Kolumni }}}
Koulutus on uudistusvoima Koulutuksen
rooli kansakunnan uudistusvoimana on kiistaton. Jo aikana ennen itsenäisyyttä Suomen tarinaksi valikoitui osaamiseen perustuva kasvu: pientä maata on rakennettava sivistyksen ja koulutuksen varaan, ja Suomen paras valtti on koulutettu kansa. Tuo tarina on ollut menestys, ja sen punainen lanka on tänään tärkeämpi kuin koskaan. Työelämän vaatimukset ovat valtavan nopeassa muutoksessa, jota pystymme ennakoimaan vain osittain. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy, emmekä osaa tänään sanoa, mitä teknologioita tulevaisuuden osaajan on hallittava – niitä ei ole vielä ehkä edes keksitty! Siksi jokaiselle tarvitaan laaja-alaista osaamista, ajattelun taitoa ja uuden oppimisen kykyä ja paloa. Koulutus on myös yksilölle uudistusvoima. Samaan aikaan meidän on osattava myös uudistaa koulutusjärjestelmäämme. Monessa asiassa Suomessa on päästy eteenpäin, mutta muut juoksevat lujempaa ja menevät monella mittarilla ohi. Samalla kansainvälinen kilpailu osaajista on entistä kovempaa. Siksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen resurssit on käytettävä viisaimmalla mahdollisella tavalla, jotta synnyttäisimme kansainvälisesti kilpailukykyisiä, vahvoja osaamiskeskittymiä. Hallituksessa viemme koko koulutusketjun uudistamista eteenpäin monella rintamalla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Modernisoimme oppimisympäristöjä ja otamme käyttöön digitaalisen teknologian mahdollisuuksia, lisäämme koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä työskentelemme tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kansainvälisyys, vaikuttavuus ja osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi ovat korkeakoulu- ja tiedepolitiikassamme keskeisiä teemoja. Korkeakoulutuksen kehittämiseksi on hallituksen 25 miljoonan euron kärkihankerahoituksella käynnistetty hankkeita, joissa on osuva oivallus keinoista sujuvoittaa opintojen etenemistä, nopeuttaa valmistumista ja kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä sekä opintotarjontaa. Seuraava 40 miljoonan rahoitus tulee haettavaksi kevään aikana. Olemme käynnistäneet vuoteen 2030 ulottuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun satavuotiaan Suomen juhlavuoden hengessä – ”yhdessä”. Syksyyn mennessä teemaseminaareissa, työpajoissa ja digitaalisessa verkkoaivoriihessä on käyty laaja kansalaiskeskustelu siitä, miten kuljemme kohti tulevaisuutta: mitkä ovat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitteet, sisällöt ja rakenteet? Tavoitteena on tuottaa yhteinen näkemys, joka kuvaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän vuoteen 2030 mennessä. Eturintamaan tähtäävän tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen on aina pitkäjänteistä toimintaa. Visiotyön valmistuttua syyskuussa 2017 alkaakin siis uusi työrupeama. Vaalikausien yli katsovan toimeenpanon tueksi visiotyölle on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä. Nyt on siis aika jokaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ystävän osallistua keskusteluun! Muodostetaan yhdessä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuskuva, joka päivittää kansakuntamme osaamiseen perustuvan menestystarinan tähän päivään ja innostaa kaikki korkeakouluissa työskentelevät ja opiskelevat mukaansa. Vuoteen 2030 tähyävä, kunnianhimoinen ja innostava korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio on arvokas lahja 100-vuotiaalle Suomelle.
Sanni Grahn-Laasonen Opetusministeri
30
VOX CORDIS 2/2017