Page 1

Keski‐Suomen ICT 

1

Keski‐Suomen

ICT

Lehdessä:

Pekka Nei aanmäki: 

Opiskelijan vaihtoehdot s. 4 

”Yliopisto on valmis 

Spektrikamera paljastaa s. 6 

o amaan vastuun 

Kela Jyväskylässä s. 12 

kehi ämisohjelman

Vihollinen verkossa s. 14 

vetämisestä.”   

ICT =  eto‐ ja      vies ntäteknologia   


2

Keski‐Suomen ICT 

Jyväskylän malli – neljäs vaihe   Jyväskylän yliopisto on ollut yhtenä 

vastaavat esite yihin toiveisiin (sivu 4). 

Uusi leh   Sinulle! 

veturina Keski‐Suomen elinkeinotoimin‐ Olemme tehneet henkilöstökoulutusso‐ nan kehi ämisessä viime vuosikymme‐

pimuksen 50 yrityksen tai julkisen yh‐

ninä.

teisön kanssa.  Koulutus luo pohjaa 

Olen ollut vetämässä neljää hanke a, 

yritysten valmiuksille luoda uusia palve‐

joissa maakunnan voimia on koo u 

luita ja tuo eita. 

yhteen ja luotu pohjaa tuhansille uusille  Keski‐Suomen yritykset hyödyntävät  työpaikoille.  

julkista rahoitusta keskimäärin muita 

Vuosina 1986–1992 toteute in sovel‐

maakun a vähemmän. Siihen tulee 

tavan luonnon eteen koulutuksen ke‐

saada muutos. 

hi ämisohjelma aloi amalla bioteknii‐

Meidän on syytä rakentaa moni‐

kan, soveltavan kemian, fysiikan ja ma‐

kanavainen alueellinen kehi ämisohjel‐

temaa sen etojenkäsi elyn koulutus.   ma, jossa alueen oppilaitokset, julkiset  Toinen merki ävä kehi ämisohjelma 

toimijat ja yritykset toimivat syste‐

oli 1995–2002 EU:n rakennemuutosoh‐ maa sessa yhteistyössä.  jelman yhteydessä. Aloi mme  kaksi‐

Ohjelmassa on neljä osaa: 

vuo set maisteriohjelmat mm. infor‐

1) tutkintoon johtava koulutus, 

maa oteknologiassa ja kauppa eteissä.  2) yritysten henkilöstökoulutus,  Kolmas kehi ämisohjelma 2009–2012 

3) tutkimus‐ ja tuotekehitysohjelmat, 

lii yi alan järjestelyihin Nokian Jyväsky‐ 4) markkinoin  ja vies ntä.  lästä lähdön jälkeen. Siinä vahviste in  Yliopisto on valmis o amaan vastuun  tutkimustoimintaa ja aloite in yritys‐

ohjelman vetämisestä.  Neljännen vai‐

ten henkilöstökoulutus lyhytkursseilla. 

heen ohjelman pohjana ovat sekä valta‐

Nopea reagoin  tarpeen  Nyt on alkamassa neljäs vaihe. Keväällä  2013 valmistuivat sekä ICT 2015‐ e ä  Kyberturvallisuus ‐työryhmien rapor t,  joissa työryhmät esi vät ICT‐koulutuk‐

kunnallisten työryhmien esitykset e ä  alueella olevien yritysten kehi ämistar‐ peet ja ‐ideat.  Pekka Nei aanmäki  IT‐ edekunnan dekaani 

Kädessäsi on historian  ensimmäinen Keski‐ Suomen ICT ‐leh .   Toivomme lukijoiden  löytävän sivuilta mielen‐ kiintoista lukemista  e‐ to‐ ja vies ntäteknologi‐ an alalta, joka on kasva‐ nut ja muu unut vuosi‐ kymmenten ajan häm‐ mästy ävällä tavalla.   Maailmanlaajuinen ICT‐ toimiala on läsnä Keski‐ Suomessa, jokaisessa  kodissa, yrityksessä ja  laitoksessa.   Muutokset tutkimukses‐ sa, opetuksessa, opiske‐ lussa sekä yrityselämäs‐ sä ovat niin nopeita,  e ä kehityksen mukana  on vaikea pysyä.  Uskomme painetun leh‐ den voimaan. Olemme  koonneet lukijoille kan‐ santajuisen ja ajankoh‐ taisen  etopake n.   Olkaa hyvät!  Timo Siukonen  Päätoimi aja 

sen ja tutkimustoiminnan uudistamista  Suomessa. Ohjelmissa on esite y pari‐ kymmentä konkree sista toimenpi‐ de ä. Julkisia varoja tullaan suuntaa‐ maan lähivuosina ICT‐alan koulutuksen  ja vien in tähtäävän yritystoiminnan  uudistamiseen.  Olemme reagoineet informaa otekno‐ logian  edekunnassa  lanteeseen no‐ peas  (kuvio sivulla 8). Aloitamme syk‐ syllä 2013 kahdeksan teemanmukaista  maisterikoulutuskokonaisuu a, jotka   

Keski‐Suomen ICT  Päätoimi aja:  Timo Siukonen  Tuo aja:  Siukin Sanomat  Kustantaja:  Jyväskylän yliopisto,   IT‐ edekunta    ISBN 978‐951‐39‐5185‐6   Painopaikka: Fram Oy,  Jyväskylä  Toukokuu 2013 


Keski‐Suomen ICT 

3

Yliopiston IT‐ edekunta esi äytyy  Tietokoneopin tärkeys nousi esiin Jyväskylässä jo 1964  Vuonna 1964 maailma kuohui. Kyl‐ mä sota pi  ihmisiä jännityksessä.  Vallankäy ö oli rajua. Uu set pe‐ lo vat. Puheet kolmannesta maail‐ mansodasta olivat yleisiä.  Neuvostoliiton hävi äjät ampuivat  alas USA:n ilmavoimien koneen  lähellä Erfur n kaupunkia, silloises‐ sa Itä‐Saksassa (DDR). Kone oli len‐ tänyt rajan väärälle puolelle.   Silloinkin oli Kyproksen kriisi. YK:n  pääsihteeri, burmalainen U Thant  valitsi suomalaisen Sakari Tuomi‐ ojan sovi elijaksi.   Neuvostoliiton päämies, kommu‐ nis sen puoleen pääsihteeri Nikita  Hruštšov erotettiin; tilalle valittiin  Leonid Brežnev.  Nobelin rauhapalkinnon sai ro‐ tusortoa vastustanut Martin Luther  King, jonka arvauksen mukaan Yh‐ dysvallat voisi valita presidentik‐ seen mustaihoisen ehdokkaan 25  vuoden kuluttua. Ennustus toteutui  45 vuotta myöhemmin 2009 Ba‐ rack Obaman myötä.  Yksityisessä Dartmouth Collegessa  New Hampshiren osavaltiossa  USA:ssa julkaistiin Basic‐ohjelmoin‐ tikieli tietokoneille. Brittiläinen  Radio Caroline aloitti luvattomat  lähetykset kansainväliseltä merialu‐ eelta ensimmäisenä merirosvora‐ diona. Sekin on ICT:tä.   

Pitkä syntyhistoria  Isot asiat voivat syntyä hetkessä  suurten mullistusten kautta tai hi‐ taasti pienten oivallusten ketjuina.  Uno Cygnaeus perusti Jyväskylään  1863 Suomen ensimmäisen suo‐ menkielisen opettajankoulutusse‐ minaarin, joka 1934 muuttui Kasva‐ tusopilliseksi korkeakouluksi ja  1966 Jyväskylän yliopistoksi.  Monien muistojen vuonna 1964  Jyväskylän Kauppalaisseura nosti  esiin tietokoneopin tärkeyden eri‐ koisekonomien koulutuksen osana,  ja 1967 Kauppalaisseuran säätiö   

IT‐ edekunta sijaitsee Agorassa Jyväsjärven rannalla (huh kuu 2013).  lahjoitti rahat tietojenkäsittelyopin  professuuria varten, ja niin tieto‐ jenkäsittelyn opetus käynnistyi  1968 filosofisen tiedekunnan mate‐ maattis‐luonnontieteellinen osas‐ tolla ensimmäisten joukossa Suo‐ messa.  Yliopisto perusti vihdoin 1974 tie‐ tojenkäsittelyopin laitoksen, joka  jakautui aluksi yhteiskunta eteelli‐ seen ja matemaa s‐luonnon e‐ teelliseen osastoon.  1980‐luvulla tietojenkäsittelyopin  laitoksessa opetettiin ekonomin  tutkintoon johtavaa hallinnollista  tietojenkäsittelyä. Oppiainetta alet‐ tiin kutsua tietojärjestelmätieteek‐ si, kun taas matematiikan laitoksel‐ la opetettu matemaattinen tieto‐ jenkäsittelyoppi muuttui nimeltään   tietotekniikaksi.  Informaatioteknologian tiedekunta  perustettiin 1998 ja sen toiminta  keskitettiin 2000 uuteen Agora‐ rakennukseen Jyväsjärven rannalla. 

Tiedekuntaan kuuluu kaksi opetuk‐ seen ja tutkimukseen keskittyvää  ainelaitosta: tietojenkäsittelytietei‐ den laitos ja tietotekniikan laitos.  Tiedekunta vastaa kehittyvän infor‐ maatioteknologian sekä digitalisoi‐ tumisen tuomiin tutkimus‐ ja kou‐ lutusvaatimuksiin.   

Tiedekunta yhdistää  Tiedekunta yhdistää niin tutkimuk‐ sessa, koulutuksessa kuin sidosryh‐ mäyhteistyössä kokonaisvaltaisesti  teknologian, informaation, viestin‐ nän, organisaatioiden ja liiketoi‐ minnan sekä ihmisen näkökulmat.   Tiedekunta kouluttaa informaatio‐ teknologian laaja‐alaisia ja kansain‐ välisiä osaajia sekä kauppatieteiden  että luonnontieteiden aloille.   Lisäksi tiedekunnan Urasilta‐ohjel‐ ma tarjoaa monipuolista täyden‐ nyskoulutusta jo työelämässä ole‐ ville alan ammattilaisille. 


4

Keski‐Suomen ICT 

Maistereiksi 18 professorin johdolla  IT‐ edekunnan arjessa töitä teh‐ dään professoreiden johdolla. Hei‐ tä on yhteensä 18, yhdeksän kum‐ mallakin laitoksella. Tietotekniikan  laitoksen henkilökuntaan kuuluu  lisäksi viisi tutkimusprofessoria,  joilla ei ole opetusvelvollisuu a.  Mikko Siponen ja Tuure Tuunanen  tulivat loppuvuonna 2012 Oulusta  Jyväskylään professoreiksi  etojen‐ käsi ely eteiden laitokselle.  Kumpikin kertoo tavoi elevansa  laitoksen tutkimuksen nostamista  korkealle kansainväliselle tasolle.  Käytännössä se tarkoi aa ar kke‐ leita arvostetuissa  edejulkaisuissa  ja erinomaisia väitöskirjoja.  Siposen erikoisaloja ovat  etotur‐ vallisuuden hallinta,  etotekniikan  käy ö,  etojärjestelmäkehitys ja  etotekniikan e ikka. 

Tietoturvallisuuden hallinnassa ei  hänen mukaansa saisi olla yhtään  heikkoa lenkkiä, koska vihollinen  löytää sellaisen nopeimmin ja pys‐ tyy käy ämään sitä hyväkseen.  Tietoturva‐asiat on ote ava kaikis‐ sa järjestelmissä vakavas .  Siponen aloi  opintonsa Oulun  yliopistossa 1995 ja väi eli 28‐ vuo aana filosofian tohtoriksi nuo‐ rimpana laitoksen historiassa. Yh‐ teiskunta eteiden tohtori hänestä  tuli 2005 Joensuussa.  Siponen on alan johtavan kansain‐ välisen järjestön, Associa on for  Informa on Systemsin (AIS), tutki‐ joiden maailmanlistalla sijalla 29  parhaana eurooppalaisena. Lista  perustuu julkaisuihin neljässä  eto‐ järjestelmä eteen merki ävim‐ mässä lehdessä 2010–2012.  

Tuure Tuunasen vastuulla ovat  digitaalisten palvelujen innovaa ot  ja suunni elu, erityises  it‐pohjai‐ set ja it‐avusteiset palvelut, jotka  ovat läsnä ihmisten arkielämässä.  Esimerkkeinä hän mainitsee mat‐ kalipun ostamisen ra kkaan känny‐ källä tai harrastusasioista maail‐ manlaajuisen geokätköilyn.  Ennen Oulun vaihe a hän työsken‐ teli tutkijana Helsingin Kauppakor‐ keakoulussa 2001–2005 ja Auck‐ landin yliopiston kauppakorkea‐ koulussa 2005–2010. Hänet on  kutsu u Arizona State University  Center of Center Leadershipin jäse‐ neksi toisena suomalaisena.  Tuunanen perus  ensimmäisen  oman yrityksen 22‐vuo aana. Par‐ haina vuosina hänellä oli viisi yri‐ tystä, nyt enää kolme. 

Oulun yliopistosta Jyväskylän IT‐ edekuntaan 2012 tulleet uudet  etojenkäsi ely eteiden professorit Mikko  Siponen  (s. 1974, vas.) ja Tuure Tuunanen (s. 1973) eivät olleet vielä syntyneet, kun Jyväskylän Kauppalais‐ seura nos  esiin 1964  etokoneopin tärkeyden ekonomikoulutuksessa. 

IT‐ edekunnan opetus, ohjelmat ja tutkinnot  Informaa oteknologian  edekunta  koostuu kahdesta laitoksesta:  1.  etojenkäsi ely eteiden laitos,  2.  etotekniikan laitos.  Tietojärjestelmä eteen maisteri‐ opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: a)  järjestelmäkehitys, b)  etoyhteis‐ kunta, vies ntä ja liiketoiminta.  Lisäksi voi opiskella kogni o e‐  

de ä ja  etojenkäsi ely ede ä.   Tietotekniikan maisteriopinnoissa  on kolme suuntautumisvaihtoeh‐ toa: a) koulutusteknologia, b) ohjel‐ misto‐ ja  etoliikennetekniikka  sekä c) laskennalliset  eteet.   Syksyllä 2013 alkavat teemanmu‐ kaiset maisterikoulutukset: 1. infor‐ maa oturvallisuus, 2. data‐analyy‐

si, 3. pelit ja pelinomaiset järjestel‐ mät, 4. op moin  ja päätöksente‐ ko, 5. sovelle u matema ikka sekä  myöhemmin 6. käy äjäläheinen  teknologiasuunni elu.  Englanninkielisiä maisteriohjelmia  on kaksi: 1. Web Intelligence and  Service Engineering ja 2. Service  Innova on and Management. 


Keski‐Suomen ICT 

5

Kyberkoulutus ajan hermolla  Muuntajan lai eisto sammuu. Säh‐ köt katkeavat sairaalasta, lennon‐ johdosta ja kauppakeskuksista.  O o‐automaateista ei saa rahaa.  Internet ei toimi eikä kännykällä voi  soi aa. Sähköjunat eivät kulje.  Mistä on kyse? Joku on hyökännyt  etojärjestelmiin ja ‐verkkoihin.  Informaa oturvallisuuteen lii yvät  ongelmat ovat jokapäiväisiä siellä, 

missä etotekniikkaa käytetään.  Kustannustehokkain tapa lisätä  informaa oturvallisuu a on osaa‐ misen parantaminen. Alan huippu‐ tutkimuksella luodaan perusta sekä  osaamisen e ä turvallisuusjärjes‐ telmien kehi ämiselle.  Jyväskylän yliopistossa opetetaan,  miten yritykset ja yhteiskunta va‐ rautuvat kyberuhkiin ja miten pitää 

toimia silloin, kun viholliset ovat  onnistuneet tunkeutumaan elintär‐ keisiin järjestelmiin. Informaa o‐ turvallisuuden opetus ja tutkimus  ovat IT‐ edekunnan vahvuusaloja.  Alalla on menossa kova  eteellinen  ja kaupallinen kilpailu. Markkinat  imevät osaavaa työvoimaa. Siten  alan opiskelijoille  lanne on herkul‐ linen työuria ajatellen. 

Jyväskylässä eteellisiä läpimurtoja  Jyväskylään rakennetaan  ak ivises  informaa o‐ turvallisuuden  eto‐, op‐ pimis‐ ja innovaa over‐ kostoja.   Yliopisto on työssä muka‐ na uudistamalla alan kou‐ lutusohjelmia.  Maisterikoulutuksen ta‐ voi eena on luoda opis‐ kelijalle vankka osaami‐ nen informaa oturvalli‐

suuden vaa vissa johta‐ mis‐ ja kehi ämistehtä‐ vissä.   Koulutus muodostuu  opintokokonaisuudesta,  jossa tarkastellaan kyber‐ maailmaa ja sen turvalli‐ suu a yhteiskunnallises‐ ta, toiminnallisesta ja  teknologisesta näkökul‐ masta.  Opiskelijat voivat hyödyn‐

tää sekä yliopiston moni‐ eteistä koulutustarjon‐ taa e ä kansainvälistä  tarjontaa digitaalisen  oppimateriaalikeskuksen  välityksellä.  Kyberturvallisuus kuuluu  Jyväskylän kaupunkiseu‐ dun kasvusopimuksen  kehi ämisteemoihin,  mikä vahvistaa alan edel‐ läkävijän asemaa. 

Tutkimuksella ja koulu‐ tuksella on jo ediste y  eteellisiä läpimurtoja,  innovaa oiden syntymis‐ tä, teknologista kehitystä,  tuo avuuden kasvua ja  siten myös kansallista  hyvinvoin a.  Lähteet: Mar  Lehto ja  Pekka Nei aanmäki,  Jyväskylän yliopisto, IT‐ edekunta. 

Tietoturvan uhat ovat maailmanlaajuisia  Yhdysvalloissa  etojärjestelmiin  tunkeutuvat hyökkääjät on jae u  osaamisensa perusteella kolmeen  eri tasoon.  Suomen puolustusvoimien johta‐ misjärjestelmäkeskuksen tekninen  johtaja Simo Säteri esi eli niitä  huh kuussa Keski‐Suomen ICT‐ tulevaisuuspäivässä Agorassa.  Kuka tahansa hakkeroinnista kiin‐ nostunut pääsee käsiksi  etover‐ koissa jo oleviin haavoi uvuuksiin  vain kymmenen euron budje lla.   Kakkostasolle ei nousta ilman mil‐ joonabudje a. Tekijät osaavat  etsiä ja löytää järjestelmien heikko‐ ja koh a, joista omistajakaan ei ole  etoinen. He tekevät niin sano uja  nollapäivähyökkäyksiä kaikessa  hiljaisuudessa eli käy ävät hyväk‐ seen kohteen  etoturva‐aukkoa  omien etujensa ajamiseksi.  Vain suurvallat yltävät kolmannelle  tasolle, koska niillä on käytössä   

miljardibudje t. Ne kykenevät tun‐ keutumaan valituissa kohteissa  tärkeimpien järjestelmien syvim‐ piin osiin ja tekemään siellä täsmä‐ tuhoja. Kuuluisin esimerkki lienee  etokonemato Stuxnet, jolla hidas‐ te in iranilaisen ydinvoimalan  rakentamista vuonna 2010.  Säteri totesi, e ä Suomessa on  maailman parhaimmistoon kuulu‐ vaa torjuntaosaamista.   Tekninen  etoturva toimii parhai‐ ten silloin, kun hai aohjelmator‐ juntaa, palomuureja ja tunnistus‐ ohjelmia päivitetään jatkuvas .  Hänen karu vies nsä kuitenkin kuu‐ lui: ”Kukaan ei pysty suojautumaan  sataprosen ses .”  Säterin mielestä kansalliset, julki‐ set, yksityiset ja yritysten  etojär‐ jestelmät tulee rakentaa sellaisiksi,  e ä ne kestävät vihollisen hyök‐ käykset tai ainakin sietävät niitä  jonkin aikaa. Häiriö lanteissa tär‐

keintä on keski yä elintärkeiden  yksiköiden toimintakyvyn ylläpi‐ toon, e ei esimerkiksi sairaalan  teho‐osasto menisi hätä lanteissa  pimeäksi kyberhyökkäyksen vuoksi.  Säteri kanna  vahvan kansallisen  kyberturvallisuusohjelman to‐ teu amista. Val oneuvosto on  ohjelman jo hyväksynyt. Sen  käy ööno o edelly ää pitkäjän‐ teistä ja vaa vaa työtä. Jo a voitai‐ siin onnistua, tarvitaan paitsi koulu‐ te ua ja mo voitunu a henkilös‐ töä, paljon rahaa, aikaa, oppimista,  uusia menetelmiä ja ratkaisuja,  myös viisau a tunnistaa omat  puu eet menetelmistä, työkaluista  ja aja elusta. Osaamisen y messä  on Säterin mukaan taito ”kuunnel‐ la”  etoliikenne ä ja sen poik‐ keavuuksia. Jo a taistelussa voisi  menestyä isompiaan vastaan, tarvi‐ taan synnynnäisiä kykyjä ja intohi‐ moa työntekoon. 


6

Keski‐Suomen ICT 

Kaksi kuvaa samasta muovi‐ ja viherkasvin asetelmasta. Vasemmalla on tavallinen värikuva ja oikealla spekt‐ riero elun tulos: aito kasvi näkyy punaisena ja muovi vihreän eri sävyinä.  

Spektrikuva näy ää maailman toisin  Spektrikuvantaminen antaa ihmi‐ selle mahdollisuuden nähdä maa‐ ilmaa toisin kuin omin silmin.   Projek tutkija Ilkka Pölönen  e‐ totekniikan laitokselta kertoo,  e ä menetelmän etuna on ku‐ vantamisen ja spektrianalyysin  yhdistäminen. ”Saadaan kuvaan  sido ua tarkempaa  etoa aineis‐ ta, joita kuvassa esiintyy.”  Rikospaikalta voidaan löytää lää‐ ke‐, huume‐, veri‐, erite‐, räjäh‐ dysaine‐ tai ruu jäämiä, joiden  yhtä tarkka ero elu ei onnistu  muilla lai eilla. Rahan tai asiakir‐ jojen väärentäjät paljastuvat, kun  spektrikuvat ero avat paperilta  yksityiskoh a painojäljestä tai  kirjoituksista.  Tieteelliseen spektrikuvantami‐ seen tarvitaan vähintään kymme‐ niä tuhansia euroja maksava eri‐ koiskamera, joka muodostaa ku‐ van kohteesta heijastuvan valon  säteilyn perusteella.   Kuvien digitaalinen  eto koostuu 

Ilkka Pölönen  eri aallonpituuksilla otetuista  kuvista, joita voi olla tarpeen  mukaan muutama tai jopa sato‐ ja. Mitä enemmän näitä aallon‐ pituuksien tasoja on, sitä tar‐ kempia  etoja kuvan kohteesta  saadaan ir .    Pölösen mukaan spektrikuvan‐ tamisen avulla voidaan esimer‐ kiksi nähdä, miten kasvit ja puut 

kasvavat pelloilla ja metsissä.   Miehi ämä ömien pienoislento‐ koneiden tai ‐helikoptereiden avul‐ la kerätyn datan perusteella kas‐ vua osataan parantaa tarkennetul‐ la lannoituksella.  Armeijoiden käytössä menetelmis‐ tä on hyötyä vihollisjoukkojen,  tutkien, aseiden tai muun kaluston  havaitsemisessa maastossa.  IT‐ edekunnan tutkijoita on ollut  kehi ämässä syövän havaitsemi‐ seen lii yviä  eteellisiä menetel‐ miä. Spektrikuvien avulla esimer‐ kiksi ihosta on löytynyt kasvainten  ympäriltä syöpäsoluja, joita muu‐ toin olisi ollut hankala havaita.  Siten lääkärit saavat uu a täsmä‐ etoa leikkauksia varten.  Pölönen innostaa opiskelijoita mie‐ lenkiintoisiin spektritutkimuspro‐ jekteihin. Menestykseen tarvitaan  alkuvaiheessa innostusta ja mo ‐ vaa ota, matema ikan,  lasto e‐ teen ja  etotekniikan perusosaa‐ mista.  

Jyväskylä tuo aa pelialalle uusia amma laisia  Jyväskylän yliopiston IT‐ edekunta  koulu aa maisteri‐ ja tohtoriohjel‐ missaan pelialan amma laisia.  Valmis maisteri osaa määritellä ja  rakentaa laajoja ja vaa via  eto‐ teknisiä järjestelmiä, hallitsee digi‐ taalisten pelien toteutuksessa oh‐ jelmisto‐ ja  etoliikennetekniikan,    ymmärtää pelien rakenteellista, 

kokemuksellista ja kul uurista ta‐ soa. Hän osaa hyödyntää  etojaan  pelien suunni elussa, toteu ami‐ sessa, pelillistämisessä sekä tutki‐ muksessa.  Pelit syntyvät luovuuden ja tekno‐ logian yhteistyössä, johon tarvitaan  monialaista ja  eteistä kehitystä ja  tutkimusta.  

Pelialan osaaminen tuo kilpailuky‐ kyä muillekin ICT‐aloille.   Amma laisista on pulaa. Suomes‐ sa alan liikevaihto oli Tekesin mu‐ kaan vuonna 2012 yli 250 miljoo‐ naa euroa ja se kasvaa Suomessa  muuta Eurooppaa nopeammin.  Jyväskylässä toimii kymmenkunta  pelialan yritystä, ja määrä kasvaa.  


Keski‐Suomen ICT 

7

Rekrytoijat läh vät nuorten luokse  Jyväskylän yliopiston informaa o‐ teknologian  edekunnan suosio on  hakijamäärällä mita una kasvanut  neljässä vuodessa yli kaksinkertai‐ seksi.   Tiedekunnan kahdelle laitokselle  pyrki kevään 2009 yhteisvalinnassa  594 hakijaa ja 2013 perä  1153.   Tietotekniikan laitoksen projek ‐ tutkija Auri Kaihlavirta kertoo, e ä  laitoksella havahdu in muutama  vuosi si en ankeaan  lanteeseen.  Hakijoita oli niukas  ja paikan vas‐ taano aneita vielä vähemmän.  Tarvi in lisää ja laadukkaampia  hakijoita; oli panoste ava rekry‐ toin in. ”Lähdimme kiertämään  maakunnan lukioita.”  Ohjelma koostui käytännön esimer‐ keistä, liikkuvasta kuvasta ja äänes‐ tä. Mukana oli erilaisia lai eita ja  niissä erilaisia sovelluksia. Puhujat  koros vat  edekunnan moni e‐ teellisyy ä.   ”Särjimme nör myy ä!”  Valtaosa nuorista mieltää IT‐alan  propelliha unör touhuksi.  ”Mielikuvaa on työlästä muu aa”,  Kaihlavirta toteaa.  ”Nuoret eivät  edä tai ymmärrä  alan monipuolisuu a, moni eteel‐ lisyy ä ja mahdollisuuksiaan.”  Rekrytoin työ on tuo anut tulok‐ sia. Valtakunnallisessa  etojenkä‐ si ely eteen yhteisvalinnassa Jy‐ väskylä on noussut hakijamäärissä  viidenneltä sijalta kolmanneksi.  ”Olemme mie neet uudestaan 

Tietotekniikan laitoksen projek tutkija Auri Kaihlavirta on erikoistunut   opiskelijoiden rekrytoin in. Kuva: An ‐Jussi Lakanen.  mainonnan keinoja. Vanhanaikai‐ nen sanomaleh mainonta tuntui  kalliilta ja teho omalta”, Kaihlavir‐ ta toteaa.  Rekrytoinnissa on menty nuorten  sähköiseen maailmaan verkko‐ ja  radiomainonnan kau a. Tietotek‐ niikan laitos esi äytyi myös Studia‐ messuilla ja Assemblyssä, yhdessä  maailman suurimmista  etokone‐ fes vaaleista.  Erityiskohderyhmäksi vali in nai‐ set. ”Heitä lähdimme tavoi ele‐ maan sieltä, mistä nuoret tytöt  löytyvät: lifestyle‐, muo ‐ ja kos‐ me ikkablogeista. Syntyi yhteistyö 

Indiedays‐portaalin kanssa.”  Tiedekunta on myös kutsunut lu‐ kioryhmiä Agoraan ja käynyt mo‐ nissa varuskunnissa koulutuksen  teemailloissa.  Pitkän tähtäimen rekrytoin a teh‐ dään kesäisin peliohjelmoin kurs‐ seilla. Yläkoululaiset ja toisen as‐ teen oppilaat voivat tulla opiskele‐ maan ilman ohjelmoin taitoja.   Laitos tarjoaa perustason kursse‐ jaan lukiolaisille, jotka voivat hyö‐ dyntää niitä todistuksessaan ja  yliopiston hakuvaiheessa, eikä  kursseja tarvitse suori aa yliopis‐ tossa enää uudestaan. 

Työelämä kutsuu opiskelijaa 

Markus Vuorio   

”Kuudennen opiskeluvuoden lo‐ ses  ohjelmistokehityksestä.  pussa alkaa hinku työelämään olla  Vuorion pääaineena on  etotek‐ jo aika kova”, sanoo Markus Vuo‐ niikka. ”Opiskelu on monessa koh   yli änyt odotukset, etenkin kurs‐ rio  etotekniikan laitokselta.  ”Ennen yliopistoon tuloa olin har‐ sit, joilla on käytännössä päästy  rastunut  etotekniikkaa jo valmiik‐ koodaamaan.”  Hän myöntää, e ä muutamia  si, ja näiden asioiden oppiminen  pe ymyksiäkin on tullut.  tarkemmin yliopistossa tuntui  ”Paperikoodaus ja byrokra an  luontevalta valinnalta.”  Tärkeimpänä mo vaa on lähteenä   jäykkyys ovat välillä koetelleet  oli halu  etää ja oppia lisää erityi‐ mo vaa ota kovas .” 


8

Keski‐Suomen ICT 

Keski‐Suomen ICT‐rakenteissa kiihtyvää dynamiikkaa  ICT‐toimialalla työskentelee Keski‐ Suomessa 6500 henkilöä yli 500   ICT‐yrityksessä tai muun toimialan  ICT‐yksikössä. Niistä pieniä tai kes‐ kisuuria yrityksiä on yli 95 pro‐ sen a.  Kaikkien toimialojen kasvuyrityksis‐ tä yli puolet toimii ICT‐alalla. Ke e‐ ryys ja pieni koko yhdistyneenä  yri äjyyteen ja innova ivisuuteen  synny ävät dynamiikkaa toimin‐ taan ja rakenteisiin. Toimialan ke‐ hi ymisen ja yritystoiminnan kas‐ vun tukena on vahva paikallinen  tutkimus ja koulutus. Sisältöjen  määri elyssä hyödynnetään tuore  tutkimus eto ja selvitetään yritys‐ ten ajankohtaiset osaamistarpeet.  IT on kaikkialla; kaikkien toimialo‐ jen tulevaisuus riippuu yhä enem‐ män informaa oteknologiasta.  Siksi eri toimialojen kehitystä on  tarkasteltava rinnan globaalin ICT‐ toimialan kehityksen kanssa.   Teknologian ja ICT‐toimialan kehi‐ tyksestä riippuu pitkäl  muiden   

toimialojen tulevaisuus. Toimialo‐ jen yhteistyöstä hyötyvät kaikki  osapuolet.   Uudet ICT‐ ja kyberohjelmat tarjoa‐ vat erinomaisia kehi ämismahdol‐ lisuuksia. Yllä kuva u toimintamalli  soveltuu yhteises  sekä ICT‐toimi‐ alalle e ä ICT:tä hyödyntäville toi‐ mialoille. 

IT‐ edekunnasta valmistuu vuo‐ si ain 20 tohtoria, 90 maisteria ja  yli 70 kandidaa a, kansainvälises‐ sä yhteistyössä on 350 vierailijaa ja  opiskelijavaihtoon osallistuu 60–80  opiskelijaa. Lisäksi harjoitus‐ ja  opinnäytetöitä tehdään yritysten  kanssa kymmeniä. Ainutlaatuinen  ELMO‐yhteistyö yhdistää yritysten    käytännön tarpeet ja opiskelijan  harjoitustyöaiheet ohjelmistotoi‐ Agora yhdistää   mi ajan tuella.  Verkostoyhteistyö ICT‐yritysten  Keski‐Suomen elinkeinoelämällä on  kesken ja yliopiston kanssa on sy‐ vahvat juuret konepaja‐ ja puunja‐ ventynyt alan kasvaessa. Agora‐ lostusteollisuudessa sekä bioener‐ rakennus on ollut käytössä 12  gian tuotannossa.  vuo a. Sinä aikana informaa otek‐ Voimakkaimmin on kasvanut ICT‐ nologian  edekunnassa on toteu‐ ala, jonka liiketoiminnan arvo maa‐ te u 730 tutkimus‐ ja kehi ämis‐ kunnassa on suuruusluokkaa mil‐ hanke a, joihin on osallistunut 140  jardi euroa vuodessa. Yritysten  ICT‐alan yritystä tai yksikköä.   tuo avuuden lisäyksestä viimeisen  Tutkintokoulutuksen lisäksi on jär‐ 10 vuoden aikana on tullut 80 pro‐ jeste y räätälöityä tarvelähtöistä  sen a ICT:n hyödyntämisestä.   täsmäkoulutusta 14 000 henkilö‐ Teks  ja grafiikka:  koulutuspäivää. Ak iviseen yritys‐ Tapani Kella  verkostoon kuuluu 80 alan yritystä.  Pekka Nei aanmäki 


Keski‐Suomen ICT 

9

ICT‐tulevaisuuspäivä loi uskoa  Jyväskylän yliopiston IT‐ edekunta ja  Keski‐Suomen  ICT‐klubi järjes vät yhteistyökumppaniensa kanssa 8.  huh kuuta 2013 toimialan tulevaisuuspäivän jatkona  parille aiemmalle seminaarille. Noin sata alan yri ä‐ jää, tutkijaa, vaiku ajaa, virkamiestä, asiantun jaa ja  opiskelijaa kokoontui analysoimaan, mistä on tultu  nykyhetkeen, mitkä ovat suuret trendit ja hiljaiset  signaalit; mihin asetetaan tulevaisuuden tavoi eet  Keski‐Suomessa. Agoran näy ötauluilla pyörivät reaa‐ liaikaisina Prospectumin kommentoin palsta ja First‐ Bea n pulssimi arigrafiikat.  Tulevaisuuspäivän alustajat tulivat valtakunnalliselta  ja paikalliselta huipulta.  Ensimmäisen osan puhujat olivat johtaja Jukka Viita‐ saari Teknologiateollisuus ry:stä, tutkimusjohtaja Kat‐ riina Valli Market‐Visio Oy:stä ja aluekehi ämisjohta‐ ja Jouni Juu lainen Jyväskylän kaupungilta.  Toisessa osassa esitelmöivät kansanedustaja Jouni  Backman SDP:stä ja  etohallintojohtaja Veikko Hytö‐

nen Kelasta, kolmannessa Keski‐Suomen maakunta‐ valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pek‐ karinen keskustasta, IT‐johtaja Pauli Nuu nen Metso‐ konsernista, vararehtori Helena Rasku‐Pu onen Jy‐ väskylän yliopistosta, hallituksen puheenjohtaja Kari  Liuska FirstBeat Technologies Oy:stä ja  co‐founder  Jouni Huotari Nestronite Oy:stä. Hän on myös Jyväs‐ kylän amma korkeakoulun yliope aja.  Neljännessä osassa puhuivat tekninen johtaja Simo  Säteri Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuk‐ sesta Tikkakoskelta ja apulaiskaupunginjohtaja Timo  Koivisto Jyväskylän kaupungilta.  Tilaisuuden pää äneen paneelikeskustelun osano a‐ jat olivat Pekkarinen, Backman, Koivisto, toimitusjoh‐ taja Juha Harju Descom Oy:stä, toimialaryhmän johta‐ ja Satu Kiiskinen Tieto Oyj:stä sekä IT‐ edekunnan  dekaani, professori Pekka Nei aanmäki Jyväskylän  yliopistosta. Juontajana toimi Jukka Valkonen Jyväs‐ kylästä Tieto‐konsernin markkinoinnista 

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen luo aa Keski‐Suomen ICT‐toimialan  tulevaisuuteen, jos sitä kehitetään Vaasan energiaklusterimallin avulla.   


10

Keski‐Suomen ICT 

Viitasaari: Tuo avuus ratkaisee  Johtaja Jukka Viitasaari Teknologia‐ teollisuus ry:stä arvioi, e ä suoma‐ lainen IT‐alan työ ei sinänsä ole  törkeän kallista. Ongelmaksi on  muodostunut se, e ä työn tuo a‐ vuus ei ole kehi ynyt samassa suh‐ teessa palkkojen kanssa.  Hänen mukaansa tuotannon siirty‐ minen halvemman tuotannon mai‐ hin ei automaa ses  ole ongelma,  jos vain lisäarvoa tuo avaa työtä  saadaan pysymään Suomessa. 

On tunniste ava vaaran merkit:  jos kaikki tuotanto valuu omasta  maasta pois, silloin katoavat  myös tutkimukseen ja kehityk‐ seen sijoitetut työpaikat.  Viitasaaren mielestä ICT:n kehit‐ täminen ja hyödyntäminen tuo‐ vat etuja sitä runsaammin muille  kuin varsinaiselle IT‐toimijoille,  mitä enemmän yritysten toimin‐ toja tehostetaan automa soinnin  avulla. 

Jukka Viitasaari 

Valli: Aloi eellisuus tuo etua 

Katriina Valli  

Tutkimusjohtaja Katriina Valli  Market‐Visio Oy:stä kertoi, e ä  informaa on hallinta tulee nou‐ semaan IT‐alalla eri äin tärkeään  asemaan.   Tulevaisuudessa liiketoimintaa  tehdään sillä, miten saatavilla  olevaa  etoa voidaan hyödyntää.  Vallin mielestä Suomella olisi  tässä hyvä bisnessauma.  Muiden maiden yritykset voisivat  ulkoistaa  etovarantojaan Suo‐ meen, missä ne jaloste aisiin ja 

palaute aisiin si en takaisin  asiakkaan tarpeiden mukaan  sovelle uina.  Lai eet ja palvelut muu uvat  jatkuvas  kaikilla aloilla, ja sen  vuoksi oikeanlaisesta osaamises‐ ta on pulaa. Yritysten ei pitäisi  jäädä odo amaan, e ä joku muu  tekee ensin ja korjaa sadon.   Näinä aikoina markkinoiden kas‐ vu hidastuu ja kilpailu kiristyy.  Sen vuoksi oikeiden ja nopeiden  ratkaisujen tekijät menestyvät.  

Juu lainen: Suunta on vali avissa  Aluekehi ämisjohtaja Jouni Juu ‐ lainen Jyväskylän kaupungilta  mie  alustuksessaan, miten hyvät  kehi yvät parhaiksi.  ”Menestys on mahdollista ainoas‐ taan julmatkin tosiasiat tunnistaen  ja tunnustaen”, hän totesi ja vii asi  yhdysvaltalaiseen klassikkotutki‐ jaan Jim Collinsiin.  Jyväskylän seudun nousu vuositu‐ hannen vaihteen työpaikka‐ ja   väestönkasvun suunnannäy äjäksi  ja gallupien kestomenestyjäksi on  Juu laisen mielestä suomalainen  kaupunkilegenda.  ”Juuri nyt hälytyskellot soivat välis‐ tä varsin julmas ”, hän sanoi.  ”Neljän vuosikymmenen kokemuk‐ sella kuitenkin luotan, e ä mahdol‐ lisuudet nousuun ovat olemassa.   

Hälytyssignaalit kieltäen  e rank‐ kaankin pudotukseen on tarjolla.”  Hän kysyi: ”Kumman suunnan  valitsemme?”  Itävaltalaissyntyisen Peter  Druckerin opetukseen vedoten  Juu lainen paino , e ä elämä ei  ole kohtalo. Siihen voi vaiku aa.  Tuoreessa Keski‐Suomen aikaja‐ nassa 1/2013 paljastuu huoles‐ tu ava uhka: teknologiateollisuu‐ den viennin tyrehtyminen viime  vuosina. Alueella on vain suppea  joukko laaja‐alaiseen innovaa o‐ toimintaan osallistuvia ankkuriyri‐ tyksiä. Toimivien kasvu‐ ja kes‐ kisuurten yritysten vähäisyys on  vakava puute.   Onko si en kenellekään yllätys,  e ä korkeas  koulute ujen aivo‐

Jouni Juu lainen  vuoto Jyväskylän seudulta erityi‐ ses  pääkaupunkiseudulle ja  Tampereelle on lisääntymässä,  kuten väestötutkija Timo Aro on  osoi anut.  Tarvitaan uudenlaista liiketoimin‐ nan rakentamisen ja rahoi ami‐ sen osaamista verkostoissa kan‐ sainvälisten huippujen kanssa.  ”Siinä on onnistu ava!” 


Keski‐Suomen ICT 

11

Backman: ICT luo kestävää kilpailukykyä  Kansanedustaja Jouni Backman  ivis  esityksensä humoris seen  kysymykseen: onko suomalainen  etoyhteiskunta savolainen pro‐ jek  — aloi amista vaille valmis?  Hänen mukaansa kyse ei oikeas   ole aloi amisesta vaan siitä, e ä  Suomi uhkaa pudota todellisen  etoyhteiskunnan vauhdista.   Keskite y ohjaus puu uu, ja  hankkeet ovat liian pieniä ja irral‐ lisia siitä huolima a, e ä ICT:n  edetään luovan kestävää kilpai‐ lukykyä.  ”Parhaat käytännöt eivät leviä.  Jokainen tekee itse alusta alkaen.  Ulkopuolista osaamista ei osata  hyödyntää”, Backman arvioi.  Hänen mielestään ICT:n toiminta‐ tapojen muutoksessa keskeistä on  automaa suus:  edon on kul‐ je ava nopeas , helpos  ja hal‐ valla, mikä edelly ää avoimuu a.  Toiminta ja ICT ikään kuin sulautu‐ Jouni Backmanin mielestä suomalaisen ICT‐väen olisi soite ava yhteen ja  luovas  ideoiden kuin jazzbändin.  vat yhteen kitka omas .

Hytönen: Kela kasva aa toimintoja Jyväskylässä  Moo oripyöräpoliisit turvasivat  30. kesäkuuta 1983 Kelan keskus‐ etokoneen siirtoa Helsingin Töö‐ löstä Jyväskylän Kel nmäkeen, ja  uuden  lan avajaisia viete in jo  4. heinäkuuta.  Siitä läh en Jyväskylä on toiminut  Kelan valtakunnallisten rekisterei‐ den sijain paikkana ja toiminta on  lisääntynyt.  Kelan  etohallintojohtaja Veikko  Hytönen perusteli kasvua sillä,  e ä Kela pyrkii hajau amaan toi‐ mintojaan julkisen sektorin alueel‐ listamispoli ikan mukaises .  IT‐osastolla oli 1983 vähän yli 200  työntekijää ja viime vuonna noin  500. Samassa ajassa henkilöstön  Veikko Hytönen kehui Jyväskylän kykyä edistää Kelan toimintoja.  määrä Jyväskylässä on lisääntynyt  muutamasta työntekijästä noin  Kansalaiset hoitavat asioitaan  Hytösen mielestä Jyväskylällä on  200:een.   aina vaan enemmän verkossa.  erinomainen imago ja keskeinen  Jyväskylässä vallitsee suotuisa  sijain . IT‐alan koulutuspaikkoja on  Paperilomakkeita ei tarvita. Säh‐ toimintaympäristö, ja osaavaa  runsaas  ja yhteistyö sujuu oppilai‐ köisten palvelujen määrä kasvaa  henkilöstöä on saatavilla.  vuosi ain 25 prosen n vauh a.  tosten kanssa.   


12

Keski‐Suomen ICT 

Pekkarinen: Kehitys ris riitaista  Keski‐Suomen maakuntavaltuuston  puheenjohtaja Mauri Pekkarinen  ihme eli maakunnan ris riitaista  kehitysvaihe a. Jyväskylän kaupun‐ kiseudun väkiluku kasvaa, mu a  alue ei kehity taloudellises . Muu  maakunta mene ää väestöään  absoluu ses , mu a ei tuotanto‐ aan suhteellises . Jämsän ja Ääne‐ kosken seuduilla teollinen perusta  luo kansantuote a, mu a ei uusia 

työpaikkoja. ”Vahvimpien toimialo‐ jemme kysyntä maailmalla on las‐ kussa”, hän paino . ”Me koulu‐ tamme muille, mu a koulutus ei  generoi meille maakuntaan työ‐ paikkoja.”  Pekkarinen kehui ICT:n roolia uu‐ dessa aluekehityksessä. Alan koulu‐ tuksen suorituskyky ja tarjonnan  monipuolisuus ovat maan parhaita.  ”Onko Jyväskylän seudun yritystoi‐

minnan vetovoima hiipunut”, hän  kysyi.  Pekkarisen mielestä tarvitaan uusi  toimintamalli, joka perustuu liike‐ toimintalähtöiseen aja eluun ja  alueelliseen osaamiseen uusillakin  toimialoilla, kuten kyberturvallisuu‐ dessa, logis ikassa ja hyvinvoin ‐ palvelujen kehi ämisessä. Lisäksi  hän mainitsi mahdollisena menes‐ tystekijänä nanoteknologian. 

Nuu nen: Metson IT‐keskus toimii Jyväskylässä  Metso‐konsernin IT‐johtaja Pauli  Nuu nen kertoi, e ä yhtymän IT‐ palvelujen hallinnon ja johdon  keski yminen Jyväskylään on his‐ toriallisen kehityksen tulosta.   Jos Valmet ei olisi aloi anut so‐ en jälkeen paperikonetuotanto‐ aan Rautpohjassa,  lanne Metsos‐ sa olisi nykyisin toisennäköinen.  Suomen osuus Metson liikevaih‐ dosta on vain noin viisi prosenttia.   Kyse on siis aidosti maailmanlaa‐ juisesta yrityksestä.  Paineita muutoksiin ei ole, koska  globaali IT‐johtaminen on paikka‐ riippumatonta.  Jyväskylässä on vahvaa liiketoi‐ mintaa ja ammattitaitoista henki‐ löstöä. Paikalliset yhteistyökump‐ panit ovat osaavia ja oppilaitokset  tuottavat pätevän pohjakoulutuk‐ sen saanutta uutta henkilöstöä.  Metson sähköiset tietojärjestel‐ mät ovat auki vuorokaudet ympä‐

Pauli Nuu sen mukaan Jyväskylä valikoitui Metson IT‐toimintojen hallin‐ tokeskukseksi luonnollisen kehityksen kau a.  riinsä kaikkialla maailmassa. Jyväs‐ kylässä hoidetaan konsernin yhtei‐ siä IT‐palveluja ja sovelluksia. IT‐ kulut ovat vuodessa noin 180 mil‐ joonaa euroa, 2,5 % liikevaihdosta. 

Hallinnoinnin piiriin kuuluvat kon‐ sernin projektit, toimittajat ja pal‐ velut. Lisäksi IT‐käyttäjiä ja henki‐ löstöä koulutetaan maailmanlaajui‐ sesti jyväskyläläisjohtoisesti. 

Koivisto: Kankaan tulevaisuus vielä avoin  ”Mitä Kankaan pitäisi olla, e ä tei‐ dän yrityksenne menestyisi siellä”,  Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja  Timo Koivisto kysyi yleisöltä.  Hän koros , e ä Kankaasta ei muo‐ dostu pelkkää asumislähiötä ja e ä  työpaikkarakentaminen on etupai‐ no eista. Tavoi een mukaan Kan‐ kaasta tulee 5000 asukkaan ja 2000  työpaikan kaupunginosa.   Kangas on Jyväskylän merki ävin   

kehityshanke ja Lutakon valmistu‐ misen jälkeen seuraava keskustan  suuri laajennushanke.   Kaupunki etsii Kankaalle yhtä glo‐ baalia veturiyritystä, valmistelee  neljän rakennu ajan kehitysyh ö‐ tä, hakee rahoi ajia, kasvu‐ ja   start‐up ‐yrityksiä sekä panostaa  pilo hankkeisiin, tutkimukseen ja  innovaa oihin.  Kunnallistekniikan kaupunki pitää 

omissa käsissään. Alueelle tuodaan  mi avan  edonvälityskyvyn valo‐ kuituverkko, jonka käy öä vuokra‐ taan operaa oreille. Kaupunki va‐ raa itselleen omia kuituja opetus‐,  tutkimus‐ ja tuotekehityskäy öön.  Kankaan suunnitelmia edistetään  kansallisissa rahoitusohjelmissa  Tekesissä ja Sitrassa. Iskusanoja  ovat vihreys, yhteisöllisyys, lä‐ hienergia, open data ja älykkyys.


Keski‐Suomen ICT 

Helena Rasku‐Pu onen 

Kari Liuska 

Jouni Huotari 

13

Simo Säteri 

Koulutuksesta

Kuntoilusta

Pilvistä

Kyberuhista

Jyväskylän yliopiston  vararehtori Helena Ras‐ ku‐Pu onen nos  esiin  akateemiseen koulutuk‐ seen lii yvän vastuun:  kykeneekö yliopisto  tuo amaan amma tai‐ toisia osaajia yhteiskun‐ nan työmarkkinoille?  Mikä on Jyväskylän yli‐ opiston asema valtakun‐ nallises , hän kysyi ja  vastasi: ”Yliopistoon  hyväksytyistä vain joka  neljäs opiskelija on ko‐ toisin Keski‐Suomesta,  ja vuoden kulu ua val‐ mistumisesta yli kol‐ mannes on työllistynyt  Keski‐Suomessa.”  Tulevaisuuden muutos‐ yhteiskunnassa tarvi‐ taan taitoja oppia uu a,  tunnistaa oleellinen ja  tehdä yhteistyötä ympä‐ röivän yhteisön kanssa.  Yliopisto tarjoaa paljon  työelämäopintoja, ja  uudet koulutusavaukset  seuraavat yhteiskunnan  tarpeita ja vaa muksia.   Moni eteisessä yhteis‐ työprojekteissa on mu‐ kana yrityksiä eri aloilta,  ja yliopisto tarjoaa lisäk‐ si monipuolista täyden‐ nyskoulutusta.  Rasku‐Pu onen toivoi  luontevia ja molempia  osapuolia hyödy äviä  yhteistyöprojekteja.   

Hallituksen puheenjohta‐ ja Kari Liuska FirstBeat  Technologies Oy:stä he‐ rä  seminaariyleisön  väi ämällä, e ä kuntoilu  ei ole aina terveellistä.  Kun esimerkiksi 43‐vuo‐ as mies lähtee vapaa‐ päivänään kahden tunnin  hiihtolenkille ja o aa  saunan jälkeen pari  olu a, kaikki ei väl ä‐ mä ä olekaan hyvin.   Jos harjoitus on liian  uk‐ katah nen, elimistö ei  palaudu lepopäivien ja  unen aikana tarpeeksi.  ”Syyksi osoi autuvat  miehen kuntoon ja har‐ joitustaustaan nähden  liian vaa va liikuntasuori‐ tus ja illalla nau tut alko‐ holiannokset, joiden vai‐ kutuksesta elimistö käy  liian kovilla kierroksilla  läpi yön.”  Liuskan mukaan elimis‐ tön mi aamiseen kehite‐ tyt IT‐pohjaiset lai eet  antavat luote avaa  e‐ toa palautumisesta kuor‐ mitus lanteissa ja au a‐ vat mitoi amaan liikun‐ tasuoritukset oikein.  Liuska toivoi, e ä Kan‐ kaan alueesta voisi ke‐ hi yä edelläkävijä ICT:n  arkielämän ja asukkaiden  hyvinvoin in tähtäävien  toimenpiteiden hyödyn‐ tämisessä, living lab. 

Keski‐Suomeen tulisi pe‐ rustaa kansanvälises   vetovoimainen kybertur‐ vallisuuden osaamiskes‐ ki ymä, ehdo  Jyväsky‐ län amma korkeakoulun  teknologiayksikön yli‐ ope aja Jouni Huotari.   Kybertoiminnassakin  voitaisiin koota osaamis‐ ta yhteen.  Yhteistyöhön kutsu ai‐ siin yritysten lisäksi yli‐ opisto, amma korkea‐ koulu ja muut koulutuk‐ sen, tutkimuksen ja tuo‐ tekehityksen tahot.  Hänen mukaansa tarvi‐ taan myös kyberturvalli‐ suuden testaus‐ ja tutki‐ muslaboratorio, verkos‐ tot ja kumppanit.   Koeken nä voisivat toi‐ mia Jyväskylään raken‐ ne avat uusi keskussai‐ raala ja Kankaan alue.  Huotari o  kantaa myös  toiseen ajankohtaisaihee‐ seen. Interne n pilvipal‐ veluihin erikoistuneen  Nestronite Oy:n toisena  perustajana hän arvioi,  e ä Keski‐Suomi soveltuu  erinomaises  digitaalisen  edon säily ämiseen ja  käsi elyyn erikoistunei‐ den kansainvälisten yri‐ tysten sijoituspaikaksi.  Aiheen markkinoin  olisi  saatava kuntoon yhteis‐ voimin. 

Viholliset ovat jo kaikkial‐ la  etoverkoissa. Heitä ei  kyetä sieltä pois häätä‐ mään. Kukaan ei pysty  suojautumaan täysin,  vaikka torjuntaan olisi va‐ ra u rahaa ja menetelmiä  kuinka paljon tahansa.   Edes maailman johtava  so lasmah  USA ei kyke‐ ne sellaiseen.  Tietoturvan kannalta on  tärkeintä tunnistaa tun‐ keilijat nopeasti, karsinoi‐ da heidät johonkin tieto‐ järjestelmän osaan, estää  pahimmat vauriot ja hää‐ tää heidät pois.  Puolustusvoimien johta‐ misjärjestelmäkeskuksen  tekninen johtaja Simo  Säteri otti esitelmänsä  avuksi golf‐termit. Kun  vihollinen tulee tietoverk‐ koon sisään, omistajalla  on ihannetulokseen pariin  aikaa noin kaksi minuuttia  estääkseen pahimmat  vauriot.  ”Mihinkään ei voi luot‐ taa”, Säteri korosti. Mikä  tahansa asiakirja voi jou‐ tua vääriin käsiin ja sisältö  muuttua matkalla.  Puolustusvoimissa varau‐ dutaan kyberuhkiin Säte‐ rin mukaan pitkäjäntei‐ ses . Työ ei ole helppoa ja  nopeas  ratkaistavissa.  Tarvitaan  uu a  aja elua  ja uusia menetelmiä.  


14

Keski‐Suomen ICT 

Paneeli: Vaasan vai Jyväskylän malli?  Tulevaisuuspäivän yhteen‐ vedot kuul in loppu‐ paneelissa, jossa keskuste‐ lun aiheet vaihtuivat jä‐ mäkän juontajan Jukka  Valkosen ohjauksessa.  Kansanedustaja ja Keski‐ Suomen maakuntaval‐ tuuston puheenjohtaja  Mauri Pekkarinen ilmoi ,  e ä hänen mielestään  alueellisen kehityksen  ykkösalue ei Suomessa  olekaan Jyväskylän seutu,  vaan ”ylivoimaises ” Vaa‐ sa, jossa amma llisen ja  akateemisen koulutuksen  yksiköt ja energia‐alan  yritykset tekevät aluekehi‐ tyksen  saralla esimerkillis‐ tä yhteistyötä, vaikka liiketoi‐ Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto (vas.) ja professori Pekka Nei aanmäki  minnoissa ne kilpailevat sa‐ puhuivat tulevaisuuspäivän paneelissa.  moilla markkinoilla.  län IT‐vahvuuksiksi kyberturvallisuuden, resurssi‐ Vaasalaiset ovat luoneet hänen mukaansa innovaa‐ okentän, johon yritykset ovat valmiita sijoi amaan  viisauden sekä koulutus‐ ja tutkimusosaamisen. Pie‐ nuus ja ke eryyskin voisivat olla vahvuuksia. Poten ‐ henkistä ja taloudellista pääomaa.  ”Vastaavalla tavalla koulutusyhteisöjen johtavat pro‐ aaliset menestyjät on tunniste ava ja niitä tue ava.  Kansanedustaja Jouni Backman ehdo  jyväskyläläisil‐ fessorit ja ope ajat ovat mukana eri muodoissaan  innovaa oalustassa.”  le, e ä Kankaan alueesta kehite äisiin kokonaisvaltai‐ Pekkarinen kysyi, löytyykö Keski‐Suomesta jotain vas‐ seen ICT‐liiketoimintaan perustuva asuinalue.  taavaa ICT‐aloilta. ”Jos me löydämme tällaisen inno‐ Hän kertoi käytännön ideansa. Kun Kankaan asukas  vaa oalustan, on ilman muuta selvää, e ä sellainen  menee Nokian kännykkä kourassa Koneen hissiin, niin  saa eri äin vahvan sijan Keski‐Suomen alueellisessa  hissi tunnistaa tulijan, mi aa painon, kytkee hänet  Soneran verkossa palveluun, jossa näkyy K‐kaupan  kehi ämisstrategiassa.”  Plussajärjestelmän kau a henkilön ruokavalio. Paikal‐   listen hyvinvoin palveluja tuo ava yh ö voisi si en  Rahaa ja rohkeu a  lii ää hänet personal trainer ‐järjestelmäänsä ja val‐ Toimitusjohtaja Juha Harju Descom Oy:stä nos  esiin  mentaa häntä aiempaa parempaan elämänlaatuun ja  yri äjän näkökulman: ”Alueella tarvitaan rohkeu a ja  ruokavalioon. Backman uskoi, e ä sosiaali‐ ja terveys‐ ministeriö voisi rahoi aa suunnitelmien kehi elyä.   rahaa, jo a start‐upeista saataisiin kasvuyrityksiä.”    Hän koros  roolijaon tärkey ä. ”Val on ja muun julki‐ sen puolen tehtävä on mahdollistaa ja luoda toiminta‐ Data‐analyysi keihäänkärjeksi  edellytyksiä – ei määritellä toiminnan suuntaa.”  Toimialaryhmän johtaja Satu Kiiskinen Tieto Oyj:stä  Tulevaisuuspäivän isäntä, IT‐ edekunnan dekaani  huomau , e ä Jyväskylässä on vahvaa julkishallinnon  Pekka Nei aanmäki esi  tutkimuksen ja osaamisen  prosessiosaamista. Sitä hänen edustamansa konserni  keihäänkärjiksi data‐analyysiä, dataosaamiskeski y‐ on oppinut hyödyntämään erinomaisin tuloksin. Liike‐ mää sekä digitaalista oppimateriaalikeskusta.  toiminta syntyy siitä, e ä osataan yhdistää asiakastar‐ Data‐analyysi vaa i eri äin syvällistä matemaa sta  ve teknologian osaamiseen.   osaamista. Siinä puhutaan äärimmäisen isoista  eto‐ Tulevaisuudessa Tieto panostaa nykyistä enemmän  massoista, niiden käsi elystä ja analysoinnista. Auto‐ reaaliaikaisen talouden ja data‐analyysiin perustuvien  maa oturvallisuu a saavutetaan sillä, e ä  etojärjes‐ telmistä tunnistetaan nopeas  poikkeava käy äyty‐ liiketoimintojen kehi ämiseen.  Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto listasi Jyväsky‐ minen. Se  on myös kyberturvallisuuden perusta.   


Keski‐Suomen ICT 

15

Yhteinen puhemies kokoamaan strategiaa  Tulevaisuuspäivän kommenteissa  nousivat esiin ICT‐alan maakunnal‐ linen hajanaisuus ja tarve löytää  yhteinen puhemies hoitamaan  edunvalvontaa, kokoamaan alan  toimijoita ja johtamaan yhteisten  asioiden edistämistä.  Ilmassa liikkui tarpeellisia kysymyk‐ siä: mikä taho voisi o aa vastuun  vapaaehtoisen yhteistyön käynnis‐ tämisestä, kenellä olisi luo amus‐ tehtävään rii äväs  arvovaltaa ja  kannatusta.   Mitä kanavaa pitkin ja millä tavoin  asiat hoide aisiin? Yhtenä vaihto‐ ehtona ehdote in maakunnallista  ICT‐klubia, jonka tulisi järjestäytyä  virallises  aa eelliseksi yhteisöksi.   Tilanteen parantamiseksi tarvitaan  myös rahoitusta, vankkoja toimin‐ nan rakenteita, ajankohtaista tutki‐ musta ja tehokasta vies ntää.   Väestö lastojen mukaan Keski‐ Suomessa alaa varjostaa mi ava  aivo‐ ja rahavuoto toisiin maakun‐ in, kun taas toimialan yrityskoh‐ taiset yhteenvedot todistavat, e ä  ICT‐ala kasvaa omassa maakunnas‐ sa ihan hyvin.  Vaikeiden taloudellisten aikojen 

Keski‐Suomen ICT‐tulevaisuuspäivä ve  Agoraan noin sata osano ajaa.  keskelläkin työpaikat lisääntyvät,  tutkimus tuo aa mielenkiintoista  uu a  etoa ja tuotekehitys jyllää.   Tulevaisuuspäivä loi osano ajiin  uskoa, e ä Keski‐Suomen ICT‐alan  on mahdollista selviytyä.  Keski‐Suomen ICT‐alalle on tyypil‐ listä, e ä yritykset ovat pieniä tai  keskisuuria. Oulun seutuun ver‐ ra una suuria, satojen ihmisten  työllistäjiä on paljon vähemmän.  Sellaisiksi voidaan laskea Tieto,  TeliaSonera ja Puolustusvoimat.  Maakunnallisen tulevaisuuspäivän  suuri etukäteiskysymys kuului, on‐

ko ala ICT‐alan toimijoilla kan a  o aa ohjat omiin käsiin. Provosoiva  kysymys herä  mie mään, kenen  käsissä liiketoiminnan, tuotekehi‐ tyksen, koulutuksen ja tutkimuksen  avaimet ovat.  On kan a, jos …   Ovat omissa käsissä, jos …  Katseet on jo käänne y koh  kesän  jälkeistä aikaa. Seuraava Keski‐ Suomen ICT‐toimialan tulevaisuus‐ päivä järjestetään Agorassa 16.  syyskuuta 2013. Aiheena on maa‐ kunnan ICT‐strategian päivitykseen  lii yvät teemat. 

Jouni Backman (vas.), Satu Kiiskinen, Juha Harju ja Mauri Pekkarinen puhuivat paneelikeskustelussa.   


16

Kommentteja tulevaisuuspäivän viestitaululta Keski‐Suomen ICT 

8.4.2013 12:03 Innolla

8.4.2013 12:49 Lähtökohtaisesti

odotan mitä PV kertoo

globaali ja informaatio pilvessä.

kyberturvallisuusuhkaan

Paikallisen yhteistyön rooli paikka-

varautumisesta.

riippumattomassa maailmassa?

8.4.2013 13:05 Elävää historiaa Jouni Juutilaiselta. Respect.

8.4.2013 13:37 Mikä hitto

8.4.2013 14:01 Kelan ja Verohallinnon verkkopalveluissa

on keskisuomen ict?

on tosiaan selvästi hyvä pöhinä päällä. Toivottavasti jatkossakin! Yksinkertaisia, selkeitä ja helppoja.

8.4.2013 14:15 Muutosjohtamista tarvitaan, siinä yritykset ovat

8.4.2013 15:46 Jyväskylässä on jo huipputurvalli-

tolkuttoman huonoja.

nen laitesali, Datavault Kanavuori. Ei tarvitse haikailla Kajaanin suuntaan.

8.4.2013 16:16 ICT-tapahtuma joka pursuaa intohimoa - ooh!

8.4.2013 16:20 Saisiko Kankaan alueesta energiaomavaraisen?

8.4.2013 16:35 Eikö meidän ict touhu ole jotenkin väljähtynyttä? Kuka sitä oikein johtaa jklässä / k-s:ssa? Mr Who?

Keski‐Suomen ICT‐alan seuraava tulevaisuuspäivä  

16.9.2013 kello 12–16 Agorassa   Aiheena maakunnan uudiste u ICT‐strategia  

Keski-Suomen ICT 1/2013  

Keski-Suomen ICT -lehti tarjoaa ajankohtaisen tietopaketin tieto- ja viestintäteknologian alalta erityisesti Keski-Suomessa.