VOX cordis 2/2019

Page 1

Vaasan yliopistolehti 2019

Valitsetko vastuun? 8 Tavallisen ihmisen

26 Peura bongaa

32 Vastuullista

41 Päivä tutorin

valinnat

merikotkia

johtamista

matkassa


TÄSSÄ NUMEROSSA.  08 Valitseeko tavallinen kuluttaja vastuullisesti? Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen, mutta valintoja ohjailevat myös mukavuudenhalu, kiire ja rakenteet.

Teemana vastuullisuus 08 Tavallisen ihmisen vastuulliset valinnat Millaisia valintoja keskivertokuluttaja tekee arjessaan rahankäytössään, ostoksissaan, matkustaessaan tai tehdessään päätöksiä asumisesta? Yliopistomme tutkijat kertovat.

13 Parasta ennen

– Kolmasosa ruoasta päätyy hävikiksi. Se tarkoittaa valtavaa määrää hukattuja resursseja ja päästöjä. Jos ruokahävikkiä saadaan vähennettyä, tarvitsemme vähemmän peltopinta-alaa ja karjaa, jolloin tilalle voidaan istuttaa esimerkiksi metsää, sanoo projektitutkija Lotta Alhonnoro. kannessa

18 Kolumni

Anu Vauhkonen: Vaatteet on mun aatteet

24 Murrosareenalla vauhtia kestävään liikkumiseen 26 Latvasta näkee kauas

Merikotkakannan elpyminen on hieno osoitus onnistuneesta suojelutyöstä.

32 Vastuullista johtamista

Kolme näkökulmaa ilmiöön yliopistomme tutkijoilta.

40 Käytäviltä kuultua: Miten vastuullisuus näkyy arjessasi? Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat vastasivat.

2

VOX CORDIS 2/2019


24 Latvasta näkee kauas

Merikotkakannan elpyminen on hieno osoitus onnistuneesta suojelutyöstä, sanoo Levón-instituutin johtaja Pekka Peura.

04 Pääkirjoitus 05 Kampus Yliopiston kampuksella tapahtuu.

06 Pinnalla Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista.

Näkökulmia yliopistolta

Tiede kuuluu kaikille

16 Monien mahdollisuuksien avaruus

34 Paljon melua tuulivoimalasta?

Palstalla esitellään yliopistolaisten blogikirjoituksia.

19 Opiskelija ja raha

Tuulivoimaloiden melu puhuttaa ja pelottaa. Vaasan yliopisto tutki tuulivoimaloiden ääntä ja äänen häiritsevyyttä. .

41 Päivä tutorin matkassa

37 Paikkaseksikäs maaseutu flirttailee urbaaniudella

Neljä opiskelijaa kertoo omista rahankäyttötottumuksistaan.

36 Well done

Millainen on tutorin päivä, kun fuksit saapuvat kampukselle ensimmäistä kertaa?

Maaseutua ja paikkaa hyödynnetään yritysten markkinoinnissa uudella, kiinnostavalla tavalla, joka vetoaa etenkin Y-sukupolveen.

46 Uuden tuojat

Esittelyssä talousjohtaja Harri Salmela, julkisjohtamisen professori Christoph Demmke sekä liiketoiminnan kehittämisen professori Asta Salmi.

48 Urapolulla professoreiksi

Vaasan yliopisto vahvistaa tieteellistä tutkimustaan palkkaamalla uusia lahjakkaita tutkijoita Tenure track -vakinaistamispolulle.

38 Väitökset 44 Tutkimuksesta tukea esimiestyöhön

Professori Riitta Viitala on henkilöstöjohtamisen arvostettu tutkija ja kävelevä esimerkki yliopiston vaikuttavuudesta. Hänen tiiminsä tutkimus ja opetus auttavat parantamaan esimiestyötä työpaikoilla.

Liity yhteisöömme  univaasa.fi  facebook.com/univaasa  instagram.com/univaasa  linkedin.com/school/univaasa  youtube.com/univaasa  twitter.com/univaasa 14 Kesäkampus kutsuu konferensseihin

Yliopiston kampus täyttyi elokuussa suurella määrällä konferenssi- ja tapahtumavieraita.

30 Yliopisto ponnahduslautana politiikkaan Vaasan yliopiston hallintotieteiden ja kauppatieteiden alumnin Eeva Kallin urapolku kansanedustajaksi on sisältänyt monia erilaisia työtehtäviä.

49 Avoin yliopisto herättelee jo lukiosta lähtien

Tutustumiskurssit, lukioyhteistyö, avoimen opinnot ja väylät sekä ikääntyneiden yliopisto tarjoavat eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa oleville erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Haluatko tilata VOX cordis -lehden?

yliopistolehti@univaasa.fi

50 Minun kampukseni

VOX CORDIS 2/2019

3


 Vaasan yliopistolehti 2/2019 Päätoimittaja Jenni Mattsson Toimitus Tiia Alkkiomäki Nina Jokiaho Riikka Kalmi Tiina Rantakoski Taitto Bock's Office Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa projektitutkija Lotta Alhonnoro Julkaisija Vaasan yliopisto

PÄÄKI RJOITUS

Pidä huolta

H

yvä ystäväni kertoi viimeksi tavatessamme vaihto-oppilasvuodestaan Yhdysvalloissa ja muisteli kurssia, jonka aikana oppilaat huolehtivat keittämättömästä kananmunasta yhden päivän ajan. Muisto nauratti, mutta harjoituksen tarkoitus oli helppo ymmärtää: nuoret harjoittelivat myötätuntoa ja vastuullisuutta. Vastuullisuus todella on kuin lihas, sitä pitää harjoittaa ja vahvistaa. Se on vaativaa, koska vastuullinen toiminta läpivalaisee yksilön ja yhteisön toiminnan kokonaisvaltaisesti, ympäristöasioista eettiseen toimintaan. Moni asia, tai itse asiassa kaikki, pitää tehdä oikein. Vastuullisuus ei myöskään elä tyhjiössä: globaalista näkökulmasta olemme kaikki osa samaa ketjua, ja peli pitää pelata yhteisillä säännöillä. Meillä Vaasan yliopistona on omat kunniatehtävämme vastuullisuuteen liittyen. Olemme mukana ratkaisemassa kestävään kehitykseen, hyvinvointiin ja talouteen liittyviä haasteita. Koulutamme rohkeita muutoksentekijöitä, joilla on halua ja asennetta muuttaa maailmaa. Teemme tiivistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa, ja yhdessä luomme uutta. Ennen kaikkea: olemme yhteisö, jossa voidaan hyvin, kehitytään ja välitetään. Vastuullisuus on ajateltuja ja perusteltuja valintoja ja tekoja. Paineessa ja kiireessä se ei aina ole helppoa, ja moraalinen kompassi saattaa horjua. Lohdullista kuitenkin on, että jokainen vastuullinen teko on askel parempaan. Aloitetaan tänään.

Jenni Mattsson Markkinointi- ja viestintäjohtaja Vaasan yliopisto

4

VOX CORDIS 2/2019

Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@univaasa.fi Lehden voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona univaasa.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Anna palautetta yliopistolehti@univaasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.univaasa.fi


Kampus Legendaariset Kastajaiset Suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloitti tänä syksynä 750 uutta opiskelijaa. Ylioppilaskunnan järjestämät Kastajaiset kruunaavat fuksien syksyn. Tapahtumassa uudet opiskelijat kastetaan osaksi yliopistoyhteisöä.: #univaasa #agentsofchange

LITO-OPINNOILLE TUNNUSTUSTA Suomen Ekonomien Opetuspalkinto myönnettiin tänä vuonna 30 opettajalle, jotka ovat kehittäneet liiketoimintaosaamisen verkko-opintoja. Palkittujen joukossa ovat Vaasan yliopistosta tutkijatohtori Susanna Kultalahti ja lehtori Minna-Maarit Jaskari. #univaasa #liiketoiminta #opiskelu #agentsofchange

TIEDETTÄ & ELOKUVIA ILMASTONMUUTOKSESTA

Ilmastonmuutokseen haettiin ratkaisuja Vaasa Climate Change Conference & Networking Forumissa. Uudessa tapahtumassa yhdistyivät tiede ja ilmastonmuutoselokuvat. #univaasa #VEBIC #Digitaleconomy #ilmastonmuutos #kestäväkehitys

VAASA CAMPUS FESTIVAL

Uusi lukuvuosi avattiin näyttävästi torilla Vaasa Campus Festivaleilla. Tapahtuma oli Vaasan korkeakoulujen ja heidän ylioppilas- ja opiskelijakuntiensa yhteisponnistus. #univaasa #vaasacampusfestival

VOX CORDIS 2/2019

5


Pinnalla 

Vaasan yliopistoon haki ennätysmäärä myös tekniikan opiskelijoita Vaasan yliopistoon oli tänä vuonna ennätykselliset yli 6500 hakijaa. Suurin kiinnostuksen kasvu oli tekniikan alalle, joka kolminkertaisti hakijamääränsä yli viiteensataan. Suosituin ala oli kauppatieteet, johon valittiin noin 450 opiskelijaa 4800 hakijan joukosta. Muut alat ovat hallintotieteet ja viestintätieteet. Suomenkielisissä kandidaattiohjelmissa aloitti noin 600 ja maisteriohjelmissa noin 150 uutta opiskelijaa, lisäksi kansainvälisissä maisteriohjelmissa aloitti 126 opiskelijaa.

6

VOX CORDIS 2/2019

Tavoitteena maailmanluokan kampus Vaasan yliopiston kampuksella käynnistyy laajamittainen kampusalueen uudistus. – Meillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää kampuksestamme maailman paras tutkimus- ja oppimisympäristö. Haluamme tehdä Suomen kauneimmasta kampuksesta entistäkin viihtyisämmän, vireämmän ja vetovoimaisemman. Tavoitteena on luoda avoin, kaupungin ja koko alueen kehitystä vauhdittava kampus, sanoo rehtori Jari Kuusisto. Kuusiston mukaan yliopisto perustaa useita teemaryhmiä, joihin kutsutaan mukaan yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä kaupungin, yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia. – Näissä ryhmissä voimme yhdessä ideoida ja muodostaa käsityksen siitä, millaisen kampuksen haluamme luoda. Kampuksen uudistamiseen on nyt hyvä mahdollisuus, sillä yliopisto osti viime keväänä kampuksella sijaitsevat kiinteistöt Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä yhdessä Vaasan kaupungin kanssa noin 26 miljoonan euron kauppahintaan. Yliopisto omistaa uudesta Vaasan Merikampus Oy:stä kaksi kolmasosaa ja kaupunki yhden kolmasosan. Muutoksen ensimmäinen vaihe käynnistyy Tritonia-rakennuksen torniosan uudistamisella. Tritonia-rakennuksesta on tarkoitus tehdä yliopiston uusi päärakennus, jonne sijoittuvat akateemiset yksiköt, tutkimusalustat ja yliopistopalvelut. Kielikeskus Linginnon ja Levón-instituutin on tarkoitus siirtyä Konttori-rakennukseen ja Tervahovista tulee ”opiskelijoiden talo”. Yliopisto selvittää nyt kampukselta paikkaa uudelle tiedekirjastolle. – Haluamme jatkossakin tarjota modernit ja kustannustehokkaat kirjastopalvelut kaikille halukkaille korkeakouluille, sanoo rehtori Kuusisto. Kampuksen kehittämishankkeen tavoitteena on, että henkilöstö ja opiskelijat saavat uudet tilat käyttöönsä vuoden 2021 loppuun mennessä.


Alakoululaiset pääsevät päiväksi professoriksi Vaasan yliopisto aloittaa kolmivuotisen yhteistyön Vaasan Yrityskylä Alakoulun kanssa tänä syksynä. Yliopistolla on Yrityskylässä oma tilansa, jossa alakoululaiset tekevät rehtorin, tutkijan, professorin, viestintäsuunnittelijan ja uraohjaajan töitä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi yhteistyön tavoitteena on lisätä yliopiston yleistä tunnettuutta sekä houkuttelevuutta työ- ja opiskelupaikkana. Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan ja saa päivän aikana palkkaa tekemästään työstä. Palkalla oppilas voi tehdä ostoksia Yrityskylän liikkeissä ja hoitaa talousasioitaan pankissa. Näin oppilas toimii vastuullisena kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

Vaasan yliopisto edistää vastuullisuutta Rehtori JARI KUUSISTO lukuvuoden avajaisissa ”Tällaisena aikana vastuullisuus korostuu yliopistojen toiminnassa. Niin yliopiston strategian kuin jokapäiväisen toiminnankin tulee perustua vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteille. Vaasan yliopisto tulee jatkossa entistä enemmän edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä osana tutkimusta ja opetusta. Kestävä kehitys tulee olemaan tärkeässä roolissa myös yliopiston kampuksen uudistamisessa.”

Kielijoustoa osaajien saamiseksi

Kansainväliset osaaikaiset professorit vahvistavat tutkimusta Vaasan yliopisto on nimittänyt useita kansainvälisiä osa-aikaisia tutkimusprofessoreita. Professorit on kutsuttu tehtäväänsä kahden vuoden määräajaksi. Tarkoituksena on edistää yliopiston kansainvälisyyttä ja vahvistaa tutkimusta. Liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja innovaatioiden professoriksi on nimitetty Luulajan teknillisen yliopiston professori Vinit Parida. Tuotantotalouden professoriksi on puolestaan nimitetty Martin S. Meyer, joka on Kentin yliopiston liiketoiminnan ja innovaatioiden professori. Aarhusin yliopiston professori Klaus G. Grunert on uusi markkinoinnin osa-aikainen professori. Lisäksi Kentin yliopiston professori Gerard McCormack on nimitetty kansainvälisen talousoikeuden osa-aikaiseksi professoriksi.

InnoLabin johtaja MARI K. NIEMI Kauppalehden blogissa ”Vaasassa osaajapula jarruttaa monien kansainvälisesti toimivien vientiyritysten menestystä. Myös julkinen sektori kaipaisi uuden sukupolven osaajia ja uudistajia. Jos tosissamme haluamme Suomeen lisää niin tekeviä käsipareja kuin esimerkiksi huipputason teknologiaosaajia, meidän tulee kuitenkin joustaa itse enemmän ja vaatia tulijoilta vähemmän. Miten erilaiselta suomalaisten kaupunkien, yritysten ja teollisuuden rekrytointimarkkinat näyttäisivät, jos päättäisimme rekrytoida parhaita – emme vain parhaita niistä, jotka jo tullessaan puhuvat suomea tai ruotsia?”

Lukuvuosi on toivoa täynnä Yliopistonlehtori ILKKA LUOTO Paikan henki -blogissa ”Uhkat ovat katalyyttejä, jotka yhdistävät ihmiskuntaa. Ne johtavat vääjäämättä teknologisiin ja sivistyksellisiin harppauksiin. Yliopistojen tutkimushankkeissa uhkat paketoidaan haasteiksi ja tutkimusongelmiksi, joiden kimppuun käydään akateemisella tarmolla. Tutkijat miettivät ankarasti, kuinka maailmasta tehdään oikeudenmukaisempi, turvallisempi ja onnellisempi paikka. Ehkä tässä on onnistuttu, koska Suomi on jo toista vuotta peräkkäin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi – merkittävällä erolla muihin maihin.” Professori Gerard McCormack vieraili syyskuussa Vaasassa. Vasemmalla professori Vesa Annola.

VOX CORDIS 2/2019

7


8

VOX CORDIS 2/2019


Tavallisen ihmisen vastuulliset valinnat Millaisia vastuullisia valintoja keskivertokuluttaja tekee arjessaan käyttäessään rahaa, käydessään ostoksilla, matkustaessaan tai tehdessään päätöksiä asumismuodosta ja -sijainnista? Tietoa ainakin on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen, mutta valintoja ohjailevat myös mukavuudenhalu, kiire ja rakenteet. Teksti TIIA ALKKIOMÄKI Kuvitus ANDREI PALOMÄKI

VOX CORDIS 2/2019

9


Raha Suomessa keskivertoihmisen mediaanipalkka on vähän yli 3000 euroa, josta verojen ja muiden maksujen jälkeen käteen jää reilu kaksi tonnia. Siitä suurin osa käytetään asumiseen, elintarvikkeisiin sekä tietoliikenteeseen ja kulkemiseen, kuten autoiluun. Tutkimuksien perusteella suomalaisilla taloudellinen lukutaito on hyvin hallussa, kun sitä verrataan kansainvälisesti. – Taloudellinen lukutaito muodostuu taloudellisesta tietämyksestä ja asenteista, jotka vaikuttavat ymmärrykseen, kykyyn ja haluun soveltaa taloudellisia tietoja valinnoissa ja päätöksissä. Ihmisellä voi olla käsitys, miten tilanteessa pitäisi oikeasti toimia, mutta valitseekin syystä tai toisesta toimivansa toisin. Tähän vaikuttaa muun muassa impulsiivisuus ja itsekurin puute, kertoo taloustieteen professori Panu Kalmi. Korkeatasoinen taloudellinen lukutaito näkyy käytännössä siinä, että suomalaiset menestyvät hyvin monissa taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvissä asioissa: maksamme laskut ajallaan ja meillä on realistinen käsitys kotitaloutemme rahatilanteesta. Kalmi myöntää, että keskustelu ja tietoisuus talousasioiden ympärillä ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Hän arvioi, että markkinoiden voimakas kasvu sekä huoli eläkkeiden ja sosiaaliturvan riittämisestä kalvavat mieltä ja

saavat ihmiset ajattelemaan omaa talouttaan tarkemmin. – Ympäristö on muuttunut, tarjolla olevien sijoitustuotteiden ja luotontarjoajien määrä on lisääntynyt ja tarjonta monipuolistunut. Näissä muutoksissa voi olla vaikea pysyä perillä ja olla tietoinen, ellei seuraa talousasioita aktiivisesti, Kalmi toteaa. Osa kuluttajista laittaa rahaa säästöön jollain tavalla. Rahaa säästetään pahan päivän varalle, isoja hankintoja varten, lomamatkoihin tai eläkkeeseen. – Arviolta kaksi kolmasosaa suomalaisista aikuisista säästää, kolmannes elää kädestä suuhun. Osa säästää tavoitteellisesti, esimerkiksi asuntoa varten. Osa taas säästää ilman kummempaa tavoitetta, laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius paljastaa. Yhteistä kuitenkin on, että keskivertoihminen säästää ja sijoittaa varovaisesti. – Valitettavan suuri osa säästäjistä ei halua ottaa minkäänlaista riskiä, vaan he pitävät rahansa mahdollisimman “turvassa”, eli esimerkiksi tavallisella pankkitilillä. Rothovius on huomannut, että eettisten ja ympäristöarvojen merkitys sijoituspäätöksissä on kasvanut nopeasti. – Se näkyy myös omissa opiskelijoissamme, esimerkiksi rahoituksen kurssi Corporate Responsibility and Ethics in Finance on hyvin suosittu, ja graduja tästä aiheesta tehdään nykyään ilahduttavan paljon.

säästetään ” Rahaa pahan päivän

varalle, isoja hankintoja varten, lomamatkoihin tai eläkkeeseen.”

10

VOX CORDIS 2/2019

Kuluttaminen Ihminen on ristiriitainen, toteavat yliopistotutkijat Henna Syrjälä ja Hanna Leipämaa-Leskinen. Ristiriitaisuudella tutkijat kuvaavat ihmisen toimintaa: tiedetään, ettei saisi tuhlailla, kannattaisi ruokailla kasvispainotteisesti ja kiinnittää huomiota enemmän laatuun kuin määrään. Ei tarvitse edes olla erityisen valveutunut kuluttaja tietääkseen, millaisia päätöksiä ja valintoja ostoksilla tulisi tehdä. Toisaalta taas arkeen liittyy valintoja, jotka eivät ole eettisesti ja vastuullisesti tarkasteltuna parhaita mahdollisia, mutta niitä tehdään ja lopputulosta katsotaan usein läpi sormien. – Asenteiden tasolla muutosta on tapahtunut, sillä melkein kaikki haluavat olla vastuullisia. Teoissa se ei useinkaan vielä näy. Esimerkiksi yli 70 prosenttia suhtautuu positiivisesti luomuun, mutta sen osuus päivittäistavaramyynnistä on alle kolme prosenttia, Leipämaa-Leskinen kuvailee. Tietoa elintarvikkeiden ja muun kuluttamisen ympäristöseuraamuksista sekä tuotannon ja jälkikäsittelyn vaiheista on tarjolla paljon. Kukapa meistä ei olisi astellut kauppaan aikomuksenaan ostaa leipää ja juustoa. Hyllyn äärelle saapuessa iskee kuitenkin valinnan vaikeus. Valikoimaa on tarjolla niin paljon, ettei tiedä miten päätöksen tekisi. Pitäisikö huomioida hinta, tuotanto-olosuhteet, tuotteen hiilijalanjälki pakkausmateriaaleineen vai ostaa vain sitä, mitä tekee mieli? – Ilmiötä nimitetään halvaantumiseksi. Se kuvaa sitä, kuinka oikean päätöksen tekeminen runsaan valikoiman äärellä osoittautuu niin vaikeaksi, että kuluttaja tekee lopullisen valinnan muilla kriteereillä, esimerkiksi valitsemalla edullisen tai itselleen tutun tuotteen, kuvailee Leipämaa-Leskinen. Ostaminen on jatkuvaa kompromissien tekemistä. Ikävä kyllä myös ahdistus lisääntyy, mitä enemmän tietää, tutkijat myöntävät. Kuluttamiskeskusteluun liittyy lukuisia tunne- ja arvolatauksia. Toisen ihmisen ratkaisuja on helppo kritisoida, vaikkei itsekään toimisi jokaisella osa-alueella oppikirjojen mukaan. – Keskustelu menee usein syyllistäväksi – ”eihän minun tarvitse, kun tuo ja tuokin tekee näin”. Syyllistämiskeskustelu ei auta ketään. Riittää, että jokainen pyrkii tekemään parhaita mahdollisia valintoja, Syrjälä kiteyttää.


Riittää, että jokainen ” pyrkii tekemään parhaita

mahdollisia valintoja.”

Ratkaisuja ja oikotietä oman kuluttamisen hallintaan haetaan konkreettisista toimenpiteistä. – On helppo tarttua johonkin yksittäiseen konkreettiseen asiaan, joka edistää kulutuksen järkevöittämistä. Yksi hyvä esimerkki on keskustelu muovista ja sen kierrättämisestä, Leipämaa-Leskinen kuvailee. Omaa kulutusta pyritään hallitsemaan kohtuullistamalla sitä. Käsite kuvaa sitä, kuinka määrää enemmän ostopäätöksessä kiinnitettäisiin huomiota laatuun ja oikeaan tarpeeseen kuin hetkellisen mielihyvän tyydyttämiseen. Moni meistä tunnistaa tämän. Mikään ei ole ihanampaa, kun rauhoittua sohvan nurkkaan selailemaan verkkokauppojen antia. Valikoima verkossa on lähes ääretön, hintoja ja tuotteita pystyy vertailemaan helposti lähtemättä kotoa minnekään. Ostosten tekeminen käy lähes huomaamatta, kun rahaa ei edes ehdi nähdä. – Verkkokauppashoppailusta on tullut keino rentoutua, viettää omaa aikaa. Sitä tekevät melkein kaikki. Sen avulla pyritään ikään kuin todellisuutta pakoon. Pitäisi ehkä enemmän miettiä omia motiivejaan ostaa kuin vain suin päin rynnätä klikkailemaan, Syrjälä pohtii.

Matkustaminen ja liikenne Suomalaisten käytetyin kulkumuoto on henkilöauto, ja sillä liikutaan keskimäärin noin 30 kilometriä päivässä. Junaliikenne yleistyi 1800-luvulla, ja autot alkoivat huristella katukuvassa 1800–1900-lukujen taitteessa. Matkan taittamisesta tuli helpompaa. Henkilöautoilu toi mukanaan vapautta, helppoutta, se laajensi reviiriä ja sen avulla pystyi kuljettamaan tavaroita vaivatta paikasta toiseen. Yhä edelleen oman auton käyttöä perustellaan arjen helpottamisella. – Arkemme rakentuu auton varaan. Suomessa on liikennekäytössä noin 5,1 miljoonaa ajoneuvoa, joista 2,7 miljoonaa on henkilöautoja. Määrä on ollut kasvussa lähivuosinakin. Kaikkinensa Suomessa on enemmän ajoneuvoja kuin ihmisiä, paljastaa projektipäällikkö Heli Siirilä. Oman auton ylläpito ei ole mikään edullinen juttu. Auton hankintahinta on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia euroja, riippuen ostaako autonsa käytettynä vai uutena. Tämän lisäksi tulevat auton jatkuvat ylläpitokulut.

– Autoiluun kuluu paljon rahaa, se aiheuttaa melua, kuormittaa ympäristöä, vie tilaa, tiestön kunnossapito aiheuttaa kustannuksia ja lisäksi liikenteessä tapahtuu onnettomuuksia. Suhteellisesti eniten henkilöautoja on Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Keksivertosuomalaisen omalla autolla huristelu liittyy useimmiten vapaa-ajan matkustamiseen, muttei töihinkään lihasvoimin liikuta. Vain reilu neljännes työmatkoista tehdään kestävillä kulkutavoilla eli kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteen välineillä. Henkilöauto valikoituu useimmissa kotitalouksissa kulkuvälineeksi, koska liikkuminen sillä sopii arkeen parhaiten. – Tämä on myös paikkakunnasta, ihmisestä ja elämäntilanteesta kiinni. Jos miettii parikymppistä nuorta aikuista pääkaupunkiseudulla tai 35-vuotiasten lapsiperheen vanhempaa asumassa 15 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta, auton käyttöön voi olla erilaiset perusteet, muistuttaa Siirilä. Yksi iso syy henkilöauton käytölle löytyy rakenteista. Kaavoitus ja liikenneinfrat ovat useissa suomalaisissa kaupungeissa suunniteltu sellaisiksi, että sujuva liikkuminen vaatii oman auton käyttöä. Tilanteeseen ollaan pikku­hiljaa heräämässä.

Kaikkinensa ” Suomessa on

enemmän ajoneuvoja kuin ihmisiä.”

VOX CORDIS 2/2019

11


– Työpaikkojen, päiväkotien ja koulujen sekä ruokakauppojen ja harrastuspaikkojen keskinäiset sijainnit kannustavat meitä valitsemaan arkeen sopivimman liikkumismuodon. Toki on muistettava, ettei kaikilla ihmisillä ole omaa autoa tai ajokykyä, ja jotenkin heidän vaan on selviydyttävä, Siirilä muistuttaa. Automaation ja robotiikan odotetaan tuovan uusia vapauksia ja kestävämpiä ratkaisuja liikkumiseen. – Eri kaupungeissa kokeillaan jo liikkumisen uusia mahdollisuuksia. Tarjolla on esimerkiksi sähköpotkulautoja ja kaupunkipyöriä. Muutamilla alueilla testataan itseohjautuvaa bussia. Paras tapa tukea tätä toimintaa on käyttää näitä palveluja itse.

Asuminen Keskusta-asuminen on jälleen trendikästä. Aktiivisessa iässä hakeudutaan laadukkaiden ravintolapalvelujen ja kaupungin sykkeen äärelle. Aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto kertoo, että tällä hetkellä asumismuodon ja sijainnin valintaan vaikuttavat ekologisuus, elämäntilanteen huomioiva käytettävyys ja saavutettavuus. – Jos haluaa tehdä vastuullisia asumisen valintoja, kannattaa muuttaa tiiviisti rakennetulle asuinalueelle, missä palvelut ovat kivenheiton etäisyydellä. Kun panostaa läheisyyden ekonomiaan, niin työmatka taittuu kävellen tai polkupyörällä ja muutkin päivittäiset asiointimatkat ovat lyhyitä. Toinen reitti vastuulliseen asumiseen on minimalismiin perustuva omavaraistalous maaseudulla. Kerrostaloasumisen uuteen nousuun vaikuttanee se, että yksinasuvien määrä on kasvanut nopeasti. 1980-luvun lopulta alkaen yksinasuvien asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut. Nykyisin 44 prosenttia asuntokunnista on yhden henkilön asuttamia. – Hyvää tässä on se, että tiivis kaupunkirakenne on hajanaista kaupunkirakennetta kestävämpää. Se vähentää liikennesuoritteita. Kestävässä kaupunkisuunnittelussa rakentamista ohjataan olemassa olevien kulkuväylien varrelle. Ajallemme tyypillisenä suunnittelutrendinä on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Tällä tavoitellaan kompaktia kaupunkia. Muuttoliikkeen aiheuttamat väestömuutokset tarkoittavat maaseudulla kiinteistöjen arvon laskua, paikoin jopa

12

VOX CORDIS 2/2019

romahdusta, kun taas suuremmissa kaupungeissa neliöhinnat jatkavat nousuaan. – Kaupungistuminen vaikuttaa asumisen trendeihin ja siten myös kaupunkien maankäytön suunnitteluun. Epätasainen alueellinen kehitys aiheuttaa ongelmia. Toisaalta maaseudulla avautuu tilaisuuksia uudenlaisille toimijoille ja toiminnoille. Kaupungeissa vastavuoroisesti pohditaan palvelujen ja liikenneväylien riittävää kapasiteettia. 2000-luvun alussa puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä, jolloin perheet hakeutuivat kehyskuntiin kaupunkien läheisille omakotitaloalueille. Samaan aikaan suunniteltiin suuria kauppakeskuksia palveluineen haja-asutusalueille. Käytännössä tämä aiheutti sen, että kotitalouksilla oli oltava auto liikkuakseen töihin, harrastuksiin tai ostoksille. – Maaseutu mahdollistaa mielenkiintoisia elämäntapavalintoja, kun palvelut digitalisoituvat. Kotoa käsin työskentelevä joustotyöläinen ei tuota juurikaan liikenteen päästöjä. Niin ikään omavarainen asuminen maaseudulla on joidenkin kansalaisten valinta, siinä missä osa-aikainen asuminen harrastusten lähellä on yleistynyt kakkosasuntojen ohessa, Luoto pohtii. Suomessa on toimivat rakenteet ja notkea julkinen hallinto. Tämä on Luodon mielestä tärkeää, sillä hyvät tietoliikenneyhteydet omaavat hyvinvointivaltion alueyhteisöt luovat edellytyksiä jakamisja kiertotaloudelle.

– Muuttaessa kannattaa tutkailla, että omalla asuinpaikkakunnalla on toimiva jätteiden lajittelujärjestelmä ja jätteiden asianmukainen jälkikäsittely. Ehdottomasti tulee myös selvittää, onko tarjolla joukko- tai kutsuliikennepalveluja. Kestävyys näkyy asumiseen liittyvissä valinnoissa. Omakotiasumisessa lämmitysmuodoksi valitaan kallio- tai kaukolämpö. Todellista lähiruokaa syntyy kotitarveviljelyssä ja eloperäinen jäte kiertää kompostista takaisin ruokamullaksi. Pellepelottomat asentavat katollensa aurinkopaneelit tai lämmönkeräimet ja pystyttävät pihallensa maston päähän tuuligeneraattorin. – Maaseutumaiset ja luonnonvaraiset alueet vastaavat moniin globalisaation ja ilmastonmuutoksen heittämiin haasteisiin. Ei liene huono veikkaus ollenkaan, että lähitulevaisuudessa maaseutu tarjoaa uudenlaisia aktiivisia asumis- ja elämäntapamuotoja, jotka puhuttelevat valveutuneita kansalaisia esimerkiksi mahdollistamalla kylämäistä asumista teknologiaa hyödyntävissä ekologisissa yhteisöissä. – Kansalaisten vastuulliset valinnat tarvitsevat tueksensa kannustimia ja todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa omien tekojen kautta. Suomessa ei olla riittävästi ymmärretty positiivisten kannustimien taianomaista vaikutusta. Enemmän porkkanaa ja vähemmän keppiä, Luoto toteaa.

haluaa tehdä vastuullisia asumisen ” Josvalintoja kannattaa muuttaa tiiviisti

rakennetulle asuinalueelle, missä palvelut ovat kivenheiton etäisyydellä.”


Teksti TIIA ALKKIOMÄKI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

PARASTA ENNEN 

S

yömäkelpoista ruokaa menee hukkaan lohduttoman paljon. Valikoimaa on yllin kyllin, ostetaan hetken mielijohteesta ja sitten unohdetaan kaappiin tai petytään, kun ei maistunutkaan siltä, miltä toivottiin. Ruokahävikki syntyy usean eri tekijän vaikutuksesta, tietää projektitutkija Lotta Alhonnoro. Tutkimuksissaan hän on erikoistunut leivän aiheuttaman ruokahävikin tutkimiseen. Leivästä tulee hävikkiä kaupassa monen tekijän yhteisvaikutuksesta, hyvin harvoin on kyse pilaantuneesta ruoasta. – Esimerkiksi leipomon on myytävä aamulla leivottu leipä samana päivänä, jotta hävikkiä ei syntyisi. Kaupassa taas eletään parasta ennen -päiväysten mukaan, ja kuluttajalla hävikki voi määrittyä vielä paljon laveammin. Kuluttajan näkökulmasta leipomon päivän vanha leipä onkin siis vielä varsin hyvää. Kuluttaja ei ole yksin vastuussa ruokahävikin syntymisestä. Hävikkiä syntyy ravintoketjun kaikissa vaiheissa ja vastuu sen vähentämisestä on myös tuottajilla ja myyjillä. Kyse on ennen kaikkea johtamisesta, jolla haetaan aktiivisesti keinoja ruokahävikin välttämiseen. Esimerkiksi Fazer toi juuri kauppoihin hävikkikarkeista koostetut karkkipussit. – Tuote on loistava esimerkki siitä, kuinka asioita voidaan ajatella uusiksi. Sen sijaan, että karkit menisivät roskiin, niistä on tehty mielenkiintoinen ja huomiota herättävä tuote. Omankin tutkimukseni pohjalta hävikki on usein syömäkelpoista ruokaa, jota ei vain osata hyödyntää. Alhonnoron mielestä tuottajat voivat vaikuttaa ruokahävikin syntyyn esimerkiksi reseptiikallaan, pakkausmateriaaleilla ja pakkauskoolla. Myyjät puolestaan tuotteen saatavuudella, hinnoittelulla, myymäläsijoittelulla ja valikoimaa rajaamalla. – Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää ja välttämätöntä, jotta voimme elää kestävämmin. Ruokatuotannon eri vaiheet, esimerkiksi peltojen raivaaminen ja viljely, kastelu ja lannoittaminen sekä eläinten pitäminen aiheuttavat valtavasti kasvihuonepäästöjä. Lohdullista on, että vaikka ruokahävikkiä on paljon, suuri osa siitä olisi pelastettavissa. Siksi Alhonnoron mielestä onkin tärkeä miettiä tekijöitä, jotka johtavat hyvän leivän joutumiseen hävikiksi, ja toisaalta keinoja joilla tilannetta voidaan muuttaa. Muun muassa teknologialta odotetaan ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Jo nyt on ollut nähtävissä kuinka uusi teknologiset ratkaisut, alustatalous ja applikaatiot ovat mahdollistaneet uusia ratkaisuita ja palveluita, jotka pyrkivät vähentämään hävikkiä. Esimerkistä käy ResQ-palvelu, jonka kautta voi ostaa ravintoloiden ylijäämäruokaa eli ruokahävikkiä, joka aikaisemmin olisi mennyt roskiin.

VOX CORDIS 2/2019

13


Kesäkampus kutsuu konferensseihin Teksti NINA JOKIAHO, kuvat SAMI PULKKINEN, NINA JOKIAHO, RIIKKA KALMI ja TIIA ALKKIOMÄKI Yliopiston kampus täyttyi elokuussa suurella määrällä konferenssi- ja tapahtumavieraita. Tieteellisen ja asiapitoisen ohjelman lisäksi kampuksella oli iloa, riemua ja paljon kohtaamisia.

Uusia oivalluksia uraohjaukseen Suomen yliopistojen ura- ja työelämäpalvelut sekä alumniväki käynnistivät elokuun superviikot 15.–16.8. valtakunnallisilla Elopäivillään. Päivien aikana pohdittiin henkilöbrändäyksen merkitystä, sukupolvieroja työelämässä, mentorointia ja yrityshautomoita. Osallistujien mukaan päivien parasta antia olikin kokemusten jakaminen ja verkostoituminen sekä uusien oivalluksien saaminen luentojen ja keskusteluiden lomassa. Päiville osallistui noin 60 henkilöä.

Uusia reseptejä kansainväliseen bisnekseen Vaasa Conference on International Business järjestettiin 19.–21.8. Vaasan yliopiston kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo isännöi konferenssia jo 15. kerran. Kansainvälisen liiketoiminnan konferenssin kantavana

14

VOX CORDIS 2/2019

teemana olivat innovatiiviset liiketoimintastrategiat digitalisoituvassa maailmassa. Larimo iloitsee suuresti siitä, että konferenssi houkutteli paikalle alan tunnettuja tutkijoita yhä uudestaan. Tämä heijastaa konferenssin sekä Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen arvostusta sekä Suomessa että ulkomailla. – Osa osallistujista on käynyt konferenssissa säännöllisesti 90-luvun puolivälistä alkaen ja samalla he ovat saaneet seurata Vaasan ja sen elinkeinoelämän kehittymistä johtavaksi energia-alan klusteriksi. Konferenssin lämminhenkistä, tuttavallista tunnelmaa kuvaa hyvin vilkas keskustelu, joka lähti käyntiin heti ensimmäisestä puheenvuorosta. Konferenssiin oli rekisteröitynyt 108 osallistujaa 17 maasta, kaukaisimmat heistä Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista. Konferenssin aikana pidettiin yhteensä 59 alustusta 20 eri sessiossa. Aiheina olivat esimerkiksi sosiaalisen median rooli yritysten kansainvälistymisessä, kulttuurillisten arvojen vaikutus

kestävään kehitykseen asennoitumiseen, partnerivalinta Kiinassa, pk- ja monikansallisten yritysten strategiavalintojen vaikutus menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla sekä lukuisat henkilöstöhallinnolliset kysymykset kansainvälisillä markkinoilla operoivissa yrityksissä.

Menestyvä energiaklusteri pohjalaisella yrittäjähengellä Nordic Academy of Management -konferenssi 22.–24.8. toi puolestaan kampukselle noin 300 vierasta. Konferenssin teemana oli Nordic Energies, joka kuvaa Vaasan talousalueen luonnetta menestyvän energiaklusterin ja pohjalaisen yrittäjähengen yhdistelmänä. Yhteispohjoismaisen konferenssin taustataho on Nordic Academy of Management -järjestö eli Nordiska Företagsekonomiska Föreningen (NFF). Konferenssia on järjestetty aina vuodesta 1950 lähtien ja se pidetään joka toinen vuosi eri Pohjoismaissa. Nyt vuorossa oli Suomi ja Vaasan yliopisto. Konferenssin järjestäjätiimi kertoi, että tavoitteena oli tehdä konferenssista omannäköisensä: asiallinen, mutta


samalla nuorekas ja visuaalinen. Esimerkiksi avajaisissa yleisöä innosti vaasalaissyntyinen rokkari André Linman. Alustuksia pidettiin yhteensä 210 liki kolmessakymmenessä eri työryhmässä. Aiheet olivat laskentatoimen, rahoituksen, johtajuuden, henkilöstöjohtamisen, organisaatiotutkimuksen, markkinoinnin, yrittäjyyden, kestävän kehityksen, strategian ja korkeakoulututkimuksen alueilta. – Paljon toki oli aiheita esimerkiksi johtamiseen liittyen, mutta myös muista liiketaloustieteistä. Esimerkiksi laskentatoimesta tuli paljon alustuksia, mikä oli uutta aiempiin vuosiin nähden, kertoo tutkijatohtori Susanna Kultalahti. Kultalahden mukaan konferenssi on tutkijalle hyvä paikka tavata nimenomaan muita pohjoismaisia tutkijoita ja päästä esittelemään omaa tutkimustaan. – Aika moni käy NFF-konferenssissa joka toinen vuosi, sillä on pitkät perinteet ja sitä tiedetään odottaa.

Työsuojelulla tuetaan henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista Kampuksella järjestettiin elokuussa myös Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät. Työsuojelupäivillä keskityttiin henkilöstön jaksamiseen,

työsuojelun rooliin henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuuden takaajana. Päiviin osallistui noin 70 henkilöä. Päivillä pidettiin myös huolta osallistujien hyvinvoinnista ja kahvitauolla väki suuntasi ulos viheriölle taukojumppaamaan.

VOX CORDIS 2/2019

15


Monien mahdollisuuksien avaruus Vaasan yliopisto tuo kestävää avaruustaloutta ja sen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Merenkurkkuun.

S

yyskuussa 2019 Vaasan yliopisto alkoi kurkotella tähtiin konkreettisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yliopisto koordinoi Kvarken New Space Digital Economy Innovation Center eli KvarkenSpaceEco-hanketta, joka lähti käyntiin kymmenen osapuolen voimin Suomesta ja Ruotsista. Hankkeessa rakennetaan avaruusliiketoiminnan osaamiskeskittymä, joka tukee uuden, avaruusdataa hyödyntävän liiketoiminnan kehittämistä. Hanketta rahoitetaan EU: Interreg Botnia Atlantica -ohjelmasta, ja sen budjetti liki kolmelle vuodelle on 1,86 miljoonaa euroa. Sekä Suomen että Ruotsin valtionhallinnoilla on suuret suunnitelmat hyödyntää avaruusdataa kestävästi ja tehostaa siihen liittyvää palveluliiketoimintaa. Merenkurkun alueella onkin ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää Suomen ja Ruotsin vahvuudet ja saada synergiaetuja molempien maiden yhteistoiminnasta. Hankkeessa ovat Vaasan yliopiston lisäksi mukana Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Institutet för rymdfysik IRF, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU ja Aalto yliopisto.

UUSI AVARUUS EI KUULU VAIN VALTIOILLE Avaruusdatan käyttö on arkipäiväistymässä ja sitä hyödynnetään jo muun

16

VOX CORDIS 2/2019

muassa paikannuksessa, tietoliikenteessä, kartoituksessa, sääpalveluissa, muutostulkinnassa ja erilaisissa monitorointisovelluksissa. Tärkeää se on esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurannassa, liikenteen ja peltoalueiden seurannassa, metsätaloudessa, merenkulun seurannassa ja vesistöjen levätilanteen tai jäätilanteen havainnoinnissa. Avaruusteollisuuden viimeaikojen kehityssuuntaus mahdollistaa paljon aiempaa edullisempien ratkaisujen toteuttamisen. Tämä ”uusi avaruus” tarkoittaakin yhä useampien saavutettavissa olevaa avaruusliiketoimintaa – ei enää pelkästään valtiollisia, isoja missioita vaan yhä enemmän kaupallista palvelua. Kaupallisia piensatelliitteja laukaistaan yhä enemmän, ja niiden kautta tulee saataville monimuotoista tietoa maasta sekä muun muassa parempia tietoliikennepalveluita. Euroopan komissio on lisäksi viime vuosina investoinut miljardeja paikannuksen Galileo- ja kaukokartoituksen Copernicus -ohjelmiin tarjoten avointa avaruusdataa.

EDELLÄKÄVIJÄKSI KESTÄVÄSSÄ AVARUUSTALOUDESSA Suomessa tuli vuoden 2018 alkupuolella voimaan laki avaruustoiminnasta. Se antoi Suomelle selkeät puitteet valmistautua uuden avaruuden mahdollistamaan kukoistavaan avaruustoimintaan. Ruotsi päivitti äskettäin avaruusstrategiaansa Ruotsin kansallisen avaruus-

järjestön toimesta korostaen aiempaa enemmän uutta avaruustaloutta. Koska ruotsalainen teollisuus on osallistunut aktiivisemmin ”vanhaan avaruuteen” eli suuriin avaruusmissioihin, on siellä Suomea enemmän avaruusteknologian yrityksiä. Ruotsi on myös panostanut kasvaneeseen Esrange-avaruuskeskukseensa Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa. Suomessa avaruustoiminnan painopiste on pitkään ollut avaruustutkimuksessa ja kaukokartoituksessa. Lisäksi teollisuutemme on osallistunut pienemmässä mittakaavassa kansainvälisiin avaruusmissioihin. Suomeen on 2018 perustettu Suomen Akatemian rahoittama Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö, joka kokoaa yhteen Suomen kansainvälisen huippututkimuksen ja -osaamisen avaruusfysiikassa ja avaruusromussa. Painopisteenä on avaruuden kestävä hyötykäyttö. Yksikössä ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto sekä Ilmatieteenlaitos. Huippuyksikön avulla Suomella on mahdollisuus tulla edelläkävijäksi kestävässä avaruustaloudessa.

OMA PIENSATELLIITTI JA AVARUUSDATAN VASTAANOTTOASEMA KvarkenSpaceEco-hankkeen tavoitteena on, että Merenkurkun alue pystyy osallistumaan uusiin avaruustaloudellisiin toimiin, ymmärtää uusimmat tekniikat sekä on valmis niiden toteuttami-


seen ja kestävään hyödyntämiseen. Hankkeen jakaman tiedon avulla alueelliset yritykset saadaan tasolle, jota tarvitaan omien avaruusliiketoimintaprosessien itsenäiseen hallintaan. Tarkoituksena on toteuttaa de­ monstraatiohankkeina KvarkenSatpien­ satelliitti sekä pienimuotoinen avaruusdatan vastaanottoasema Vaasan yliopistolle. KvarkenSat tulee olemaan kaukokartoituksen teknologiademonstraatiosatelliitti ja se on tarkoitus laukaista Ruotsin avaruuskeskuksesta Kiirunasta loppuvuonna 2022. Vaasan yliopistolle ollaan jo rakentamassa avaruusdatan vastaanottoasemaa avoimen datan vastaanottoon ja jakamiseen sekä KvarkenSat-piensatelliitin hallintaan. Kvarke nS pac e Eco - hank keessa korostetaan kestävän avaruustalouden tärkeyttä. Hankkeen tavoitteena on aikaansaada maailmanlaajuisesti merkittävää vaikuttavuutta yhdessä sidosryhmien kanssa Tarkoitus on tutkia ja kehittää uuden avaruuden tarjoamasta datasta sovelluksia, palveluita, teknologioita, innovoida parempia ratkaisuja ja järjestelmiä, tarkkailla maapallomme muutoksia, inspiroida, kouluttaa ja opettaa.

Heidi Kuusniemi

Johtaja, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalusta, professori

Artikkeli on julkaistu Johtoajatus-blogissa, johon kirjoittavat yliopiston johtoryhmän jäsenet sekä hallinnon edustajat. Lue lisää yliopiston blogeja  univaasa.fi/blogit

VOX CORDIS 2/2019

17


Vaatteet on mun aatteet KOLUMNI ANU VAUHKONEN Vastuullisuusteema iskee tajuntaan, eikä vähiten omastatunnosta. Huoli ympäristöstä on Suomalaisen työn liiton teettämän tutkimuksen mukaan juoksemassa ykköspallille sosiaalisen- ja taloudellisen vastuun ohi kuin Lasse Virén konsanaan. Tiedostavien kuluttajien armeija kasvaa. Ei siis ihme, että teema on ammuttu singolla myös yritysten strategioihin. Pyrkimys hyvään ei ole läpihuutojuttu. Vastuullisuutta on punnittava tuotteen koko samsâran kannalta ajatuksella: maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman. YK:n mukaan vaateteollisuuden hiilijalanjälki on suurempi kuin lento- ja laivaliikenteen yhteensä. Ympäristöjalanjäljen ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Mac Arthur -säätiön selvityksen mukaan yli puolet huonolaatuisista halpamuotivaatteista päätyy kaatopaikalle tai roviolle, koska tekstiilikuitujen kierrätysteknologia ja kankaiden uusiokäyttö laahaavat perässä. Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan ilmiö on tuttu myös Suomessa.

Harva haluaa maailmantuskassaan palata Aatamin asuun, saati aikaan. Digitalisaatio kiihdyttää kuluttamista entisestään. Haasteen äärellä yritysten on innovoitava ja haettava strategista kilpailuetua vastuullisuudesta. Tämä on loistava mahdollisuus suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle ja -kuidunkierrätykselle. Näytetään maailmalle, miten asiat voidaan tehdä paremmin ja viestitään siitä avoimesti, vaikkei täydellisiä oltaisikaan. Suomessakin on jo vaatebrändejä, jotka aidosti käyttävät ekologisia kierrätysmateriaaleja, panostavat laatuun ja kestävyyteen, kertovat tuotantoketjustaan, kierrätyspalveluistaan sekä eettisyydestään. Olen onnekas, että saan johtaa pariakin tällaista vastuullisuustekoja tekevää yritystä. Omat vaateaatteet ovat vaihtuneet vastuullisiin vaatevalmistajiin.

Minun lapsuudessani, Kekkosen aikaan, elettiin kiertotaloudessa ja oltiin vahingossa ekologisia. Kakarakatras kulki serkuilta perityissä Marimekon tasaraidoissa. Päällä saattoi olla Maija Isolan pöytäliinakankaasta tehty upea kierrätysasu, joka muutaman paikkauskierroksen jälkeen sai vielä uuden elämän moppirättinä.

Vaasan yliopiston opiskelijana, 90-luvun lama-aikaan, käytin samaa Fjällrävenin untuvatakkia kaikki talvet. Kevyellä kelillä isäni vuonna 1959 ostama mokkatakki oli suosikkini. Molemmat rotsit olivat niin laadukkaita, että neljännesvuosisata myöhemmin ne ovat edelleen teinilasteni käytössä. Muotivirtauksia sentään kierrätetään tehokkaasti nykyäänkin, jos sitten tekstiilikuituja ei. Aamen.

18

VOX CORDIS 2/2019

Kuva: MIKKO KÄKELÄ

Vaatteet olivat pomminkestäviä, ja niitä hankittiin tarpeeseen. Kahta sukkaa enempää ei ollut kaupoissa valinnanvaraakaan. Kun jotain ostettiin, hankittiin laatua.

Anu Vauhkonen

Vaasan yliopiston alumni, Papu Design Oy:n toimitusjohtaja ja Frenn Oy:n hallituksen puheenjohtaja


Opiskelija ja raha Lukuisat muutokset opintotuessa ja opiskelijoiden muissa tuloissa nostavat esille kysymysmerkkejä opiskelijoiden rahan tarpeesta ja käytöstä. Työnteolla opintojen ohessa voi kartuttaa tilipussinsa kokoa, kunhan muistaa huomioida tulorajat.

O

piskelijoiden rahankäyttö on mediassa paljon esillä oleva puheenaihe. Lukuisat muutokset opintotuen määrässä ja opiskelijoiden muissa tuloissa ovat nostaneet esille kysymysmerkkejä opiskelijoiden rahan tarpeesta. Mistä osa-alueista opiskelijoiden tulot koostuvat? Mihin opiskelijoilla kuluu rahaa peruselämisen ohella? Saavatko opiskelijat rahaa säästöön vai menevätkö kaikki rahat elämiseen? Saimme neljä opiskelijaa kertomaan suhtautumisestaan rahaan ja omista rahankäyttötottumuksis-

taan. Yhteistä heille on, että rahaa käytetään mieluummin elämyksiin kuin materiaan, turhia ostoksia vältellään ja ennen kaikkea, rahasta halutaan puhua. Opiskelijaelämä alkaa kaikilla eri lähtökohdista ja jokaisen rahankäyttötottumukset ovat yksilölliset. Yksi sijoittaa rahojaan, toinen käyttää suuren summan juhlimiseen ja kolmannella kaikki rahat voivat kulua oman talouden pyörittämiseen. Teksti ja kuvat MIKKO LANKILA

VOX CORDIS 2/2019

19


Rautakorpi pani vireille kansalaisaloitteen: ” taloustaito pakolliseksi oppiaineeksi yläkouluun.”

Kaikkien rahankäytössä on kehitettävää Toista vuotta hallintotieteitä opiskeleva Elias Rautakorpi kertoo olevansa säästäväinen rahankäyttäjä. – Rahaa käytän pääsääntöisesti vaatteisiin ja opiskelijaelämään, mutta en osta liikaa turhia asioita. Pyrin kuitenkin käymään vähintään kerran vuodessa ulkomailla, sanoo Rautakorpi. Rautakorpi ei käy opiskelun ohella töissä, mutta on opiskelijaksi pitkän linjan sijoittaja harjoitettuaan sitä yli kuusi vuotta. Kysyttäessä vinkkiä sijoittamiseen hänen vastauksensa on lyhyt ja ytimekäs: aloita. – Kun saat palkan, laita rahaa ensin säästöön ja sijoituksiin ja käytä sen jälkeen muuhun. Jos käytät rahaa ensin muuhun, niin säästettävää ja sijoitettavaa rahaa jää usein vähemmän, vinkkaa Rautakorpi. Yleisellä tasolla Rautakorpi kuvailee opiskelijoilla menevän suuria summia rahaa juhlimiseen ja turhiin ostoksiin. Opiskelijat eivät kuitenkaan ole hänen mielestään ainoita, kenen tulisi miettiä omia raha-asioitaan. – Näen kaikkien rahankäytössä kehitettävää. Itseni mukaan lukien. Kun rahaa on, niin sitä käytetään. Usein rahaa myös käytetään, vaikka sitä ei olisikaan, toteaa Rautakorpi. Tämän ajattelutavan innoittamana Rautakorpi on myös pannut alulle kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on saada taloustieto pakolliseksi oppiaineeksi yläkoulutasolla. – Aloitteen tarkoituksena on antaa kaikille ihmisille tasapuoliset eväät raha-asioiden suhteen. Kaikki eivät niitä välttämättä kotoa saa, joten olisi hyvä, että niitä opetettaisiin enemmän, kertoo Rautakorpi.

20

VOX CORDIS 1/2018


Harvat opiskelijat tuhlaavat turhaan – Tykkään säästää ja mietin raha-asioita pidemmälle tulevaisuuteen, kuvailee ensimmäisen vuoden tekniikan opiskelija Lilja Kaitanen omaa rahankäyttöään. Kaitanen ansaitsee rahaa vloggaamalla Vaasan yliopistolle, mutta muuten hän ei työskentele opintojen ohella. Opintolainaa hän alkoi nostaa ystäviensä kehotuksesta. Rahansa Kaitanen kuluttaa muun muassa vanhempiensa luo matkustamiseen ja fuksisyksyn mukana tulleeseen opiskelijaelämään. Hän pyrkii myös saamaan rahaa säästöön. – Olen saanut vähän rahaa säästöön. Sijoittamaan en vielä ole alkanut, mutta olen erittäin kiinnostunut siitä ja saanut jo hyviä vinkkejä mahdollisista sijoituskohteista, naurahtaa Kaitanen. Vaikka Kaitanen ei itse vielä sijoitakaan, suosittelee hän silti muita harkitsemaan sen aloittamista. – Jos sijoittamisesta tiedettäisiin enemmän, sitä varmasti myös tehtäisiin enemmän. Monetkaan opiskelijat eivät varmasti ole perehtyneet sijoittamiseen, pohtii Kaitanen. Kaitasen mielestä opiskelijat ovat yleisellä tasolla todella tarkkoja rahankäyttäjiä. – Yleisesti opiskelijat tuntuvat menevän hyvin pitkälti halvimman kautta. Harvat opiskelijat käyttävät rahaa niin sanotusti turhiin asioihin, toteaa Kaitanen. Vaikka Kaitasen mukaan opiskelijat pyrkivät elämään pienellä rahamäärällä, näkee hän silti heidän rahankäytössään kehitettävää. – Se on asia, josta kaikki voivat oppia koko ajan lisää, kertoo Kaitanen.

VOX CORDIS 2/2019

21


Suuri osa opiskelijoista elää ”vain tukien varassa ja on tottunut elämään pienellä budjetilla.”

Tavoitteena pientä säästöä joka kuukausi Viestinnän maisteriopinnot juuri aloittanut Laura Helin kuvailee itseään harkitsevaksi rahankäyttäjäksi. – En hirveästi osta kalliita asioita, vaan enemmänkin sellaisia, mitä oikeasti tarvitsen, sanoo Helin. Kahta työtä tekevä Helin haluaisi kuitenkin kehittyä rahankäyttäjänä. – Haluaisin olla säästeliäämpi. Osaan säästää lyhyellä aikavälillä, mutta haluaisin oppia säästämään paremmin pidemmälläkin tähtäimellä, Helin naurahtaa. Vaikka pitkällä aikavälillä säästäminen ei ole Helinin vahvuus, koittaa hän silti saada kuukausittain edes pientä säästöä. – Pyrin elämään säästeliäästi, mutta en varsinaisesti laita rahaa säästöön. Joinakin kuukausina rahaa ei vain kulu niin paljon, jolloin säästöön jää enemmän. Rahojaan Helin kertoo käyttävänsä eniten ruokaan ja aktiviteetteihin. – Tykkään panostaa enemmän tekemiseen kuin materiaan. Saan enemmän irti retkeilystä ja perheen luo matkustamisesta kuin esimerkiksi lukuisista uusista vaatteista. Helin kuvailee stereotyyppisen opiskelijan henkilöksi, joka on tottunut elämään pienellä budjetilla. – Suuri osa opiskelijoista elää vain tukien varassa, joten heillä ei välttämättä ole varaa valita muuta kuin halvinta, toteaa Helin. Vaikka monet opiskelijat elävät pienellä budjetilla, Helin uskoo heidän kuitenkin suhtautuvan rennommin rahankäyttöön erilaisissa tilanteissa. – Monet säästävät peruselämisessä, mutta ovat avoimempia käyttämään rahaa muun muassa harrastuksiin ja matkustamiseen.

22

VOX CORDIS 2/2019


Jos rahaa tuntuu olevan vähän, ”niin sitä ei kannata priorisoida ulkona syömiseen tai juhlimiseen.”

Keskiverto-opiskelija on neutraali rahankäyttäjä – Perusluonteeltani olen aika tarkka rahan kanssa, toteaa neljännen vuoden kauppatieteilijä Niklas Valtonen kysyttäessä hänen suhtautumistaan rahaan. Valtonen ansaitsee rahansa tekemällä töitä osa-aikaisesti. Tämän lisäksi hän nostaa opintolainaa ja satunnaisilta kuukausilta myös opintotukea. Rahojaan Valtonen kertoo käyttävänsä muun muassa opiskelijatapahtumiin ja ruokaan, mutta ei muuten hirveästi ostele. Hän myös laittaa rahaa säästöön ja pyrkii sijoittamaan. – Harrastan sijoittamista, mutta olen vielä aika alussa siinä. Sijoittamisesta kiinnostuneiden kannattaa lukea aiheisiin liittyviä blogikirjoituksia ja osallistua yliopiston järjestöjen kautta erilaisiin sijoittamiseen liittyviin tapahtumiin. Näin pääset hyvin alkuun, Valtonen vinkkaa. Muutama vuosi yliopistossa on muuttanut Valtosen mukaan hänen rahankäyttöään. – Rahankäyttö on muuttunut ja kehittynyt hyvin pitkälti sitä mukaa, kun työtilanne on muuttunut, kertoo Valtonen. Keskiverto-opiskelijan Valtonen kuvailee olevan hyvin säästeliäs ja neutraali rahankäyttäjä. – Jokaisella on erilaiset lähtökohdat tähän opiskelijaelämään, mutta kaikki ovat kuitenkin hyvin säästeliäitä, Valtonen toteaa. Opiskelijoiden rahankäyttö on Valtosen mukaan yleisesti ottaen fiksua, mutta hän kokee siinä kuitenkin olevan parannettavaa. – Yleisellä tasolla opiskelijat ovat järkeviä rahankäyttäjiä, mutta monet priorisoivat yllättävänkin suuria summia epäolennaisiin asioihin. Jos rahaa tuntuu olevan vähän, niin sitä ei silloin välttämättä kannata priorisoida ulkona syömiseen tai juhlimiseen, neuvoo Valtonen.

VOX CORDIS 1/2018

23


2017

2020

FA KTA

KANNUSTIMET

Otsikko

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti/määrällistys

rivillä PILOTTI

Kuka/ketkä

Otsikko

Kuv a

Kuvausteksti neljällä

uste

ksti

rivillä

FAKTA

PILOTTI

MUU TOS A S K EL

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti/määrällistys

rivillä FA KTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Milloin

Kuka/ketkä Milloin

INVESTOIN T I

Milloin

MUUTOS AS K EL

MUU TOS A S K EL

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti neljällä

rivillä

rivillä

Kuvausteksti/määrällistys

FA KTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

rivillä ALUEIDENKÄYTTÖ

Kuka/ketkä Milloin

Otsikko Kuvausteksti neljällä

rivillä FAKTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Otsikko Kuvausteksti neljällä

Kuka/ketkä

Otsikko Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti/määrällistys

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä

rivillä

Kuka/ketkä Milloin

ALUEIDENKÄYTTÖ

ALUEIDENKÄYTTÖ

Kuka/ketkä Milloin

rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

INVES

Ots

Kuvau nel

riv ALUEIDENKÄYTTÖ

Otsikko

Kuka/

Milloin

Kuvausteksti neljällä rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

Milloin

INFRAS

Ots

Kuvau nel

Kuvausteksti/määrällistys

riv FAKTA

FA KTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Kuvausteksti/määrällistys

Kuvausteksti/määrällistys

Kuka/k

Milloin

MUUTOS AS KEL

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti neljällä

rivillä

rivillä

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä... Kuvausteksti/määrällistys

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

P ILOTT I

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä...

PILOTTI

Kuvausteksti neljällä

Otsikko

rivillä

Kuvausteksti neljällä

Kuka/ketkä

PILOTTI

Otsikko

Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita Milloin?

Kuka/ketkä

Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää...

Milloin

Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita

Milloin?

P ILOTTI

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä... Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää...

Kuka/ketkä

Milloin

riv

Kuka/ketkä

Kuka/

Milloin

Milloin

FA KTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

TEKNOLOGIA / MENETELMÄT

Otsikko

Kuvausteksti neljällä rivillä

MUU TOS A S K EL

Otsikko

Kuka/ketkä

Milloin

Kuvausteksti neljällä rivillä

TIEDOT JA TAIDOT

Otsikko Kuvausteksti

Kuka/ketkä

Milloin

neljällä rivillä

Milloin?

Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita

Kuka/ketkä

Milloin

Kuvausteksti neljällä rivillä

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä...

Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää...

Otsikko

rivillä

Milloin

Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää...

P ILOTTI

MUU TOS A S K EL

rivillä

Otsikko

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä...

Ots

Kuvau nel

Kuvausteksti neljällä

ALUEIDENKÄYTTÖ

P ILOTTI

MUUTO

Murrosareenalla vauhtia kestävään liikkumiseen rivillä

FAKTA

PILOTTI

MUU TOS A S K EL

Otsikko Kuvausteksti neljällä

Kuka/ketkä

Milloin

Kuvausteksti/määrällistys

MUU

Otsikko Kuvausteksti

INFRASTRUKTUURI

Otsikko Kuvausteksti

INVESTOINT I

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä

MUUTOSASKEL

Kuka/ketkä

Otsikko Kuvausteksti

Milloin

neljällä rivillä

neljällä rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

Pilotin ku ipsum sit adipiscin muutam

MUUTOSASKEL

Milloin?

neljällä rivillä

neljällä rivillä Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä

Milloin

P ILOTTI

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä... Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää... Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita Milloin?

P ILOTTI

Pilotin nimi, pidempikin ja kahdella rivillä... Pilotin kuvausteksti: Lorem ipsum sit amet, consecteuer adipiscing elit. Mahtuu vielä muutama rivi lisää... Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita Milloin?

Miltä Vaasan tulevaisuuden liikenne voisi näyttää? Olisiko Vaasasta Suomen Amsterdamiksi, jossa pyöräilijät täyttäisivät kaupungin ja sen lukemattomat pyöräkaistat? Tai vastuulliseksi Pohjolan energiapääkaupungiksi, jossa olisi vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimiva joustava joukkoliikenne, Vaskiluodosta lentokentälle kulkeva kevytraidejuna sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille omistettu, likimain autoton keskusta? Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus ANTTI JORMANAINEN

I

lmastonmuutoksen hillintä edellyttää niin Vaasassa kuin monissa muissakin Suomen kaupungeissa uusia ratkaisuja ja toimintatapojen muutosta. Niitä visioitiin yliopiston järjestämässä Vaasan murrosareena -työpajasarjassa, jossa yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaryhmä pohti Vaasan tulevaisuuden liikkumista ja liikennettä.

24

VOX CORDIS 2/2019

Liikenne on uusimman tilastotiedon mukaan eniten päästöjä aiheuttava sektori Vaasassa. – Vaasassa on korkea autoistumisaste ja kaupungissa on totuttu liikkumaan myös lyhyemmät matkat autolla. Hillitäksemme ilmastonmuutosta ja tavoittaaksemme asetetut hiilineutraalisuuden tavoitteet, meidän on muutettava iikkumiskäyttäytymistämme, mikä edellyttää muun muassa joukkoliikenteen kehittämistä, sanoo tutkimus- ja kehittämishankkeen johtaja, Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Arto Rajala.

Nelinkertaisesti joukkoliikenteen käyttäjiä ja kolminkertaisesti pyöräilyä Vaasan murrosareena -visioinnin tuloksena oli neljä muutospolkua ja 26 välitöntä muutostoimea kestävämpään liikkumiseen ja liikenteeseen. – Areenan ensimmäinen muutostavoite tähtää joukkoliikenteen käyttäjämäärän nelinkertaistumiseen vuoteen 2035 mennessä. Toinen muutostavoite käsittelee pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kolminkertaistumista, kolmas tavoite tieliikenteen päästöjen vähentämistä 90 prosentilla, ja neljäs suunnittelun koordinoinnin parantamista, kertoo hankepäällikkö, tutkijatohtori Mona Enell-Nilsson. Tavoitteiden saavuttamiseksi areenatyöskentelyssä luotiin muutospolut nykypäivään. Työskentelyn viimeisessä vaiheessa identifioitiin polkujen perusteella välittömiä muutostoimia polkujen käynnistämiseksi. Yliopiston tekemässä raportissa listataan yhteensä 26 välitöntä muutostoimea, joiden avulla hidas systeeminen muutos voi lähteä Vaasassa toteutumaan. Ehdotettuja toimia on laaja skaala aina joukkoliikenteen mobiilisovelluksista koko kaupungin kattavaan kaupunki­

INVE

Ots Kuvau

ne riv TEKNOLOGIA / MENETELMÄT

Kuka/ketkä

Milloin?

Tekijä/to useita

Otsikko Kuvausteksti

Kuka/ketkä

Tekijä/toimija? Näitä voi olla useita

P ILO

Pilotin nimi, p kahdella rivil

Epävarmuusjanan kuvausteksti

Kuka/

Milloi


2025

2030

TEKNOLOGIA / MENETELMÄT

ALUEIDENKÄYTTÖ

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

vähentämiseksi”

rivillä

STOINT I

IN VESTOIN TI

Kuka/ketkä Milloin

Otsikko

usteksti ljällä

Kuvausteksti neljällä rivillä Kuka/ketkä

villä

Kuvausteksti/määrällistys

rivillä MUUTOS AS KEL

Kuka/ketkä

Otsikko

n

Milloin

Kuvausteksti neljällä rivillä

STRUKTUURI

Kuka/ketkä

sikko

Milloin

villä

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti neljällä

Kuka/ketkä

Otsikko

INFRASTRUKTUURI

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä

PILOTTI

ketkä

n

MUU TOS A S K EL

TIEDOT JA TAIDOT

usteksti ljällä

Milloin

FA KTA

rivillä

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä... Kuvausteksti/määrällistys

rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

Kuvausteksti neljällä rivillä

OS A S K EL

TEKNOLOGIA / MENETELMÄT

Kuka/ketkä

sikko

Otsikko

Milloin

usteksti ljällä

Kuvausteksti neljällä FA KTA

villä

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

/ketkä

n

Kuvausteksti/määrällistys

rivillä Kuka/ketkä Milloin

MUU TOS A S K EL

INFRASTRUKTUURI

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä

Kuvausteksti neljällä

rivillä

rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

FAKTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä... Kuvausteksti/määrällistys

SÄÄNTELY

ti

ks ste

ar äv

len

u va

ku

uo

sn

u mu

E N ER GI A N T U O T AN T O

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä Kuka/ketkä

Ep

Milloin

pidempikin ja llä...

TEKNOLOGIA / MENETELMÄT

Otsikko

Otsikko

Kuvausteksti neljällä rivillä

Kuvausteksti neljällä rivillä

Kuka/ketkä

Kuka/ketkä

Milloin

Milloin

INVESTOINT I

Otsikko Kuvausteksti

uvausteksti: Lorem t amet, consecteuer ng elit. Mahtuu vielä ma rivi lisää...

neljällä rivillä

oimija? Näitä voi olla

MUUTOS AS KEL

Kuka/ketkä

Otsikko Kuvausteksti

Milloin

neljällä rivillä

ESTOINT I

Kuka/ketkä

sikko usteksti

Milloin

MUU TOS A S K EL

Otsikko Kuvausteksti

eljällä villä

neljällä rivillä

/ketkä

Kuka/ketkä

in

FAKTA

Otsikko joka voi olla pitkäkin, kahdella rivillä...

Milloin

Kuvausteksti neljällä

/ketkä

OTT I

Muutospolun tavoite...

Saimme konkreettiset ” polut hiilidioksipäästöjen

Epävarmuusjanan kuvausteksti

sikko

2035

pyöräjärjestelmään sekä erilaisista selvityksistä työpaikkaliikkumisen kampanjoihin. Myös joukkoliikenteen imagon parantaminen sekä pyöräteiden ja -reittien kehittäminen edistäisivät kestävien kulkumuotojen lisääntymistä kaupunkiliikenteessä. Vaasan kaupunki on jo toteuttamassa yhtä ehdotetuista muutostoimista, eli laatimassa kaupungille kestävän liikkumisen suunnitelmaa. Ohjelman laatimisessa käytetään areenasta saatuja tuloksia ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Myös seudullinen selvitystyö on käynnistynyt kehitysyhtiö VASEKin johdolla. – Murrosareenan tuloksena saimme konkreettiset polut liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kaupunkivaltuuston vuonna 2016 tehdyn päätöksen mukaan Vaasan tavoitteena on olla vuonna 2035 hiilineutraali. Hankkeen tulos oli tästä syystä merkittävä, sanoo Vaasan kaupungin Energia- ja ilmasto-ohjelmasta vastaava kehittämispäällikkö Maija Alasalmi. Alasalmen mukaan murrosareena­ työskentely lisäsi ymmärrystä siitä, miten jatkuvasti muuttuvista monitahoisista asioista on kyse. – Muutospolut luovat perustan, jonka mukaan etenemme. Olemme jo hakeneet ja saaneet ulkopuolista rahoi-

tusta hankkeille, joissa perusteluina olemme käyttäneet muutospolkuja. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin tässä kireässä taloustilanteessa, jatkaa Alasalmi. Murrosareena on hyvä esimerkki Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin konkreettisesta kehitysyhteistyöstä, jossa tutkijat tukevat kaupungin asiantuntijoita. Vastaavasti yliopisto saa myös ideoita kestävän kehityksen toteuttamiseen esimerkiksi viisaassa työpaikkaliikkumisessa. Epävarmuusjanan kuvausteksti

Keinoja muutoksen suuntaamiseen Murrosareenatyöskentely perustuu systeemisen muutoksen suuntaamisen malliin, englanniksi Transition Management, joka on lähestymistapa yhteis-

Milloin

KANNUSTIMET

Otsikko Kuvausteksti neljällä rivillä Kuka/ketkä Milloin

kunnallisten muutosprosessien tukemiseksi. Lähtökohtana on, ettei systeemistä muutosta tai murrosta voida hallita, mutta aktiivisella otteella sitä voidaan ohjata kestävämpään suuntaan. Vaasan murrosareenan työpajatyöskentely toteutettiin Aalto-yliopistossa kehitetyn polkutyöskentelyyn perustuvan menetelmän mukaan, joka tukeutuu pitkälti hollantilaisen Erasmus-yliopiston DRIFT-instituutin luomaan malliin.

Vaasan murrosareena }} Työpajasarja aiheena tulevaisuuden liikkuminen ja liikenne Vaasassa. }} Perustuu systeemisen muutoksen suuntaamisen malliin . }} Osa Vaasan yliopiston Bothnia™-hanketta (Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla). }} Bothnia™ -hankkeen päärahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Pohjanmaan liiton kautta. Muut rahoittajat ovat Vaasan kaupunki ja Vaasan yliopisto. Enell-Nilsson, Mona; Berg, Petra; Marttila, Tatu; Nyström, Johan; Pernaa, Hanna-Kaisa & Rajala, Arto (2019) Kohti kestävää liikkumista ja liikennettä 2035. Vaasan murrosareenan tulokset. Vaasan yliopiston raportteja 13. Vaasan yliopisto.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-866-5

VOX CORDIS 2/2019

25


Latvasta näkee kauas Merikotkakannan elpyminen on hieno osoitus onnistuneesta suojelutyöstä. Hyvällä tuurilla komean linnun voi nähdä Vaasan yliopiston kampusalueella. Teksti NADIA PAAVOLA Kuvat SAMI PULKKINEN, PEKKA PEURA

Pekka Peura tarkkailee harrastuksenaan lintuja ja näkee kauneutta luonnon kaaoksessa. Esimerkiksi mystiset pöllöt vaeltavat ravinnon perässä täysin epäsäännöllisesti.

26

VOX CORDIS 2/2019


Vuonna 1920 rauhoitettu merikotka julistettiin tänä vuonna elinvoimaiseksi lajiksi.

P

ekka Peura on kavunnut lintuharrastuksensa vuoksi lukemattomat kerrat taivaansineä päin, sinne missä merikotkat pesivät. Hän on harrastanut lintujen tarkkailua pitkään ja nähnyt ilokseen, miten merikotkakanta on elpynyt viime vuosikymmenten aikana. – Vielä 70-luvulla uhanalaisia lintuja oli jäljellä yksittäisiä pareja. Tänä vuonna laskimme Siipyyn ja Kalajoen välisellä alueella 85 poikasta, emmekä tietenkään havainneet niitä kaikkia. Koko maassa merikotkia laskettiin tänä vuonna 558 poikasta, mikä on ennä-

tysmäärä. Pekka Peuran mukaan Pohjanmaan rannikolla ennätysvuosi oli 2017, jolloin poikasia havaittiin alueella 95. Määrät ovat asettuneet viime vuosina tasolle, joka kertoo reviirin täyttymisestä. Se taas tarkoittaa, että kanta on elpynyt parhaalle mahdolliselle tasolle.

Elinvoimainen laji Merikotka rauhoitettiin vuonna 1920, mutta siitä huolimatta sen pesintää häirittiin vielä pitkään. Myös ympäristömyrkyt vaikuttivat lintukantaan, joten vuonna 1972 merikotkien suojelua varten perustettiin WWF:n työryhmä. Asiantuntijoiden ja lintuharrastajien avulla pesäpaikkoja saatiin rauhallisem-

miksi ja linnuille tarjottiin myös ravintoa. Tänä vuonna merikotka julistettiin elinvoimaiseksi lajiksi. Nyt uljaita lintuja on nähty jopa alueilla, joilla niitä ei aiemmin tavattu. Pekka Peura kertoo löytäneensä ensimmäisenä Suomessa merikotkan pesän Pohjois-Savosta, Nilakka-järven rannalta. – Olimme siellä ystäväni Tapio Osalan kanssa, ja siellähän oli pesä ja iso poikanen. Peura on Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtaja, mutta merikotkien ja muiden lintujen seuraaminen täyttää hänen vapaa-aikansa. Hän on valinnut jopa mökkinsä paikan lintujen muuttoreitin perusteella.

VOX CORDIS 2/2019

27


– Lintuharrastushan on hirveän hauskaa. Lähes aina vapaa-ajallani lähden pöpelikköön, ellen mökille, niin sitten muualle retkeilemään. Tosin merikotkia voi nykyisin nähdä ihan Pekka Peuran työpaikallakin Vaasan yliopiston kampusalueella. – Kun merikotkan näkee, sen kyllä huomaa, Peura vakuuttaa satunnaisille bongareille.

Näköalapaikalla Nyt tarkkailija laskeutuu hetkeksi latvasta ja huoahtaa. Peuralla on ollut näköalapaikka myös Levón-instituutin johtajana ja sitä ennen

sen Energia ja ympäristö -vastuualueen vetäjänä vuodesta 2002 saakka. Hän on nähnyt, miten uusiutuvasta energiasta ja energiaomavaraisuudesta on tullut kaikkia koskettava ja kiinnostava puheenaihe, jossa Vaasan yliopistolla on edelläkävijän maine. Näin ei suinkaan ole aina ollut. Kun Pekka Peura oli opiskelija 70-luvulla Jyväskylässä, luonnosta ja ympäristön vaalimisesta ei juuri puhuttu. Jyväsjärvi oli keskellä ihmisten asutusta, ja sen tila oli surkea. – Se oli haiseva jätevesiallas. Silloin ajateltiin, että jätevedet johdetaan vaan suoraan järveen.

Nykyään jätevedenpuhdistus on saatu hallintaan, ja vesistöjen tila on parantunut. Silti riittää uusia huolenaiheita. On Itämeri, lajien selviytyminen ja ilmastonmuutos. Maailma ei ole koskaan valmis. – Ihmiskunta on yli kolminkertaistunut omana elinaikanani. Jossain vaiheessa maapallon rajat tulevat vastaan.

Esitaistelijan henki Biologin peruskoulutus on Pekka Peuran mukaan ollut siinä mielessä hyödyllinen, että hän on tottunut tarkastelemaan erilaisia ekosysteemejä. Instituutin johtajana hän on toteuttanut luonnollisen rytmin ideaa esimiestyössä.

Vaasan yliopiston kampuksella voi hyvällä tuurilla bongata merikotkan, sanoo lintutuntija Pekka Peura.

on yli ” Ihmiskunta kolminkertaistunut omana elinaikanani. Jossain vaiheessa maapallon rajat tulevat vastaan.”

28

VOX CORDIS 1/2019


henki muuttuu hitaasti, ” Ajan ja välillä työ ympäristön – Aikuisia ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti täällä, ei tarvitse erikseen komentaa ja vahtia. Kun tulosta tulee, tiedämme, että jokainen tekee työnsä. Tällaisista pienistä heitoista kuulee, että Peura on idealisti henkeen ja vereen. Hän on omien sanojensa mukaan uusien asioiden esitaistelija, ja se ei aina ole helppoa. – Olen koettanut erottaa, mikä on yksilön rooli ja mahdollisuus muutokseen. Yksilö voi vaikuttaa yhteisön toimintaan ja isompiin kokonaisuuksiin, mutta silläkin on rajansa. Moni myös taistelee oman etunsa tähden, mutta aika vähän on niitä, jotka taistelevat yhteisten etujen vuoksi.

puolesta tuntuu siltä kuin ottaisi kaksi askelta eteen ja yhden taakse.”

Luonto nousi keskiöön Yliopisto voi parhaimmillaan olla tuntosarvi yhteiskuntaan. Tieteilijät voivat yrittää löytää teemoja, joista tulee seuraavia megatrendejä. Vuonna 2002 Pekka Peuran tullessa Levón-instituuttiin juuri kukaan ei puhunut uusiutuvasta energiasta. Hankerahoitusten kautta tiimi kasvoi ensin kahdesta henkilöstä kymmeneen, ja lopulta energiamuotojen tutkimus on yksi yliopiston ydinosaamisalue. – Vaasassa energia- ja ilmastoasiat yhdistävät kaikkia puolueita ja kaupungin hallintokuntia. Siitä olen hirveän iloinen, että kaikki katsovat nyt samaan suuntaan. Ajan henki muuttuu hitaasti, ja välillä työ ympäristön puolesta tuntuu siltä kuin ottaisi kaksi askelta eteen ja yhden taakse. Peura antaa esimerkin ilmastonmuutoksen kieltäjistä, jotka toistavat näkemyksiään väsymättä vuodesta toiseen, vaikka 97 prosenttia tutkijoista on yksimielisiä ilmaston lämpenemisestä. – Ja sitten toisinaan tulee Trumpin kaltaisia vaikuttajia, jotka vievät kehitystä sata vuotta taaksepäin, ja historiallisten luonnonsuojelualueiden tuhoamista puolustellaan talouskasvulla. Peuralla on nyt takanaan pitkä ura ympäristöalalla ja edessään vielä muutama vuosi Levón-instituutin johtajana. Hän tuntee, että tehtävä on mielekästä jättää perinnöksi seuraajalle, kun eläkkeellelähdön aika koittaa. Sitten onkin aikaa tarkkailla merikotkia vaikka päivät pääksytysten.

VOX CORDIS 2/2019

29


Yliopisto ponnahduslautana politiikkaan Teksti SANNA ERKKILÄ Kuva PAULIINA PUPUTTI

Vaasan yliopistossa hallintotieteiden sekä kauppatieteiden maisteriksi lukenut Eeva Kalli toimii nykyisin keskustan kansanedustajana. Urapolku kansanedustajaksi on sisältänyt monia erilaisia työtehtäviä. Mitä opiskelit ja millaista opiskelu oli? Aloitin hallintotieteiden opiskelun vuonna 1999. Minua kiinnosti jo opintojeni alkupuolella opinnot myös kauppatieteellisen tiedekunnan puolella, erityisesti johtaminen ja organisaatiojuridiikka. Aloitinkin vuonna 2002 kauppatieteiden maisteriopinnot. Opiskelu Vaasassa oli mukavaa, ja opintoja oli mahdollista suorittaa joustavasti yli tiedekuntarajojen. Suoritin myös HTM-tutkintooni liittyen vaihto-opintoja Saksassa Potsdamin yliopistossa ja tein Euroopan unionin hallintoon keskittyvän työharjoittelujakson Brysselissä Euroopan parlamentissa ja Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Mitä teit valmistumisen jälkeen? Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikkani oli osa-aikainen assistentin tehtävä helsinkiläisessä henkilöstöhallintokonsultointiin erikoistuneessa konsulttitalossa, jossa työskentelin kaksi vuotta. Palasin tämän jälkeen Vaasaan edistämään toista tutkintoani. Kesästä 2006 alkaen olen toiminut monipuolisesti eri tehtävissä, kuten ministerin erityisavustajana politiikan taustatehtävissä. Työuraani mahtuu myös komissaarin avustajan tehtävät Brysselissä Euroopan komissiossa, pääministerin

30

VOX CORDIS 2/2019

EU-neuvonantajan työ Valtioneuvoston kansliassa sekä viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan rooli energia-alan edunvalvontajärjestö Energiateollisuus ry:ssä. Ennen kansanedustajaksi valintaani toimin viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtajana.

Miten päädyit kansanedustajaksi? Kiinnostuin politiikasta opiskeluaikana, jolloin lähdin mukaan Keskustan Opiskelijaliiton toimintaan ja tulin myös valituksi Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon. Työurani punainen lanka on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen, johon lähes kaikki työtehtäväni ovat tavalla tai toisella liittyneet. Nykyinen tehtäväni kansanedustajani on kuitenkin ainutlaatuinen, koska se perustuu kansalaisilta eli kanssaihmisiltä saatuun mandaattiin hoitaa yhteisiä asioita.

Mitä hyötyä aikaisimmista työtehtävistäsi on kansanedustajan työssä?

dään. Tunnen ihmisiä niin politiikasta kuin keskeisistä sidosryhmistä, mikä on suureksi avuksi kansanedustajan työssä. Työurani on tarjonnut mahdollisuuden tutustua monen eri sidosryhmän ja alan tavoitteisiin sekä haasteisiin, mikä on hyödyllistä työssä, jossa erilaisten näkemysten yhteensovittaminen ja kompromissien hakeminen on välttämätöntä.

Miten kuvailisit urapolkuasi? Oma urapolkuni on ollut täynnä mielenkiintoisia käänteitä. Mukaan on mahtunut töitä ja tunnetta, mutta myös sattumalla on ollut osansa. Olen seurannut intohimoani politiikkaan, viestintään ja vaikuttamiseen, suhtautunut jatkuvaan uuden oppimiseen nöyrästi ja ollut valmis tekemään paljon töitä. Tulevaisuuden toiveena on keskittyä uuteen rooliini kansanedustajana, ja pyrkiä hoitamaan vaativaa tehtävää mahdollisimman hyvin. Edesmennyttä mäkikotkaa Matti Nykästä lainaten ”Kaikki on jo nähty, ja paljon on vielä kokematta”.

Aiempien työtehtävien kautta tiedän, miten päätöksiä valmistellaan ja teh-

Kuka: Eeva Kalli Koulutus: Kauppatieteiden maisteri 2008, pääaine johtaminen ja organisaatiot

Hallintotieteiden maisteri 2013

Työ: Keskustan kansanedustaja 2019-


VOX CORDIS 2/2019

31


Vastuullista johtamista Mitä vastuullisuus on ja miten sitä tulisi johtaa? Teksti RIIKKA KALMI, kuvitus STUDIO ANDREI

P

eople, planet ja profit. Yritysten ja yhteisöjen kantamaa vastuuta voi jäsentää esimerkiksi näiden kolmen sanan kautta. Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat vastuun osa-alueita, joiden välillä tulisi vallita tasapaino. Vastuullisuus on selvästi nosteessa. Se kuuluu yritysjohtajien, poliittisten päättäjien ja nuorten gretojen puheissa. Se on kansalaisten ja kuluttajien ajatuksissa, niiden, jotka miettivät ilmastonmuutosta, valtamerien mikromuoveja ja pelkäävät demokratian kuihtumista sekä eriarvoisuuden nousua.

32

VOX CORDIS 2/2019

Myös Financial Times -lehti otti tänä syksynä aiheeseen voimakkaasti kantaa. Sen mukaan kapitalismi on rikki, pelisäännöt on mietittävä uudelleen ja yritysten on siirrettävä huomionsa muihinkin sidosryhmiin kuin osakkeenomistajiin. Päämäärä ei voi olla vain lyhytaikaisten voittojen ahnehtimisessa, vaan yritysten on tiedostettava yhteiskuntavastuunsa ja pitkän aikavälin taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Eikä kyse ole vain yrityksen tai yhteisön omasta vastuullisuudesta, vaan globalisaation myötä ja asiakkaiden arvojen muuttuessa vastuullisuutta ja kestävyyttä vaaditaan yhä useammin myös koko toimitusketjulta tai yhteistyökumppaneilta.

Miten vastuuta kannetaan ja johdetaan? Vastuullista johtamista voidaan ajatella ulkoisena järjestelmänä tai yrityksen ja yhteisön sisäisenä periaatteena tai kulttuurina. Se voi ilmentyä vastuullisuusohjelmina, vastuullisuusjärjestelminä, yritysvastuuraportointina, eettisinä koodeina ja standardeina tai vaikkapa yritysvastuujohtajan palkkaamisena. Se voi olla epäaitoa ”viherpesua” tai näkyä aidosti yrityksen tai yhteisön arvoissa, näkemyksissä ja tavoissa toimia. Keräsimme kolme näkemystä yliopistomme eri tieteenalojen asiantuntijoilta liittyen vastuulliseen johtamiseen.


Vesa Annola

Esa Hyyryläinen

Maria Järlström

Professori, kauppaoikeus

Professori, julkisjohtaminen

Yliopistonlehtori, johtaminen

Hyvä paha yritysvastuu?

Vastuullinen julkinen johtaminen

If company doesn’t care – who cares?

Vastuullinen julkinen johtaminen on vastuuta jonkin julkisen organisaation johtamisessa. Koska yhteiskuntapoliittisia tavoitteita toteuttavat nyt myös monet yksityiset organisaatiot, ja ”puhtaan” julkisen ja yksityisen toiminnan välinen alue on harmaan sävyistä koostuvaa, se on myös alueena ongelmallinen.

Vastuullisen henkilöstöjohtamisen ydinkysymyksiä on, mitä tarkoitusta varten tai keitä varten henkilöstökäytänteitä luodaan. Osa käytänteistä tulee lainsäädännöstä ja näitä yritykset myös raportoivat. Vastuullisesti toimiva yritys pyrkii kehittämään lainsäädännön ylimeneviä käytänteitä, jotka osoittavat ”välittämistä” henkilöstöstä: esimerkiksi yritys tarjoaa suoraan tai välillisesti apua työn ja elämän yhteensovittamiseen.

Vastuu on erottamaton osa liike-elämää ja käytännön talousoikeutta. Se on vähintäänkin taustalla kaikessa liiketoiminnassa. Ilman sitä yrityksen johtaminen on mahdotonta. Ilman sitä on turha tehdä tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia tai vakuutuksia, rahoitusjärjestelyjä tai markkinointia. Vastuu on hyvä, vastuuttomuus huono. Tarvitsemme vastuuta. Vastuun ytimessä on perinteisesti ollut se, että yritykset kantavat vastuun omasta toiminnastaan, henkilöstöstään ja ratkaisuistaan. Yritykset eivät sen sijaan ole olleet vastuussa sopimuskumppaninsa sopimuskumppanin toimenpiteistä kuin vain poikkeuk­ sellisesti. Sopimuksissa ”vastuuttomuutta” kolmansista on kutsuttu kahdenvälisyydeksi – englanniksi privity of contract. Ajatus vastuun rajautumisesta on muuttunut ja muuttumassa. Yritysten vastuu on laajenemassa vastuuseen tuotteiden arvoketjusta ja yleisemminkin kohti globaalia vastuuta. Puhutaan myös yritysten yhteiskuntavastuusta. Kysymyksessä on corporate social responsibility. Yritykset ovat huomanneet arvovalinnat asiakkaiden kannalta merkityksellisiksi. Ne ovat ryhtyneet käyttämään eettisyyttä kilpailutekijänä. Toistaiseksi yritykset ovat kuitenkin voineet tehdä valintansa pitkälti omistajiensa, rahoittajiensa ja meidän asiakkaiden intressien mukaisesti. Yritysten valintamahdollisuus on usein ollut tuloksellista. Vapaus on ollut hyvä. Missä olemme nyt? Yritysvastuun osalta keskustellaan siirtymisestä vapaudesta ja vastuusta kohti lisääntyvää pakottavaa sääntelyä. Jos vastuu on hyvä, onko vastuun pakottavuus myös hyvä? Vastaukset kysymyksiin ovat yhteiskuntamme ytimessä: mikä on yrityksen ja mikä on valtion tehtävä. Missä määrin yritysten tulee kilpailla keskenään ja etsiä uusia innovatiivisia ratkaisuja? Missä määrin yritysten tulee toteuttaa valtion ennalta määräämää valvontatehtävää?

Tällä harmaalla alueella liikkuu esimerkiksi yrityksenä toimiva Veikkaus, joka on saanut kritiikkiä mainoksistaan. Veikkauksella on sisäänrakennettu identiteettiongelma. Sen pitäisi maksimoida pelaamisen tuotot, koska ne menevät hyvään tarkoitukseen jaettavaksi. Samalla ei saa syntyä kuvaa yrityksestä, joka ei piittaa peliriippuvaisten ahdingosta. Veikkaus on monopoli alueellaan, mutta pelaaminen ei enää rajoitu sen suojiin. Veikkaus on siis nyt paradoksaalisesti kilpailutilanteessa oleva monopoli. Sen johtamisessa vastuullisuus ei siten ole mitenkään yksiselitteistä. Johdon on haettava kultaista keskitietä, jossa se yrittää pitää päämiehensä tyytyväisenä. Jotain tämän suuntaista on tänä päivänä myös vastuullinen julkinen johtaminen yleisemminkin. Vanha malli ei usein riitä, mutta uuteen siirtyminen ei onnistu heittämällä. Asioita on pakko hoitaa uudella tavalla ja otettava jopa riskejä, mutta mahdollisuuksien rajat tulevat samalla helposti vastaan. Tällöin ajaudutaan usein tilanteeseen, jossa vastuun kantaminen on ainakin kahden kilpailevan kriteeristön mukaista vastuunkantamista yhtä aikaa. On oltava tilivelvollinen kutakuinkin yritysjohtajan tapaan, mutta samalla vastuuta on kannettava sellaisestakin, johon yritysjohtajilla ei ole samanlaista velvoitetta. Me julkisjohtamisen oppiaineessa teemme vastuunkannon ongelmakohtia näkyväksi tekevää tutkimusta. Vaikka Suomi on maailman vähiten korruptoituneita valtioita, ongelmia on meilläkin. Julkiseen johtamiseen kuuluu niiden puinti mediassa julkisessa keskustelussa. Siinä on tutkijoillakin näytön paikka.

Vastuulliseen henkilöstöjohtamiseen yhdistyy yrityskulttuuri, jossa arvoilla on tärkeä rooli. Arvot tulevat konkreettisiksi ja näkyviksi päätöksenteossa. Kesällä 2019 verkkoyhtiö Nokia tiedotti korjanneensa palkat tasa-arvoisiksi. Yritys kävi läpi henkilöstön palkat perusteettomien palkkaerojen löytämiseksi ja poistamiseksi. Tarkastelun kohteena oli samanarvoisuus palkkauksessa suhteessa tehtävään. Nokian esimerkki on poikkeuksellinen jopa Suomessa. Kyse on henkilöstöjohtamisen vastuullisuudesta, johon johti yrityksen pyrkimys monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon myös käytännössä. Värikkäämpi esimerkki löytyy hoiva-alalta ja sen sidosryhmistä. Media nosti vuoden 2019 alkupuolella esiin ristiriidan yrityksen henkilöstöresurssien, tavoitteiden ja arvojen välillä. Hoivayritys Esperi Caren arvot eli lämminhenkisyys, luotettavuus, avoimuus, asiakaskeskeisyys ja tuloksellisuus kyseenalaistettiin viimeistä lukuun ottamatta niin henkilöstön, potilaiden, omaisten, kuntien kuin Valvirankin taholta. Arvot olivat irtaantuneet käytännön arjesta muun muassa henkilöstöresursoinnin takia. Tasapainon etsiminen tuloksellisuuden ja muiden arvojen välillä on väistämätöntä myös hoiva-alan yrityksissä, jotta sidosryhmien odotuksiin voidaan vastata. Yritys menestyy jatkossa vain, mikäli tuloksellisuuden ohella myös henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. Ympäristönäkökulma haastaa myös henkilöstöjohtamisen käytänteitä kohti vihreämpiä arvoja kuten kokouskäytänteiden paperittomuus, etätyö ja hävikin vähentäminen.

Oikeaa vastausta ei taida olla. Taitaa olla mielipidelaji.

VOX CORDIS 2/2019

33


Paljon melua tuulivoimalasta? Teksti RIIKKA KALMI Kuva SHUTTERSTOCK

Tuulivoiman meluvaikutukset ovat herättäneet paljon keskustelua. Vaasan yliopiston uuden tutkimuksen tulokset kertovat, että pelkästä tuulivoimaloiden melutasosta ei löydy selittävää tekijää äänen koetulle häiritsevyydelle. Sen sijaan esimerkiksi pelko tuulivoimalan mahdollisista terveysvaikutuksista ennustaa häiritsevyyttä. Vaasan yliopiston johtamassa WindSoMe-tutkimuksessa mallinnettiin ja mitattiin tuulivoimaloiden äänen muodostumista ja leviämistä suomalaisissa ilmasto-olosuhteissa. Lisäksi tutkittiin tuulivoimaloiden lähellä asuvien ihmisten kokemuksia ja käsityksiä tuulivoimamelusta. – Tavoitteenamme oli selvittää tuulivoiman tuottaman äänen luonne, mikä äänessä oikein häiritsee ja missä sääolosuhteissa häiritsevä ääni esiintyy, kertoo apulaisprofessori Petri Välisuo. Tuulivoimalan ääniä mitattiin ja mallinnettiin Kirkkokallion tuulivoima-alueella Honkajoella ja Vähänkyrön Torkkolan tuulivoima-alueella. Lisäksi äänimittauksia tehtiin myös Santavuoren tuulivoima-alueella Kurikassa. Tutkimushankkeessa kehitettiin pitkäaikaismittauksiin soveltuvia automaattisia mittausasemia ja mittausten analysointimenetelmiä. Sääolosuhteet mitattiin ja mallinnettiin samanaikaisesti äänimittauksen kanssa. Suomalaisista sääolosuhteista löytyi erikoispiirre, joka voi vaikuttaa tuulivoimalan äänen kuulumiseen. – Suomessa voi esiintyä talvella inversiotilanne, kun maan pinta on kylmä, mutta ilma on lämmin. Tuolloin ilmavirtaukset eivät nouse normaalisti ylös, vaan pysähtyvät. Lähellä maan pintaa ei tuule, sen sijaan ylempänä tuulee kovaa. Tällaisella säällä tuulivoimaloiden melu voi kuulua paremmin, kun se ei huku normaaliin tuulen huminaan.

Henkilökohtaiset näkemykset selittivät häiritsevyyttä Asukkaiden mielipiteitä tuulivoimalan äänestä ja sen häiritsevyydestä selvitettiin sekä kyselytutkimuksilla, että reaaliaikaisella palautejärjestelmällä. – Pelkkä melutaso ei selittänyt koettua häiritsevyyttä. Kirkkokalliosta kahden kilometrin etäisyydellä asuvat henkilöt eivät edes oikeastaan ikinä kuulleet tuulivoimalan ääntä, kun taas Santavuoressa erään asukkaan mukaan ”ei pysty-

34

VOX CORDIS 2/2019

nyt edes asumaan”, kun tuli kaikenlaisia oireita. Mittausten perusteella äänen tasossa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa, ja äänen sykkivyyttä oli Santavuorella jopa vähemmän kuin Kirkkokalliossa. Kyselytutkimuksen asukkaille teki LUT-yliopisto. Lisäksi WindSome-hankkessa olivat mukana myös Novia ja VTT. Rahoitusta hanke sai Tekesin eli nykyisen Business Finlandin INKA-ohjelmasta. – Kyselytutkimuksessa Torkkolan ja Kirkkokallion lähistön asukkailla havaittiin eroa koetussa häiritsevyydessä. Noin viisi prosenttia piti melua häiritsevänä Honkajoella ja 8-17 prosenttia Torkkolassa. Lukema ei yllättänyt. Voimaloilla on 40 desibelin meluraja, ja tutkijat tiesivät, että tämän tasoista melua vähän yli viisi prosenttia ihmisistä pitää yleensä häiritsevänä. Pelkän melutason sijaan äänen häiritsevyyttä ennustivat koetut unihäiriöt, tuulivoimalan näkyminen omasta ikkunasta, ajatukset maisemahaitasta ja pelko tuulivoimaloiden kielteisestä vaikutuksesta omaan terveyteen. Mitä kielteisempi oma asenne tuulivoimaa kohti oli, sen enemmän ääni häiritsi.

Infraäänillä ei ole vaikutusta Jotkut tuulivoimaloiden vastustajat ovat nostaneet esiin myös infraäänet ja pelotelleet niiden väitetyillä terveysvaikutuksilla. Vaasan yliopiston hankkeessa mitattiin ja visualisoitiinkin tuulivoimaloiden infraäänitaajuuksilla olevien paineaaltojen pulssi. – Tuuliturbiinin infraäänien voimakkuus on niin pieni, ettei sillä ole mitään vaikutusta. Infrataajuinen ääni on kaukana kuuloalueesta. Sitä ei voi kuulla edes tuuliturbiinin juurella seistessä. Lisäksi liikkeessä olevan auton sisällä melu infraäänitaajuuksilla on paljon tuuliturbiinien tuottamaa ääntä voimakkaampaa. Eli jos ihminen olisi yliherkkä infraäänille, niin ei hän kyllä autossakaan voisi istua.


Pohjanmaan kauppakamari -palkinto Jussi Nikkiselle ja Timo Rothoviukselle

Pohjanmaan kauppakamari on palkinnut rahoituksen professorit Jussi Nikkisen ja Timo Rothoviuksen energia-alaan liittyvästä tieteellisestä artikkelista. Arvostetussa Energy-lehdessä julkaistu artikkeli käsittelee Yhdysvaltain energiahallinnon (EIA) viikottaisen öljymarkkinakatsauksen vaikutusta raakaöljyn volatiliteettiin markkinoilla silloin kun tiedolle on suuri ja vähäinen tarve. Tarvetta tietoon on mitattu raakaöljyyn liittyvällä nettiaktiivisuudella. – Mitä voimakkaampaa kiinnostus öljymarkkinoita kohtaan on, sitä voimakkaampi vaikutus sillä on odotettuun epävarmuuteen informaation saavuttaessa markkina­osapuolet. Toinen päähuomio on, että öljymarkkinoihin kohdistuvan kiinnostuk-

Löytyykö ilmastonmuutoksesta yhteistä ymmärrystä? Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta jakaa ihmisiä, mutta vähemmän pohditaan sitä, mikä muutoksessa yhdistää. Mistä suuryrityksissä, politiikassa ja kansalaisten innostutaan, mikä jarruttaa tekoja? Onko ristiriitojen lisäksi yhteistä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta? Tätä tutkitaan uudessa Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys -hankkeessa, jonka toteutuksessa on mukana Vaasan yliopisto, kolme ministeriötä ja kolme etujärjestöä sekä e2 Tutkimus.

Markkinapaikka joustoresursseille Joustoresursseja eli teholtaan pienempiä, hajautettuja ja joustavia energiaresursseja halutaan tulevaisuudessa hyödyntää laajasti. Ongelmana on, että joustoresursseille ei ole olemassa markkinapaikkaa, jossa esimerkiksi sähkön kulutus- tai kysyntäjoustoa voitaisiin myydä kustannustehokkaasti. Vaasan yliopiston ja VTT:n johtamassa uudessa, Business Finlandin rahoittamassa FLEXIMAR-hankkeessa onkin tarkoitus

kehittää lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen reealiaikainen markkinapaikka, jossa eri asiakkailta kerättyjä joustoresursseja yhdistellään ja tarjotaan esimerkiksi taajuudensäätömarkkinoille. Tutkimushankkeessa aiotaan kehittää myös uusia hallintaperiaatteita ja liiketoiminta- ja markkinamalleja joustoresurssien käyttöön. – Joustoresursseja aktiivisesti ja älykkäästi hyödyntämällä on mahdollista parantaa merkittävästi sähköverkkojen kokonaistehokkuutta ja luotettavuutta sekä maksimoida uusiutuvien energialähteiden integrointi, sanoo hanketta Vaasan yliopistossa johtava

sen määrää voidaan mitata julkisten hakujen perusteella. Hauissa käytetään hyväksi internetin kautta saatavaa dataa, kuten tässä Google-hakuja, kertovat Nikkinen ja Rothovius. Volatiliteetti on riskimittari, joka mittaa rahoitusinstrumentin tuoton keskihajontaa. Volatiliteetin käyttäytymisen ymmärtäminen on yksi keskeisimpiä kysymyksiä rahoitustutkimuksessa. Sen yhdistäminen energiamarkkinoille ja digitalisaation hyödyntäminen tutkimuksessa ovat uutta. Kauppakamari-palkinto on suuruudeltaan 5000 euroa ja se jaettiin yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Nikkinen, Jussi & Rothovius, Timo (2019) The EIA WPSR release, OVX and crude oil internet interest, Energy, Volume 166, 2019, Pages 131–141.

– Meille Vaasan yliopistossa on tärkeää tehdä yhteistyötä yli sektorirajojen. Sitä tämä hanke on, sanoo InnoLabin johtaja Mari K. Niemi. Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys }} Hankkeessa ovat mukana Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan ja e2 Tutkimuksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiateollisuus ry, MTK ry ja STTK ry }} Hankkeen budjetti 250 000 euroa, josta konsortion jäsenet vastaavat yhdessä.

sähkötekniikan professori Hannu Laaksonen. Joustoresursseja voivat olla esimerkiksi energian tuotantoyksiköt, energiavarastot, ohjattava kulutus, sähköautojen lataus ja liityntäjohdot. Fleximar }} Vaasan yliopisto ja VTT toteuttavat julkisen tutkimusprojektin. }} Lisäksi yritysten rinnakkaisprojekteja. }} Kokonaisbudjetti 4 miljoonaa euroa, josta Vaasan yliopiston osuus 0,5 M€ ja VTT:n 1,0 M€ }} Business Finland rahoittaa hanketta.

VOX CORDIS 2/2019

35


WELL DONE 

Vaasan yliopiston maisteriohjelma Master’s Degree Programme in Finance on hyväksytty mukaan CFA Instituten yliopistojen kumppanuusohjelman. Pääsy kumppanuusohjelmaan tarjoaa opiskelijoille hyvät lähtökohdat hankkia Chartered Financial Analyst® pätevyys, jota pidetään sijoitusalan arvostetuimpana ja laajimmin tunnustettuna osaamisen mittarina.

Emeritusprofessori Erkki Laitisen artikkeli Implied expense theory in financial reporting: a steady-state approach julkaisussa Journal of Financial Reporting and Accounting ja Vaasan yliopiston jatko-opiskelijan Agnieszka Kiernerin artikkeli Expatriated dual-career partners: hope and disillusionment julkaisussa Journal of Global Mobility: The Home of Expatriate Management Research on palkittu kunniamaininnoilla (Highly Commended) Emerald-kustantamon Literati Network Awards for Excellence -arvioinnissa.

    

Vaasan yliopiston kansainväliset maisteriohjelmat ovat sijoittuneet hyvin kansainvälisessä vuoden 2019 Eduniversal Rankingissä. Tuotantotalouden maisteriohjelma oli 15. paras alallaan Länsi-Euroopassa. Kansainvälisen liiketoiminnan maisteriohjelma oli oman alansa rankingin sijalla 29. ja rahoituksen maisteriohjelma sijalla 60. Länsi-Euroopassa. Vaasan yliopisto on solminut ensimmäisen kaksoistutkintosopimuksen kandi­daatti­oh­ jel­­maan. Kaksoistutkinnon voi nyt suorittaa Prahan kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan tutkinnon kanssa. Vaasan yliopistolla on jo ennestään seitsemän kaksoistutkintosopimusta maisteriohjelmissa. Yliopiston rehtori on myöntänyt dosentin arvonimen filosofian tohtori Anne Laajalahdelle erikoisalana viestintätieteet ja kauppatieteen tohtori Olli-Pekka Ruuskaselle alana vakuutus- ja pankkitoiminta. Vaasan yliopiston aluetieteen opiskelija Nelli Eerikäinen sai Maaseudun uusi aika -yhdistyksen vuoden 2019 gradupalkinnon. Eerikäisen gradun aiheena on maaseudun paikkaperustainen kehittäminen tulevaisuudessa. Professori Vesa Suutari on valittu Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiön (Kaute) hallitukseen. Kausi on kaksivuotinen.

Professori Panu Kalmi on nimitetty jäseneksi oikeusministeriön alaiseen Taloudenhallinnan neuvottelukuntaan, jonka tehtävänä on edistää taloudenhallintaa koskevaa tietämystä, kasvatusta ja tutkimusta.

Ministeri Jaakko Nummisen ja hänen puolisonsa filosofian maisteri Maija Nummisen kirjasto ja siihen liittyvä laaja lehtileikekokoelma siirtyvät lahjoituksena Vaasan yliopiston omistukseen. Nummisten kirjasto käsittää noin

36

500 hyllymetriä kirjallisuutta ja noin 40 hyllymetriä lehtileikkeitä. Kokoelma sijoitetaan tiedekirjasto Tritoniaan.

VOX CORDIS 2/2019

Professori Panu Kalmi on saanut yhdessä professori Tero Vartiaisen kanssa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusrahoitusta. Jyväskylän yliopiston koordinoima DigiConsumers -hanke, jossa on mukana myös Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto ja Pellervon taloustutkimus PTT, sai neljä miljoonaa euron rahoituksen, josta Vaasan yliopiston osuus on 0,9 miljoonaa euroa. Hankkeen tarkoituksena on edistää nuorten taloudellista osaamista ja tutkia digitaalisten välineiden hyödyntämistä siinä. Apulaisprofessori Jani Boutellier Vaasan yliopistosta on saanut REPEAT-hankkeeseen rahoituksen Suomen Akatemialta yhdessä Tampereen yliopiston Esa Rahdun ja Aalto-yliopiston Juho Kannalan kanssa. Hankkeessa tutkitaan autonomisten laitteiden luotettavaa ja tehokasta tietokonenäköä. Vaasan yliopiston osuus Suomen Akatemian liki 0,7 miljoonan euron rahoituksesta on runsaat 0,2 miljoonaa euroa. Apulaisprofessori Xiaoshu Lü on yhdessä Aalto-yliopiston professorin Katsuyuki Hanedan kanssa saanut Suomen Akatemialta rahoituksen nelivuotiseen STARCLUB-hankkeeseen, jossa keskitytään langattoman tietoliikenteen tutkimuksen uusiin haasteisiin. Rahoitus on runsaat 0,6 miljoonaa euroa, josta Vaasan yliopiston osuus on runsaat 240 000 euroa. Hanke tähtää radiosignaaleja läpäisevään seinään, jossa on sisäänrakennettuna passiivisia antenneja.

Business Finland on myöntänyt 2,1 miljoonan euron rahoituksen SolarX-hankkeelle, jonka tavoitteena on poistaa esteet aurinkoenergian laajamittaiselta käytöltä sähköenergiajärjestelmistä sekä kehittää keinoja paikallisen aurinkosähkön tuotannon integroimiseen osaksi sähköjärjestelmää ja sähkömarkkinoita. Mukana ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, LUT-yliopisto ja Vaasan yliopisto, jonka osuus rahoituksesta on runsaat 0,4 miljoonaa euroa. Vaasan yliopistossa hankkeesta vastaa professori Kimmo Kauhaniemi.

Itlan toimitusjohtaja, VTT Petri Virtanen on nimitetty osa-aikaiseksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi Vaasan yliopistoon kaksivuotiselle kaudelle.


Paikkaseksikäs maaseutu flirttailee urbaaniudella Teksti RIIKKA KALMI Kuva SATU AALTONEN Taiteellinen mustavalkokuva, jossa alastomat nuoret miehet juoksevat loppu­ kesän viljapellolla. Isokyröläis­tislaamon mainoskuva on kuin täydellinen visuaalinen kiteytys uudesta maaseudun paikkaseksikkyyden käsitteestä. – Paikkaseksikkyys on uusi rohkea tapa käsitteellistää maaseutua. Uudenlainen visuaalisuus, urbaani elämä ja uusi sukupolvi luovat yhdessä uusia merkityksiä ja mielikuvia maaseudusta. Mielikuvissa korostuvat selkeys, minimalistisuus ja urbaanin elämäntyylin sekoittuminen maaseudun perinteiseen merkitysmaailmaan, kertovat Vaasan yliopiston tutkijat Niklas Lundström, Tuomas Honkaniemi ja Henna Syrjälä. Vaasan yliopiston monitieteisessä tutkimuksessa analysoitiin yrityksiä, jotka hyödyntävät maaseudun paikkaseksikkyyttä markkinointiviestinnässään. Näitä löytyi etenkin kuluttajatuotteita valmistavista yrityksistä kuten Kyrö Distillery, hunajaa valmistava Sugardaddies, huonekaluyritys Hakola ja käsitöiden Myssyfarmi. Tutkimushanke sai rahoitusta Koneen säätiöltä. Tutkimuksen mukaan alkoholin valmistus, kosmetiikka, ruoka ja elintarvikkeet, vaatetus ja tekstiilit, huonekalut ja design olivat tyypillisimmät paikkaseksikkyyttä markkinoinnissaan käyttävät alat. – Usein ajatellaan, että maaseutu on takaperoinen eikä herätä mitään kiinnostusta. Nämä yritykset ovat onnistuneet kääntämään tämän positiiviseksi, ne ovat pystyneet sanoittamaan ja visualisoimaan maaseutua mielikuvien kautta, kertoo aluetieteen alalta tutkimusta tehnyt Lundström.

Kaikki haastatellut yritykset käyttivät visuaalisuutta brändinrakennuksessaan puhutellen trenditietoista, urbaania ja nuorta kuluttajaa. – Y-sukupolvi luo maaseudusta uudenlaista kuvaa, jossa aitouden, avoimuuden, ekologisuuden, eettisyyden ja pienuuden teemat nivoutuvat tiiviisti toisiinsa, tutkijat toteavat. Osa yrityksistä leikitteli suomalaisen maaseudun pysähtyneisyydellä ja vinoutuneella ikärakenteella, kuten Koskenkorva Vodkan huomiota saaneet mainosvideot YouTubessa. – Pöytyäläisessä Myssyfarmissa mummot kutovat pipoja sloganinaan ”Knitted by grannies. How uncool is that?”, sanoo markkinoinnin yliopistotutkija Henna Syrjälä.

Syrjälä tutki kuluttajien näkemyksiä paikkaseksikkyyttä hyödyntävistä yrityksistä. – Maaseudulla asuvat olivat ylpeitä yrityksistä, jotka edustivat omaa paikkakuntaa: ”Totta kai tuetaan naapuria”. Kaupunkilaisten asenteissa näkyi underdog-ilmiötä eli sympatiaa altavastaajille. Halutaan auttaa heikompiosaisia, pientuottajia. – Vastuullisuus on nyt pinnalla. Siihen liittyy myös se, että haluamme paikallisesti tehtyjä tuotteita ja palveluita. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että McDonalds on lähtenyt Vaasan keskustan paraatipaikalta ja tilalle on tullut pieniä laadukkaita toimijoita, jotka käyttävät lähellä tuotettua lihaa, sanoo Syrjälä.

Tutkijatohtori Niklas Lundström, yliopistotutkija Henna Syrjälä ja tohtorikoulutettava Tuomas Honkaniemi havaitsivat, että paikkaseksikäs markkinointi puree etenkin Y-sukupolven edustajiin.

Lue lisää: Honkaniemi, Tuomas, Niklas Lundström & Olli-Pekka Viinamäki (2019). Neolokalismista kohti maaseudun paikkaseksikkyyttä – Millaista tarinaa yritykset kertovat maaseudusta? Terra 131: 1, 19–32. Lundström, Niklas, Tuomas Honkaniemi & Olli-Pekka Viinamäki (2019). Maaseutu yritysimagossa. Visuaalisuudesta uutta potkua maaseudulle. Maaseudun uusi aika 1/2019, 7-25.

37

VOX CORDIS 1/2019

VOX CORDIS 2/2019

37


VÄITÖKSET 

Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on yhteinen oppimisprosessi Tekniikan tohtori Leena Kunttu on tutkinut tuotantotalouden väitöstutkimuksessaan suomalaisten yliopistojen ja yritysten tutkimusyhteistyön toimintatapoja ja käytäntöjä. Yritysten ja yliopistojen organisaatiokulttuurit ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö on mahdollista, kun molemmat osapuolet ymmärtävät vastapuolen toimintaa ohjaavia tekijöitä. Parhaiten tämä toimii, kun yliopiston tutkijoilla on kokemusta yrityksissä toimimisesta ja yritysten edustajilla yliopistoista. He voivat olla sillanrakentajia yliopiston ja yrityksen välillä ja auttaa toimivan yhteistyön kehittymisessä, sanoo Leena Kunttu. Suhtautuminen tietoon saattaa aiheuttaa esteitä toimivalle yhteistyölle. Yliopistot pyrkivät luomaan avointa ja kaikille julkista tietoa. Yrityksille taas uusi tieto on kilpailuetu, joka halutaan pitää salaisena. Tapaustutkimukset osoittivat, että yritysten ja yliopistojen välisissä suhteissa joudutaan kehittämään toimintatapoja, jotka auttavat kumppaneita ylittämään näitä esteitä. – Useissa tapauksissa yliopistojen ja yritysten edustajat joutuvat hakemaan kompromissia tutkimustulosten salassa-

38

VOX CORDIS 2/2019

pidon ja toisaalta yliopistoille tärkeän julkaisutoiminnanvälillä. Tutkimuksessa löydettiin toimivia käytäntöjä tämän esteen ylittämiseen, Kunttu kertoo. – Yritys voi esimerkiksi patentoida kehitetyn menetelmän, ja antaa tämän jälkeen tutkijoille luvan julkaista tutkimustulokset. Toinen tapa on kirjoittaa julkaisut yhdessä siten, että tutkijat ja yrityksen edustajat voivat kirjoitusprosessin aikana yhdessä määritellä, mitkä tutkimuksen tulokset julkistetaan. Tapaustutkimuksissa ilmeni, että alun perin tutkimuksen lähtökohdista alkanut yhteistyö voidaan laajentaa koskemaan myös koulutusta. Tulokset osoittivat, että koulutuksellinen yhteistyö tukee ja laajentaa yrityksen ja yliopiston välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta merkittävästi. – Yritykset arvostavat opiskelijoiden roolia yhteisessä tutkimuksessa. Yrityslähtöisissä tutkimushankkeissa toimineet opiskelijat on usein myös rekrytoitu valmistumisensa jälkeen yrityksen palvelukseen. Tällä tavoin hankkeessa luotu uusi tieto on helppoa siirtää ja integroida yritykseen, Kunttu toteaa. Kunttu on aiemmin toiminut tutkimus- ja innovaatiopäällikkönä Nokian matkapuhelinten tuotekehityksessä, ja osallistui tuolloin yliopistojen kanssa tehtäviin yhteisiin tutkimushankkeisiin ja niiden tulosten hyödyntämiseen Nokian matkapuhelimissa.

Leena Kunttu

11.6.2019 Tuotantotalous Learning practices in long-term university-industry relationships

Vastaväittäjä: Dekaani, dosentti Antti Lönnqvist, Tampereen yliopisto Kustos: Professori Josu Takala, Vaasan yliopisto


Avoin alustakehitys mahdollistaa langattoman automaation

reino virrankoski

Merkitykselliset työuran tapahtumat tukevat lääkärien ja hoitajien johtajaksi kasvamista

25.9. Automaatiotekniikka Open Source Platform Development in Wireless Automation under IEEE 802.15.4 Standard

stiina vistbacka

Muotoilusta vauhtia yrityksen innovointiin

Kun jumppa ei ole enää pelkkä jumppaa – tavaramerkki edistää liikuntabisnestä

carita eklund

30.8. Taloustiede Innovation Capabilities, Design and Cutting Edge: Innovative Growth in the 21 Century

Sote-palveluiden alueellinen uudistaminen ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita: ”Arvoverkot tarvitsevat luovaa hallintaa”

kari lappalainen

13.6. Tuotantotalous Työuran merkitykselliset tapahtumat ja kasvu johtajaksi sairaalaorganisaatiossa

petra sippola

8.6. Talousoikeus Tavaramerkki liikuntapalvelun tuotteistamisessa – kun jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa

Asiakkaasta on tullut yrityksen kekseliäs konsultti – nämä tekijät edistävät arvoa luovaa yhteiskehittämistä

30.8. Julkisjohtaminen Luova hallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa – alueellisten arvoverkkojen uudistumiskykyä edistämässä

balaji gopalan

Uusi optioiden hinnoittelumalli ottaa huomioon markkinoiden ääritapahtumat

Sydäntä kuunteleva älyranneke sydänsairauksien diagnosointiin? – koneäly voisi tehdä tästä totta

foad shokrollahi

28.6. Talousmatematiikka Option Pricing in Fractional Models

Hatkat nuorisokodista voivat viedä rikoksen polulle tai uhriksi – ennalta estämiseen ja jälkipuintiin kannattaa satsata

sami isoniemi

17.6. Julkisoikeus Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virkaavun näkökulmasta

5.6. Tuotantotalous A Study on Variables, Technology Facilitators and Measures of Value Co-creation for Management

shaima abdelmageed

2.5. Tietoliikennetekniikka Wrist-based Phonocardiogram Diagnosis Leveraging Machine Learning

Vältä tietovuotoriskit - avoin innovointi tarvitsee säännöt ja luotettavat kumppanit

afnan zafar

26.4. Tuotantotalous The Outsourcing Innovation Paradox: A Company’s Growth Option or a Risk to R&D Capabilities

Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa nostaisi laatua – kokemuksia Suomesta ja Ruotsista

mats brandt

14.6. sosiaali- ja terveyshallintotiede Valfrihet inom social- och hälsovården. Myndigheters syn på valfrihetens inverkan i Finland och Sverige ur olika strategiska synvinklar

VOX CORDIS 2/2019

39


Miten vastuullisuus näkyy arjessasi? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

Sammutan valoja

Kierrätän kotitalouteni jätteet, käytetyt tavarat ja vaatteet

Hankin vaatteita ja tavaroita kirpputoreilta

Ostan luomuruokaa ja reilun kaupan tuotteita

Aion kirjoittaa graduni kestävään kehitykseen liittyvästä teemasta

Olen tarkka raha-asioissa, säästän ja sijoitan säännöllisesti

Kierrätän kotitalouteni jätteet, käytetyt tavarat ja vaatteet

Koen ilmastopainostusta, jos en kierrätä En lennä lainkaan tai teen vähemmän lentomatkoja

Olen vähentänyt uusien vaatteiden ostamista

I prefer walking to avoid carbon emission

Using bike, when possible

Pyöräilen töihin, olen kalakasvissyöjä ja minulla on ostolakko

Lämpöpumppu tuottaa osan kodin energiasta

En roskaa luontoa

40

VOX CORDIS 2/2019

Syön vähemmän lihaa ja enemmän kasvisruokaa


Päivä tutorin matkassa 

Tutor on fuksin tuki ja turva opintojen alkaessa. Millainen on tutorin päivä silloin, kun fuksit saapuvat kampukselle ensimmäistä kertaa? Hyppäämme mukaan tutor Kai Puputin päivään ja näemme, millaisia haasteita ja naurun hetkiä tutor kohtaa päivänsä aikana. Teksti LAURA HELIN, Kuvat SAMI PULKKINEN

VOX CORDIS 2/2019

41


 7.00 Herätys Edellisen illan viimeiset tutor-koulutukset ovat venäyttäneet Kain nukkumaan menon myöhäiseksi. ”Herätessä oli jännittynyt olo. Suihkun ja kahvikupin jälkeen lähdin hyvillä mielin yliopistolle fukseja tapaamaan.”

 8.45 Aamukoulutus Fuksit saapuvat yliopistolle ensimmäistä kertaa muutaman tunnin kuluttua, joten Kai ja muut tutorit saavat viime hetken neuvoja kouluttajilta. ’’Käydään läpi vielä kerran tärkeitä asioita. Sen jälkeen kuljetaan luentosaliin fuksien luo pitkässä letkassa laulaen tutorien omaa laulua.’’

 10.45 Kampuksen esittely fukseille Fuksit ovat jaettu ryhmiin ja kampuksen esittely voi alkaa. Kai kierrättää fuksejaan tärkeimmissä paikoissa ympäri yliopiston kampusaluetta. ’’Tässä näette Erkin, jossa voi käydä syömässä, jos vain mahtuu sisälle. Muita hyviä lounaspaikkoja ovat Mathilda ja Cotton.’’

 11.15 VYY:n toimistossa ’’Täältä saa apua moneen asiaan, kuten lukuvuositarran hankintaan ja järjestöjä koskeviin kysymyksiin’’, Kai esittelee. Uudet opiskelijat saavat myös ensimmäiset haalarimerkkinsä ladatessaan Pivon opiskelijakortin, ja myhäilevät tyytyväisenä.

 11.25 Tarinatuokio ruokailusta ja Dompan kellosta ’’Legendan mukaan Dompan kello ei ole koskaan näyttänyt oikeaa aikaa’’, Kai naurahtaa ja viittaa Domus Bothnican suureen seinäkelloon. Tärkeää on myös kertoa fukseille kurnii.fi -sivustosta, josta näkee nopeasti kaikki kampuksen lounasmahdollisuudet yhdellä silmäyksellä.  11.35 Tuta-tutoreiden kohtaaminen Fuksiryhmän siirtyessä kohti Fabriikkia vastaan tulee kolme muuta tuta-tutoria. Kai esittelee fukseilleen Julian, Elisan ja Matiaksen. Tutoreiden jaloissa vilkkuvat punaiset haalarit herättävät innostusta fukseissa. ’’Mistä nuo seksikkäät haalarit repäistään?’’ huudahtaa yksi Kain fukseista. 42

VOX CORDIS 2/2019


 12.10 Fabriikkiin tutustumista Uudet opiskelijat kulkevat Kain johdolla Fabriikin kerroksia ylös asti. Matkalla vastaan tulee niin yliopiston liikuntakoordinaattori Seppo Evwaraye kuin tekniikan koulutusvastaava Kaisu Säilä. Molemmat kertovat fukseille muutaman sanan, ja Kai vinkkaa hyvän muistisäännön luokkien löytämiseen. ’’Tässä teille pieni life hack: kaikki luokat ovat nimettyjä sen rakennuksen mukaan, mistä ne löytyvät. Katsokaa siis onko luokan edessä esimerkiksi fab vai ter -etuliite.’’

 12.20 Technobothia haltuun Tuta-fuksien tärkein rakennus, Technobothia, saa monet uudet opiskelijat vilkuilemaan innokkaana ympärilleen. Kai muistelee ensimmäisen vuoden kurssejaan ja tsemppaa opiskelijoita selviytymään läpi haastavimpienkin tehtävien. ’’Tämä on paikka, jossa juotte kahvia kaksi kuppia tunnissa ja tarvitsette pitkiä hermoja. Monien kirosanojen ja tuskan kyyneleiden jälkeen tehtävät tulevat valmiiksi, ja se jos mikä on palkitsevaa. Opiskelu on vaikeaa, mutta juuri siksi niin hauskaa.’’

 12.35 Merkkien vertailua Opiskelijoiden haalareita täyttävät eri asioita symboloivat merkit. Kai paljastaa menneensä helpoimman kautta haalarimerkkien kanssa. ’’Tuli kiire, joten säästin aikaa liimaamalla kaikki tutor-merkit haalareihini edellisenä iltana.’’

 13.05 Tutorit kokoontuvat loikoilemaan nurmikolle Kai nauttii vapaahetkestään oikaisemalla itsensä nurmikon pintaan muiden tutorien kanssa. Juttukaverina hänellä on tutorkouluttaja Joonas Multisilta. ’’Tämä on rentoa!’’ miehet nauravat. Sen jälkeen on aika suunnata kotiin ja valmistautua illan rientoihin.

 12.40 Aika lähettää fuksit matkaan Esittelykierros on ohi, ja Kai lähettää fuksit takaisin auditorioon kuuntelemaan seuraavia infotilaisuuksia. Tässä vaiheessa tutor saa hengähtää. ’’Tykkään käydä W-huoneella juomassa kahvia ja pelaamassa pleikkaria. Ei voi valittaa!’’

 18.00 Fuksit aloittavat etkoilut Illalla fuksit saapuvat Kain asunnolle etkoilemaan ja valmistautumaan ensimmäisen illan bileisiin. Ilta jatkuu pikkutunneille asti, sillä tutorkin saa vaihtaa jo velvollisuudet rennompaan otteeseen ja nauttia illasta muiden punahaalaristen kanssa.

VOX CORDIS 2/2019

43


Tutkimuksesta tukea esimiestyöhön Professori Riitta Viitala on henkilöstöjohtamisen arvostettu tutkija ja kävelevä esimerkki yliopiston vaikuttavuudesta. Hänen tiiminsä auttaa parantamaan esimiestyötä työpaikoilla.

Kalajoella syntynyt Riitta Viitala kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1978 ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulussa. Opintojen jälkeen hän työskenteli henkilöstön kehittämistehtävissä Suomen Postissa, jossa hänelle valkeni hyvän henkilöstöjohtamisen merkitys. – Tsaarin aikaista postia muutettiin kansainvälisesti kilpailukykyiseksi liikelaitokseksi. Työssä pääsin näkemään, kuinka tärkeä asia henkilöstöjohtaminen on. Silloin päätin, että tästä tulee elämäntyöni, Viitala muistelee. Ura jatkui opetustöissä Suomen liikemiesten kauppaopistossa, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa ja Chydenius-instituutissa. Mielessä kyti kuitenkin ajatus jatko-opinnoista. Viitalan lisensiaattityö valmistui vuonna 1997 ja väitöskirja vuonna 2003. Aiheena oli osaamisen johtaminen esimiestyössä.

Tutkimuksesta kehitysideoita työpaikoille

Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä Viitala on työskennellyt eri tehtävissä vuodesta 1999 lähtien, muun muassa seitsemän vuotta yksikön johtajana. Henkilöstöjohtamisen professorina hän on toiminut vuodesta 2006. Viitalan akateemista uraa on leimannut intohimoinen kiinnostus henkilöstöjohtamisen kehittämiseen käytännössä. Akateemisen tutkimuksen ohessa hän on

44

VOX CORDIS 2/2019

kirjoittanut useita oppikirjoja ja käytännön oppaita. Työyhteisöjen tukeminen näissä asioissa on Viitalan mielestä hyvä esimerkki yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta. – Emme tee tutkimusta vain toisille tutkijoille, vaan keskeisenä tavoitteena on auttaa organisaatioita. Kumppaneita on näissä asioissa helppo löytää. Rahoitustakin tutkimushankkeille yleensä löytyy, onhan johtamisessa kyse yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta. Erityisen ylpeä Viitala on tutkimusryhmänsä kahdesta isosta hankkeesta. Toisessa tutkimuskohteena oli sadan suomalaisen pk-yrityksen henkilöstöjohtaminen. Tieteellisen tutkimuksen ohessa yrityksille tehtiin johtamisen kuntokartoitus ja annettiin suositukset asioiden kehittämisestä. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin 37 kunnan henkilöstöjohtamisesta yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. – Yrityksissä ja kunnissa on koettu, että tutkimuksesta on ollut niille paljon hyötyä. Monen kanssa yhteydenpito on jatkunut, kun organisaatiot ovat vieneet kehitysideoitamme eteenpäin.

Opetus on vaikuttavuutta parhaimmillaan

Yliopiston vaikuttavuudessa Viitala korostaa opetuksen merkitystä ja opettajien roolia työelämässä tarvittavien taitojen omaksumisessa.

– Olemme opiskelijoiden kanssa päivittäin tekemisissä. Voimme tukea heitä luomaan kauppatieteilijän identiteettiä, joka auttaa heitä kehittämään työelämää entistä paremmaksi. Moni opiskelija pitää Viitalaan yhteyttä valmistumisen jälkeenkin. – Se on konkreettinen osoitus siitä, että olemme onnistuneet ottamaan opiskelijat vakavasti ja tukemaan heitä. Tällainen yhteydenpito on minulle erityinen voimavara. Viitalan työn arvostuksesta kertoo myös se, että Viitalan kollegat, yhteistyökumppanit ja opiskelijat kokosivat keväällä hänen 60-vuotispäivänsä kunniaksi juhlakirjan Meidän Riitta – Tutkija, opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keväällä julkaistussa kirjassa käydään läpi Viitalalle rakkaita teemoja. Yksi sellainen on valmentava johtaminen, jossa korostuvat esimiehen vuorovaikutuskyvyt. Hyvä pomo jaksaa kuunnella, neuvoa ja antaa palautetta, vaikka kiire ja tulospaineet painavat päälle. – Esimiehen tehtävänä on kaivaa jokaisesta työntekijästä esiin parhaat voimavarat ja auttaa häntä kukoistamaan. Tämä tulisi pitää kirkkaana mielessä joka päivä. Viitala sanoo, että hän yrittää myös omassa työssään noudattaa valmentavan johtamisen periaatteita.


Esimiehen tehtävänä ”on kaivaa jokaisesta työntekijästä esiin parhaat voimavarat ja auttaa häntä kukoistamaan.”

– Paino on sanalla ”yrittäminen”. Minulle – kuten muillekin esimiehille – sattuu välillä huonoja päiviä. Paljon saa kuitenkin anteeksi, kun vilpittömästi pyrkii tekemään kaikkensa, jotta ihmiset pääsevät hyödyntämään parhaita kykyjään ja porukka voi hyvin.

Suomalainen pomo on mainettaan parempi

Huonoista pomoista liikkuu työpaikoilla paljon juttuja. Viitala uskaltaa kuitenkin väittää, että asiat ovat Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa. – Suomalaisissa organisaatioissa ihmisiä yleisesti ottaen arvostetaan. Myös lainsäädäntö ja ay-liike pitävät huolen siitä, ettei henkilöstöä kohdella räikeästi kaltoin. Viitala myöntää, että poikkeuksiakin löytyy. Yksittäisistä esimiehistä johtuvia ongelmia saatetaan sietää organisaatiossa vuosikausia. Omistajajohtoisia pk-yrityksiä saatetaan taas johtaa pelolla. – Korostan kuitenkin, että yleisesti ottaen esimiestyö on meillä varsin hyvää. Aina riittää kehitettävää, mutta pienilläkin parannuksilla voi ottaa ison kehitysaskeleen. Eniten parannettavaa on esimiesten viestinnässä alaisille.

Teksti MATTI REMES Kuvitus RONJA KARVINEN

VOX CORDIS 2/2019

45


Uuden tuojat  HARRI SALMELA Talousjohtaja

CHRISTOPH DEMMKE Julkisjohtamisen professori

”Vaasan yliopiston talousjohtajan tehtävään minut houkutti yliopiston dynaaminen muutosvaihe ja mahdollisuus soveltaa liike-elämässä hankittuja kokemuksia uudessa ympäristössä. Kyseessä oli tietynlainen hyppy uuteen ja tuntemattomaan. Yliopisto on motivoiva työyhteisö ja -ympäristö, joka antaa erinomaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Odotan, että voin tehtävässäni kehittää yliopiston raportointia ja ottaa sijoitustoiminnan haltuun uutena ammatillisena osa-alueena. Erityisesti minua innostaa olla mukana kehittämässä kampuksesta hienoa ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa opiskelu- ja työskentely-ympäristöä. Pidänkin kuluvan lukuvuoden haasteena yliopiston kampuskehityksen konkreettista liikkeelle saamista siten, että pystymme yhdistämään kampuksella toimivien tahojen osallistamisen sekä projektin haasteellisen aikataulun.”

”Julkishallinto on tärkeää miljoonille ihmisille, mutta sen rooli ja työtavat eivät välttämättä ole suurelle yleisölle kovin tuttuja. Monet ihmiset uskovat, että julkisjohtaminen on tylsää ja teknistä, mutta suurimmaksi osaksi se ei ole ollenkaan sellaista. Minun mielestäni julkishallinnon uudistaminen on hyvin kiehtovaa. Olen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toiminut säännöllisesti eri EU-instituutioiden ja EU-puheenjohtajamaiden neuvonantajana liittyen hallinnon uudistuksiin ja etiikkaan. On hienoa, että olen voinut soveltaa teoriatietämystäni käytäntöön ja toisaalta käytännön kokemukset ovat tuoneet paljon uutta akateemiseen tutkimukseeni. Konsultoin tänä syksynä myös Suomea EU-puheenjohtajuuteen liittyen. Professuurini on harvinainen yhdistelmä julkisjohtamista ja etiikkaa. Se on yhdistelmä, josta olen kiinnostunut ja johon tieteellinen osaamiseni liittyy.”

Nimi: Harri Salmela Syntynyt: 1971, Kaarlela Koulutus: Insinööri, 1995 ja KTM, Vaasan yliopisto, 1999 Ura: Toiminut taloushallinnon johtotehtävissä teollisuudessa, esimerkiksi energia-alan yhtiö VEO:n talousjohtajana ja taloushallinnon palvelukeskuksen esimiehenä. Perhe: Puoliso, teekkari-tytär, abiturientti-poika sekä koira Harrastukset: Kuntoliikunta, kuntonyrkkeily, kotikokkailu Yllättävää: Olen nopean tilannekomiikan suuri ystävä. Muutamalla oikein ajoitetulla sanalla voi saada aikaiseksi hyvää mieltä itselle ja lähimmäisille!

46

VOX CORDIS 2/2019

Nimi: Christoph Demmke Syntynyt: 1964, Hampuri, Saksa Koulutus: PhD, Speyerin hallintotieteiden yliopisto Saksassa Ura: Toiminut professorina European Institute of Public Administrationissa ja Friedrichshafenin yliopistossa sekä yksikön päällikkönä OECD:ssä. Perhe: Puoliso ja kaksi poikaa Harrastukset: Jalkapallo, kilpapyöräily, kävely, luonto, lukeminen ja kulttuuri Yllättävää: Olin hyvä jalkapalloilija nuorempana. Olen utelias kokemaan, miltä tuntuu pyöräillä lumella. Haluan kovasti tutustua Suomeen ja oppia murtomaahiihtoa.


ASTA SALMI Liiketoiminnan kehittämisen ma. professori, sovellusalana puurakentaminen ”Haluan kehittää kestävää liiketoimintaa tutkimuksen keinoin. Aiemmin olen tutkinut yritysten toimia muun muassa Itämeren suojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Puurakentamisen ala tuo tähän uuden ympäristön kestävyyttä koskevan ulottuvuuden. Ensimmäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa ja tänne on mukava palata. Seinäjoen yliopistokeskus on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa. Liiketoiminnan kehittämisen professuuri on yksi Epanet-verkoston määräaikaisista tutkimusprofesuureista. Liiketoiminnan verkostot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohteinani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sektorien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Olen kansainvälisen liiketoiminnan ja teollisen markkinoinnin asiantuntija ja minulla on laajat kansainväliset tutkimusverkostot.” Nimi: Asta Salmi Syntynyt: 1961, Helsinki Koulutus: KTT, 1995, Helsingin kauppakorkeakoulu Ura: Toiminut professorina Vaasan yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja LUT-yliopistossa. Vaasan yliopiston dosentti. Perhe: Aviomies ja kolme tytärtä Harrastukset: Lukeminen, pilates, hiihto Yllättävää: Olen paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta vietin lapsuuskesät Keski-Suomessa maatalossa ja osallistuin kaikkiin töihin. Metsän istutuksesta voi nyt erityisesti iloita.

Alumni! Meiltä on valmistunut jo yli 10 000 opiskelijaa! Haluamme tietää mitä juuri sinulle kuuluu, sinun urastasi ja sen kehityksestä. Yliopistomme on edelleen käytettävissäsi, jos haluat syventää osaamistasi, tarvitset harjoittelijan tai työntekijän, tai haluat mukaan eri hankkeisiin. Liittyminen alumniksi on helppoa, eikä se maksa mitään. Liity nyt – ja ollaan yhteyksissä!

univaasa.fi/alumnit ” Voit lähteä Vaasasta, mutta yliopisto ei lähde sinusta.”

VOX CORDIS 2/2019

47


Urapolulla professoreiksi

Ylärivi: Miadreza Shafie-khah, Maciej Mikulski, Jani Boutellier ja Heidi Hirsto. Alarivi: Xiaoshu Lu, Niina Mäntylä, Catharina von Koskull, Rodrigo Rabetino, Pekka Valkama ja Petri Välisuo.

Teksti RIIKKA KALMI Vaasan yliopisto on vahvistanut tieteellistä tutkimustaan palkkaamalla uusia lahjakkaita tutkijoita Tenure track -tehtäviin. Tenure track on tutkijoiden vakinaistamispolku, jota pitkin on mahdollista edetä säännöllisten arvioiden kautta suoraan professoriksi.

Data-analytiikkaa ja tekoälyä – Tutkin miten data-analytiikkaa voidaan hyödyntää laskentatoimen tutkimuskohteissa ja myös laskentatoimen tutkimuksessa. Keskeisessä roolissa ovat modernit koneoppimismenetelmät, kuten syväoppiminen, sanoo uusi laskentatoimen tutkijatohtori Mikko Ranta. Rannan tutkimus kiinnittyy Digital Economy -tutkimusalustan teemoihin. Teollisuuden tuotantojärjestelmien tekoälyn apulaisprofessori Jani Boutellierin erikoisala on on neuroverkkojen sovittaminen sulautettuihin järjestelmiin ja mobiililaitteisiin. – Minulla on käynnissä Suomen Akatemian hanke, joka liittyy neuroverkkolaskennan optimointiin sulautettuja järjestelmiä ja mobiililaitteita silmällä-

48

VOX CORDIS 2/2019

pitäen. Tammikuussa alkaa myös uusi Akatemian hanke, jossa keskitytään kuvapohjaiseen paikantamiseen ja oman ryhmäni osalta erityisesti sen laskennalliseen optimointiin, kertoo Boutellier.

Vanhainkoteja ja valvontaa Catharina von Koskull on uusi markkinoinnin apulaisprofessori. – Juuri nyt olen tekemässä tutkimusta siitä, kuinka digitaalisaatio vaikuttaa sekä kotona että hoivakodeissa asuvien iäkkäiden kuluttajien hyvinvointiin. Olen myös kiinnostunut etnografisista tutkimusmetodeista ja etnodraamasta, jossa tutkimuksen tulokset muutetaan teatteriesitykseksi. Julkisoikeuden uusi Tenure track -apulaisprofessori Niina Mäntylä haluaa puolestaan tehdä tutkimusta julkisen sektorin valvonnasta. – Digitalisaatio, yksityistäminen ja kansainvälistyminen vaativat uudenlaisia valvonnan ratkaisuja. Aiheeseen liittyy myös whistle blowing -tematiikka, jolla tarkoitetaan sisäisiä ja ulkoisia väärinkäytösten paljastamiseen liittyviä järjestelmiä. Oikeudellisesta näkökulmasta ilmiötä on tutkittu vasta vähän.

Vaasan yliopiston uusimmat Tenure track -tutkijat ovat Mäntylän, von Koskullin, Boutellierin ja Rannan lisäksi automaatiotekniikan apulaisprofessori Petri Välisuo, digitalisaation ja talousoikeuden tutkijatohtori Marika Salo-Lahti sekä tuotantotalouden tutkijatohtori Ahm Shamsuzzoha. Jo aiemmin Tenure track -vakinaistamispolulle on palkattu johtamisen apulaisprofessori Rodrigo Rabetino, viestintätieteiden apulaisprofessori Heidi Hirsto, sosiaali- ja terveyshallintotieteen apulaisprofessori Pekka Valkama, joustavien energiajärjestelmien tutkijatohtori Miadreza Shafie-khah, energiajärjestelmien mallintamisen apulais­professori Xiaoshu Lu, taloustieteen tutkijatohtori Jaana Rahko ja polttomoottori­ ratkaisujen apulaisprofessori Maciej Mikuski. Tenure track -tutkijat tekevät akateemisissa yksiköissä yliopiston uusien tutkimusalustojen (VEBIC, Digital Economy ja InnoLab) mukaan suuntautunutta tutkimusta.


Avoin yliopisto herättelee jo lukiosta lähtien Teksti SOFIA NIEMELÄ

Avoimen yliopiston tutun tarjonnan rinnalle on tullut uusia mahdollisuuksia tutustua yliopisto-opiskeluun ja hakeutua tutkintoopiskelijaksi. Tutustumiskurssit, lukioyhteistyö, avoimen opinnot ja väylät sekä ikääntyneiden yliopisto tarjoavat eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa oleville erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Pohjanmaan alueen lukioissa on mahdollista suorittaa Vaasan yliopiston opintoja. Yhteistyön tavoitteena on auttaa lukio-opiskelijoita hakeutumaan opiskelemaan akateemista tutkintoa. Lukuvuonna 2019–2020 tarjotaan Vaasan lyseon lukion ja Teuvan lukion opiskelijoille esimerkiksi Kiinan kulttuurin ja kielen, filosofian ja liiketoimintaosaamisen kursseja. Lisäksi verkossa toteutettavilla ja maksuttomilla tutustumiskursseilla on mahdollista kurkistaa Vaasan yliopiston kauppatieteisiin, hallintotieteisiin ja viestintätieteisiin. – Kurssien avulla hakijat voivat tutustua meillä opetettaviin oppiaineisiin jo ennen hakeutumista opintoihin, kertoo

avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Reetta Kungsbacka. – Valintakoeuudistuksen myötä ja todistusvalinnan painotuksen kasvaessa on tärkeää, että hakijoilla käsitys siitä, mitä Vaasan yliopistossa voi opiskella. Tutustumiskurssit on tarkoitettu erityisesti toisen asteen jälkeen jatko-­ opintoja suunnitteleville, mutta kaikki yliopisto-opinnoista kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan.

Toinen reitti yliopistoon Vaasan yliopiston koulutusohjelmiin on mahdollista hakea avoimen väylän kautta ilman valintakoetta. Kungsbacka pitää avoimen väylää hyvänä mahdollisuutena hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.

.fi

sa

aa iv

un i vo /a

Avoin yliopisto

– Tänä syksynä avoimen väylän kautta hyväksyttiin yli 30 uutta opiskelijaa suorittamaan tutkintoa. Väylässä opiskellaan 50–100 opintopistettä yliopiston tutkinto-ohjelmiin kuuluvia opintoja avoimessa yliopistossa, jonka jälkeen hakumahdollisuus avautuu. Hakukriteerit vaihtelevat aloittain ja pääaineittain. Myös uusia avoimen väyliä kehitetään jatkuvasti. Avoin yliopisto on mukana Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa Toinen reitti yliopistoon. – Vuoden vaihteen jälkeen hankkeen kautta käynnistyy hallintotieteiden uusi väylä yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Väylässä on mahdollista suorittaa kaikki hallintotieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat 180 opintopistettä kokonaan verkossa. On hyvä, että tarjotaan erilaisia reittejä tutkintoon, kertoo Kungsbacka. Lukuvuonna 2019–2020 Vaasan yliopistossa pilotoidaan kaksi uutta erillistä avoimen väylän mallia, Vaasa Gateway ja tekniikan polku. Gatewayn kautta opiskelija saa tutkinto-opiskelijapaikan kauppatieteisiin tietyin ehdoin. Tekniikan polussa on mahdollista saada opiskelu­ paikka automaatio ja tietotekniikka -opintosuuntaan.

   

n

Mahdollisuus oppia uutta Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti Kaikille avointa, ei vaadi taustaopintoja

Ilmoittaudu opintoihin verkossa ja varmista paikkasi kursseilla! Lisätietoja: avoinyo@univaasa.fi opiskelijapalvelu p. 029 449 8004 opintoneuvonta p. 029 449 8457  Avoin yliopisto - Vaasan yliopisto  avoinyovaasa

VOX CORDIS 2/2019

49


Minun kampukseni

juulihonko

ylioppilaskunta

ksenia.co

linginno_univaasa

maijujosefina

sihannele

technorobot

univaasa_admissions

tritonialib_

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

50

VOX CORDIS 2/2019


EXECUTIVE EDUCATION VOX CORDIS 2/2019

51


Become an

HAE 18.3.-1.4.2020 #univaasa #agentsofchange


Articles inside

Avoin yliopisto herättelee jo lukiosta lähtien

1min
page 49

Urapolulla professoreiksi

1min
page 48

Tutkimuksesta tukea esimiestyöhön

2min
pages 44-45

Paikkaseksikäs maaseutu flirttailee urbaaniudella

1min
page 37

Paljon melua tuulivoimalasta?

1min
page 34

Vastuullista johtamista

4min
pages 32-33

Alumnitarina: Yliopisto ponnahduslautana politiikkaan

1min
pages 30-31

Latvasta näkee kauas

3min
pages 26-29

Opiskelija ja raha

4min
pages 19-23

Kolumni: Vaatteet on mun aatteet

1min
page 18

Monien mahdollisuuksien avaruus

2min
pages 16-17

Parasta ennen

1min
page 13

Tavallisen ihmisen vastuulliset valinnat

6min
pages 8-12
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.