Levón }}}
Vaasan yliopiston Levón-instituutin kehittämispäällikkö Merja Pakkanen kertoo, että 50/50 Max -hanke on auttanut säästämään energiaa muun muassa Vaasan kaupunginkirjastossa.
Teksti RIIKKA KALMI
Kuvat KATJA LÖSÖNEN
Jaettu hyöty
innostaa energian säästöön Mikä motivoisi julkisten rakennusten käyttäjiä säästämään energiaa? Entä jos rahallisesta säästöstä puolet palautuisi kunnan tai valtion sijasta rakennusten käyttäjille?
E
urooppalaisessa Euronet 50/50 Max -hankkeessa on saatu hyviä tuloksia menetelmällä, joka motivoi koulujen ja muiden julkisten rakennusten käyttäjiä säästämään sähköä, lämpöä ja vettä. Vaasan yliopiston Levón-instituutti koordinoi hanketta Suomessa. – 50/50 -menetelmässä taloudellisesta säästöstä puolet palautuu takaisin käyttäjille, sanoo kehittämispäällikkö Merja Pakkanen Levón-instituutista. Toisen puolen nettohyödystä saa pitää energialaskun maksaja eli esimerkiksi kunta. Energiaa säästänyt käyttäjä, eli vaikkapa koulu, saa puolet itselleen omaan käyttöönsä. Isoja energiainvestointeja ei tarvita, mutta silti energiaa
20
VOX CORDIS 2/2016
pystytään säästämään merkittäviä määriä. Kolmevuotinen hanke on juuri päättynyt. Hankkeeseen on osallistunut noin 500 peruskoulua ja 50 muuta julkista rakennusta 13 eri EU-maasta. Päärahoittajana on ollut Euroopan komission Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelma. – Hankkeen ideana on se, että saadaan aikaan energiansäästöä julkisissa rakennuksissa. Se on haastavaa, koska julkisissa rakennuksissa käyttäjät eivät maksa itse energialaskuja eivätkä edes näe niitä, Pakkanen sanoo. Saavutetut energiansäästöt ovat rakennuksissa vähintään kahdeksan prosentin luokkaa. Pakkasen mukaan 50/50 -menetelmän ajatus on rakennusten käyttäjien asenteiden ja toimin-
tatapojen muuttaminen. Heille myös kerrotaan, millä tavoin energiaa voi säästää.
M
enetelmään kuuluu se, että ensimmäisessä vaiheessa kouluun tai muuhun julkiseen rakennukseen muodostetaan energiatiimi. Koulussa tiimi koostuu oppilaista, opettajista, kiinteistöhoitajista ja keittiö- ja siivoushenkilöstöstä. – He ovat hankkeen sydän. He miettivät, mitä koulussa voidaan tehdä energian säästämiseksi. He tarkkailevat koulurakennusta ja miettivät, missä tuhlataan energiaa ja kenelle siitä pitäisi puhua, kuvailee Pakkanen. Tarkkailtavia asioita koulussa ovat esimerkiksi