Vox cordis 1/2020

Vaasan yliopistolehti 2020

Hyvää työtä 14 Kansainvälinen ura

18 Miten ratkaista

24 Startupin idea lähti

32 Kolme kulmaa

kiehtoo ja kehittää

työpaikan konflikteja?

tutkimuksesta

kiertotalouteen

TÄSSÄ NUMEROSSA.  08 Hyvän työn reseptit ovat organisaation ja

esimiehen, mutta myös työntekijän omalla pöydällä.

Omasta työstä voi tehdä tuunaamalla parempaa.

Teemana työ ja ura 08 Hyvän työn reseptit

Reilua ja hyvää johtajuutta, merkityksellistä ja mielekästä työtä sopivassa määrin.

Hyvän työn resepti on helppo kirjoittaa, mutta ei aina niin helppo toteuttaa.

13 Työssä saa viihtyä

– Millenniaaleille eli Y-sukupolvelle työn täytyy olla mielekästä ja työpaikalla täytyy voida viihtyä. Jos näin ei ole, millenniaalit ovat taipuvaisia vaihtamaan työpaikkaa, sanoo tutkijatohtori Susanna Kultalahti. kannessa

14 Kansainvälinen ura kiehtoo ja kehittää

Uraan ulkomailla liittyy monia erilaisia haasteita, mutta samalla se koetaan hienona mahdollisuutena kehittyä.

17 Kieli solmussa kahvihuoneessa

Työpaikan kansainvälistyvä kieliarki voi hämmentää niin suhteessa organisaatioon, työtehtäviin, työkavereihin kuin alueeseenkin.

18 Miten ratkaista työpaikan konflikteja?

20 Työelämä kulkee opiskelujen rinnalla

Vaasan yliopistossa työelämä on läsnä opiskelijoiden arjessa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.

21 Kolumni: Yrittäjyys osana hyvää työelämää

2

VOX CORDIS 1/2020

18 Mykkäkoulussa?

Tutkijat antavat 10 hyvää vinkkiä konfliktien ratkaisuun työpaikalla.

04 Pääkirjoitus 05 Kampus Vaasan yliopiston kampuksella tapahtuu.

06 Pinnalla Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista.

Vaikuttavaa tutkimusta

Tiede kuuluu kaikille

24 Startupin idea lähti tutkimuksesta

31 Kirjakattaus

Ohjelmistoyhtiö Jakamo kehitti yritysten tuotantoketjujen optimointiin palvelun, jonka idea perustuu Vaasan yliopiston professori Jukka Vesalaisen tutkimuksiin.

26 Maailmanperintöalue tarjoaa tutkittavaa 28 Suunnan määräät nyt sinä

Tutkimuksella ja innovaatioilla on iso merkitys matkalla kiertotalouteen.

36 Suosittua sijoitusta pidetään usein myös vastuullisena 37 ”Yhteiskunnallinen keskustelu rikastuttaa tutkimusta” 38 Pelipäivä joka päivä

Digitaalisuus verkkokauppoineen ja vähittäiskaupan keskittyminen suuriin yksiköihin ovat kaksi isoa kaupan alan murrosta. Murrokset ovat siirtäneet valtaa valmistajilta kuluttajille.

32 Kolme kulmaa kiertotalouteen

Tartu tiedekirjaan. Esittelyssä tutkijoidemme uusia kirjoja eri aloilta.

Uuden tutkimuksen mukaan pelillistäminen voisi helpottaa arjen ruokaostoksia.

39 Kuka oikein valvoo perusopetusta?

Apulaisprofessori Niina Mäntylän mukaan perusopetuksen viranomaisvalvonnassa olisi kehitettävää.

40 Well done 41 Teollisuusrobotti tuo 3D-tulostukseen uutta suuntaa 42 Väitökset

Liity yhteisöömme  univaasa.fi  facebook.com/univaasa  instagram.com/univaasa  linkedin.com/school/univaasa  youtube.com/univaasa  twitter.com/univaasa 22 Kun elämä kuljettaa, oletko sinä kartturi?

Jatkuva oppiminen antaa vauhtia työelämän muutoksiin.

34 Verkostoitumisen taitaja viihtyy Vaasassa

Johtaja Mari K. Niemi luotsaa Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustaa.

44 Lyhyesti

45 Uuden tuojat

Professori Arto Ojalan tutkimus on poikkileikkaus kansainvälistä liiketoimintaa, tietojärjestelmätieteitä ja yrittäjyyttä.

46 Minun kampukseni

Haluatko tilata Vox cordis -lehden?

yliopistolehti@univaasa.fi

47 Johtoajatus

Monimuotoisuudesta inkluusioon: Miten tukea yliopiston kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijoita?

VOX CORDIS 1/2020

3

 Vaasan yliopistolehti 1/2020 Päätoimittaja Jenni Mattsson Toimitus Tiia Alkkiomäki Nina Jokiaho Riikka Kalmi Tiina Rantakoski Taitto Bock's Office Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa tutkijatohtori Susanna Kultalahti Julkaisija Vaasan yliopisto

PÄÄKI RJOITUS

Työn iloa?

N

ykytyöelämä näyttäytyy päivittäisessä keskustelussa aika raastavana: töitä on liikaa, se on pirstaleista, koko ajan on kiire eikä epämääräisestä stressintunteesta toivu edes lomalla. On pätkätöitä tai töitä alustataloudessa, jossa toimentulon varmistaminen on jo sinällään taito ja vaatii hyvää terveyttä. Tai sitten töitä ei löydy ollenkaan ja kymmenet ”kiitos, mutta ei kiitos” -kirjeet nakertavat itsetuntoa.

Mielekkyys, itsensä kehittäminen ja nautinto ovat elementtejä, joista rakennamme itsellemme merkitykselliseltä ja arvokkaalta tuntuvan elämän. Työtä ja siinä tapahtuvia muutoksia on siksi tärkeää tarkastella juuri tästä näkökulmasta. Millaisia ovat työn tekemiset tavat ja tilat tulevaisuudessa, miten työtä johdetaan ja millaisia kyvykkyyksiä tarvitaan, jos tavoitteena on auttaa yksilöä rakentamaan hyvä elämä?

Digitalisaation ja globalisaation vaikutuksia työhön ja työelämään voi vain yrittää arvailla. Muuttuvan työn trendeiksi on tähän mennessä tunnistettu muun muassa selkeiden työnkuvien puuttuminen, työsuhteiden muutokset, tekemisen muuttuminen tekoälyn, robottien ja automatisoinnin myötä ja jopa oman työn keksiminen perinteisten palkkatöiden vähentyessä.

Yksi kiintopiste työn murroksessa kuitenkin löytyy: oma itse. Monen asiantuntijan mielestä oppimiskyky, luovuus sekä kyky empatiaan ja kriittiseen ajatteluun ovat entistä tärkeämpiä työelämän taitoja. Ne ovat onneksi myös ominaisuuksia ja elämäntaitoja, joita kehittämällä panostaa hyvään elämänlaatuun. Myös töissä.

Jenni Mattsson Markkinointi- ja viestintäjohtaja Vaasan yliopisto

4

VOX CORDIS 1/2020

Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@univaasa.fi Lehden voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona univaasa.fi/yliopistolehti.

Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Anna palautetta yliopistolehti@univaasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.univaasa.fi

Kampus Vuoden tutkimusteko Vaasan yliopiston vuoden tutkimusteko on Viestinnän tutkimusyhdistys VAKKI ry:n symposiumtoiminta. Tänä vuonna 40. juhlavuottaan viettävä symposium toi helmikuussa alan johtavat tutkijat jälleen kampukselle. #viestintä #tutkimus

OIVALLUKSIA-PODCAST ALOITTI Yliopiston uusi tiedepodcast Oivalluksia tarttuu ajankohtaisiin teemoihin ja kiinnostaviin ilmiöihin.

Keskustelemassa ovat eri alojen tutkijat. Löydät podcastin Soundcloudista ja Spotifysta. #Oivalluksia #podcast #tiedeviestintä

OPETUSTA YHTEISTYÖSSÄ Vuoden opetustekona palkittiin yliopiston, Merinovan ja Vaasa Entrepreneurship Societyn yhteistyössä toteuttama Start-up Valuation -kurssi. #koulutus #yhteistyö #yritykset

LUMENVEISTOSTA HIEKANVEISTOT

Tänä vuonna tekniikan alan opiskelijoiden ainejärjestö Tutti ry:n legendaariset lumenveistot olivatkin hiekanveistot. Hauskaa oli joka tapauksessa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. #tekniikka #opiskelijat (kuva: Johanna Laitalainen)

VOX CORDIS 1/2020

5

Pinnalla 

Kansainväliset maisteriohjelmat kiinnostivat hakijoita Vaasan yliopiston kansainväliset maisteriohjelmat kiinnostivat hakijoita ympäri maailman.

Maisteriohjelmiin tuli 63 eri maasta yhteensä 1137 hakemusta, joka on peräti 36 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Aloituspaikkoja oli tarjolla 145.

Suomalaisten hakijoiden osuus oli 30 prosenttia, ja Suomen jälkeen eniten hakemuksia tuli Pakistanista, Ghanasta ja Nigeriasta. Hakijoita kiinnostavat erityisesti koulutuksen laatu ja suomalainen opiskelukulttuuri. Vaasan yliopiston hakemusmäärä nousi jälleen samalle tasolle kuin ennen lukuvuosimaksuja.

Kampus uudistuu – auditoriot remonttiin Yliopisto kehittää kampustaan. Tavoitteena on rakentaa vireä ja vetovoimainen kohtaamispaikka kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan rakennuksia ja tiloja. Tritonia-rakennuksesta tulee uusi päärakennus, ja Tervahovista opiskelun talo. Tavoitteena on, että opiskelijat ja henkilöstö ovat saaneet uudet tilat käyttöönsä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Tritonia-rakennuksen tornin remontti alkoi joulukuussa. Torniin tulee tiloja henkilökunnalle. Ensi kesänä toteutetaan Levón- ja Wolff-auditorioiden remontti. Remontista johtuvat mahdolliset haitat toimintaan pyritään minimoimaan niin, että arki sujuu mahdollisimman sujuvasti.

Tulevaisuudessa tiedekirjasto tulee siirtymään Luotsi-rakennukseen. Remontin aikataulu on vielä alustava, mutta suunnitelmien mukaan remontti toteutettaisiin loppuvuodesta 2020 ja jatkuisi syksyyn 2021 saakka.

6

VOX CORDIS 1/2020

Liiketoiminnan maisteriohjelma jatkuu Kokkolassa Vaasan yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyössä toteuttama Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma saa jatkoa. Syksyn opintoihin voidaan valita opiskelijoita aikaisempaa enemmän eli 35 opiskelijaa.

Maisteriohjelma antaa valmiuksia erityisesti yritysten kehittämistehtäviin. Keskeiset teemat ovat liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen, henkilöstöjohtaminen sekä vastuullinen organisaatio ja hallinto.

Ensimmäisestä, syksyllä 2017 käynnistyneestä ohjelmasta on saatu hyvää palautetta. 25 opiskelijasta kuusi on jo valmistunut ja suuri osa on graduvaiheessa.

– Uudessa ohjelmassa on aikaisempaa enemmän yritysyhteistyötä, uramentorointia ja valinnanvaraa opintoihin, kertoo ohjelmasta vastaava yliopisto-opettaja Jenni Kantola.

Energiatutkimusta vahvistetaan keskittämällä Yliopisto keskittää energiatutkimustaan tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemiseen yksikköön ja VEBIC-tutkimusalustalle. Tässä yhteydessä Levón-instituutin Energia- ja aluekehittäminen vastuualue siirtyy maaliskuussa osaksi VEBIC-tutkimusalustaa.

– Keskittäminen antaa mahdollisuuden hyödyntää energiatutkimuksen osaamista mahdollisimman monipuolisesti ja joustavasti. Myös yhteistyö sidosryhmien kanssa virtaviivaistuu, toteaa rehtori Jari Kuusisto.

Levón-instituutti keskittyy jatkossa aikuis- ja täydennyskoulutukseen, tavoitteenaan olla tehokas ja asiakaslähtöinen koulutustoimija. Instituutille ollaan parhaillaan rekrytoimassa uutta johtajaa.

Koulutuksella eläkeläisiä uudelle työuralle

Kunniatohtori, OP Ryhmän pääjohtaja TIMO RITAKALLIO Vaasan yliopiston vuosipäivän juhlassa ”Työelämässä mukana olevien 65–69-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti. Meidän on entistä tarkemmin mietittävä, miten ihmisten työuria voidaan pidentää. Voimme olla tulevaisuudessa tilanteessa, jossa yliopistot kouluttavat eläkeläisiä vielä uudelle työuralle.

Esimerkiksi Harvardissa iäkkäämmille opiskelijoille ja eläkeläisille suunnatuissa koulutuksissa on jo enemmän opiskelijoita kuin varsinaisessa yliopistossa.”

Resetoiko korona globaalin toimitusketjun?

Logististen järjestelmien professori PETRI HELO kolumnissa Ilkka-Pohjalaisessa ”Aina silloin tällöin tulee joku luonnon­ ilmiö, joka painaa logistiikassa reset-nappia ja osoittaa, kuinka keskinäisriippuvaisia monet tuotannolliset toimintamme ovat. Nyt toimitusketjuja nollaa SARS-CoV-2-koronavirus, joka havaittiin ensimmäisenä Wuhanissa, Kiinassa.”

Veronmaksajien oikeusturva ei saa vaarantua Yritysverotuksen professori JUHA LINDGREN tiedotteessa

”Veronmaksajien oikeusturva ei saa vaarantua valtion ja kuntien turvatessa verotulojaan. Verojen tulee edelleen perustua lakiin eikä kehitys saa johtaa tulkinnan kiristymiseen minkään asian tai verovelvollisryhmän kohdalla. Samalla verotusta koskevien ohjeiden tulee olla ymmärrettäviä sekä auttaa henkilöitä ja yrityksiä toimimaan asiassaan oikein.”

VOX CORDIS 1/2020

7

8

VOX CORDIS 1/2020

Hyvän työn reseptit Reilua ja hyvää johtajuutta, merkityksellistä ja mielekästä työtä sopivassa määrin. Hyvän työn resepti on helppo kirjoittaa, mutta ei aina niin helppo toteuttaa.

Teksti TIINA RANTAKOSKI Kuvitus STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 1/2020

9

H

enkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä on tutkinut muun muassa hyvinvointia sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Hän on katsonut työn merkitystä monesta näkökulmasta, mutta ei suostu antamaan yhtä ohjetta hyvän työn saavuttamiseksi.

– Olisi kauhean kiva, jos löytyisi resepti, jota toteutettaessa kaikki voivat hyvin. Sellaista ei kuitenkaan ole, sillä ihmiset ovat yksilöitä. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.

Mäkelä korostaa, että ihmiset, heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa ovat erilaisia, mikä vaikuttaa kunkin kokemukseen.

– Kaikkea ei voi räätälöidä ja työntekijöitä pitää kohdella tasapuolisesti, mutta paljon voi kukin tehdä parantaakseen työtään.

Mäkelän mukaan vastuussa ovat organisaatio ja esimies, mutta myös työntekijä itse. Mäkelä on tutkinut työn tuunausta, jolla tarkoitetaan työn muokkaamista omien motiivien, vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti.

– Omasta työstä voi tehdä tuunaamalla vielä parempaa. Tutkimuksessani opettaja muokkasi työtään tuomalla mukaan uuden pedagogisen menetelmän eli koira-avusteisuuden.

Koiran läsnäolo opetustilanteissa toi mukanaan huumoria ja rentoutta suhteessa oppilaisiin. Iso merkitys oli siinä, että koiran mukanaolo paransi

10

VOX CORDIS 1/2020

opettajan omaa työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä.

Tuunaaminen ei tarkoita, että tehtävät laitetaan kokonaan uusiksi.

Kyseessä voivat olla pienet muutokset, joista tulee merkitsevä asia.

– Jotta työn kehittäminen onnistuu, organisaatiossa tulee edistää asioita tietoisesti ja rohkaista tekemään omia ratkaisuja. Muutokseen tarvitaan hyvä ilmapiiri ja kannustava esimies.

Joitakin asioita voi kukin tehdä kuitenkin ilman lupaakin.

– Työntekijä voi muokata omia ajatuksiaan ja asenteitaan työtään kohtaan. Tämä on yksi tuunaamisen tapa, Mäkelä huomauttaa ja kertoo esimerkin kassalla työskentelevästä henkilöstä.

– Hän otti ensisijaiseksi tehtäväkseen palvelemisen ja ilon tuomisen asiakkaiden päivään. Työ ei ollut vain rahan vastaanottamista.

Yksi ulottuvuus tuunaamisessa on vuorovaikutus muiden kanssa.

– Usein voi vaikuttaa siihen, kenen kanssa ja miten töitä tekee. Kun lähtee etsimään uusia yhteistyötahoja, voi saada yllättäviäkin kontakteja.

Mäkelän kiinnostuksen kohteina ovat tällä hetkellä etenkin työn digitalisaatio ja ihmisten väliset työsuhteet hajallaan olevissa organisaatioissa. Hän on

perehtynyt tutkimuksessaan kansainvälisten liikematkustajien arkeen ja heidän liikkuvaan työhönsä.

– Minua kiinnostaa erityisesti, mitä hajallaan oleva organisaatio tarvitsee, jotta työ olisi hyvää. Tällöin korostuvat etenkin vuorovaikutussuhteet.

Liikematkustajille hyvän työn pohjana ovat liikkumista tukevat henkilöstökäytänteet.

– Tarjoaako työnantaja mahdollisuuden matkustaa mielekkäästi, ovatko matkat turvallisia, saako työhön valmennusta ja onko mahdollisuutta palautua, Mäkelä luettelee vaikuttavia tekijöitä.

Työ valuu vapaalle Työn valuminen vapaa-aikaan on yksi isoja työelämän muutoksia. Liisa Mäkelä sanoo olevansa tarkka ajankäytöstään, ja on poikkeus, että hän tekee töitä illalla.

– Työn ja muun elämän tasapaino on ehdottoman tärkeätä. Jos isot työasiat häiritsevät vapaa-aikaa jatkuvasti, se kuormittaa eikä siitä hyvä seuraa.

Hän nostaa esille palautumisen tärkeyden, asian, jota moni on alkanut seurata erilaisilla laitteilla ja sovelluksilla.

Tietämys riittävän unen ja palautumisen merkityksestä on lisääntynyt.

tuunaus voi olla ratkaisu työn ” Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.”

LIISA MÄKELÄ

Monia tehtäviä ei voi ” loputtomasti nopeuttaa.”

Pidämme huolta, että puhelimen akku on täynnä, mutta pidämmekö huolta, että oma akkumme on täynnä? Vuorokaudessa on tasan 24 tuntia, ja palautumisen kannalta on oleellista, miten tunnit jakautuvat ja mitä teet vapaa-ajalla.

Työn tuunaus voi olla ratkaisu myös työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

– Koska eilen meni myöhään töissä, tänään tein ratkaisun jäädä kotitoimistolle. Kotitoimistolla voi esimerkiksi käydä lounastauolla koirien kanssa ulkoilemassa, nauttia hetken luonnosta ja liikkumisesta ja palata virkistyneenä työn pariin.

Vapaat viikonloput ja lomat ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Vapaa-aikoina työajatukset jäävät taka-alalle, kun on mukana omissa tai lasten harrastuksissa.

– Nuorista ja opiskelijoista olen huolissani. Moni painaa koko kesän töitä ja tekee talvellakin töitä opintojen ohessa.

Suosittelisin pitämään myös lomia, jotta jaksaa.

Suomessa on totuttu siihen, että kesäloma on yleensä useita viikkoja.

Palautumisen kannalta olisi parempi, jos lyhyitä lomia ripottelisi pitkin vuotta.

– Tutkimuksissa on todettu, että palauttava vaikutus kestää saman verran, olipa kyse lyhyestä tai pidemmästä lomasta. Olisi hyvä, jos näitä palautumisjaksoja olisi vuoden ympäri useita.

Palautumista olisi hyvä sisällyttää myös työpäivän keskelle.

– Kannattaa pitää taukoja. Ja jos viretila ei ole hyvä, pystynkö aloittamaan

RIITTA VIITALA

jollain kevyemmällä ja jatkamaan myöhemmin vaikeampaa työtä.

Tehoton multitaskaaja Mindfulness on nostettu yhdeksi keinoksi helpottamaan kiireistä työarkea.

Aihe on myös tutkimuksen kohteena, Vaasan yliopiston Laura Urrila tekee parhaillaan väitöskirjaa esimies ja mindfulness -teemasta.

Tietoisuustaidot ovat hyödyllisiä.

Aivoja treenaamalla voi oppia keskittymään ja tekemään työtä tehokkaammin.

Aivot pystyvät kuitenkin käsittelemään vain yhden prosessin kerrallaan.

Multitaskaus on Mäkelän mukaan yksi tehokkuutta syövä asia.

– Kiusauksia on niin paljon, koneella ponnahtelee koko ajan jotain kiinnostavaa. Vaatii todellista itsehillintää laittaa sähköposti kiinni pariksi tunniksi. Hirveän monessa työtehtävässä ei ole niin kiireellistä asiaa, etteikö se voisi odottaa kahta tuntia.

Tietoisuustaidoista ei Mäkelän mukaan ole isoa hyötyä, jos töitä on liikaa.

– Jos töitä on liikaa, silloin asia ei ole työntekijän vastuulla ja ratkaistavissa. On katsottava koko organisaation tasolla, että kuormitus on oikeanlainen.

Kiire on seuraus Henkilöstöjohtamisen professori Riitta Viitalan mukaan ajasta puhutaan työelämässä aivan liian vähän.

– Siitä puhutaan hyvin vähän. Kiireestä sen sijaan puhutaan paljonkin. Fokus on siis aavistuksen pielessä. Kun puhutaan kiireestä, puhutaan seurauksesta, joka on ihmisen kokemus.

Ajan valta -tutkimushanketta vetävä Viitala huomauttaa, että jossain lasketaan ja päätetään, kuinka paljon aikaa käytetään tehtäväkokonaisuuteen ja kenen tekemänä.

– Jos tuo arviointi menee pieleen, on seurauksena kiire. Esimerkiksi osaava henkilö tekee nopeammin kuin sellainen, joka vasta opettelee. Monia tehtäviä ei voi loputtomasti nopeuttaa. Hyvänä esimerkkinä on vanhustenhoito, Viitala korostaa.

Liisa Mäkelä nostaa esille aikasyöpöt.

Jos kukin lähtisi tarkastelemaan objektiivisesti sitä, mihin aika kuluu, voisi esille tulla yllättäviä juttuja.

– Jos hyppii asioiden välillä koko ajan, ajatus katkeaa ja kestää taas ennen kuin pääsee vauhtiin. Tähän kuluu yllättävästi aikaa päivän aikana.

Viitalaa kiinnostaa organisaation ja työntekijöiden aikakehysten välinen jännite, joka ilmenee esimerkiksi strategiaa uudistettaessa.

– Kun yritys päättää uudistaa toimintaansa strategiajaksolla, muutokset tuntuvat yksilön tasolla tihenevinä aikakehyksinä. Joudutaan viemään yhtä aikaa läpi aiempia tehtäviä niiden aikakehyksissä ja rinnalla viemään läpi uusia tehtäviä uusissa aikakehyksissä.

VOX CORDIS 1/2020

11

Lopputulos voi tuntua kaoottiselta tai pakkotahtiselta.

Laatu laskee Yliopistotutkija Niina Koivunen on perehtynyt organisaatioiden ja työntekijöiden käsityksiin ajan merkityksestä.

Hän vahvistaa, että tahti työpaikoilla on kiristynyt digitaalisuuden myötä.

– Kronologinen aika on pysynyt samana, mutta toimintojen tahti on nopeutunut. Lisäksi työtä tehdään etänä ja perinteisen työajan lisäksi muina aikoina. Tämä nopeutuminen ja hajautuminen on johtanut siihen, että yhteisten aikataulujen suunnittelu on hankalampaa; on vaikeampaa saada ihmisiä koolle samaan aikaan.

Susanna Kultalahden tutkimus Y-sukupolvesta työelämässä toi esille, että nuoret sukupolvet nimenomaan

arvostavat työssään tätä joustavuutta.

Eri-ikäisillä onkin erilaisia suhtautumistapoja ajankäyttöön työssään.

Viitalan mukaan tekemällä hyviä ajanhallinnan valintoja voidaan parantaa työhyvinvointia. Kiire sen sijaan aiheuttaa kielteisiä seurauksia.

– Lounaista ja tauoista tingitään, tehdään ilmaisia ylitöitä, asioita tehdään vain osittain, vältetään sosiaalista yhteydenpitoa, ei auteta muita, halutaan siirtyä toisiin työtehtäviin, Viitala luettelee.

Tietotyö on yhä useammin yksin tehtävän työn sijasta yhteistyötä monien tahojen kanssa. Silloin sidoksisuus kasvaa ja oman ajan hallinta vaikeutuu, kun oma työ riippuu monen muun ihmisen työn etenemisestä.

– Aikaa pyritään hallitsemaan, mutta se on vaikeata monimutkaistuneissa rakenteissa. Toisin sanoen ihmisillä on

armollinen itseä kohtaan. ” Olisi oltavaKohtuullisen hyvä riittää.”

NIINA KOIVUNEN

12

VOX CORDIS 1/2020

usein tunne, että he eivät pysty hallitsemaan ajankäyttöään ja he kokevat sen olevan omaa syytä, vaikka syy on rakenteellinen, Niina Koivunen korostaa.

Hän kehottaakin armollisuuteen, kun puhutaan hyvästä työstä nykyajan digitaalisessa maailmassa.

– Kiire-puhetta olisi hyvä välttää, koska se tarttuu toisiin helposti. Lisäksi olisi oltava armollinen itseä kohtaan siinä, että kohtuullisen hyvä riittää. On epärealistista odottaa, että yhtä hyvää laatua pystyy tuottamaan paljon lyhyemmässä ajassa. Laadun laskemisesta ei paljoa puhuta, se on melko tabu aihe. ​

Teksti TIINA RANTAKOSKI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

TYÖSSÄ SAA VIIHTYÄ 

S

iitä lähtien kun Susanna Kultalahti julkaisi väitöskirjansa millenniaaleista työelämässä neljä vuotta sitten, hän on kiertänyt puhumassa aiheesta. Iso muutos kiinnostaa niin HR-ammattilaisia ja esimiehiä kuin opettajia ja poliiseitakin. Kultalahti kutsuttiin pitämään myös TedX-puhe Y-sukupolvesta.

– Murros on iso, sillä uusille sukupolville työ ei ole koko elämä. Aiemmat sukupolvet odottivat eläkkeelle pääsyä, jotta voivat toteuttaa unelmiaan. Nyt merkityksellisyyttä haetaan myös työn ulkopuolelta koko ajan.

Millenniaaleiksi kutsutaan Y-sukupolvea, joka on syntynyt vuosina 1980–95 eli he ovat nyt 25–40-vuotiaita. Kultalahden väitöskirjan aineisto sisälsi tuhat tarinaa 252 Y-sukupolvelaiselta.

– Monesti nuoria työntekijöitä moititaan siitä, että he eivät ole sitoutuneita organisaatioon. Kuinka he voisivat ollakaan?

Heidän aikanaan työt ovat olleet epävarmoja ja pirstaleisia, joten he eivät ole tottuneet pysyvään työpaikkaan, johtamisen tutkijatohtori Kultalahti sanoo.

Organisaation sijaan Y-sukupolven työntekijät voivat sitoutua esimieheen, työkavereihin tai asiantuntijana kehittymiseen.

Tällöin millenniaali voidaan saada sitoutettua organisaatioon kuin huomaamatta.

– Millenniaalit voivat olla haastavia alaisia, sillä heillä on hyvin paljon odotuksia esimiestä kohtaan, ja tämän täytyy teoillaan ansaita heidän arvostuksensa.

Kultalahden mukaan esimiehen odotetaan olevan valmentaja, joka auttaa Y-sukupolvelaista paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla.

– Y-sukupolvelainen haluaa, että esimies tuntee työntekijänsä ja tietää, miten tavoitteisiin päästään. Suhde on molemminpuolinen, molempien tulee panostaa siihen.

Väitöstutkimuksen mukaan millenniaalit arvostavat hyvää ilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita työpaikalla. He haluavat mieluiten työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä. Työn odotetaan olevan joustavaa ajan, paikan ja työmenetelmien suhteen.

– Väitöskirjani nimi on suoraan yhdestä vastauksesta: Onpa kivaa olla töissä. Tämä kuvaa sitä, miten työn täytyy olla mielekästä ja työpaikalla voi viihtyä. Jos näin ei ole, millenniaalit ovat taipuvaisia vaihtamaan työpaikkaa.

Kultalahti jatkaa tutkimusta työelämästä eri sukupolvien näkökulmasta.

– Minua kiinnostaa eri-ikäisyys ja sukupolvet. Aion tutkia tarkemmin sitä, miten sukupolvien välisiä kokemuksia voisi jakaa ja ennakkoluuloja purkaa työpaikoilla. Esimerkiksi mentorointi ja kummitoiminta ovat keinoja tuoda eri sukupolvet yhteen.

Avoimesti asioihin suhtautuminen on todella tärkeätä.

VOX CORDIS 1/2020

13

Kansainvälinen ura kiehtoo ja kehittää Kannattaako kansainvälinen ura? Tuoko se pelkkää plussaa niin ansioluetteloon kuin omaan elämään? Kysyimme asiaa kansainväliseen henkilöstöjohtamiseen perehtyneeltä professori Vesa Suutarilta ja tutkijatohtori Olivier Wurtzilta.

Teksti RIIKKA KALMI, kuvat RIIKKA KALMI, ENNI MATIKAINEN ja SHUTTERSTOCK

14

VOX CORDIS 1/2020

työuralla. Mielekkyys ja oppiminen tulevat esiin vastauksissa. Melkein kaikki myös suosittelevat, että kansainvälisiin tehtäviin kannattaa lähteä.

Urapääomaa kartuttamassa

Tutkijatohtori Olivier Wurtz ja johtamisen professori Vesa Suutari

K

ansainvälinen uraliikkuvuus eli työkomennukset ja -jaksot ulkomailla lisääntyvät samalla kun yritykset kansainvälistyvät. Rekrytointi-ilmoitusten perusteella näyttää siltä, että kansainvälisille osaajille riittää kysyntää.

Professori Vesa Suutarin mukaan kansainväliseen uraliikkuvuuteen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös mielenkiintoisia haasteita. Hän on esimerkiksi hiljattain tutkinut kansainvälistä uraa tekeviä johtajia, joilla on ollut useampia ulkomaan työrupeamia.

– Kansainväliset tehtävät ovat usein monimuotoisia ja vastuullisia. Kun komennukselle lähdetään, niin usein mennään pääkonttoria pienempiin yksiköihin.

Siellä on usein vähemmän ihmisiä auttamassa ja siten laajempia tehtäviä. Samalla kun ollaan etäällä, niin myös omat esimiehet ovat kauempana, eli usein tehtäviin liittyy myös enemmän autonomiaa, kertoo Suutari.

Suutari kertoo, että kansainvälistä uraa tekevät johtajat ja asiantuntijat korostavatkin, että paikallisia olosuhteita tuntevat verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä. Nämä verkostot voivat olla kollegaverkostoja, asiakasverkostoja tai muiden ekspatriaattien eli ulkomailla komennuksella tai oma-aloitteisesti töissä olevien verkostoja.

Tehtävien laajuus tekee ulkomailla toimivien johtajien työstä mielenkiintoista, erilainen toimintaympäristö pakottaa haastamaan itseään ja osaamistaan samalla kun kulttuurierot avartavat ajattelua. Haastatellut johtajat kuvasivatkin kansainvälistä työtään kehittävimmäksi mahdolliseksi työympäristöksi.

Monipuoliseen työhön ei pitkästy, ja tämä lisää sitoutumista.

Suutarin mukaan samanlaisia vastauksia on tullut myös muissa tutkimuksissa niiltä johtajilta ja asiantuntijoilta, jotka ovat olleet vain yhden kerran komennuksella ulkomailla.

– Vastaajat kuvaavat usein kansainvälistä työkokemusta kaikkein opettavaisimmaksi kokemukseksi

Suutari kertoo tutkineensa myös kansainvälisten työjaksojen vaikutusta johtajien urapääomaan. Tutkimuksen tulosten mukaan kansainvälisellä työkokemuksella on ollut iso vaikutus niin omaan osaamiseen, itsetuntemukseen ja uralle tärkeiden verkostojen luomiseen.

– Verkostot ja oikeiden ihmisten tunteminen on tärkeää. Eräskin johtaja sanoi haastattelussa, että hän ei ole koskaan hakenut töitä, eri yritykset ja head hunterit tarjoavat niitä kysymättä.

Mikäli kansainväliset komennukset ovat pitkiä, niin haasteena on toki se, että vaikka kansainväliset verkostot kehittyvät, niin samaan aikaan kotimaan verkostot saattavat kärsiä. ”Pois näkyvistä, pois mielestä” voi olla haitta silloin, kun ylemmille uraportaille haetaan uutta henkilöä kotimaassa.

– Tietty määrä kotimaan käyntejä kannattaa olla komennuksen aikana suhteiden ylläpitämiseksi.

Kansainvälisen työn haasteet vaativat tukea Kansainvälinen työ on siis täynnä haasteita, jotka ovat samalla työn suola ja sokeri. Työskentely vieraassa maassa on suuri muutos, johon yritykset yleensä tarjoavat ensi lääkkeeksi koulutusta ja kulttuurivalmennusta. Tutkijatohtori Olivier Wurtzin mukaan tutkimusten mukaan näyttää siltä, että kaikkein tehokkainta on antaa koulutus vasta paikanpäälle saavuttua, eikä niinkään ennen lähtöä.

Wurtzin mukaan työnantajan kannattaa myös varmistaa, että ulkomaan työkomennukselle lähtö on perheen yhteinen päätös. Yritykset voivat tarjota puolisoille neuvontaa ja esimerkiksi apua työpaikan löytymiseen kohdemaasta.

– Ekspatriaatit tekevät usein pitkiä työpäiviä, joten yritykset voivat myös rajoittaa työmäärää ja lisätä joustavuutta työaikojen suhteen sekä sallia etätyön tekemistä, jotta puoliso ei jää aivan yksin.

Alkoholi väärä stressilääke Kansainvälinen työura voi todistetusti lisätä stressiä, kertoo Karoliinisen instituutin tutkimus. Sille on löydettävä hyviä lääkkeitä.

– Yksi ulkomaan komennuksen haasteista on yksinäisyys. Vieraassa kaupungissa ei usein aluksi tunne ketään. Siksi on tärkeää yrittää mahdollisimman pian ystävystyä ja tutustua ihmisiin. Yksinäisyyteen auttaa myös perheen läsnäolo, sanoo Wurtz.

Wurtzin mukaan naiset ja miehet reagoivat stressiin eri tavalla.

VOX CORDIS 1/2020

15

Tania Biswas

Rodrigo Mello

– On huomattu, että naiset saavat helpommin tukea sosiaalisten verkostojen kautta. Miehillä taas on vaara käyttää alkoholia stressilääkkeenä, naisilla ei niinkään.

GLOMO-hankkeessa tutkitaan kansainvälistä työliikkuvuutta Vaasan yliopistossa on parhaillaan käynnissä kansainvälisen työliikkuvuuden iso EU-hanke, joka perustuu alan professoreiden väliseen kansainväliseen yhteistyöverkostoon. Hankkeessa on luotu teemaan kytkeytyvä tohtorikoulutusverkosto. Kaksi uuden GLOMO-verkoston tohtoriopiskelijaa, Rodrigo Mello ja Tania Biswas, työskentelevät Vaasan yliopistossa.

Mello perehtyy tutkimuksessaan kansainvälisen liikkuvuuden vaikutukseen uraan ja menestykseen. Brasiliasta, Rio de Janeirosta kotoisin oleva Mello kertoo

tunnistavansa monet kansainväliseen uraliikkuvuuteen liittyvät tekijät myös omasta elämästään.

– Muutimme Brasiliasta Saksaan, kun silloinen tyttöystäväni sai töitä panimoyhtiöstä. Aloin opiskella maisteritutkintoa Kölnissä, josta yhden vuoden Britanniassa.

Vastassa olivat kieli- ja kulttuurihaasteet, oli opittava sekä englantia ja saksaa. Menimme naimisiin, mutta liitto ei kestänyt. Ehkä näin ei olisi käynyt, jos olisimme jääneet Brasiliaan. Toisaalta muutto ja opiskelu avasivat oven akateemiseen maailmaan. Teen nyt innostuneesti väitöstutkimusta Vaasan yliopistossa ja olen parhaillaan vaihdossa Cranfieldin yliopistossa, kuvailee Mello.

Mellon mukaan kansainvälinen työ on muuttanut hänen ajatuksiaan esimerkiksi menestyksestä.

– Haluaisin, että minulla olisi mieluummin ”passi täynnä leimoja kuin talo täynnä palvelijoita”, sanoo Mello ja kertoo, että häntä kiinnostaa myös tutkimuksessa kansainvälisen uraliikkujan käsitys uramenestyksestä.

Ulkomaille lähteneiden työhyvinvointia tutkimassa Intiasta kotoisin oleva Tania Biswas kertoo olevansa aina olleensa kiinnostunut kansainvälisestä uraliikkuvuudesta. Hän muutti Intiasta Yhdysvaltoihin, josta on nyt sitten päätynyt tekemään tohtoriopintoja GLOMO-projektin kautta Vaasaan.

– Kansainvälinen uraliikkuvuus on kasvussa, ja olen nyt itsekin osa kansainvälistä expatriaattiyhteisöä.

Vaikka työskentely ulkomailla on palkitsevaa, siihen liittyy myös haasteita. Olen kiinnostunut tutkimuksessani erityisesti työn perässä toiseen maahan muuttaneiden työhyvinvoinnista ja miten työhyvinvointi näkyy esimerkiksi työssä suoriutumisessa.

Ulkomaille töihin?

Mieti ainakin nämä asiat Valmistaudu ulkomaille lähtöön hyvin. Kouluttaudu, opettele paikallista kieltä ja ota selvää asioista ja uudesta ympäristöstä. Verotus, paikallinen kustannus- ja palkkataso, sosiaaliturva ja piilokustannukset voivat tuoda yllätyksiä.

Arvioi perheesi kokonaistilanne, mitä puoliso tekee, miten lasten koulunkäynti järjestyy. Yleisin syy ulkomailta paluuseen ovat perheisiin liittyvät haasteet.

Ota yhteyttä muihin samassa tilanteessa oleviin. Ulkomaantyöntekijöillä on paljon arvokasta tietoa. Suurimmissa kaupungeissa on ekspatriaattiyhdistyksiä, joihin voi liittyä.

Jos yritys lähettää sinut kansainväliselle komennukselle, huolehdi jo valmiiksi paluuseen liittyvistä järjestelyistä.

Taataanko esimerkiksi paluu samantasoisiin tehtäviin?

16

VOX CORDIS 1/2020

Kieli solmussa kahvihuoneessa Teksti RIIKKA KALMI Kuva SAMI PULKKINEN

Nina Pilke, Maria Järlström ja Hanna Turpeinen tutkivat kielellisiä haasteita yliopiston monikielisessä työympäristössä.

Vientifirmoissa vieraat kielet ja kielten rinnakkaisuus ovat tuttuja ja mietittyjä juttuja. Ehkä ollaan jopa Koneen, Nokian tai UPM:n tavoin valittu firman konsernikieleksi englanti.

Erityisesti julkisella sektorilla ja yliopistoissa kielistrategioiden miettiminen on vielä vaiheessa. Niin kansainvälistyminen kuin kasvava maahanmuuttokin tuovat jatkossa muutosta monen organisaation kieliarkeen.

– Kansainvälistyvä kieliarki hämmentää työpaikoilla. Kielivaatimukset voivat muodostaa lasikaton tai seinän omalle uraliikkuvuudelle. Lisäksi työntekijät ja esimiehet voivat kokea kielellistä epäsopivuutta (misfit), sanoo henkilöstöjohtamisen yliopistonlehtori Maria Järlström.

Kieli voi olla välillä solmussa niin työpaikan kokous- kuin kahvihuoneissakin.

Kansainvälinen työntekijä saattaa jättäytyä pois suomenkielisten työkavereiden lounasseurasta, tai ehkäpä kokoushuone täyttyy rallienglannilla. Myös vieraisiin kulttuureihin liittyvä osaaminen saattaa olla puutteellista.

Järlströmin mukaan kielellistä epäsopivuutta voi tuntea niin suhteessa omaan

työhön ja työtehtäviin kuin työkavereihin, esimieheen, organisaatioon tai vaikkapa ympäröivään alueeseen. Epäsopivuuden kokeminen ei ole yksi tietty tila, vaan osa jatkumoa kielellisestä yhteensopivuudesta epäsopivuuteen.

– Epäsopivuuden eli misfitin käsite on henkilökohtainen. Joku voi ajatella, että hän ei osaa suomea eikä ruotsia, vain englantia, mutta ei koe sitä ongelmana.

Joku toinen taas vertaa itseään natiiviin ja suree, ettei osaa kieltä täydellisesti.

Tutkimus Vaasan yliopistosta Järlström, kielikeskus Linginnon johtaja, professori Nina Pilke sekä henkilöstöpalvelujen asiantuntija Hanna Turpeinen ovat tutkineet kielellisiä haasteita yliopiston monikielisessä työympäristössä. Vaasan yliopistosta tehty tutkimus ilmestyy keväällä Palgrave Macmillanin kustantamassa Language perceptions and practices in multilingual universities -kirjassa.

Tutkimus pyrki ymmärtämään kielellisten haasteiden syitä ja tilanteita monikielisissä yliopistoissa.

Vaasan yliopisto on tutkijoiden mukaan kiinnostava tutkimuskohde,

koska yliopisto panostaa kansainvälisen henkilöstön rekrytoimiseen. Vuonna 2019 jo 30 prosenttia yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli kansainvälistä.

Yliopiston virallinen opetus- ja tutkintokieli sekä hallintokieli on suomi, työkielenä käytetään suomen lisäksi myös englantia.

Lisäksi Vaasan yliopisto sijaitsee kaksikielisellä alueella.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kansainvälistyminen yliopistoissa tarkoittaa etenkin englannin kielen käyttöä.

Tieteen lingua franca lipuu tutkimuksesta muihinkin yliopiston toimintoihin.

Vaasan yliopistossa valtaosa kartoitukseen vastanneista sanoi englannin kielen taitonsa olevan hyvällä tasolla, kun taas vain kuusi prosenttia kansainvälisistä työntekijöistä oli tätä mieltä suomen kielen taidostaan.

Kansainväliset työntekijät kokivat toisinaan, etteivät voi osallistua kokouksiin, koska niissä käytettiin suomen kieltä.

Lisäksi kollegoiden oviin oli kiinnitetty suomenkielisiä viestejä.

Osa kyselyyn vastanneista koki, että oma kielitaito tai kirjoitetun kielen taito ei ole riittävää. Siitä oli haittaa esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita kirjoittaessa. Toisille tuotti hankaluuksia alueen ruotsin kieli.

Kielipolitiikka voi auttaa integroitumisessa – Kasvaviin kielivaatimuksiin voi vastata passiivisella tai aktiivisella välttelyllä tai passiivisella tai aktiivisella hyväksymisellä, Järlström sanoo.

Työntekijän oman toiminnan lisäksi tärkeää on, mitä organisaatio tekee tilanteen parantamiseksi ja selkeyttämiseksi.

Vaasan yliopistossa luotiin hiljattain uudet kielilinjaukset. Kartoitus oli tässä apuna.

– Organisaation kielipolitiikalla on iso merkitys integroitumisen kannalta.

Henkilökunnan näkemykset on huomioitu uusissa kielilinjauksissa. Muutoksia on tullut esimerkiksi henkilöstötilaisuuksiin, asiakirjoihin, sisäiseen tiedotukseen sekä kokouskäytäntöihin, sanoo Turpeinen.

Pilke uskookin, että jos kartoitus tehtäisiin nyt, niin vastaukset saattaisivat olla erilaisia.

Artikkelin kirjoittamisessa on ollut mukana myös kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari Aalto-yliopistosta.

– Olemme jokainen tuoneet aiheeseen omaa näkökulmaamme. Aihe on noussut yhtäkkiä jokaisen yliopiston, korkeakoulun ja alueen asiaksi – miten saadaan kansainväliset osaajat ja maahanmuuttajat integroitua, Pilke kertoo.

VOX CORDIS 1/2020

17

Miten ratkaista työpaikan konflikteja?

Eikö pomosi tervehdi, piikitteleekö työkaverisi kokouksissa vai pidätkö ehkä itse mykkäkoulua kahvihuoneessa? Professori Annika Tidström ja yliopisto-opettaja Jenni Kantola antoivat kymmenen vinkkiä työpaikan ristiriitojen välttämiseen ja konfliktien ratkaisuun.

JENNI KANTOLA:

1 2 3

Hyvä johtaminen vähentää konflikteja. Yhteisöllisiin konflikteihin ajaudutaan, koska työnjaossa tai vastuualueissa ei ole selviä pelisääntöjä. Alaiset saattavat kokea johtajan toimintatavat puutteellisiksi, epäoikeudenmukaisiksi tai epäselviksi.

Puutu ristiriitoihin aikailematta. Varhaisella puuttumisella voidaan estää haitallisten kierteiden syntyminen. Liian ymmärtäväinen tai kiltti johtaja, joka sallii häiriökäyttäytymistä liian pitkään, kuormittaa työyhteisöä. Esimiehillä on velvollisuus asettaa rajat huonolle käytökselle.

Työyhteisön hyvästä ilmapiiristä on kaikilla vastuu.

Tämä tarkoittaa ymmärrystä, että kaikki toimivat eri tavalla ja samaan lopputulokseen voi päästä useammalla eri tavalla. Tarvitaan hyviä käytöstapoja, reiluutta, huomaavaisuutta ja positiivisuutta.

18

VOX CORDIS 1/2020

4 5

Keskustele avoimesti ja tule kuulluksi. Ihmiset kaipaavat mahdollisuutta keskustella työstä, mitkä asiat haastavat työssä ja miten he voivat työssään. Joskus yksittäinen konflikti ratkeaa jo sillä, että ihminen tulee kuulluksi ja kokee saavansa ymmärrystä.

Pelisäännöt selväksi ennakkoon. Olisi hyvä, että kaikki tietävät miten toimitaan ja kenen puoleen kääntyä mahdollisten konfliktitilanteiden tultua esiin. Kun pelisäännöt ja käytännöt ovat selvillä, vaikeiden asioiden selvittäminen on sujuvampaa.

ANNIKA TIDSTRÖM:

6

Keskity yhteisiin asioihin.

Mitä enemmän ollaan eri mieltä, sitä enemmän kannattaa keskittyä asioihin, joista ollaan samaa mieltä ja puhua niistä. Harvoin näitä asioita löydetään konfliktista, vaan jostain muualta, esimerkiksi harrastuksista.

7 8 9 10

Etsi ratkaisuja. Kun haluat menestyksekkäästi ratkaista konflikteja, niin ei kannata etsiä syyllisiä tai syntipukkeja, vaan ratkaisuja. Pienin askelin kohti ratkaisua.

Kuunteleminen on paras työkalu. Konfliktin pahin vihollinen on vääränlaiset tulkinnat. Siksi viestintä ja etenkin kuunteleminen on konfliktiratkaisun paras työkalu. Hyvä kuuntelija kysyy ja vahvistaa sitä mitä kerrotaan.

Hyväksy mielipiteet. Negatiivisia konflikteja voidaan välttää, jos työyhteisössä hyväksytään erilaisuuksia ja erilaisia mielipiteitä sekä kannustetaan luovuutta.

Omavastuu on erittäin tärkeätä.

Ota peili käteen ja kysy itseltäsi, haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua.

Jenni Kantola on henkilöstöjohtamisen yliopistoopettaja ja työyhteisösovittelija. Tutkimuksessa häntä kiinnostaa esimiestyön kehittäminen, työyhteisön vuorovaikutus ja työyhteisösovittelu menetelmänä.

Annika Tidström on Vaasan yliopiston yrittäjyyden professori, joka kouluttaa yrityksiä ja organisaatioita konfliktien ratkaisussa, muutoksen johtamisessa, strategisessa johtamisessa sekä pk-yritysten kasvussa.

VOX CORDIS 1/2020

19

Työelämä kulkee opiskelujen rinnalla Teksti TIIA ALKKIOMÄKI, kuva MIKKO KÄKELÄ

Vaasan yliopistossa työelämä on läsnä opiskelijoiden arjessa jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.

Monet työelämässä tarvittavat taidot kehittyvät yliopisto-opintojen aikana huomaamatta: sosiaaliset taidot paranevat ryhmätöiden parissa, järjestötoiminta kirkastaa projektinhallintataitoja ja taito jäsennellä isoja asiakokonaisuuksia kasvaa opinnäytetyötä kirjoittaessa. Luentosalien ja kampuksen ulkopuolella tarvittavat taidot harjaantuvat käytännön äärellä työharjoitteluissa ja kesätöissä.

Vaasan yliopiston urapalvelut tukevat opiskelijoiden työelämävalmiuksia muun muassa tarjoamalla yksilöllistä uraohjausta ja sparrausta esimerkiksi työhakemuksien tekoon tai työhaastatteluihin valmistumisessa.

– Opiskelijat tarvitsevat eniten apua oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa ja sanoittamisessa, mikä on edellytys onnistuneelle työnhaulle. Kun tuntee itsensä, niin tietää, mitä tarjoaa työnantajalle ja millaiseen työhön sopii, urapalveluiden asiantuntija Sunna Vainiomaa kertoo.

Yksilöllisen ohjauksen lisäksi opiskelijoille tarjotaan työelämävalmiuksiin liittyviä opintojaksoja ja työpajoja, joiden tavoitteena on kehittää erilaisia

20

VOX CORDIS 1/2020

työ­elämässä tarvittavia pääomia. Esimerkiksi identiteettipääoma tarkoittaa omien arvojen ja tavoitteiden tiedostamista ja psykologinen pääoma taas valmiutta joustavuuteen, jatkuvaan oppimiseen sekä asennetta työelämän muutosten hyväksymiseen.

Alumneilta oivalluksia työelämän edellytyksistä Työelämään valmistautuminen – tai pikemminkin sen rinnakkaisuus opinnoissa näkyy myös tutkintojen alakohtaisilla opintojaksoilla. Aiheina opintojaksoilla on oman osaamisen tunnistaminen ja sen markkinointi, työnhaku, työmarkkinatietous sekä portfolion tekeminen ja itsensä työllistäminen.

Viestintätieteiden yliopisto-opettaja Suvi Isohellan tekemän lisensiaattitutkimuksen mukaan työelämä edellyttää korkeakoulutetuilta analyyttis-menetelmällisten ja viestintätaitojen lisäksi yhteistoiminnallisia taitoja, kuten liiketoiminnallista ajattelua ja toimintaa sekä projektinhallinta-, vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja. Työelämä ei välttämättä enää tunne maiden välisiä rajoja, joten kulttuurienvälistä ymmärrystä tarvitaan.

– Yliopistollinen koulutus ylipäätään antaa mielestäni erinomaiset työelä-

mävalmiudet: kriittisen ajattelun taidot, ongelmanratkaisu- ja analyysitaidot, tiedonhankinnan taidot sekä viestintätaidot äidinkielellä ja muilla kielillä, Isohella kertoo.

Vainiomaa ja Isohella kokevat, että suurin osa työelämään valmistelevista tekijöistä on huomioitu erinomaisesti Vaasan yliopistossa. Esimerkiksi liiketoimintaosaamista on jokaisen opiskelijan tutkinnossa alasta riippumatta.

Uutena avauksena Vaasan yliopisto aloittaa oman mentorointiohjelman, jossa alumnit toimivat mentoreina opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Haku ohjelmaan on maaliskuussa ja tavoitteena on alkuvaiheessa aloittaa kymmenellä mentori-aktori-parilla.

Varsinainen ohjelma käynnistyy kesän jälkeen.

– Tavoitteena on win-win-tilanne, jossa opiskelija saa työelämäkontakteja sekä oivalluksia työelämän edellytyksistä ja alumni uusia näkökulmia omaan työhönsä, Vainiomaa kertoo.

Yrittäjyys osana hyvää työelämää KOLUMNI KATJA RAJALA Monesti työelämästä puhuttaessa käydään kielteisesti sävyttynyttä keskustelua. Työtä ei ole tai sitä on tarjolla liikaa, on työuupumista, työpaikkakiusaamista, osaavan työvoiman puutetta, kohtaanto-ongelmaa ja yleistä resurssien niukkuutta. Kaikki vakavia ja oikeasti työelämään liittyviä haasteita.

Yrittäjyys tarjoaa osaltaan mahdollisuuden muokata oman näköistä työelämää. Olen toiminut yrittäjänä 26 vuoden ajan. Yritystoiminta on välillä vaihtunut ja huomaan olevanikin eräänlainen sarjayrittäjä. Oma näkökulmani työelämään on muokkaantunut vahvasti yrittäjyyden sävyttämänä. Vuosiin on mahtunut raskaita epäonnistumisen vaiheita, jolloin olen ajatellut, ettei koskaan enää, kunnes sitten taas kuitenkin. Sinnikkyys ja yritteliäisyys on ollut myös palkitsevaa ja olen saanut iloita onneksi myös onnistumisista.

Olen lisäksi toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan yrittäjien edunvalvonnan eri rooleissa. Tämä on avannut erinomaisen näköalapaikan eri toimialojen pk-yrityskenttään. Eri alojen yrittäjät ovat tulleet tutuiksi, ja kohtaamisissa keskusteltavaa löytyykin nopeasti, sillä yrittäjyys yhdistää. Yrittäjä ymmärtää toista yrittäjää ja voi jopa tuoda merkittävää vertaistukea yritystoiminnan pyörittämiseen ja työssä jaksamiseen.

meidän on kyettävä hahmottamaan kokonaisuuksia ja olemaan yhteistyökykyisiä. Itse olen valmistunut Vaasan yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi. Yrittäjänä olen hyötynyt opinnoista, sillä ne ovat tuoneet laajempaa yhteiskunnallista ymmärrystä siihen toimintaympäristöön, missä yritykset toimivat. Kuntayhteistyö, päätöksentekoprosessien ja lainsäädännön ymmärtäminen on yllättävän tärkeää monelle yrittäjälle.

Minua on kiehtonut yrittäjyyden olemuksen kokonaisuuden syvempi avaaminen ja se, miten yrittäjänä jaksetaan vuodesta toiseen pitkäjänteisesti yhdistäen elämän eri roolit. Kirjoitankin parhaillaan kirjaa aiheesta.

Yrittäjäkään ei ole suojassa työuupumukselta, tai muilta elämän kriiseiltä. Tällöin elämän kokonaisuus ja tasapaino eri roolien välillä, vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työelämä muuttuu ja uskon, että yrittäjyyden eri muodot tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä isommassa roolissa.

Yrittäjien keskustelut omaan työhön liittyen ovat sävyltään pääsääntöisesti positiivisia ja innostavia, vaikeuksista huolimatta. Keskustelun energia on käsin kosketeltavaa. Tätä samaa yrittäjille ominaista, ratkaisukeskeistä ja mahdollisuuksien siivittämää tulevaisuuden näkyä voisi laajentaa yleisemminkin työelämän keskusteluihin. Ei ole yhdentekevää millaisen työelämänkuvan maalaamme tuleville sukupolville.

Pääsääntöisesti pk-yrityksissä työssä viihdytään hyvin, ja omaan työhön liittyviin asioihin on mahdollisuus vaikuttaa. Työroolit ovat monipuolisia ja työ itsenäistä. Laaja-alainen osaaminen on eduksi, sillä

Kuva: KATJA LÖSÖNEN

Yhteiskuntamme haasteet vaikuttavat siihen, että pk-yrityksiltä odotetaan kasvua ja paljon kaivattuja työpaikkoja lisää. Tilastollisestihan uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin. Näille yrityksille työntekijän palkkaaminen on iso panostus ja hyvästä työntekijästä halutaan pitää kiinni.

Katja Rajala Yrittäjä, toimitusjohtaja, Innopop Oy Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja Vaasan yliopiston alumni

VOX CORDIS 1/2020

21

Kun elämä kuljettaa, oletko sinä kartturi?

Työn murros edellyttää jatkuvaa oppimista sekä avointa ja joustavaa koulutusta.

O

piskeluajoista on kulunut aikaa. Osa opiskeluajan ystävyyssuhteista kantaa edelleen, osan kanssa tiet ovat ehkä vieneet eri suuntiin.

Sama koskee opiskeluaikana karttunutta asiantuntijuutta ja osaamista.

Osalle aikanaan opituista ajatus- ja toimintamalleista on edelleen hyötyä työelämässä, toisille taas aiemmin hankittu osaaminen ei enää riitä.

Oletko jutellut vanhojen opiskelu- tai työkavereidesi kanssa muutoksista, mahdollisuuksia ja haasteista, joita työelämä on tuonut ja ehkä tuo tulevaisuudessa? Kuinka moni heistä opiskelee työn ohessa?

Jatkuvan oppimisen monet kasvot Tilanne, jossa oppiminen on jatkunut opiskeluajan jälkeen työn opettaessa, kollegoilta oppien tai osallistumalla

22

VOX CORDIS 1/2020

lyhyempiin koulutuksiin ja seminaareihin, lienee tuttua lähes jokaiselle. Se on hyvä esimerkki jatkuvasta oppimisesta.

Joillekin se tarkoittaa, että nykyistä osaamista pitää syventää eli opiskella omaa alaa vähän lisää ja pidemmälle.

Esimerkiksi jatkokouluttautua tai kehittää liiketoimintaa.

Toisaalta osa opitusta on saattanut muuttua tarpeettomaksi maailman muuttuessa ympärillä. Suurimman osan työssäkäyvistä on ehkä tarvinnut opetella uusia asioita tai asioiden tekemistä uudella tavalla, joko töissä tai palaten koulunpenkille.

Yhtä lailla vastavalmistunut saattaa ensimmäiseen työpaikkaansa mentyään havaita monia kursseja, joita olisi ehkä kannattanut opiskella oman alan ohella.

Esimerkiksi tekniikan alalla toimiva voi tarvita opintoja johtamisessa tai liiketaloudessa. Tai ehkä ekonomi haluaa lisää osaamista vaikka digitalisaatiosta tai energiatuotannosta. Näissä tapauksissa osaamista on täytynyt uudistaa

ja laajentaa, mikä on myös jatkuvaa oppimista.

Osaa meistä urapolku on saattanut kuljettaa alalle, jota ei opiskeluaikana voinut edes aavistaa tai jopa ammattiin, jota opiskeluaikana ei ole vielä ollut olemassakaan. Tällöin osaamisen syventäminen tai laajentaminen ei riitä, vaan täytyy siirtyä kokonaan toiselle osaamisalueelle. Silloin tarvitaan muuntokoulutusta, jossa parhaimmillaan voidaan hyödyntää aiemmin hankittua osaamista pohjana uudelle.

Oli niin tai näin, muutos haastaa meitä uudistamaan ja uudistumaan niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninä.

Vaasan yliopisto haluaa olla vahvasti mukana uudistamis- ja uudistumistyössä. Teemme yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa parhaamme, jotta tarjolla on parhaat edellytykset jatkuvaan oppimiseen.

Vaasan yliopisto vastaa jatkuvan oppimisen haasteeseen Jatkuva oppiminen on se osa elinikäistä oppimista, jonka kukin viettää työelämässä. Tällä hetkellä työssä olevasta väestöstä suuren osan on kouluttaudut-

tava uudelleen työelämän muuttuessa.

Kutakuinkin kaikki ovat miettineet, miten esimerkiksi digitalisaatio tai kestävä kehitys vaikuttavat omaan tekemiseen.

Ihannetilanteessa työssä olevien on mahdollista kehittää osaamistaan työn ohessa, oli kyse sitten syventämisestä, laajentamisesta, muuntamisesta tai päivittämisestä. Työn ohessa tapahtuva oppiminen tarvitsee tuekseen aikaan ja paikkaan sitomattomia oppimisratkaisuja, ja niitä haluamme Vaasan yliopistossa kehittää.

Koulutuksenjärjestäjien on uudistettava omia toimintatapojaan, jotta oman osaamisen kehittäminen työn ohessa olisi mahdollista.

Tällä hetkellä Vaasan yliopiston keskeisimpiä jatkuvan oppimisen kanavia työelämässä oleville ovat alumneille tarjottava mahdollisuus tulla maksutta täydentämään opintojaan valmistumisen jälkeen ja avoimen yliopiston tarjonta, jossa on mahdollista opiskella sekä yksittäisiä opintojaksoja että opintokokonaisuuksia. Avoimen yliopiston opinnoilla voi myös hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylää pitkin.

Erillisinä opintoina voi opiskella sellaisia opintoja, joita ei löydy avoimen yliopiston tarjonnasta. Maksullinen täydennyskoulutus, esimerkiksi yrityskohtaiset koulutukset, JOKA-koulutus ja MBA-koulutukset, tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen.

Vaasan yliopistossa järjestetään paljon muutakin jatkuvaa oppimista ja elinikäistä oppimista tukevaa toimintaa, kuten aktiviteetteja alumneille, julkisia tapahtumia ja seminaareja, yleisluentoja muun muassa senioreille, erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja koulutuksia sekä kesäkouluja.

Pelkkä rakenteellinen uudistuminen ei riitä. Jatkuva oppiminen vaatii myös omanlaista pedagogiikkaansa. Jotta osaamisen kehittäminen olisi työn ohessa mahdollista, on koulutuksen järjestäjän tiedettävä, mitä tarpeita asiantuntijoiden ja työssäkäyvien oppimiseen liittyy.

Jos ajattelet vaikka omaa oppimistasi, niin mitä, miten ja missä oppimista tapahtuu? Myös kouluttajan on osattava vastata tähän, jotta kaikki osaamisesi voidaan tehdä näkyväksi, ja sen päälle voidaan kehittää uutta osaamista.

Samoin pitää ratkaista, miten uuden oppiminen voidaan sitoa käytännön työhön, esimerkiksi sinun työhösi. On tärkeä, että oppimisen tulokset saadaan heti käyttöön.

Hyvä koulutuksenjärjestäjä ottaa huomioon mahdollisen työssä hankitun osaamisen, ja sisällyttää sen osaksi koulutusta. Parhaimmillaan osaamista voi hankkia omaan työhön ja aikatauluun parhaiten sopivalla tavalla.

Henna Hyytiä

koulutuspäällikkö, jatkuva oppiminen, Vaasan yliopisto Kuvassa Vaasan yliopiston jatkuvan oppimisen tiimi: Ivanka Capova, Sofia Niemelä ja Henna Hyytiä. Kirjoitus on julkaistu yliopiston jatkuvan oppimisen Osaamista tulevaisuuteen -blogissa.

Lue lisää yliopiston blogeja  blogs.univaasa.fi

VOX CORDIS 1/2018

23

Startupin idea lähti tutkimuksesta Ohjelmistoyhtiö Jakamo kehitti yritysten tuotantoketjujen optimointiin palvelun, jonka idea perustuu Vaasan yliopiston tutkimukseen.

Teksti MATTI REMES, kuvat MIKKO LEHTIMÄKI, ANSSI KUMPULA

K

eskeinen oivallus oli, että teollisuusyrityksen alihankkijasuhteissa operoi yleensä monta henkilöä. Tarvitaan hyvää ja avointa tiedonkulkua, jotta tuotantoketju on tehokas. Siksi tarkastelun kohteena tulee olla itse suhde, eikä vain sen toinen osapuoli.

Näin kuvailee startup-yritys Jakamon markkinointijohtaja Jarl Matti Anttila yrityksensä liikeideaa, joka pohjautuu Vaasan yliopiston professorin Jukka Vesalaisen tutkimuksiin.

Johtamisen yksikössä työskentelevä Vesalainen on perehtynyt liiketoimintasuhteisiin ja yritysten verkostoihin 1990-luvulta lähtien.

Anttila opiskeli Vaasassa kauppatieteitä ja työskenteli valmistumisensa jälkeen Vesalaisen tutkimusryhmässä. Yliopiston jälkeen hän konsultoi yrityksiä aluksi yksin, mutta päätti sitten perustaa samasta bisnesideasta innostuneiden kumppaneiden kanssa konsulttiyhtiö MDI:n.

– Ajatuksena oli kehittää tutkimuksessa käytettyä menetelmää ja kaupallistaa se yritysten tarpeisiin, Anttila kertoo.

Monta vuotta aikaansa edellä Pian alkoi hahmottua, että yritysten tuotantoketjujen optimointiin kannattaa kehittää verkkopalvelu. Tätä varten Jakamo irrotettiin omaksi yhtiökseen.

Vuonna 2012 julkaistussa palvelussa yritykset voivat luoda digitaalisen suhteen toistensa välille ja jakaa sen jälkeen päivittäistä tietoa keskenään. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät Vaasan energiaklusterista.

– Kyse on eräänlaisesta teollisuuden Facebookista, jonka kautta yritykset jakavat tietoa vaikkapa tilauksista, reklamaatioista ja muutospyynnöistä, Anttila kertoo.

Jakamo on kasvattanut asiakaskuntaansa tasaisesti. Iso virstanpylväs oli vuonna 2016 saatu vahva patentti Yhdysvalloissa.

– Halusimme tietää, onko vastaavalla logiikalle toimivia palveluja muilla. Ei ollut.

Jarl Matti Anttila

24

VOX CORDIS 1/2020 1/2019

Lentoon lähtö on vienyt aikansa, sillä Anttilan mukaan Jakamo on ollut monta vuotta aikaansa edellä. Perinteisiin malleihin juurtunutta toimialaa oli aluksi vaikea saada ymmärtämään, että yhteydet kumppaneihin voi hoitaa tehokkaamminkin.

– Vasta nyt yritykset alkavat olla valmiita uudenlaiseen ajattelumalliin.

Pilvipalvelujen käytöstä on tullut arkipäivää teollisuudessakin.

Lisäksi moni yritys on luopumassa yhteydenpitoon käytetyistä kankeista extranet-portaaleista.

– Tämä on hyvä sauma Jakamolle. Meillä on valmiiksi hiottu tuote ja jatkuvasti kasvava ekosysteemi.

Vahva suhde yliopistoon Jakamon ydinjoukon side Vaasan yliopistoon on vahva. Viidestä perustajajäsenestä Anttila ja Timo Rossi ovat valmistuneet sieltä kauppatieteiden maistereiksi. Tommi Ranta ja Jukka Vesalainen ovat puolestaan väitelleet kauppatieteiden tohtoreiksi Vaasassa.

Anssi Uitto on tehnyt yliopistossa jatko-opintoja.

– Jakamon vahvuuksiin kuuluu ydinjoukosta löytyvä monipuolinen osaaminen liiketoimintasuhteista, teollisuudesta ja ohjelmistoista, yrityksen yhtenä osakkaana ja hallituksen jäsenenä jatkava Vesalainen sanoo.

Anttila käy luennoimassa yliopistolla pari kertaa vuodessa. Hän haluaa näin osoittaa kiitollisuuttaan saamistaan opeista ja kertoa kokemuksistaan.

– Startup-yrittäjän uraa en kuitenkaan kenellekään tuputa, se on jokaisen oma valinta. Kerron rehellisesti, että tässä työssä menestyminen vaatii paljon sitkeyttä sekä halua ja kykyä oppia koko ajan uutta.

Hyvä tiimi ratkaisee menestyksen Keksintö voi syntyä yhdenkin ihmisen päässä, mutta innovaation jalostaminen kaupalliseksi menestykseksi edellyttää yleensä taitavaa ja toistensa osaamista täydentävää tiimiä.

Tätä mieltä on professori Jukka Vesalainen, jonka mukaan yrittäjyydessä on tapahtunut viime vuosina selkeä muutos.

– Etenkin innovatiivisissa startupeissa tiimityö on korvannut one-man-shown. Monelle riskirahoittajallekin osaava tiimi on vähintään yhtä tärkeä kuin liikeidea.

– Toki yritys tarvitsee asiaansa uskovia vahvoja tyyppejä.

Mutta kun heitä sattuu kimppaan useampia, onnistumisen mahdollisuus kasvaa huomattavasti.

Vesalaisen mielestä kauppatieteiden opiskelu Vaasan yliopistossa antaa innovatiivisuuteen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen hyvän teoreettisen pohjan. Lisäksi nykyisin korostetaan ilmiölähtöistä tutkimusta ja opetusta, mikä tarjoaa erinomaisen hautomoympäristön monialaisuutta edellyttäville innovaatioille.

– Tekniikan ja liiketalouden kohtaamisessa syntyy kaupallisesti hyödynnettäviä oivalluksia. Yrittäminen ja innovointi eivät ole kuitenkaan kaikkien lajeja, sillä ne vaativat tietynlaista kiinnostusta.

Asenne ja tahto ovat asioita, joita on vaikea opettaa.

Jukka Vesalainen

VOX CORDIS 1/2020

25

Maailmanperintöalue tarjoaa tutkittavaa Teksti: RIIKKA KALMI, kuvat: Vastavalo JANNE ULVINEN, Shutterstock

Vaasan edustalla sijaitseva Merenkurkun saaristo on ainoa luontokohde Unescon maailmanperintöalueiden luettelossa.

Se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Vaasan yliopisto on tutkinut esimerkiksi vastuullista matkailua, uusiutuvia energiaratkaisuja ja green care -liiketoimintaa sekä saariston lintuja Merenkurkussa.

26

VOX CORDIS 1/2020

Pisara meressä

Kuva Vaasan yliopisto

Mitä tehdä tyhjillään oleville rakennuksille Merenkurkun Mikkelinsaarilla, Moikipäässä, Rönnskärillä, Norsskärillä ja Valassaarilla?

Nämä Merivartioston ja luotsien käytössä aiemmin olleet rakennukset olivat olleet pitkään ilman lämmitystä ja kuuluivat nyt Metsähallitukselle. Pisara meressä -hankkeessa tutkittiin asiaa ja esitettiin arvioita kunnostusmahdollisuuksista, sähkön ja lämmön tarpeesta sekä esitettiin uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja.

Uusiutuvaa energiaa Maailmanperintö­ portissa Vaasan yliopisto teki yhdessä Muovan kanssa suunnitelman kestävään energiantuotantoon liittyvästä demonstraatioympä­ ristöstä Raippaluodon sillan kupeessa sijait­sevaan Maailmanperintöporttiin. De­­ mon­straatioympäristö tarjoaisi tietoa kansalaisille ja tulisi toimimaan uusiutuvan energian tutkimus-, sovellus- ja kokeiluympäristönä.

Sedimenttienergia varteenotettava energiamuoto Yliopisto on tutkinut Vaasan Suvilahden asuntomessualueella käytettävää sedimenttienergiaa. Tutkija Anne Mäkirannan mukaan sedimenttienergian käyttäminen talojen viilennykseen ja lämmitykseen ei ole aiheuttanut sedimentin lämpötilaan pysyvää laskua. Sedimenttienergia on periaatteessa varteenotettava energiamuoto kaikissa vesistöissä. Merenkurkun alueella merenpohjan kivisyys saattaa paikoittain rajoittaa putkiston asentamista.

Miten ilmaston­muutos ­vaikuttaa Merenkurkun ­energiaratkaisuihin?

Vaasan yliopiston jatko-opiskelija Nebiyu Girgibo tekee parhaillaan väitöstutkimusta, jossa selvitetään ilmastomuutoksen ja maan nousemisen vaikutuksia Merenkurkun alueen energiaratkaisuihin sekä näihin liittyviä riskejä.

Mistä johtuu saaristolintujen pesinnän alamäki?

Tutkija Jouni Kannonlahti tutki saaristolintujen pesimäkantojen kehitystä Merisorsa-hankkeessa. Hän on kerännyt maastohavaintojen ja lintujen rengastuksen avulla tietoa ja pyrkinyt löytämään syitä saaristo-

lintujen pesimäkantojen jyrkkään taantumiseen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kannonlahden mukaan havaittuja ongelmakohtia olivat muun muassa nisäkäspetojen ja merikotkien aiheuttaman saalistuksen kohdistuminen systemaattisesti pesimäikäisiin hautoviin naaraisiin, mikä vuosien saatossa vääristää sukupuolijakaumaa pahasti.

Kannonlahden mukaan haudontavaiheessa tuhoutuneet pesinnät tuhoavat kerralla koko poikueen, joten poikastuotto jää jo lähtökohtaisestikin huonolle tasolle. Variksien aiheuttama saalistus kohdistuu erityisesti vartioimattomiin munapesiin. ”Helppoa ruokaa”, kuten jätteenkäsittelyä ja turkistarhausta harjoittavilla paikkakunnilla harmaalokkien pesimätiheys on tavanomaista huomattavasti suurempi. Maastotöissä havaittiin myös laitonta pesien hävittämistä ja lintujen ampumista pesimäaikana. Sukeltavia vesilintuja jää myös erityisesti ulkosaaristossa sijaitsevien luotojen rantavesiin laskettuihin kalaverkkoihin. Pesimäajan sääoloilla on kuitenkin huomattavan suuri merkitys eikä sitä pysty hallitsemaan ihmisen toiminnalla. Hanke toteutettiin Merenkurkun alueella vuonna 2019 Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiön rahoittamana.

Vastuullista matkailubisnestä

Green care -tutkimusta Merenkurkussa

Unesco nimitti Merenkurkun maailman­ perintöalueeksi vuonna 2006. Yksi maailmanperintökohteiden maailmanlaajuinen haaste onkin se, miten hyödyntää maailmaperintöstatuksen mukanaan tuomat matkailulliset mahdollisuudet ja samalla suojella sekä ylläpitää alueen ainutlaatuista luontoa sekä sosio-kulttuurista historiaa.

Kaikki Merenkurkun yrittäjät näkevät ainutlaatuisen luontoympäristön ja sen säilymisen tärkeänä asiana. Taannoisen tutkimuksen mukaan vastuullinen liiketoiminta on kuitenkin monelle Merenkurkun matkailuyrittäjälle häilyvä käsite, ilmeni tutkija Petra Bergin tutkimuksessa.

Yliopisto on mukana useassa hankkeessa, jotka toimivat Merenkurkun alueella ja liittyvät luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuviin palveluihin. Esimerkiksi Luonnollista tukea elämään -hankkeessa kehitetään uusia luontoperusteisia Green Care -palvelumalleja Pohjanmaalle.

Kestävää kaupallistamista Vaasan yliopiston uudessa hankkeessa aiotaan tutkia maailmanperintökohteiden kestävää kaupallistamista ja tähän liittyviä arvojännitteitä. Tarkoitus on selvittää, millaisin konseptein ja mallein kestävää kaupallistamista on toteutettu eri kohteissa.

VOX CORDIS 1/2020

27

Suunnan määräät nyt sinä Kaupan alan suuret murrokset ovat siirtäneet vallan vähitellen valmistajilta kuluttajalle. Siksi myös ratkaisu kaupan kriisiin on asiakkaan ymmärtäminen.

Teksti NADIA PAAVOLA Kuvat YIT

28

VOX CORDIS 1/2020

A

lussa oli tuote. Tuote oli niin tarpeellinen, että sitä ei tarvinnut juuri markkinoida. Se meni kaupaksi muutenkin. Vähitellen tuotteita tuli lisää. Entistä parempia ja houkuttelevampia, entistä enemmän valikoimaa. Entistä halvemmalla.

Ajan oloon valta siirtyi tuotteiden valmistajalta vähittäiskaupalle, joka määritteli, mistä tuotteita saa ja mihin hintaan. Siitäkin on jo kauan. Nyt valta on kuluttajalla, siis sinulla ja minulla. Jakeluverkostot ovat muuttuneet ja laajentuneet, ja pystymme tilaamaan tuotteita mistä päin maailmaa haluamme.

– Tämä tilanne nähtiin ennalta jo vuonna 2000, sanoo markkinoinnin tutkija ja opettaja Ari Huuhka Vaasan yliopistosta.

Huuhkan mukaan teknologinen kehitys tiedettiin jo 20 vuotta sitten, mutta sen vaikutusten laajuutta ei osattu aavistaa.

Ole läsnä Käytännössä kaupan alan murros näkyy kuluttajille kahtena suurena kehityskaarena.

Ensimmäinen on digitaalisuus ja verkkokaupan kasvu, joiden vuoksi markkinointikanavat ovat monimuotoistuneet.

Tuotteen voi tilata verkosta, mutta yhtä hyvin sitä voi tarkastella verkossa, tehdä hintavertailua ja mennä sitten ostamaan tuotteen kivijalkakaupasta. Tai halutessaan voi käydä myymälässä hypistelemässä ja sovittamassa tuotetta ja sitten tilata sen verkosta.

– Tämä merkitsee sitä, että kuluttajalla on monta kosketuspistettä myyjään ja tuotteeseen. Nuo kaikki kerrat ovat myös mahdollisia hetkiä, jolloin kuluttajan kanssa voi kommunikoida, Ari Huuhka huomauttaa.

Tilannekohtaisuuden merkitys korostuu. Siksi asiakas on huomioitava myös muulloin kuin itse kaupanteon hetkellä.

Tämä merkitsee entistä enemmän asettumista asiakkaan asemaan.

– On ymmärrettävä, millaisissa tilanteissa ostopäätös tehdään ja millaisia arvoja siihen liittyy. Enää ei voi ajatella myyntiä yrityksen näkökulmasta, vaan on oltava 360 asteen näkymä asiakkaaseen.

Kehity ja sopeudu Toinen suuri muutos on vähittäiskaupan keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin. Tämä kehitys alkoi jo 1980-luvulla, kertoo emeritusprofessori Martti Laaksonen.

– Esimerkiksi Vaasassa oli vielä 70-luvulla runsaasti kortteli­ kauppoja ja kaupunginosien pieniä kauppoja, jotka vähitellen ketjuuntuivat. Sitten 80-luvulla perustettiin yhtäkkiä monta kauppaketjujen suuryksikköä, joille pienet eivät voineet mitään.

90-luvulla kehitys jatkui siten, että vastavoimana suuryksiköitymiselle perustettiin kauppakeskuksia houkuttelemaan ihmisiä saman katon alle pieniin erikoisliikkeisiin.

Seuraava askel oli vähittäiskauppojen suuryksikköjen siirtyminen keskustan ulkopuolelle eli niin sanotut peltomarketit.

Vaasassa niitä rakennettiin Kivihakaan, jonka kasvu jatkui vielä 2010-luvullakin.

– Kaupungin keskusta oli jäänyt tässä muutoksessa hieman tuuliajolle ja syntynyttä tilannetta pohjoismaiset erikoiskau-

Gallup MITEN KAUPAN ALALLA SELVIÄÄ VOITTAJANA?

Kysyimme alan ammattilaisilta, miten heidän mielestään tulisi vastata kaupan alan murroksen haasteisiin.

Toivo Sukari Liikemies

”On oltava jatkuvasti ajan hermolla, muuten on äkkiä entinen yrittäjä. Tällä hetkellä kohdemarkkinointi on erityisen tärkeää, ja siinä sosiaalinen media on hyvä kanava. Ei pidä myöskään kuvitella olevansa niin älykäs ja viisas, että tietää itse kaiken.

Kannattaa kuunnella muitakin ja seurata alan tutkimusta. Myös rohkeutta tarvitaan.

Itse olen luonteeltani, joten suurin palkinto on, kun uskaltaa ja sitten pärjää.”

Margit Koitto Wasafloristin yrittäjä

”Oman alani haasteena on se, että erilaisia ja eritasoisia kukkamyyntipisteitä on koko ajan enemmän.

Pärjäämme kilpailussa tarjoamalla kauneutta, laatua, ammattitaitoa ja asiantuntevaa palvelua. Uskon, että sillä tavalla kivijalkakukkakaupat kukkivat ja kasvavat jatkossakin. Kukkakaupassa käyminen on kuitenkin elämys kaikille aisteille.”

Kim Biskop Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja, Vaasan yliopiston alumni:

”On entistä tärkeämpää kehittyä. Teknologisen murroksen myötä vastassamme ovat myös globaalit toimijat, eli enää ei riitä, että pärjäämme piirikunnallisissa kisoissa.

Meillä on myös oltava samantasoista huippuosaamista kuin globaaleilla kilpailijoillamme. Siksi tutkimuksen ja kehittämisen on oltava hanskassa. Nuorten käsitykset työstä ovat muuttuneet, ja myös tämä haastaa meidät. Työssä on oltava vetovoimaa ja pitovoimaa.”

VOX CORDIS 1/2020

29

Lokakuussa Helsingin Pasilaan avattu Mall of Tripla tarjoaa ostosten lisäksi elämys- ja viihtymispalveluja.

pan ketjut käyttivät hyväkseen. Lopulta käynnissä on suurten kaupan yksiköiden kilpailun kiristyminen, erikoismyymäläketjujen kilpailu ja alueiden välinen kilpailu asiakkaista.

Keskiöön nousee kolmas kaupan alan suuri murroslinja, työn ja osaamisen muuttuminen. Enää yrittäjän ei kannata tehdä jakoa verkkokauppaan ja kivijalkamyymälöihin, vaan ottaa ketterästi käyttöön uusia tapoja tavoittaa asiakas.

– Pienenkin yksikön kannattaa ottaa verkkokauppa tukemaan myyntiä, ja palveluketjun tulee olla alusta loppuun kunnossa. Vaikka verkosta ei tulisi suoria ostoja, siellä voi tutustua liikkeen tarjontaan ja tukea sen myyntiä.

Tarjoa elämys Samalla kun kauppa on pirstaloitunut ja siirtynyt yhä enemmän verkkoon, kaupunkien keskustojen ja kauppakeskusten merkitys ostospaikkoina on muuttunut.

Sen sijaan että menisimme niihin ostamaan tavaroita, haemme niistä entistä useammin elämyksiä ja palveluita.

– Euroopanlaajuisesti on arvioitu, että vuonna 2025 yli puolet kaupan myymälätilasta olisi varattu tuotteiden esillepanon

30

VOX CORDIS 1/2020

sijasta elämyksellisyydelle ja viihteelle. Kokemukset, viihtyminen ja arkeen kiinnittyvät käyttäytymismallit ovat tärkeitä niin kaupan alalla kuin kaupunkisuunnittelussakin, Ari Huuhka toteaa.

Elämyshakuisuus on jo huomattu uusissa kauppakeskuksissa. Esimerkiksi Helsingin Pasilaan syksyllä avattu Mall of Tripla ja Seinäjoelle marraskuussa valmistunut Ideapark haluavat profiloitua nimenomaan viihtymisen paikkoina, vaikka niissä on myös runsaasti perinteisiä kauppoja.

– Parhaimmillaan samaa myymälätilaa voi käyttää moneen eri tarkoitukseen, ja ostoskeskuksissa voi olla muutakin kuin myymälöitä. Jos siellä on vaikka HopLopin kiipeilyseinä tai PowerParkin osasto, perheet voivat tulla sinne koko päiväksi viettämään aikaa.

Mahdollisuuksia siis on, kunhan niihin tartutaan. Markkinoinnin tutkijoiden neuvo on kääntää huomio asiakkaan ymmärtämiseen.

– Asiakas on edelleen se sama: tiettyjä tarpeita ja arvoja ilmentävä sosiaalinen kokonaisuus.

Kirjakattaus

Tupla-annos kansainvälistä bisnestä

Kompleksisuus haastaa johtajat

14 oivaltavaa käskyä väkimäärän muutoksiin

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Jorma Larimo on toimittanut yhdessä Aalborgin yliopiston professoreiden Marin A. Marinovin ja Svetla T. Marinovan sekä tutkija Tiina Leposkyn kanssa kaksi kirjaa kansainvälisestä liiketoiminnasta kehittyvillä markkinoilla. Kirjat on julkaissut kansainvälinen tiedekustantaja Palgrave Macmillan (Jufo 3).

– Kirjassa tarkastellaan ajankohtaisia tutkimusaiheita kuten kestävää kehitystä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kehittyvien markkinoiden ympäristössä. Kirjan ensimmäinen osa keskittyy Kiinaan ja toinen Itä-Eurooppaan ja Afrikkaan, kertoo professori Larimo.

Ennakoimattomuus, suuret kokonaisuudet ja pirulliset ongelmat haastavat nykyjohtajat. Millä tavoin kompleksisuusajattelu esimerkiksi auttaa sote-uudistuksen suunnittelussa? Entä voiko työelämän kompleksisuutta hallita?

Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen ja dosentti, yliopistonlehtori Harri Raisio ovat toimittaneet kirjan Johtaminen kompleksisessa maailmassa.

Viisautta pirullis­ ten ongelmien kohtaamiseen. Maaliskuussa julkaistu kirja esittelee kompleksisuusajattelua – sen teoriaa ja suomalaisia käytännön esimerkkejä soveltamisesta. Kirjassa on niin tutkijoiden kirjoituksia kuin tunnettujen johtajien kokemuksia johtamisesta kompleksisuuden keskellä.

Miten hoitaa henkilöstövahvuuden muutos­ tilanteet eli irtisanomiset, siirrot ja yhdistymiset kunnialla? Yrityksiä ja kuntaorganisaatioita tutkineen, monitieteisen HELLO-hankkeen tulokset viittaavat siihen, että henkilöstövahvuuden muutoksia hoidetaan usein hajanaisesti ja huonosti.

Vaasan yliopiston uusi julkaisu Ikkunoita henkilöstövahvuuden muutokseen kertoo tutkimushankkeen tuloksista ja listaa 14 käskyä henkilöstövahvuuden muutoksen johtamiseen. Kirja kehottaa ennakoinnin ja suunnittelun lisäksi esimerkiksi antamaan muutokselle aikaa, osallistamaan väkeä, panostamaan viestintään, huolehtimaan esimiehistä sekä antamaan tilaa tunteille ja reaktioille.

Vartiainen, Pirkko & Harri Raisio (2020) Johtaminen kompleksisessa maailmassa – Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen.

Gaudeamus.

Anu Hakonen, Riitta Viitala & Liisa Kääntä (toim. 2020). Ikkunoita henkilöstövahvuuden muutokseen. Vaasan yliopiston raportteja, 15. Vaasan yliopisto. URN: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-476-902-0

Marinov, M.A., Marinova, S.T., Larimo, J.A., Leposky, T. (Eds.) (2020) International Business and Emerging Economy Firms, Volume I https://doi.org/10.1007/978-3-030-24482-8 Volume II https://doi.org/10.1007/978-3-030-27285-2

Alumni!

Meiltä on valmistunut jo yli 10 000 opiskelijaa!

Haluamme tietää mitä juuri sinulle kuuluu, sinun urastasi ja sen kehityksestä.

Yliopistomme on edelleen käytettävissäsi, jos haluat syventää osaamistasi, tarvitset harjoittelijan tai työntekijän, tai haluat mukaan eri hankkeisiin.

Liittyminen alumniksi on helppoa, eikä se maksa mitään.

Liity nyt – ja ollaan yhteyksissä!

univaasa.fi/alumnit ” Voit lähteä Vaasasta, mutta yliopisto ei lähde sinusta.”

VOX CORDIS 1/2020

31

Kolme kulmaa kiertotalouteen Tutkimuksella ja innovaatioilla on iso merkitys matkalla kiertotalouteen.

Teksti RIIKKA KALMI, kuvitus STUDIO ANDREI

K

ulutus ja tuotanto perustuvat nykyisin paljolti uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Tällä on ikäviä sivuvaikutuksia. Aasian kaupungeissa ahdistaa henkeä, maailman meret täyttyvät muoviroskalla.

Kiertotalous tuo ratkaisuja luonnonvarojen liialliseen kulutukseen, jätteisiin ja saasteeseen. Kaatopaikalle ei päädy enää mitään, vaan tuotteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti niin, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa.

Kiertotalous tarkoittaa niin kuluttajille kuin yrityksillekin toimintatapojen muuttamista – kertakäyttötaloudesta on siirryttävä nykyistä niukempaan luonnonvarojen kuluttamiseen. Samalla

32

VOX CORDIS 1/2020

kiertotalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia eri toimialojen yrityksille, niin suurille kuin pienille.

Kiertotalous vaatii laajentuakseen tukea, toimia ja uutta sääntelyä poliittisilta päättäjiltä. Euroopan unionin komission on määrä julkaista uusi kiertotalouden toimintaohjelma tänä keväänä.

Myös Suomi haluaa olla edelläkävijä ja mallimaa kiertotaloudessa. Suomeen ollaankin parhaillaan laatimassa strategista kiertotalouden edistämisohjelmaa tavoitteineen, mittareineen ja toimineen.

Hallituksen mukaan tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan uuden talouden perusta.

Tutkimuksella ja innovaatioilla on iso merkitys tässä muutoksessa ja kiertotalousratkaisujen kehittämisessä. Vaasan yliopistossa tehdään kiertotalouden

tutkimusta monitieteisesti ja ilmiölähtöisesti. Yliopiston tutkimus liittyy esimerkiksi ruokahävikkiin, kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja jakamistalouteen, kiertotalouden paluulogistiikkaan ja pienten kiertojen hallintaan digitalisaation avulla sekä pelillisiin energia- ja kiertotalousratkaisuihin.

Yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia tarvitaan mukaan kiertotalouden verkostoihin. Esimerkiksi Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC on ryhtynyt rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä Westenergyn ja alan muiden toimijoiden kanssa.

Kysyimme yliopistomme tutkijoilta kolme erilaista näkökulmaa liittyen kiertotalouteen.

Karita Luokkanen-Rabetino

Erwan Mouazan

Bening Mayanti

Projektivastaava, vebic

Tutkija, markkinointi

projektitutkija vebic, tuotantotalous

Monimerkityksinen kiertotalous

Hyvä malli luo arvoa kaikille

Kiertotaloutta paluu­ logistiikan avulla

Kiertotaloudesta ja sen mahdollisuuksista luoda talouskasvua ympäristöystävällisesti ja luonnonvaroja säästäen on keskusteltu runsaasti viime vuosina. Suuresta huomiosta huolimatta kiertotalousratkaisut eivät ole yleistyneet monellakaan toimialalla, ja keskustelu on saanut osakseen myös kriittisiä sävyjä. Yksi syy tähän voi löytyä kiertotalouden monimerkityksisyydestä.

Kiertotalous on nykyään kaikkien suuryritysten ja hallitusten asialistan kärjessä. Silti hiljattain julkaistu Circularity Gap Report 2020 toteaa, että maailmantalouden kulutus ylitti jopa 100 miljardia tonnia raaka-ainetta vuodessa. Maailmantaloudesta vain 8,6 prosenttia onkin kiertotaloutta. Tämän vuoksi on kiire löytää konkreettisia ratkaisuja ekologisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen toimintaympäristön kehittämiseen koko ihmiskunnalle.

Tuotteen matka ei pääty kuluttajan käsiin.

Kiertotaloudessa materiaaleja tulisi käyttää jatkuvasti, joten hävitettävien tuotteiden matka on tärkeä. Tätä matkaa voidaan kutsua paluulogistiikaksi. Se on avainasemassa, kun pyritään saamaan hyöty irti käytöstä poistetuista tuotteista. Paluulogistiikka alkaa roskakatoksesi jäteastiasta tai kierrätysasemilta, minkä jälkeen seuraa keräys, lajittelu ja käsittely.

Materiaalikiertoja sulkevat kiertotalousmallit voivat tarjota lupaavia keinoja kiertotalouskuilun kaventamiseen. Uudet liiketoimintamallit eroavat toisistaan: osa keskittyy käytettävien raaka-aineiden lähteeseen ja etenkin kierrätettyihin tai uusiutuviin materiaaleihin, toiset kehittävät tuotteiden elinkaarta pidentäviä palveluita, kun taas osa tarjoaa mullistavia ratkaisuja myymällä tuotteita palveluina.

Päätöksentekijöiden tulee tehdä politiikkaa, joka tukee paluulogistiikkaa. Esimerkkinä on pakollinen paluulogistiikan järjestelmä eli laajennettu tuottajan vastuu. Sen mukaan tuottajien on huolehdittava käytöstä poistetuista tuotteistaan.

Kiertotalous on niin ilmiönä kuin käsitteenä laaja ja moninainen: sille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää ja se tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita. Tämä voi osaltaan hidastaa kiertotalousratkaisujen yleistymistä, koska kiertotaloudesta puhutaan liian yleisellä tai epätarkalla tavalla ja koska se liitetään kapea-alaisesti vain yhteen tai muutamaan kiertotalouden osa-alueeseen, kuten kierrätykseen.

Esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa kiertotalous tarkoittaa arvoketjun ja tuotteen elinkaaren läpileikkaavia, energia- ja materiaalitehokkuutta korostavia ratkaisuja. Tällöin kiertotalousperiaatteet huomioidaan aina tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista alkaen ja lopuksi ratkaistaan, mitä käytetyille materialeille tapahtuu tuotteen tullessa elinkaarensa loppuun. Kuluttajille kiertotalous tarkoittaa muun muassa vastuullisia ostopäätöksiä, kuluttamistapoja ja kierrätystä.

Jätteenjalostuksessa kiertotalous puolestaan tarkoittaa vaarallisten ja kierrätyskelvottomien materiaalivirtojen hyödyntämistä energiantuotannossa sekä prosessin tuotoksina syntyvien materiaalien ohjaamista jatkojalostukseen ja käytettäväksi uudelleen.

Ehkäpä kiertotalouskäsite on syystäkin monimerkityksinen. Tärkeää on valjastaa se kokonaisvaltaiseksi systeemitason ymmärrykseksi, missä valmistus, kulutus ja jätteiden jalostaminen muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Vaikka erottavia tekijöitä on paljon, menestyksekkäitä kiertotalouden liiketoimintamalleja yhdistää se, että luotu arvo hyödyttää yrityksen lisäksi ympäristöä, asiakkaita ja koko yhteiskuntaa.

Tutkimuksen ja käytännön kannalta tärkein haaste on tunnistaa menestykseen johtavat olosuhteet. Asiakkaita tulisi ensinnäkin kohdella tärkeimpänä sidosryhmänä arvonluontiprosessissa. Loppukäyttäjiltä odotetaan aiempaa aktiivisempaa roolia. Tulisi kehittää älykkäitä kannustimia, jotta he korjaisivat, käyttäisivät uudelleen, jakaisivat tai palauttaisivat tuotteet alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkeen.

Verkostoituminen voi tuoda arvonluontiin uusia mahdollisuuksia. Eri sektorien yritykset voivat suunnitella yhdessä toisiaan täydentäviä ratkaisuja, jotka lopulta auttavat sulkemaan materiaalikierron.

Suomessa tuottajat voivat huolehtia paluulogistiikastaan liittymällä tuotteet keräävän tuottajayhteisön jäseniksi tai perustamalla uuden. Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistajien, jotka myyvät tuotteita kuluttajille, on jo lainkin mukaan liityttävä tuottajayhteisöön. Tuottajille jää vain taloudellinen vastuu.

Käytäntö ei kuitenkaan kannusta ympäristöystävälliseen suunnitteluun.

Digitalisoituminen voi yhdistää kaikki paluulogistiikkaan osallistuvat tahot. Se tarjoaa keskitetyn alustan, joka lisää läpinäkyvyyttä ja oikea-aikaista tiedonkulkua. Tehokkuus ja päätöksenteko voivat parantua.

Kuluttajina me voimme perehtyä alueemme jätteenlajittelujärjestelmään. Meidän kannattaa myös pitää silmämme auki, kun vaadimme kestävän kehityksen mukaisia toimia.

Esimerkiksi käytettyjen renkaiden uudelleenpinnoittaminen on kyllä kestävämpää. Ei ole kuitenkaan viisasta vaatia sokeasti, että kaikki käytetyt renkaat pinnoitetaan uudelleen ottamatta huomioon turvallisuutta. Kannattaa pitää mielessä kokonaiskuva: kiertotalous ei ole ratkaisu, joka pystyisi yksinään ratkaisemaan kaikki ympäristöongelmat.

VOX CORDIS 1/2020

33

Verkostoitumisen taitaja viihtyy Vaasassa Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi taitaa verkostoitumisen ja sparraa myös muita tieteentekijöitä viestimään ja luomaan suhteita potentiaalisiin kumppaneihin.

Teksti MATTI REMES Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

34

VOX CORDIS 1/2020

Poliittiseen viestintään erikoistuneen dosentin ja tunnetun tv-kommentaattorin valinta Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtoon saattoi tulla joillekin yllätyksenä. Tehtävään valitulle Mari K. Niemelle uusi pesti oli kuitenkin luonnollinen jatke hänen monipuolisella työurallaan.

– Urallani on ollut aiemminkin tällaisia isoja siirtymiä.

Toden totta. Alun perin vaatetusartenomiksi valmistunut Niemi aloitti työuransa H&M:ssä ja eteni siellä tuotepäälliköksi kansainväliseen tehtävään pääkonttorille. Akateemiselle uralle hän lähti ”vasta” 27-vuotiaana, kun hän aloitti poliittisen historian opinnot Turun yliopistossa.

Tieteellinen koti löytyi nopeasti Eduskuntatutkimuksen keskuksesta, jossa Niemi pääsi tekemään runsaan kymmenen vuoden ajan monipuolista yhteiskunnallista tutkimusta. Sanavalmiista tutkijasta tuli myös politiikan näkyvä kommentaattori mediassa.

– Yhteiskuntatieteellinen ja monialainen työ antoi hyvin ymmärrystä poliittiseen päätöksentekoon ja erilaisiin sidosryhmiin.

Vaasa veti pisimmän korren Niemen väitöskirja vuodelta 2014 käsitteli puoluejohtajuutta. Turun jälkeen hän jatkoi uraansa vierailevana tutkijana Strathclyden yliopistossa Skotlannissa ja edelleen Göteborgin ja Valencian yliopistoissa.

Useiden tutkimushankkeiden ja viiden ulkomaanvuoden jälkeen Niemestä alkoi tuntua, että oman kehittymisen kannalta käänne uralla olisi jälleen paikallaan.

Vuosien varrella syntyneiden verkostojen kautta hän kartoitti eri vaihtoehtoja ja päätti lopulta hakea InnoLabin johtajan paikkaa.

Niemi ei ole katunut valintaansa.

– Olen viihtynyt Vaasassa mainiosti.

Työ on todella mielenkiintoista. Sidosryhmät ovat ottaneet InnoLabin hyvin vastaan, ja monitieteinen yhteistyö

yliopiston sisällä on käynnistynyt vilkkaana.

Niemi on ollut myös vaikuttunut yliopiston hyvästä yhteistyösuhteesta yritysmaailmaan. Samalla pidetään kuitenkin tiukasti kiinni laadukkaasta ja riippumattomasta tutkimuksesta.

Linkki muuhun yhteiskuntaan InnoLabin toiminta perustuu ilmiölähtöisyyteen ja monitieteiseen tutkimukseen.

Keskeisiä tutkimuskohteita ovat avoimet innovaatiot, käyttäjäinnovaatiot, yrittäjyys ja julkisen sektorin uudistaminen.

Oleellista Niemen mielestä on, että tutkimusalustat ovat linkkejä muuhun yhteiskuntaan, yrityksiin ja julkiseen sektoriin – ja päinvastoin.

Niemi on luonut aktiivisesti uusia suhteita yrityskenttään startup-yrityksistä Vaasan seudun energiaklusteriin. Myös vanhoista verkostoista on paljon hyötyä, kun tutkimusalustalle haetaan tasokkaita tutkijoita ja rahoitusta. Meneillään olevan kuuden tutkimushankkeen rahoittajina on ministeriöitä, järjestöjä ja säätiöitä.

Osa yliopiston rekrytoinneista on vielä tekemättä. Niemi arvioi, että tämän vuoden lopussa InnoLabiin kiinnittynyttä tutkimusta tekee kahdeksan tenure track- tutkijaa, ja lisäksi alustalla toimii muutamia post doc –tutkijoita sekä joukko muita tutkimushankkeissa työskenteleviä ihmisiä.

– Tutkimusalustan johtajana autan hankkeiden suunnittelussa, rahoituksen hakemisessa ja suhteiden luomisessa.

Siinä sivussa teen myös omaa tutkimusta.

Yliopisto on haluttu kumppani Niemi toivoo, että rekrytoitavat tuovat mukanaan omat verkostonsa, joita kaikki voivat hyödyntää. Hän myös kannustaa tutkijoita kehittämään verkostojaan entistä laajemmiksi.

– Tutkijan aktiivisuus ei ole tuputtamista. Monilla tahoilla on aito tarve saada yliopistossa tuotettua tietoa.

Niemen mukaan akateemisessa maailmassa ei aina hahmoteta, kuinka

haluttu kumppani yliopisto on uusia asioita hakeville tahoille.

– Ajassa kiinni oleva tutkimus ja koulutus hyödyttää akateemisen yhteisön ohella myös yritysten innovoinnissa ja julkisen sektorin uudistumisessa.

Niemi korostaa verkostoitumisen järjestelmällisyyttä. Tutkijan kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti yhteyttä ja hakeutua tilaisuuksiin, joissa pääsee keskustelemaan potentiaalisten kumppaneiden kanssa.

Niemi painottaa molemminpuolista hyötyä. Yhteyksien luominen yrityksiin, julkiseen sektoriin ja muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin avaa ovia ulkopuoliseen rahoitukseen. Toisaalta se avaa ovia tutkimusta hyödyttävän tiedon lähteille.

– Politiikan tutkijana huomasin, että vuorovaikutuksesta puolueiden, niiden kannattajien ja median kanssa on paljon hyötyä. Näiden keskustelujen ansiosta omista tutkimuskysymyksistä tuli paljon relevantimpia.

Tiede tutuksi Tieteentekijöiden liitto valitsi vuonna 2015 Niemen vuoden tieteentekijäksi, joka omalla toiminnallaan edistää ja tekee tunnetuksi tiedettä sen monissa eri muodoissa.

Hän kannustaa muitakin tekemään samoin. InnoLabissa onkin järjestetty kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa tutkijat saavat vinkkejä median kohtaamiseen ja tiedeviestintään laajemminkin.

– Toivottavasti tällaiset sparraukset madaltavat osaltaan kynnystä julkisuuden suhteen.

Niemen mukaan medianäkyvyys auttaa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa, mutta se voi myös tuoda asiantuntijatehtäviä, kun yritykset, lainsäätäjä ja muut yhteiskunnalliset toimijat tarvitsevat tutkijan tuottamaa tietoa.

– Tällainen kiinnostus motivoi. Jokainen tutkija haluaa, että hänen työtään hyödynnetään ja siteerataan.

Tutkimusalustat ovat linkkejä ” muuhun yhteiskuntaan, yrityksiin ja

julkiseen sektoriin – ja päinvastoin.”

VOX CORDIS 1/2020

35

Suosittua sijoitusta pidetään usein myös vastuullisena Teksti: RIIKKA KALMI

Piensijoittajat pitävät sijoitusten eettisyyttä ja vastuullisuutta tärkeinä. Eettisyyden määrittely ei kuitenkaan ole sijoittajille helppoa, käy ilmi soveltavan filosofian professori Tommi Lehtosen tutkimuksesta.

– Sijoittajat pitävät eettisinä sijoituksia, jotka ovat muutenkin suosittuja sijoituskohteita, Lehtonen kertoo.

Suomen Osakesäästäjien jäsenistölle tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vastaajien kymmenen suosituimman sijoituskohteen lista oli hyvin samanlainen kuin eettisinä ja vastuullisina pidettyjen sijoitusten.

– Molemmilta listoilta löytyi kuusi samaa yritystä: Nordea, Nokia, Fortum, UPM, Kone ja Neste.

Lehtonen tulkitseekin tämän niin, että sijoittajat tulkitsevat omia sijoituspäätöksiään niin, että ne sopivat yhteen heidän eettisten ja yhteiskunnallisten asenteidensa kanssa.

Kuuden edellä mainitun yrityksen lisäksi vastuullisimpina pidettyjen sijoituskohteiden joukossa olivat myös kestävän kehityksen yritystoimintaa kehittävä Loudspring, Wärtsilä, Metsä Group, Ilmasto- ja ympäristörahasto sekä Koneen kanssa jaetulla kymmenennellä sijalla Kesko.

Kaksitoista prosenttia tutkimuksen vastaajista kertoi omistavansa eettisiä sijoituksia. Eettisinä pidettiin yrityksiä, jotka toimivat uusiutuvan energian, ilmas-

36

VOX CORDIS 1/2020

tomuutoksen hillitsemisen, luonnonvarojen järkevän käytön, ruokahävikin estämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloilla.

Eettisesti kyseenalaisina pidettiin etenkin ase- ja tupakkateollisuutta. Myös öljyteollisuutta, turkiksia, huumeita, lääkeyhtiöitä, pikavippifirmoja, perintäalaa, uhkapelejä ja lentoteollisuutta pidettiin ongelmallisina.

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että yrityksen eettisyyden määrittely ei ole aina yksinkertaista tai ongelmatonta sijoittajille. Eettisinä pidettyjen sijoitusten joukossa oli myös sellaisia yrityksiä, jotka ovat esiintyneet uutisissa kielteisessä valossa.

Lehtosen tekemään tutkimukseen liittyi asennekysely ja täydentäviä haastatteluja. Kysely toteutettiin loppuvuonna 2018. Vastauksia saatiin 1355, mikä on lähes viisi prosenttia Suomen Osakesäästäjien jäsenistöstä. Yli tuhat vastaajaa luonnehti omin sanoin omaa sijoittamistapaansa. Vastaajat olivat eri puolelta Suomea, 29 prosenttia pääkaupunkiseudulta. Vastaajilla oli paljon sijoittajakokemusta, liki puolet vastaajista oli sijoittanut yli 20 vuoden ajan. Valtaosa vastaajista oli miehiä. Tutkimustulosten mukaan miesten ja naisten vastaukset eivät kuitenkaan juuri eronneet toisistaan, myöskään koulutustausta ei tuonut isoja eroja vastauksiin.

”Yhteiskunnallinen keskustelu rikastuttaa tutkimusta” Teksti ja kuva: RIIKKA KALMI

un

iv aa

sa .fi

/a vo i

n

Soveltavan filosofian professorin Tommi Lehtosen mukaan yhteiskunnallinen keskustelu rikastuttaa tutkijan roolia ja itse tutkimusta.

– Tutkimusaiheiden sisäinen kiinnostavuus on tutkijan työn ruisleipä, mutta on erittäin hienoa ja arvokasta, jos keskustelun keinoin voi tutkijana vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin ja ajattelutapoihin, sanoo Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijänä palkittu Lehtonen.

Lehtonen kertoo julkaisseensa lähes kaikista viime vuosien tutkimusideoistaan ensin blogikirjoituksen. Hän käsittelee Ajatusyhteys-blogissaan käytännön kysymyksiä filosofista näkökulmista, mukana on johtamisen etiikkaa, vastuullista sijoittamista ja kulttuurien kohtaamista.

–Se, että jo ideointivaiheessa kirjoittaa todellisille lukijoille, kehittää omaakin ajattelua ja ymmärrystä. Blogin kautta olen tavoittanut merkittävästi laajemman lukijakunnan kuin tutkimusartikkeleilla, ja olen löytänyt oman ääneni.

Lehtosen mukaan demokraattisissa yhteiskunnissa on tärkeää, että tutkimuksen tekemisen ja tulosten merkitystä avataan kaikelle kansalle.

– Se on tärkeää myös poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon sekä päätösten kriittisen arvioinnin kannalta. Siksi tarvitaan tieteen yleistajuistamista.

Lehtonen sai yliopiston Vuoden tiedeviestijä -palkinnon kiitoksena ansiokkaasta tieteen yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän lisäksi yliopisto jakoi kunniamaininnan onnistuneesta tiedeviestinnästä. Sen sai sosiaali- ja terveyshallintotieteen yliopistonlehtori, dosentti Harri Raisio, joka on perustanut yhdessä julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan kanssa Keskusteluja kompleksisuusajattelusta -podcastin.

Avoin yliopisto

Mahdollisuus oppia uutta Voit opiskella  iltaisin ja viikonloppuisin  verkossa  halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

VOX CORDIS 1/2020

37

Pelipäivä joka päivä – pelillistäminen helpottaa arjen ruokaostoksia Teksti TIIA ALKKIOMÄKI kuva SHUTTERSTOCK

Miten helppoa olisikaan, jos skannaamalla QR-tai viivakoodin selviäisi pakkauksen sisällön ainesosat ja mahdolliset allergeenit ilmoittaisivat heti olemassaolostaan. Hymynaamat ja liikennevalot selvittäisivät puolestasi tuotteen sopivuuden ruokavalioosi, hiilijalanjäljen tai tuotannon eettisyyden. Aikaa ei menisi pienten pakkausmerkintöjen tihrustamiseen eikä perheen pikkuväki pitkästyisi ruokaostoksilla, kun he voisivat keskittyä ”tunnista terveellinen välipala” -tietovisaan tai jahdata älylaitteella örkkejä kaupan käytäviltä.

Henna Syrjälä, Harri Luomala ja Hannele Kauppinen-Räisänen ovat yhdessä Turun yliopiston pelitutkijoiden kanssa tutkineet pakkausten pelillistämistä. Eli sitä, miten kaupassa asioinnista, arkiruuan ideoinnista sekä muista päivittäistavarakaupan ostopäätöksistä voitaisiin tehdä motivoivampaa ja jopa hauskempaa, kun siihen liitetään peleistä tuttuja elementtejä.

– Arjen ostotilanteissa korostuvat funktionaaliset hyödyt. Kuluttajat halua-

38

VOX CORDIS 1/2020

vat selvitä kaupasta mahdollisimman helpolla. Tällöin pakkausten toivotaan helpottavan ostosten tekoa, esimerkiksi ohjaamalla oikeiden tuotteiden luo, tai tekemällä ”juuri minun” kaipaamani tuoteinformaation mahdollisimman helposti saataville, Syrjälä kertoo.

Ei haahuilua hyllyjen välissä Jokainen varmasti tietää tunteen, kun harhailee kaupan käytävillä etsimässä tomaattimurskaa tai hienoa sokeria.

Aikaa kuluu ja alkaa ärsyttää, kun etsittyä asiaa ei heti löydy.

– Kauppanavigaattori, joka ohjaisi asiakkaan oikean hyllyn äärelle, on yksi esimerkki pelillistämisen toteuttamisesta.

Parhaimmillaan hyllyjen välissä sovellus voisi ilmoittaa tarjoustuotteista, resepteistä tai tarjota ideoita illan ruuasta, joka sopii omaan ruokavalioon.

Pelillistämisellä on monia hyötyjä myös tuottajan ja kauppiaan näkökulmista.

Brändin kannalta tämä voi lisätä asiakkaan sitoutumista ja lojaalisuutta tiettyä tuotetta tai ostopaikkaa kohtaan: kun kaupassa ostosten tekeminen sujuu helposti, niin samaan kauppaan tekee mieli palata uudestaan. Ja ottaa lapset mukaan.

Kauppareissun ajan perheen kesken voitaisiin pelata vaikkapa virtuaali- ja reaalimaailmaa yhdistäviä älypelejä.

Tutkijat keräsivät tutkimusaineistoa verkkoyhteisökeskusteluista, joihin osallistui täysi-ikäisyydestä ylöspäin eri ikäisiä suomalaisia ympäri maata.

Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: pelaamista harrastavat, terveellistä ruokavaliota noudattavat ja urheilevat sekä perheelliset eli ihmiset, joiden kanssa samassa taloudessa asuu vähintään yksi huollettava.

Henna Syrjälä, Hannele Kauppinen-Räisänen, Harri T. Luomala, Tapani N. Joelsson, Kaisa Könnölä & Tuomas Mäkilä (2019) Gamified package: Consumer insights into multidimensional brand engagement, Journal of Business Research, 2019, https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2019.11.089.

Kuka oikein valvoo perusopetusta?

Muissa Pohjoismaissa perusopetusta valvotaan tarkasti, mutta Suomessa koulujen viranomaisvalvonnassa on kehitettävää.

Tilanne Suomessa on hyvin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Valvonta painottuu etenkin huoltajien ja lasten omaan toimintaan epäkohtien ilmentyessä, ei niinkään systemaattisiin viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja viranomaislähtöiseen valvontaan, sanoo Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Mäntylä onkin ryhtynyt tutkimaan aihetta yhdessä Itä-Suomen yliopiston professori Suvianna Hakalehdon ja Uppsalan yliopiston professori Lotta Lerwallin kanssa. Tutkimushankkeessa työskentelee myös projektitutkija Ville Karjalainen.

Helmikuussa alkaneessa tutkimuksessa aiotaan analysoida suomalaisen perusopetusjärjestelmän valvontaa ja sen kehittämistarpeita, heikkouksia ja etuja. Pohjoismaisella vertailulla on tarkoitus etsiä toimivia vaihtoehtoja ja ideoita kotimaisen järjestelmän kehittämiseksi.

– Aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että huoltajat eivät uskalla käyttää oikeusturvakeinoja kuten kannella Aluehallintovirastoon, koska pelkäävät lapsen joutuvan sen jälkeen huonoon valoon koulussaan, sanoo Mäntylä.

Mäntylän mukaan eniten kannellaan muun muassa kiusaamiseen puuttumisesta, uskonnonvapausasioista sekä tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusjärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä. Valituksia tuomioistuimiin tehdään esimerkiksi koulukuljetuksista.

– Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, mitä esimerkiksi tuomioistuimen päätöksestä seuraa tai mitä kunnassa tehdään kanteluratkaisun jälkeen. Kun systemaattista valvontaa ei ole, esille on tullut, että kunnat eivät välttämättä tee mitään. Eli linja ei muutu, vaikka esimerkiksi AVI olisi kanteluratkaisussaan ohjannut opetuksen järjestäjää lainmukaiseen toimintatapaan, Mäntylä korostaa.

Perusopetuksen epäkohtien valvonta on Suomessa paljolti vanhempien ja lasten itsensä vastuulla. Systemaattista viranomaisvalvontaa ei ole, sanoo uutta tutkimusta aiheesta tekevä apulaisprofessori Niina Mäntylä.

Tutkimushanke Perusopetuksen valvonta ja nykytilan kehittämisen haasteet pohjoismaisessa kontekstissa } Vaasan yliopiston johtamassa hankkeessa mukana ovat myös Uppsalan yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto. } Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on antanut kaksivuotiselle hankkeelle 80 000 euron rahoituksen.

VOX CORDIS 1/2020

39

WELL DONE 



Suomen Maantieteellinen Seura on myöntänyt Ragnar Hult -mitalin aluetieteen professorille Seija Virkkalalle kiitoksena mittavasta työstä maantieteellisen tutkimuksen edistämiseksi.



Tietojärjestelmäalan yhdistys Sytyke ry palkitsi Sinikka Syskyn pro gradun Vaikuttavin opinnäytetyö -kilpailussa. Syskyn tietojärjestelmätieteen tutkimus käsitteli algoritmien eettistä vaikutusta.



Vaasan yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri Joel Reijonen on saanut TEKin myöntämän diplomityöpalkinnon. Diplomityön aihe oli Hajautettu koneoppiminen autonomisille laivoille hajautetussa pilviympäristössä. Reijonen on ensimmäinen TEKin diplomityöpalkinnon saanut Vaasan yliopiston diplomi-insinööri.



Johtamisen akateemisen yksikön dekaanin, professori Adam Smalen yhdessä muiden kirjoittajien kanssa laadittu tapausesimerkki ”Pushing the Right Buttons: Global Talent Management at KONE Corporation” on voittanut The Case Centren vuoden 2002 Human Resource Management / Organisational Behaviour Catergory -palkinnon kansainvälisen The Case Centren vuoden 2020 palkintojenjaossa.



Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on myöntänyt Hyvä opettaja -huomionosoituksen saksan kielen yliopistonlehtorille Tiina Sorvalille. Kunniamaininnan sai aluetieteen kandiohjaaja Helka Kalliomäki.



Vaasan yliopisto on puolestaan palkinnut Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan Suuri Sydän -palkinnolla. Palkinto myönnetään toiminnasta, joka edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista yliopistoyhteisössä.



Vaasalaisopiskelijoiden kilpailuidea palkittiin WeSeaChallenge-haastekisassa, jossa etsittiin Itämeren tilaa parantavia ehdotuksia. Voittoisaan vaasalaisjoukkueeseen kuului yliopiston jatko-opiskelijoita sekä Digital Economy -tutkimusalustan ja KvarkenSpaceEco-projektin tutkijoita.



Kolmivuotinen GeoUS-hanke on saanut Euroopan unionin H2020-rahoituksen. Vaasan yliopistossa hankkeesta vastaa yliopistonlehtori Birgitta Martinkauppi. Yliopiston osuus hankkeen liki 0,8 miljoonan euron rahoituksesta on runsaat 181 000 euroa. GeoUS-hanke on merkittävä askel eteenpäin Vaasan yliopiston geoenergian osaamisen kehittämisessä.

40

VOX CORDIS 1/2020

GeuUS-hankkeeseen osallistuvat yliopiston lisäksi hankkeen koordinaattori VSB Technical University of Ostrava ja Fraunhofer IWU.



Sata vuotta täyttänyt Liikesivistysrahasto on jakanut 41 apurahaa Vaasan yliopiston tutkijoille ja jatko-opiskelijoille. Suurimmat eli 50 000 euron apurahat saivat tutkijatohtori Klaus Grobysin Business Renewal using Digital Financial Markets and Blockchain -hanke sekä InnoLab-johtajan Mari K. Niemen ja tutkija Khuram Shahzadin InnoDigi-driven inter-organizational network solutions -hanke.



Vaasan yliopisto ja Vaasan Ammattikorkeakoulun muotoilukeskus MUOVA käynnistävät Intelligent, International Industry (Ix3) -yhteishankkeen, jossa kehitetään koulutusohjelma liittyen kansainvälisiin älykkäisiin koulutusratkaisuihin. Mukana ovat MUOVAn lisäksi yliopiston Strategic Business Development tutkimusryhmä ja Digital Economy tutkimusalusta yhdessä yritysten Takmet, Syketec ja Soutu Finland kanssa. Euroopan unionin sosiaalirahasto ESR on myöntänyt hankkeelle 290 000 euron rahoituksen.



Vaasan yliopiston johdolla on rakentumassa merkittävä tutkimuskonsortio, joka innovoi yhdessä tiekarttaa kohti vähäpäästöistä merenkulkua ja vähäpäästöisesti toimivia työkoneita. Konsortioon kuuluvat Vaasan yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Wärtsilä, AGCO Power sekä muita yritys- ja tutkimuskumppaneita. Lisäksi yliopisto on valmistelemassa Silent Engine -tutkimus- ja innovointihanketta, jossa pyritään vähentämään hajautetun energiantuotannon sekä esimerkiksi laivojen ja työkoneiden aiheuttamaa melua, värähtelyjä ja tärinää. Vaasan yliopiston johtamassa konsortiossa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Åbo Akademi.

Business Finland on rahoittanut molempia valmisteluhankkeita, joiden vastuullisena johtajana toimii apulaisprofessori Maciej Mikulski Vaasan yliopistosta.



Vaasan yliopisto on saanut kansainväliset laatuleimat seitsemälle tekniikan koulutusohjelmalleen.

ASIIN-laatuleimat myönnettiin tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen sekä energia- ja informaatiotekniikan kandidaattiohjelmille. Maisteriohjelmista laatuleiman saivat tietojärjestelmätieteen, teknisen viestinnän, energia- ja informaatiotekniikan, Industrial Managementin sekä Industrial Systems Analyticsin maisteriohjelmat. Vaasan yliopiston kolmella englanninkielisellä kauppatieteellisen alan maisteriohjelmalla on jo kansainvälinen EPAS-laatuleima. Lisäksi yliopiston kauppatieteellisellä alalla on käynnissä AACSB-akkreditointiprosessi.

Teollisuusrobotti tuo 3D-tulostukseen uutta suuntaa Teksti ja kuva: RIIKKA KALMI

Tuotantotalouden yliopistonlehtori Rayko Toshev tutkii Technobothnian laboratoriossa uusia tapoja tehdä 3D-tulostusta, eli täsmällisemmin sanottuna materiaalia lisäävää valmistusta (AM, additive manufacturing).

Apuna on ABB:n teollisuusrobotti. Kiertyvänivelistä käsivarsirobottia hyödyntämällä pystytään helpottamaan monimutkaisten ja suurten komponenttien tulostamista. Yhdistelmän avulla teollisuus voi ottaa harppauksia kohti nykyistä vieläkin digitalisoidumpaa ja älykästä valmistusta.

– Tutkimukseen liittyy monta vaihetta. Ensimmäiseksi vuorossa on pursottimien rakentaminen ja liittäminen käsivarsirobottiin. Seuraavaksi on saatava erilaiset ohjelmistot kommunikoimaan optimaalisesti keskenään – eli robottikäsi keskustelemaan sujuvasti pursotus- ja jäähdytinjärjestelmien kanssa, Toshev kertoo.

Tämän jälkeen päästään tutkimaan erilaisten materiaalien käyttöä valmistuksessa: miten eri materiaalit käyttäytyvät vaikkapa eri lämpötiloissa ja valmistuksen nopeuksilla.

41

– Materiaalit kehittyvät kovaa vauhtia. Perinteisen 3D-tulostuksesta tutun muovin lisäksi käsivarsirobotilla pursotuksessa voidaan käyttää esimerkiksi muovikomposiitteja, uudenlaisia filamentteja kuten ABS:aa, puuta, nailonia ja näiden sekoituksia.

Teollisuusrobotin hyödyntäminen tuo Toshevin mukaan paljon uusia mahdollisuuksia verrattuna perinteisiin 3D-tulostimiin. Siinä missä perinteinen 3D-tulostin tulosti vaakasuoraa pintaa, käsivarsirobotin avulla voidaan ryhtyä heti tavoittelemaan kolmiulotteisia muotoja ja onttoja rakenteita ilman materiaalin tuhlausta.

– Olisi hienoa tulostaa tällä jotain todella isoa – vaikka huonekalu, pohtii Toshev.

Materiaalia lisäävää valmistusta teollisuusrobotin avulla tutkiva hanke on yhteinen Novian ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin kanssa. Se on saanut Pohjanmaan liiton myöntämää EAKR-rahoitusta. Hankkeen on tarkoitus tuoda lisää 3D-osaamista alueelle niin tutkimuksen kuin koulutuksen kautta. Lisäksi hankkeessa voidaan jonkin verran tehdä myös testausta yrityksille.

VOX CORDIS 1/2020

41

VÄITÖKSET 

Antti Klemolan väitöksen mukaan pienet yhtiöt ja arvoyhtiöt ovat erityisen herkkiä muutoksille Google-hauissa, koska niiden arvoon liittyy enemmän spekulaatiota.

Piensijoittajien Google-haut voivat ennustaa osakekursseja Google-haut voivat olla hyvä mittari sijoittajien markkinatunnelmalle ja sitä kautta ennustaa myös markkinoiden kehitystä. Antti Klemolan väitöstutkimuksessa havaittiin, että piensijoittajien Google-hauilla on yhteys tuleviin osakemarkkinatuottoihin.

Jos esimerkiksi kurssilaskuun liittyvät haut lisääntyvät Googlessa, ennustaa se negatiivisia osakemarkkinatuottoja seuraavalle viikolle, sanoo Antti Klemola.

Kannattaa siis varoa, jos Google-hauissa yhtäkkiä yleistyy vaikkapa laskumarkkinaa kuvaava sana ”bear market” (karhumarkkina).

Sen sijaan markkinanousuun liittyvällä tiedonhaulla ei tutkimuksessa havaittu yhtä vahvaa yhteyttä tulevan viikon osakemarkkinatuottoihin kuin markkinalaskuun liittyvällä haulla.

Voidaan olettaa, että sijoittajat huomaavat herkemmin markkinalaskuun liittyvät uutiset mediassa tai yleisessä kes-

42

VOX CORDIS 1/2020

kustelussa kuin positiiviset uutiset markkinoista. Sitä kautta sijoittajat päätyvät myös herkemmin tekemään Google-hakuja liittyen markkinoiden negatiiviseen kehitykseen. Tähän tiedonhakuun perustuen he päätyvät sitten muodostamaan sijoittajasentimenttinsä eli näkemyksensä markkinoiden tulevasta kehityksestä.

Mitä enemmän osakkeen hinnoitteluun sisältyy epävarmuutta, sitä enemmän muutokset sijoittajien Google-hakumäärissä pääsevät vaikuttamaan näiden osakkeiden tuleviin tuottoihin. Klemolan tutkimuksen mukaan tästä syystä esimerkiksi pienet yhtiöt ja arvoyhtiöt ovat erityisen herkkiä muutoksille markkinalaskuun tai -nousuun liittyvissä Google-hauissa.

Klemolan tutkimuksessa on analysoitu Google-hakujen paljastaman sijoittajasentimentin yhteyttä Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuleviin tuottoihin. Toistaiseksi tarvittavien Google-hakujen määrä on ollut Suomessa liian pieni, jotta vastaavanlainen tutkimus olisi kyetty suorittamaan Suomen osakemarkkinoilla luotettavasti.

Antti Klemola

21.11.2019 Essays on irrational investor’s behavioral biases and pricing efficiency

Vastaväittäjä: Professori Eero Pätäri, LUT-yliopisto Kustos: Professori Jussi Nikkinen, Vaasan yliopisto

Byrokraattinen kunnianhimo ajaa päätöksentekijät jopa nollapäätöksiin

tapio alho

3.3. Tuotantotalous Persoonallinen ajattelu päättelyssä ja päätöksenteossa

Ongelmajätettä vai hyvää syötävää?

Kaupan tulisi ryhdistäytyä leipähävikin vähentämisessä

lotta alhonnoro

28.2. Markkinointi Turning Points of Food/Waste. Tracing Actors, Relations and Practice-networks in a Retail Setting

Vaasan yliopistossa kehitetyllä mallilla kehitetään julkishallinnon innovaatiotoimintaa Pohjanmaalla ja Euroopassa

antti mäenpää

23.1. Aluetiede The Challenges of Public Organisations in Coordinating Smart Specialisation and a Connectivity Model as One Solution

Kuntien asiakaskriteerit kasvattavat kynnystä vanhuspalveluihin

laura perttola

20.12. Julkisoikeus Kynnyksen yli: julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalvelujen saamisen edellytyksistä

Kiertotalous on tie tulevaisuuteen – yritysten kannattaa ottaa se osaksi bisnestään

Verkkourakointiyhtiöt kannattavuuskriisissä – verkkoyhtiöiden ostovoima on ylivoimaista

aappo kontu

12.12. Tuotantotalous Sustainable Competitive Advantage in the Industrial Service Business

Nuoret insinöörit eivät juuri mieti työnantajan odotuksia - jos en saa vaihtelua, lähden

roger nylund

12.12. Johtaminen Unga ingenjörers psykologiska kontrakt inom teknologi-industrin: en tematisk analys av drivkrafter, relationer och framtidsvisioner.

Julkiset ja yksityistetyt perusterveydenhuollon palvelut tasalaatuisia – näkymättömien kustannusten hahmottamiseen tarvitaan työkaluja

jaakko hallila

11.12. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Transaktiokustannukset ja laatu. Vertaileva tapaustutkimus yksityisistä ja julkisista perusterveydenhuoltopalveluista neljällä suomalaispaikkakunnalla

Langattomat anturiverkot ratkaisevat ongelmia

caner cuhac

11.11. Tietoliikennetekniikka Wireless Sensor Network Applications in Military, Agricultural and Energy Research

erwan mouazan

19.12. Markkinointi Managing Circular Business Models: Essays on Customer Value Creation, Dynamic Capabilities and Value Networks in the Circular Economy

Kulttuurierot vaikuttavat ympäristöystävällisten tuotteiden ostosyihin

saleem ur rahman

13.12. Markkinointi Toward a greener globe: In the pursuit of culturally embedded pathways to sustainable consumption

ISAt kiinnostavat tutkijoita

elina haapamäki

8.11. Laskentatoimi Essays on Financial Reporting and Auditing Regulation

Uusiutuvan energian teknologiat tarvitsevat kipeästi kaupallistamista

shah rukh shakeel

30.10. Tuotantotalous Commercialization of Renewable Energy Technologies. A study of Socio-economic, Technical and Regulatory factors in Finland and Pakistan.

VOX CORDIS 1/2020

43

Lyhyesti

Digitaalisen talouden tutkimus sai sparraajat Yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan uuteen neuvonantajaryhmään eli advisory boardiin on kutsuttu digi­ alan johtajia eri toimialoilta. Mukana ovat Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen, SAPin EU-suhteiden ja globaalien sidosryhmäsuhteiden johtaja Corinna Schulze, IBM Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen, OP Ryhmän henkilöasiakkuuksista ja digitaalisesta myynnistä vastaava johtaja Sari Heinonen sekä SEBin hallituksen jäsen ja Vallila Interiorin omistaja Anne Berner.

Neuvonantajaryhmä edistää tutkimusalustan ja koko yliopiston vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

– Yliopiston tavoitteena on niin tutkimustoiminnan laadun kuin myös määrän kasvattaminen. Entistäkin tiiviimpi verkottuminen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa on tärkeää, sanoo yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Uusia jäseniä Vaasan yliopiston hallitukseen Yliopiston hallituksen uusina jäseninä ovat aloittaneet taloustieteen tohtori, finanssineuvos Markku Stenborg val­ tio­varainministeriön kansantalousosastolta, Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa sekä hallintotieteiden opiskelija Hannes Torppa. Uusien jäsenten kausi jatkuu vuoden 2021 loppuun. Muut hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja Johnny Åkerholm, Eero Kasanen, Juha Kytölä, Anne Korkiakoski, Merja Koskela ja Janne Koljonen.

Alustajohtajasta myös professori Digital Economy -tutkimusalustan johtaja, TkY Heidi Kuusniemi on kutsuttu

44

VOX CORDIS 1/2020

Digital Economy -tutkimusalusta sai sparraajikseen digialan vaikuttajat: Anne Bernerin, Sari Heinosen, Mervi Airaksisen ja Anni Ronkaisen.

Vaasan yliopiston tietotekniikan professoriksi. Professuurin soveltamis­ alana on paikantamisteknologia ja paikantamisjärjestelmät. Kuusniemi jatkaa myös yliopiston tutkimusalustan johtajana, ja professuurin tarkoituksena onkin tukea alustan toiminnan vakiinnuttamista sekä alan tutkimuksen ja tutkimushankkeiden ripeää käynnistämistä.

Juha Lindgren yritysverotuksen professoriksi KTT Juha Lindgren on valittu Vaasan yliopiston talousoikeuden, erityisesti yritysverotuksen professoriksi toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen.

Lindgren on hoitanut aiemmin samaa tehtävää määräaikaisena professorina ja ollut virkavapaalla työstään Verohallinnon ylijohtajana.

Uusi urheilujohtamisen ja -markkinoinnin täydennyskoulutus alkaa syksyllä Vaasan yliopiston Levón-instituutti järjestää uuden urheiluliiketoiminnan johtamisen ja markkinoinnin koulutuskokonaisuuden. Syksyllä alkava koulutus koostuu kahdesta erillisestä 10 opintopisteen moduulista, jotka voi yhdistää osaksi Executive MBA-koulutusta.

Helsingissä ja Vaasassa järjestettävän täydennyskoulutuksen kohderyhmänä ovat muun muassa urheiluseurojen johtajat, tapahtumamarkkinoinnin ja urheilusponsoroinnin ammattilaiset, markkinoinnin ja myynnin johtotehtävissä toimivat sekä kuntien liikuntatoimenjohtajat.

Uuden tuojat  ARTO OJALA Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kauppatieteiden tohtori Arto Ojala aloitti kansainvälisen liiketoiminnan professorina helmikuun alussa.

– Tutkimukseni on poikkileikkaus kansainvälistä liiketoimintaa, tietojärjestelmätieteitä ja yrittäjyyttä. Kansainvälinen liiketoiminta on ollut aina kiinnostukseni kohteena, jo väitöskirjani käsitteli kansainvälistä liiketoimintaa ohjelmistoyritysten kontekstissa, sanoo Ojala.

Tällä hetkellä Ojala tutkii sekä suomalaisia että japanilaisia teknologiayrityksiä. Kansainvälistymisen lisäksi hänen tutkimuksensa keskittyy näiden yritysten digitaaliseen transformaatioon ja sen vaikutuksiin yrityksien liiketoiminta- ja hinnoittelumalleissa.

– Vaikka digitalisaatio helpottaa monien yritysten kansainvälistymistä ja mahdollistaa palveluiden globaalin jakelun, ei tästä ole paljoa hyötyä, jos asiakkaat eivät löydä tai tule tietoisiksi yrityksen myymistä palveluista.

– Lisäksi digitalisaatio tuo uusia teknologisia ja strategisia esteitä, joista yritysten tulee selvitä perinteisten esteiden, kuten kulttuurierojen ja lainsäädännön lisäksi. Monesti yrittäjä ei myöskään voi olla varma, mikä teknologinen ratkaisu toimii parhaiten yrityksen kansainvälistyessä. Tällöin paras vaihtoehto on haettava kokeilemalla eri ratkaisuja ja ennakoimalla eri teknologioiden kehitystä.

Vaasan yliopistoon Ojalaa innosti hyvätasoinen kansainvälisen liiketoiminnan tutkimus. Yliopiston sijaintikin on hyvä, sillä Ojala on kotoisin Kauhajoelta, Etelä-Pohjanmaalta.

– Vaasan yliopistossa tehdään erinomaista tutkimusta kansainvälisessä liiketoiminnassa. Lisäksi yliopisto on hyvin poikkitieteellinen, mikä sopii hyvin omaan poikkitieteelliseen tutkimustaustaani.

Ojalan professuuri on tutkimuspainotteinen. Se sijoittuu markkinoinnin ja viestinnän akateemiseen yksikköön ja kiinnittyy myös yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustaan.

– Olen erittäin kiinnostunut aihepiiristä. Pystyn hyödyntämään asiantuntemustani teknologiayritysten liiketoiminnasta. Uudet teknologiat ja digitalisaatio mahdollistavat keinoja, joiden kautta yritykset pystyvät edistämään kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta liiketoiminnassaan.

Nimi: Arto Ojala Syntynyt: 1976, Kauhajoki Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, Jyväskylän yliopisto 2008 Ura: 15 vuotta Jyväskylän yliopistossa eri tehtävissä.

Perhe: Vaimo, kolme lasta ja koira.

Harrastukset: Lukeminen, kuntosali, lenkkeily ja musiikki.

Yllättävää: Toimin kaksostyttärieni Ainon ja Nooran musiikkimanagerina ja olen mukana joidenkin kappaleiden sanoituksissa.

VOX CORDIS 1/2020

45

Minun kampukseni

@juffav

@sihannele

@lottaalhonnoro

@kuplahanke

@satumaijaliisa

@univaasaexchange

@markojheinonen

@comedia_ry

@markohonko

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä Millaisena yliopistomme näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

46

VOX CORDIS 1/2020

Monimuotoisuudesta inkluusioon: miten tukea kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijoita?

JOHTOAJATUS ADAM SMALE Jos näemme kansainvälistymisen välttämättömänä – niin Suomelle, Vaasalle kuin yliopistollekin – sama pätee monimuotoisuuteen ja inkluusioon. Kansainvälistymisen edistymistä voidaan monimuotoisuuden ja inkluusion näkökulmasta ajatella seuraavan vertauksen avulla: ”Monimuotoisuus tarkoittaa kutsua juhliin, inkluusio tanssiin pyytämistä ja hyväksyminen sitä, että voi tanssia huomiota herättämättä.”

Mihin kohtaan tätä vertausta yliopistomme sijoittuisi? Olemme kutsuneet miltei sata opettajaa ja tutkijaa sekä useita satoja opiskelijoita ”juhliimme”, mutta olemmeko pyytäneet heitä tanssiin ja tehneet heidän olonsa riittävän mukavaksi, jotta he voivat tanssia huomiota herättämättä?

Ylitettävänä on esteitä, ja tarvitsemme kärsivällisyyttä.

Pulmana on, että vaikka elintaso ja julkiset palvelut ovat Suomessa maailman huippua Suomea pidetään haastavana maana tänne asettumisen ja ystävien saamisen suhteen. Ilmasto ja kieli aiheuttavat omat ongelmansa, ja lisäksi Suomella on vaikeuksia houkutella osaajia ja etenkin saada heidät jäämään.

Toinen este on kieli sekä se, miten auttaa ihmisiä luovimaan työelämän monikielisessä todellisuudessa.

Keskeinen ratkaisua vaativa ongelma on, että yliopiston hallintokieli on suomi mutta yliopiston tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan ketään ei saa jättää ulkopuolelle etnisen taustan tai kielen perusteella. Loppujen lopuksi meidän on kysyttävä itseltämme, millainen kansainvälinen organisaatio haluamme olla.

koskaan lahjakkaita opiskelijoita ja työntekijöitä passiin katsomatta. Voidaksemme houkutella kansainvälisiä osaajia ja saada heidät jäämään meidän on kuitenkin luotava inklusiivinen ja hyväksyvä yhteisö.

Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Vaasan yliopisto on investoinut monenlaiseen toimintaan: ammattimaisiin asettautumispalveluihin, laajempiin perehdytysohjelmiin, uusittuun kielilinjaukseen ja maksuttomaan kielikoulutukseen. Paljon lisääkin on luvassa nyt, kun kattava kartoitus kansainvälisen henkilöstön kokemuksista on saatu valmiiksi. Yliopiston ylioppilaskunta, jolle on vastikään myönnetty Suuri sydän palkinto, ansaitsee myös kiitosta siitä, että se on valinnut vuoden 2020 tärkeimmäksi teemakseen maahanmuuttajien kotouttamisen.

Tiedän, että voimme onnistua tässä, koska olen ollut omakohtaisesti todistamassa edistymistämme. Suomen ensimmäisenä ulkomaalaisena kauppatieteiden dekaanina uskon, että kansainvälisellä yhteisöllämme on valoisa tulevaisuus.

Adam Smale Dekaani Johtamisen akateeminen yksikkö Vaasan yliopisto

Monet näkevät kansainvälistymisen virheellisesti jonkinlaisena kiintiönä, joka tulee täyttää, tai jopa jonkinlaisena uhkana, johon liittyy voittajia ja häviäjiä. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaakin erittäin hyvin koulutettuja yksilöitä, Suomella ei ole osaamisen monopolia. Suomi ja Vaasa tarvitsevat enemmän kuin

Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin.

Lue lisää: blogs.univaasa.fi/johtoajatus

VOX CORDIS 1/2020

47

Vaasan yliopiston Executive Education MBA -ohjelma:

Urheilujohtaminen ja -markkinointi MBA

Johda seurasi voiton tielle

Become an

Vaasan yliopiston Executive Education MBA -ohjelmat yritysten, seurojen ja organisaatioiden johdolle: UUSI! Urheilujohtaminen ja -markkinointi MBA Entrepreneurial MBA Energy Business MBA HR MBA Myynti MBA

HAE 18.3.-1.4.2020 #univaasa #agentsofchange

Lisätietoa: univaasa.fi/mba