”Kyse ei ole aina maantieteellisestä läheisyydestä tai kumppanin talouden koosta.” MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet
Verkot vesille
Y
nen läiskä. Itselleni silmiä avaava oli edellä mainittu tieto Angolan roolista Portugalin kauppakartalla. Samaa viestiä olen kuullut myöhemmin niin Maro kossa kuin Turkissakin. Molemmat yrittävät hyötyä monien Afrikan maiden reippaasta talouskasvusta ja tehdä itsestään Afrikkaan suuntautuvan liiketoimin nan keskusta. Turkki on viime vuosina avannut suurlähetystöt liki kaikkiin Afrikan maihin kaupallisia etujaan edis tämään ja maan lentoyhtiö lentää ensi vuoden alusta yli 40 afrikkalaiseen kaupunkiin. Suomessa Afrikka hahmotetaan enimmäkseen ebolan, aidsin ja muun kurjuuden kautta. Tähän ajatteluun talouskasvu ja kuluttajien kasvava ostovoima ei kuulu. Suomelle onneksi Pisa-voittoja ei jaeta Afrikka-tietämyksen perusteella. Varsin vähän yritykset hyödyntävät Suomen 12:n Afrikassa sijaitsevan suurlähetystön laajoja verkos toja ja tietämystä. Vähäiselle huomiolle on jäänyt esimerkiksi perinteisten kehitysyhteistyökumppa neidemme Tansanian, Mosambikin ja Kenian muut tuminen merkittäviksi kaasun- ja öljyn tuottajiksi ja viejiksi. Olisi mukava nähdä suomalaisyrityksiä tar joamassa tuotteitaan ja palveluitaan maissa, joissa vuosikymmenten saatossa toteutetuilla kehityshank keilla on luotu myönteistä kuvaa Suomesta ja suo malaisista luotettavina ja osaavina kumppaneina. Valtaosa Suomen ulkomaankaupasta tullaan jat kossakin käymään naapurustomme maiden kanssa. Mutta mahdollisuuksia on muuallakin ja kaukai simmilla markkinoilla voivat menestyä muutkin kuin suuryritykset. Tämä on tullut selväksi keskuste luissa kymmenien suomalaisten PK-yritysten edus tajien kanssa niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa, Turkissa, Marokossa tai Mongoliassa. Kotiläksynsä nuo yritykset ovat tehneet, mutta ilman rohkeutta, määrätietoisuutta ja avarakatsei suutta nämäkin menestystarinat olisivat jääneet tekemättä. ›‹
anttonen
ritysten kansainväliset markkina näkymät näyttävät kovin erilaisilta eri maissa. Yhtä menestymisen mallia ei ole. Naapurimaamme Ruotsin ykkös markkina on Norja. Portugalin tär kein vientimaa EU:n ulkopuolella on Angola. Samaan aikaan koko EU:n ylivoimaisesti tärkein viennin kohdemaa on Yhdysvallat. Kyse ei ole aina maantieteellisestä läheisyydestä tai kumppanin talouden koosta. Vaikka Venäjä on taloutena 80 kertaa Viron suuruinen, on se Suomen vientimarkkinana vain kolmisen kertaa suurempi kuin Viro. Tämä kertoo siitä, miten tärkeitä tekijöitä Viron EU-jäsenyys ja EU:n yhteiset sisämarkkinat ovat kanssakäymisessämme. Voimme vain kuvitella, minkälainen olisi idän kauppamme volyymi, jos se tapahtuisi yhtä sujuvasti kuin EU:n sisämarkkinoilla. Tämä on ollut taustaajatuksenamme, kun Suomi on viimeiset pari vuo sikymmentä toiminut EU:n ja Venäjän lähentymi sen puolesta. Tämän politiikan taustalla on kokemuksemme kaupan vapauttamisen myönteisestä vaikutuksesta taloudellemme. Näissä asioissa Suomen linja on ollut selkeä: Efta-järjestely, EEC-vapaakauppasopi mus, Kevosos-sopimukset, ETA-sopimus, EU-jäse nyys, tukemme EU:n laajenemiselle ja EU:n neu vottelemille vapaakauppasopimuksille. Suomalaisia investointeja turvaamme kuudellakymmenellä kuu della investointisuojasopimuksella. Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltava vapaakauppa sopimus on monessakin mielessä tärkeä juuri nyt, kun EU:n kasvunäkymät näyttävät vaatimattomilta. Atlantin takana talouskasvu kiihtyy, energiantuo tannon kasvu supistaa vaihtotaseen vajetta, bud jettivaje jää 2,5 prosenttiin ja dollarin kurssi lisää suomalaisyritysten hintakilpailukykyä. Lisämahdol lisuuksia syntyy myös NAFTA-kumppanien Kana dan ja Meksikon kasvun kautta. Jos Pohjois-Amerikka on liian harvan suoma laisyrityksen kartalla, niin Afrikka on liki valkoi
nro 4|2014 Kauppapolitiikka
17