Keski-Suomen ICT 1/2013

Keski‐Suomen ICT

1

Keski‐Suomen

ICT

Lehdessä:

Pekka Nei aanmäki:

Opiskelijan vaihtoehdot s. 4

”Yliopisto on valmis

Spektrikamera paljastaa s. 6

o amaan vastuun

Kela Jyväskylässä s. 12

kehi ämisohjelman

Vihollinen verkossa s. 14

vetämisestä.”

ICT = eto‐ ja vies ntäteknologia

2

Keski‐Suomen ICT

Jyväskylän malli – neljäs vaihe Jyväskylän yliopisto on ollut yhtenä

vastaavat esite yihin toiveisiin (sivu 4).

Uusi leh Sinulle!

veturina Keski‐Suomen elinkeinotoimin‐ Olemme tehneet henkilöstökoulutusso‐ nan kehi ämisessä viime vuosikymme‐

pimuksen 50 yrityksen tai julkisen yh‐

ninä.

teisön kanssa. Koulutus luo pohjaa

Olen ollut vetämässä neljää hanke a,

yritysten valmiuksille luoda uusia palve‐

joissa maakunnan voimia on koo u

luita ja tuo eita.

yhteen ja luotu pohjaa tuhansille uusille Keski‐Suomen yritykset hyödyntävät työpaikoille.

julkista rahoitusta keskimäärin muita

Vuosina 1986–1992 toteute in sovel‐

maakun a vähemmän. Siihen tulee

tavan luonnon eteen koulutuksen ke‐

saada muutos.

hi ämisohjelma aloi amalla bioteknii‐

Meidän on syytä rakentaa moni‐

kan, soveltavan kemian, fysiikan ja ma‐

kanavainen alueellinen kehi ämisohjel‐

temaa sen etojenkäsi elyn koulutus. ma, jossa alueen oppilaitokset, julkiset Toinen merki ävä kehi ämisohjelma

toimijat ja yritykset toimivat syste‐

oli 1995–2002 EU:n rakennemuutosoh‐ maa sessa yhteistyössä. jelman yhteydessä. Aloi mme kaksi‐

Ohjelmassa on neljä osaa:

vuo set maisteriohjelmat mm. infor‐

1) tutkintoon johtava koulutus,

maa oteknologiassa ja kauppa eteissä. 2) yritysten henkilöstökoulutus, Kolmas kehi ämisohjelma 2009–2012

3) tutkimus‐ ja tuotekehitysohjelmat,

lii yi alan järjestelyihin Nokian Jyväsky‐ 4) markkinoin ja vies ntä. lästä lähdön jälkeen. Siinä vahviste in Yliopisto on valmis o amaan vastuun tutkimustoimintaa ja aloite in yritys‐

ohjelman vetämisestä. Neljännen vai‐

ten henkilöstökoulutus lyhytkursseilla.

heen ohjelman pohjana ovat sekä valta‐

Nopea reagoin tarpeen Nyt on alkamassa neljäs vaihe. Keväällä 2013 valmistuivat sekä ICT 2015‐ e ä Kyberturvallisuus ‐työryhmien rapor t, joissa työryhmät esi vät ICT‐koulutuk‐

kunnallisten työryhmien esitykset e ä alueella olevien yritysten kehi ämistar‐ peet ja ‐ideat.

Pekka Nei aanmäki IT‐ edekunnan dekaani

Kädessäsi on historian ensimmäinen Keski‐ Suomen ICT ‐leh .

Toivomme lukijoiden löytävän sivuilta mielen‐ kiintoista lukemista e‐ to‐ ja vies ntäteknologi‐ an alalta, joka on kasva‐ nut ja muu unut vuosi‐ kymmenten ajan häm‐ mästy ävällä tavalla.

Maailmanlaajuinen ICT‐ toimiala on läsnä Keski‐ Suomessa, jokaisessa kodissa, yrityksessä ja laitoksessa.

Muutokset tutkimukses‐ sa, opetuksessa, opiske‐ lussa sekä yrityselämäs‐ sä ovat niin nopeita, e ä kehityksen mukana on vaikea pysyä.

Uskomme painetun leh‐ den voimaan. Olemme koonneet lukijoille kan‐ santajuisen ja ajankoh‐ taisen etopake n.

Olkaa hyvät!

Timo Siukonen Päätoimi aja

sen ja tutkimustoiminnan uudistamista Suomessa. Ohjelmissa on esite y pari‐ kymmentä konkree sista toimenpi‐ de ä. Julkisia varoja tullaan suuntaa‐ maan lähivuosina ICT‐alan koulutuksen ja vien in tähtäävän yritystoiminnan uudistamiseen.

Olemme reagoineet informaa otekno‐ logian edekunnassa lanteeseen no‐ peas (kuvio sivulla 8). Aloitamme syk‐ syllä 2013 kahdeksan teemanmukaista maisterikoulutuskokonaisuu a, jotka

Keski‐Suomen ICT Päätoimi aja: Timo Siukonen Tuo aja: Siukin Sanomat Kustantaja: Jyväskylän yliopisto, IT‐ edekunta

ISBN 978‐951‐39‐5185‐6 Painopaikka: Fram Oy, Jyväskylä Toukokuu 2013

Keski‐Suomen ICT

3

Yliopiston IT‐ edekunta esi äytyy Tietokoneopin tärkeys nousi esiin Jyväskylässä jo 1964 Vuonna 1964 maailma kuohui. Kyl‐ mä sota pi ihmisiä jännityksessä.

Vallankäy ö oli rajua. Uu set pe‐ lo vat. Puheet kolmannesta maail‐ mansodasta olivat yleisiä.

Neuvostoliiton hävi äjät ampuivat alas USA:n ilmavoimien koneen lähellä Erfur n kaupunkia, silloises‐ sa Itä‐Saksassa (DDR). Kone oli len‐ tänyt rajan väärälle puolelle.

Silloinkin oli Kyproksen kriisi. YK:n pääsihteeri, burmalainen U Thant valitsi suomalaisen Sakari Tuomi‐ ojan sovi elijaksi.

Neuvostoliiton päämies, kommu‐ nis sen puoleen pääsihteeri Nikita Hruštšov erotettiin; tilalle valittiin Leonid Brežnev.

Nobelin rauhapalkinnon sai ro‐ tusortoa vastustanut Martin Luther King, jonka arvauksen mukaan Yh‐ dysvallat voisi valita presidentik‐ seen mustaihoisen ehdokkaan 25 vuoden kuluttua. Ennustus toteutui 45 vuotta myöhemmin 2009 Ba‐ rack Obaman myötä.

Yksityisessä Dartmouth Collegessa New Hampshiren osavaltiossa USA:ssa julkaistiin Basic‐ohjelmoin‐ tikieli tietokoneille. Brittiläinen Radio Caroline aloitti luvattomat lähetykset kansainväliseltä merialu‐ eelta ensimmäisenä merirosvora‐ diona. Sekin on ICT:tä.

Pitkä syntyhistoria Isot asiat voivat syntyä hetkessä suurten mullistusten kautta tai hi‐ taasti pienten oivallusten ketjuina.

Uno Cygnaeus perusti Jyväskylään 1863 Suomen ensimmäisen suo‐ menkielisen opettajankoulutusse‐ minaarin, joka 1934 muuttui Kasva‐ tusopilliseksi korkeakouluksi ja 1966 Jyväskylän yliopistoksi.

Monien muistojen vuonna 1964 Jyväskylän Kauppalaisseura nosti esiin tietokoneopin tärkeyden eri‐ koisekonomien koulutuksen osana, ja 1967 Kauppalaisseuran säätiö

IT‐ edekunta sijaitsee Agorassa Jyväsjärven rannalla (huh kuu 2013). lahjoitti rahat tietojenkäsittelyopin professuuria varten, ja niin tieto‐ jenkäsittelyn opetus käynnistyi 1968 filosofisen tiedekunnan mate‐ maattis‐luonnontieteellinen osas‐ tolla ensimmäisten joukossa Suo‐ messa.

Yliopisto perusti vihdoin 1974 tie‐ tojenkäsittelyopin laitoksen, joka jakautui aluksi yhteiskunta eteelli‐ seen ja matemaa s‐luonnon e‐ teelliseen osastoon.

1980‐luvulla tietojenkäsittelyopin laitoksessa opetettiin ekonomin tutkintoon johtavaa hallinnollista tietojenkäsittelyä. Oppiainetta alet‐ tiin kutsua tietojärjestelmätieteek‐ si, kun taas matematiikan laitoksel‐ la opetettu matemaattinen tieto‐ jenkäsittelyoppi muuttui nimeltään tietotekniikaksi.

Informaatioteknologian tiedekunta perustettiin 1998 ja sen toiminta keskitettiin 2000 uuteen Agora‐ rakennukseen Jyväsjärven rannalla.

Tiedekuntaan kuuluu kaksi opetuk‐ seen ja tutkimukseen keskittyvää ainelaitosta: tietojenkäsittelytietei‐ den laitos ja tietotekniikan laitos.

Tiedekunta vastaa kehittyvän infor‐ maatioteknologian sekä digitalisoi‐ tumisen tuomiin tutkimus‐ ja kou‐ lutusvaatimuksiin.

Tiedekunta yhdistää Tiedekunta yhdistää niin tutkimuk‐ sessa, koulutuksessa kuin sidosryh‐ mäyhteistyössä kokonaisvaltaisesti teknologian, informaation, viestin‐ nän, organisaatioiden ja liiketoi‐ minnan sekä ihmisen näkökulmat.

Tiedekunta kouluttaa informaatio‐ teknologian laaja‐alaisia ja kansain‐ välisiä osaajia sekä kauppatieteiden että luonnontieteiden aloille.

Lisäksi tiedekunnan Urasilta‐ohjel‐ ma tarjoaa monipuolista täyden‐ nyskoulutusta jo työelämässä ole‐ ville alan ammattilaisille.

4

Keski‐Suomen ICT

Maistereiksi 18 professorin johdolla IT‐ edekunnan arjessa töitä teh‐ dään professoreiden johdolla. Hei‐ tä on yhteensä 18, yhdeksän kum‐ mallakin laitoksella. Tietotekniikan laitoksen henkilökuntaan kuuluu lisäksi viisi tutkimusprofessoria, joilla ei ole opetusvelvollisuu a.

Mikko Siponen ja Tuure Tuunanen tulivat loppuvuonna 2012 Oulusta Jyväskylään professoreiksi etojen‐ käsi ely eteiden laitokselle.

Kumpikin kertoo tavoi elevansa laitoksen tutkimuksen nostamista korkealle kansainväliselle tasolle.

Käytännössä se tarkoi aa ar kke‐ leita arvostetuissa edejulkaisuissa ja erinomaisia väitöskirjoja.

Siposen erikoisaloja ovat etotur‐ vallisuuden hallinta, etotekniikan käy ö, etojärjestelmäkehitys ja etotekniikan e ikka.

Tietoturvallisuuden hallinnassa ei hänen mukaansa saisi olla yhtään heikkoa lenkkiä, koska vihollinen löytää sellaisen nopeimmin ja pys‐ tyy käy ämään sitä hyväkseen.

Tietoturva‐asiat on ote ava kaikis‐ sa järjestelmissä vakavas .

Siponen aloi opintonsa Oulun yliopistossa 1995 ja väi eli 28‐ vuo aana filosofian tohtoriksi nuo‐ rimpana laitoksen historiassa. Yh‐ teiskunta eteiden tohtori hänestä tuli 2005 Joensuussa.

Siponen on alan johtavan kansain‐ välisen järjestön, Associa on for Informa on Systemsin (AIS), tutki‐ joiden maailmanlistalla sijalla 29 parhaana eurooppalaisena. Lista perustuu julkaisuihin neljässä eto‐ järjestelmä eteen merki ävim‐ mässä lehdessä 2010–2012.

Tuure Tuunasen vastuulla ovat digitaalisten palvelujen innovaa ot ja suunni elu, erityises it‐pohjai‐ set ja it‐avusteiset palvelut, jotka ovat läsnä ihmisten arkielämässä.

Esimerkkeinä hän mainitsee mat‐ kalipun ostamisen ra kkaan känny‐ källä tai harrastusasioista maail‐ manlaajuisen geokätköilyn.

Ennen Oulun vaihe a hän työsken‐ teli tutkijana Helsingin Kauppakor‐ keakoulussa 2001–2005 ja Auck‐ landin yliopiston kauppakorkea‐ koulussa 2005–2010. Hänet on kutsu u Arizona State University Center of Center Leadershipin jäse‐ neksi toisena suomalaisena.

Tuunanen perus ensimmäisen oman yrityksen 22‐vuo aana. Par‐ haina vuosina hänellä oli viisi yri‐ tystä, nyt enää kolme.

Oulun yliopistosta Jyväskylän IT‐ edekuntaan 2012 tulleet uudet etojenkäsi ely eteiden professorit Mikko Siponen (s. 1974, vas.) ja Tuure Tuunanen (s. 1973) eivät olleet vielä syntyneet, kun Jyväskylän Kauppalais‐ seura nos esiin 1964 etokoneopin tärkeyden ekonomikoulutuksessa.

IT‐ edekunnan opetus, ohjelmat ja tutkinnot Informaa oteknologian edekunta koostuu kahdesta laitoksesta: 1. etojenkäsi ely eteiden laitos, 2. etotekniikan laitos.

Tietojärjestelmä eteen maisteri‐ opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: a) järjestelmäkehitys, b) etoyhteis‐ kunta, vies ntä ja liiketoiminta.

Lisäksi voi opiskella kogni o e‐

de ä ja etojenkäsi ely ede ä.

Tietotekniikan maisteriopinnoissa on kolme suuntautumisvaihtoeh‐ toa: a) koulutusteknologia, b) ohjel‐ misto‐ ja etoliikennetekniikka sekä c) laskennalliset eteet.

Syksyllä 2013 alkavat teemanmu‐ kaiset maisterikoulutukset: 1. infor‐ maa oturvallisuus, 2. data‐analyy‐

si, 3. pelit ja pelinomaiset järjestel‐ mät, 4. op moin ja päätöksente‐ ko, 5. sovelle u matema ikka sekä myöhemmin 6. käy äjäläheinen teknologiasuunni elu.

Englanninkielisiä maisteriohjelmia on kaksi: 1. Web Intelligence and Service Engineering ja 2. Service Innova on and Management.

Keski‐Suomen ICT

5

Kyberkoulutus ajan hermolla Muuntajan lai eisto sammuu. Säh‐ köt katkeavat sairaalasta, lennon‐ johdosta ja kauppakeskuksista.

O o‐automaateista ei saa rahaa.

Internet ei toimi eikä kännykällä voi soi aa. Sähköjunat eivät kulje.

Mistä on kyse? Joku on hyökännyt etojärjestelmiin ja ‐verkkoihin.

Informaa oturvallisuuteen lii yvät ongelmat ovat jokapäiväisiä siellä,

missä etotekniikkaa käytetään.

Kustannustehokkain tapa lisätä informaa oturvallisuu a on osaa‐ misen parantaminen. Alan huippu‐ tutkimuksella luodaan perusta sekä osaamisen e ä turvallisuusjärjes‐ telmien kehi ämiselle.

Jyväskylän yliopistossa opetetaan, miten yritykset ja yhteiskunta va‐ rautuvat kyberuhkiin ja miten pitää

toimia silloin, kun viholliset ovat onnistuneet tunkeutumaan elintär‐ keisiin järjestelmiin. Informaa o‐ turvallisuuden opetus ja tutkimus ovat IT‐ edekunnan vahvuusaloja.

Alalla on menossa kova eteellinen ja kaupallinen kilpailu. Markkinat imevät osaavaa työvoimaa. Siten alan opiskelijoille lanne on herkul‐ linen työuria ajatellen.

Jyväskylässä eteellisiä läpimurtoja Jyväskylään rakennetaan ak ivises informaa o‐ turvallisuuden eto‐, op‐ pimis‐ ja innovaa over‐ kostoja.

Yliopisto on työssä muka‐ na uudistamalla alan kou‐ lutusohjelmia.

Maisterikoulutuksen ta‐ voi eena on luoda opis‐ kelijalle vankka osaami‐ nen informaa oturvalli‐

suuden vaa vissa johta‐ mis‐ ja kehi ämistehtä‐ vissä.

Koulutus muodostuu opintokokonaisuudesta, jossa tarkastellaan kyber‐ maailmaa ja sen turvalli‐ suu a yhteiskunnallises‐ ta, toiminnallisesta ja teknologisesta näkökul‐ masta.

Opiskelijat voivat hyödyn‐

tää sekä yliopiston moni‐ eteistä koulutustarjon‐ taa e ä kansainvälistä tarjontaa digitaalisen oppimateriaalikeskuksen välityksellä.

Kyberturvallisuus kuuluu Jyväskylän kaupunkiseu‐ dun kasvusopimuksen kehi ämisteemoihin, mikä vahvistaa alan edel‐ läkävijän asemaa.

Tutkimuksella ja koulu‐ tuksella on jo ediste y eteellisiä läpimurtoja, innovaa oiden syntymis‐ tä, teknologista kehitystä, tuo avuuden kasvua ja siten myös kansallista hyvinvoin a.

Lähteet: Mar Lehto ja Pekka Nei aanmäki, Jyväskylän yliopisto, IT‐ edekunta.

Tietoturvan uhat ovat maailmanlaajuisia Yhdysvalloissa etojärjestelmiin tunkeutuvat hyökkääjät on jae u osaamisensa perusteella kolmeen eri tasoon.

Suomen puolustusvoimien johta‐ misjärjestelmäkeskuksen tekninen johtaja Simo Säteri esi eli niitä huh kuussa Keski‐Suomen ICT‐ tulevaisuuspäivässä Agorassa.

Kuka tahansa hakkeroinnista kiin‐ nostunut pääsee käsiksi etover‐ koissa jo oleviin haavoi uvuuksiin vain kymmenen euron budje lla.

Kakkostasolle ei nousta ilman mil‐ joonabudje a. Tekijät osaavat etsiä ja löytää järjestelmien heikko‐ ja koh a, joista omistajakaan ei ole etoinen. He tekevät niin sano uja nollapäivähyökkäyksiä kaikessa hiljaisuudessa eli käy ävät hyväk‐ seen kohteen etoturva‐aukkoa omien etujensa ajamiseksi.

Vain suurvallat yltävät kolmannelle tasolle, koska niillä on käytössä

miljardibudje t. Ne kykenevät tun‐ keutumaan valituissa kohteissa tärkeimpien järjestelmien syvim‐ piin osiin ja tekemään siellä täsmä‐ tuhoja. Kuuluisin esimerkki lienee etokonemato Stuxnet, jolla hidas‐ te in iranilaisen ydinvoimalan rakentamista vuonna 2010.

Säteri totesi, e ä Suomessa on maailman parhaimmistoon kuulu‐ vaa torjuntaosaamista.

Tekninen etoturva toimii parhai‐ ten silloin, kun hai aohjelmator‐ juntaa, palomuureja ja tunnistus‐ ohjelmia päivitetään jatkuvas .

Hänen karu vies nsä kuitenkin kuu‐ lui: ”Kukaan ei pysty suojautumaan sataprosen ses .”

Säterin mielestä kansalliset, julki‐ set, yksityiset ja yritysten etojär‐ jestelmät tulee rakentaa sellaisiksi, e ä ne kestävät vihollisen hyök‐ käykset tai ainakin sietävät niitä jonkin aikaa. Häiriö lanteissa tär‐

keintä on keski yä elintärkeiden yksiköiden toimintakyvyn ylläpi‐ toon, e ei esimerkiksi sairaalan teho‐osasto menisi hätä lanteissa pimeäksi kyberhyökkäyksen vuoksi.

Säteri kanna vahvan kansallisen kyberturvallisuusohjelman to‐ teu amista. Val oneuvosto on ohjelman jo hyväksynyt. Sen käy ööno o edelly ää pitkäjän‐ teistä ja vaa vaa työtä. Jo a voitai‐ siin onnistua, tarvitaan paitsi koulu‐ te ua ja mo voitunu a henkilös‐ töä, paljon rahaa, aikaa, oppimista, uusia menetelmiä ja ratkaisuja, myös viisau a tunnistaa omat puu eet menetelmistä, työkaluista ja aja elusta. Osaamisen y messä on Säterin mukaan taito ”kuunnel‐ la” etoliikenne ä ja sen poik‐ keavuuksia. Jo a taistelussa voisi menestyä isompiaan vastaan, tarvi‐ taan synnynnäisiä kykyjä ja intohi‐ moa työntekoon.

6

Keski‐Suomen ICT

Kaksi kuvaa samasta muovi‐ ja viherkasvin asetelmasta. Vasemmalla on tavallinen värikuva ja oikealla spekt‐ riero elun tulos: aito kasvi näkyy punaisena ja muovi vihreän eri sävyinä.

Spektrikuva näy ää maailman toisin Spektrikuvantaminen antaa ihmi‐ selle mahdollisuuden nähdä maa‐ ilmaa toisin kuin omin silmin.

Projek tutkija Ilkka Pölönen e‐ totekniikan laitokselta kertoo, e ä menetelmän etuna on ku‐ vantamisen ja spektrianalyysin yhdistäminen. ”Saadaan kuvaan sido ua tarkempaa etoa aineis‐ ta, joita kuvassa esiintyy.”

Rikospaikalta voidaan löytää lää‐ ke‐, huume‐, veri‐, erite‐, räjäh‐ dysaine‐ tai ruu jäämiä, joiden yhtä tarkka ero elu ei onnistu muilla lai eilla. Rahan tai asiakir‐ jojen väärentäjät paljastuvat, kun spektrikuvat ero avat paperilta yksityiskoh a painojäljestä tai kirjoituksista.

Tieteelliseen spektrikuvantami‐ seen tarvitaan vähintään kymme‐ niä tuhansia euroja maksava eri‐ koiskamera, joka muodostaa ku‐ van kohteesta heijastuvan valon säteilyn perusteella.

Kuvien digitaalinen eto koostuu

Ilkka Pölönen eri aallonpituuksilla otetuista kuvista, joita voi olla tarpeen mukaan muutama tai jopa sato‐ ja. Mitä enemmän näitä aallon‐ pituuksien tasoja on, sitä tar‐ kempia etoja kuvan kohteesta saadaan ir .

Pölösen mukaan spektrikuvan‐ tamisen avulla voidaan esimer‐ kiksi nähdä, miten kasvit ja puut

kasvavat pelloilla ja metsissä.

Miehi ämä ömien pienoislento‐ koneiden tai ‐helikoptereiden avul‐ la kerätyn datan perusteella kas‐ vua osataan parantaa tarkennetul‐ la lannoituksella.

Armeijoiden käytössä menetelmis‐ tä on hyötyä vihollisjoukkojen, tutkien, aseiden tai muun kaluston havaitsemisessa maastossa.

IT‐ edekunnan tutkijoita on ollut kehi ämässä syövän havaitsemi‐ seen lii yviä eteellisiä menetel‐ miä. Spektrikuvien avulla esimer‐ kiksi ihosta on löytynyt kasvainten ympäriltä syöpäsoluja, joita muu‐ toin olisi ollut hankala havaita.

Siten lääkärit saavat uu a täsmä‐ etoa leikkauksia varten.

Pölönen innostaa opiskelijoita mie‐ lenkiintoisiin spektritutkimuspro‐ jekteihin. Menestykseen tarvitaan alkuvaiheessa innostusta ja mo ‐ vaa ota, matema ikan, lasto e‐ teen ja etotekniikan perusosaa‐ mista.

Jyväskylä tuo aa pelialalle uusia amma laisia Jyväskylän yliopiston IT‐ edekunta koulu aa maisteri‐ ja tohtoriohjel‐ missaan pelialan amma laisia.

Valmis maisteri osaa määritellä ja rakentaa laajoja ja vaa via eto‐ teknisiä järjestelmiä, hallitsee digi‐ taalisten pelien toteutuksessa oh‐ jelmisto‐ ja etoliikennetekniikan,

ymmärtää pelien rakenteellista,

kokemuksellista ja kul uurista ta‐ soa. Hän osaa hyödyntää etojaan pelien suunni elussa, toteu ami‐ sessa, pelillistämisessä sekä tutki‐ muksessa.

Pelit syntyvät luovuuden ja tekno‐ logian yhteistyössä, johon tarvitaan monialaista ja eteistä kehitystä ja tutkimusta.

Pelialan osaaminen tuo kilpailuky‐ kyä muillekin ICT‐aloille.

Amma laisista on pulaa. Suomes‐ sa alan liikevaihto oli Tekesin mu‐ kaan vuonna 2012 yli 250 miljoo‐ naa euroa ja se kasvaa Suomessa muuta Eurooppaa nopeammin.

Jyväskylässä toimii kymmenkunta pelialan yritystä, ja määrä kasvaa.

Keski‐Suomen ICT

7

Rekrytoijat läh vät nuorten luokse Jyväskylän yliopiston informaa o‐ teknologian edekunnan suosio on hakijamäärällä mita una kasvanut neljässä vuodessa yli kaksinkertai‐ seksi.

Tiedekunnan kahdelle laitokselle pyrki kevään 2009 yhteisvalinnassa 594 hakijaa ja 2013 perä 1153.

Tietotekniikan laitoksen projek ‐ tutkija Auri Kaihlavirta kertoo, e ä laitoksella havahdu in muutama vuosi si en ankeaan lanteeseen.

Hakijoita oli niukas ja paikan vas‐ taano aneita vielä vähemmän.

Tarvi in lisää ja laadukkaampia hakijoita; oli panoste ava rekry‐ toin in. ”Lähdimme kiertämään maakunnan lukioita.”

Ohjelma koostui käytännön esimer‐ keistä, liikkuvasta kuvasta ja äänes‐ tä. Mukana oli erilaisia lai eita ja niissä erilaisia sovelluksia. Puhujat koros vat edekunnan moni e‐ teellisyy ä. ”Särjimme nör myy ä!”

Valtaosa nuorista mieltää IT‐alan propelliha unör touhuksi. ”Mielikuvaa on työlästä muu aa”, Kaihlavirta toteaa. ”Nuoret eivät edä tai ymmärrä alan monipuolisuu a, moni eteel‐ lisyy ä ja mahdollisuuksiaan.”

Rekrytoin työ on tuo anut tulok‐ sia. Valtakunnallisessa etojenkä‐ si ely eteen yhteisvalinnassa Jy‐ väskylä on noussut hakijamäärissä viidenneltä sijalta kolmanneksi. ”Olemme mie neet uudestaan

Tietotekniikan laitoksen projek tutkija Auri Kaihlavirta on erikoistunut opiskelijoiden rekrytoin in. Kuva: An ‐Jussi Lakanen. mainonnan keinoja. Vanhanaikai‐ nen sanomaleh mainonta tuntui kalliilta ja teho omalta”, Kaihlavir‐ ta toteaa.

Rekrytoinnissa on menty nuorten sähköiseen maailmaan verkko‐ ja radiomainonnan kau a. Tietotek‐ niikan laitos esi äytyi myös Studia‐ messuilla ja Assemblyssä, yhdessä maailman suurimmista etokone‐ fes vaaleista.

Erityiskohderyhmäksi vali in nai‐ set. ”Heitä lähdimme tavoi ele‐ maan sieltä, mistä nuoret tytöt löytyvät: lifestyle‐, muo ‐ ja kos‐ me ikkablogeista. Syntyi yhteistyö

Indiedays‐portaalin kanssa.”

Tiedekunta on myös kutsunut lu‐ kioryhmiä Agoraan ja käynyt mo‐ nissa varuskunnissa koulutuksen teemailloissa.

Pitkän tähtäimen rekrytoin a teh‐ dään kesäisin peliohjelmoin kurs‐ seilla. Yläkoululaiset ja toisen as‐ teen oppilaat voivat tulla opiskele‐ maan ilman ohjelmoin taitoja.

Laitos tarjoaa perustason kursse‐ jaan lukiolaisille, jotka voivat hyö‐ dyntää niitä todistuksessaan ja yliopiston hakuvaiheessa, eikä kursseja tarvitse suori aa yliopis‐ tossa enää uudestaan.

Työelämä kutsuu opiskelijaa

Markus Vuorio

”Kuudennen opiskeluvuoden lo‐ ses ohjelmistokehityksestä. pussa alkaa hinku työelämään olla Vuorion pääaineena on etotek‐ jo aika kova”, sanoo Markus Vuo‐ niikka. ”Opiskelu on monessa koh yli änyt odotukset, etenkin kurs‐ rio etotekniikan laitokselta. ”Ennen yliopistoon tuloa olin har‐ sit, joilla on käytännössä päästy rastunut etotekniikkaa jo valmiik‐ koodaamaan.”

Hän myöntää, e ä muutamia si, ja näiden asioiden oppiminen pe ymyksiäkin on tullut. tarkemmin yliopistossa tuntui ”Paperikoodaus ja byrokra an luontevalta valinnalta.”

Tärkeimpänä mo vaa on lähteenä jäykkyys ovat välillä koetelleet oli halu etää ja oppia lisää erityi‐ mo vaa ota kovas .”

8

Keski‐Suomen ICT

Keski‐Suomen ICT‐rakenteissa kiihtyvää dynamiikkaa ICT‐toimialalla työskentelee Keski‐ Suomessa 6500 henkilöä yli 500 ICT‐yrityksessä tai muun toimialan ICT‐yksikössä. Niistä pieniä tai kes‐ kisuuria yrityksiä on yli 95 pro‐ sen a.

Kaikkien toimialojen kasvuyrityksis‐ tä yli puolet toimii ICT‐alalla. Ke e‐ ryys ja pieni koko yhdistyneenä yri äjyyteen ja innova ivisuuteen synny ävät dynamiikkaa toimin‐ taan ja rakenteisiin. Toimialan ke‐ hi ymisen ja yritystoiminnan kas‐ vun tukena on vahva paikallinen tutkimus ja koulutus. Sisältöjen määri elyssä hyödynnetään tuore tutkimus eto ja selvitetään yritys‐ ten ajankohtaiset osaamistarpeet.

IT on kaikkialla; kaikkien toimialo‐ jen tulevaisuus riippuu yhä enem‐ män informaa oteknologiasta.

Siksi eri toimialojen kehitystä on tarkasteltava rinnan globaalin ICT‐ toimialan kehityksen kanssa.

Teknologian ja ICT‐toimialan kehi‐ tyksestä riippuu pitkäl muiden

toimialojen tulevaisuus. Toimialo‐ jen yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet.

Uudet ICT‐ ja kyberohjelmat tarjoa‐ vat erinomaisia kehi ämismahdol‐ lisuuksia. Yllä kuva u toimintamalli soveltuu yhteises sekä ICT‐toimi‐ alalle e ä ICT:tä hyödyntäville toi‐ mialoille.

IT‐ edekunnasta valmistuu vuo‐ si ain 20 tohtoria, 90 maisteria ja yli 70 kandidaa a, kansainvälises‐ sä yhteistyössä on 350 vierailijaa ja opiskelijavaihtoon osallistuu 60–80 opiskelijaa. Lisäksi harjoitus‐ ja opinnäytetöitä tehdään yritysten kanssa kymmeniä. Ainutlaatuinen ELMO‐yhteistyö yhdistää yritysten

käytännön tarpeet ja opiskelijan harjoitustyöaiheet ohjelmistotoi‐ Agora yhdistää mi ajan tuella.

Verkostoyhteistyö ICT‐yritysten Keski‐Suomen elinkeinoelämällä on kesken ja yliopiston kanssa on sy‐ vahvat juuret konepaja‐ ja puunja‐ ventynyt alan kasvaessa. Agora‐ lostusteollisuudessa sekä bioener‐ rakennus on ollut käytössä 12 gian tuotannossa. vuo a. Sinä aikana informaa otek‐ Voimakkaimmin on kasvanut ICT‐ nologian edekunnassa on toteu‐ ala, jonka liiketoiminnan arvo maa‐ te u 730 tutkimus‐ ja kehi ämis‐ kunnassa on suuruusluokkaa mil‐ hanke a, joihin on osallistunut 140 jardi euroa vuodessa. Yritysten ICT‐alan yritystä tai yksikköä. tuo avuuden lisäyksestä viimeisen Tutkintokoulutuksen lisäksi on jär‐ 10 vuoden aikana on tullut 80 pro‐ jeste y räätälöityä tarvelähtöistä sen a ICT:n hyödyntämisestä. täsmäkoulutusta 14 000 henkilö‐ Teks ja grafiikka: koulutuspäivää. Ak iviseen yritys‐ Tapani Kella verkostoon kuuluu 80 alan yritystä.

Pekka Nei aanmäki

Keski‐Suomen ICT

9

ICT‐tulevaisuuspäivä loi uskoa Jyväskylän yliopiston IT‐ edekunta ja Keski‐Suomen ICT‐klubi järjes vät yhteistyökumppaniensa kanssa 8. huh kuuta 2013 toimialan tulevaisuuspäivän jatkona parille aiemmalle seminaarille. Noin sata alan yri ä‐ jää, tutkijaa, vaiku ajaa, virkamiestä, asiantun jaa ja opiskelijaa kokoontui analysoimaan, mistä on tultu nykyhetkeen, mitkä ovat suuret trendit ja hiljaiset signaalit; mihin asetetaan tulevaisuuden tavoi eet Keski‐Suomessa. Agoran näy ötauluilla pyörivät reaa‐ liaikaisina Prospectumin kommentoin palsta ja First‐ Bea n pulssimi arigrafiikat.

Tulevaisuuspäivän alustajat tulivat valtakunnalliselta ja paikalliselta huipulta.

Ensimmäisen osan puhujat olivat johtaja Jukka Viita‐ saari Teknologiateollisuus ry:stä, tutkimusjohtaja Kat‐ riina Valli Market‐Visio Oy:stä ja aluekehi ämisjohta‐ ja Jouni Juu lainen Jyväskylän kaupungilta.

Toisessa osassa esitelmöivät kansanedustaja Jouni Backman SDP:stä ja etohallintojohtaja Veikko Hytö‐

nen Kelasta, kolmannessa Keski‐Suomen maakunta‐ valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pek‐ karinen keskustasta, IT‐johtaja Pauli Nuu nen Metso‐ konsernista, vararehtori Helena Rasku‐Pu onen Jy‐ väskylän yliopistosta, hallituksen puheenjohtaja Kari Liuska FirstBeat Technologies Oy:stä ja co‐founder Jouni Huotari Nestronite Oy:stä. Hän on myös Jyväs‐ kylän amma korkeakoulun yliope aja.

Neljännessä osassa puhuivat tekninen johtaja Simo Säteri Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuk‐ sesta Tikkakoskelta ja apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Jyväskylän kaupungilta.

Tilaisuuden pää äneen paneelikeskustelun osano a‐ jat olivat Pekkarinen, Backman, Koivisto, toimitusjoh‐ taja Juha Harju Descom Oy:stä, toimialaryhmän johta‐ ja Satu Kiiskinen Tieto Oyj:stä sekä IT‐ edekunnan dekaani, professori Pekka Nei aanmäki Jyväskylän yliopistosta. Juontajana toimi Jukka Valkonen Jyväs‐ kylästä Tieto‐konsernin markkinoinnista

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen luo aa Keski‐Suomen ICT‐toimialan tulevaisuuteen, jos sitä kehitetään Vaasan energiaklusterimallin avulla.

10

Keski‐Suomen ICT

Viitasaari: Tuo avuus ratkaisee Johtaja Jukka Viitasaari Teknologia‐ teollisuus ry:stä arvioi, e ä suoma‐ lainen IT‐alan työ ei sinänsä ole törkeän kallista. Ongelmaksi on muodostunut se, e ä työn tuo a‐ vuus ei ole kehi ynyt samassa suh‐ teessa palkkojen kanssa.

Hänen mukaansa tuotannon siirty‐ minen halvemman tuotannon mai‐ hin ei automaa ses ole ongelma, jos vain lisäarvoa tuo avaa työtä saadaan pysymään Suomessa.

On tunniste ava vaaran merkit: jos kaikki tuotanto valuu omasta maasta pois, silloin katoavat myös tutkimukseen ja kehityk‐ seen sijoitetut työpaikat.

Viitasaaren mielestä ICT:n kehit‐ täminen ja hyödyntäminen tuo‐ vat etuja sitä runsaammin muille kuin varsinaiselle IT‐toimijoille, mitä enemmän yritysten toimin‐ toja tehostetaan automa soinnin avulla.

Jukka Viitasaari

Valli: Aloi eellisuus tuo etua

Katriina Valli

Tutkimusjohtaja Katriina Valli Market‐Visio Oy:stä kertoi, e ä informaa on hallinta tulee nou‐ semaan IT‐alalla eri äin tärkeään asemaan.

Tulevaisuudessa liiketoimintaa tehdään sillä, miten saatavilla olevaa etoa voidaan hyödyntää.

Vallin mielestä Suomella olisi tässä hyvä bisnessauma.

Muiden maiden yritykset voisivat ulkoistaa etovarantojaan Suo‐ meen, missä ne jaloste aisiin ja

palaute aisiin si en takaisin asiakkaan tarpeiden mukaan sovelle uina.

Lai eet ja palvelut muu uvat jatkuvas kaikilla aloilla, ja sen vuoksi oikeanlaisesta osaamises‐ ta on pulaa. Yritysten ei pitäisi jäädä odo amaan, e ä joku muu tekee ensin ja korjaa sadon.

Näinä aikoina markkinoiden kas‐ vu hidastuu ja kilpailu kiristyy.

Sen vuoksi oikeiden ja nopeiden ratkaisujen tekijät menestyvät.

Juu lainen: Suunta on vali avissa Aluekehi ämisjohtaja Jouni Juu ‐ lainen Jyväskylän kaupungilta mie alustuksessaan, miten hyvät kehi yvät parhaiksi. ”Menestys on mahdollista ainoas‐ taan julmatkin tosiasiat tunnistaen ja tunnustaen”, hän totesi ja vii asi yhdysvaltalaiseen klassikkotutki‐ jaan Jim Collinsiin.

Jyväskylän seudun nousu vuositu‐ hannen vaihteen työpaikka‐ ja väestönkasvun suunnannäy äjäksi ja gallupien kestomenestyjäksi on Juu laisen mielestä suomalainen kaupunkilegenda. ”Juuri nyt hälytyskellot soivat välis‐ tä varsin julmas ”, hän sanoi. ”Neljän vuosikymmenen kokemuk‐ sella kuitenkin luotan, e ä mahdol‐ lisuudet nousuun ovat olemassa.

Hälytyssignaalit kieltäen e rank‐ kaankin pudotukseen on tarjolla.”

Hän kysyi: ”Kumman suunnan valitsemme?”

Itävaltalaissyntyisen Peter Druckerin opetukseen vedoten Juu lainen paino , e ä elämä ei ole kohtalo. Siihen voi vaiku aa.

Tuoreessa Keski‐Suomen aikaja‐ nassa 1/2013 paljastuu huoles‐ tu ava uhka: teknologiateollisuu‐ den viennin tyrehtyminen viime vuosina. Alueella on vain suppea joukko laaja‐alaiseen innovaa o‐ toimintaan osallistuvia ankkuriyri‐ tyksiä. Toimivien kasvu‐ ja kes‐ kisuurten yritysten vähäisyys on vakava puute.

Onko si en kenellekään yllätys, e ä korkeas koulute ujen aivo‐

Jouni Juu lainen vuoto Jyväskylän seudulta erityi‐ ses pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle on lisääntymässä, kuten väestötutkija Timo Aro on osoi anut.

Tarvitaan uudenlaista liiketoimin‐ nan rakentamisen ja rahoi ami‐ sen osaamista verkostoissa kan‐ sainvälisten huippujen kanssa. ”Siinä on onnistu ava!”

Keski‐Suomen ICT

11

Backman: ICT luo kestävää kilpailukykyä Kansanedustaja Jouni Backman ivis esityksensä humoris seen kysymykseen: onko suomalainen etoyhteiskunta savolainen pro‐ jek — aloi amista vaille valmis?

Hänen mukaansa kyse ei oikeas ole aloi amisesta vaan siitä, e ä Suomi uhkaa pudota todellisen etoyhteiskunnan vauhdista.

Keskite y ohjaus puu uu, ja hankkeet ovat liian pieniä ja irral‐ lisia siitä huolima a, e ä ICT:n edetään luovan kestävää kilpai‐ lukykyä. ”Parhaat käytännöt eivät leviä.

Jokainen tekee itse alusta alkaen.

Ulkopuolista osaamista ei osata hyödyntää”, Backman arvioi.

Hänen mielestään ICT:n toiminta‐ tapojen muutoksessa keskeistä on automaa suus: edon on kul‐ je ava nopeas , helpos ja hal‐ valla, mikä edelly ää avoimuu a.

Toiminta ja ICT ikään kuin sulautu‐ Jouni Backmanin mielestä suomalaisen ICT‐väen olisi soite ava yhteen ja luovas ideoiden kuin jazzbändin. vat yhteen kitka omas .

Hytönen: Kela kasva aa toimintoja Jyväskylässä Moo oripyöräpoliisit turvasivat 30. kesäkuuta 1983 Kelan keskus‐ etokoneen siirtoa Helsingin Töö‐ löstä Jyväskylän Kel nmäkeen, ja uuden lan avajaisia viete in jo 4. heinäkuuta.

Siitä läh en Jyväskylä on toiminut Kelan valtakunnallisten rekisterei‐ den sijain paikkana ja toiminta on lisääntynyt.

Kelan etohallintojohtaja Veikko Hytönen perusteli kasvua sillä, e ä Kela pyrkii hajau amaan toi‐ mintojaan julkisen sektorin alueel‐ listamispoli ikan mukaises .

IT‐osastolla oli 1983 vähän yli 200 työntekijää ja viime vuonna noin 500. Samassa ajassa henkilöstön Veikko Hytönen kehui Jyväskylän kykyä edistää Kelan toimintoja. määrä Jyväskylässä on lisääntynyt muutamasta työntekijästä noin Kansalaiset hoitavat asioitaan Hytösen mielestä Jyväskylällä on 200:een. aina vaan enemmän verkossa. erinomainen imago ja keskeinen Jyväskylässä vallitsee suotuisa sijain . IT‐alan koulutuspaikkoja on Paperilomakkeita ei tarvita. Säh‐ toimintaympäristö, ja osaavaa runsaas ja yhteistyö sujuu oppilai‐ köisten palvelujen määrä kasvaa henkilöstöä on saatavilla. vuosi ain 25 prosen n vauh a. tosten kanssa.

12

Keski‐Suomen ICT

Pekkarinen: Kehitys ris riitaista Keski‐Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ihme eli maakunnan ris riitaista kehitysvaihe a. Jyväskylän kaupun‐ kiseudun väkiluku kasvaa, mu a alue ei kehity taloudellises . Muu maakunta mene ää väestöään absoluu ses , mu a ei tuotanto‐ aan suhteellises . Jämsän ja Ääne‐ kosken seuduilla teollinen perusta luo kansantuote a, mu a ei uusia

työpaikkoja. ”Vahvimpien toimialo‐ jemme kysyntä maailmalla on las‐ kussa”, hän paino . ”Me koulu‐ tamme muille, mu a koulutus ei generoi meille maakuntaan työ‐ paikkoja.”

Pekkarinen kehui ICT:n roolia uu‐ dessa aluekehityksessä. Alan koulu‐ tuksen suorituskyky ja tarjonnan monipuolisuus ovat maan parhaita. ”Onko Jyväskylän seudun yritystoi‐

minnan vetovoima hiipunut”, hän kysyi.

Pekkarisen mielestä tarvitaan uusi toimintamalli, joka perustuu liike‐ toimintalähtöiseen aja eluun ja alueelliseen osaamiseen uusillakin toimialoilla, kuten kyberturvallisuu‐ dessa, logis ikassa ja hyvinvoin ‐ palvelujen kehi ämisessä. Lisäksi hän mainitsi mahdollisena menes‐ tystekijänä nanoteknologian.

Nuu nen: Metson IT‐keskus toimii Jyväskylässä Metso‐konsernin IT‐johtaja Pauli Nuu nen kertoi, e ä yhtymän IT‐ palvelujen hallinnon ja johdon keski yminen Jyväskylään on his‐ toriallisen kehityksen tulosta.

Jos Valmet ei olisi aloi anut so‐ en jälkeen paperikonetuotanto‐ aan Rautpohjassa, lanne Metsos‐ sa olisi nykyisin toisennäköinen.

Suomen osuus Metson liikevaih‐ dosta on vain noin viisi prosenttia.

Kyse on siis aidosti maailmanlaa‐ juisesta yrityksestä.

Paineita muutoksiin ei ole, koska globaali IT‐johtaminen on paikka‐ riippumatonta.

Jyväskylässä on vahvaa liiketoi‐ mintaa ja ammattitaitoista henki‐ löstöä. Paikalliset yhteistyökump‐ panit ovat osaavia ja oppilaitokset tuottavat pätevän pohjakoulutuk‐ sen saanutta uutta henkilöstöä.

Metson sähköiset tietojärjestel‐ mät ovat auki vuorokaudet ympä‐

Pauli Nuu sen mukaan Jyväskylä valikoitui Metson IT‐toimintojen hallin‐ tokeskukseksi luonnollisen kehityksen kau a. riinsä kaikkialla maailmassa. Jyväs‐ kylässä hoidetaan konsernin yhtei‐ siä IT‐palveluja ja sovelluksia. IT‐ kulut ovat vuodessa noin 180 mil‐ joonaa euroa, 2,5 % liikevaihdosta.

Hallinnoinnin piiriin kuuluvat kon‐ sernin projektit, toimittajat ja pal‐ velut. Lisäksi IT‐käyttäjiä ja henki‐ löstöä koulutetaan maailmanlaajui‐ sesti jyväskyläläisjohtoisesti.

Koivisto: Kankaan tulevaisuus vielä avoin ”Mitä Kankaan pitäisi olla, e ä tei‐ dän yrityksenne menestyisi siellä”, Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kysyi yleisöltä.

Hän koros , e ä Kankaasta ei muo‐ dostu pelkkää asumislähiötä ja e ä työpaikkarakentaminen on etupai‐ no eista. Tavoi een mukaan Kan‐ kaasta tulee 5000 asukkaan ja 2000 työpaikan kaupunginosa.

Kangas on Jyväskylän merki ävin

kehityshanke ja Lutakon valmistu‐ misen jälkeen seuraava keskustan suuri laajennushanke.

Kaupunki etsii Kankaalle yhtä glo‐ baalia veturiyritystä, valmistelee neljän rakennu ajan kehitysyh ö‐ tä, hakee rahoi ajia, kasvu‐ ja start‐up ‐yrityksiä sekä panostaa pilo hankkeisiin, tutkimukseen ja innovaa oihin.

Kunnallistekniikan kaupunki pitää

omissa käsissään. Alueelle tuodaan mi avan edonvälityskyvyn valo‐ kuituverkko, jonka käy öä vuokra‐ taan operaa oreille. Kaupunki va‐ raa itselleen omia kuituja opetus‐, tutkimus‐ ja tuotekehityskäy öön.

Kankaan suunnitelmia edistetään kansallisissa rahoitusohjelmissa Tekesissä ja Sitrassa. Iskusanoja ovat vihreys, yhteisöllisyys, lä‐ hienergia, open data ja älykkyys.

Keski‐Suomen ICT

Helena Rasku‐Pu onen

Kari Liuska

Jouni Huotari

13

Simo Säteri

Koulutuksesta

Kuntoilusta

Pilvistä

Kyberuhista

Jyväskylän yliopiston vararehtori Helena Ras‐ ku‐Pu onen nos esiin akateemiseen koulutuk‐ seen lii yvän vastuun: kykeneekö yliopisto tuo amaan amma tai‐ toisia osaajia yhteiskun‐ nan työmarkkinoille?

Mikä on Jyväskylän yli‐ opiston asema valtakun‐ nallises , hän kysyi ja vastasi: ”Yliopistoon hyväksytyistä vain joka neljäs opiskelija on ko‐ toisin Keski‐Suomesta, ja vuoden kulu ua val‐ mistumisesta yli kol‐ mannes on työllistynyt Keski‐Suomessa.”

Tulevaisuuden muutos‐ yhteiskunnassa tarvi‐ taan taitoja oppia uu a, tunnistaa oleellinen ja tehdä yhteistyötä ympä‐ röivän yhteisön kanssa.

Yliopisto tarjoaa paljon työelämäopintoja, ja uudet koulutusavaukset seuraavat yhteiskunnan tarpeita ja vaa muksia.

Moni eteisessä yhteis‐ työprojekteissa on mu‐ kana yrityksiä eri aloilta, ja yliopisto tarjoaa lisäk‐ si monipuolista täyden‐ nyskoulutusta.

Rasku‐Pu onen toivoi luontevia ja molempia osapuolia hyödy äviä yhteistyöprojekteja.

Hallituksen puheenjohta‐ ja Kari Liuska FirstBeat Technologies Oy:stä he‐ rä seminaariyleisön väi ämällä, e ä kuntoilu ei ole aina terveellistä.

Kun esimerkiksi 43‐vuo‐ as mies lähtee vapaa‐ päivänään kahden tunnin hiihtolenkille ja o aa saunan jälkeen pari olu a, kaikki ei väl ä‐ mä ä olekaan hyvin.

Jos harjoitus on liian uk‐ katah nen, elimistö ei palaudu lepopäivien ja unen aikana tarpeeksi. ”Syyksi osoi autuvat miehen kuntoon ja har‐ joitustaustaan nähden liian vaa va liikuntasuori‐ tus ja illalla nau tut alko‐ holiannokset, joiden vai‐ kutuksesta elimistö käy liian kovilla kierroksilla läpi yön.”

Liuskan mukaan elimis‐ tön mi aamiseen kehite‐ tyt IT‐pohjaiset lai eet antavat luote avaa e‐ toa palautumisesta kuor‐ mitus lanteissa ja au a‐ vat mitoi amaan liikun‐ tasuoritukset oikein.

Liuska toivoi, e ä Kan‐ kaan alueesta voisi ke‐ hi yä edelläkävijä ICT:n arkielämän ja asukkaiden hyvinvoin in tähtäävien toimenpiteiden hyödyn‐ tämisessä, living lab.

Keski‐Suomeen tulisi pe‐ rustaa kansanvälises vetovoimainen kybertur‐ vallisuuden osaamiskes‐ ki ymä, ehdo Jyväsky‐ län amma korkeakoulun teknologiayksikön yli‐ ope aja Jouni Huotari.

Kybertoiminnassakin voitaisiin koota osaamis‐ ta yhteen.

Yhteistyöhön kutsu ai‐ siin yritysten lisäksi yli‐ opisto, amma korkea‐ koulu ja muut koulutuk‐ sen, tutkimuksen ja tuo‐ tekehityksen tahot.

Hänen mukaansa tarvi‐ taan myös kyberturvalli‐ suuden testaus‐ ja tutki‐ muslaboratorio, verkos‐ tot ja kumppanit.

Koeken nä voisivat toi‐ mia Jyväskylään raken‐ ne avat uusi keskussai‐ raala ja Kankaan alue.

Huotari o kantaa myös toiseen ajankohtaisaihee‐ seen. Interne n pilvipal‐ veluihin erikoistuneen Nestronite Oy:n toisena perustajana hän arvioi, e ä Keski‐Suomi soveltuu erinomaises digitaalisen edon säily ämiseen ja käsi elyyn erikoistunei‐ den kansainvälisten yri‐ tysten sijoituspaikaksi.

Aiheen markkinoin olisi saatava kuntoon yhteis‐ voimin.

Viholliset ovat jo kaikkial‐ la etoverkoissa. Heitä ei kyetä sieltä pois häätä‐ mään. Kukaan ei pysty suojautumaan täysin, vaikka torjuntaan olisi va‐ ra u rahaa ja menetelmiä kuinka paljon tahansa.

Edes maailman johtava so lasmah USA ei kyke‐ ne sellaiseen.

Tietoturvan kannalta on tärkeintä tunnistaa tun‐ keilijat nopeasti, karsinoi‐ da heidät johonkin tieto‐ järjestelmän osaan, estää pahimmat vauriot ja hää‐ tää heidät pois.

Puolustusvoimien johta‐ misjärjestelmäkeskuksen tekninen johtaja Simo Säteri otti esitelmänsä avuksi golf‐termit. Kun vihollinen tulee tietoverk‐ koon sisään, omistajalla on ihannetulokseen pariin aikaa noin kaksi minuuttia estääkseen pahimmat vauriot. ”Mihinkään ei voi luot‐ taa”, Säteri korosti. Mikä tahansa asiakirja voi jou‐ tua vääriin käsiin ja sisältö muuttua matkalla.

Puolustusvoimissa varau‐ dutaan kyberuhkiin Säte‐ rin mukaan pitkäjäntei‐ ses . Työ ei ole helppoa ja nopeas ratkaistavissa.

Tarvitaan uu a aja elua ja uusia menetelmiä.

14

Keski‐Suomen ICT

Paneeli: Vaasan vai Jyväskylän malli?

Tulevaisuuspäivän yhteen‐ vedot kuul in loppu‐ paneelissa, jossa keskuste‐ lun aiheet vaihtuivat jä‐ mäkän juontajan Jukka Valkosen ohjauksessa.

Kansanedustaja ja Keski‐ Suomen maakuntaval‐ tuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ilmoi , e ä hänen mielestään alueellisen kehityksen ykkösalue ei Suomessa olekaan Jyväskylän seutu, vaan ”ylivoimaises ” Vaa‐ sa, jossa amma llisen ja akateemisen koulutuksen yksiköt ja energia‐alan yritykset tekevät aluekehi‐ tyksen saralla esimerkillis‐ tä yhteistyötä, vaikka liiketoi‐ Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto (vas.) ja professori Pekka Nei aanmäki minnoissa ne kilpailevat sa‐ puhuivat tulevaisuuspäivän paneelissa. moilla markkinoilla. län IT‐vahvuuksiksi kyberturvallisuuden, resurssi‐ Vaasalaiset ovat luoneet hänen mukaansa innovaa‐ okentän, johon yritykset ovat valmiita sijoi amaan viisauden sekä koulutus‐ ja tutkimusosaamisen. Pie‐ nuus ja ke eryyskin voisivat olla vahvuuksia. Poten ‐ henkistä ja taloudellista pääomaa. ”Vastaavalla tavalla koulutusyhteisöjen johtavat pro‐ aaliset menestyjät on tunniste ava ja niitä tue ava.

Kansanedustaja Jouni Backman ehdo jyväskyläläisil‐ fessorit ja ope ajat ovat mukana eri muodoissaan innovaa oalustassa.” le, e ä Kankaan alueesta kehite äisiin kokonaisvaltai‐ Pekkarinen kysyi, löytyykö Keski‐Suomesta jotain vas‐ seen ICT‐liiketoimintaan perustuva asuinalue. taavaa ICT‐aloilta. ”Jos me löydämme tällaisen inno‐ Hän kertoi käytännön ideansa. Kun Kankaan asukas vaa oalustan, on ilman muuta selvää, e ä sellainen menee Nokian kännykkä kourassa Koneen hissiin, niin saa eri äin vahvan sijan Keski‐Suomen alueellisessa hissi tunnistaa tulijan, mi aa painon, kytkee hänet Soneran verkossa palveluun, jossa näkyy K‐kaupan kehi ämisstrategiassa.”

Plussajärjestelmän kau a henkilön ruokavalio. Paikal‐

listen hyvinvoin palveluja tuo ava yh ö voisi si en Rahaa ja rohkeu a lii ää hänet personal trainer ‐järjestelmäänsä ja val‐ Toimitusjohtaja Juha Harju Descom Oy:stä nos esiin mentaa häntä aiempaa parempaan elämänlaatuun ja yri äjän näkökulman: ”Alueella tarvitaan rohkeu a ja ruokavalioon. Backman uskoi, e ä sosiaali‐ ja terveys‐ ministeriö voisi rahoi aa suunnitelmien kehi elyä. rahaa, jo a start‐upeista saataisiin kasvuyrityksiä.”

Hän koros roolijaon tärkey ä. ”Val on ja muun julki‐ sen puolen tehtävä on mahdollistaa ja luoda toiminta‐ Data‐analyysi keihäänkärjeksi edellytyksiä – ei määritellä toiminnan suuntaa.”

Toimialaryhmän johtaja Satu Kiiskinen Tieto Oyj:stä Tulevaisuuspäivän isäntä, IT‐ edekunnan dekaani huomau , e ä Jyväskylässä on vahvaa julkishallinnon Pekka Nei aanmäki esi tutkimuksen ja osaamisen prosessiosaamista. Sitä hänen edustamansa konserni keihäänkärjiksi data‐analyysiä, dataosaamiskeski y‐ on oppinut hyödyntämään erinomaisin tuloksin. Liike‐ mää sekä digitaalista oppimateriaalikeskusta. toiminta syntyy siitä, e ä osataan yhdistää asiakastar‐ Data‐analyysi vaa i eri äin syvällistä matemaa sta ve teknologian osaamiseen. osaamista. Siinä puhutaan äärimmäisen isoista eto‐ Tulevaisuudessa Tieto panostaa nykyistä enemmän massoista, niiden käsi elystä ja analysoinnista. Auto‐ reaaliaikaisen talouden ja data‐analyysiin perustuvien maa oturvallisuu a saavutetaan sillä, e ä etojärjes‐ telmistä tunnistetaan nopeas poikkeava käy äyty‐ liiketoimintojen kehi ämiseen.

Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto listasi Jyväsky‐ minen. Se on myös kyberturvallisuuden perusta.

Keski‐Suomen ICT

15

Yhteinen puhemies kokoamaan strategiaa Tulevaisuuspäivän kommenteissa nousivat esiin ICT‐alan maakunnal‐ linen hajanaisuus ja tarve löytää yhteinen puhemies hoitamaan edunvalvontaa, kokoamaan alan toimijoita ja johtamaan yhteisten asioiden edistämistä.

Ilmassa liikkui tarpeellisia kysymyk‐ siä: mikä taho voisi o aa vastuun vapaaehtoisen yhteistyön käynnis‐ tämisestä, kenellä olisi luo amus‐ tehtävään rii äväs arvovaltaa ja kannatusta.

Mitä kanavaa pitkin ja millä tavoin asiat hoide aisiin? Yhtenä vaihto‐ ehtona ehdote in maakunnallista ICT‐klubia, jonka tulisi järjestäytyä virallises aa eelliseksi yhteisöksi.

Tilanteen parantamiseksi tarvitaan myös rahoitusta, vankkoja toimin‐ nan rakenteita, ajankohtaista tutki‐ musta ja tehokasta vies ntää.

Väestö lastojen mukaan Keski‐ Suomessa alaa varjostaa mi ava aivo‐ ja rahavuoto toisiin maakun‐ in, kun taas toimialan yrityskoh‐ taiset yhteenvedot todistavat, e ä ICT‐ala kasvaa omassa maakunnas‐ sa ihan hyvin.

Vaikeiden taloudellisten aikojen

Keski‐Suomen ICT‐tulevaisuuspäivä ve Agoraan noin sata osano ajaa. keskelläkin työpaikat lisääntyvät, tutkimus tuo aa mielenkiintoista uu a etoa ja tuotekehitys jyllää.

Tulevaisuuspäivä loi osano ajiin uskoa, e ä Keski‐Suomen ICT‐alan on mahdollista selviytyä.

Keski‐Suomen ICT‐alalle on tyypil‐ listä, e ä yritykset ovat pieniä tai keskisuuria. Oulun seutuun ver‐ ra una suuria, satojen ihmisten työllistäjiä on paljon vähemmän.

Sellaisiksi voidaan laskea Tieto, TeliaSonera ja Puolustusvoimat.

Maakunnallisen tulevaisuuspäivän suuri etukäteiskysymys kuului, on‐

ko ala ICT‐alan toimijoilla kan a o aa ohjat omiin käsiin. Provosoiva kysymys herä mie mään, kenen käsissä liiketoiminnan, tuotekehi‐ tyksen, koulutuksen ja tutkimuksen avaimet ovat.

On kan a, jos …

Ovat omissa käsissä, jos …

Katseet on jo käänne y koh kesän jälkeistä aikaa. Seuraava Keski‐ Suomen ICT‐toimialan tulevaisuus‐ päivä järjestetään Agorassa 16. syyskuuta 2013. Aiheena on maa‐ kunnan ICT‐strategian päivitykseen lii yvät teemat.

Jouni Backman (vas.), Satu Kiiskinen, Juha Harju ja Mauri Pekkarinen puhuivat paneelikeskustelussa.

16

Kommentteja tulevaisuuspäivän viestitaululta Keski‐Suomen ICT

8.4.2013 12:03 Innolla

8.4.2013 12:49 Lähtökohtaisesti

odotan mitä PV kertoo

globaali ja informaatio pilvessä.

kyberturvallisuusuhkaan

Paikallisen yhteistyön rooli paikka-

varautumisesta.

riippumattomassa maailmassa?

8.4.2013 13:05 Elävää historiaa Jouni Juutilaiselta. Respect.

8.4.2013 13:37 Mikä hitto

8.4.2013 14:01 Kelan ja Verohallinnon verkkopalveluissa

on keskisuomen ict?

on tosiaan selvästi hyvä pöhinä päällä. Toivottavasti jatkossakin! Yksinkertaisia, selkeitä ja helppoja.

8.4.2013 14:15 Muutosjohtamista tarvitaan, siinä yritykset ovat

8.4.2013 15:46 Jyväskylässä on jo huipputurvalli-

tolkuttoman huonoja.

nen laitesali, Datavault Kanavuori. Ei tarvitse haikailla Kajaanin suuntaan.

8.4.2013 16:16 ICT-tapahtuma joka pursuaa intohimoa - ooh!

8.4.2013 16:20 Saisiko Kankaan alueesta energiaomavaraisen?

8.4.2013 16:35 Eikö meidän ict touhu ole jotenkin väljähtynyttä?

Kuka sitä oikein johtaa jklässä / k-s:ssa? Mr Who?

Keski‐Suomen ICT‐alan seuraava tulevaisuuspäivä

16.9.2013 kello 12–16 Agorassa Aiheena maakunnan uudiste u ICT‐strategia