Vietnamin koulutus-, korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Suomelle

23.3.2021 Janne Oksanen (Hanoin suurlähetystö), Anna Korpi (Singaporen suurlähetystö)

Vietnamin koulutus-, korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Suomelle

Vietnam on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Koulutuksen kehittäminen on yksi Vietnamin hallituksen prioriteeteista ja se on onnistunut erinomaisesti kehittämään perusopetuksen saavutettavuutta ja osallistumisastetta. Järjestelmää määrittävät edelleen kuitenkin vanhanaikaiset opetusmenetelmät ja -materiaalit ja reformien läpivienti on haasteellista. Koronapandemia on korostanut järjestelmän modernisaation ja epätasaarvon ehkäisyn tarpeita.

Ammatilliselle koulutukselle on kasvava kysyntä ja osaavan työvoiman puute on merkittävä talouskasvun jarruttaja. Työvoiman tuottavuusaste on edelleen hyvin alhainen. Korkeakoulutuksessa Vietnam ei pysty täysin hyödyntämään hyvälle tasolle saadun perusopetuksen tuloksia ja valmistuvia ikäluokkia ja keskeisinä haasteina on korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja laadun kehitys. Kansallisessa TKIjärjestelmässä on periaatteessa tarvittavat elementit, mutta innovaatiojärjestelmä ei kuitenkaan toimi.

Vietnam on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Vietnam on onnistunut hyvin COVID-19 pandemian vastaisessa taistelussaan pandemian vaikutuksista huolimatta Vietnam säilytti asemansa yhtenä nopeimmin kasvavista talouksista Kaakkois-Aasiassa ja koko maailmassa. Maan talous kasvoi 2.9.% vuonna 2020.

Maailmanpankki ennustaa, että Vietnamin talouskasvu palaa pandemiaa edeltäviin lukuihin (n.

7%) jo vuonna 2021. Pandemian lopullisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea vielä arvioida, koska ei tiedetä kauanko globaali pandemiakriisi kestää.

Maan noin 100-miljoonainen väestö on kehittyville maille tyypillisesti nuorta, heistä 52,3% on työikäisiä. Väestön ennustetaan kasvavan vuositasolla 1%. Maan keskiluokka kasvaa ja kaupungistuminen etenee vauhdilla. Koulutuksen kehittäminen on yksi Vietnamin hallituksen prioriteeteista. Budjettia on kasvatettu, yksityisen sektorin toimintaa vapautettu ja kansainvälisiä toimijoita kannustettu markkinoille. Uudistusprosesseja kritisoidaan kuitenkin liian hitaiksi.

Lupien saamisessa voi kestää ja vietnamilaisten määrä kansainvälisissä kouluissa on edelleen rajoitettu. Korruptio on laajalle levinnyttä.

Vietnamin yleisopetuksen (peruskoulu 6-11 vuotiaat, keskikoulu 11-15 vuotiaat sekä lukio 15-18 vuotiaat) piirissä on yhteensä noin 17.5 miljoonaa oppilasta (2021). Opettajien määrä on noin 812 00. Kouluja on noin 13 000. Varhaiskasvatuksen (0-6 vuotiaat) piirissä on noin 5.2 miljoonaa lasta.

Vietnamin koulutusjärjestelmä on viime vuosina kehittynyt ja se on pärjännyt suhteellisen hyvin esimerkiksi PISA-testeissä erityisesti matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Vietnam on onnistunut erinomaisesti kehittämään perusopetuksen saavutettavuutta ja osallistumisastetta, sillä Maailmanpankin inhimillistä pääomaa mittaavassa indeksissä (HCI) keskimääräinen koulutusvuosien määrä on 10,2 vuotta, Singaporen jälkeen toiseksi paras ASEAN-maista.

Järjestelmää määrittävät edelleen kuitenkin vanhanaikaiset opetusmenetelmät ja -materiaalit.

Ongelmana on opettajien määrä ja pätevyys, erot alueiden ja väestöryhmien välillä koulukseen osallistumisessa ja sen laadussa, sekä mm. tutkintojen ja arvosanojen myynti. Järjestelmässä on käynnissä merkittäviä reformeja mm. Maailmanpankin lainalla erityisesti opetussuunnitelman, menetelmien ja -materiaalien uudistamiseksi.

Koulutuksessa Vietnam on koronapandemian aikana joutunut sulkemaan koulut vain keväällä 2020 ja lyhyesti keväällä 2021. Etäopetuksen laadun osalta sulut kuitenkin osoittivat merkittäviä haasteita ja korostivat jo tiedossa olleita modernisoimisen tarpeita. Koulut ja opettajat ovat merkittävästi huonommin valmistautuneita etäopetukseen niin yhteyksien, teknologian ja digiratkaisujen kuin opettajien digitaitojenkin näkökulmasta. Karkeimmillaan etäopetus oli opettajien kotiin lähettämiä tehtäviä ja läksyjä vailla mitään vuorovaikutusta ja palaute- tai ohjausmahdollisuutta. Myös Vietnamissa voidaan katsoa erityisesti huono-osaisten ja syrjäseutujen lasten jääneen koulusulkujen aikaan kokonaan vaille koulutusta ja huoli epätasaarvon lisääntymisestä entisestään on kasvanut.

Ulkomaiset investoinnit Vietnamin koulutussektorille olivat n. 3.5. miljardia dollaria 2020.

Suurimmat ulkomaiset investoijat koulutussektorilla ovat Yhdysvallat, Japani ja Singapore, ja kilpailu on kovaa. Suurin yksittäinen ulkomaalainen investoija opetussektorille on Diamond Crest Global Limited, joka on rekisteröity Brittiläisille Neitsytsaarille.

Suomi ja Vietnam allekirjoittivat vuonna 2009 koulutusalan yhteistyöasiakirjan (Memorandum of Understanding, MoU), joka päivitettiin Vietnamin opetusministerin vieraillessa Suomessa elokuussa 2017. Samalla allekirjoitettiin 17 oppilaitosten ja yritysten välistä aiesopimusta.

Opetusministeriö on eri vaiheissa toivonut lisääntyvää yhteistyötä mm. perusopetuksessa ja opettajankoulutuksessa. Myös Vietnamin kansanedustuslaitoksen (National Assembly) kulttuuri, koulutus-, nuorten- ja lastenasioiden komitea toivoo Suomen kanssa valtiotason yhteistyötä koulutuksen kehittämiseen.

Suomen koulutusbrändillä on Vietnamissa kaksi lippulaivaa; Suomessa opiskelevat yli 2000 nuorta vietnamilaista tutkinto-opiskelijaa sekä suomalais-vietnamilainen koulu. Tähän asti merkittävin yksityinen koulutusalan yhteistyöhanke on suomalaismalliin pohjaava K12 -koulu Vietnam-Finland International School (VFIS) Ho Chi Minh Cityssä, joka avattiin elokuussa 2019.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen osallistui avajaisiin. Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa aloitti n. 200 oppilasta luokilla 1-5. Vuonna 2020 koulussa opiskeli n. 300 oppilasta ja opetus laajeni myös yläasteelle (grade 6-9) ja jatkossa myös lukioon. Koulun on perustanut autonominen Ton Duc Than -yliopisto (TDTU).

Vietnamissa toimii myös lukuisia pienempiä koulutushankkeita, erityisesti korkeakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen piirissä. Nämä hankkeet ovat keskittyneet maan suurimpiin kaupunkeihin, Hanoihin ja Ho Chi Minh Cityyn.

Ammatillisen koulutuksen kehitys neljännen teollisen vallankumouksen johtamana Ammatilliselle koulutukselle eri teollisuuden aloilla ja palvelusektorilla on kasvava kysyntä.

Vietnamin opetusministeriön mukaan näillä sektoreilla tarvitaan vuosittain 10–15 000 uutta pätevää työntekijää. Osaavan työvoiman puute on edelleen merkittävä talouskasvun jarruttaja.

Vietnamin työvoiman tuottavuusaste on hyvin alhainen ja henkilöstön uudelleenkoulutukselle on suurempi tarve kuin muualla Kaakkois-Aasiassa. Suuri osa valmistuneista opiskelijoista ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä, mikä kertoo käytännönläheisemmän ja tehokkaamman koulutusjärjestelmän tarpeesta.

Vietnamin, kuten monen muunkin ASEAN- maan talouskasvu perustuu suurelta osin työvoimavaltaisten alojen menestykseen. Vietnamin alhainen palkkataso on houkutellut maahan runsaasti valmisteteollisuutta. Maan työvoiman tuottavuus ei ole kuitenkaan pysynyt palkkojen nousun mukana ja maa on edelleen alueellisten kilpailijoiden takana työn tuottavuudessa.

Alhaiset kustannukset ja työvoimavaltainen valmistus voivat olla pitkällä tähtäimellä Vietnamille ongelma. Todennäköistä on, että suuri osa työvoimavaltaisesta valmisteteollisuudesta tullaan automatisoimaan globaalisti. Tämän välttämiseksi Vietnamin tulisi keskittyä niiden uusien toimialojen työvoiman kouluttamiseen, joilla on pulaa teknisesti ammattitaitoisista työntekijöistä. Vastatakseen tähän haasteeseen maan hallinto on omaksunut ns. neljännen teollisen vallankumouksen strategian (Industry 4.0), jolla se pyrkii työvoimavaltaisen talouden päivittämiseen ja kotimaisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Strategian keskiössä ovat uudet teknologiat ja innovaatiot. Sen tavoitteina ovat nuori, alati kouluttautuva väestö ja elinvoimainen ja kehittyvä IT- teollisuus. Lisäksi sen tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta aina autoteollisuudesta, vaate- ja elektroniikkavalmistuksesta logistiikkaan ja terveydenhuoltoon.

Koulutus ja sen kehittämien kaikilla tasoilla on keskeinen osa Industry 4.0:aa.

Ammatillisen koulutuksen kenttä on hyvin pirstaleinen ja koulutusta tuottavat lukuisat pienet oppilaitokset. Tällä hetkellä eritasoisissa ammatillisissa kouluissa opiskelee vuosittain noin 2,2 miljoonaa opiskelijaa. Vuodesta 2016 alkaen kaikesta ammatillisesta koulutuksesta vastaavan Ministry of Labour, Invalids and Social Affairs (MOLISA) tavoite on nostaa opiskelijoiden määrä vuoteen 2025 mennessä kuuteen miljoonaan opiskelijaan. Samalla tavoitteena on vähentää oppilaitosten määrää ja panostaa koulutuksen laadun ja työelämävastaavuuden lisäämiseen.

Ammatillisessa koulutuksessa Vietnam toivoo Suomen kanssa yhteistyötä mm. ammatillisten koulujen laadun kehityksen, opettajien koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulutuspolitiikan kehittämisessä. MOLISA toivoo lisäksi Vietnamissa aktiivisten suomalaisten yritysten panosta ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Vietnamin ammatillisen koulutuksen tilasta ja mahdollisuuksista valmistui syksyllä 2018 Opetushallituksen tilaama ja Wise Consulting Finland Oy:n tuottama esiselvitys.

Hissiyhtiö KONE avasi vuonna 2018 uuden koulutus- ja esittelytilan Ho Chi Minh Cityyn paikallisen Ly Tu Trong -oppilaitoksen yhteyteen, ja mm. toiminnan luvat tulevat Ly Tu Trongin kautta. Kuten monet paljon ammatillisia osaajia työllistävät yritykset, myös KONE kärsii kehittyvissä talouksissa pätevän työvoiman saatavuuden ongelmista - osin puutteellisen ammattikoulutuksen, osin työvoiman vaihtuvuuden vuoksi. Yhtenä ratkaisuna KONE on perustanut muutamiin paikkoihin Aasiassa (Kiina, Indonesia, Vietnam, Filippiinit) omia koulutus- ja demonstraatiokeskuksiaan, joissa voidaan toteuttaa sekä räätälöityjä koulutusohjelmia KONEen tuleville työntekijöille, että esitellä hissien ja liukuportaiden viimeisintä teknologiaa. Koulutus toteutetaan ainakin alussa KONEen omien kouluttajien voimin ns. 70-20-10 -mallilla, jossa pääpaino on työssäoppimisessa ja vertaisoppimisella, vain 10% on varsinaista koulutusta. Keskus palvelee myös KONEen imagon ja työnantajabrändin kehittämistä. KONE Academy on ammatillisen koulutuksen osalta lippulaivahanke ja ainoa suomalainen yritysammattikoulu Vietnamissa.

Aasian kehityspankki ADB rahoittaa toisen asteen koulutuksen kehittämistä Vietnamissa.

Yksittäisistä maista Saksa panostaa merkittävästi ammatilliseen koulutukseen, samoin EteläKorea ja Japani.

Globaalit ja lokaalit haasteet vaativat korkeakoulutuksen ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehitystä ja parempaa hyödyntämistä Vietnamin tavoitteena on nousta ylemmän keskituloluokan maaksi vuoteen 2035 mennessä ja tämä vaatii sekä työn tuottavuuden nostamista, että korkeasti koulutetun väestön osaamisen parempaa hyödyntämistä. Mm. työmarkkinoiden muutokset, keskiluokkaistuminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät niin ikään korkeakoulutuksen ja TKI-järjestelmän kehittämistä.

Esimerkiksi Maailmanpankki arvioi, ettei Vietnamin korkeakoulutusjärjestelmä pysty täysin hyödyntämään hyvälle tasolle saadun perusopetuksen tuloksia ja valmistuvia ikäluokkia.

Korkeakoulutuksen keskeisinä haasteina on koulutuksen saavutettavuuden ja laadun kehitys.

Työelämävastaavuus ja tutkimus- ja innovaatiopanostusten siirtyminen elinkeinoelämään on heikkoa. Aasialaisille järjestelmille tyypillisesti myös Vietnamissa yritykset raportoivat hankaluuksista rekrytoida osaajia johtamista, sosio-emotionaalisia taitoja ja toisaalta vaativia teknisiä taitoja vaativiin tehtäviin.

Myös korkeakoulutuksessa on nähty useampia reformiyrityksiä. Viimeisin on Higher Education Strategy/Master Plan vuosille 2021-2030 tavoitteenaan vahvempien korkeakouluekosysteemien kehitys. Haasteena on vahvasti fragmentoitunut hallinto. Korkeakoulutuksen hallinnoinnista vastaa osin opetusministeriö (MOET), osin ammatillisesta koulutuksesta vastaava ministeriö (MOLISA), kansallisia yliopistoja (Hanoi ja HCMC) johtaa pääministerin kanslia ja lisäksi maan satoja tutkimuslaitoksia vielä sektoriministeriöt. Korkeakoulujen autonomiaa on teoriassa yritetty lisätä vuodesta 2018 lähtien, mutta toimeenpano on ollut hidasta ja vasta 23 korkeakoulua 171 julkisesta korkeakoulusta on pilotin piirissä.

Korkeakouluissa opiskelee n. 2,3 miljoonaa opiskelijaa, mikä on n. 30% ikäluokasta.

Saavutettavuus on saatu tuplattua vuodesta 2000, mutta kehitys on jäänyt vuoden 2010 tasolle hallituksen laskiessa aiemmin kunnianhimoisia tavoitteitaan osallistumisasteesta.

Saavutettavuuteen vaikuttavat mm. haasteet korkeakoulutuksen rahoituksessa, fragmentoitunut korkeakoulujärjestelmä, riittämättömät tuet opiskelijoille ja byrokraattinen lainsäädäntö, joka ei ole rohkaissut esimerkiksi yksityisten yliopistojen toimintaa Vietnamissa.

Saavutettavuuden ja järjestelmän tasa-arvon haasteena on myös sosiaalinen epätasa-arvo, sillä korkeakoulujen opiskelijoista köyhempien väestön osien lapsia on vain 10%. Vietnamin julkiset investoinnit korkeakoulutukseen ovat alueen pienimpiä, vain n. 0,33 % BKT:stä (vrt. Suomi 1,89%), ja myös julkiset yliopistot joutuvat tukeutumaan tutkintomaksuihin päätulonlähteenään.

Vietnamilaiset opiskelevat erityisesti kauppatieteitä, tekniikkaa, luonnontieteitä, IT-alaa ja yhteiskuntatieteitä. Kaksikieliset peruskoulut ja lukiot sekä (ulkomaiseen) yliopistoon valmistavat koulutukset kasvattavat myös suosiotaan. Vietnamissa on tällä hetkellä luokittelusta riippuen noin 234 yliopistoa ja 185 ammattikorkeakoulua. Yliopistoista Vietnam National UniversityHanoi, Vietnam National University Ho Chi Minh City ja Hanoi University of Science and Technology ovat maailman 1000 parhaan yliopiston joukossa joko QS tai THE rankingeissä.

Suomalaisten korkeakoulujen yhteistyö on lisääntynyt Vietnamissa viime vuosina. Turun yliopiston ja Vietnam National University Ho Chi Minh University of Science -yliopiston yhteinen kaupallinen kanditason ICT-koulutusohjelma alkoi vuonna 2018. Kyberturvallisuuteen ja tietojenkäsittelytieteeseen keskittyvä ohjelma suoritetaan osin Vietnamissa ja osin Turussa.

Vastaava ohjelma Hue Cityssä alkoi syksyllä 2019. Myös muut suomalaiset korkeakoulut ovat aktiivisia Vietnamissa mm. yhteisohjelmien, opettajankoulutushankkeiden, vaihtoyhteistyön tai muiden lyhytkoulutusten tai kehittämishankkeiden muodossa.

Opetushallituksen TFK-ohjelma (ent. Aasia -ohjelma) on rahoittanut korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita myös Vietnamissa vuodesta 2019 lähtien. Tavoitteena on lisätä suomalais-aasialaista yhteistyötä myös EU:n Horisontti Eurooppa-ohjelmassa. ASEMkoulutusyhteistyössä Suomi osallistuu koulutus- ja tutkimus viitekehystyöryhmiin.

Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän puitteet kunnossa, mutta tulokset uupuvat Vietnam on suuri kokoonpanoteollisuuden keskus, mutta Vietnamin hallituksen tavoite harpata seuraavalle kehityksen asteelle on vahva. Termi neljännestä teollisesta vallankumouksesta on Vietnamin hallituksen julistettu motto, jonka tulisi säännellä niin kotimaisia investointeja kuin ulkomaisia sijoituksia Vietnamiin. Panostus talouden innovaatioihin on suurta. Innovaatiot ovat myös keskeinen voima uusien työpaikkojen synnyttämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa.

Vietnamin kansallinen innovaatiojärjestelmä sisältää periaatteessa kaikki innovaatioiden kehittämiseen tarvittavat elementit: yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkisen sektorin toimijat. Myös lainsäädännölliset puitteet ovat pääosin kunnossa. Innovaatiojärjestelmä ei kuitenkaan toimi, sillä toimijoiden välinen yhteistyö ontuu, instituutioiden toimintakyky on heikko ja innovaatiorahoitus puuttuu.

Tutkimustulosten osalta julkaisut ovat kolminkertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana.

Maailmanpankin mukaan myös akateemisen henkilöstön pätevyyteen on saatu merkittävää parannusta viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta silti vain 23 prosentilla on tohtorintutkinto.

Teknologian siirron taso on matalaa verrattuna alueellisiin verrokkimaihin, mm. Indonesiaan, Thaimaahan ja Malesiaan. Myös patentteja rekisteröidään Vietnamissa huomattavasti verrokkeja vähemmän. Syyt näihin ovat rahoituksessa ja infrastruktuurissa, mutta myös mm. kotimaisten tutkimustalenttien vähäisyydessä ja riittämättömissä kansainvälisen yhteistyön linkeissä.

Maan hallituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä erityisesti korkean teknologian valmistusta ja alaan liittyvien ulkomaisten investointien houkuttelua. Esimerkiksi Samsung ilmoitti loppuvuodesta 2020 miljardiluokan dollarin investoinnista uuteen puhelinten kokoonpanotehtaaseen. Muita korkean teknologian merkittäviä projekti-investointeja vuonna 2020 olivat Kiinan USI-projekti (elektronisten piirilevyt), japanilaisen Furukawa Automotive Systems –yhtiön projekti sähköjohtojen tuottamiseksi autoille sekä Taiwanin Victory-projekti tietokoneiden ja muiden niihin liittyvien tuotteiden valmistamiseksi ja kokoamiseksi.

Vietnamilla on kunnianhimoiset tavoitteet älykaupunkikehityksen suhteen. HCMC on Vietnamin suurin ja dynaamisin kaupunki ja sillä on kunnianhimoiset suunnitelmat kaupungin innovaatiojärjestelmän ja start-up ekosysteemin kehittämiseksi. Vastaavia suunnitelmia on hanoissa ja muissa maan suurimmissa kaupungeissa.

Suomi aloitti vuonna 2008 yhteistyön Vietnamin kanssa tieteen ja teknologian saralla tukien erityisesti Vietnamin kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä innovaatiokumppanuusohjelmalla (Innovation Partnership Programme, IPP). IPP-ohjelma keskittyi julkisen ja yksityisen osaamisen kehittämiseen, rakensi innovaatiokumppanuuksia erillisten rahoitusohjelmien kautta. Kumppanuusohjelmassa oli vahva koulutuskomponentti, joka keskittyi yrittäjyys- ja innovaatiokoulutukseen.

Merkittävä opiskelijoiden ja työvoiman viejä ja lähtömaa Korkeakoulujärjestelmän alikehityksestä ja haasteista johtuen monet vietnamilaiset hakeutuvat ulkomaille opiskelemaan ja vuonna 2019 heitä opiskeli ulkomailla n. 170 000. Suosituimpia maita ovat Japani, Australia, Yhdysvallat, Kiina sekä Iso-Britannia. Kansainvälinen kilpailu erityisesti vietnamilaisista korkeakouluopiskelijoista on kovaa. Monilla ulkomaisilla yliopistoilla on tavalla tai toisella paikallinen läsnäolo Vietnamissa, joko filiaalikampuksen tai rekrytointiedustuksen kautta. Vietnamissa on noin 485 vahvistettua ulkomaisten tahojen kanssa järjestettävää korkeakoulutasoista yhteisohjelmaa. Yli 37 000 korkeakouluopiskelijaa on valmistunut ulkomaisen instituution kanssa järjestetystä koulutusohjelmasta ja kymmeniä tuhansia opiskelijoita suorittaa parhaillaan tutkintoaan yhteistyöohjelmassa.

Yleisesti tärkein syy maastamuuttoon on työnteko ja lähtijöiden määrä kasvaa jatkuvasti; MOLISAn (Ministry of Labour, Invalids and Social Affairs) arvioiden mukaan vietnamilaisia lähti töihin ulkomaille 142 860 vuonna 2018 ja vuonna 2019 ulkomailla töissä olevien

kokonaismääräksi arvioitiin 540 000. Valtion vuodelle 2019 asettama työvoimanviennin tavoite oli 120 000 henkeä. Suurin osa siirtolaisista on maaseudulta lähteviä 20-40 vuotiaita nuoria, jotka päätyvät ulkomaille suorittavan tason tehtäviin tuotanto-, rakennus-, kalastus-, maatalous-, kodinhoito- ja palvelualoille. Viime vuonna 35 % heistä oli naisia. Kaikki työsiirtolaisista saatavat viralliset luvut ovat peräisin hallituksen alaisilta rekrytointitoimistoilta, joiden asiakkaat ovat tyypillisesti suorittavan tason työläisiä. Näistä luvuista puuttuvat muita kautta työllistyvät kuten korkeasti koulutetut työsiirtolaiset, jotka työllistyvät yrityksiin suoraan. ILO Vietnam arvioi ulkomailla työtä tekevien vietnamilaisten määräksi lähemmäs 900 000 henkeä.

Työvoimavienti on tärkeä osa Vietnamin hallituksen köyhyyden vähentämisstrategiaa ja työntekijöiden lähtöä tuetaankin useilla eri tavoilla. Toisaalta työsiirtolaisuus voidaan nähdä myös sosiaalisena paineventtiilinä, joka vähentää työttömyyttä ja ylläpitää näin yhteiskunnallista vakautta. Sopivan työn puute pakottaa ihmisiä hakeutumaan töihin kotimaan ulkopuolelle.

Vietnamilaisten kohdemaita ovat perinteisesti olleet Itä-Aasian kehittyneet maat mutta kohteet monipuolistuvat vuosi vuodelta. Tähän vaikuttavat ko. maiden työvoiman tarve, hyvä tulotaso ja diasporan leviäminen. Vietnamin kansalaisten Suomeen vireyttämien ensimmäistä työntekijän oleskelulupaa koskevien hakemusten määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin ja on tällä hetkellä noin 400 hakemusta per vuosi. Tilastokeskuksen mukaan vietnamin kansalaisten määrä Suomessa vuonna 2018 oli 5 941.

Suomessa opiskelee vuosittain yli 2 000 tutkintoa suorittavaa vietnamilaista opiskelijaa, joista suurin osa palaa takaisin Vietnamiin. Suomalaisten korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönoton myötä 2017 vietnamilaisten opiskelijoiden määrä Suomessa tippui vain n. 100 opiskelijalla. Opiskelijavaihto Suomen ja Vietnamin välillä on yhä suhteellisen vähäistä.

Syksyllä 2018 alkoi pilottihanke suomalaiseen ammattikorkeakouluun valmistavasta koulutuksesta Ho Chi Minh Cityssä Van Lang -yliopiston kampuksella FCG:n ja neljän suomalaisen ammattikorkeakoulun toimesta. FCG:n, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä hyväksytysti valmennusohjelmassa opiskelevat vietnamilaiset opiskelijat saavat pääsyn suomalaisiin ammattikorkeakouluopintoihin. Finland Pathway ohjelman tavoitteena on pilotoida uudenlaisia malleja kansainväliseen opiskelijarekrytointiin ja tasoittaa suomalaisten korkeakoulujen tietä kansainväliseen korkeakoulutukseen laajemmin.

Vastaavia yksittäisiä Pathway-hankkeita on myös suunnitteilla.

Useat Euroopan Unionin jäsenmaat ja niissä sijaitsevat korkeakoulut tekevät alueella aktiivista opiskelijarekrytointia sekä -markkinointia. Osalla EU-jäsenmaista on omia opiskelijamessuja ja alueella toimivat edustustot tekevät myös koulukiertueita alueella paikallisissa lukioissa ja yliopistoissa (mm. Ruotsi, Italia, Saksa). Euroopan Unionin delegaatio koordinoi myös Vietnamissa vuosittaisia Study in Europe-messuja, joita järjestetään useissa asemamaissa. Study in Europe-messut järjestetään vuosittain sekä Hanoissa että Ho Chi Minh Cityssä yleensä syyskuun loppupuolella. Vuonna 2020 tapahtuma järjestettiin koronapandemian takia poikkeuksellisesti joulukuussa.

Mahdollisuuksia koulutus- ja tutkimusyhteistyön ja koulutusviennin syventämiseen Suomalaisten kilpailuvalttina Vietnamissa on suomalaisen koulutuksen hyvä arvostus, tunnettuus ja korkeana pidetty laatu. Tavoitteena on, että Vietnam hyödyntäisi suomalaisia koulutuksen ja opetushallinnon asiantuntijoita koulutussektorinsa kehittämisessä. Suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia on erityisesti oppikirjoihin ja opetussuunnitelmaan liittyvässä konsultoinnissa, rehtoreiden, opettajien ja kouluttajien koulutuksessa sekä opetusvälineissä (digitaaliset oppikirjat, elektroninen oppiminen, oppi- ja koulumateriaalit). Myös varhaiskasvatus kiinnostaa kasvavaa keskiluokkaa entistä enemmän.

Ammatillisessa koulutuksessa Vietnam toivoo Suomen kanssa yhteistyötä mm. ammatillisten koulujen laadun kehityksen, opettajien koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulutuspolitiikan kehittämisessä. MOLISA toivoo lisäksi Vietnamissa toimivien suomalaisten yritysten aktiivisten panosta ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.

Korkeakoulutuksessa on mahdollisuuksia edelleen vahvistaa Suomen tunnettuutta niin tutkintoopiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa kuin korkeakouluyhteistyön puitteissa. Esimerkiksi yhteistyö yhteistutkintojen, ns. transnational education -mallien tai pathway -opintojen muodossa olisi Vietnamissa suositeltavaa. Koronapandemia on ainakin hetkellisesti vaikeuttanut kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja kansainvälistyminen lähempänä kotia voi olla jatkossa entistä suositumpaa. Myös Talent Boost- työ korkeakoulutettujen vietnamilaisten pitämiseksi Suomessa on tärkeää.

Vietnam toivoo myös tiivistyvää yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan puitteissa. IPPohjelman myötä on olemassa hyvät verkostot ja jo olemassa olevaa yhteistyötä. Tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä toivotaan myös esimerkiksi digitalisaation ja smart-city -kehityksen tueksi.