Vuoden 2015 yliopistopäivien posterinäyttely

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Jyv채skyl채n seminaarissa, kasvatusopillisessa korkeakoulussa ja yliopistossa

Yliopistop채iv채t 08.-09.10.2015

Maiju Hirvonen & Taru Paavolainen

Millainen hakija tuli valituksi?

Ajatus ideaalista oppilaasta ja opettajasta Uno Uno Cygnaeus toivoi naisoppilaiksi sivistyneiden talojen tyttäriä ja miesoppilaiksi sotapalveluksen suorittaneita, aliupseereiksi koulutettuja nuoria.

Seminaarin ensimmäisiksi oppilaiksi valittiin 33 miestä ja 16 naista.

Oikea kuva Lauri Uusisilta. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Seminaarin valintakriteereinä olivat pyrkijän ymmärrys, luonnonlahjat ja oppimiskyky. Seminaarisäädöksissä oppilaiden pääsyvaatimuksissa mainittiin yhtenä vaatimuksena ”hyvä korva, jollei suurempi oppi ja erinomaiset luonnonlahjat anna aihetta hakijalta muuten odottaa etevämpää kykyä opettajantoimeen.”

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Sukupuoli opintojen määrittäjänä

Miesten ja naisten seminaarista yhdenvertaiseen yliopistoon Uno Cygnaeuksen ajatus naisten ja miesten yhteisestä seminaarista oli aikakaudellaan radikaali. Cygnaeus piti vastustuksesta huolimatta kiinni ideastaan seminaarista, joka olisi sekä miehiä että naisia varten, mutta jossa nämä osastot olisivat ”toisistaan täydelleen erotettava”.

Myöhemmin perustetuissa seminaareissa ei toteutettu Cygnaeuksen yhteisseminaariajatusta, vaan miehille ja naisille perustettiin omat erilliset seminaarit eri kaupunkeihin.

Sukupuoli tuli esille seminaarin opetuksessa etenkin lastenhoidossa, käsitöissä ja voimistelussa. Opetusta eri oppiaineissa annettiin miehille ja naisille eri tavalla: miehille kodinhoidosta annettiin opetusta luennoiden, kun naisoppilaille oli käytännön opetusta.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Kaikkia työtehtäviä ei seminaarin aikana aina järjestetty sukupuolen mukaan. Kuvassa seminaarin miesoppilaat pölyttämässä petivaatteita…

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

…ja naisoppilaat tekemässä lumitöitä.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Sukupuolten välistä kanssakäymistä kontrolloitiin seminaarin aikana tiukasti. Nais- ja miesoppilaat tapasivat toisiaan periaatteessa ainoastaan valvotusti, mutta oppilaat kiersivät sääntöjä esimerkiksi kulkemalla vastakkaisen sukupuolen asuntoihin alakerran ikkunoiden kautta.

Kasvatusopillisen korkeakoulun aikana kontrolli naisten ja miesten välisen kanssakäymisen välillä löyheni.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Sukupuoli työyhteisössä Henkilökunta ja sukupuolen merkitys Uno

Sukupuoli määritti opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita.

Esimerkiksi miesopettaja ei saanut opettaa naisosastolla ilman naisopettajan läsnäoloa.

Kuvassa naisoppilaiden kemian tunti.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Kasvatusopillisen korkeakoulun aikana vuonna 1964 valittiin ensimmäinen naisprofessori, Faina Jyrkilä. Aira Kemiläinen valittiin vuonna 1977 ensimmäiseksi naisdekaaniksi.

Kuvassa rehtori Aino Sallinen, joka oli ensimmäinen naisrehtori Jyväskylän yliopistossa. Hänet valittiin tehtäväänsä vuonna 1992.

Kuvaaja Issu Mäenpää. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Opintojen suorittamisen ehdot Hyvän käytöksen ja terveyden ihanteet

Seminaariin pääsy ei tarkoittanut, että opiskelija olisi saanut opintonsa suoritettua. Moni seminaarin opiskelijoista joutui keskeyttämään opintonsa väliaikaisesti tai lopettamaan ne kokonaan joko opintoihin liittyvistä, terveydellisistä tai taloudellisista syistä.

Ensimmäinen lukukausi toimi koeaikana, jonka jälkeen päätettiin ketkä otettiin varsinaisiksi oppilaiksi. Oppilaan sopimattomuus kansakoulunopettajaksi perustui yleensä kurittomuuteen ja taipumattomuuteen seminaarin sääntöihin.

Seminaarin oppilaiden odotettiin olevan raittiita. Jos internaatissa asuva oppilas j채i kiinni tupakoinnista tai juomisesta, h채net saatettiin poistaa internaatista tai erottaa seminaarista.

Jyv채skyl채n yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Jyväskylän seminaarin aikana voimistelu ja urheilu olivat tärkeä osa opetusta ja niiden katsottiin parantavan keskittymiskykyä ja henkistä tasapainoa.

Myös kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopiston aikana liikunta on nähty tärkeänä.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Opiskelun fyysinen esteettömyys Uno

Yliopiston tilojen saavutettavuus

Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen yksilö voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kuva Jylkkäri 10/2013.

Vanha rakennuskanta, suojelusäännökset ja arvorakennusten remontoinnin haastavuus ovat haasteita fyysistä esteettömyyttä edistettäessä.

Vasemmalla kuva D-rakennuksesta vuonna 1996. Nykyään ulko-ovelle on lisätty luiska.

Vasen kuva Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto. Oikea kuva Maiju Hirvonen.

Opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvoisuus Kotitaustan vaikutuksesta

Jyväskylän seminaarin oppilaat tulivat erilaisista sosiaalisista taustoista.

Miesosastolle pyrkiviä köyhimpiä oppilaita saatettiin kuvata esimerkiksi ”nälkämaan naperoiksi”.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

än yliopistoon vuonna 2003 hakeneiden opiskelijoiden isän sosioekonominen a

8%

Maanviljelijä

6%

5%

Yrittäjä

9%

Ylempi toimihenkilö

8%

25% 21%

Alempi toimihenkilö Työntekijä Eläkeläinen Työtön

18%

Muu Nori 2011: Keille yliopiston portit avautuvat?

Opiskelijoiden toimeentulo Uno

Opiskelumahdollisuuden turvaaminen kaikille

Seminaarin oppilaiden taloudelliselle tilanteelle merkittävää oli se, pääsikö sisä- vai ulko-oppilaaksi. Sisäoppilaat maksoivat täysihoidosta ja saivat seminaarin puolelta majoituksen sekä ruoan. Ulko-oppilaat asuivat kaupungilla, mikä tuli paljon kalliimmaksi.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuvaarkisto.

1960-1970-luvulla opiskelijoiden taloudellisen aseman parantamiseen alettiin kiinnittää huomiota, jonka vuoksi opiskelijat saivat mahdollisuuden nostaa valtion takaamaa opintolainaa ja vuonna 1971 valmistui opintotuen kokonaislaki.

Jo 1970-luvun lopulla opintotukea oltiin vähentämässä, kun pankit supistivat opintolainojen määriä.

Jyväskylässä järjestettiin sen vuoksi luentoseisaus ja yliopiston juhlasali vallattiin.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Kohti kansainvälistymistä Monikulttuurisuuden arvostaminen

Seminaarin ensimmäiset opettajat olivat maailmaa nähneitä tehtyään opintomatkoja Keski-Eurooppaan.

Kuitenkin kansainvälistyminen alkoi kunnolla vasta kasvatusopillisen korkeakoulun aikana 1950-luvulla, jolloin esimerkiksi Fulbright -ohjelma mahdollisti opettajavaihdon.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Esimerkiksi 1980-luvulla toteutettu Stafrica-projekti, jossa koulutettiin erityisopettajia kehitys-, kuulo- ja näkövammaisille, kertoo lisääntyneestä kansainvälisyydestä yliopiston aikana.

Kuvaaja Matti Salmi. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Erottavia tekijöitä Uno

Uskonto ja kieli yhdenvertaisuuden näkökulmasta Seminaarin aikana uskonnolla oli suuri merkitys. Mikäli oppilas kuului valtiokirkon ulkopuoliseen liikkeeseen, hän ei saattanut saada päästötodistusta seminaarista.

Kuvaaja Matti Salmi. Jyväskylän yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Jyväskylän yliopistossa on tarjolla elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus ja luokanopettajien koulutukseen kuuluu katsomustieteen opintoja.

Lukuvuoden avajaisten yhteydessä järjestetään myös jumalanpalvelus.

Jyväskylän seminaarin aikana kieli oli oppilaita sekä opettajia erottava tekijä: naisosastolla ja opettajanhuoneessa keskustelukieli oli ruotsi, kun taas miesosaston oppilaat puhuivat suomea. Opetuskieli kaikilla oli kuitenkin suomi.

Jyväskylän yliopiston työkielet ovat suomi ja englanti, mutta eri kieliä tulisi käyttää joustavasti ja rinnakkain tilanteen mukaan.

Kuvaaja Taru Paavolainen.

Jyv채skyl채n yliopiston tiedemuseon kuva-arkisto.

Etnologinen tutkimusprosessi Etnologian opiskelijoiden tutkimussuunnitelmia teemasta tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yliopistop채iv채t 08.-09.10.2015

Etnologin katse Etnologin katse on utelias, terävä ja valpas.

Etnologi tutkii kulttuuria sen eri muodoissa, kulkee ympäriinsä ja luo rohkeita katseita ympärilleen – olkoonkin katseen kohde sitten lähellä tai kaukana, tässä tai utopiassa.

Fingerroos 2014: Virkaanastujaisluento. Laura Aron viesti. Elore 1/2015

Miten YK:n ihmisoikeuksien julistus toteutuu Suomessa ja Kiinassa?

Miten sananvapaus n채kyy t채ysin erilaisissa kulttuureissa?

Elina Nyk채nen, Jenna Pesonen, Elisa Hyv채rinen, May Leivonen

Miten suomalaiset suhtautuvat el채inten oikeuksiin?

Arvottavatko ihmiset eri el채imi채 eri tavoin?

Ovatko kaikki el채imet tasa-arvoisia?

Aurora Juntunen, Viivi Kieloaho, Anni Toivanen

Miten Suomi24 –keskustelufoorumilla luodaan identiteettiä seksuaalivähemmistöille?

Miten eri seksuaalivähemmistöistä keskustellaan anonyymissä keskusteluympäristössä?

Maija Kakriainen, Eetu Malila, Aate Autio

Kuinka mustat itse suhtautuivat koulujen oppikirjojen kuvauksiin neekereistä?

Millainen mielikuva heille on jäänyt opetuksesta?

Mia Mört

Mikä motivoi yksilöä vapaaehtoistyöhön?

Miten vapaaehtoistyöntekijä kokee vapaaehtoistyön merkityksen?

Joonas Jokela, Tiina Pohjanen, Marianne Pulkkinen

Miten varhaiset maahanmuuttajat on otettu vastaan ja kuinka heihin suhtauduttiin?

Miten he ovat itse kokeneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan sopeutumisen?

Kati Hiltunen, Kaisa Suokas

Mikään ei ole etnologille liian ylevää, pyhää tai vähäpätöistä.

Pääosassa on aina ihminen, hänen elämänsä, arvonsa ja arvokkuutensa tässä maailmassa.

Fingerroos 2014: Virkaanastujaisluento. Laura Aron viesti. Elore 1/2015