Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautuminen ja kriisivalmiuden parantaminen
Opas puu- ja matkailualan yrityksille
NOHEVA – Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiuttahankkeen julkaisu
Ulla Lehtinen ja Laura Veikkola 2025
Johdanto
Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttäämonialaista yhteistyötä, tutkimusta ja käytännön toimia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin myös Suomessa, erityisesti Pohjois-Suomen alueella, jossa ilmasto-olosuhteet ovat jo valmiiksi vaativat ja muutokset saattavat olla paikallisesti voimakkaita. Ilmastonmuutokseen varautuminen, riskienhallinta sekä katastrofivalmiuden ja palautuvuuden vahvistaminen ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi kuntien, yritysten kuin yksittäisten kansalaistenkin toiminnassa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tunnistanut nämä haasteet ja rahoittanut vuosina 2023–2025 toteutetun NOHEVA-hankkeen, jonka tavoitteena on ollut edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä vahvistaa riskien hallintaa ja alueen katastrofivalmiutta. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE ja yhteistyökumppaneina ovat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan kaupunki, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU sekä alueen yrityksiä. Lisäksihankkeen osarahoittajana onKerttuSaalasti säätiö.
Hankkeessa on järjestetty useita asiantuntijavetoisia webinaareja, joissa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia muun muassa rakentamiseen sekä pohjoisen matkailuelinkeinoon. Näissätilaisuuksissaonjaettuuusintatutkimustietoajakäytännönkokemuksiasiitä,miteneritoimialat voivatvastata ilmastonmuutoksentuomiinhaasteisiin.
NOHEVA-hankkeen keskeisenä painopisteenä on ollut puurakentamisen edistäminen osana ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista. Puurakentaminen on ilmaston kannalta vastuullinen ratkaisu, sillä puu on uusiutuva luonnonvara, jonka käyttö rakentamisessa sitoo hiiltä pitkäksi aikaa ja vähentää rakennussektorin kokonaispäästöjä. Lisäksi puurakentaminen on kestävyydeltään ja pitkäikäisyydeltään kilpailukykyinen vaihtoehto pohjoisissa olosuhteissa. Tämän julkaisun tarkoituksena on tarjota tiivis katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti Pohjois-Suomen näkökulmasta sekä tuoda esiin niitä ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden avulla alueella voidaan lisätä sopeutumiskykyä ja edistää kestävääkehitystä.
1.Ilmastonmuutoksen vaikutus
Ilmastonmuutosaiheuttaa maapallon lämpenemistä, voimakkaitasääilmiöitä javedenpinnannousua. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, The Inter Governmental Panel on Climate Change (IPCC), keväällä 2022 julkaiseman raportin mukaan maapallon lämpötila on noussut jo niin paljon, että kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja tulee ylittymään varmasti. Vaikka kaikki mahdolliset päästövähennystoimenpiteet tehtäisiin välittömästi, on epävarmaa, saadaanko lämpötila nousun jälkeen uudestaan laskelmaan kestävälle tasolle. (IPCC HS:nmukaan4.4.2022)
Ilmaston lämpenemisen seurauksena äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, rankkasateet ja tulvat, yleistyväteripuolillamaailmaa.Samaanaikaanmerivedenlämpeneminenjajäänsulaminenerityisesti arktisilla alueilla johtavat merenpinnan nousuun, mikä uhkaa rannikkoseutuja ja matalalla sijaitsevia alueita. Näillä muutoksilla on laajoja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ruoantuotantoon, vesivaroihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa talvien lyhenemisenä, sademäärien kasvuna ja liukkaiden kelien lisääntymisenä, kuten Pohjois-Pohjanmaan alueella on havaittu. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii sekä kansainvälistä yhteistyötä että paikallisia toimia, kuten puurakentamisen edistämistä ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa eri toimialoilla. Kuten suomalainen sananlasku sanoo: “Ei vara
venettä kaada” – ennakoiva varautuminen on avain yhteiskunnan ja luonnon kestävyyden vahvistamiseen muuttuvassa ilmastossa.
Faktoja ilmastonmuutoksesta (https://stfhub.visitfinland.com/guide/climate-change-andtravel
• Maapallon ilmakehä toimii kuten kasvihuone. Ilmakehässä olevat kaasut päästävät auringonsäteet läpi, mutta estävät kasvihuoneen lasikaton tavoin lämpöä karkaamasta avaruuteen.
• Kasvihuoneilmiö mahdollistaa nykyisen kaltaisen elämän maapallolla, sillä ilman sitä maan pintalämpötila olisi noin -18°C astetta.
• Viime vuosikymmeninä ihmiset ovat toiminnallaan lisänneet kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, joka on voimistanut kasvihuoneilmiötä merkittävästi. Tämän seurauksena maapallon lämpötila on kääntynyt nousuun.
• Keskeisimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joita esiintyy ilmakehässä myös luonnostaan.
• Fossiilisten polttoaineiden käyttö ja erilaiset maankäytön ratkaisut ovat merkittävimpiä ilmastonmuutosta aiheuttavia tekijöitä.
• Maapallon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa eri tavoin eri alueilla. Joissain paikoissa esimerkiksi sademäärät kasvavat, kun toisaalla kuivuus lisääntyy. Sään epävakaus voi vaikeuttaa monia asioita, esimerkiksi ruoan tuotantoa, ja lisääntynyt epävarmuus vaikuttaa yhteiskuntaan laaja-alaisesti.
Kuva 1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset yleisesti (Lähde: Tuukka Rautio, Ilmatieteen laitos https://oamk.fi/wp-content/uploads/2024/02/RautioPPohjanmaa.pdf)
1.1.Ilmastonmuutoksen vaikutus Pohjois-Pohjanmaalle
Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja, joten maakunnan alueelle sijoittuu useita erilaisia luonnonolosuhteita. Lumipeitepäivien määrä vähenee erityisesti syyspuolella, mutta myös keväisin, joten talvet lyhenevät. Päivät, jolloin lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin lisääntyvät, jolloin liukkaat kelit yleistyvät. Vuotuiset sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat. Talvilämpötilat nousevat enemmän kuin kesälämpötilat, mutta myös keväisten ja syksyisten hellepäivien määrä kasvaa. Pilvisyys lisääntyy selvästi. Muutokset vaikuttavat kasvillisuuteen, maatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010)
Lisäksi lämpimien jaksojen yleistyminen ja sademäärän kasvu voivat johtaa siihen, että viljelykasvien kasvukausi pitenee, mutta samalla peltojen märkyys ja tulvariskit voivat lisääntyä, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Metsätaloudessa esimerkiksi puulajien levinneisyysalueet voivat muuttua, ja toisaalta lisääntyneet myrskytjatuholaisetsaattavat aiheuttaa vahinkoja metsille.
Vesistöissä lämpimät talvet ja sateiden lisääntyminen voivat aiheuttaa jään laadun heikkenemistä ja jääpeitteisen ajan lyhenemistä, mikä vaikuttaa niin kalastukseen kuin talviseen virkistyskäyttöönkin. Kesäisin rehevöitymisen ja mahdollisten leväkukintojen riski kasvaa, mikä voi heikentää vesien laatua ja vähentää niidenvirkistysarvoa.
Rakennetussa ympäristössä lisääntyvät liukkaat kelit sekä suuret sademäärät voivat kasvattaa onnettomuusriskejä ja lisätä tarvetta panostaa kunnossapitoon, kuten teiden hiekoitukseen ja vesienhallintaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää Pohjois-Pohjanmaalla sekä ennakoivia että korjaavia toimenpiteitä – esimerkiksi puurakentamisen lisäämistä, tulvasuojelun kehittämistäjakestävienmaa- ja metsätalousratkaisujen toteuttamissa
Kuvassa 2. on esitetty vuotuisen keskilämpötilan ja sademäärän muutokset Pohjois-Pohjanmaalla ilman päästörajoituksia ja päästörajoitusten vaikutus. Ilman päästörajoituksia arvioidaan keskimääräisen lämpötilan nousevan 4,5 astetta vuoden 2020 tasosta ja sademäärän yli 10 % vuodessa. (Suomen ilmastopaneeli, 2021, Pia Lehmusvuoren esitys 4.11.2025).
1.2. Mitä tarkoitetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisella?
Ilmastonmuutokseensopeutumisellatarkoitetaantoimia,joillavaraudutaansekänykyisiinettätuleviin sää- ja ilmastoriskeihin. Sopeutumisen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia, kuten lisääntyviä tulvariskejä, myrskyjä, kuivuusjaksoja ja äärimmäisiä lämpötiloja, mutta samalla hyödyntää mahdollisia myönteisiä muutoksia, esimerkiksi pidempiä kasvukausia maataloudessa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi infrastruktuurin vahvistamista,kutentulvasuojelunjavesienhallinnanparantamista,sekämaankäytönjarakentamisen suunnitteluaniin, ettänekestävätmuuttuviaolosuhteita.
Sopeutuminen voi sisältää myös uusien viljelykasvilajeja, metsänhoidon kehittämistä sään ääriilmiöiden varalle sekä yhteiskunnan varautumista terveydellisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Lisäksi sopeutumistoimet voivat tukea paikallista elinkeinoelämää, esimerkiksi matkailua, muokkaamalla palveluja ja toimintatapoja muuttuvien sääolojen mukaisiksi. Tärkeää on myös tiedon jakaminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, jotta sopeutumistoimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja laajasti vaikuttavia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka edellyttää sekä ennakoivia että reagoivia ratkaisuja.
1.3. Ilmastonmuutoksen vaikutus matkailuun
Ilmastonmuutoksen myötä kesien odotetaan lämpenevän ja pitenevän, mutta sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, kuivuusjaksojen ja rankkasateiden lisääntyvän. Kuumempien kesien takia vesien virkistyskäyttö kasvanee, mutta rajoitteena ovat etenkin Itämerellä yleistyvät sinileväkukinnot. Pidentyvä kesäkausi voi houkutella myös uusia kohderyhmiä lomailemaan Suomeen. Lisäksi esimerkiksi Välimeren yhä helteisemmät kesät voivat kääntyä Suomen eduksi, kun matkailijat hakeutuvat hiukan viileämpiin kohteisiin. https://stfhub.visitfinland.com/guide/climate-change-andtravel
Ilmastonmuutos tulee vaikeuttamaan perinteistä talvimatkailutoimintaa etenkin Etelä-Suomessa, jossa talvilajeja joudutaan yhä useammin korvaamaan esimerkiksi kesälajeilla. Pohjoisessa talvet sen sijaan säilyvät lumisina, mikä houkuttelee matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvien myöhästyminen, lyheneminen ja leudontuminen aiheuttavat kuitenkin haasteita matkailuyrittäjille (Ilmasto-opas.fi https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu)
Kuitenkin lämpimämpien ja pidempien kesien rinnalla sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa haasteita matkailulle. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, jotka vaikuttavat matkailukohteiden saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen. Myrskyt voivat vahingoittaa infrastruktuuria sekä luonnonympäristöjä, ja pitkittyneet kuivuusjaksot voivat heikentää esimerkiksi vesistöjen virkistysarvoa, mikä puolestaan vähentäämatkailijoidenkiinnostusta.
Ilmastonmuutos tulee vaikeuttamaan perinteistä talvimatkailutoimintaa etenkin Etelä-Suomessa, jossa talvilajeja joudutaan yhä useammin korvaamaan esimerkiksi kesälajeilla. Pohjoisessa talvet sen sijaan säilynevät lumisina, mikä houkuttelee matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Talvien myöhästyminen,lyheneminen ja leudontuminen aiheuttavatkuitenkinhaasteita matkailuyrittäjille.
Erityisesti Pohjois-Suomessa korostuvat sopeutumistarpeet: lumipeitepäivien väheneminen ja talvien epävakaus voivat vaikuttaa talvimatkailun sesonkeihin ja edellyttää investointeja lumettamiseen sekä monipuolisempien matkailupalveluiden kehittämiseen. Samalla matkailualan on varauduttava
mahdollisiin ympäristövaikutuksiin, kuten lumettamisen aiheuttamiin kustannuksiin ja luonnon kuormitukseen.
Lisäksi matkailuelinkeinon on huomioitava muuttuvat kansainväliset matkailuvirrat, kun osa matkailijoista saattaa suosia pohjoisempia ja viileämpiä kohteita Välimeren alueen äärilämpötilojen vuoksi.Toisaaltailmastonmuutoksenhillintätoimet,kutenlentoliikenteenkallistuminenjamahdollinen vähentyminen, voivat vaikuttaa matkailijoiden määrään erityisesti ulkomailta. Tämän vuoksi matkailuyrittäjien ja alueiden on tärkeää kehittää ympärivuotisia ja monipuolisia palveluita, jotka houkuttelevat sekäkotimaisia ettäkansainvälisiävierailijoitamuuttuvissaolosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun ovat monisyisiä: ne tuovat mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita, jotka vaativat ennakoivia ja joustavia ratkaisuja koko toimialalta.
Ilmastonmuutoksen erityiset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan matkailuun (lähde: Ilona Mettinen, esitys 31.3.24)
• Lumipeitepäivät vähenevät
• Lisääpäiviä,jolloinlämpötilaavaihteleenollanmolemmin puolin. Tällöinlumen rakennemuuttuu ja liukkausliikenteessä.
• Talvetlyhenevät erityisesti alkutalvesta
• Ensin joitakinvuosikymmeniä enemmänlunta,sitten talvisinkin vesisateita
• Jäänkestävyysvoi vähentyä
• Lumettomia jouluja voiolla useammin
• Lumettaminen jatkaasesonkeja; ympäristövaikutukset jakustannukset
• Väheneekö talvilajienosaaminen jasitä kauttaalppilajienjahiihdon suosio,kun lumipeite väheneevoimakkaasti Etelä‐Suomessaja etelämpänä Euroopassa?
• Ilmastonmuutoksenhillinnän vaikutus matkailualaan esim. lentämisen väheneminen ja kallistuminen
1.4. Ilmastonmuutoksen vaikutus metsätaloudelle
Ilmastonmuutoksen vaikutuksistaPohjois-Suomenmetsiin on esitetty seuraavaa (mukaillenPia Lehmusvuori 4.11.25):
• Metsien kasvu kiihtyy: Lämpötilojen nousu vauhdittaa metsien kasvua erityisesti PohjoisSuomessa, jossakasvunopeutuusuhteessa Etelä-Suomeen.
• Puutyyppien erot: Mänty ja koivu hyötyvät ilmaston lämpenemisestä merkittävästi enemmän kuinkuusi, mikäsaattaamuuttaa metsien puulajisuhteita tulevaisuudessa.
• Korjuuolosuhteet haastavampia: Syystalven maan kantavuuden heikkeneminen vaikeuttaa metsänkorjuuta ja lisää juuristovaurioiden riskiä koneellisen työn yhteydessä. Tämä altistaa metsiä myösjuurikäävän leviämiselle.
• Kasvava tuhoriski: Metsätuhojen riski kasvaa Etelä-Suomessa enemmän kuin Koillismaalla, mutta pitkällä aikavälillä esimerkiksi kirjanpainajatuhot voivat levitä myös pohjoiseen, mikä lisää riskejä laajasti.
• Sademäärän kasvu ja lyhyemmät pakkaskaudet: Lisääntyvät sateet ja lyhentyvät pakkasjaksot voivatjohtaaeroosionjaravinnehuuhtoutumanlisääntymiseensekävaikeuttaapuunkorjuutaja kuljetuksiahaastavissaolosuhteissa.
• Puumarkkinoiden epävakaus: Mahdolliset suuret metsätuhot etelässä voivat vaikuttaa koko maan puumarkkinoihin jametsäteollisuuden raaka-ainesaantiin.
• Monipuolistuvat metsänhoidon suositukset: Metsänhoidon ohjeistuksiin on tulossa entistä enemmän vaihtoehtoisiatoimintatapoja ja ilmastovaikutustenhuomioimista.
• Metsien merkitys kasvaa: Metsien rooli ilmastopolitiikassa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa korostuu entisestään, sillä metsät toimivat sekä hiilinieluina että lajiston elinympäristöinä.
Ilmastonmuutos asettaa Pohjois-Suomen metsätaloudelle sekä uusia mahdollisuuksia että merkittäviä haasteita. Metsien kasvun kiihtyminen voi lisätä puun tuotantopotentiaalia, mutta samalla muuttuvat olosuhteet edellyttävät sopeutumista ja riskienhallintaa metsänhoidossa sekä korjuussa.
Kuvassa 3.on esitettykeinojasopeutuailmastonmuutokseen sopeutumiskeinojametsätaloudessa.
Kuva 3.Sopeutumiskeinot metsätaloudessa (Lähde: Pia Lehmusvuoren esitys 4.11.2025)
1.5. Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen
Rakennusala on yksi suurimmista energian kuluttajista ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista, mutta samalla se on alttiina ilmastonmuutoksen tuomille riskeille. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, tulvat,myrskyt,helleaallot,voivatheikentäärakennustenkestävyyttä,aiheuttaarakenteellisiavaurioita ja lisätä korjausrakentamisen tarvetta
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät maaperän ominaisuuksien heikkenemisenä ja rakennusten ulkovaippaan kohdistuvan kuormituksen kasvuna. Kosteusolosuhteiden muutokset, sulamisjäätymissyklien tihentyminen sekä kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset pakottavat miettimään entistä tarkemmin julkisivu- ja rakennusmateriaalivalintoja. Kunnat voivat halutessaan painottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista rakentamismääräysten tulkinnoissaan, mikä mahdollistaa paikallisten olosuhteiden huomioimisen rakentamisessa. (https://www.ilmastoopas.fi/artikkelit/rakentaminen-sopeutuminen)
Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomessa keskilämpötila nousee ja sateisuus lisääntyy merkittävästivuosisadanloppuunmennessä.Nämämuutoksetvaikuttavatrakennuksiinjarakenteisiin, erityisesti lisäämällä työmaa-aikaisen sääsuojauksen tarvetta sekä korostamalla julkisivujen liitoskohtien huolellisen suunnittelun merkitystä. Leudontuvat talvet hidastavat rakenteiden kuivumista, mikä lisää kosteusvaurioiden riskiä. Samalla myös rakennusmateriaalien valintaan ja rakenteiden suunnitteluun kohdistuu entistä tiukempia vaatimuksia. Siksi rakennusalalla on kiireellisesti sopeuduttava muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, jotta rakennusten pitkäikäisyys ja turvallisuus voidaanturvata. (Hänninen 2025).
Rakennukset ja infrastruktuuri ovat pitkäikäisiä ja kiinteästi sidoksissa ympäristöönsä. Nousevat lämpötilatjalisääntyvätsäänääri-ilmiöt,kutenhellejaksotjaviistosateet,voivatheikentäärakennusten arvoa, käyttöikää, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Esimerkiksi hellejaksot haastavat rakennusten lämmönsäätelyä, mikä saattaa edellyttää sekä passiivisia että aktiivisia jäähdytysratkaisuja. Lisääntynyt kosteusrasitus voi puolestaan kasvattaa julkisivujen homehtumisriskiä ja rakenteiden rapautumista, mikä voi johtaa merkittäviin ylläpito- ja korjauskustannuksiin. Näiden haasteiden vuoksi ilmastoriskien kartoittaminen ja sopeutumistoimien integrointi ovat keskeisiä kiinteistö- ja rakennusalan toiminnassa. (Kiinteistö- ja rakennusalan sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, Melasniemi 2025). Ennakoiva suunnittelu ja riskienhallinta varmistavat, että rakennukset pysyvätturvallisinajaterveellisinäkokoelinkaarensa ajan.
Rakennukset käyttävät noin 30 % Suomessa kulutettavasta energiasta. Rakennusten ja kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen hillintä perustuu energiankulutuksen pienentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomenkasvihuonekaasupäästöistä30 %.
Näiden haasteiden keskellä on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät rakennusten haavoittuvuutta, lisäävät niiden sopeutumiskykyä sekä tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Energiatehokkuuden lisäksi tulee huomioida rakennusmateriaalien valinta, kiertotaloudenmahdollisuudet sekä rakentamisenja purkamisenympäristövaikutukset.
(https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/rakentaminen-hillinta).
Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennusalan on sopeuduttava nopeasti muuttuvaan ilmastoon ja samalla pyrittävä vähentämään omaa ympäristökuormitustaan. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa huomioidaan sekä nykyiset että tulevat ilmastoriskit, materiaalien kestävyys, energiatehokkuus ja kiertotalousnäkökulmat.
1.5.1 Mitä on ilmastokestävä rakentaminen?
Ilmastokestävä rakentaminen tähtää siihen, että rakennukset ja rakenteet pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sekä kestämään sään ääri-ilmiöitä pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista ja ennakoivaa suunnittelua, jossa rakennusmateriaalien jaratkaisujen pitkäikäisyys, energiatehokkuus sekä sääolosuhteiden asettamat vaatimukset otetaan
huomioon jo hankkeen alkuvaiheessa. Kestävien materiaalien käyttö, tehokas hulevesien hallinta sekä rakenteiden suunnittelu niin, että ne sietävät esimerkiksi rankkasateita, tuulia ja toistuvia sulamisjäätymissyklejä, ovatkeskeisiäkeinojariskien vähentämiseen.
Kaupunkisuunnittelun keinot ovat merkittävässä roolissa ilmastokestävyyden edistämisessä. Esimerkiksi viherkatot, viherseinät ja laajat viheralueet voivat vähentää kaupunkien lämpösaarekeilmiötä, parantaa ilmanlaatua ja sitoa sadevesiä, mikä ehkäisee tulvia. Lisäksi vedenläpäisevienpintojenjahulevesiratkaisujenavullavoidaanohjatajahallitasadevesiätehokkaasti, mikä suojaa rakennuksia ja infrastruktuuria ylikuormitukselta ja vaurioilta. Näin luodaan ympäristöjä, jotka ovat sekä viihtyisiä että kestäviä myös tulevaisuuden muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. (Kaupunkisuunnitteluopas tukeeilmastokestävääkaupunkisuunnittelua,2024)
Kestävä rakentaminen tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia ja rakenteita, jotka ovat käyttäjilleen turvallisia, terveellisiä ja monikäyttöisiä yli vuosikymmenten. Rakentamisen elinkaariajattelussa rakennuksen ominaisuuksia sekä ympäristö- ja kustannusvaikutuksia arvioidaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Kestävässä rakentamisessa eri ratkaisuja tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ja vastuullisuuden kaikkien osa-alueiden kannalta. Ilmastonmuutoksen torjunta on keskeinen päämäärä, mutta esimerkiksi vähäpäästöisyys tai energiatehokkuus eivät saa ohjata valintoja terveellisyyden tai turvallisuuden kustannuksella. Ratkaisujen on oltava mahdollisimman optimaalisia niin ympäristön, loppukäyttäjän kuin kiinteistön omistajankin kannalta. https://rt.fi/tietoa-alasta/ymparisto-ja-ilmasto/kestava-rakentaminen/ https://www.ains.fi/ajankohtaista/oppaat
Kuva 4 Ilmastonmuutoksen vaikutus rakentamiseen (https://www.rala.fi/fi/hankkeet/vahahiilinenrakentaminen/kiinteisto-ja-rakennusalan-sopeutuminen-ilmastonmuutoksen-vaikutuksiin)
1.5.2 Ilmastonmuutoksen vaikutus puurakentamisen arvoketjussa
Puu on perinteinen ja monipuolinen rakennusmateriaali, joka tarjoaa useita etuja ympäristön ja rakentamisen näkökulmasta. Se on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo hiilidioksidia keskimäärin 1000 kiloa kuutiota kohden, tehden puusta vähähiilisen rakennusmateriaalin. Ekologisin vaihtoehto on lähellä tuotettu, FSC-sertifioitu suomalainen puu (Partinen 2021), joka tukee kestävää
metsätaloutta ja kotimaista ja alueellista työllisyyttä. Puurakenteet ovat kevyitä, mutta samalla kestäviä, ja niiden solurakenne antaa sille erinomaisen lämmöneristyskyvyn, mikä tekee siitä energiatehokkaan (Niemi 2025). Suomessa rakentamisesta ja purkamisesta syntyvä puujäte hyödynnetään pääasiassa energian tuotannossa polttamalla. Puutuotteet ovat sinänsä helppoja kierrätettäviä. Suurin ongelma on markkinoiden puuttuminen kiertotaloustuotteille. Lisäksi puutuotteiden pääasiallinen loppukäyttökohde on rakentaminen, jossa tuotteille on asetettutiukat teknisetvaatimukset. Myöspitkätkuljetusmatkatjapuujätteenmoninaisetmuodot,kutenlevyt,lankut ja liimapuuelementit tuovat haasteita. (Puutuoteteollisuus 2022). Kierrätyksen kehittäminen ja puujätteen uudelleenkäytön mahdollisuuksien parantaminen ovat tärkeitä askeleita kohti entistä kestävämpää rakentamista.
Hybridirakentaminen on rakennustapa, jossa yhdistetään eri rakennusmateriaaleja ja tekniikoita rakennuksenkantavaanrunkoontaijohonkinmuuhunmerkittäväänrakennuksenosaan. Viimevuosina hybridirakentaminen on noussut merkittäväksi rakennustavaksi. Hybridirakentamisessa pyritään hyödyntämään kunkin materiaalin parhaat ominaisuudet, kuten puun keveys ja ekologisuus, betonin puristuskestävyys ja teräksen muokattavuus. Puun käyttö hybridirakentamisessa tarjoaa merkittäviä ilmastohyötyjä, sillä puu toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan ja sen valmistusprosessi kuluttaa vähemmän energiaa kuin esimerkiksi sementti, jonka tuotanto on yksi suurimmista teollisuuden hiilidioksidipäästöjen lähteistä. Puuta voidaan hyödyntää muun muassa kattorakenteissa, yläpohjarakenteissa, seinäelementeissä sekä puuverhouksissa. Liittorakenteet, joissa yhdistetään eri materiaaleja, kuten puuta ja betonia, ovat hybridirakentamisen ydintä. Puu sitoo hiilidioksidia kasvaessaan, mikä tarkoittaa, että puutuotteet toimivat hiilivarastoina koko elinkaarensa ajan. Puurakenteiden elinkaaren aikaiset päästöt ovat yleensä alhaisemmat kuin betonirakenteiden. Sementin valmistusprosessi on yksi suurimmista teollisuuden hiilidioksidipäästöjen lähteistä ja toisaalta puun käsittely ja valmistus kuluttavat vähemmän energiaa verrattuna betonirakenteisiin. Lisäksipuutuotteetovatyleensähelpostiirrotettavissaelinkaarensalopussa,silläniissähyödynnetään yleensä mekaanisia purettavia liitoksia. https://www.karelia.fi/2025/04/puun-kayttohybridirakentamisessa/
Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvaa, puurakentaminen korostuu entisestään osana ilmastokestävää rakentamista. Puu tarjoaa mahdollisuuksia vähentää rakennussektorin kasvihuonekaasupäästöjä, edistää kiertotaloutta ja parantaa rakennusten sopeutumiskykyä muuttuvissa sääoloissa. Kuten suomalainen sananlasku toteaa: ”Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan”, vastuullinen puun käyttö rakentamisessa on tärkeä vastaus tulevaisuuden ilmastohaasteisiin.
Seuraavassa kuvassa on esitetty tiivistetysti ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumiskeinot puurakentamisenarvoketjussa (Lähde: Söderholmet al., Sweco Finland, esitys 28.11.2024)
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakennesuunnitteluun seuraavasti (Lähde: Söderholmetal., esitys 28.11.2024)
2. Vaikutus aikaisempiin rakennuksiin ja rakenteisiin
1. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tehtävien toimenpiteiden vaikutus
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tehtävät toimenpiteet muuttavat ja ohjaavat suunnittelua.
• Määräykset, normit ja ohjeistukset
• Energian käyttö, päästöt ja niiden säätelyt
• Rakennusten käyttöiän kasvattaminen
• Arvojen muuttuminen
Rakenteiden korjaus ja ylläpitotarve lisääntyy
• Sääolosuhteiden vaihtelu kasvaa. Esim. lämpötilan vaihtelu nollan asteen molemmin puolin. Sulamis- ja jäätymisrasityssykli tihenee ja kuormittaa rakenteita ja materiaaleja. Rakenteiden muutokset vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia
• Julkisivujen ja rakenteiden muuttaminen, jotta käyttöikä säilyy tai voidaan joko pidentää. Esim. valmistettavien rakenteiden tuuletuttavuus, kuivuminen, sateiden ja sulmisvesien poisjohtaminen.
3. Vaikutus uusien rakennusten ja rakenteiden suunnitteluun sekä tuoteosien valmistamiseen
Rakenteiden rakenneratkaisut, korjattavuus, vaihdettavuus
• Rakennusfysikaaliset vaikutukset ratkaisujen valintaan sekä rakennuksen käyttöiän ja kierrätettävyyden lisäämiseksi.
• Huomioitava suunniteltavan materiaalin muuttuminen pitkällä aikavälillä.
Rakennusten valmistaminen ja toteutustavat
Tehdastuotannon lisääminen, jossa olosuhteet ovat vakioitu.
• Kokonaisvaltaiset ratkaisut kosteudenhallintaan, esim. säältä suojassa rakentaminen.
2. Rakentamisen lainsäädännön vaikutus
Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan 1. tammikuuta 2026 alkaen. Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä. (https://ym.fi/rakentamislaki)
Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, rakennustuoteluettelosta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Laki vahvistaa myös rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.
Lue täältä ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliseosteesta.
2.1 Uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi
Euroopanunioninrakennustenenergiatehokkuusdirektiivin(EPBD)uudistuksellapyritäänmerkittävästi vähentämään rakennussektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta. Tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä. Direktiivi asettaa jäsenmaille velvoitteita parantaa erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten energiatehokkuutta. Tämä edellyttää laajamittaisia peruskorjauksia ja energiatehokkuus-toimenpiteitä, mitkä puolestaan vähentävät rakennusten energiankulutusta ja päästöjä. Näin direktiivi tukee ilmastonmuutoksen torjuntaarakennusalalla.DirektiivintavoitteenaonmyöslisätäEU:nenergiaomavaraisuuttajavähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Parantamalla rakennusten energiatehokkuutta voidaan vähentää energian kokonaiskulutusta, mikä tekee EU:sta vähemmän riippuvaisen ulkoisista energialähteistä. (L 231:2023).
Suomessa direktiivin toimeenpano tarkoittaa, että rakennusten energiatehokkuutta on parannettava merkittävästi. Tämä voi sisältää esimerkiksi rakennusten lisäeristämistä, energiatehokkaampien ikkunoiden asentamista ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. (Muilu 2024).
2.2. Metsäkatoasetus
Metsäkatoasetus eli asetus metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä koskevista toimista tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on siirtymäaika ennen asetuksen soveltamisen alkamista. Siirtymäajan päättymisen jälkeen asetuksen piirissä olevien tuotteiden saattaminen markkinoille tai asettaminen saataville markkinoilla edellyttää, että niiden tuotanto ei ole aiheuttanut asetuksen mukaista metsäkatoataimetsien tilanheikkenemistä.
Asetuksen soveltaminen alkaa pääosin 30.12.2025 ja mikro- ja pienien yritysten osalta 30.6.2026, lukuun ottamatta EU:n puutavara-asetuksen piirissä olevia pieniä ja mikroyrityksiä, joita pidennetty siirtymäaika ei koske. Asetus koskee tiettyjä metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen vaikuttavia hyödykkeitä ja niistä valmistettavia tuotteita. Asetus velvoittaa toimijat tarkistamaan, että EU:ssa markkinoilleasetettavat ja EU:stavietävättuotteetovat asetuksen mukaisia.Asetus koskeeseitsemää hyödykettä – soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta – sekä näitä sisältäviä tai näistävalmistettujatuotteita.
Asetuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikentymiseen. Samalla tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Asetuksella pyritään varmistamaan, että tuotteita ei ole tuotettu maalla,jollaonaiheutettumetsäkatoataijonkametsäntilaonheikentynyt31.joulukuuta2020jälkeen.
Metsäkadolla tarkoitetaan yleisesti metsän raivaamista pysyvästi muuhun käyttöön, kuten esimerkiksi rakentamiseen, infrastruktuuriin tai maatalouteen. EU:n metsäkatoasetuksessa metsäkato on kuitenkin määritelty suppeammin tarkoittamaan metsän muuttamista maatalouskäyttöön. Asetus ei sitenkoskeesimerkiksimetsänraivaamistarakennetuiksialueiksitaiteollisuuden,energiantuotannon, teiden tai muidenyhteiskunnanteknistenperusrakenteiden käyttöön.
Metsäkatoasetus edellyttää, että puutuotteiden osalta jatkossa tarkastellaan laillisuuden lisäksi metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä. Metsien tilan heikkeneminen on määritelty asetuksessa siten, että sillä tarkoitetaan tietyntyyppistä metsän tilan rakenteellista muutosta, kuten ikimetsän muuttamista plantaasiksitai viljellyksimetsäksi.
Asetuksen mukaan vastuu metsäkatovapaista tuotantoketjuista on toimijoilla. Toimijan, joka asettaa asetuksessa määriteltyjä tuotteita EU:n sisämarkkinoille tai vie niitä, tulee noudattaa asianmukaista huolellisuutta, joka koostuu tietojen keräämisestä, riskinarvioinnista ja riskin vähentämisestä. Sen noudattamiseksi toimijoiden on perustettava menettelyistä ja toimenpiteistä muodostuva asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä. Osana järjestelmää toimijoiden tulee kerätä tietoa, joka mahdollistaa tuotteen alkuperän todentamisen. Alkuperää ja toimitusketjua koskevan tiedon lisäksi toimijoiden edellytetään keräävän maantieteelliset koordinaatit maa-alueista, joilla kyseiset hyödykkeet ontuotettu. (Ruokavirasto,metsäkatoasetus-etusivu)
3
Rakentamisen hiilineutraalisuus
3.1 Vähähiilinen rakentaminen
VähähiilinenrakentaminenonkeskeisessäroolissaSuomenilmastotavoitteidensaavuttamisessa,sillä rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat noin kolmanneksen maan kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen vähentäminen rakennusalalla edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan paitsi rakennusten käytönaikainen energiankulutus, myös koko rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki – alkaen raaka-aineiden hankinnasta, rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksista ainarakentamiseen, käyttöönjaylläpitoon sekä lopulta purkuun jakierrätykseen.
Vähähiilisen rakentamisen edistäminen tarkoittaa energiatehokkaiden ratkaisujen sekä ympäristöystävällisten ja uusiutuvien materiaalien hyödyntämistä. Esimerkiksi puun kaltaiset rakennusmateriaalit toimivat hiilen varastona ja voivat pienentää rakennuksen kokonaispäästöjä. Rakennusten suunnittelussa ja peruskorjauksissa tulisi suosia ratkaisuja, jotka vähentävät energiankulutusta ja edistävät uusiutuvan energian käyttöä. Samalla on tärkeää kiinnittää huomiota rakennusprosessinoptimointiin, materiaalitehokkuuteen ja kierrätyksenmahdollisuuksiin.
Rakennusten hiilijalanjäljen seuranta ja mittaaminen koko elinkaaren ajalta auttaa tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja ohjaa kehittämään vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kestävät valinnat rakennusmateriaalien ja energiankäytön suhteen tukevat sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Suomalaisessa sananlaskussa sanotaan: "Mikä edellä, se perässä", jolloin viisaat ja vastuulliset ratkaisut tänään luovat pohjan hiilineutraalille rakennuskannalle tulevaisuudessa.
Lisätietoaaiheestaja rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljenarvioinnistalöydät ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen
3.1.1 Puurakentaminen hiilen sitojana
Puulla on kyky sitoa hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoida sitä. Puutuotteet toimivat hiilivarastoina ja mitä pidempään puutuotteet ovat käytössä, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Esimerkiksi puisen talon rakenteissahiilisäilyyparhaimmillaan satojavuosia.
Maaliskuussa 2025 julkaistun kansallisen kasvihuonekaasutilaston mukaan vuonna 2023 puutuotteisiin sitoutui hiilidioksidia -1,6 milj. tonnia CO2-ekv (varaston nettomuutos). Vuotta 2024 koskevan pikaennakkotiedon mukaan vuonna 2024 puutuotteisiin sitoutui -2,1 milj. tonnia hiilidioksidia. Kasvihuonekaasuinventaarioissa positiivinen luku ilmaisee, että kyseessä on päästölähde ja negatiivinen lukuilmaiseenielua.
Lue lisää aiheesta maa-ja metsätalousministeriön sivulta.
3.1.2 Rakentamisen elinkaari
Rakentamisen elinkaariarvioinnissa rakennuksenelinkaari eri vaiheinakäsittää:
• raaka-aineidenoton
• rakennustuotteiden valmistamisen raaka-aineista
• kuljetukset
• siirrot
• itserakentamistapahtuman
• rakennuksenkäytönsisältäen ylläpidon
• huollon jakorjaukset
• lopulta rakennuksenpoistonkäytöstä ja tästäpurkamisen kauttasyntyvienjätteiden uudelleen käyttö,kierrätys tai loppusijoitus.
Valtaosa rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristökuormituksista on aiheutunut rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheen aikana. Kun tarkastellaan 50 vuoden mittaista elinkaarta, käyttövaihe vastaa tyypillisesti 80–90 % kokonaiskuormituksista. Mitä pidempi elinkaari on, sitä suurempi osuus kustannuksista aiheutuu käyttövaiheesta. Tilanne on jossain määrin muuttumassa, sillä rakennusten energiankulutus alenee, ja käytetty energia muuttuu vähähiilisemmäksi. Rakentamisvaiheen sekä rakennuksen huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden päästöt tulevat tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi osa elinkaaren aikaisista päästöistä. Tämä kehitys korostaa myös materiaalivalintojen ja rakennusprosessien vähäpäästöisyyden merkitystä.
On selvitetty, että suunnitteluvaiheessa tehdään merkittävimmät päätökset rakennusten elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Tiettyjä suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa tehtyjä valintoja ei voi aina muuttaa käytön aikana tai muutokset ovat erityisen kalliita. Siksi jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää arvioida materiaalien ja ratkaisujen elinkaarivaikutukset sekä suunnitella rakennukset muuntojoustaviksi japitkäikäisiksi.
Kustannusvertailua tehtäessä on investointikustannusten lisäksi huomioitava koko elinkaaren aikana kertyvät kustannukset, kuten energiankulutus, ylläpito, huolto ja korjaukset. Rakennuksen käyttö- ja huoltovaiheenaikanaontärkeääarvioidakorjaus-jahuoltotarpeet,jottakäyttöikäävoidaanpidentääja välttää ennenaikaiset suuret korjaukset. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti korjaus- ja huoltotoimenpiteet tulisioptimoida luonnonvarojen jataloudenkannalta.
Kustannusten vertailussa on kiinnitettävä huomiota investoinnin lisäksi elinkaaren mittaan kertyviin kustannuksiin. Myös energiankulutuksen ja ylläpidon osalta on huomioitava koko rakennuksen käyttöaika. Rakennuksen käyttö- ja huoltovaiheen aikana on tarpeen arvioida rakennuksen elinkaari –on määriteltävä korjaus- ja huoltotarpeet käyttöiän jatkamiseksi tai määriteltävä välttämättömät korjaukset rakennuksen elinkaaren lähestyessä loppuaan. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää optimoidakorjaus- ja huoltotarpeet.
Rakennusteollisuus ohjaa korostamaan hankintamallien valintaperusteina kokonaistaloudellisuutta ja elinkaariedullisuutta. Näin ollen hankkeissa on pyrittävä osaoptimoinnin sijaan kiinnittämään huomioita kokonaisuuksien hallintaan ja elinkaarivastuuseen. Näin rakennushankkeissa voidaan saavuttaasekätaloudellisestiettäympäristöllisestikestäviäratkaisuja,jotkatukevatilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
(https://www.elementtisuunnittelu.fi/valmisosarakentaminen/ymparistoominaisuudet/rakennuksenelinkaari
Luelisääsivustolta elinkaarilaskenta.fi -vähähiilisen rakentamisenneuvontapalvelu.
Lueesimerkkirakennuksen elinkaaren arvioinnista täältä.
3.2. Hiilijalanjäljenlaskenta ja hiilipäästöjen pienentäminen
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan, palvelun tai organisaation aiheuttamaa kokonaisilmastokuormaa, eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja – kuten hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia – vapautuu ilmakehään tuotteen, palvelun tai toiminnan koko elinkaaren aikana. Laskenta kattaa kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta valmistukseen, käyttöön, ylläpitoon sekä lopulta käytöstä poistoon ja jätteiden käsittelyyn. Näin ollen hiilijalanjälki on keskeinen työkalu ympäristövaikutusten arvioinnissajavertailussa.
Hiilijalanjälki voidaan määrittää yksittäiselle tuotteelle, palvelulle, yritykselle, organisaatiolle tai vaikkapa koko rakennushankkeelle. Rakennusalan kontekstissa hiilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan päästöjen syntykohdat, ohjaamaan materiaalivalintoja ja kehittämään vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Hiilijalanjäljen pienentäminen onkin noussut yhdeksi tärkeimmistä kestävänkehityksen tavoitteista rakentamisessajamuilla teollisuudenaloilla.
Yrityksille ja organisaatioille hiilijalanjäljen laskenta on yhä useammin myös kilpailuetu ja edellytys –asiakkaat, sijoittajat ja viranomaiset vaativat vastuullisuutta sekä läpinäkyvyyttä ilmastovaikutusten raportoinnissa.Hiilijalanjälkitoimiiekologisenvastuullisuudenselkeänämittarina,jonkaavullavoidaan osoittaasekänykyisetilmastovaikutuksetettätavoitellut päästövähennykset.Näinollenhiilijalanjäljen seuranta ja pienentäminen ovat keskeisessä roolissa, kun pyritään vastaamaan sekä markkinoiden odotuksiinettäyhteiskunnanasettamiinilmastotavoitteisiin.
3.2.1 Rakennusten hiilijalanjäljen laskenta
Hiilijalanjäljen laskennassa tuotteen tai palvelun ilmastovaikutukset ilmaistaan hiilidioksidiekvivalentteina, Se on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, minkä avulla verrataan ja lasketaan yhteen erikasvihuonekaasujen päästöjen vaikutusta kasvihuoneilmiönvoimistumiseen.
Rakennuksen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida usealla eri tavalla kutenkäyttämällä elinkaarilaskentaan tarkoitettuja kaupallisia työkaluja ja arviointimenetelmiä. Laskenta voidaan suorittaa myös laskemalla materiaalimäärät manuaalisesti ja hyödyntää päästötietokantaa hiilijalanjäljen laskemiseen. Määrätiedot voidaan saada rakennuksen tietomallista, suunnitteluohjelmasta tai kustannuslaskentaa varten laadituista määräluetteloista. Rakennuslupaa haettaessa määräluettelot eivät ole aina täydellisiä ja tietomalleihin perustuvat määräarviot voivat olla epätarkkoja, joten materiaalimäärien arvioinnissa joudutaan usein tekemään oletuksia. Päästötietoja voidaan saada yleisestä päästötietokannasta tai ympäristövaikutukset voivat löytyä suoraan käytetystä ohjelmistosta. (Häkkinen& Kuittinen 2020)
Keskeistäonvalitaarviointimenetelmä,jonkamukaanarviointiatehdäänjavalitamenetelmäänsopivat työkalut. Suurissa kohteissa ja kokonaisuuksissa voi olla tarpeen käyttää kaupallisia, esimerkiksi BionovaOy:nkehittämääOneClickLCA–työkalua,jokasisältäätuenusealleeriarviointimenetelmälle, kuten esimerkiksi kansainvälisesti sertifioidut LEED ja BREEAM sekä Suomessa lainsäädännön kautta voimaantulevaympäristöministeriönarviointimenetelmä. (Raudasoja, 2024).
Tuotetieto hiililaskuri on palvelu, jolla lasket suomen lainsäädännön vaatimalla tavalla rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen sekä laadit lakisääteisen rakennustuoteluettelon (Melasalmi,2025).
LUE LISÄÄ:https://puuinfo.fi/puutieto/ymparistovaikutukset/rakennusten-hiilijalanjaljen-laskenta/
3.3. Vastuullisuus ja vastuullisuusraportointi
Vastuullisuus kattaa ympäristö-, sosiaalisen ja taloudellisen vastuun. Ympäristövastuu sisältää ympäristöhaittojen minimoinnin ja kestävien materiaalien käytön. Sosiaalinen vastuu liittyy ihmisoikeuksien ja työoikeuksien kunnioittamiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin Taloudellinen tai hallinnollinen vastuu keskittyy yrityksen taloudelliseen vakauteen ja vastuulliseen varojen käyttöön.Yritysnoudattaa myös hyväähallintotapaa.
EU:n pakollinen kestävyysraportointi pohjautuen direktiiviin -Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)- on lakisääteinen velvoite julkaista yritysvastuuraportti osana toimintakertomusta. Direktiivi koskee suuria pörssiyrityksiä ja laajenee myöhemmin koskemaan suuria yrityksiä ja pörssiin listautuneita pk-yrityksiä. Raportointi tulee tehdä ESRS-standardin mukaan (European sustainability reportingstandard).
VSME (Voluntary Sustainbility Reporting Standard for Non-listed Small and Medium-sized Enterprises) on joulukuussa 12/2024 julkaistu vapaaehtoinen vastuullisuusstandardi, joka on tarkoitettu keskisuurille ja pienille yrityksille. Standardi on huomattavasti rakenteeltaan kevyempi kuin ESRSstandardi ja soveltuu myös mikroyrityksille. Esimerkiksi Kontiotuote Oy tekee vapaaehtoisesti VSMEraportointia osanayrityksen vastuullisuudenkehittämistä.
• Asiakastieto-sivustoltavoittutustuayritysten vastuullisuusraportteihin.
• EsimerkkiSwecon vastuullisuusraportista vuodelle2024 löytyy täältä.
• NCC:nkestävänkehityksen viitekehys ja vastuullisuusraporttivuodelle 2024onluettavissa täältä.
Yritysvastuulaki perustuu YK:ssa määriteltyyn ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen, ja sen tehtävänä on ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia yritysten arvoketjuissa kaikkialla maailmassa. Tehokas yritysvastuulaki kattaa mahdollisimman laajasti erilaiset yritykset, asettaa yrityksille ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen sekä sisältää uskottavat toimeenpanokeinot. Laki vahvistaa myös ihmisoikeusloukkauksien uhrien oikeussuojaa ja poistaa tarpeettomat juridiset esteet oikeuteen pääsyn tieltä. Yritysvastuulaki tulee koskemaan seuraavia yrityksiä(Euroopanparlamentti, 2024):
• Vuodesta 2027 yrityksiin, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 1 500 miljoonaa euroa
• Vuodesta 2028 yrityksiin, joilla on yli 3 000 työntekijää ja joiden liikevaihto on 900 miljoonaa euroa
• Vuodesta 2029 kaikkiin muihin direktiivin soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin (yli 1 000 työntekijää ja liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa).
Lue rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelman loppuraportti täältä.
3.4. Kiertotalous rakentamisessa
Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60 prosenttia. Valtaosa, noin85prosenttia,rakennus-japurkujätteestäsyntyykorjaushankkeistajarakennustenpurkamisesta, loput uudisrakentamisesta. (YM; Rakentamisenkiertotalous)
Kiertotaloudesta onkin tehtävä myös rakentamisessa normi ja tämä haastaa arkkitehdin ajattelemaan rakennussuunnittelua uudesta näkökulmasta. Miten hyödynnetään olemassa olevat rakennukset ja materiaalit mahdollisimman hyvin rakennettaessa uutta? Miten mahdollistetaan nyt rakennettavien rakennusten purkaminen ja hyödyntäminen tulevaisuudessa? Miten kiertotalouden näkökulmasta lähestytty rakennushanke eroaa tavanomaisesta tai tämän hetken normein toteutetusta rakennushankkeesta? Millaiset materiaalit ja rakennustavat tukevat kiertotaloutta? (Hyyryläinen, Ranta-Korppi, 2024).
Kiertotalouden näkökulmasta purettavat rakennukset ovatkin materiaalipankkeja, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Polttokelpoiset materiaalit ohjataan energiantuotantoonvain,josniitäeivoidahyödyntäämilläänmuullatavoin.Haitallisetmateriaalitkuten asbestipoistetaankierrosta.
Esimerkiksi betonimursketta voidaan käyttää tien pohjaan, mutta jätehierarkian ja ilmastopäästöjen kannalta parempiolisikäyttää sitä uudenbetoninraaka-aineena taijopa uudelleen betonielementtinä. Myösrakentamislakiinsisältyvä vähähiilisen rakentamisen velvoitetukeekierrätyssisällönkäyttöä.
Tieto purkamisessa vapautuvista materiaaleista ja tuotteista luo edellytykset niiden uudelleenkäytölle ja kierrätykselle. Uuden rakentamislain 16 § edellyttää, että purkamis- ja rakentamishankkeissa tulee lupaa haettaessa laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, mikäli hankkeessa syntyvien purkumateriaalien määrä ei ole vähäinen, tai jos hankkeessa syntyy tontilta pois kuljetettavia maa- ja kiviaineksia. Purkumateriaalien ja maa- ja kiviainesten lisäksi tulee luvan hakemisen yhteydessä arvioida myös purkamisessa syntyvät vaaralliset aineet. Uudelleenkäytettävien purkutuotteiden ilmoittaminenon vapaaehtoista.
Hankkeen loppuvaiheessa syntyneiden rakennus- ja purkujätteiden tiedot päivitetään selvitykseen ensisijaisesti SIIRTO-rekisterin tietojen pohjalta. Selvityksen tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään, jossa niitä hyödynnetään materiaalien vaihdannanjajätetilastoinnin tukena.
Tieto rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista on arvokasta, ja sitä tulee kerätä, hallita ja jakaa niiden koko elinkaaren ajalta. Tieto mahdollistaa rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnin, ohjaa rakennuksen käyttöä, ylläpitoa ja huoltoa sekä luo edellytykset materiaalien hyödyntämiselle, kun rakennus taiosiasiitäpuretaan.
Luelisää: Ympäristöministeriö, Rakentamisenkiertotalous.
4. Miten sopeudut ilmastonmuutokseen- Yhteenveto
• Tunnista tekijät, jotka vaikuttavat toimintaasi: Selvitä, mitkäilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudetkoskettavatjuurisinun toimintaasi. Huomioi sekä suorat ettävälilliset vaikutukset,kuten sääolosuhteet, raaka-aineidensaatavuus jasääntely.
• Teollinen rakentaminen – rakentaminensisätiloissa jarakenteiden suojaus:Suosi teollista rakentamistaja esivalmistusta, sillänemahdollistavat laadukkaammanjasäältä suojatun rakentamisprosessin. Hyödynnä moderneja suojausratkaisuja, jotka vähentävät ilmaston vaihteluiden vaikutuksiarakenteisiin.
• Elinkaariajattelu: Tarkastele rakennustenja toimintojenympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Panostakestäviinmateriaaleihin,kiertotalouteen ja suunnittele ratkaisuja, jotka mahdollistavatosienuudelleenkäytönjakierrätyksen tulevaisuudessa.
• Rakentamisen hiilipäästöt – nyt ja tulevaisuudessa: Seuraa ja vähennä rakentamisen ja käytön aikaisia hiilipäästöjä. Hyödynnä uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotkapienentävät päästöjä sekä työmaallaettä rakennuksen elinkaaren aikana. Laadi suunnitelmat myös tulevaisuuden tiukentuviavaatimuksiasilmälläpitäen.
• Energian käytön pienentäminen: Tehosta energiatehokkuuttakaikissa rakennuksen vaiheissa: suunnittelussa, rakentamisessa,käytössä jaylläpidossa. Hyödynnä uusiutuvaa energiaajaälykkäitä ohjausjärjestelmiä energiankulutuksenoptimoimiseksi.
• Tiedon hallinta ja raportointi: Kerääjahallinnoitietoa materiaaleista, jätteistä ja energiankulutuksestakoko rakennuksen elinkaarenajan. Hyödynnä SIIRTO- ja Rapujärjestelmiäsekäkansallisiajakansainvälisiä standardeja (ESRS, VSME,ISO14000,ISO 26000) raportoinninja vastuullisuuden varmistamiseksi.
• Jatkuva kehittäminen ja yhteistyö: Seuraa alan parhaitakäytäntöjä jakehitäomaa toimintaasiniidenpohjalta. Teeyhteistyötä eritoimijoidenkanssa, jotta sopeutuminenon tehokastaja vaikuttavaa –yhdessä tekemälläsyntyyparas tulos,kuten suomalainensanonta kuuluu: "Joukossa viisaus vahvistuu."
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii pitkäjänteistä työtä, tiedon jakamista ja uudenlaista ajattelua kaikilla tasoilla. Toimimalla ennakoivasti varmistat, että rakentaminen on kestävää, vastuullista ja taloudellisesti järkevää.
Lähteitä
Euroopan parlamentti (2004).Suomen toimisto: Yritysvastuulaki:uusiasääntöjä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista https://www.europarl.europa.eu/news/fi/pressroom/20240419IPR20585/yritysvastuulaki-uusia-saantoja-ihmisoikeus-ja-ymparistovaikutuksista
Hyyryläinen A, Ranta-Korppi, K.(2024.)Kiertotalous haastaarakennussuunnittelun käytäntöjä –Miten hyödynnetäänolemassaolevat rakennuksetja materiaalit? Rakennuslehti30.5.2024. https://www.rakennuslehti.fi/2024/05/kiertotalous-haastaa-rakennussuunnittelun-kaytantoja-mitenhyodynnetaan-olemassa-olevat-rakennukset-ja-materiaalit/
Häkkinen, T,Kuittinen,M.(2020). Kohti vähähiilistä rakentamista. Rakennustieto Oy, Helsinki. 192s.
Hänninen, P.(luettu2025) Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiin jarakenteisiin. https://www.rakennustarkastusyhdistys.fi/ilmastonmuutos-vaikuttaa-rakennuksiin-ja-rakenteisiin/
Kiinteistö- ja rakennusalan sopeutuminenilmastonmuutoksen vaikutuksiin.N.d. RALA-hankkeet. https://www.rala.fi/fi/hankkeet/vahahiilinen-rakentaminen/kiinteisto-ja-rakennusalan-sopeutuminenilmastonmuutoksen-vaikutuksiin.
Manninen, L. (2022). Rakennushankkeenhiilijalanjäljen laskenta. JAMKopinnäytetyö
Melasalmi,L. (2025). Ilmastonmuutoksenvaikutukset rakennusalaan: riskitjaratkaisut. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö
Muilu, H. (2024).EU velvoittaa jäsenmaat parantamaan rakennusten energiatehokkuutta –asukkaille ei tule pakkoremontteja.Yle. https://yle.fi/a/74-20078825
Niemi, K.(2025). Puurakentaminentuolukuisiahyötyjäilmastolleja taloudelle. Metsäteollisuus. https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/puurakentaminen-tuo-lukuisia-hyotyja-ilmastolle-jataloudelle
Partinen, S-M.(2021).Kestävä koti: Opashiilineutraalimpaan rakentamiseen. https://www.lahti.fi/tiedostot/kestava-koti/
Raudasoja P. (2024)Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen - Archicad-tietomallin hyödyntäminen hiilijalanjäljen laskennassa. Tampereenyliopisto, Kandidaatintyö.
Pohjois-PohjanmaanIlmastostrategia (2010). https://pohjois-pohjanmaa.fi/wpcontent/uploads/2020/09/A51.pdf
Puutuoteteollisuus (2022)Puun kiertotalous. https://puutuoteteollisuus.fi/juuri-nyt/kiertotalous Suomen Ilmastopaneeli (2021). Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot,kustannuksetja alueelliset ulottuvuudet.Raportti2/2021 https://ilmastopaneeli.fi/hallinta/wpcontent/uploads/2024/03/SUOMI-raportti_final.pdf