Consulting.

Pro Höytiäisen puheenjohtajan Kirsi Karhion mukaan vesistö on valuma-­alueensa näköinen, mutta sitä ei aina täysin ymmärretä. ”Suon tärkeä tehtävä on toimia vesivaras­ tona, suodattimena ja lämmöntasaajana. Tämä on unohdettu, kun niitä on innolla ojitettu. Ympä­ röivä ekosysteemi kärsii siitä. Bioreaktorin tavoite on p ­ uhtaampi vesistö ja monipuolisempi luonto­

8

–

METSÄN HENKI 4/22

KUVA JYRKI REP O

Pohjois-Karjalan Polvijärvelle on rakennettu bioreaktori, joka voi vähentää merkittävästi vesistöjen ravinnekuormaa.

Bioreaktorikenttä on valmistunut: vasemmalla olevassa reaktorissa on suodatinaineina biohiiltä ja lehtipuuhaketta, oikealla pelkkää lehtipuuhaketta. Keskellä on murskeella vuorattu eli eroosiosuojattu ylivirtaamaoja, jonka alkupäässä laskeutusallas.

Bioreaktoria rakennetaan. Ataaseen on asennettu putket ja kaivot, ja se on täytetty lehtipuuhakkeella, joka toimii reaktorin suodatin­ materiaalina.

TUOTE

Uuden sukupolven vaneri BioBond on UPM:n kehittämä uusi liimaustek­ nologia, joka vähentää enti­ sestään uusiutumattomien energianlähteiden käyttöä.

WISA BioBondissa vähin­ tään puolet vanerin liiman valmistukseen käytetyistä fossiiliperäisistä fenoleista korvataan puun omalla liima­aineella ligniinillä.

Ligniini on kasviperäinen polymeeri, joka toimii kas­ vien soluseinämissä luon­ taisena sidosaineena. Noin neljännes puun kuivasta massasta on ligniiniä.

UPM on tutkinut jo vuo­ sikymmenten ajan sen hyö­ dyntämistä muun muassa hartseissa, liimoissa, biomuo­ veissa ja polyuretaaneissa.

KUVA K I RSI K A RHI O

WISA

ympäristö. Se tuottaa alueelle hyvinvointia ja elin­ voimaa”, Karhio sanoo.

Bioreaktori sijaitsee maan alla Pohjois-Karja­ lan Polvijärvellä, Suursuon valuma-alueella. Suolta tulevan ojan molemmin puo­ lin on kaivettu kaksi allasta, ”Suomi joihin suo-ojan vedet johde­ tarvitsee taan putkia pitkin. vesistönsä Bioreaktoreiden materi­ aaleina on käytetty lehtipuu­ puhtaina.” haketta ja biohiiltä. Kalvot varmistavat sen, ettei altai­ siin päädy ulkopuolelta vettä tai muita materiaaleja.

Routamatot taas estävät jäätymisen.

Puhdistustulosta arvioidaan vesianalyysein. ”Tavoitteena on, että turvepohjaisilla mailla olisi jatkossa vastuullista harjoittaa metsätaloutta.

Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.”

Lue lisää: prohoytiainen.fi

WISA BioBond -teknolo­ gia on ollut käytössä UPM:n WISA-koivuvaneritehtailla vuodesta 2017.

Nyt UPM aikoo ottaa teknologian käyttöön koko kuusivanerivalikoimassaan ensimmäisenä vanerinval­ mistajana maailmassa.

Koska UPM:n kuusiva­ nerituotteet ovat kevyitä ja lujia, ne sopivat erinomai­ sesti rakentamiseen.

Tuotteet on valmistettu vastuullisesti hoidetuissa metsissä kasvavasta puusta.

Niiden vastuullisuuden voi todentaa kolmannen osa­ puolen ympäristötuote­ selosteiden avulla. wisaplywood.fi

Uusi liimausteknologia voi mullistaa vanerinvalmistuksen, sillä siinä käytetään fossiiliperäisten fenolien sijaan puun omaa liima-ainetta.

9

AJANKOHTAISTA TALVI

HISTORIA

KUVA LUS T O

MUSEO

METSÄ­MUSEO ETSII TUKEA KORJAUKSEEN

10

–

METSÄN HENKI 4/22

Kuningatar Elisabetilla oli aluksi metsäretkellä vääränlaiset kengät.

Lohikeittolounaan jälkeen hänelle annettiin tukevammat jalkineet.

KUVA LEHTI K U VA

Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkoi 1.10.2022, ja se päättyy 30.9.2023.

Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa: Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa.

Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja etenkin lisätä puun käyttöä museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla.

Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat joulukuussa 2022.

Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta.

Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä myös UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. metsasaatio.fi

Kuningatar Elisabet metsäretkellä kuningatar Elisabetin metsäretki vuoden 1976 valtiovierailulla Suomessa sai monet mediat kirjoitta­ maan asiasta tänä syksynä uudelleen, kun kuningatar kuoli.

Kuningattaren matkaohjelmaan kuu­ lui metsäpäivä, jonka aikana käytiin Ser­ lachiuksen Kankaan paperitehtaalla ja silloisen Tehdaspuun eli nykyisen UPM Metsän hakkuutyömaalla. Työmaalla esiteltiin moottorisahan käyttöä sekä koneellista puunkorjuuta.

Uutiskuvien perusteella kuningatta­ rella näyttää olleen metsässä liikkumi­ sessa haasteita. Tämän ­Metsälehtikin huomasi: ”Kuningatar Elizabeth ei alkuun nauttinut metsäpolusta pikkukengis­ sään, mutta kun hän sai lohisopan ja lättyjen jälkeen tukevat ­kävelykengät jalkaansa, savottaan tutustuminen

ENGLANNIN

sujui jo paljon leppoisammin”, lehdessä todettiin.

Retken järjestelyissä olivat mukana Tehdaspuun lisäksi muun muassa ulkoministeriö, presidentin kanslia ja Iso-Britannian suurlähetystö. Myös Englannin hovi osallistui retkelle, ja kuningattaren edustaja kävi tarkasta­ massa reitin ennen vierailua.

Alun perin tarkoitus oli raivata met­ sään polut vierailijoiden kulun helpot­ tamiseksi, mutta metsän piti kuulemma olla luonnollinen.

Järjestäjien kesken oli sovittu, että työmaalla noudatetaan alan turvallisuusmää­räyksiä, joten vierailla pitäisi olla kypärät.

Kuningatar kantoi kypärää kädes­ sään mutta ei kuitenkaan laittanut sitä päähänsä. metsalehti.fi

MONIMUOTOISUUS

TURVALLISUUS

UPM tuplaa lahopuun määrän metsissään

METSÄN VIRKISTYS­ KÄYTTÄJÄN TARKISTUS­ LISTA

on asettanut tavoitteekseen lisätä lahopuun määrää talousmetsissään nykyisestä noin viidestä kuutiosta kym­ meneen kuutioon hehtaarilta.

UPM:n suojelluilla alueilla ja talous­ metsissä, joille on erikseen määritelty luonnonhoidollinen tavoite, lahopuuta­ voite on 20 kuutiota hehtaarilla. Uudet tavoitteet ovat osa UPM Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.

Vuonna 2018 UPM asetti tavoitteek­ seen lisätä luonnon monimuotoisuutta metsissään samalla, kun niissä tuote­ taan tehokkaasti laadukasta puuraaka-­ ainetta. Luonnon monimuotoisuuden mittaaminen perustuu luonnonmetsien ja talousmetsien vertailuun.

Tutkimusten mukaan yksi selkeä ero näiden metsien välillä on lahopuun määrä. Suomen metsälajeista yli viiden­ nes on riippuvainen lahopuusta jossain UPM

vaiheessa elämäänsä. UPM:n onnis­ tumista luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä mitataan lahopuun määrän lisäksi esimerkiksi lehtipuiden ja suojel­ tujen kohteiden määrällä.

UPM pyrkii monimuotoistamaan lahopuustoa niin, että metsässä on useita eri puulajeja sekä eri lahoamisvai­ heissa olevaa pysty- ja maalahopuuta.

Tieto lahopuun määrästä UPM:n metsissä perustuu Luonnonvarakeskuk­ sen (Luke) Valtakunnan metsien inven­ toinnin (VMI) dataan. Luken kanssa yhteistyössä selvitetään myös lahopuu­ määrän kertymistä ja sen vaikutusta monimuotoisuuteen. ”Lisätutkimuksilla ja mallinnuksilla selvitämme, miten toimenpiteitä tulisi vielä muuttaa”, sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara.

• Kerro muille, minne olet menossa.

• Pakkaa matkaan riittävästi ruokaa ja juomista.

• Pue yllesi suojaavat vaatteet ja hyvät kengät tai saappaat.

• Lataa puhelimen akku täyteen ennen lähtöä.

• Asenna puhelimeesi jokin maastokarttasovellus ja 112-sovellus. Jos eksyt, hätäkeskus näkee 112:n avulla, missä olet. Myös erilaiset liikuntasovellukset, jotka mittaavat ja piirtävät reittiä kartalle, ovat käteviä.

Sellaisen avulla pystyt suunnistamaan takaisin, jos olet eksyksissä.

• Ota metsästä kiintopiste, jota kohti suunnistat. Valitse kiintopiste myös auton läheltä. Sen avulla on helpompi suunnistaa takaisin lähtöpisteeseen.

• Jos olet allerginen, pakkaa matkaasi epipen-kynä. Metsässä olevat maa-ampiaispesät huomaa usein vasta silloin, kun astuu niiden päälle. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa myös tällaisten tapausten varalle.

upm.fi

KUVA GE TT Y I MA GES

KUVA VASTAVA LO

Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Ne tekevät pesänsä pehmeään lahopuuhun.

11

FSC merkitsee

monimuo­ toisuutta Juha ja Johanna Mutanen haluavat hoitaa metsiään kestävästi. FSC® (FSC-C109750)sertifiointi vahvisti heille, että he ovat tehneet metsässään oikeita valintoja. Viime talven mittavien lumituhojen keskellä sertifiointi toi mielenrauhaa.

TEKST I S A I L A A A R NI O | K U VAT MIN N A R A ITAVU O

K

aunis, valoisa koivikko hallitsee maisemaa Juha ja Johanna Mutasen vapaa-ajan asunnon ympärillä Pohjois-Karjalassa. Juha on ihaillut näkymää nuoruudestaan lähtien.

Kun hän kävi täällä ensi kertaa, koivujen tilalla oli viljapelto, jota tilan edelliset omistajat viljelivät. Se tarjosi myöhemmin suotuisan maaston koivun taimille, joita Juhan isä kavereineen istutti.

Koivikon takana häämöttää 120-vuotias havupuuvaltainen mustikkatyypin metsä, jonka Juhan isä jätti metsä­ talouden ulkopuolelle ostaessaan tilan vuonna 1972. Siellä ei ole tehty hoitotoimenpiteitä oston jälkeen. Metsässä on koskematon sammalpeite, paljon lahopuuta pystyssä ja maassa sekä ikivanhoja lehtipuita, jotka tarjoavat arvokkaita asuinpaikkoja linnuille ja erilaisille hyönteisille.

12

–

METSÄN HENKI 4/22

Metsänhoitotöiden lisäksi Johanna ja Juha Mutanen käyvät metsässä muun muassa ­marjastamassa.

FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta. Monimuotoinen metsä toipuu paremmin hyönteis­ tuhoista.

13

”Aamuisin metsässä tuntuu, että sydän pakahtuu.”

Mutasten kantavia periaatteita metsänhoidossa ovat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja metsätalouden harjoittaminen kestävällä pohjalla. ”Sain ukiltani kunnioituksen maata ja metsää kohtaan, isältäni yritteliäisyyden. Oma mottoni on, että haluamme toimia metsien kanssa sopusoinnussa mutta samalla taloudellisesti kannattavasti”, Juha kuvaa.

JUURI tällaisille monitavoitteisille metsänomistajille kestävään metsänhoitoon tähtäävä Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointi sopii.

Mutaset liittyivät UPM:n ehdotuksesta UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin vuonna 2017.

UPM Kasvu -kumppanit voivat liittyä UPM:n FSC-sertifikaattiin, ja he saavat puun myynnistä FSC-hintalisää. ”FSC-sertifikaatin myötä saimme virallisen tunnustuksen ja siunauksen sille, että olemme tehneet metsänhoidossa oikeita valintoja”, Juha toteaa.

Sertifiointiprosessi kävi Juhan mukaan vaivattomasti. ”UPM päivitti metsäsuunnitelmat niin, että ne täyttivät FSC-kriteerit, ja hoiti käytännössä koko homman. Meidän tehtäväksemme jäi osallistua auditointiin.”

Mutasilla on UPM:n kanssa pitkäaikainen kumppanuussopimus. Sen myötä UPM hoitaa lähes kaikki hakkuut Mutasten metsissä. ”Sopimus tuo jatkuvuutta metsien hoitoon ja varmuutta puun menekistä. FSC-sertifioidulla puulla on kysyntää”, UPM:n metsäasiakasvastaava Tero Koivisto kertoo.

metsänhoitotöihin kuuluu kylvöä, istuttamista, raivausta, sahaamista ja taimien suojaamista hirviltä. He ohjaavat hirvien kulkua keltaisella muovinauhalla ja taimien latvoihin ruiskutettavalla syönninestoaineella, jota hirvi karttaa.

MUTASTEN

14

–

METSÄN HENKI 4/22

FSC-sertifioidussa metsässä on UPM:n metsäasiakasvastaavan Tero Koiviston mukaan tyypillisesti paljon lahopuuta ja koskematon sammalpeite. Mutaset ovat suojelleet mustikkatyypin metsänsä.

Johanna kertoo omaksuneensa metsäharrastuksen mieheltään. Aluksi raivaaminen ei tuntunut hänestä kovin innostavalta, mutta oivallettuaan sen tarjoaman mielihyvän hän on tarttunut raivaussahan kahvoihin ahkerasti. ”Kolme tankillista on minulle hyvä päiväannos.

Tankillinen on ajanmääre, joka tarkoittaa noin kahta tuntia. Se on fyysisesti rankkaa mutta samanaikaisesti mielen lepoa ja vastapainoa toimistotyölle”, hän sanoo. ”Olemme ajatelleet, että jatkamme tätä niin kauan kuin tulemme metsästä hymyssä suin”, Juha jatkaa.

Helsinkiläinen arkkitehtipariskunta on viettänyt vapaa-aikansa Pohjois-Karjalan maisemissa siitä lähtien, kun metsät siirtyivät Juhan ja heidän neljän lapsensa muodostaman metsäyhtymän omistukseen 15 vuotta sitten. Metsänhoitotöiden lisäksi he poimivat marjoja, sienestävät ja kalastavat. Juha käy myös satunnaisesti metsästämässä. ”Olemme vähän keräilytaloushöpsöjä”, Juha sanoo nauraen.

He käyvät metsässä myös virkistymässä ja rentoutumassa. ”Hauskinta on kulkea lumikengillä keväthangilla ja nauttia sen päälle metsässä kiireettömät nokipannukahvit”, Johanna kertoo.

Juha puolestaan rakastaa aamuja metsässä, kaikkina vuodenaikoina. ”Päivän voima tulee nousevan auringon kautta.

Joskus tuntuu, että sydämeni pakahtuu aamuisin luonnon kauneudesta.” talvena Mutaset kokivat metsänomistajina kauhun hetkiä. Pohjois-Karjalan vaara-alueilla oli paljon lunta ja lämpötila oli koko ajan pakkasen puolella. Kevättalvella Juha näki metsässä katastrofaalisen näyn: tykkylumi oli tarttunut puihin, ja järisyttävä määrä puita oli kaatunut, katkennut tai vaurioitunut. ”Massiivinen tuho oli öin ja päivin mielessäni.

Mietin, miten selviämme hakkuista ja mahdollisesti sitä seuraavista ötökkätuhoista. Silloin ei oikein nukuttanut.”

Juha otti yhteyttä moneen metsäalan toimijaan mutta ei saanut lupausta lumituhojen nopeista korjuutoimista. ”Onneksi meillä oli kumppanuus ja FSC-sopimus UPM:n kanssa ja sain Koiviston Teron kiinni.

Hän tuli paikalle ja sanoi, että nyt tämä homma laitetaan kuntoon. Se oli meille suuri helpotus. Iso kiitos Terolle”, hän sanoo liikuttuneena.

Koivisto myöntää, että nopea reagointi oli tuossa tilanteessa paikallaan. ”Luonnontuho on otollinen pohja hyönteistuholle. Ötökät etsivät heikentyneitä puita, mikä tapahtuu pahimmillaan viikoissa. Tällä kulmakunnalla oli vähän rallia viime kesänä. Oli puuautot ja metsäkoneet liikenteessä. Miehet tekivät kahta vuoroa.”

Hän korostaa FSC-sertifioinnin merkitystä kokonaisuudessa.

VIIME

15

Johanna ja Juha Mutanen viihtyvät ­valoisassa koivikossaan kaikkina vuodenaikoina. Juhan mukaan keväällä sen vihreys suorastaan häikäisee.

5 FAKTAA UUDESTA FSC®*-STANDARDISTA Uusi FSC-standardi tulee voimaan maalis­ kuussa 2023. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset nykyiseen, UPM Metsän ympäristö­päällikkö Tuomas Kara?

1 2 3

”FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta kaikissa kasvun vaiheissa. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa kasvua. Jos hyönteistuho uhkaa, metsä pystyy toipumaan paremmin, kun siellä kasvaa erilaisia puulajeja.” on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2011. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia Suomen talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Nyt Suomen FSC-standardia ollaan uudistamassa ensimmäistä kertaa.

UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan standardiin tulee paljon pieniä täsmennyksiä mutta ei suuren mittaluokan muutoksia. ”Muutokset ovat ekologisesti tehokkaita mutta samalla kustannuksiltaan maltillisia”, hän lupaa.

Suurimman osan uuden standardin edellyttämistä toimenpiteistä tekee sertifikaatin haltija eli tässä tapauksessa UPM. ”Keskustelemme kuitenkin aina ensin metsänomistajien kanssa ja pidämme heidät ajan tasalla heidän metsiinsä liittyvistä päivityksistä”, Kara korostaa.

FSC-STANDARDI

16

–

METSÄN HENKI 4/22

”FSC-­ standardin muutok­ set ovat ekologisesti tehokkaita mutta kus­ tannuksiltaan maltillisia.”

4 5

Käytönrajoitus- ja erityishakkuu­ vaatimuksiin ei tule muutoksia. Vaatimukset siitä, että viisi prosenttia metsämaasta on kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja viidellä prosentilla kohteista on joku erityinen luonnonhoidollinen tavoite, pysyvät ennallaan.

Erityishakkuukohdetyyppeihin tulee tarkennuksia. Nykystandardissa nämä ovat olleet esimerkinomaisia kohteita, jotka sertifikaatin haltija on voinut itse määrittää. Uudessa standardissa on lista mahdollisista erityishakkuukohteista. Suurin osa nyt käytössä olevista erityishakkuukohteista, kuten eri-ikäis­ rakenteisuus ja lehti- tai lahopuun lisääminen, soveltuu kohteiksi myös jatkossa.

Jatkossa kaikki kuolleet puut jätetään metsään, kun nykystandardissa niille on asetettu kappalemäärärajat. Kuitenkin metsätuhojen torjuntalain mukaan kuolemassa olevat puut korjataan pois.

Järeiden elävien säästöpuiden lisäksi metsään jätetään myös läpimitaltaan pienempiä puita. Säästöpuiden määrä kasvaa hieman mutta kustannukset eivät juurikaan lisäänny.

Aina säästettävien arvokkaiden luonto­ kohteiden rajausperusteet ­selkeytyvät.

Nykystandardissa on kehotettu säilyttämään kohteiden ominaispiirteet, mutta säännön tulkinnoista on ollut eri­ mielisyyksiä. Uudessa standardissa kohteille on määritetty metrimääräiset rajausperusteet. Esimerkiksi luonnon­ tilaiset korvet rajataan 10 metriä luontokohteen ulkopuolelle ja muiden soiden, kuten rämeiden, ympärille jätetään viiden metrin suojavyöhyke.

Suojavyöhykkeet monipuolistuvat.

Nykystandardi tunnistaa vain sellaisia vesistöjen tai luontokohteiden suojavyöhykkeitä, jotka jätetään kokonaan käytön ulkopuolelle. Uudessa standardissa metsätalouden ulkopuolella olevien suojeluvyöhykkeiden lisäksi tietyillä kohteilla on peitteisenä käsiteltävä suoja­vyöhyke. Sitä voi pitää metsä­ talouskäytössä, mutta siellä ei voi tehdä avohakkuita eikä maanmuokkausta.

*FSC® N 003385

JULIA THURÉN

Toimittaja ja kirjailija

NÄKEMYS

Metsä kaipaa oikeita päätöksiä ON erikoista, miten vähän olen tiennyt suomalaisesta metsätaloudesta, vaikka olen asunut lapsuuteni metsän keskellä. Metsäteollisuus on näyttäytynyt minulle olennaisena rattaana Suomen hyvinvointiyhteiskunnan muodostumisessa. Nyt ala on saanut paljon kritiikkiä. Kiinnostuin siitä, voiko metsätaloutta harjoittaa kestävästi.

Halusin tietää lisää metsätaloudesta, joten ryhdyin UPM:n kanssa yhteistyöhön. Olen oppinut tänä syksynä valtavasti. Hyviä juttuja: Monimuotoisuuteen on alettu kiinnittää metsänhoidossa huomiota. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että rahoituksen hinta sidotaan monimuotoisuustavoitteisiin ja UPM:n omat metsät on FSC®-sertifioitu.

Ikävä kyllä olen oppinut suomalaisesta metsä­ taloudesta paljon enemmän huonoja juttuja.

Metsän­hoidossa luonnon monimuotoisuutta ei ole huomioitu riittävästi, ja siksi moni metsälaji on nyt uhanalainen. Suomessa on luonnontilaista tai vanhaa metsää pöyristyttävän vähän, vain 2,9 % maamme pinta-alasta. Etenkin Etelä-Suomen metsiä on suojeltu aivan liian vähän.

Opin myös, että moni uhanalainen metsälaji asuu lahopuissa, joten lahopuiden määrää pitäisi ehdottomasti lisätä metsissä.

USKON, että me metsänomistajat haluamme hyvää metsälle ja sen lajeille. Ongelma on kuitenkin ollut se, että metsänhoitosuositukset eivät ole ottaneet huomioon eri lajeja. Yllätyin siitä, että jatkuva kasvatus on ollut mahdollista vasta vuoden 2014 lakimuutoksesta asti.

Suomessa on kasvava joukko kaupunkilaisia, jotka perivät metsää mutta eivät ole perehtyneet metsänhoitoon. On helppoa olla k ­ yseenalaistamatta totuttua tekemisen mallia. Helsingin yliopiston kyselyn mukaan 71 prosenttia metsänomistajista uskoo virheellisesti metsäluonnon tilan olevan hyvä.

En ihmettele tai syytä tästä metsänomistajia, sillä en itsekään aiemmin tiennyt, että lajien tilanne on näin huono. Niinpä hahmottelin listaa toimista, joita metsän suhteen kannattaa tehdä.

Ensinnäkin, talousmetsät pitäisi FSC-sertifioida, PEFC:tä en pidä riittävänä.

Toiseksi, kannattaa alkaa perehtyä jatkuvan kasvatuksen malliin ja harkita avohakkuiden vähentämistä omissa metsissään.

Kolmanneksi, jos haluaa oikeasti jättää puumerkkinsä tälle planeetalle, omistamaansa metsää voi suojella. Näin moni onkin jo tehnyt.

Neljänneksi, olisi vaikuttavaa, jos nimenomaan metsänomistajat alkaisivat vaatia suurena rintamana Suomen hallitukselta metsänsuojelutoimia ja rahaa metsien suojeluun. Voisimme vaatia välittömään suojeluun esimerkiksi kaikki valtion omistamat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Hakkuu­ määriä pitäisi pienentää.

Puita tarvitaan jatkossakin raaka-aineeksi, esimerkiksi korvaamaan fossiilisia ja kaivoksista saatavia raaka-aineita. Lisäksi puu tuo ­taloudellista hyvinvointia niin metsänomistajille kuin koko ­Suomelle. Jotta puuta riittää jatkossakin, metsä­ teollisuus pitää saada kestäväksi.

Uskon, että me metsän­ omistajat haluamme hyvää met­ sälle ja sen lajeille.

Yrittäjä, toimittaja, somen ammattilainen ja podcastin tekijä Julia Thurén on ­koulutukseltaan valtio­tieteiden maisteri. Thurén on kirjoittanut suositut tietokirjat Kaikki rahasta (Gummerus 2018) ja Kaikki ­kuluttamisesta (2021), joista jälkimmäinen oli Tieto-Finlandia-­ ehdokkaana. Thurén uskoo avoimeen ja vilpittömään puheeseen tärkeistä ­asioista. Sellaisista kuin raha, ilmasto­ kriisi, kestävä kuluttaminen ja tasa-arvo.

Hän rakastaa sitä, kun keskustelun­ avaukset roihahtavat liekkeihin.

17

METSÄHOMMISSA TURVAVARUSTEET

Hyvin varustettu Raivaus- tai moottorisahaa ei saa käynnistää ilman turvavarusteita. Laadukkaat suojavarusteet tekevät työstä huoletonta ja mukavaa.

T E K S T I JA K U VAT MA R K K U P U LK K I N EN

1. KYPÄRÄ PÄÄHÄN

Kypärä on sahaajan tärkein turvavaruste. Nykyisin kypäriin kuuluvat päänsuojan lisäksi kuulonsuojaimet ja silmikko. Kuulonsuojaimet ovat välttämättömät, sillä sahan moottori käy ja terä kirahtelee lähellä sahaajan korvaa.

Raivaussahan terästä lentää aina puusilppua sahaajan kasvoille, joten ilman suojavisiiriä ei kannata sahata. Kypärän käyttömukavuutta parantaa sen alle puettava pipo tai tuubihuivi, jonka ansiosta hiki ei pääse valumaan silmiin.

Laadukkaan suojakypärän saa noin sadalla eurolla. Pienellä lisähinnalla saa kuulonsuojaimiin liitetyn radion. Työ- ja suojavarusteet ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja.

MATTI JÄMSÉN

UPM Metsän franchising-ketjun yrittäjä, Arvohonka Oy

2. TURVAKENGÄT JALKAAN

Tavallisilla saappailla lipsuttelu taimikossa rasittaa jalkoja.

Sijoita siis turvakenkiin tai -saappaisiin, joiden kärjessä on teräviltä kiviltä ja pyörivältä terältä suojaava metallivahvike.

Vahvistetun pohjan ansiosta risukoissa on mukavampi kulkea. Kannattaa varmistaa, että kengän pohjassa on riittävän karkea, lipsumista estävä kuvio. Korkea varsi antaa hyvää tukea nilkoille. Moottorisahatöissä pitää käyttää aina turvasaappaita, joissa on jalkaterän metallivahvikkeen lisäksi sahan ketjun pysäyttävä viiltosuojakangas.

3. VÄRIÄ PÄÄLLE

Metsätöihin suunniteltu työtakki hengittää, joustaa ja tekee työpäivästä mukavan. Moottorisahaa käytettäessä tarvitaan aina reisiä suojaavat viiltosuojahousut. Turvallisuuden kannalta on eduksi näkyä metsässä, joten takkiin kannattaa valita näkyvät huomiovärit. Hyvästä työtakista löytyvät sopivat taskut myös pienelle ensiapupakkaukselle ja puhelimelle.

18

–

METSÄN HENKI 4/22

Metsuri Ahti Mykkänen (vas.) ja yrittäjä Matti Jämsén painottavat laadukkaan kypärän ja hyvien kenkien tärkeyttä raivaussahatöissä.

Huomiovärit auttavat muita metsässä liikkuvia näkemään sinut.

3×

PYSY TURVASSA

Ilmoita metsään lähtiessäsi, mihin menet ja koska palaat. Asenna puhelimeesi 112 Suomi -sovellus.

Pidä mukanasi pientä ensiapulaukkua. Se sopii työtakin hihataskuun.

Tukevat, pitävät ja ­mukavat ­turvakengät saa reilulla sadalla eurolla.

KATSO ­VIDEO: TURVALLISESTI METSÄÄN

youtube.com/upmmetsa

19

10

KYSYMYSTÄ & VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA Asiantuntijat kertovat näkemyksensä kotimaisen puun markkinatilanteesta.

TEK S TI SA I L A A A R NI O

|

KU VAT UP M

sodan vuoksi puun­ tuonti Venäjältä on loppunut, mikä on lisännyt kotimaisen puun kysyn­ tää. Tämä ­vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti kotimaisen puun markkinatilanteeseen.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne metsä­ alan tutkimusryhmästä ja UPM:n yksi­ tyispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ottavat kantaa siihen, miten vallitseva tilanne näkyy metsänomis­ tajan taloudessa, työllisyydessä, met­ sätalouden kestävyydessä ja puun hintakehityksessä.

UKRAINAN

20

–

METSÄN HENKI 4/22

•

1.

Miten tilanne vaikuttaa metsän­ omistajan talouteen? ”Kotimaisen kuitupuun kysyntä on siirtymässä uudelle tasolle tuontipuun määrän romahtamisen ja metsäteollisuuden tuotannon lisäänty­ misen johdosta. Metsänomistajien talous hyötyy puun vahvasta kysynnästä: puu käy kaupaksi. Tukin kysynnässä ei ole nähtävissä niin voimakasta rakenteellista muutosta kuin kuitupuun kysynnässä.”

PAULA HORNE:

JANNE KIILIÄINEN: ”Metsätalous on sadoilletuhansille suomalaisille metsän­ omistajille merkittävä tulonlähde nyt ja tulevaisuudessa. Kotimaisen puun kysyntä kasvaa edelleen. Tähän vaikut­ taa muun muassa Venäjän tuonnin lop­ puminen, jonka korvaamisessa Suomen puumarkkina on keskeisessä roolissa.

Metsän omistaminen on tulevaisuudes­ sakin turvallinen ja tuottava omaisuus­ muoto, mikä korostuu tämänkaltaisessa tilanteessa.”

2.

Mikä mer­ kitys tällä on Suomen kansan­ taloudelle?

PAULA: ”Metsänomistajien bruttokanto­ rahatulot luovat kulutus- ja investoin­ timahdollisuuksia, jotka pitävät muun talouden pyörät pyörimässä.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat Suomen talouden keskeisiä tukijal­ koja. Niiden rooli korostuu entisestään kotimaan puunhankinnan kasvaessa.

Esimerkkinä Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden osuus on noin 20 prosenttia.”

21

3.

Mikä merki­ tys tilanteella on Suomen työllisyy­ delle?

PAULA: ”Metsätalous työllistää eri alojen ammattilaisia, ja puun jalostaminen luo lisää työpaikkoja. Niiden taustalle vaadi­ taan kuitenkin aktiiviset puumarkkinat.

Metsäsektori on merkittävä työllistäjä erityisesti tietyissä maakunnissa.”

JANNE: ”Metsäteollisuus ja metsätalous ovat merkittäviä työllistäjiä suoraan ja välillisesti. Tilanne näkyy kasvaneena kysyntänä koko toimialalla mutta myös työmarkkinassa. Metsäteollisuus tar­ vitsee henkilöstöä tuotantoon, ja muun muassa meillä UPM:llä on luotu oppiso­ pimuspolkuja eri tuotantolaitoksiin.

UPM Metsällä on lisätty myös metsä­ ammattilaisten määrää.”

22

–

METSÄN HENKI 4/22

4.

Miten koti­ maista puuta voidaan käyttää kestävästi tarpeen ­kasvaessa?

PAULA: ”Metsätalouden kestävyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää huo­ lehtia metsien uudistumisesta sekä tai­ mikoiden ja nuorten metsien hoidosta ajallaan. Ne varmistavat metsien kasvun lisäksi hiilen sitoutumisen metsätalou­ dessa. Myös kasvatuslannoitukset kiven­ näismailla ja tuhkalannoitukset turve­ mailla edistävät puun kasvua ja hiilen sitomista.”

JANNE: ”Suomen metsien käyttö on vastuullista. Tutkimuksissa on määri­ tetty kestävä hakkuutaso, joka edelleen alittuu. Siinäkin tapauksessa, että hak­ kuita lisättäisiin, Suomen metsät säily­ vät hiili­nieluina, ja meidän puustomme määrä lisääntyy. Se tarkoittaa kuitenkin metsän­hoitotoimien tekemistä ajallaan ja metsien kasvun lisäämistä.”

5.

Miten ­varmistetaan Suomen metsien bio­ diversiteetti?

PAULA: ”Hakkuiden lisääntyessä on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota talousmetsien luonnonhoitoon. Metsä­ talouden rinnalla luonnon monimuo­ toisuutta voidaan turvata esimerkiksi sekapuustoisuudella, jättämällä met­ sään tiheikköjä sekä lisäämällä säästö- ja lahopuita. Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita metsilleen, ja he ovat kiinnos­ tuneita monenlaisista tavoista hoitaa ja kasvattaa metsää. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta.”

”Haluamme turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin meillä nykyisin on. Suomessa metsälain­ säädännön, metsäsertifioinnin ja metsän­hoidon suositusten tavoitteena on edistää metsien h ­ oitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden moni­ muotoisuus säilytetään. Lehti- ja laho­ puuosuuden kasvattaminen metsien käsittelyssä on konkreettinen esimerkki biodiversiteetin lisäämisestä.”

JANNE:

6.

Mikä merki­ tys tilanteella on puuntuon­ nille muualta kuin Venä­ jältä?

PAULA: ”Venäjän puuntuontia on vaikea korvata. Baltiasta ja Ruotsista on tuotu aikaisemminkin puuta Suomeen, mutta erityisesti Baltian puuhun kohdistuu nyt kysyntää muualtakin. Todennäköisesti Suomeen tuodaan Venäjän koivukuitu­ puuta korvaamaan entistä enemmän lehtikuitusellua paperi- ja kartonki­ teollisuuden tarpeisiin.”

JANNE: ”UPM korvaa venäläisen puun pääosin kotimaisella hankinnalla, mutta tarvitsemme jatkossakin ulkomailta tuotavaa puuta, jotta pystymme var­ mistamaan tehtaidemme puuhuollon.

Kaikissa tapauksissa meille on tärkeää varmistaa puun luotettava alkuperä ja huolehtia siitä, että se on kestävästi tuotettua.”

Erityisen tärkeää on huolehtia metsien uudistumisesta ja taimikoiden ja nuorten metsien ­hoidosta ajallaan.

23

7.

8.

PAULA: ”Venäjältä on viety puuta erityi­ sesti Suomeen ja Kiinaan. Vientiä on rajoi­ tettu jo aikaisemmin muun muassa tul­ leilla. Eurooppalaiset pakotteet eivät koske Kiinan ja Venäjän kauppaa, mutta tuonti Suomeen on loppunut kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vienti Kii­ naan lisääntyisi – Suomeen on viety lähinnä haketta ja koivukuitua, Kiinaan havutuk­ keja. Suomelle venäläisen puun tuonnin loppuminen tarkoittaa lyhyellä aikavälillä kotimaisen puunkorjuun lisäämistä. Pidem­ mällä aikavälillä venäläisen puun tuon­ nin loppuminen voi aiheuttaa joidenkin tuotanto­yksiköiden sulkemisia tai inves­ tointien uudelleenharkintaa.”

PAULA: ”Raaka-ainetehokkaat tuotan­ toprosessit ovat uusimmissa tuotanto­ laitoksissa nykypäivää. Puusta on pulaa koko Euroopassa, ja suomalaiset tehtaat saavat kilpailuetua energiantuotannos­ taan. Siten kilpailutilanne ei varsinai­ sesti heikkene Suomen kannalta. Kul­ jetuskustannusten nousu voi kuitenkin heikentää suomalaisen tuotannon ase­ maa. Metsäyhtiöt voivat auttaa asiakas­ työssään metsänomistajia ylläpitämään metsien hyvää kasvua edistääkseen puun tarjontaa.”

Mitä vaikutuk­ sia venäläisen puun tuonnin päättymi­ sellä on?

JANNE: ”Kotimaan puunhankinnan kas­ vattamisen lisäksi tarvitaan muista maista tulevia raaka-ainelähteitä. Venäjältä vie­ dään puuta myös Aasiaan, missä ei ole Euroopan kaltaisia pakotteita käytössä.

Venäjä tuottaa myös paljon sahatavaraa, jonka vienti Aasiaan todennäköisesti kasvaa Euroopan väylän sulkeuduttua.”

Miten metsäteolli­ suusyritykset voivat varau­ tua tulevaan?

JANNE: ”Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että sen tuoma lisäarvo jää Suomeen. Samalla voimme varmistaa, että metsiä käsitellään vas­ tuullisesti. UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaavien verkostoaan, joka palvelee metsänomistaja-asiakkaita eri puolilla Suomea. Olemme laajenta­ neet myös toiminta-aluettamme erityi­ sesti Pohjois-Suomessa.”

Lisäämällä kotimaisen puun hankintaa varmistamme, että lisäarvo jää Suomeen ja metsiä käsitellään vastuullisesti.

24

–

METSÄN HENKI 4/22

9.

Kannattai­ siko puun myynnin kanssa odotella paremman hinnan toi­ vossa?

PAULA: ”Leimikoiden harvennusta ja ensiharvennusta ei kannata lykätä.

Vaikka puun nimellishinta nousikin, meillä on pitkästä aikaa vahva inflaatio, joka syö puun reaalihintaa.”

10.

Miten pitkään nykyinen tilanne kestää?

PAULA: ”Tuskin puun tuonti Venäjältä elpyy vuosikymmeneen. Tuontipuun määrän väheneminen ja kysynnän samanaikainen lisääntyminen näkyy puun hinnassa.”

JANNE: ”Kotimaisen puun kysyntä pysyy jatkossakin korkealla tasolla, mikä mah­ dollistaa suunnitelmallisen ja kannatta­ van metsätalouden Suomessa.”

”Puun hinta määräytyy mark­ kinassa. Puukaupassa puun hintakehi­ tys on ollut kovaa vuonna 2022: sekä tukki- että kuitupuun hinta on noussut.

Oleellista on, että hinta ei mene metsän hyvinvoinnin edelle eli ei passivoi met­ sien käyttöä tai hoitoa. Se voi aiheuttaa muun muassa metsän kasvutappioita ja terveysriskejä.”

JANNE:

25

TALOUS METSÄENERGIA

Metsäenergian myynti voi helpottaa energiakriisiä Suomen metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä metsäpolttoainetta, sillä harvennuksia on jätetty tekemättä jopa yli miljoonan hehtaarin alueelta. Metsäenergian myynti saattaa nyt elpyä Venäjän tuonnin ehtymisen ja energiakriisin takia.

T E K S TI JOSE RI I K ON EN | KUVA U P M

26

–

METSÄN HENKI 4/22

puuntuonnin ehtyminen ja energiakriisi ovat lisänneet kotimaisen energiapuun tarvetta.

Onko metsäenergian myyjillä nyt paikka tehdä nopeaa tiliä? ”Useinhan puukauppaan kuuluu jonkinlainen ennakkomaksu, mutta raha liikkuu vasta korjuun jälkeen. Nykytilanteessa aika kaupanteosta korjuuseen voi olla lyhytkin, mutta voi siihen mennä parikin vuotta”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson. ”Metsäenergian hinta on noussut, mutta niin ovat hakkeen tuotantokustannuksetkin eli korjuu, haketus, kuljetus ja kantohinnat.”

VENÄJÄN

Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uusimassa vuonna 2024. Silloin pitäisi laittaa ehdot siihen kuntoon, että eri toimijoilla olisi kiinnostusta hankkia puuta nimenomaan metsäpolttoainekohteista. Tämä kannustaisi metsänomistajia myymään harvennuspuita metsäpolttoaineeksi.

Tähän asti suunta on ollut Fredrikssonin mukaan väärä. ”Tilastot kertovat, että nuorista metsistä saatavat metsäpolttoainemäärät ovat olleet pikemminkin laskussa kuin nousussa.”

FREDRIKSSONIN mukaan hyödyntämättömän metsä­ polttoaineen määrä on merkittävä. ”Siellä olisi hyödynnettävää ihan tarpeeksi tälle FREDRIKSSON nimittää metsästä saatavaa energiaa vuosikymmenelle. Jos ja kun hoitorästejä syntyy mieluiten metsäpolttoaineeksi. jatkossakin, se ei ole myöskään ihan heti loppu”Jotkut ajattelevat, että metsäenergia tarkoittaa massa. Kyseessä on merkitkaikkea poltettavaa puuta. tävä energianlähde etenkin Itse olen pitänyt metsäpoltKestävän metsätalouden nyt energiakriisin aikaan.” toainetta hyvänä terminä.

Paljonko käyttämätöntä Se tarkoittaa puuta, jota tuorahoituslakia ollaan metsäpolttoainetta metsisdaan metsästä nimenomaan uusimassa 2024. sämme oikein on? energiakäyttöön.”

Silloin pitäisi laittaa ”Venäjältä on tuotu yhä Sellainen puu on ehdot siihen kuntoon, enemmän energiapuuta ­pääasiassa hakkuutähdettä, että kiinnostus puun viime vuosina. Koko Venäjän pienpuuta ja kantopuuta – myymiseen ja hankkimiseen tuonti olisi mahdollista korsiis puuta, jolla on muilla puuvata kotimaisella metsäpoltmarkkinoilla heikko kysyntä. metsäpolttoainekohteissa toaineella.”

Metsäpolttoainetta voiolisi kohdallaan.

Metsäpolttoainetta kandaan käyttää esimerkiksi nattaa tehdä nimenomaan CHP-laitoksissa eli sekä lämharvennusmateriaalista. Pystyyn kuolleet tai lahoapöä että sähköä tuottavissa laitoksissa, joissa on massa olevat puut voi Fredrikssonin mukaan jättää aiemmin käytetty kivihiiltä tai turvetta. paikoilleen esimerkiksi tikkojen pesäpaikoiksi.

HARVENNUSPUU olisi loistava metsäpolttoaineen lähde, mutta harvennuksia ei ole tehty riittävästi.

MYÖS polttopuiden hinnat ovat olleet nousussa – Taloudellinen kannustin ei ole ollut niin merkitomanlaistaan metsäenergiaa sekin. tävä, että metsäenergian myynti olisi tuntunut Jos metsänomistaja aikoo ryhtyä polttopuubisnykyistä suuremman satsauksen arvoiselta. nekseen, myytävien määrien pitäisi olla Fredriks”Se ei ole kiinnostanut metsänomistajia tarsonin mukaan melko suuria, sillä pienet erät eivät peeksi, sillä korjuu on ollut kallista”, Fredriksson yleensä ole kiinnostaneet suuria toimijoita. sanoo. ”Jos puuta on mahdollista käyttää pääpolttoaiMetsäpolttoaineeksi sopivaa puuta on tarjolla neena lämmityksessä ja metsä on lähellä, niin sitä runsaasti Suomen metsissä. Suomessa on yli milkannattaa polttaa myös itse.” joona hehtaaria nuorta metsää, joka kärsii hoitorästeistä: metsä kaipaisi ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta.

Fredriksson muistuttaa, että harvennukset olisiTAGE FREDRIKSSON vat tärkeitä myös siksi, että niiden turvin arvopuut Bioenergia ry:n saavat hyvät olosuhteet kasvulle. toimialapäällikkö Fredrikssonin mukaan tilanteeseen saattaa olla tulossa muutosta.

27

TALOUS ENERGIAPUU

PÖKKÖÄ PESÄÄN Metsäpolttoaineiden kasvava kulutus ja puuntuonnin loppuminen Venäjältä nostavat energiapuun hintaa lähitulevaisuudessa.

28

–

METSÄN HENKI 4/22

TUONTIPUUJAKAUMA 2021

Ruotsi 4%

Latvia 9%

PUUN TUONTIMÄÄRÄT, TAMMI– HEINÄKUU 2021–2022, 1 000 m3

Muut maat 2%

1 200 1 000

75

800

78

600 Viro 12 %

57

400

21

3

16

13

200

2021

u

H

ei

nä

ku

u

u

ku sä

ku

Ke

uu

To u

ko

u

tik

ku

H

uh

uu

lis

M

aa

ik

el H

Ta m

m

Venäjä

73 %

m

ik

uu

0

2022

Venäjän %-osuus tuonnista 1–7/2022

LÄHTEET: Luonnonvarakeskus

ENERGIAPUUN HINNANMUUTOS, VUOSINELJÄNNEKSET 2/2021 JA 2/2022 Energiapuu keskimäärin Alue: koko maa

Hinta 2/2021 €/m3

Pysty­kauppa Hankintakauppa

Hinnanmuutos 2/2022 €/m3

Nimellis­hinta Nimellismuu€/m3 tos, %

Reaali­ muutos, %*

5,09

5,81

0,72

14

7

24,58

27,22

2,64

11

4

*Reaalihinnat (deflatointi elinkustannusindeksillä)

ENERGIAPUUN PUUKAUPPA­ MÄÄRÄT 2014–2021, 1 000 m3

ENERGIAPUUN HINTAKEHITYS 2014–2021, €/m3

3 500

24

3 000

20

2 500

16

2 000

12

Pystykauppa

1 500

Hankintakauppa

1 000

Pystykauppa Hankintakauppa

8 4

21

20

20

20

19

20

18

20

17

20

16

20

15

20

14 20

21

20

20

19

20

18

20

17

20

16

20

20

20

15

0 14

500 20

kokonaiskulutus laskee Suomessa tänä vuonna edellisvuodesta. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen lokakuun puolivälissä julkaisema Metsäsektorin suhdannekatsaus. ”Vuonna 2021 metsäpolttoaineiden määrä energian kokonaiskulutuksesta oli 30 %. Lähes puolet siitä oli metsäteollisuuden jäteliemiä, pääasiassa mustalipeää. Reilu puolet oli kiinteitä metsäpolttoaiMetsä­ neita, joista kaksi viidesosaa methakkeen sähaketta”, sanoo laitoshinta Luonnonvarakesnousee jopa kuksen yliaktuaari 20–30 % Jukka Torvelaitänä nen. vuonna.

Vaikka metsä­ polttoaineiden tuonti Venäjältä on loppunut, odotetaan metsähakkeen kulutuksen pysyvän tänä vuonna edellisvuoden tasolla. Vuonna 2023 se kasvaa 2–3 %.

Energiapuun kaupasta pystykaupan, lähinnä karsitun rangan ja latvusmassan osuus on yli 75 % ja hankintakaupan, lähinnä karsitun rangan osuus vajaat 25 %. Toisella vuosineljänneksellä pystykaupan reaalihinta oli noussut edellisvuodesta keskimäärin 7 % ja hankintakaupan 4 %.

Metsäpolttoaineiden kasvava kulutus, puuntuonnin loppuminen Venäjältä ja hankintaketjujen lisääntyvät toimintakustannukset nostavat metsähakkeen laitoshintaa jo tämän vuoden aikana jopa 20–30 %.

METSÄPOLTTOAINEIDEN

NEUVONANTAJA TALOUS Kiinteistön, kuten metsätilan, omistusoikeutta voidaan pitää yleisoikeutena muihin eli rajoitettuihin oikeuksiin nähden. Omistajan oikeuksia ovat muun muassa hallintaoikeus eli kiinteistön käyttövalta, omistusoikeuden luovuttaminen ja rajoitettujen oikeuksien perustaminen. Omistajalle kuuluvat kaikki kiinteistöä koskevat oikeudet, joita ei jollakin perusteella – lain, viranomaismääräyksen tai oikeustoimen nojalla – ole suljettu pois.

HEIKKI KALVILA

Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Veronäkökulmia metsätilan hallintaoikeuteen Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa lahja on vastikkeeton oikeustoimi, johon hallintaoikeuden perustaminen kiinteistöön tyypillisesti perustuu.

Tällöin luovuttaja pidättää metsätilan lahjoituksessa itselleen ja/tai yhdelle tai useammalle henkilölle määräaikaisen tai elinikäisen hallintaoikeuden luovutettavaan omaisuuteen.

Hallintaoikeuden pidättäminen keventää lahjatai perintöverotusta. Lahjana tai perintönä saatavan omaisuuden arvosta saa vähentää hallintaoikeuden arvon. Näin siksi, että omistajan tulee antaa hallintaoikeuden haltijan käyttää omaisuutta vastikkeetta ja saada sen tuotto.

Velvoitteen arvo pääomitetaan vuotuiseen tuottoon ja hallintavuosiin perustuen. Toisen hallinta­ oikeus estää tilan omistajaa harjoittamasta metsä­ taloutta. Jos omistaja saa hallintaoikeuden kestäessä hakkuutuloja, verottaja katsoo ne hänelle hallintaoikeuden haltijalta saaduksi lahjaksi.

Lahjoituksessa voidaan ”hypätä sukupolven yli”, jolloin omistusoikeus annetaan luovuttajan lapsenlapselle tai lapsenlapsille ja hallintaoikeus pidätetään samanaikaisesti lahjoittajan lapselle tai lapsille. Tällöin hallintaoikeuden saajalle ei koidu lainkaan lahjaveroa.

Perintö- tai lahjaveroa ei suoriteta etuudesta, joka on annettu hallintaoikeuden muodossa testamentilla tai lahjana elinkaudeksi tai määrä­vuosiksi.

Lisäksi lahjaomaisuudesta vältetään ylihypätyn ­sukupolven osalta perintövero.

Hallintaoikeus voidaan myös testamentissa määrätä muulle henkilölle kuin omistusoikeuden saajalle.

OMISTAJAN VEROHYÖDYISSÄ HÄIRIÖRISKI

Verotuksessa hallintaoikeus tarkoittaa oikeutta hyödyntää metsän vuotuista kasvua vastaava tuotto hallinta-ajalta ja tehdä puukauppoja sen mukaisesti.

Hallintaoikeuden haltija saa vähentää metsä­ verotuksessa metsätalouden vuosimenot. Mahdollinen metsävähennyksen käyttö kuuluu kiinteistön omistajalle, samoin poistot metsätien rakentamisesta.

Hallintaoikeuden haltija saa vähentää metsätalouskoneista hänelle aiheutuneet hankintamenot.

Mahdollisen metsälahjavähennyksen käyttäminen voi estyä, jos toisen hallintaoikeus estää metsä­ lahjansaajaa saamasta puunmyyntituloa riittävästi ja ajoissa. Vähennys on käytettävä viimeistään viidentenä­toista vuotena lahjan saamisesta.

Maatilan sukupolvenvaihdoksessa on huomattava, että mahdollista perintö- ja lahjaverolain huojennus­säännöstä ei voida soveltaa, jos maa­ tilaan on pidätetty hallinta- tai käyttöoikeus niin, että perinnön- tai luovutuksensaaja ei voi harjoittaa saamallaan omaisuudella maa- ja metsätaloutta.

Määrä­ aikainen hallinta­ oikeus voi olla elin­ ikäistä selkeämpi vaihtoehto.

MIETI KAKSI KERTAA

Kun hallintaoikeus päättyy oikeudenhaltijan kuolemaan tai määräajan päättymiseen, tästä ei aiheudu veroseuraamuksia. Elinikäinen hallintaoikeus ei ehkä ole hyvä vaihtoehto, jos oikeus harjoittaa metsätaloutta halutaan antaa omistajalle aikaisemmin.

Hallintaoikeudesta voi ja on hyvä silloin luopua.

Usein se käy vastikkeetta. Tällöin luopumista pidetään veronalaisena lahjana hallinnan jäljellä olevasta arvosta kiinteistön omistajalle. Määräaikainen hallintaoikeus olisi selkeämpi vaihtoehto.

Mikäli metsän sukupolvenvaihdoksessa mietitään hallintaoikeuden pidättämistä, tarkastelussa on hyvä olla kriittinen. Kyse on kuitenkin siitä, että hallintaoikeuden nojalla metsätaloutta harjoittaa joku muu kuin kiinteistön omistaja.

Verotuksen lisäksi on syytä varmistua muun muassa omistusjärjestelyn tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, että se on myös yksityisoikeudellisesti hallittu. Eli kannattaa miettiä kaksi kertaa.

29

HIILIENNUSTE

30

–

METSÄN HENKI 4/22

Tuottava metsä on hyväksi ilmastolle Ilmaston kannalta on olennaista, että metsät ovat terveitä ja kasvavat mahdollisimman järeää puuta. Hiiliennuste auttaa tarkastelemaan, kuinka metsässä tehtävät toimet vaikuttavat ilmastoon tulevaisuudessa.

T E K S T I SU SAN N A CY G N EL | KUVAT U P M

metsien ympärillä käy vilkkaana: Sitovatko ne hiiltä ja jos kyllä, kuinka paljon? Miten metsää pitäisi hoitaa, jotta se olisi mahdollisimman tehokas hiilinielu? Millainen vaikutus ilmastoteoilla on metsän tuottavuuteen? Miten hakkuut pitäisi toteuttaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan hiiliennusteella, jota UPM Metsä on testannut pilottihankkeena Länsi-Suomen yhteismetsässään.

Laskennan ansiosta metsänomistaja saa tulevaisuudessa tietoa metsänsä hiilitaseesta ja pystyy vertailemaan erilaisten metsänhoitotoimien ennustettuja ilmastovaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Hiiliennusteen avulla voi esimerkiksi tarkastella, miten maaperän tai pystypuuston hiilivarasto kehittyy, sekä sitä, miten paljon hiiltä puutuotteet varastoivat.

Erityisen tärkeää on, miten eri hakkuutavat vaikuttavat kokonaisuuteen. ”Hiililaskennan tuloksilla metsänomistaja voi tarkastella oman strategiansa ilmastoystävällisyyttä”, sanoo metsävarallisuuspalveluiden tuotepäällikkö Heikki Kalvila UPM Metsältä.

ILMASTOKESKUSTELU

HIILENSIDONNAN laskeminen perustuu mallinnuksiin muun muassa siitä, miten puu kasvaa ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa ja miten hiili kiertää maaperässä.

Laskurissa huomioidaan maaperän ja puuston hiilivaraston muutokset, hakkuiden vaikutukset sekä esimerkiksi korjuun, kuljetuksen ja tuotannon päästöt. Hiilitaseeseen vaikuttavat myös puun ja puutuotteiden elinkaari loppukäytössä sekä korvaavuus­vaikutukset, kun puusta valmistetaan tuote vaikkapa muovituotteen sijaan.

Länsi-Suomen yhteismetsän koelaskennan aikaväliksi otettiin sata vuotta. ”Tarkasteluajan tulee olla riittävän pitkä, jotta eri käsittelymenetelmiä voi verrata toisiinsa”, kertoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.

Koska hiilitaseen laskenta perustuu mallinnukseen, ennuste sisältää epävarmuuttakin. ”Yksi hiililaskennoissa ratkaistava kysymys on, miten hoidetuista metsistä tehdyissä ennuste­ malleissa pystytään ottamaan huomioon esimerkiksi ilmastomuutoksen aiheuttamat tuhoriskit”, Uuttera huomauttaa.

31

HIILIENNUSTE

esimerkissä tarkasteltiin Länsi-Suomen yhteismetsän jaksollista metsän­ kasvatustapaa, jossa tehdään uudistushakkuita metsän saavutettua kasvuhuippunsa noin 60–100 vuoden iässä.

Päätehakkuun jälkeen alue on jokin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuujätteistä vapautuu hiiltä ilmakehään enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ehtii sitoa. ”Metsänuudistamistoimet tulee tehdä ripeäsi päätehakkuiden jälkeen, jotta saadaan kasvu­paikan puuntuotospotentiaali tehokkaasti käyttöön ja metsä kasvamaan. Alkuvaiheessa on tärkeää hoitaa taimikkoa oikea-aikaisesti, jotta vältetään tuottotappiot ja saadaan elinvoimainen puusto kasvamaan hyvin sekä sitomaan hiiltä”, Kalvila sanoo.

Metsän kestävän kasvun kannalta on eduksi, että elinvoimaisimmille puille annetaan tilaa kasvaa järeäksi ja arvokkaaksi puusadoksi. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan metsän parasta kasvutuottoa, mutta toimet tekevät hyvää myös ilmastolle. ”Jalostetuilla siemenillä ja taimilla saadaan noin 10–30 prosenttia enemmän puuta kuin metsikkö-

HIILILASKENTAPILOTIN

32

–

METSÄN HENKI 4/22

”Metsänuu­ distamis­ toimet tulee tehdä ripeäsi pääte­ hakkuiden jälkeen.”

siemenillä. Lisäksi lannoitus on hyvä keino parantaa puun kasvua”, Kalvila neuvoo.

ENTÄ minkälainen on Länsi-Suomen yhteismetsän hiilitase?

Kun metsän tiedot ja hoitostrategia syötettiin simulointiin, saatiin ilmastokestävyyden kannalta positiivisia tuloksia. ”Kuvatun kaltainen kestävä metsänkäsittely­ strategia johtaa siihen, että puusto sitoo tehokkaasti hiiltä ja sen hiilivarasto pysyy hyvällä tasolla.

Maaperän hiilivarasto kasvoi laskelmissa pitkällä aikavälillä”, Uuttera sanoo.

Kun puuta käytetään puutuotteisiin, niihinkin varastoituu hiiltä. Biopohjaiset tuotteet lisäävät metsänkäsittelyn myönteisiä ilmastovaikutuksia. ”Operaatioiden ja tuotannon päästöt ovat pitkän aikavälin tarkastelussa ainoat päästölähteet, mutta niidenkin vaikutus on hyvin pieni ilmaston kannalta positiivisessa kokonaisuudessa”, hän lisää.

Hiiliennustepalvelua kehitetään pilottilaskennan perusteella.

Se ei ole vielä metsänomistajien saatavilla.

5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mitä on kitumaa? aaperältään karua ja M ­kuivaa maata.

B) Maata, jossa ei kasva ­kasveja.

C) Maata, jolla ei elä eliöitä.

A)

3. Miten paljon Suomessa on ensi­ harvennusta tai ­muuta varhaisharvennusta kaipaavaa nuorta metsää?

500 000 hehtaaria.

00 000 hehtaaria.

8 C) Yli miljoona ­hehtaaria.

4. Miten paljon metsähakkeen laitoshinta nousee ­vuonna 2023?

10 prosenttia.

15 prosenttia.

C) 20–30 prosenttia.

A) B)

A)

2. Mikä on metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä?

B)

Noin 10 prosenttia. oin 20 prosenttia.

N C) Noin 30 prosenttia.

5. Miten paljon jalostetut siemenet ja taimet lisävät puiden määrää?

Noin 5 prosenttia.

Noin 8 prosenttia.

C) Noin 10–30 prosenttia.

A)

A)

B)

B)

SIIHEN AIKAAN

UPM:N omistama höyryhinaaja s/s Hurma juhli elokuussa 120-vuotista taivaltaan Saimaalla ja Suomenlahdella.

Sen kunniaksi hinaaja veti tukkilauttaa Lappeenrannan Riutansalmesta Kaukaan tehtaalle. ”Uitto on edelleen tärkeä osa UPM:n puulogistiikkaa, mutta höyrylaivat on korvattu 1960-luvulta alkaen tehokkaammilla aluksilla”, sanoo UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen.

Uitto oli avainasemassa Itä-­Suomen metsäteollisuuden kehittymisessä. Eri metsäteollisuusyritykset omistivat satoja höyryaluksia käsittäneen laivaston, joka uitti raaka-ainetta pitkiä matkoja ylävesiltä eteläisen Saimaan tehtaille.

23-metrinen hinaajahöyrylaiva Hurma valmistettiin vuonna 1902. Se

NIN EN KUVA ANN A-K ATR I HÄN

Kysymysten vastaukset: 1. a, 2. b, 3. c, 4. c, 5. c

120-vuotias höyryhinaaja s/s Hurma on kokenut historiansa aikana monenlaisia vaiheita.

120-vuotisjuhlansa kunniaksi Hurma veti tukkilauttaa Kaukaan tehtaalle.

alkoi hinata tukkilaittoja Saimaalla seuraavana vuonna ja jatkoi työssään 70 vuotta.

Sen jälkeen tukkeja vetivät Saimaalla lähinnä dieselhinaajat. Vuodesta 1975 Hurma on ollut edustuskäytössä.

UPM on ainoa metsäyhtiö, joka uittaa puuta edelleen. Vaikka uitto on vähäistä, Korhonen näkee sen tulevaisuuden myönteisenä. Syitä ovat uiton ympäristöystävällisyys, kustannustehokkuus ja kotimaisen puun käytön lisääntyminen.

33

RAKKAUDESTA METSÄÄN GEOKÄTKÖILY

KUVA VI LLE T ULKK I | TEKSTI T II NA K AT RII NA T IK KANEN

”Geokätköilyyn liittyy hauskaa yllätykselli­ syyttä, ja se tuo minulle löytämisen iloa.”

34

–

METSÄN HENKI 4/22

HARRASTAN geokätköilyä, sillä pidän luonnossa liikkumisesta ja retkeilystä. Geokätköilyyn liittyy hauskaa yllätyksellisyyttä, ja se tuo minulle löytämisen iloa.

Kätköjä on kaupungissa esimerkiksi sähkökaappien takana sekä joka puolella luontoa, kuten puiden rungoissa. Suomessa suuri osa kätköistä sijaitsee metsässä.

Kun kätkön on löytänyt, se merkitään geokätkösovelluksen karttaan löydetyksi. Olen löytänyt tähän mennessä 1600 geokätköä.

Käytännössä kätkö on purkki, jonka sisällä on vihko ja kynä. Vihkoon kirjoitetaan oma geokätkönimimerkki, minkä jälkeen vihko ja kynä palautetaan purkkiin. Kätkön löydettävyydelle tai maaston vaikeudelle voi antaa sovellukseen arvion asteikolla 1–5. Jos kätkö on mielenkiintoisessa paikassa, sille voi antaa suosituksia.

Kerran olin äitini kanssa Repoveden kansallispuistossa ja huomasin sovelluksesta reitin ulkopuolella sijaitsevan kätkön, joka oli saanut paljon suosituksia. Kätkö löytyikin upean kallion päältä. Se on yksi hienoimmista geokätkömuistoistani.”

PINJA PARTINEN

Metsäasiakasvastaava, UPM Metsä

35

OMA METSÄ MUKANASI Näe koko metsäomaisuutesi helposti yhdellä silmäyksellä UPM Metsä -verkkopalvelussa. Voit tehdä puukauppaa, tilata metsänhoitotöitä ja seurata sopimustesi tilaa, kun se sinulle parhaiten sopii. Myös metsäveroilmoituksen lähettäminen verkkopalvelun kautta käy vaivatta, sillä palveluun tulee automaattisesti näkyviin UPM Metsän maksamat metsämaksut sekä veloittamat metsänhoitotyöt.

Saat nyt 50 € etusetelin metsänhoitoon, kun luot tunnukset UPM Metsä -verkkopalveluun 31.12.2022 mennessä.

LUO TUNNUKSET NYT upmmetsa.fi/asioiverkossa

Saat

50 €

metsänhoitoon!

UPM Metsä lupaa hyvää