Kauppapolitiikka 4/18

Kiina ei ole enää kiltti poika

Quupan paikannuksessa

”Yritysten varmistettava datan vastuullinen käsittely”

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2018

Orwellilainen maailma 2034?

KANSAINVÄLISEN KAUPAN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

24

KAUPPAPOLITIIKKA nro 4 | 2018

4

Kovaa kauppapolitiikkaa

Vapaat datavirrat mahdollistavat datan lisäarvon

7 Keinänen

Kiina, Kiina, Kiina

8

Kovaa kauppapolitiikkaa

Liikennesäännöt datataloudelle

10

Lyhyesti

14

VIP-vieras

Tekoälyn etiikan asiantuntija Meeri Haataja: Yksityisyyden suoja on vain yksi ulottuvuus vastuullisessa datan käytössä

18

Analyysi

Datataloutta ihmisten vai jättiyritysten ehdoilla?

24 Markkinat

Kiina – minne menet?

28 Kauppadiplomatiaa

Vienninedistäminen Kiinassa vaatii hyviä istumalihaksia

32

Yritykset

Paikannusratkaisuja kehittävä Quuppa on alansa huipulla

36

Q&A

Irlantilaisten yritysten suurin haaste on edessä oleva brexit

32

38 Pakina

Jotain uutta, jotain vanhaa – ja jotain punaista

www.kauppapolitiikka.fi

kauppapol

Kauppapolitiikka

kauppapol

YouTube Team Finland – Kauppapolitiikka

JULKAISIJA Ulkoministeriö PÄÄTOIMITTAJA Antti Niemelä, puh. 0295 350 176, antti.niemela@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuomas Sottinen, puh. 0295 350 151, tuomas.sottinen@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka-Pekka Similä (pj.), UM. Kari Hietanen, Wärtsilä. Laura Kamras, UM. Tomi Korhonen, Business Finland. Markku Keinänen, UM. Jouni Mölsä, UM. Leena Pentikäinen, TEM. Saila Turtiainen, EK. TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus ILMOITUKSET kauppapolitiikka@otava.fi PAINOPAIKKA SP-Paino Oy PAINOS 12 000 kpl PAPERI MultiOffset 170 g/m2 Lumiset 90 g/m2

2

Kauppapolitiikka nro 4|2018

päätoimittaja

Datan maailma

T

ässä numerossa syvennymme dataan. Sitä on sanottu uudeksi öljyksi. Oikein louhittuna siitä on tullut maailman arvokkain raaka-aine. Vaikkei kukaan vielä tiedä, kuka datan todella omistaa.

Tekoäly muuttaa maailmaa nopeasti.

Sitä ei ole ilman dataa. Datan omistajuuden ja liikkuvuuden määrittäminen on ratkaiseva kysymys siinä, miten tekoäly hyödyttää ihmiskuntaa.

EU johtaa maailmaa yksityisyyden suojan kehittämisessä datan käytössä. EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) määrittää yritysten toimintaa suhteessa yksilöiltä – meiltä – kerättyyn dataan globaalisti. Valitettavasti samalla EU on kuitenkin pudonnut kyydistä datan liikkuvuuden ja käytettävyyden suhteen. Yhdysvallat ja Kiina vetävät tätä maailmaa eteenpäin.

Tässä lehdessä puhumme laajasti myös Kiinasta. Siitä, mihin Kiina on menossa. Kiinassa on valtavasti hyvää. Tietyistä kehityskuluista kannattaa kuitenkin huolestua. Kiina aikoo esimerkiksi pisteyttää ihmisten käyttäytymistä plus- ja miinuspistein laajemmin kuin koskaan ennen. Valvontakamerat tuottavat jatkuvasti dataa, jota tekoäly pystyy prosessoimaan ihmisten tottelevaisuuden arvioimiseksi. Kävely väärällä puolella katua: kaksi miinuspistettä?

Kenties George Orwell vain erehtyi 50 vuodella – 1984 onkin 2034?

Suomalaisetkin yritykset kehittävät teknologiaa, jota Kiina käyttää datan keräämiseen ja hyödyntämiseen. Kannattaa opiskella yritysten yhteiskuntavastuuta, sille osaamiselle on kohta huikea tarve.

EU edustaa tämänhetkisessä datamaailmassa vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan ääntä. EU:n pitää johtaa myös datan reilun liikkuvuuden kehittämistä, vaikka se tarkoittaisikin kompromisseja yksilönsuojan kanssa. Muutoin eurooppalaiset yritykset eivät pysy kilpajuoksussa mukana.

Kyse on datasta – tällä hetkellä Kiinan (ja Yhdysvaltojen jättiyritysten) tekoälykehittäjillä on käytössään valtavasti enemmän dataa kuin eurooppalaisilla. Tämä mahdollistaa koneoppimisen eksponentiaalisessa mittakaavassa. Juuri eksponentiaalisessa ajattelussa kiinalaiset ovat eteviä.

Lopulta kyseessä on vapaan yhteiskunnan kohtalonhetki.

Tekoälyllä voi parantaa maailmaa ja demokratiaa. Ilman etiikkaa ja moraalia tekoäly uhkaa tuhota vapaan demokraattisen yhteiskunnan. Tätä kilpajuoksua ei saa hävitä. ›‹

pääkirjoitus

ANTTI NIEMELÄ

KUVA ARTO WIIKARI

Datan omistajuuden ja liikkuvuuden määrittäminen on ratkaiseva kysymys.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

3

KOVAA KAUPPAPOLITIIKKAA TEKSTI PASI-HEIKKI VAARANMAA GRAFIIKKA ESSI KUULA

Datan pitää liikkua Onko lisäarvon luominen Suomessa uhattuna?

W

ärtsilä on kansainvälisesti johtava energia- ja merenkulkualan yritys. Se toimittaa maail­malle voimalaitoksia ja teknologiaa, kuten laivan moottorin, ja sen tuotteisiin liittyvät elinkaaren mittaiset palvelut. Osana palvelukonseptia Wärtsilän datakeskus vastaanottaa päivittäin laitteiden toiminnasta kolme miljardia mittaustulosta sensoridataa. Sitä analysoiden voidaan ennakoida ja toteuttaa tarpeelliset huollot tai optimoida esimerkiksi laivojen polttoainekulutusta tai päästöjä. Yhdistettynä muuhun dataan voidaan pitää yllä kokonaisia liike-elämän ekosysteemejä – ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Oleellista on, että data liikkuu, myös rajojen yli.

OECD-jäsenmaat tunnustivat asian tärkeyden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle jo vuonna 1980 (!), kun järjestössä julkaistiin ohjelinjat yksityisyyden suojasta ja rajat ylittävistä henkilötietovirroista. Ohjelinjojen mukaan jäsenmaiden tuli poistaa esteitä tiedonsiirrolle ja välttää yksityisyyden suojan nimissä luomasta niitä perusteettomasti. Tätä kummempaa kansainvälistä yhteisymmärrystä datan liikkuvuuden vapaudesta tai sääntöjä rajoitusten kieltämisestä ei ole – pois lukien Maailman kauppajärjestö WTO:n yleiset määräykset ja rahoituspalvelusopimuksen pankkidataa koskevat säädökset.

DATAA KOSKEVA SÄÄNTELY ON KASVUSSA Datavirtoihin liittyvät rajoitukset ovat kasvussa. Näitä ovat asettaneet niin kehittyneet maat kuin kehitysmaatkin. Rajoitukset liittyvät tiedon­siirtoon, tietojärjestelmien sijaintiin ja tiedon prosessointiin sekä varastointiin. Ne lisäävät

4

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Lähteet: McKinsey Global Institute (2016), Euroopan komission (2017).

›

Vuonna 2014 tietovirtojen globaali arvo oli

KAUPANKÄYNTI

TALOUS

DATA

2,8 biljoonaa USD. Vuonna 2020 EU:n datatalouden arvo komission arvion mukaan

1980

643 mrd. €

2014

Rajat ylittävien tietovirtojen määrä on kasvanut 45-kertaiseksi vuoden 2005 tasosta.

RAJAT YLITTÄVIEN TIETOVIRTOJEN KASVU KAISTANLEVEYKSISSÄ 2005 100 % = 4.7 terabittiä sekunnissa(Tbps)

PA

2014 100 % = 211.3 Tbps

EU

AS

PA

EU

AS

LI

LI

AF

AF

LA

AU

LA

AU

ALUEET PA EU AS LA LI AF AU Yhdysvallat Eurooppa Aasia Latinalainen Lähi-itä Afrikka Australia Kanada Amerikka

KAISTANLEVEYS Gigatavua sekunnissa (Gbps)

<50

50–100

100–500

500–1,000

1,000–5,000

5,000–20,000

>20,000

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

5

TARVITAAN VAPAITA DATAVIRTOJA Myös EU:ssa ymmärretään datan liikkuvuuden merkitys talouden ja kaupan kasvulle. EU:n tulo­ kulmaa datan liikkuvuuteen määrittää vastikään voimaan tullut yleinen tietosuoja-asetus GDPR. Se säätää, millä perustein erityisesti henkilötietoja sisältävä data saa liikkua EU:ssa ja sen ulkopuolelle. GDPR ei koske Wärtsilä-esimerkin sensoridataa, mutta rajanveto kone- ja henkilödatan välillä ei ole täysin yksioikoista. Käytännössä sen seulonta dataliikenteestä lienee vaikeaa, ellei mahdotonta.

EU:N DATATALOUS KASVAA Komission arvion mukaan vuonna 2020 datatalouden arvo kasvaa 643 miljardiin euroon, jos politiikkatoimet ja lainsäädäntö ovat sille suotuisat.

800

400

200

Kauppapolitiikka nro 4|2018

257

272

0 2014

2015

Tietosuoja-asetukseen tukeutuen komissio on laatinut luonnoksen datavirtoja koskevaksi säännöksi kauppasopimuksiin. Se yhtäältä kieltää tiedonsiirtoon liittyvät rajoitukset (esimerkiksi sijaintivaatimukset) ja toisaalta antaa niihin mahdollisuuden, mikäli rajoitukset pohjaavat esimerkiksi GDPR:n kaltaisiin politiikkatavoitteisiin. CPTPP:stä tai USMCA:sta poiketen mitään suhteellisuusvaatimusta rajoitusten ja politiikkatavoitteiden välille ei komissio ole halunnut asettaa. Komissio todennäköisesti pelkää, että kauppasopimuksen vastapuoli ryhtyisi kyseenalaistamaan EU:n tietosuoja-asetusta.

Ratkaisu on ongelmallinen. Tosiasia on, että protektionismi kyetään helposti verhoamaan ”perusteltuihin politiikkatavoitteisiin”.

Sääntelyä on vaikea haastaa ja sen mittasuhteita ei edes haluta. Vapaat datavirrat mahdollistavat, että lisä­arvoa voidaan luoda Suomessa. Tämä on vaakalaudalla. Komission virkamiehet vakuuttavat, että sanamuotoilulla kyetään puuttumaan protektionismiin. Aika näyttää. Jonkinlainen mittari tulevat olemaan kauppaneuvottelut juuri ­Indonesian kanssa. ›‹

Vapaat datavirrat mahdollistavat, että lisäarvoa voidaan luoda Suomessa.

6

643

600

Mrd. euroa

kustannuksia suoraan yrityksille ja tietysti laajemmin kansantalouksille. Niitä perustellaan muun muassa henkilötietojen suojaan, tilintarkastustarpeisiin ja turvallisuuteen liittyvillä syillä. Sinänsä ymmärrettävien syiden ohella rajoituksiin on varmasti muitakin protektionistisia vaikuttimia, esimerkiksi halu edistää kotimaisen datateollisuuden syntyä. Tällaisiin rajoituksiin halutaan puuttua. Yksi väylä olisi juuri WTO. Siellä perustettiin jo vuonna 1998 sähköisen kaupan työohjelma, joka ei vuosikausiin edennyt käytännössä mihinkään. Työohjelman oheen sovittiin kaksivuotisesta ”sähköisten lähe­tysten tullimoratoriosta”, jonka perusteella WTO-jäsenet eivät asettaisi tulleja sähköisesti toimitetuille ostoksille. Moratorio on uusittu tasaisin väliajoin. Buenos Airesin ministeri­ kokouksessa tähän oli tosin tulla poikkeus: Indonesia ja Intia harasivat eri syistä sen jatkoa vastaan. Indonesian edustajat valittivat, että moratorio maksoi heille miljardeja menetettyinä tullituloina. Lopulta moratoriota jatkettiin, minkä lisäksi Buenos Airesissa 70 jäsenmaata sopi pyrkivänsä tässä vaiheessa useanvälisiin neuvotteluihin sähköisen kaupan säännöistä. Nämä keskustelut ovat käynnistyneet Genevessä, mutta niiden tuloksista ei ole takeita, ja kunnianhimon taso on vielä arvoitus.

Alueellisissa kauppasopimuksista sähköisestä kaupasta ja datavirroista on jo sääntelyä. Korean ja Yhdysvaltain vapaakauppa­sopimuksessa velvoitteet olivat ”parhaita pyrkimyksiä”, mutta esimerkiksi Tyynenmeren kumppanuussopimuksessa (CPTPP) ja Pohjois-Amerikan vapaakauppa­sopimuksen (USMCA) päivityksessä datavirroista on pitkälle meneviä velvoittavia säädöksiä. Yksinkertaistaen tavoitteena on varmistaa, että data liikkuu ja että sen liikkuvuudelle asetetut esteet eivät saa olla peitellysti kaupan rajoittamiseen tähtääviä tai laajempia kuin on tarpeen ”perusteltujen politiikka­tavoitteiden” saavuttamiseen.

2020

keinänen

MARKKU KEINÄNEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet, ulkoministeriö

Kiina, Kiina, Kiina

M

aailman talous on syvässä muutoksessa, protektionismi ja unilateralismi ovat nousussa. Taloudellinen globalisaatio on vastatuulessa ja multilateralismi ja vapaa kauppa uhattuina… WTO-säännöistä on pidettävä tiukasti kiinni, tarpeellisia uudistuksia on tuettava ja multilateraalista kauppajärjestelmää puolustettava.”

Oikeita asioita. Puhujana Kiinan presidentti Xi Shanghaissa marraskuussa pidetyn Kiinan kansainvälisen tuontiexpon avajaisissa. ”Hylkäämme globalisaation ideologian, kannatamme isänmaallisuuden doktriinia.” Tämä puolestaan transatlanttisen kumppanimme puheessa YK:n yleiskokouksessa tänä syksynä.

Jos Peppi Pitkätossu tätä komentoisi, hänestä tämä kaikki olisi nyt hieman ”vinksin vonksin”.

Rallattelemalla tästä ei kuitenkaan selvitä vaan puhumalla asioista, jotka ovat tähän tilanteeseen johtaneet. Tämä kaikki alkoi puheina kaupan reiluudesta, Tyynenmeren sopimuksen (TPP) hylkäämisestä ja terästulleista. Yhdysvaltain korotettujen tullien alaisen teräsviennin arvo EU:sta on 6,4 miljardia euroa. Yhdysvaltojen tutkinnassa pyörivä autotullien korotus koskettaa mahdollisesti noin 50 miljardin arvoista EU:n vientikokonaisuutta. Yhdysvaltojen ja Kiinan­ välisessä pokerissa on Yhdysvaltojen puolelta vihjattu jo yhteensä 500 miljardin suuruiseen nokitukseen tuonnin arvossa.

Ensimmäiset tullien korotukset olivat ehkä lämmittelyä ja herättelyä Kiinan teräksen ylituotantoon, toisessa on mahdollisesti pyrkimystä rajoittaa jollakin sopimuksella autojemme vientiä ja kolmannessa lienee takana Yhdysvaltojen

suurempi strateginen pyrkimys vaikuttaa Kiinan globaaliin toimintamalliin ja aseman vahvistumiseen.

Kiina onkin noussut aiempaa näkyvämmin keskusteluun eri pöydissä, myös EU:ssa. Investoinneista puhutaan enemmän, valtiontuista ja teknologian pakkosiirroista kannetaan näkyvämmin huolta, myös toiminnasta kehitysmaissa. Pohditaan myös yhä enemmän verkkojen, datan ja internetin hallintaa. Monenvälisessä kauppa­järjestelmässä nähdään aiempaa selvemmin haasteena, kuinka varmistetaan samat kilpailuedellytykset kaikille.

EU:n tulisi myös keskustella omasta Kiina-strategiastaan. Tämä jäänee uudelle komissiolle. Tarvitaan vahvaa johtajuutta unionilta sekä yhtenäisyyttä jäsenmailta. Pitäisi yrittää edetä konfliktin sijasta rakentavuuden kautta neuvottelemalla yhdessä Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan kanssa kansainvälisen kaupan säännöistä. WTO:n säilyminen relevanttina edellyttää muutoksia järjestelmään. EU:n puolella on myös sukellettava syvemmälle markkinoillepääsyn eroihin. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä meillä on hyvä tilaisuus vaikuttaa tähän keskusteluun. ”Heikun keikun”-tilanne ei ole globaaleihin arvoketjuihin vahvasti integroituneelle maalle hyvä asia, mutta tilanne voi myös avata yrityksillemme uusia mahdollisuuksia. EK julkaisi vastikään Suomen menestymisestä globalisaation uudella pelikentällä erinomaisen raportin. Ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin. ›‹

EU:n tulisi myös keskustella omasta Kiinastrategiastaan.

ek.fi > julkaisut > julkaisut ja selvitykset: Suomen menestyminen globalisaation uudella pelikentalla

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

7

KOVAA KAUPPAPOLITIIKKAA TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVA SAMULI SKANTSI

Liikennesäännöt datataloudelle Digitaalisen talouden alalle tarvitaan globaaleja pelisääntöjä, toteaa Maailman talousfoorumin presidentti Børge Brende. Vuotuinen kokous Davosissa tarjoaa keskustelualustan päättäjille, yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle.

K

aupan ja tiedon liikkumisen suhteen maailmassa eletään suurten muutosten aikaa. Ihmisten ja koneiden tuottama data tarjoaa yhä uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan huoli datan käytöstä, turvallisuudesta ja yksityisyydestä on kasvanut.

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) presidentti Børge Brenden mukaan yksityisyyden suojan ja datan kaupallistamisen välinen dilemma on keskeinen puheenaihe foorumin tapaamisissa. On tärkeä varmistaa, että vallankumous on hyödyksi koko ihmiskunnalle.

– Ei digitaalisesta kaupasta, tekoälystä ja isosta datasta voi keskustella puhumatta tästä ongelmasta. Se on meille velvollisuus, sillä kumppaneinamme on maailman tärkeimpiä yrityksiä, mutta myös laajasti erilaisia sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, Brende sanoo.

Yhteistyötä dialogin luomisessa

8

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Maailman talousfoorumi kokoaa vuosittain johtavia poliitikkoja, yrityksiä ja muita vaikuttajia Sveitsin Davosiin pohtimaan maailmantalouden kannalta polttavia kysymyksiä. Järjestöllä on vaikutusvaltaa huipputason päättäjien foorumina, mutta se ei tarjoa valmiita ratkaisuja.

– Olemme puolueeton järjestö, joka edistää keskustelua. Emme ole hallitus, joka luo politiikkaa, hän muistuttaa.

Brende tunnustaa, että käynnissä oleva teknologinen ja taloudellinen muutos on niin nopea ja perinpohjainen, että sen ohjaamiseksi tarvitaan yhteisiä ”liikennesääntöjä”. Eri maissa laaditaan parhaillaan lakeja yksityisyyden suojasta, mutta hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan myös globaalilla tasolla.

– Jotta näihin asioihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan sääntöjä valtavilla markkinoilla, kuten EU:ssa. Jos EU ottaa käyttöön uusia lakeja digitaalisen talouden alueella, sillä on suuri vaikutus, Brende sanoo.

Tärkeä aihe on myös kilpailu datataloudessa. Amerikkalaiset internetin jättiläiset Google, Apple, Facebook ja Amazon – joista kaksi on foorumin strategisia kumppaneita – ovat maailmanlaajuisesti dominoivassa asemassa. Haittaako Piilaakson jättiläisten valta jo globaalin talouden kehitystä?

Brende ei ole tilanteesta suuresti huolissaan. Moni tämän päivän suurimmista yrityksistä ei ollut edes olemassa 20 vuotta sitten, eikä mikään takaa niiden pysyvän asemissaan. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että yksi alusta voi nopeasti menettää otteensa markkinoista, kuten Nokian matkapuhelinten esimerkki karvaasti muistuttaa.

– Tietenkin maat ja yritykset, joilla on käytössään paljon dataa, ovat vahvoilla. Mutta jokainen yritys, koosta riippumatta, kohtaa jatkossa kilpailua innovatiivisten pienten yritysten suunnalta, Brende uskoo. ›‹

SUOMI ON MAAILMAN talousfoorumin tärkeä kumppani, kehuu johtaja Børge Brende. Järjestön kumppaneina on merkittäviä suomalaisia yrityksiä, kuten Nokia ja Fortum, ja yhteistyötä on myös Suomen hallituksen kanssa.

– Käymme keskusteluja sitä, miten voisimme vahvistaa Suomen roolia neljättä teollista vallankumousta koskevassa dialogissa, Brende kertoo.

Teknologian murroksen aiheuttama neljäs teollinen vallankumous on yksi WEF:n

painopisteistä, jota varten se on perustanut ­keskuksia San Franciscoon, Pekingiin, Tokioon ja Mumbaihin.

– Tulevat mullistukset luovat runsaasti uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta samalla on varmistettava, että ne palvelevat koko ihmiskuntaa. Siihen tarvitaan globaaleja pelisääntöjä, joiden ympärille WEF haluaa luoda keskustelua, Brende toteaa.

– Uskon, että Suomella on tähän asiaan näkemystä ja halua vaikuttaa.

HUIPPUJEN TAPAAMINEN SVEITSISSÄ • World Economic Forum on kansainvälinen voittoa tuottamaton järjestö, joka tuo yhteen politiikan ja liikeelämän edustajia keskustelemaan talouden tulevaisuudesta.

• Järjestön perusti vuonna 1971 taloustieteilijä Klaus Schwab.

• Tärkein tapahtuma on vuotuinen kokous Sveitsin Davosissa.

• Vuoden 2018 tammikuussa Davosin kokoukseen osallistui muun muassa 70 valtionpäämiestä, 1900 merkittävää yritysjohtajaa sekä 900 kansalaisjärjestöedustajaa.

• Vuonna 2017 järjestön presidentiksi nimettiin Norjan entinen ulko­ ministeri Børge Brende.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti

MUISTA MYÖS! Ajankohtaista tietoa talouden tapahtumista: um.fi Suomen edustustojen kuulumisia maailmalta: blogit.ulkoministerio.fi

KOONNUT TUOMAS SOTTINEN

Fossiilisten polttoaineiden tuet kriittisen tarkastelun alla

”Ei edellytyksiä uusille asevientiluville Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin” @Ulkoministerio

SUOMI KUULUU Uuden-Seelannin vuonna 2010 perustamaan maaryhmään ’Friends of Fossil Fuel Subsidy Reform (FFFSR)’, joka edistää luopumista fossiilisten polttoaineiden tehottomista tukijärjestelmistä. Maat ovat sitoutuneet osoittamaan omalla toiminnallaan johtajuutta sekä ­tukemaan muiden maiden osallistumista fossiilitukien järkeistämiseen. Ulkoministeriön syksyllä järjestämissä seminaareissa käsiteltiin fossiilipolttoainetukien reformia kehitysyhteistyön ja kauppavaikutusten näkökulmista.

Yritykset tyytyväisiä ulkoministeriön palveluihin

Vapaakauppasopimus kasvun kiihdyttäjänä EU:N JA SINGAPOREN välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin Brysselissä 19. lokakuuta. Sopimus mahdollistaa suomalaisten yritysten entistä menestyksekkäämmän markkinoillepääsyn. Sopimus lisää toimintaympäristön ennakoitavuutta sekä säästää aikaa että rahaa. Singapore toimii myös merkittävänä sillanpääasemana Aasian markkinoille.

Sopimuksen myötä jäljellä olevat tullit poistuvat lähes kokonaan viimeistään viiden vuoden kuluessa. Kaupan esteiden purku helpottaa suomalaisten pk-yritysten markkinoillepääsyä. Sopimukseen sisältyy myös erillinen luku uusiutuvan energian kaupan esteiden poistamiseksi. Tavoitteena onkin kannustaa vihreää kasvua.

Tasainen kasvu, helppo liiketoimintaympäristö ja vapaa kauppa tekevät Singaporesta houkuttelevan markkinan. Vapaakauppasopimus luo suomalaisille yrityksille hyvät edellytykset kaupan kasvattamiseksi Singaporessa sekä koko KaakkoisAasian alueella.

10

Kauppapolitiikka nro 4|2018

ULKOMINISTERIÖ ON kuluvana vuonna mitannut suomalaisten yritysten tyytyväisyyttä ministeriön palveluita kohtaan. Tähän mennessä kyselyyn on vastannut noin 350 yritysedustajaa, jotka ovat saaneet ulkoministeriön yrityspalveluita kaikkiaan 37 eri maassa. Yritykset antavat ulkoministeriön palveluille keskiarvoyleisarvosanan 4,2 (asteikolla 1–5). Lähes puolet yritysedustajista on pitänyt ulkoministeriötä saatua palvelua erinomaisena. Kolme neljästä on pitänyt saatua palvelua vähintään hyvin hyödyllisenä.

Kuinka hyödyllisinä yritykset kokevat ulkoministeriön ja edustustojen Team Finland -palvelut?

Vähän

2%

Ei lainkaan hyödyllisinä

4%

Jonkin verran

11% Erittäin hyödyllisinä

49 % Paljon

34% VASTAAJIA 347

Onko standardisointi Suomen kilpailuetu?

SUOMEN VIENNIN ja kilpailukyvyn kannalta standardeilla ja standardisoinnilla on tärkeä asema.

Mitä laajemmin hyväksyttyjä standardit ovat, sitä helpompaa kaupankäyntikin on. Standardit ovat lisäksi olennainen osa kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. WTO on tästä konkreettinen esimerkki.

Avainkysymys suomalaisten yritysten ­menestykselle on se, kuka määrittelee tulevaisuuden standardit. Suomen Standardisoimisliitto­ (SFS ry) avasi keskustelua aiheesta tilaisuudessaan ”Viennin ja kilpailukyvyn parhaiten säilynyt salaisuus”, joka järjestettiin marraskuussa Vanhalla ylioppilastalolla.

Maatietoa Aasian ja Oseanian talouksista

Pohjois-Amerikan kauppasopimus valmistui YHDYSVALLAT, KANADA ja Meksiko saavuttivat sovun USMCA-vapaa­ kauppasopimuksesta. Neuvottelujen taustalla vaikutti Yhdysvaltojen ­ halu ­päivittää maiden välinen aiempi vapaakauppasopimus Nafta, jota presidentti Donald Trump on arvostellut painokkaasti.

EU:n näkökulmasta sopimuksen anti on kaksijakoinen. Yhtäältä sopu Pohjois-Amerikassa on yritysten kannalta parempi kuin ei sopua lainkaan. Pahinta olisi ollut Yhdysvaltojen vetäytyminen Naftasta ilman ­uutta sopimusta. Toisaalta vaikka valtaosa Naftasta säilyy ennallaan, USMCA sisältää myös elementtejä, jotka pikemminkin rajoittavat kuin vapauttavat kauppaa.

Erityisesti autoja koskevien alkuperäsääntöjen tiukentumista pidetään kauppaa rajoittavana tekijänä, joka vaikuttaa globaaleihin tuotantoketjuihin. Uutena elementtinä sopimuksessa on velvoite informoida muita USMCA-osapuolia aikeista käynnistää vapaakauppasopimusneuvottelut ei-markkinatalousmaan kanssa kolme kuukautta ennen neuvottelujen käynnistämistä.

USMCA:n konkreettisia vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida vasta sitten, kun sopimus on tullut voimaan. Näillä näkymin Yhdysvaltojen kongressi käsittelee sopimusta aikaisintaan kevättalvella.

Ulkoministeriön Maailman Markkinat 2018–2019 julkaisun toinen osa keskittyy Aasian ja Oseanian maihin, joista monet ovat maailman nopeimmin kasvavia talouksia. issuu.com/ulkoministerio

Erikoistilanteita Kroatian taloudesta Kroatian talouden erikoistilanteista, jalkapallosta ja matkailusta Laura Stojicin Vapaasti kaupasta -blogista: blogit.ulkoministerio.fi/vapaastikaupasta

Videoita Kiinasta Kauppapolitiikan Youtubesta löytyy useita videohaastatteluita esimerkiksi Kiinasta.

Youtube.com -> Team Finland Kauppapolitiikka

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti

Team Finland auttaa yrityksesi maailmalle: team.finland.fi

KOONNUT MAIJA HAKKARAINEN

”Tuoreita Future Watch -raportteja Intiasta http://www.marketopportunities. fi -palvelussa: kuluttajatrendit, vesikriisi, avaruus- ja kyberpuolustus” @teamfinlandfi

Dubai Expo 2020 SUOMI OSALLISTUU Dubain maailmannäyttelyyn (20.10.2020–10.4.2021). Dubai Expoon odotetaan 25 miljoonaa vierasta. Suomalaiset yritykset ovat tervetulleita avaamaan uusia kontakteja Lähi-idässä osallistumalla Suomen paviljonkiin. Suomen osallistumisen toteuttaa Business Finland yhteyshenkilönään pääkomissaari Severi Keinälä (severi.keinala@businessfinland.fi).

Uudet lähettiläät ovat vasemmalta Ilkka Turunen (Washington), Mari-Anna Suurmunne (Peking), Emilia Ahvenjärvi (Buenos Aires) ja Anna Korpi (Singapore).

Ensimmäiset suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen lähettiläät nimetty TEAM FINLAND KNOWLEDGE -erityisasiantuntijat aloittivat lokakuun puolivälissä ­asemapaikoissaan Buenos Airesissa, Pekingissä, Singaporessa ja Washingtonissa.

Asiantuntijoiden tehtävänä on vahvistaa Suomen koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä osaamisen ja koulutusinnovaatioiden vientiä. Asiantuntijat työskentelevät Suomen suurlähetystöissä osana Team Finland -maatiimejä.

Verkoston on tarkoitus laajentua vuonna 2019 Pretoriaan, Moskovaan ja New Delhiin. Verkosto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön yhteinen ­panostus ja sillä vahvistetaan Suomen mainetta koulutuksen, tieteen ja innovaa­ tioiden kärkimaana.

12

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Suomi johtamaan akkualan kierrätyksen tutkimusta AKKUMARKKINAT KASVAVAT sähköautojen ja muun sähköistymisen myötä. Euroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätykseen tutkimusta Euroopassa. Hanketta johtaa Outotec yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Business Finlandin käynnistämän ”Batteries from Finlandin” yksi osa-alue on myös kierrätys ja Suomen nostaminen akkujen kierrätysosaamisen johtavaksi maaksi.

Smart Mobility -ohjelma käynnistyi OHJELMA AUTTAA suomalaisia yrityksiä hyödyntämään liikenteen, logistiikan ja liikkumispalveluiden murroksen tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Keskeisiä teemoja ovat saumattomat kuljetusketjut, päästöjen vähentäminen ja datan hyödyntäminen. Ulkomailta ­ tavoitellaan toimijoita hyödyntämään olemassa olevia testialustojamme. www.businessfinland.fi/smartmobility

Mukaan Japanin olympialaisiin!

Bio- ja kiertotaloudessa valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille UUDEN BIO and Circular Finland -ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta kierto­ t­alouden edelläkävijä. Kiertotalous on mahdollisuus Suomen perinteisesti ­tärkeille teollisuuden aloille, mutta avaa myös huimat mahdollisuudet uuden­ laiselle liiketoiminnalle. www.businessfinland.fi/ BioandCircularFinland

Brexit-neuvottelujen tulos voi vaikuttaa myös UK:ssa voimassa oleviin teollisoikeuksiin BREXIT-NEUVOTTELUISSA pyritään siihen, että EUtavaramerkkien ja yhteisömallien suoja jatkuisi UK:ssa myös Brexitin jälkeen. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että EU-tavaramerkit ja yhteisömallit eivät enää olisi voimassa UK:ssa sen jälkeen, kun UK:n jäsenyys lakkaa 30.3.2019. https://www.prh.fi/fi/ asiakastiedotteet/2018/P_16449.html

URHEILU ON muutakin kuin kilpailemista, se on mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa!

Kiinassa on tunnistettu mahdollisuuksia suomalaiselle liikuntapaikkarakentamiselle ja valmennusosaamiselle. Japanissa vuoden 2020 olympialaiset tarjoavat yrityksille ainutkertaisen mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaa markkinalla.

Lisätietoa: Petri Tulensalo, Business Finland, petri.tulensalo@businessfinland.fi

Tokion olympialaisten maskotti on nimeltään Miraitowa. Nimi juontuu japaninkielisistä sanoista “mirai”, joka tarkoittaa tulevaisuutta ja “towa”, joka tarkoittaa ikuisuutta.

800

noin

yritystä

osallistuu yhden risteilyaluksen rakentamiseen. Telakka työllistää jopa 7 000 henkilöä.

Lähde: Meyer Turku ja Turun yliopisto

Viennin rahoituksesta laaja hyöty VIENNIN RAHOITUKSEN vaikuttavuus esi­ merkiksi risteilyalus- ja teletoimialoilla ulottuu yksittäisiä hankkeita laajemmalle: alat muodostavat klustereita, jotka tuottavat kasvua ja työllisyyttä suurelle yritysjoukolle. Viennin rahoituksen vaikuttavuutta selvittänyt Etla tarkasteli Finnveran suurimpia vienninrahoitushankkeita, jotka ovat koskeneet Nokiaa ja Meyer Turkua sekä niiden asiakkaita.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

13

VIP-VIERAS TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT VESA TYNI JA ISTOCK

Meeri Haataja toimii suomalaisena tekoälyn etiikan huippuasiantuntijana kansainvälisessä IEEE:ssä.

14

Kauppapolitiikka nro 4|2018

KOHTI VASTUULLISTA TEKOÄLYÄ Tekoälyn etiikan asiantuntija Meeri Haatajan mielestä datatalous voi kukoistaa vain, mikäli kansalaiset ja kuluttajat luottavat, että tekoäly edistää hyviä asioita.

D

ataa kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään kaikkialla. Tekoälyn algoritmit tekevät datan käsittelystä automaattista. Uusia tekoälysovelluksia syntyy kiihtyvällä vauhdilla.

Tulevaisuudessa niin yritysten kuin maidenkin kilpailukyky riippuu paljolti niiden mahdollisuuksista hyödyntää dataa ja tekoälyä. Keskeisiin kysymyksiin kuuluu esimerkiksi se, kenellä on alan osaamista.

Samaan aikaan yhä enemmän huomiota on alettu kiinnittää myös toiminnan eettiseen perustaan.

– Ne hyvät odotukset, mitä meillä on vaikkapa datataloudesta, eivät toteudu, jos kansalaiset ja kuluttajat eivät luota, että tekoäly edistää hyviä asioita, Meeri Haataja korostaa.

EETTISIÄ SERTIFIKAATTEJA TEKOÄLYSOVELLUKSILLE Meeri Haataja tekee työtä tekoälyn etiikan puolesta esimerkiksi IEEE:ssä (Institute of Electric and Electronic Engineer). Globaali,

puolueeton järjestö, johon kuuluu 400 000 jäsentä yli 160 maassa, kehittää muun muassa tekniikan alan standardeja.

– Järjestö haluaa olla edistämässä ennen kaikkea ihmistä palvelevaa, inhimillistä tekniikkaa. Esimerkiksi nykyisin käytössä oleva WiFi-standardi on IEEE:n käsialaa.

Haataja aloitti lokakuun alussa puheenjohtajana järjestön ECPAIS-ohjelmassa (Ethic Certification Program for Autonomous and Intelligent Systems), jossa tavoitteena on luoda sarja eettisiä sertifikaatteja ja sertifiointiprosesseja tekoälysovelluksille.

ECPAISin toiminnassa on mukana laaja joukko kansainvälisiä yrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Suomesta mukana ovat esimerkiksi valtionvarainministeriö, Espoon kaupunki ja Combient.

– Kehitämme sertifiointiprosesseja esimerkiksi tekoälyn läpinäkyvyyteen. Mukana olevat erityyppiset tahot testaavat niitä aluksi omassa toimintaympäristössään. Näin niillä on parhaat edellytykset laajentua hyöty­ käyttöön. ›

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

15

Haataja toimii myös puheenjohtajana Suomen kansallisen tekoälyohjelman etiikka-työryhmässä. Hänellä on lisäksi oma yritys Saidot.ai, joka kehittää tekoälyn läpinäkyvyyteen ja vastuisiin liittyvää teknologiaa.

– Suomea kuunnellaan EU:n tasollakin kiinnostuneena, sillä olemme alan kehitystyössä monia muita maita edellä. Suomen kokoisessa maassa hyviä käytäntöjä voidaan ketterästi jalkauttaa laajalle, kun löytyy halu puhaltaa yhteen hiileen.

Hän huomauttaa, että tekoälyn etiikka sopii mainiosti yhteen myös Suomen maabrändin, muun muassa tasa-arvon edistämisen kanssa.

GDPR TÄRKEÄ ASKEL Toukokuussa astui voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, joka takaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeudet tarkistaa, mitä tietoa hänestä on kerätty ja miten, millä lailla tietoja käsitellään ja kenelle niitä annetaan. Lisäksi kansalaisella on mahdollisuus

”ISOJEN ASIOIDEN ÄÄRELLÄ” ›› Meeri Haataja toimi ennen nykyisiä tehtä­ viään OP:n tekoälystä vastaavana johtajana.

Hän kertoo havahtuneensa tällöin toden teolla ajatukseen, että vallan ja vastuun pitää kulkea yhdessä.

– Aloin pohtia, millä edellytyksillä voin vakuuttaa asiakasomistajille, että heistä kerätty data edistää todellakin aina vain ­heidän etuaan.

Sittemmin Haatajan tie vei kehittämään alan pelisääntöjä sekä Euroopan tasolla että globaalisti.

– Tämä on äärettömän merkityksellistä ja sitä kautta myös palkitsevaa työtä. On hienoa olla mukana tekemässä – yhdessä muiden ympäri maailmaa olevien asiantuntijoiden kanssa – linjauksia, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisessa maailmassa lapsemme elävät.

Työhön tuo omat mausteensa se, että tekoäly menee eteenpäin valtavaa vauhtia.

– Ison skaalan muutoksia pitää saada aikaan verrattain nopeasti.

16

Kauppapolitiikka nro 4|2018

oikaista tiedot tai poistaa ne rekisteristä.

Rekisterinpitäjällä on velvollisuus toimia siten, että kansalaisen GDPR-oikeudet toteutuvat.

Haatajan mukaan GDPR muutti kaik­ kien EU-kansalaisten henkilötietojen parissa työskentelevien arkea. Monin paikoin rekistereitä ja vanhoja toimintatapoja jouduttiin pistämään uusiksi, mutta työ ja vaivannäkö kannattivat.

– GDPR on erittäin merkittävä askel vastuullisen datan käytön suuntaan. Se antaa hyvän pohjan luoda muita yhteisiä hyviä eettisiä käytäntöjä.

Haatajan mukaan GDPR tähtää myös uusiin bisnesmahdollisuuksiin. Sen yhteiset pelisäännöt edistävät osaltaan datan liikkumista EU:n sisällä maasta toiseen.

Kohteleeko tekoäly meitä oikeudenmukaisesti?

Haataja korostaa, että yksityisyyden suoja on kuitenkin vain yksi ulottuvuus vastuullisessa datan käytössä.

”Yksityisyyden suoja on kuitenkin vain yksi ulottuvuus vastuullisessa datan käytössä.”

– Nykyään tekoälyä kehitetään paljolti­ jokin tietty yksittäinen tarkoitus mielessä, mutta olennaista olisi pohtia sovellusten vaikutusta laajemmassa perspektiivissä ja pitemmällä tähtäimellä: miten ne vaikuttavat elämäämme.

Haataja mainitsee, että eettisille standardeille ja sertifikaateille voisi olla tarvetta muun muassa tekoälyn käytössä rekrytoinnissa.

– Kun jatkossa tekoäly tekee arviointia ­ihmisen soveltuvuudesta tehtävään vaikkapa tämän kasvojen mikroilmeiden perusteella, on syytä pohtia, voiko se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja miten tämä vältettäisiin.

Hänen mukaansa samaan tapaan on syytä varautua tilanteisiin, joissa tekoäly päättää myös ihmisten saamista etuisuuksista tai ­vakuutuksista.

– Suomessa on tässä yhteydessä puhuttu viime aikoina esimerkiksi siitä, miten sosiaalipalveluiden tarvetta voitaisiin ennakoida ja auttaa vaikkapa perheitä proaktiivisesti tekoälyn avulla – tavalla, joka herättää luottamusta.

Maailmalla käytetään myös jo aktiivisesti hoivarobotteja. Pohdittavaa riittää esimerkiksi siitä, minkälaisia pelisääntöjä robottien hyödyntämiseen vanhusten hoivassa tulisi asettaa ja kuinka robotit vaikuttavat ihmisten välisiin hoiva- ja perhesuhteisiin.

– Kaliforniassa puhutaan tällä hetkellä siitä, pitäisikö ihmisen saada aina tietää, keskusteleeko hän aidon ihmisen vai robotin kanssa ja kuinka tähän liittyvää säätelyä toteutetaan käytännössä.

Tekoäly, algoritmit ja data vaikuttavat tietenkin myös maailmanpolitiikkaan. Viime aikoina kohujen keskiössä on ollut erityisesti Facebook ja sen tekoälysovellusten etiikka.

Facebookia on kritisoitu muun muassa siitä, että sen kautta on voitu välittää valeuutisia, vihapuhetta ja vaikuttaa jopa vaaleihin.

– Tärkeisiin pohdittaviin kysymyksiin kuuluu myös esimerkiksi se, että kuinka pitkälle kohdennetussa mainonnassa voidaan mennä, Haataja mainitsee.

ITSESÄÄTELYN AVULLA ETEENPÄIN GDPR:ssä yritysten ja yhteisöjen laiminlyömät tietosuoja-asiat laitettiin kerralla kuntoon lainsäädännöllä ja laiminlyönneistä rangaistaan merkittävällä sakolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoälyohjelman on määrä valmistua ensi vuoden huhtikuussa.

Meeri Haataja toimii puheenjohtajana etiikka-työryhmässä.

Tutustu verkossa www.tekoalyaika.fi.

– Nyt olisi kaikille helpompaa, että alan muu eettinen kehitys tapahtuisi vapaaehtoisuuden kautta, itsesäätelynä, samaan tahtiin kuin tekoäly kehittyy.

Mutta jos Euroopassa tekoälyn etiikka on ehkä kohtuullisen hyvällä mallilla – ja tulevaisuudessa vielä paremmalla – niin vaikkapa Aasiassa ja Yhdysvalloissa tilanne taitaa olla aivan toinen.

– EU:lla on tärkeä rooli suunnannäyttäjänä. IEEE:n standardit ja sertifikaatitkin on tarkoitettu nimenomaan globaaliin käyttöön.

Haataja muistuttaa myös yritysten kansainvälisestä vastuusta.

– Jos vaikkapa vaatebrändillä on tuotantoa Aasiassa, sen on varmistettava, että vaatteiden valmistus tapahtuu vastuullisesti.

Sama kuvio pätee datan ja tekoälyn toimitusketjuihin. Kun yritys tekee kansainvälistä kauppaa tai hyödyntää vaikkapa ulkomaisen palveluntarjoajan palveluja, sen on varmistettava, että dataa on kerätty ja käsitelty vastuullisesti. ›‹

MEERI HAATAJA • Tekoälyn etiikan asiantuntija.

• IEEE–järjestössä tekoälylle eettisiä sertifikaatteja laativan ohjelman puheenjohtaja sekä Suomen Tekoälyohjelman Etiikka-työryhmän puheenjohtaja.

• Toimitusjohtaja Saidot.ai:ssa, joka kehittää tekoälyn läpinäkyvyyteen ja vastuisiin liittyvää teknologiaa.

• Aiempaa työuraa muun muassa Soneralla, OP:ssa ja Accenturella.

• Kauppatieteiden maisteri, pääaineena taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät.

• Perheeseen kuuluu mies Juha sekä pojat Kaarlo 11 v. ja Alvar 8 v.

• Asuu Espoon Soukanniemessä.

• Harrastuksia musiikki, kuorolaulu, luonnossa liikkuminen.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

17

ANALYYSI TEKSTI MATTI KOSKINEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

DATATALOUTTA IHMISTEN VAI JÄTTIYRITYSTEN EHDOILLA? Massiiviset Google, Apple, Amazon ja Facebook rouskuttavat meistä kerättyä dataa ja kilpailukenttä kapenee. Vaihtoehtoja datatalouden laajenemiselle löytyy vaikka siirtymällä datan omistajuudesta datan käyttöoikeuksiin.

18

Kauppapolitiikka nro 4|2018

nro 4|2018â&#x20AC;&#x192; Kauppapolitiikka

19

V

anhan sananlaskun mukaan tieto on valtaa, mutta tuoreempi hokema on kutsua dataa uudeksi öljyksi. Informaatio nimittäin voitelee 2000-luvun kansainvälisen talouden rattaita kuten fossiiliset polttoaineet viime vuosisadalla. Se ruokkii koneoppimista ja tekoälyä, auttaa yrityksiä toimimaan tehokkaammin ja kuluttajia saamaan parempia palveluita.

Mutta data on tuotannon tekijänä poikkeuksellinen. Tieto on tärkeää paitsi sitä ­kerääville, hyödyntäville, ostaville ja myyville yrityksille, mutta myös sen kohteille eli asiak­kaille. Se on myös hyvin keskittynyttä: Maailman suurimmat internetyritykset, Google, Apple, Facebook ja Amazon, hallitsevat maailman suurimpia datavarantoja ja tehokkaimpia keräysjärjestelmiä. Tästä seuraa ongelmia.

– Monilla on tunne, että tilanne johon internetin 30-vuotinen historia on johtanut, jossa vain mainosrahoitteinen internet on vahvoilla, ei voi olla oikea tie. Koska käytännössä se pakottaa valtavaan datan keräämiseen ja myymiseen ihmisten selän takana, toteaa Antti Poikola.

Poikola on Aalto-yliopiston tohtoriopiskelija ja perustajajäsen viime syksynä käynnistyneessä MyData Global -järjestössä, joka lisää kansalaisten oikeuksia hyötyä datastaan.

– Yksityisyyden suojan menettäminen on yksi ongelma. Toinen on se, miten nykytilanne altistaa ihmisiä kaupalliselle manipuloinnille. Sellaisessa maailmassa tahdon valta on uhattuna.

Antti Poikola on perustajajäsen MyData Global -järjestössä.

20

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Kyseenalaisessa valokeilassa on viime aikoina ollut etenkin Facebook, joka on joutunut selittelemään käyttäjätietojensa luovuttamista hämäräperäisille toimijoille ja osuuttaan valeuutisten levittämisessä. Ipsos-tutkimusyhtiön tuoreimman maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan yli puolet ihmisistä on nyt enemmän huolissaan yksityisyydestään verkossa kuin viime vuonna.

YHTENÄISET PELISÄÄNNÖT Merkitykseensä nähden dataa ja sen kaupallistamista koskeva sääntely on ollut vähäistä, hajanaista ja vanhentunutta. Siinä EU on ottanut tiennäyttäjän roolin: toukokuussa 2018 sovellettavaksi tullut tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation) on kunnianhimoinen yksilön oikeuksia suojaava säännöstö, josta EU toivoo uutta globaalia standardia.

Asetus on saanut yritykset uudistamaan tietoturva- ja yksityisyyskäytäntöjään.

– Se oli varmasti monelle ryhtiliike. Se sai kaikki yritykset katsomaan läpi omat prosessinsa ja tietoturva- ja tietosuojakäytäntönsä, sanoo K-ryhmän Chief Digital Officer Anni Ronkainen.

Uusi asetus sisältää yrityksille uusia tietoturvavelvoitteita ja antaa asiakkaalle eräitä oikeuksia itseään koskevaan tietoon. Kryhmä on mennyt sääntelyn noudattamisessa monia yrityksiä pidemmälle ja rakentanut digitaalisen verkkopalvelun, jonka kautta asiakkaat voivat tarkastella itseään koskevia tietoja, kuten menneitä ostoksiaan ja säädellä, mitä dataa heistä saa kerätä.

– Meidän kaltaiselle toimijalle, jolla on pitkä historia datan kertymisestä, se oli suuri ›

Anni Ronkanen toimii K-ryhmän Chief Digital Officerina.

MIKÄ GDPR

Avoin ekosysteemi tasapainottaisi yritysten välistä kilpailukenttää, koska nykyisin dataa voivat käyttää ne, joilla sitä on ja joilla on jo olemassa massiivinen keruukoneisto.

› Toukokuussa 2018 voimaan tullut tietosuoja- asetus GDPR on EU:n merkittävin tietosuoja- uudistus 20 vuoteen. › Säännöt velvoittavat kaikkia EU:n alueella toimivia yrityksiä, jotka keräävät, säilyttävät tai käsittelevät henkilötietoja eli käytännössä dataa, joka on yksilöitävissä tiettyyn henkilöön. › Asettaa vahvan suojan yksilön oikeudelle itseään koskevaan dataan ja mahdollisuudelle kieltää datan kerääminen, säilyttäminen ja käsittely. › Asettaa yrityksille velvoitteita muun muassa tietosuojaselosteen, tietomurtojen raportoinnin ja tietoturvan tason suhteen. › Asetuksen ydinkohtien rikkomisesta voidaan määrätä sakkoja enimmillään 20 miljoonaa euroa tai neljä prosenttia rikkeen tehneen yrityksen globaalista vuosituloksesta.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

21

tietosuojalakejaan pitkälti EU:n mallin mukaisesti.

EU:n oikeuskomissaari Věra Jourová onkin todennut, että GDPR:n tavoitteena on ”asettaa uusi globaali standardi”.

Tässä EU käyttää keppiä ja porkkanaa.

GDPR velvoittaa kaikkia yrityksiä, jotka käsittelevät EU:n alueella asuvien ihmisten henkilötietoja riippumatta yrityksen sijainnista.

Vaihtoehdot ovat jäädä ulos EU:n merkittäviltä markkinoilta tai ottaa vastaan muhevat sakot tietosuoja-asetuksen rikkomisesta.

Jo 12 maata, muiden muassa Uusi-Seelanti ja Argentiina, on saanut tietosuojasäännöilleen EU-komission siunauksen. Niissä henkilötietojen suoja on jo GDPR:n vaatimalla tasolla. Yhdysvallatkin noudattaa EU:n sääntelyä mutta erityisen Privacy Shield -ohjelman kautta, joka suojelee vain yhdysvaltalaisyritysten EU:ssa asuvia asiakkaita.

Harva yritys haluaa kuitenkaan räätälöidä tietosuojakäytäntöjään usealle eri markkinoille, joten esimerkiksi Microsoft ja Facebook ovat jo ilmoittaneet soveltavansa EUlainsäädännön vaatimuksia globaalisti.

ISO HAASTE PIENILLE TOIMIJOILLE

Kaikessa sääntelyssä on se vaikutus, että suuret toimijat voivat panostaa siihen enemmän ja pienille se on hankalaa.

ponnistus tietojärjestelmiin tarvittavien muutosten näkökulmasta, Ronkainen kuvailee.

Suomen suurimpiin lukeutuva vähittäiskaupan keskusliike on panostanut paljon datan keräämiseen ja analysointiin. Henkilötietoja K-ryhmälle kertyy muun muassa kantaasiakasohjelman kautta. Suomalaisilla on yhteensä 3,6 miljoonaa Plussakorttia. Ryhmän liikkeissä tapahtuu 1,5 miljoonaa kauppatapahtumaa päivittäin. Suurin piirtein saman verran asiakkaat antavat kirjallista asiakaspalautetta vuosittain.

– Se on todella tärkeää meille samoin kuin kaikille toimijoille tänä päivänä. Ilman dataa näkemys kuluttajaan sumenee. Digitaalinen jalanjälki meidän asiakkailtamme on liiketoiminnan kehittämisen ja asiakasymmärryksen kannalta todella keskeistä, Ronkainen toteaa.

ESIMERKKIÄ MAAILMALLE Eri puolilla maailmaa seurataan tällä hetkellä, miten EU:n tietosuojasäännöt käytännössä toteutuvat. Aihe on ajankohtainen lähes kaikissa maissa ja esimerkiksi OECD kannustaakin jäsenmaitaan kehittämään

22

Kauppapolitiikka nro 4|2018

– Hyvä kysymys on, keneen GDPR on iskenyt eniten. Sen noudattaminen on resurssimielessä aika pientä suurille amerikkalaisille toimijoille, joita vastaan asetus oli ehkä kohdennettu. Mutta eurooppalaisille pienille yrityksille se on aiheuttanut suurempia haasteita, Kryhmän Ronkainen sanoo.

Samaa mieltä on pienen suomalaisen Bitfactor-yrityksen toimitusjohtaja Antti Pelkonen. Bitfactor toimittaa digitalisaatioratkaisuja eri yrityksille, ja usein tähän liittyy myös henkilötietojen käsittelyä. Pelkosen mukaan tietosuoja-asetus on sekä helpottanut että vaikeuttanut heidän työtään.

– Toisaalta on hyvä, että on selkeät säännöt, mitä datalla saa tehdä ja miten sitä pitää käsitellä. On helpompi varmistaa, että palvelut ovat varmasti joka maassa lakien ja asetusten mukaisia, hän sanoo.

– Mutta kaikessa sääntelyssä on se vaikutus, että suuret toimijat voivat panostaa siihen enemmän ja pienille se on hankalaa. Se rajoittaa tietysti pienempien toimijoiden kykyä kilpailla.

Suuntaus on kuitenkin sekä Ronkaisen että Pelkosen mukaan oikea.

– Yrityksillekin on tärkeää oman maineensa kannalta olla varovaisia datan hyödyntämisen kanssa, Ronkainen muistuttaa.

DATA TÖIHIN IHMISEN HYVÄKSI MyData-liikkeen vision kannalta GDPR on vasta askel oikeaan suuntaan. Sen mukaan

DATA TEKEE TULOAAN KAUPPASOPIMUKSIIN

oikeus yksityisyyteen ei vielä riitä, vaan yk­ silöillä pitäisi olla oikeus hyötyä vapaasti da­ tasta, jota yritykset heistä keräävät ja säilyt­ tävät. Dataa pitäisikin Poikolan mukaan aja­ tella pikemminkin hyötyarvon kuin myynti­ arvon kautta.

– MyDatan tavoitteena on lopettaa har­ haanjohtava keskustelu ”datan omistajuudes­ ta” ja siirtää keskustelu datan käyttöoikeuk­ siin. Samaa dataa voivat hyödyntää monet tahot. Omistaminen on lähtökohtaisesti eks­ klusiivista, eivätkä omistusoikeudet ole siksi hyvä pohja oikeudenmukaisen datan hallin­ nan kehittämiseen, Poikola tiivistää.

Henkilödatan hyötyarvo voi olla suuri sekä yrityksille että asiakkaille vaikkapa palvelui­ den parantamisessa ja eri digitaalisten palve­ luiden yhdistämisessä. Esimerkiksi ruokaos­ toksia analysoimalla ulkopuolinen palvelu voi­ si auttaa ihmistä syömään terveellisemmin.

Siksi datataloudessa tulisi MyData-liik­ keen mukaan pyrkiä siirtymään yritysten suljetuista järjestelmistä avoimeen ekosys­ teemiin. Siinä ihminen voisi antaa kolman­ nelle osapuolelle luvan käyttää itseään kos­ kevaa dataa riippumatta sen lähteestä, mikä mahdollistaisi uusia liiketoimintamalleja ja purkaisi datajättien monopoliasemaa.

– Se tasapainottaisi yritysten välistä kil­ pailukenttää, koska nykyisin dataa voivat käyttää ne, joilla sitä on ja joilla on jo olemas­ sa massiivinen keruukoneisto. Käytännössä Google on tällä hetkellä ylivoimaisessa ase­ massa kehittääkseen uusia sovelluksia datan hyödyntämiseksi, Poikola toteaa.

Mutta kuinka valmiita yritykset ovat avaamaan omia datavarantojaan?

– Kyllähän sellainen paine on tähän ai­ kaan kirjattu, että asiakkaat haluavat pelata omalla datallaan. Tietoa pitää ehdottomasti avata, sanoo Ronkainen. ›‹

›› EU puolustaa tiedon vapaata liikkuvuutta ja käyttää kauppapolitiikkaa levittääkseen tietosuojakäytäntöjä.

– Kansainvälisessä kauppapolitiikassa data ja sen liikkuvuus yli rajojen on tänä päivänä merkittävimpiä keskustelunaiheita. Se on myös verraten uusi aihe, sanoo kaupallinen ­sihteeri Aino Friman ulkoministeriön kauppapolitiikan yksiköstä. Hänen vastuualueitaan ovat palvelukauppa sekä digitaalinen kauppa.

– Tyynenmeren alueen TPP-maajoukko neuvotteli vuonna 2015 ensimmäiset selkeästi velvoittavat määräyksen tiedon liikkuvuuden osalta, Friman sanoo.

Myös Pohjois-Amerikan Nafta-vapaakauppasopi­ muksen uusi versio USMCA päivittyi etenkin digitaalisen kaupan osalta. Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa puolestaan valmistaudutaan aloittamaan ensi vuonna neuvottelut kattavasta digitaalisen kaupan sopimuksesta. Jo entuudestaan WTO:ssa on päätetty kieltää tariffit sähköisen toimitusten osalta. Kyseessä on määräaikainen päätös, jota on toistaiseksi jatkettu kahden vuoden välein.

– EU puolestaan on vasta vastikään saanut muodostettua kantansa tietovirtoihin ja datakauppaan liittyen, Friman kertoo.

Niiden kantava periaate on estää erilaisten tiedon käsittelyyn ja säilytykseen liittyvien sijaintivaatimusten asettaminen. Periaatetta sovelletaan uusissa kauppaneuvotteluissa. Päälinjoista ei kuitenkaan poiketa.

– Asia on parhaillaan neuvoteltavana esimerkiksi Indonesian ja Chilen kanssa. Vielä emme voi ihan ­tarkalleen tietää, millainen malli sopimuksiin lopulta tulee, ­Friman sanoo.

Tiedon rajoittamaton liikkuvuus on EU:n lähtökohta, mutta siihen on poikkeuksia. Muun muassa yksityisyyden suojaa ja turvallisuutta koskevista asioista EU ei kauppaneuvotteluissa keskustele. Pitämällä ­asian neuvottelujen ulkopuolella EU suojelee tietosuoja-­ asetustaan, josta ei haluta tinkiä.

– Näin EU pystyy käytännössä itse määrittelemään, mitä henkilötietojen suoja tai turvallisuustoimet tarkoittavat, Friman kiteyttää.

EU käyttää kuitenkin kauppapoliittista valtaansa edistääkseen omaa malliaan globaalina standardina.­ Se käyttää 500 miljoonan ihmisen markkinoitaan houkutellakseen muita noudattamaan samoja tieto­ suojasääntöjä. Toisinaan kolmansissa maissa GDPRasetusta onkin moitittu jopa protektionis­miksi ja kaupan esteeksi.

– Toki näin on helppo argumentoida, ­mutta kyse on aina myös neuvottelutaktiikoista. Toisen osapuolen­ on herkullista yrittää löytää kaupan esteitä toisesta, Friman sanoo.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

23

MARKKINAT TEKSTI ANTTI NIEMELÄ, SHANGHAI KUVAT ISTOCK

Peking

KIINA Pinta-ala: 9,6 milj. km2 Väkiluku: 1 385.6 milj. (2013) BKT:n kasvu: 6,8 % (2017) Tuonti (palvelut ja tavarat): 17,4 % BKT:sta (2016) Lähde: OECD data

24

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Kiina – minne menet?

Maailma hakee parhaillaan uutta taloustasapainoa. Kiina ei ole enää kiltti poika, se tuntee arvonsa ja kertoo sen myös muille.

T

aloustasapainon siirtymä kohti itää haastaa käsityksemme yhteiskunnasta – kritiikki länsimaista demokratiaa kohtaan on kasvanut finanssikriisin jälkeen vauhdikkaasti.

Kiina jakaa omaa malliaan anteliaasti ympäri maailman.

Kansainvälisen kaupan kannalta katsottuna maailma on palannut kaksinapaisuuteen – Yhdysvallat ja Kiina ovat hallitsevat taloudet, joissa menestystä hamuavien yritysten pitää olla mukana. Kiinan nousu on kenties viime vuosikymmenien merkittävin taloustarina, mutta onko Kiinasta otta­maan seuraavaa askelta ja nousemaan maailman johtavaksi taloudeksi?

Suuri kysymys yhteiskuntiemme kannalta on se, jääkö Kiinan ja Yhdysvaltojen välienselvittely talousjärjestelmien väliseksi vai laajeneeko se koko yhteiskuntajärjestelmään kuten kylmän sodan aika­na. Johtaako talousjärjestelmien kilpailu uuteen kauhun tasapainoon?

Samalla kuitenkin Kiina ja Yhdysvallat ovat valtavan nivoutuneita toisiinsa ja kansainväliseen kauppajärjestelmään. Kyseessä ei ole kylmän sodan tilanne, molemmilla on paljon enemmän menetettävää. Globalisaatio ei ole enää muotisana, mutta sen aikaansaannokset ovat peruuttamaton osa talousmaailmaa.

JATKUUKO KIINAN NOUSU? Kun Kiinasta puhuu yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa, kaksi lausetta toistuu tasaisin väliajoin: Kiinassa kaikki on vaikeaa, mutta mikään ei ole mahdotonta; Kiinan pitää nyt olla sanojensa mittainen – walk the talk. ›

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

25

Katso videohaastattelu YouTube.com > Team Finland Kauppapolitiikka

– Viimeksi kuluneiden 40 vuoden uudistukset ja avautuminen Kiinassa ovat olleet eeppinen matka kiinalaisille, presidentti Xi Jinping korosti maan kansainvälisten tuontimessujen (China International Import Expo) avajaisissa.

Kiina on avautunut ulkomaailmalle askel kerrallaan, mutta äärimmäisen menestyksekkäästi.

– Avoimuudesta on tullut Kiinan tavaramerkki, Xi julisti.

Kiinassa pitkään toimineiden yritysten ja yrittäjien tunnelmat ovat kaksijakoiset. Toisaalta Kiina sanoo julkisesti juuri niitä asioita, joita sen pitäisi yrityksien mielestä tehdä.

Toisaalta taas moni pelkää Kiinan kääntyvän sisäänpäin ja tekevän maassa toimimisesta entistä hieman hankalampaa. Sillä vaikka kansainvälisessä kauppasotakeskustelussa Kiina haluaa näyttää vapaakaupan puolustajalta, todellisuudessa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hyökkää myös Kiinan todellisia kansainvälisen kauppajärjestelmän väärinkäytöksiä vastaan.

Myös Suomi odottaa konkreettisia uudistuksia.

– Markkinoillepääsystä odotetaan Kiinalta näyttöjä, 5–10 vuoden jaksolla pitää saada uskottavaa edistystä, sanoo ulkomaankauppa- ja kehi­tysministeri Anne-Mari Virolainen.

Virolainen osallistui bisnesdelegaation kanssa Kiinan kansainvälisille tuontimessuille.

– Odotamme aitoa tasaista pelikenttää, ­Virolainen vahvistaa.

SEURAAVA ASKEL – Kulutusmarkkinan ja keskiluokan esiintulo Kiinassa on todella merkittävä asia, sanoo ­Business Finlandin Shanghain toimiston johtaja Jaani Heinonen.

Seuraava kysymys on, halutaanko keski­ luokkaa palvella vain kiinalaisittain. Kiinan 2025-strategia teollisuustuotannon automatisoinnista ja omavaraisuudesta pelottaa monia länsimaisia yrittäjiä. Aikooko Kiina innovoida kaiken ja sulkea muut ulos markkinoiltaan? Samalla monet ovat kuitenkin optimisteja, sillä Kiinan keskiluokka osaa vaatia parhaita tuotteita ja teknologioita.

Haasteita kuitenkin riittää.

– Kiina on putoamassa keskituloansaan, sanoo Carlo D’Andrea, EU:n Kiinan kauppakamarin varapuheenjohtaja.

26

Kauppapolitiikka nro 4|2018

D’Andrean mukaan Kiinan tuleva talouskasvu riippuu muutamasta avaintekijästä.

Esimerkiksi siitä, kuinka tehottomia mutta paljon työllistäviä valtio-omisteisia yrityksiä pystytään uudistamaan. Tai siitä, kuinka Kiina pystyy todella kehittään immateriaalioikeuksin suojaa ja lopettamaan teknologian pakkosiirron. Aikaa uudistuksiin ei ole loputtomasti.

– Eurooppalaiset yritykset ovat edelleen voitollisia Kiinassa, mutta bisnes on vaikeampaa, D’Andrea toteaa.

Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna Kiina onkin nyt jonkinlaisella vedenjakajalla. Avautumisen pitää kiihtyä, jotta talousihme saadaan pidettyä radallaan ja samalla Kiinan asema maailmantalouden toisena napana vahvistuisi. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä avautuminen vaatii vaikeita uudistuksia, jotka satuttavat miljoonia ihmisiä.

Yksipuoluejärjestelmässäkin johtajien pitää miettiä omaa tulevaisuuttaan.

LINTU VAI KALA? ”Minne menet Kiina” -kysymykseen ei ole helppo vastata. Yhden pitkään Kiinan bisneksessä mukana olleen suomalaisen mukaan Kiina on joko–tai-maa. Harmaan sävyjä ei välttämättä nähdä. Tämä voi johtaa myös äärimmäisiin käänteisiin jopa lähivuosina.

Sama henkilö muistuttaa, että Kiinan romahduksesta on kysytty tasaisin väliajoin vuosia.

Kenties nyt on kuitenkin jälleen aika kysyä.

Lentääkö Kiina eteenpäin vai sukeltaako se? Vain se tiedetään varmasti, että jos Kiina sukeltaa, niin koko maailmantalous menee mukana pinnan alle. Niin merkittävä Kiina on. Katsokaa vaikka Australian ja Uuden-Seelannin viennin lähes totaalista riippuvuutta Kiinasta.

Tärkeä osa kysymystä on se, mitä Kiina tekee muun yhteiskunnan puolella. Kuinka paljon kansa kestää vapaudenruuvin kiristystä, jos talous kuitenkin kasvaa? Ymmärtääkö Kiinan valtaeliitti, että kansakunnan vauhdikas kansainvälistyminen on ruuvin kiristämistä jarruttava tekijä?

Viime kädessä lähes kaikki on kiinni Kiinasta.

– Kiina on itse itsensä pahin vihollinen, Jaani Heinonen toteaa.

Toisinpäin kääntäen tämä on kuitenkin myös Kiinan suuri vahvuus – ongelmat ovat maan itsensä ratkaistavissa ja viime vuo-

”Kulutusmarkkinan ja keskiluokan esiintulo Kiinassa on todella merkittävä asia.”

Business Finlandin Shanghain toimiston johtaja Jaani Heinonen

KIINA SUOMALAISILLE YRITYKSILLE ›› JUSA SUSIA oli Kiinan kansainvälisiin

si­­kymmenet ovat osoittaneet, että Kiinassa osataan tehdä myös hyviä päätöksiä.

Yksi optimisteista on WeCan-startupin perustaja Lasse Wendelin, joka satsaa voimakkaasti juuri Kiinaan. Hän korostaa talousmaailman kytkeytyneisyyden merkitystä. Luova tuho voi olla Aasian tulevaisuuden suuri menestystekijä, myös Kiinassa.

– Aasialaisten yritysten kansainvälinen menestyminen riippuu halusta muuttua. En usko, että aasialaiset yritykset tulevat kompastumaan tähän, Wendelin pohtii.

– Kiinan talous kasvaa myös tulevaisuudessa, jos Kiinaan saadaan tarvittavat 100– 200 miljoonaa ihmistä.

Niin, ihmiset. Vaikka tuntuu hullulta keskustella kestävyysvajeesta 1,4 miljardin ihmisen Kiinasta puhuttaessa, niin juuri tässä Kiinan muu politiikka on aiheuttanut

verrattoman taloushaasteen. Yhden lapsen -politiikasta on nyt luovuttu, mutta se ei enää riitä kestävyysvajeen korjaamiseen. Eri arvioiden mukaan Kiina tarvitsee vuonna 2030 juuri tuon 100–200 miljoonaa ihmistä lisää.

Mistä he tulevat? Sitä ei vielä kukaan tiedä.

Kuten ulkomaankauppaministeri Virolainen muistuttaa, tämä on kuitenkin ihmisten maailma. Siitä viime kädessä Kiinankin tuleva menestys on kiinni – ihmisistä.

Kiinalaiset ihmiset ovat myös erilaisia keskenään. Shanghaissa ajatellaan toisin kuin Pekingissä. Kaukaiset maakunnat ovat oma maailmansa. Kiinaa ei voikaan yleistää. Ei ole yhtä Kiinaa, on vain yhden Kiinan politiikka. Lopulta Kiina menee sinne, minne kiinalaiset päättävät. Se päätös on moniääninen ja -tahoinen prosessi. ›‹

tuontimessuihin mennessä ehtinyt olla muutaman kuukauden Business Finlandin Itä-Aasian aluepäällikkönä Pekingissä. Mitä neuvoja hän antaa Kiinaan katsoville suomalaisille yrityksille?

– Suomalaisten yritysten pitää olla ahkerasti ja aktiivisesti Kiinassa. Täällä tehdään koko ajan hankinta- ja investointipäätöksiä. Isoja mahdollisuuksia on monella sektorilla, Susia kertoo.

– Kiina ei kuitenkaan ole helpoimpia markkinoita vähillä voimavaroilla.

Yhteis­hankkeet kiinalaisten kanssa ovat pääsymahdollisuus pienemmille yrityksille. Kiinalainen pääomitus on myös mahdollisuus. Partnerin pitää kuitenkin tuoda mukanaan paikallista markkinaa, kyseessä ei voi olla vain teknologian ostaminen.

Susia painottaa myös, että tutkimusten mukaan Kiinan investoinnit Suomeen ovat lisänneet työpaikkoja Suomessa. Toisessa päässä Kiina on taas maailman parhaiten kasvava kuluttajamarkkina.

Uusille Kiinaan hamuaville suomalaisille yrityksille Susia antaa kolme käytännön neuvoa: – Ensinnäkin käyttäkää Team Finland -palveluita. TF on täällä Kiinassa yritysten käytettävissä, katsotaan yhdessä, miten asioita voidaan porukalla ratkaista ja saada yhdessä isoa markkinaa avatuksi suomalaisille yrityksille.

Toiseksi selvittäkää tarkasti, mistä oikein on kysymys. Tehkää reaalitarkastus. Kolmanneksi kannattaa katsoa realistisesti omat resurssit ja osaamiset.

Resursseja kannattaa mieluiten lisätä kuin lähteä liikkeelle liian pienillä voimavaroilla.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

27

KAUPPADIPLOMATIAA TEKSTI ANTTI NIEMELÄ, SHANGHAI KUVAT TEAM FINLAND

Yritysten palveluksessa aamusta iltaan Vienninedistäminen Kiinassa vaatii hyviä istumalihaksia.

L

ähdetään liikkeelle asiasta, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys. Ministerivetoiset vienninedistämismatkat ovat yrityksille hyödyllisiä.

Tämän takia kaikki maat niitä järjestävät ja yritykset niihin osallistuvat.

Vienninedistämistä toteuttavalle organisaatiolle – Suomen tapauksessa Team Finlandille – matkat ovat sekä ison työn huipentuma että alkupiste varsinaiselle työlle. Usein ne ovat myös todellista kädet savessa -taistelua kaikenmoisten sattumusten ja kommervenkkien kanssa.

Esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri­AnneMari Virolaisen matka Kiinan kansainvälisille tuontimessuille (China International Import Expo) voitaisiin nimetä messujen slogania hieman mukaillen: uusi aikakausi, jaettu tulevaisuus, eksyksissä kuljetuksissa. Silti konkreettisia tuloksia syntyy.

Biodieselauto oli Suomen paviljongin todellinen vetonaula Kiinan kansainvälisillä tuontimessuilla.

YRITYSTEN MONET TARPEET – Nostan hattua Team Finland -porukalle, joka tekee kaikkensa, sanoo WeCan-startupin perustaja Lasse Wendelin.

Hänen mukaansa pienet yritykset hyötyvät mat­­koilla Team Finlandin -paikallistuntemuksesta, saaduista suorista kontakteista sekä uskottavuudesta, jota ministerin mukana matkustaminen tuo. Valokuvat tapaamisista korkeiden

28

Kauppapolitiikka nro 4|2018

›

nro 4|2018â&#x20AC;&#x192; Kauppapolitiikka

29

Kiinassa ministeri tuo uskottavuutta yrityksille poseeraamalla samassa kuvassa.

Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen oli Shanghaissa jatkuvien kuvauspyyntöjen kohteena.

kiinaisviranomaisten kanssa somessa osoittavat paikallisille partneriehdokkaille, että yrityksellä on luottoa päättävällä tasolla.

Useasti sanotaan, että yritykset tarvitsevat ministerivetoista vienninedistämistä erityisesti keskushallintovetoisissa maissa. Kiinassa tämä pätee.

– Pekingin-leima tarvitaan aina, korostaa Uroksen toimitusjohtaja Jerry Raatikainen.

Yrityksen suuret kiinalaiset partnerit ryhtyvät toden teolla myymään teknologiaa, kun se on pääkaupungissa hyväksytty riittävän korkealla tasolla.

Uros Group satsaa tällä hetkellä älykkään vedenhallinnan kehittämiseen teollisen internetin ratkaisujen avulla. Niille on Kiinassa kysyntää, kunhan valtio seisoo takana.

– Kyseessä on valtiovetoinen markkina.

Ministeri Virolainen auttaa saamaan Kiinan hallituksen hyväksynnän, selittää yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyrki Hallikainen.

Kuten usein bisnesdelegaatioissa, myös ministeri Virolaisen Kiinan delegaatiossa oli mukana yrityksiä usealta eri sektorilta. Suomen palveluviennin kasvaessa voimakkaasti mukana on yhä useammin puhtaita palveluviejiä.

Lakiasiaintoimisto Kolster avasi vast­ ikään toimiston Kiinan Shenzhenissä. Toimi-

30

Kauppapolitiikka nro 4|2018

tusjohtaja Timo Helosuon kokemukset vienninedistämisestä ovat positiivisia.

– Suomalaiset eivät ymmärrä sitä, kuinka suuri merkitys on diplomatian kautta avatuilla ovilla, Helosuo sanoo. – Joka päivä olen oppinut jonkun uuden jutun.

Palveluntarjoajalle delegaatiot tarjoavat kaksi eri asiakaskuntaa. Tässä tapauksessa Euroopasta kiinnostuneet kiinalaiset sekä Kiinasta kiinnostuneet suomalaiset yritykset, jotka tarvitsevat tukea immateriaalioikeuksiensa suhteen. Helosuo korostaa myös kulttuurin ymmärtämisen merkitystä.

– Palvelu on kulttuurisidonnainen. Näillä matkoilla pääset käsiksi kulttuuriin.

ISTUMALIHAKSIA JA LYHYITÄ UNIA Nykyään vienninedistämismatkat pyritään räätälöimään mahdollisimman pitkälti yritysten esittämien tarpeiden pohjalta. Tässä auttaa se, jos yritys tietää tarpeensa ja ymmärtää, mitä ministeri tai Team Finland pystyy yrityksen hyväksi tekemään.

Ministeriltä matkat vaativat kovaa kuntoa, pitkää pinnaa, hyviä istumalihaksia ja kykyä selvitä lyhyillä yöunilla. Kiinan tuontimessujen yhteydessä ulkomaankauppaministeri vietti koko viikon kirjaimellisesti aamuvarhaisesta yömyöhään valtion palveluksessa, yritysten asialla.

Bisnesdelegaatioille tyypillisesti ministeri ja yritykset tekevät toisen työpäivän iltamyöhällä hoidellessaan Suomen-pään asioita.

Ministeri viettää suurimman osan matkasta kokoushuoneissa istuen usein aina uusi puheenaihe edessään. Kiinassa istumalihaksia vaaditaan toki myös yrityksiltä. Esimerkiksi Kiinan ja Suomen yhteiskomitea innovatiiviselle bisnesyhteistyölle oli puolentoista päivän tiukka istumasessio. Kiinassa konkretiaan pääseminen vaatii aikaa ja kestävyyttä.

– Yritykset ymmärtävät, että tämä vaatii aikaa, ministeri Virolainen muistuttaa.

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka johtaa Suomen puolelta puhetta yhteiskomiteassa, teki kuitenkin omassa puheenvuorossaan konkretian tarpeen selväksi.

– Komitean pitää saavuttaa käytännöllisiä tuloksia, Siilasmaa painottaa. – Tätä myös mitataan.

BISNESTÄ IHMISTEN KESKEN Ministeri Virolainen on ulkomaankaupan ammattilainen, sillä ennen poliittista uraansa hän oli 20 vuotta suomalaisen elinkeinoelämän palveluksessa. Miten ministeri itse näkee vienninedistämismatkojen hyödyllisyyden?

– Kyseessä on palvelutehtävä, tässä ollaan asiakasmatkalla, Virolainen toteaa.

”Suomalaiset eivät ymmärrä sitä, kuinka suuri merkitys on diplomatian kautta avatuilla ovilla.”

Lakiasiaintoimisto Kolsterin toimitusjohtaja Timo Helosuo

Näkyvyys paikallisessa mediassa on tärkeä osa bisnesdelegaatioita.

Se tuo usein eksponentiaalisesti uusia bisnesavauksia.

Palaute delegaatiosta on jälleen kerran ollut positiivista. Ministeri huomaa helposti myös itse, missä tapaamisissa on todella edistytty.

– Vesiministerin tapaaminen oli todella konkreettista keskustelua. Uskoisin, että siitä saadaan nopeimpia tuloksia, Virolainen jatkaa.

Minkälainen sitten on hyvä vienninedistämisministeri? Kolsterin Timo Helosuon mukaan tärkeää on se, kuinka paljon ministeri panee itseään likoon. Virolainen itse puolestaan nostaa esiin hurmaamisfunktion. Lopulta kuitenkin ihmiset päättävät, kenen kanssa bisnekseen ryhtyvät.

– Tämä on ihmisten maailma! Tykkään ihmisistä, olen sillä tavalla utelias.

Yhdellä vienninedistämismatkalla ministeri näkeekin sellaisen kirjon suomalaista yrityskenttää, että uteliaisuutta tarvitaan. Kiinan-matkan eri toimissa oli mukana lähes 100 yritystä. Edustus oli myös todella korkea­ tasoinen.

Yhdellä vientityön saralla Suomella on kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Yritysdelegaatit ovat lähes poikkeuksetta miehiä.

Tasa-arvon malliesimerkkinä Suomen tummien pukujen ja kravattien kavalkadi ei Kiinassa näyttäytynyt. ›‹

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

31

YRITYKSET TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT VESA TYNI

Quupan perustaja ja toimitusjohtaja Kimmo Kalliola on tiimeineen johdattanut yrityksen maailman kärkeen.

32

Kauppapolitiikka nro 4|2018

QUUPPA ›

› › ›

›

Toimiala: ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus sisätilapaikannukseen Pääkonttori: Espoo, Keilaniemi Perustettu: 2012 Ennakoitu liikevaihto 2018: ­ noin 9 miljoonaa Työntekijöitä: 28, joista kaksi Kiinassa ja kaksi Yhdysvalloissa

LÄPIMURRON KYNNYKSELLÄ Innovatiivisia sisäpaikannusratkaisuja kehittävä Quuppa uskoo kasvavansa yli sadan miljoonan bisnekseksi. Oman toimiston avaaminen viime vuonna Kiinan Shanghaissa oli tärkeä virstanpylväs.

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

33

Q

uupan maailmanvalloitusstrategia perustuu avoimuuteen ja kasvua se hakee kumppaniyritystensä kanssa.

Quuppa tarjoaa laiteja ohjelmistoalustan paikannusta varten ja kumppanit kehittävät palvelut niiden päälle.­ Kukin osapuoli hyötyy, kun uudet palvelupaketit saadaan nopeasti markkinoille asianosaisten keskittyessä omaan ydinosaamiseensa.

Quupan perustaja ja toimitusjohtaja Kimmo Kalliola puhuu yritysten ekosysteemistä.

Quupan ekosysteemiin kuuluu globaalisti yli 100 toimijaa, jotka toimittavat sen alustalle erilaisia ohjelmistoratkaisuja, Bluetoothteknologiaan perustuvia tageja sekä suunnittelu- että asennuspalveluita. Esimerkkeinä kotimaisista kumppaneista Kalliola mainitsee ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tieto Oyj:n ja Fujitsu Finlandin.

– Paikannusjärjestelmiemme kautta voi seurata materiaalien, ihmisten ja työkalujen liikkeitä. Laitteitamme käytetään myös urheilun tilastointiin, mutta yhtä hyvin niitä voi hyödyntää sairaaloissa potilaiden, henkilökunnan tai laitteiden seurannassa, teollisuudessa, vähittäiskaupassa — vain mielikuvitus on rajana, Kalliola listaa.

SELKEÄ TYÖNJAKO Sisäpaikkatietoa tarvitaan esimerkiksi turvallisuuden parantamiseen, mutta yhtä lailla dataa tarvitaan toiminnan tehostamiseen ja prosessien ohjaukseen. Kiinteistönhallintoa kiinnostaa tietysti tilojen käyttöaste. E ­ hkäpä jokin tila kannattaisi suunnitella uudelleen, jos se on aina tyhjillään.

Quupan järjestelmä mahdollistaa tagien ja laitteiden reaaliaikaisen paikannuksen jopa muutaman senttimetrin tarkkuudella.

34

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Vaarallisissa ympäristöissä, kuten kaivoksissa, on uhkaavan tilanteen sattuessa paikantimen avulla helppo tarkistaa, miten paljon ihmisiä alueella on ja paljonko apua joudutaan lähettämään. Autotehtaalla puolestaan kokoonpano nopeutuu, kun autoa on linjalla vastaanottamassa oikea henkilö tarvittavien työkalujen ja materiaalien kanssa.

– Me myymme ja kehitämme järjestelmiä, joilla tietoa kerätään. Kumppanimme keräävät tämän tiedon ja hallinnoivat dataa. Meidän vastuumme tietoturvasta päättyy siihen, mitä järjestelmä teknisesti sisältää. Koodit ovat meidän eivät paikkatiedot, ja koodit toki suojaamme kaikin mahdollisin salauskeinoin.

Kopioinnin estämiseksi se on myös omassa intressissämme. Toimintaamme voisi verrata öljynporauslauttojen myymiseen: me rakennamme, lautan ostaja nostaa öljyn ja myy sen edelleen, Kalliola kuvailee työnjakoa.

NOKIA-TUTKIJASTA YRITTÄJÄKSI Quupan tarina sai alkunsa vuonna 2004, kun Nokian tutkimuskeskuksessa työskennelleelle Kalliolalle annettiin tehtäväksi ruveta tutkimaan sisäpaikannusta ja siihen liittyviä palveluita.

– Vuosituhannen alussa gps ja paikkatieto olivat vasta tuloillaan kännyköihin. Sisäpaikannus ei toiminut niin hyvin, että paikkatietopalveluita olisi voitu hyödyntää. Niinpä Nokia käynnisti teknologian kehittämiseksi projektin, jonka vetäjäksi ryhdyin, ­Kalliola muistelee.

Kahdeksaa vuotta myöhemmin hanke oli edennyt prototyyppivaiheeseen, mutta tuolloin Nokia ei enää nähnyt edellytyksiä tulosten kaupallistamiseen. Talosta oltiin vähentämässä väkeä ja Kalliola tutkimusryhmineen sai mahdollisuuden jatkaa työtä omassa yh­tiössä. He tarttuivat kädenojennukseen.

– Meillä oli prototyyppi ja siihen oikeudet, mutta ei kuitenkaan ihan valmista kaupallista tuotetta. Olimme kehittäneet tuotetta kuluttajamarkkinoille, mutta reivasimme suuntaa b-to-b-puolelle. Näimme tarpeen siellä suuremmaksi. Sama teknologia soveltui jatko­kehittelyyn.

OTOLLINEN AIKA Quupan järjestelmä mahdollistaa tagien ja laitteiden reaaliaikaisen paikannuksen jopa muutaman senttimetrin tarkkuudella. Skaalautuva teknologia-alusta on helposti liitettävissä muihin järjestelmiin.

– Tarvittaessa autamme kumppaneitamme järjestelmien rakentamisessa. Teemme myös erilaisia työkaluja, joiden pohjalta he voivat kehittää omia ratkaisujaan. Sisäpaikantaminen on kuitenkin suhteellisen uutta.

Palovaroittimen näköinen paikannin on osa Quupan järjestelmää. Laite vastaanottaa radiosignaaleja paikannettavista kohteista niiden tarkkaa paikan määritystä varten.

Autoteollisuudessa on ollut joitain vastaavanlaisia järjestelmiä, mutta ne ovat kuitenkin tyypillisesti kalliimpia hinnaltaan eivätkä skaalaudu kovin hyvin muihin ympäristöihin toisin kuin meidän hyödyntämämme Bluetooth-teknologia, Kalliola arvioi.

Hän uskoo ajan olevan Quupalle otollinen.

Esineiden internet (IoT) on johtanut siihen, että kaikkea halutaan mitata ja ohjata datan avulla. Kasvun suurimpia haasteita nollasta aloittaneelle yritykselle on luonnollisesti riittävän vahvan nimen luominen markkinoilla.

– Olemme läpimurron kynnyksellä. Kasvumme on ollut koko ajan tasaista, mutta tänä vuonna se on merkittävästi kiihtynyt, ja liikevaihtomme lähes kolminkertaistuu viime vuoteen verrattuna. Uskon yhdeksän miljoonan euron rajan rikkoutuvan. Nollasta lähteneelle yritykselle se on jo ihan kohtuullinen tulos. Näemme mahdollisuutemme vielä suurempana. Sadankin miljoonan raja on ylitettävissä, Kalliola miettii. ›‹

Katso videohaastattelu YouTube.com >Team Finland Kauppapolitiikka

Matkalla Kiinaan ›› Quuppa on tähdännyt kansainvälisille markkinoille heti alusta alkaen. Suurin osa sen myynnistä, tänä vuonna peräti yli 95 prosenttia, menee ulkomaille. Suu­ rinta yrityksen kasvu on ollut Kiinassa, jonne Quuppa vuosi sitten perusti oman toimiston. Shanghaissa tilojen etsimi­ sessä ja rekrytoinnissa apua saatiin Business Finlandilta.

– Business Finlandin kautta olemme osallistuneet myös Barcelonan vuotuisil­ le mobiilimessuille. Yksin meidän ei olisi ollut mahdollista lähteä. Yhteisständeil­ tä olemme saaneet kohtuukustannuksin

hakemaamme näyttävyyttä ja uusia kontakteja.

Quupalla on toimisto myös Yhdys­ valloissa, jossa myynnin kasvu on kui­ tenkin vielä alussa. Kalliola sanoo, että oikeiden kumppaneiden löytäminen on ollut haastavaa. Euroopan maista sen sijaan Saksan, Ranskan ja Italian mark­ kinoilla on mukavasti nostetta.

– Suomessa meillä on joitakin isoja asiakkaita kuten Tieto, Fujitsu Finland ja teollisuuden kunnossapitoratkaisuja tarjoava Empower. Globaaleilla markki­ noilla isoja pelaajia yksinkertaisesti vain

on enemmän. Jalansijan saaminen kan­ sainvälisillä pelikentillä on siksi meille elinehto.

Kiinan markkinat alkoivat avautua osin sattumalta. Jokunen vuosi sitten Nokialta vinkattiin Quupasta yhtiölle, joka etsi sisäpaikannusjärjestelmiä.

Sana lähti kiertämään, ja nyt Quupal­ la on Kiinassa jo kymmenkunta kump­ pania.

– Haluamme kumppaneiksemme pelureita, joilla on jo oma asiakaskanta ja jotka pystyvät viemään järjestelmiäm­ me edelleen, Kalliola määrittelee. ›‹

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

35

TEKSTI ANTTI NIEMELÄ KUVA SAMULI SKANTSI

”Britit ampuivat itseään meidän jalkaamme” Irlantilaisten yritysten suurin haaste on edessä oleva brexit. Enterprise Irelandin toimitusjohtaja Julie Sinnamonin mielestä läsnäolo maailmalla on valtiollisen vienninedistämisen suurin lisäarvo. Pohjoismaat ovat englanninkielisen maailman ohella irlantilaisten yritysten tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita.

Kuinka brexit vaikuttaa irlantilaisiin yrityksiin?

Suurin haaste on saada yritykset valmiiksi brexitiä varten. Tällä hetkellä noin 85 prosenttia irlantilaisista yrityksistä valmistautuu brexitiin. Hankintaketjut ja valuuttakurssit ovat tärkeitä kysymyksiä.

Tavoitteenamme on nostaa Irlannin vientiä Iso-Britannian ulkopuolelle 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi yli ­ 40 prosenttia Irlannin ruokaviennistä suuntautuu Iso-Britanniaan. Yritysten täytyy olla kekseliäämpiä, monipuolisempia ja valmistautuneempia.

Irlanti on brexitille altistunein maa. ­ On sanottu, että ”23.6.2016 britit ampuivat ­itseään meidän jalkaamme”. Iso-Britannian osuus Irlannin viennistä on kuitenkin pienentynyt viime vuosina, mutta on edelleen erittäin merkittävä.

Brexit tuo myös mahdollisuuksia. ­Monet EU-yritykset tarvitsevat uusia jakelijoita korvaamaan brittijakelijat. Irlanti voi olla osa jakeluketjuja monille eurooppalaisille yrityksille.

Mitkä ovat suurimmat haasteet, jotka estävät (irlantilaisten) yritysten menestyksen kansainvälisillä markkinoilla?

Ensimmäinen haaste on tavoitteiden alhainen taso ja itseluottamuksen puute.

Au­­tamme yrityksiä johtajuuden

36

Kauppapolitiikka nro 4|2018

kehittä­misessä ja tässä on isossa roolissa juuri tavoitetason nostaminen. Roolimallit ovat tämän kehittämisessä todella tärkeitä.

Toisena haasteena on rahoitus: kansainvälistymisen kustannusten kattaminen ja rahoituksen saatavuus.

Kolmas haaste liittyy verkostojen rajallisuuteen – kuinka yritykset pääsevät keskustelemaan mahdollisten asiakaskontaktien, vaikuttajien ja muiden avainhenkilöiden kanssa.

Neljäs haaste irlantilaisille yrityksille on kielitaitojen puute. Olemme olleet tämän suhteen vähän laiskoja. Tavoitteemme on nyt tehdä euroalueesta kotimarkkinamme, joten kielitaidolla on tässä merkitystä.

Yritysten pitää myös investoida riittävästi tuotekehitykseen ja innovaatioihin, jotta ne pärjäisivät kansainvälisillä markkinoilla.

Kuinka valtiollinen organisaatio voi rahoituksen lisäksi tuoda lisäarvoa kansainvälistyville yrityksille? Mikä tekee Enterprise Irelandista menestyksekkään?

Ensinnäkin teemme johtajuuskoulutusta kehittääksemme yritysten ambitiotasoa ja itseluottamusta. Kannustamme vertaisoppimiseen ja kehitämme esimerkiksi verkostoitumistaitoja.

Toiseksi rahoitamme yrityksiä. Sijoitamme esimerkiksi riskipääomarahastoihin, koska ne ovat olleet ali-investoituja Irlannissa. Samalla tämä tukee myös yritysten osaamisen kehittämistä. Investoimme

myös suoraan yrityksiin, olemme tutkimusten mukaan maailman kolmanneksi suurin start up -investoija.

Ulkomaanverkostomme on yritysten mielestä kruununjalokivemme, sillä pk-­yritykset kokevat hankalaksi päästä itse ­oikeiden ihmisten pakeille maailmalla. Vienti­matkat tuovat yrityksille uskottavuutta. Asiakkaamme arvostavat tätä todella paljon.

Niin ikään tuemme yritysten innovaatioprosesseja, rahoituksen lisäksi. Autamme yritysten keskinäistä yhteistyötä teknologiakeskusten kautta.

On tärkeä huomata, että pääsy asiak­ kaille ja kykyjen kehittäminen ovat yrityksille yhtä arvokasta tukea kuin rahoitus.

Suomessa vienninedistäjä Finpro ja i­ nnovaatiorahoittaja Tekes yhdistyivät vuoden alussa Business Finlandiksi tarjotakseen kattavampaa ja korkealaatuisempaa elinkaaripalvelua yrityksille. Kun ­Enterprise Ireland on sekä rahoittaja että viennin­edistäjä, mitä neuvoja antaisit ­Business ­Finlandille?

Finpron ja Tekesin onnistunut integraatio on menestyksen avain. Markkinoiden ääni pitää saada suoraan yrityksille asti. Markkinoiden pitää vetää keskustelua, k ­ oska he tapaavat asiakkaita. Markkina­tiimit johtavat myös rahoituskeskustelu­jamme yritysten kanssa.

Meidän kaltaisemme organisaation ­ suuri haaste on toisaalta vastata lyhyen­

ENTERPRISE IRELAND, joka käytännössä vastaa Suomen Business Finlandia, hyödyntää laajaa kansainvälistä verkostoaan auttaessaan yrityksiä kansainvälistymään ja löytämään uusia markkinoita.

aikavälin tarpeisiin ja saada aikaan tuloksia, mutta samalla kuitenkin tähdätä pitkän ai­ kavälin tavoitteisiin. Päätökset pitää tehdä sen pohjalta, mitä maailman markkinoilla tapahtuu. Brexit on lyhyen aikavälin haaste, meidän on löydettävä aikaa pitkän aikavälin tavoitteisiin.

Paikallaolo eri markkinoilla on välttä­ mätöntä. Teknologia auttaa tässä, mutta se ei korvaa läsnäoloa. Kasvokkain tapah­ tuvat tapaamiset saavat aina aikaan myös ­epä­suoria positiivisia vaikutuksia.

Mitkä ovat kansainvälisen kaupan avaintrendit, erityisesti yritysten näkökulmasta?

Irlannin kannalta brexit on päätrendi. ­ Se tuo sekä mahdollisuuksia että uhkia.

Toinen haastava – kenties suurempi – trendi on protektionismin ja nationalismin nousu.

Se luo uusia esteitä kaupalle eikä ole hyväksi bisnekselle eikä yhteiskunnalle.

Kolmas tärkeä trendi on automaatio ja tekoäly. Meidän täytyy miettiä tarkasti, ­ mitä me teemme ja mitä koneet tekevät.

Tällä on valtava vaikutus siihen, miten yritykset toimivat tulevaisuudessa. ›‹

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

37

pakina ARTO HAAPEA Itä-Aasia-tiimin vetäjä, ulkoministeriö

Jotain uutta, jotain vanhaa – ja jotain punaista

K

iina on vastakohtien maa. Havahduin tähän taas äskettäin, kun joku kommentoi maidemme välistä ”innovatiivisen liiketoiminnan komiteaa” toteamalla, että sanahirviössä on toistensa vastakohdat. Meille Kiinan kanssa päivittäin työskenteleville tämä menee yhtä huomaamatta kuin ”sosialistinen markkinatalous kiinalaisin erityispiirtein”. Sellainen se Kiina on.

Tässä lehdessä kerrotaan Kiinan isännöimästä kansainvälisestä tuontinäyttelystä. Sen tarina menee niin, että Kiinalle on viime vuosikymmeninä kuin huomaamattaan syntynyt valtaisa kauppataseen ylijäämä. Maan kauppaministeri kiistää, että tämä olisi tarkoituksellista – Import Expo -tapahtuma osoittaa, että Kiina tukee avointa maailmankauppaa ja on tosissaan avaamassa talouttaan. Kauppaministeri on oikeassa siinä, että moni muukin maa on hyötynyt Kiinan toimiessa maailman tehtaana. Tämä ei kuitenkaan enää riitä: Trumpin aikakaudella on alettu vaatia punnusten tasoittamista.

EU ja Yhdysvallat ovat jo pitkään vaatineet vastavuoroisuutta ja tasavertaisia mahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Kiinan johto on lupaillut talousreformeja juhlapuheissa Davosista Boaoon, mutta liian nopeasti nuolaisseet ovat pian kuulleet, että Kiina on yhä kehitysmaa eikä siltä voida odottaa samaa kuin meiltä. Kiina on samalla julistanut Made in China 2025 -ohjelmansa tavoitteiksi korkeamman jalostusasteen ja pienemmän riippuvuuden ulkomaisista innovaatioista. Lännessä Kiinan teollisuuspolitiikka on nähty

jopa uhkana. Voiko maa olla yhtä aikaa kehitysmaa ja huippu­innovaatioiden kehto?

Kiinalle moni asia vaikuttaa mahdolliselta. Gini-kertoimet ovat pitkään ennustaneet yhteiskunnallisen epätasa-arvon riistäytyvän käsistä. Samalla Kiina on talouskasvunsa turvin nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Monet asiantuntijat ovat jo vuosikymmenen ennustaneet Kiinan talouden romahtavan velkaantumisen kasvaessa kestämättömälle tasolle. Ei ole romahtanut. Ehkä huomenna?

Muuttaessani New Yorkista Shanghaihin vuonna 2011 minulle sanottiin, että tulet näkemään maailman kapitalistisimman maan. Toden totta, sellaista Lamborghinien pörinää ja Louis Vuittonien vilskettä en olisi uskonut kokevani.

Sittemmin olen ymmärtänyt, että Kiina on porskuttanut eteenpäin omilla pelisäännöillään, koska se on voinut.

Mekin olemme hyötyneet ja saaneet osamme Kiinan hurjasta talouskasvusta ja ruokkineet sitä.

Vääräleuat ovat verranneet Import Expoa muinaisen Kiinan malliin, jossa alamaiset ja kaukomaiden barbaarit jonottivat esittelemään lahjojaan keisarille. Siitäkö nyt on kyse, että kaiken maailman kansat tulevat esittelemään tuotteitaan toiveinaan isompi osuus Kiinan markkinoista? Vai onko Kiina aidosti uuden avautumisen kynnyksellä?

Joudun pilaamaan yllätyksen: ei yksi tuontinäyttely kesää tee. Mielikuvilla tässä pelataan. Vaihtotaseet tasoittuvat Kiinan vaurastuneen keskiluokan törsätessä myös ulkomailla. Suomen ja EU:n haasteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet yrityksillemme Kiinassa – ja yrittää pysyä edellä kyvyssämme innovoida. ›‹

”Kiina on porskuttanut eteenpäin omilla pelisäännöillään, koska se on voinut.”

38

Kauppapolitiikka nro 4|2018

Ajassa Muuttuuko maailma?

Elämmekö poikkeuksellisia kauppapoliittisia aikoja?

Viekö Trump maailman uuteen protektionismin aikaan? Vai oliko Mika Waltarin Sinuhe raamatullisessa toteamuksessaan oikeassa: ”niin on aina ollut, niin on aina oleva”?

Koska historiallinen perspektiivi on entistä tärkeämpi alati muuttuvassa maailmassa, ­palautamme Kauppapolitiikka-l­ehteen Ajassa­ sivun. Itse asiassa tämä on ­hyvin ajankohtai­sta, koska Kauppapolitiikkaa – eli alun perin­­ulko­ministeriön taloudellisia tiedoituksia – alettiin julkaista 85 vuotta sitten. Silloin maailma oli toipumassa suuresta lamasta, jättirysäyksestä, joka romah­dutti monen maan viennin täydellisesti.

Kolmekymmentäluvun maailmassa myös protektionismi ­kirskutteli voimakkaita hampaitaan, aina voin vientirajoituksista ja kumijalkineiden tulleista sanomalehtipaperin vesiviivoituksen määrittelyihin.

Avoimeen maailmankauppaan uskonut pieni talous ­– tässä tapauksessa Belgia –

kärvisteli haastavassa ­tilanteessa parhaansa mukaan. Euroopan unioni oli ­vielä mielikuvituksenkin ulko­puolella. Poikkeuksellisesti ­Kiina sentään kevensi tuontitavaroiden ­alkuperämerkintävaatimuksia.

Talousmaailman keskuksessa Yhdys­ valloissa puolestaan ­keskityttiin presidentti Rooseveltin johdolla parantamaan työ­väestön ­oikeuksia jättiyritysten temmellyskentällä. (Tästä lisää seuraavassa lehdessä, sillä sähke ehti ­Washingtonista Suomeen vasta vuonna 1934.)

Kauppapolitiikka antaa lukijansa päättää, mikä on muuttunut 30-luvun kauppapoliittisesta todellisuudesta.

Antti Niemelä päätoimittaja

Kauppapolitiikka 85 vuotta sitten Belgian kauppapolitiikan uudesta orientoitumisesta – – sillä nykyisen kriisin Belgia on kestänyt paremmin kuin moni muu maa. Belgian ulkomaankauppa on vuonna 1932 verrattuna vuoteen 1929 pienentynyt 53,9 prosentilla, kun sitä vastoin vastaava luku ­huomioon otettuna koko maailman kauppa on 61,2 prosenttia. – – Nykyään, jolloin taloudellisen ­nationalismin vaikutus yhä kasvaa estäen belgialaisten tuotteiden pääsyn useimpien maitten markkinoille, on sen löydettävä vasta­keinoja ja toimittava. – – Ne edut, jotka Belgialla on tärkeimmistä kauppasopimuk­sistaan, ovat käytännöllisesti katsoen hävinneet tai huomattavasti

pienentyneet sen johdosta, että kiintiöinti­ toimenpiteet ja valuuttakauppa­­­rajoitukset ovat ­tulleet yleisesti käytäntöön.

Käsitellessään tässä yhtey­dessä taloudellista liittoa yhden tai useamman maan kanssa komitea tulee siihen tulokseen, että koska tällainen liitto vaatisi ­paljon edelläkäypiä ehtoja (yhteinen tulli­tariffi, tuottajain tasa-arvoisuus, yhtäläiset kulutusverot ja yhteiskunnalliset rasitukset j.n.e.), ovat siitä ­johtuvat vaikeudet ylitsepääsemättömiä.

Kiina Tuontitavaroiden alkuperämerkintää koskevia määräyksiä on muutettu siten, että merkinnässä ­sallitaan Kiinan kielen asemasta ­käyttää alkuperämaan kieltä. Uusi määräys tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 1934.

(Taloudellisia tiedoituksia n:o 2. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1933.)

Afrikan valloittajat SUOMALAISYRITYSTEN Afrikan-valloitus on ikuisuusaihe. ­Se nousee esiin, kun yritetään miettiä, miten ­ulko­maankauppaamme pitäisi monipuolistaa milloin liiallisesta Venäjä-riippu­vuudesta, milloin orastavan protektionismin sulkemien markkinoiden varaventtiiliksi. Afrikan-vientimme on viime vuodet sahannut paikallaan Egyptiä lukuun ottamatta. Siinä, missä on nykyjään täysin normaalia törmätä suomalaisiin Pekingissä tai Piilaaksossa, suomalainen yrittäjä ­Afrikassa on yhä kummajainen.

Pasi Nokelaisen ja Esa Salmisen kirja ”Afrikan valloittajat” antaa ruohonjuuritason näkökulman tähän keskusteluun. Kirja on yksittäisten ­Afrikkaan hakeutuneiden isompien ja pienempien yritysten edustajien kokemuksiin perustuva eklektinen kertomus Afrikassa toimimisen mahdollisuuksista ja ongelmista. Iloksi on havaittavissa, ettei suomalaisuudesta ole haittaa, päinvastoin.

Tekstissä puheenvuoro annetaan yrittäjille, mutta ­rakenne pidetään loogisena erillisillä faktaosioilla. Kirjan henkilögalleriassa ovat mukana niin odotetut (Wärtsilä, Nokia spin-offit) kuin hieman odottamattomatkin tapaukset (Sambian johtava kahvilayrittäjä).

Kaiken kaikkiaan kyseessä on avoimen subjektiivisesti, riemastuttavasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu kirja. Lukijan on helppo eläytyä siihen, millaisiin haasteisiin kehittymättömillä markkinoilla törmää. Ja mikä ­parasta, se herättää lukijassa kiinnostuksen lähteä yrittäjäksi Afrikkaan.

Tämä kai oli tarkoituskin?

ILKKA SAARINEN Apulaisosastopäällikkö, taloudellisten ulkosuhteiden osasto ulkoministeriö

nro 4|2018 Kauppapolitiikka

39

KOSKA MAAILMA EI OLE VALMIS. Kehityslehti

Kehitys-Utveckling on ulkoministeriรถn julkaisema globaalikysymysten aikauslehti.

TILAA MAKSUTON LEHTI kehityslehti.fi/tilaa-lehti/

@Kehityslehti