”Pohjalaistalon leimallisia piirteitä ovat klassiset mittasuhteet ja rakennusten koko, punamultamaalaus, huonejärjestys, räystäslasit, liuhat eli ylöspäin levenevät seinät, ikkunoiden, ovien ja vuorilautojen koristelu, kuistit ja päätykolmiot. Sisustuksessa tyypillistä ovat tuvan avoimet hirsirakenteet, perinteinen pohjalainen kalustus eli pöytä, tuoleja, nurkkakaappi, arkut, sivuseinää kiertävä penkkipöytineen ja sänkyrati eli kerrossänky.”
K
omea punamultamaalattu pohjalaistalo on oleellinen osa kulttuuriperintöä ja pohjalaista mielenmaisemaa. Se perinteinen hirsitalo, jossa on hyvä asua - hengittävä, kestävä, ekologinen ja terveellinen. Se on kaunis katsella ja historiaa huokuva. Yhteisöllinen, tuttu ja turvallinen. Tilava ja tasapainoinen. Aito, paikallinen ja käsintehty. Komeiden pohjalaistalojen tulevaisuuteen liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä: Miten vanhat pohjalaistalot säilytetään? Kuka niitä korjaa? Kuka auttaisi siirtämisessä? Entä kuka rakentaisi uuden pohjalaistalon? Mistä löytyy tekijöitä? Miten pohjalaistaloihin liittyvää osaamista ja liiketoimintaa voidaan edistää? Yksi vastaus näihin kysymyksiin on Vaasan yliopiston Levón-instituutin POVER eli Pohjalaistaloverkoston yhteisvoima -hanke, joka kehittää pohjalaistaloverkostoon kuuluvien yritysten yhteistyötä. – Pohjalaistaloverkosto on ryhmä, johon kuuluu pohjalaistalokulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä sekä valittu joukko vanhoja pohjalaistaloja omistajineen. Mukana on myös pohjalaista rakennusperintöä tutkiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, kertoo hankkeesta vastaava projektipäällikkö Taina Hautamäki Vaasan yliopistosta. Hautamäen mukaan hankkeessa on tällä hetkellä 26 yritystä ja osaajaa. Mukana on esimerkiksi rakennusarkkitehtejä, restaurointiyrityksiä, puunjalostajia, perinnerakentajia, muotoilijoita, maalinvalmistajia ja sisustajia. Kysyntää pohjalaistalot hallitseville osaajille olisi, mutta heitä on ollut työlästä löytää. Tämä on havaittu esimerkiksi Ylistaron Kitinojalle rakentuvassa pohjalaistalojen perinnekylässä. Kylään halutaan siirtää vanhoja ja rakentaa uusia pohjalaistaloja. – Ongelma on, että alan yritykset ovat pieniä ja niiden on vaikea panostaa tunnettuuteen, saatavuuteen, tuotekehitykseen ja uusiin avauksiin yksinään. Verkosto voi auttaa tässä. Tieto osaajista on keskitetty yhteen paikkaan, sanoo itsekin vanhassa talossa asuva Hautamäki. }}
VOX CORDIS 3/2016
25