Myös esimiesammattitaidon tiedollinen perusta ja motivaatio toimia esimiehenä on oltava kohdallaan, Viitala toteaa.
Eri ikäluokilla erilaiset odotukset Johtaja kohtaa työssään eri-ikäisiä alaisia, joilla on erilaiset odotukset työnteosta ja johtamisesta. Esimerkiksi työssä viihtyminen on tärkeää 2000-luvulla aikuistuneen Y-sukupolven edustajille, joita vuonna 2020 on jo 45 prosenttia työväestöstä. He eivät sitoudu organisaatioon vanhempiensa tavoin, vaan vaihtavat työpaikkaa, jos esimies tai työ eivät vastaa heidän odotuksiaan. – Y-sukupolvi haluaa johtajan, joka valmentaa, kuuntelee ja arvostaa. Hyvä esimies nähdään eräänlaisena personal trainerina, jonka tehtävä on valmentaa heitä koko työuraa silmällä pitäen. Tämä vaatii esimieheltä enemmän aikaa ja työtä, ja siihen myös organisaation täytyy olla valmis, tutkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo. Pelkkä hierarkkinen asema ei riitä siihen, että alaiset kunnioittaisivat johtajaansa. Hyvän johtajan on kyettävä sopeuttamaan johtamistyyliään alaistensa mukaan. Palautteen saaminen, oman persoonan esille tuominen ja yhteisön epävirallisuus ovat Y-sukupolvelle tärkeitä asioita työpaikoilla.
Digitaalisuus ja johtajuus Tilaustutkimuksista on noussut esiin aihe, joka kutkuttaa Viinamäkeä. Hän aikoo lähitulevaisuudessa paneutua selvittämään, miten digitaalisuus muuttaa julkishallintoa ja palveluiden johtamista. Suomi on EU:n etujoukoissa siirtymässä myös julkisella puolella kohti digitaalisia palveluja. — Meillä ei ole tietoa siitä, miten eettiset periaatteet esimerkiksi hyvästä hallinnosta ja palvelujen johtamisesta toteutuvat digitaalisissa palveluissa. Sähköisten palvelujen johtaminen on erilaista kuin perinteiseen käyntiasiointiin perustunut asiakaspalvelu. Asiakkaan kohtaaminen katoaa palvelujen sähköistyessä ja asiakaspalvelutilanteiden ja ihmisten sijasta johdetaan yhä enemmän järjestelmiä ja ict-ratkaisuja. Muutoksessa on paljon kyse siitä, miten eettinen johtajuus tuodaan tähän uuteen maailmaan mukaan, Viinamäki toteaa. Digitaalisuuden vaikutukset kiinnostavat myös henkilöstöjohtamisen tutkijoita. — Tutkimme sitä, miten digitaalisuus muuttaa esimiestyötä ja pyrimme löytämään mahdollisimman paljon hyviä käytäntöjä, joita kannattaa levittää muihin työyhteisöihin, Riitta Viitala kertoo.
Arvot ja eettisyys johtajuudessa Julkishallinnon tutkijat ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita johtamisen etiikasta ja eettisestä johtajuudesta. — Eettisen johtamisen tutkimus on yksi vahvuusalueistamme, ja siitä meidät tunnetaan, julkisjohtamiseen perehtynyt tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki sanoo. Viinamäki on itsekin tutkinut viime vuosina paljon sitä, mitä hyötyä eettisistä periaatteista on ja miten esimies voi käyttää organisaation toimintaa ohjaavia arvoja johtamistyössään. – Johtamista arvioidaan monesti numeroilla ja faktoilla, mutta arvot ja eettiset periaatteet auttavat tekemään valintoja kiperissä tilanteissa. Organisaatiolle kirjatut arvot tulevat merkityksellisiksi vasta johtamisen ja esimiestyön kautta, Viinamäki kuvailee. Arvojohtaminen edellyttää johtajalta selkeää kommunikointia. Hänen työnsä myös helpottuu, jos hänen henkilökohtaiset arvonsa ovat samassa linjassa organisaation arvojen kanssa.
22
VOX CORDIS 1/2018
“
Va l t a v i r t a tarkastelee joht ajuut t a edel leen yk si lön sankar itar inana. Se on kuitenk in vain pieni osa joht ajuut t a .”