Iran Myös sosiaalinen media on mahdollistanut naisille paremmat mahdollisuudet liiketoimintaan. Taloudelliset esteet voivat kuitenkin estää naisia saamasta yrityksen perustamiseen tarvittavaa rahoitusta. Käytännössä nainen ei voi tehdä työtä, jos hänen aviomiehensä ei sitä halua. Yksi este naisten kansainväliseen liiketoimintaan osallistumiselle on myös se, ettei nainen saa matkustaa Iranin ulkopuolelle ilman miehensä lupaa. Toisaalta ulkomaalainen mies, joka on iranilaisnaisen kanssa naimisissa, tarvitsee vaimonsa luvan matkustaakseen Iranin ulkopuolelle. Tunnettuja naisjohtajia ovat muun muassa Iran Airin toimitusjohtaja Farzaneh Sharafbhani ja Iranin kansallisen öljy-yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja, varaministeri Marziyeh Shahyeh, menestyneen Hani-ravintolaketjun Fatemeh Tarighat Monfared ja kansainvälisen rauhan ja ystävyyden instituutin johtaja Yasamin Movayedi. Noin kolmannes Iranissa solmituista avioliitoista päättyy eroon. Iran tiukensi 2015 avioerolakiaan siten, että ennen avioeron saamista pariskunnan tulee käydä avioliittoneuvonnassa, jos kumpikin osapuoli haluaa erota. Avioeron jälkeen omaisuus jaetaan avioliittosopimuksen mukaisesti. Lasten huoltajuus jää yleensä naiselle siihen asti, kun poika täyttää 15 vuotta. Korruptio Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Iran on sijalla 130/180. Yritykset, jotka toimivat Iranissa tai aikovat investoida Iraniin, joutuvat todennäköisesti alttiiksi korruptiolle. Yleisimpiä korruption muotoja ovat poliittisille päätöksentekijöille maksettavat lahjukset tai arvokkaat lahjat omien tavoitteiden saavuttamiseksi kuten palveluiden, lupien tai julkisten hankintojen saamiseksi tai tuttavien ja sukulaisten suosinta. Rouhanin hallitus on korostanut korruption kitkemisen tarvetta, mutta käytännön toimet ovat jääneet niukoiksi. Iranissa on voimassa useita korruption vastaisia lakeja, mutta niiden toimeenpano ontuu. Median vapaus Maailman lehdistövapausindeksin (World Press Freedom) mukaan Iran on sijalla 165. Valtio valvoo uutistoimintaa ja tiedonvälitystä islamilaisesta vallankumouksesta lähtien. Iranin tiedotusvälineet, itsenäiset toimittajat ja kansalaisjärjestöt ovat tarkassa seurannassa ja voivat kohdata pelottelua tai toimittajia voidaan pidättää ja tuomita pitkiin tuomioihin kriittisestä kirjoittelusta. Vapaan median on vaikea saada rahoitusta. Sosiaalisesta mediasta on tullut pääkanava vapaalle uutisvälitykselle, tiedon jakelulle ja avoimelle poliittiselle keskustelulle Iranissa. Varsinkin ulkoiranilaiset osallistuvat aktiivisesti somen kautta Iranin tilanteen kommentointiin. Hallitus pyrkii rajoittamaan vapaan median ja kansainvälisen median tiedonvälitystä ja sosiaalista mediaa. Iranissa moni some - kanava, kuten Facebook ja Youtube, on kielletty. Iranin johto pyrkii kieltämään 40 miljoonan iranilaisen käyttämän somekanavan Telegramin. Syyksi on ilmoitettu sen monopoliasema. Iranilaisten toivottaisiin käyttävän helpommin valvottavia iranilaissovelluksia. Myös Iraniin tuotavien matkapuhelimien rekisteröintiä on tiukennettu 2018 alusta.
Sääntely-ympäristön kehitys Kauppaa edistäviä sopimuksia on solmittu Suomen ja Iranin välillä muutamia. Jo vuodesta 2004 asti on maitten välillä ollut voimassa investointisuojasopimus ja tulliyhteistyösopimus. 2017 sovittiin kaksoisverotuksen estävästä sopimuksesta sekä suoran lentoliikenteen mahdollistavasta sopimuksesta. Iran on protektionistinen talous. Korkein uskonnollinen johtaja kehotti uuden vuoden tervehdyksessään iranilaisia suosimaan kotimaisia tuotteita tuontitavaran sijaan. Hallitus suojelee omaa, osittain kilpailukyvytöntä tuotantoaan korkein tullimaksuin tai vaatimuksin tuontitavaroiden kotimaisuusasteesta. Tuotepakkauksiin voidaan vaatia tekstitystä farsin kielellä. Joitakin tuotteita koskee täydellinen tuontikielto. Muutokset voivat olla hyvin nopeita ja ennakoimattomia. Joitakin tullimaksuja on asetettu takautuvasti. Hallitus on asettanut
78