Vierailukeskus Joen sidosryhmälehti
2/2021
Ostoskeskus Topinpuistoon? s. 24 VILLE PERHO:
"TÄRKEINTÄ ON BRÄNDI" s. 4
HyTest myydään puolella miljardilla eurolla s. 10
VALMET AUTOMOTIVE
Autoala muutosten kourissa s. 20
Anna itsestäsi jotain
B
ling! Sähköpostiin kilahtaa kutsu tapahtumaan, johon olisi kiva osallistua ja jossa olisi mahdollista tavata tuttuja ja tuntemattomia, mutta kun ei oikein olisi aikaa. Moni varmasti tunnistaa yllä kuvatun tilanteen. Verkostoituminen ei ole työtehtävien kärjessä, koska niitä ”oikeitakin töitä” pitäisi tehdä. Verkostoituminen saattaa myös tuntua vaivalloiselta, ja kun kalenteri on täynnä palavereja ja perhesitoumuksia, on ”kaiken maailman kissanristiäisissä” pyöriminen viimeinen asia, johon aikaa haluaisi käyttää.
V
ahva ammatillinen verkosto voi kuitenkin vaikuttaa niin omaan kuin yrityksenkin menestykseen. Verkostoituminen ei tarkoita ainoastaan uusia kontakteja tai asiakkaita, vaan se voi luoda myös kilpailuetua – parhaimmillaan se auttaa menestymään ja avaamaan ovia. Kukaan ei ehdi osallistua jokaiseen tapahtumaan, joten priorisoi. Ja muista, että yhtä tärkeää kuin osallistuminen, on se, kuinka tapahtumissa toimit. Keskity siihen mitä ympärilläsi tapahtuu. Laita puhelin pois, kuuntele ja anna itsestäsi jotain.
Carita Varjonen Vierailukeskus Joen asiakkuuspäällikkö
2
2/2021
4
12
Sisällys
8
16
2
Verkosto auttaa menestymään
4
Cloettan Ville Perho: Karkkimarkkinassa on kolme makeisikkunaa
8
HyTestin globaali markkinointi hoidetaan pitkälti Turusta käsin
12 Sitowise haluaa näkyä Tiedepuistossa
16
NCC tarjoaa merkityksellistä työtä
20 Valmet Automotive: Autoala muutosten kourissa 24
Topinpuistossa jätteet nähdään raaka-aineina
26
Tätä et uskonut näkeväsi parkkihalleissa
20 2/2021 • Julkaisija Turun Teknologiakiinteistöt Toimitus Heli Nieminen/Mainostoimisto Jappis Taitto Fem • Kuvat Jaska Poikonen Kannessa Ville Perho • Paino Newprint Oy Mainosmyynti info@jokiturku.fi
2/2021
3
Tiedepuiston asukas Pitkäaikainen kumppanimme Tiedepuistossa
Karkkimarkkinoilla pyörii hurja uutuusralli Suomalainen makeisten kuluttaja rakastaa sekä tuttuja brändejä että uutuuksia. Siksi tutuista tuotteista varioidaan koko ajan uusia versioita, jotta ostajien mielenkiinto pysyy yllä. Tahti on kiivas, ja hyviäkin ideoita menee koko ajan hukkaan.
M
ikä makeisessa on tärkeintä? Maku? Pakkaus? Hinta? Ei mikään niistä. Tärkeintä on brändi. Toiseksi tärkeintä on sijoittelu. Eli se, pääseekö tuote kaupassa kassan läheisyyteen vai ei. – Kassan luona olevat hyllyt ovat makeisille kaikkein arvokkain myyntipaikka. Niihin pääsyllä on aivan suora yhteys myyntiin, kertoo Cloettan toimitusjohtaja Ville Perho. Miten kassalle sitten pääsee? – Pitää olla hyvät suhteet kauppiaisiin, hyvät tuotteet ja hyvät argumentit niiden takana, sanoo Perho. – Ja pitää olla paljon tietoa. Me tutkimme koko ajan makeisten kulutukseen liittyviä osa-alueita. Kilpailu on niin kovaa, että arvailemalla ei pärjää, Perho sanoo.
4
2/2021
Turun Tiedepuistossa pääkonttoriaan pitävä Cloetta Suomi kuuluu pohjoismaiseen Cloetta-konserniin. Cloetta hallitsee neljäsosaa koko Suomen makeismarkkinasta, ja sen tärkeimpiä brändejä ovat Tupla, Jenkki, Aakkoset ja Sisu sekä irtokarkkeihin keskittyneet brändit Candy King ja Karkkikatu.
B
rändi on makeismaailmassa kaikki kaikessa. Ville Perho kertoo, että Cloettan tuotekehityksessä käydään koko ajan läpi markkinoita ja mietitään, mitä tuotteita valikoimasta puuttuu. Välillä keksitään ja kehitetään erinomainen tuote – mutta ellei se sovi mihinkään olemassa olevaan brändiin, ei auta muu kuin hylätä se.
– Hyviä ideoita menee valitettavasti koko ajan hukkaan. Sillä vaikka tuote olisi miten hyvä, kukaan ei löydä sitä, ellei sillä ole tunnettua brändiä. Se on tärkeä periaate meille, ja olemme oppineet sen kokemuksen kautta, Perho sanoo. Uuden makeisbrändin rakentaminen on pitkä ja kallis tie. On viisainta pysyä niissä, jotka ovat jo tunnettuja ja suosittuja, ja mieluummin jalostaa niitä eteenpäin. Sisun brändissä korostetaan sitkeyttä, Aakkoset on tehty aikuiseen makuun. Tuplan brändi on energinen ja seikkailullinen, Jenkissä korostuu hyväntuulinen fiilis ja hymy. Välillä brändiä onnistutaan laajentamaan jopa yli kategoriarajojen erinomaisesti: esimerkiksi Tupla-brändin
»
"
Vaikka tuote olisi miten hyvä, kukaan ei löydä sitä, ellei sillä ole tunnettua brändiä.
Cloetta Suomi • toimiala: elintarvikkeet • perustettu: 1862 • työntekijöitä: 230 (koko konserni 2600) • liikevaihto: 120 M€ (2020) (koko konserni 570 M€)
2/2021
5
» alle lanseerattu proteiinivanukas on saanut kovan suosion ja sitä myydään hyvin. Tupla-proteiinipatukoiden valmistamisesta sen sijaan luovuttiin tänä kesänä. Tämän vuoden suursatsaus on lanseerata purukumina tunnettu Jenkki pastillina. – Tällaisissa kohdissa joudumme miettimään, mikä on brändin ydin. Onko se purukumityyny, vai sittenkin hyvä fiilis, hammasystävällisyys ja raikas hengitys, Perho sanoo. Perho arvioi, että Jenkin laajentuminen pastillimarkkinoille ei tule olemaan helppoa, ja siihen tulee menemään aikaa, mutta se on yritykselle tämän vuoden ykkösprioriteetti.
M
M
akeisten
akeisvalmistajat tietävät, millä perusteella teet valinnan, kun seisot karkkihyllyn edessä. Ensimmäinen valinta on se, syötkö karkin heti vai myöhemmin. Se vaikuttaa paljon muun muassa tuotekokoon. Jos syöt karkin heti, ostat ehkä suklaapatukan. Jos syöt karkit kotona, saatat tarttua makeispussiin. Todennäköisesti valitset hyllystä tutun brändin, etkä juuri katso sen hintaa. Vaikka suomalainen kuluttaja on yleensä ruokakaupassa varsin hintatietoinen, makeisten kohdalla hinta ei ole erityisen määräävä tekijä. Ja vielä yksi asia. Vaikka valitset tutun brändin, tarkistat todennäköisesti, onko tuotteesta tullut jokin uutuus. Suomalaiset kuluttajat rakastavat uutuusmakeisia enemmän kuin ihmiset missään muualla maailmassa. Ville Perho kertoo, että Suomen karkkimarkkinassa on kolme makeisikkunaa: tammikuu, toukokuu ja syyskuu. Silloin jokainen makeisalalla toimiva yritys lanseeraa uutuustuotteensa, ja niitä on kerrallaan yhteensä satoja. Kaupat päättävät, mitä niistä otetaan valikoimaan. Uutuusralli on kova, mutta siitä ei voi jättäytyä pois, mikäli mielii pysyä leikissä mukana ja pitää paikkansa kauppojen karkkihyllyillä. Ellei itse tuota tarpeeksi uutuuksia, muut tuottavat.
6
– Me yritimme muutama vuosi sitten pois siitä oravanpyörästä. Kokeilimme sitä, että teemme isompia lanseerauksia, mutta harvemmin. Se ei onnistunut. Tällä rytmillä on pakko mennä. Toisaalta, meidän tuotekehityksemme tekee koko ajan niin hyviä tuotteita, että ei olisi järkeä jättää niitä lanseeraamattakaan, Perho sanoo. Niinpä Cloetta tuo markkinoille vuosittain 20-40 uutuutta. Päälle tulevat vielä irtomakeisten uutuudet. Uutuudet ovat todella tärkeitä bisneksen kannalta: esimerkiksi Cloettan myynnistä 20 % tulee uutuuksista. Uutuudeksi lasketaan tuote, joka on ollut markkinoilla alle kaksi vuotta.
2/2021
kulutus
on
muutoksessa: kun vielä muutamia vuosia sitten irtokarkkeja ostettiin etupäässä elokuviin mennessä, nyt irtokarkkilaarit ovat tuttu näky pienemmissäkin kaupoissa. Cloetta toimittaa irtomakeisia muun muassa suurimpaan osaan K-Kauppoja, Finnkinolle, Tokmanneihin ja Lidliin ja on ylivoimaisesti Suomen suurin irtomakeisten toimittaja. Suomen makeismyynnistä 10 % on irtokarkkeja. Jo se on paljon, mutta Ruotsissa vastaava luku on 30 %. Perho sanoo, että kasvuodotuksia on siis paljon. Kasvun tiellä on ainakin hetkellisesti ollut korona, joka sai kuluttajat tilapäisesti vierastamaan avoimia karkkilaareja ja yhteisiä kauhoja. Irtokarkkien myynti notkahti. Nyt se on taas palautumassa. Muussa makeismyynnissä korona näkyi vähemmän, mutta purkkaa ja pastillia ei ole helppo jauhaa maskin suojissa, eikä suun raikkaus ollut niin tärkeää etätöitä tehdessä kuin mitä se on työelämässä ja tapaamisissa. Se näkyi purkan ja pastillien myynnissä. – Korona-ajan jälkeinen kuluttajakäyttäytyminen on mysteeri, mutta niin se on kaikille. Minä näen tulevaisuutemme hyvänä, sillä meillä on vahvat brändit, hyvä tuotekehitys ja jatkuvasti uusiutuva tuotevalikoima, josta jää paljon tuotteita elämään.
Sen sijaan johtamisen haasteet huolettavat Perhoa. Hän on ollut Cloetta Suomen toimitusjohtajana reilut viisi vuotta ja talossa kaikkiaan yli 17 vuotta. Perho painottaa, ettei yrityksellä ole ollut ongelmia ihmisten tehokkuuden kanssa, päinvastoin. Jokainen yksilö on tehnyt töitä tehokkaasti. – Mutta se hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki mikä meillä on ollut, sitä minä kaipaan. Mietin, kauanko tämä tilanne vielä jatkuu, ja miten päästään palaamaan siihen, millaista oli ennen, Perho miettii. – Meillä on Suomessa yli 200-päinen henkilöstö, jonka kanssa olemme tottuneet tapaamaan säännöllisesti, ja pitämään kaksi kertaa vuodessa energisoivia myyntikokouksia ja hyviä bileitä. Nyt olemme nähneet edellisen kerran koko porukan kanssa syksyllä 2019. Siitä on jo todella pitkä aika. •
Cloetta toimii EduCityssä Cloetta on toiminut pitkään Turun Tiedepuistossa ja on Vierailukeskus Joen pitkäaikainen kumppani. Cloetta toimi vuosia Tiedepuiston TriviumCityssä, jossa tiloja muokattiin muuttuneiden tarpeiden ja kasvun mukaan. Lopulta tilat olivat laajentuneet kolmeen eri kerrokseen. Yritys mietti tilojen saneerausta, mutta samaan aikaan Tiedepuistoon oli valmistumassa EduCity. Sen viidennestä kerroksesta löytyi sopiva, yhtenäinen ja avara tila koko väelle, joten Cloetta muutti sinne vuosi sitten. – Haluamme ehdottomasti pysyä Tiedepuistossa. Paikan sijainti on loistava, ja täältä on hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan, sanoo Cloettan toimitusjohtaja Ville Perho.
2/2021
7
Turusta maailmalle Kumppanimme, joka on suuntautunut vientiin
B2B-markkinoinnin ei pidä olla tylsää Ajan hermolla oleva markkinointi erottaa turkulaisen HyTest-yrityksen kilpailijoistaan. Alansa huippuosaaja haluaa olla myös markkinoinnissaan rohkea ja kokeilla uutta. Kaiken ytimenä on brändin suomalaisuus, luotettavuus ja tuotteiden tieteellinen perusta.
M
arkkinoinnissa tarvitaan monenlaisia ja monitasoisia sisältöjä, miettii turkulaisen HyTest-yrityksen markkinointiviestintäpäällikkö Katja Kivistö. – Usein kevyempiin ja helpompiin sisältöihin on matalampi kynnys päästä mukaan, mutta toisaalta työskentelemme alalla, jossa tekemämme tieteellisen tutkimustyön esille tuominen on erittäin tärkeää. Myös asiakkaan ostopolun aikana kulutetaan ja tarvitaan erilaisia sisältöjä. Turun Tiedepuistossa pääkonttoriaan pitävä Joen kumppaniyritys HyTest valmistaa diagnostiikkateollisuudelle raaka-aineita, kuten vasta-aineita ja antigeenejä. Se on maailman johtavia vasta-aineiden ja antigeenien kehittäjiä ja markkinajohtaja omalla alallaan useissa segmenteissä. Kivistö on työskennellyt HyTestin
markkinoinnissa vuodesta 2008 asti ja nähnyt miten pieni, perheyritysmäisesti toimiva yritys on kasvanut suureksi kansainväliseksi toimijaksi, johon kohdistuu valtavia kasvuodotuksia. – Alussa oli aika paljon helpompaa hallita brändiä kuin nyt, kun se pitää tehdä globaalilla tasolla, Kivistö naurahtaa. Siihen kuitenkin pystytään muun muassa säännöllisen kommunikaation, brändimanuaalien ja yhdenmukaisten ohjeistusten myötä. HyTestin tärkeimmät markkina-alueet ovat Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa. Suomen markkinointi on koko kansainvälisen toiminnan veturi. Kivistö kertoo, että vaikka markkinointia tehdään yhteistyössä ja keskustellen, Kiinassa ja Venäjällä pitkälti käännetään sitä materiaalia, mitä on tuotettu Suomessa. Koska yrityksen kieli on englanti ja kaikki
materiaali tehdään aina englanniksi, Yhdysvaltain markkinoille kaikki materiaali on käytettävissä sellaisenaan.
M
arkkinoinnissa Kivistö peräänkuuluttaa rohkeutta. – Markkinoinnissa on tärkeää uskaltaa kokeilla erilaisia asioita. Monet kilpailijamme eivät juurikaan panosta markkinointiin, joten kun olemme siinä edelläkävijöitä, nousemme helposti esille ja jäämme ihmisten mieliin. – Asiantuntijoiden esille tuominen ei ole ollut monellakaan alan toimijalla keskiössä, mutta me olemme halunneet tuoda ihmiset esiin! Vaikka kyse on B2B-bisneksestä, sitä tekevät ihmiset, asiantuntijat, eikä mikään kasvoton yritys, Kivistö sanoo. HyTest markkinoi tuotteitaan IVDteollisuuden toimijoille. Kivistö sanoo, että B2B-markkinointi pitää tehdä
»
8
2/2021
"
Markkinoinnissa on tärkeää uskaltaa kokeilla erilaisia asioita.
HyTest • toimiala: Terveydenhuollon tutkimukset ja analyysit • perustettu: 1994 • työntekijöitä: 136 • liikevaihto: 27,7 M€ (2020)
2/2021
9
» vähintään yhtä hyvin ja mielenkiintoisesti kuin kuluttajillekin suunnattu sisältö. HyTestille tärkeimpiä ovat kaikki digitaaliset markkinointikanavat. – LinkedIn on alallamme merkittävä foorumi, lisäksi kaikki liikkuva kuva on nykyisin todella tärkeää. Korona-ajan myötä aloimme panostaa paljon myös webinaareihin, ja ne ovat osoittautuneet todella suosituiksi. Myös yhteistyö alalla toimivien mielipidevaikuttajien kanssa on hyvin tärkeää, Kivistö kertoo.
S
uomalaisuus on HyTestin brändille tärkeä arvo, jota halutaan tuoda markkinoinnissa esiin. – Brändimme kannalta tärkeimpiä
asioita ovat laatu, tasalaatuisuus, turvallisuus – kaikki asioita, joista Suomi ja Pohjoismaat tunnetaan. Kiinassa halutaan korostaa yrityksemme suomalaisuutta paljon, ja esimerkiksi asiakaslahjat ovat aina suomalaisia tuotteita, kuten Muumi-mukeja tai Marimekon tekstiilejä. Tärkeitä asioita HyTestin menestykselle ovat osaava henkilökunta,
toimiva yhteistyö ja hyvät kumppanuudet. Kivistö sanoo, että myynnin ja markkinoinnin tulisi tehdä yrityksissä saumatonta yhteistyötä. – On tärkeä kuunnella myyjiltä tulevaa palautetta siitä, mitä asiakkaat toivovat, mitä esimerkiksi nettisivuilta puuttuu ja millaiset asiat helpottaisivat heidän työtään. Yrityksissä pitäisi oppia ajattelemaan asioita enemmän siltä kannalta, että tässä ollaan samalla puolella ja työskennellään yhdessä sen eteen, että saan vietyä asiakasta ostopolkua eteenpäin.
K
ivistö on opiskellut työnsä ohessa markkinoinnin ja myynnin yhdistämistä. Toinen hänelle tärkeä asia on
sisäisen viestinnän kehittäminen. – Sisäinen viestintä on aihe, josta firmoissa puhutaan paljon ja tuntuu, ettei se tule koskaan valmiiksi. Sisäisessä viestinnässä tyypillinen virhe on se, että jätetään asioita kertomatta, koska ajatellaan, että ”ei tämä ketään kiinnosta”. Kommunikaation ja tiedon puute aiheuttaa usein huhuja ja negatiivista ajattelua. •
HyTest myydään Kiinaan puolella miljardilla eurolla Turussa perustettu HyTest on huikea menestystarina. Yritys perustettiin vuonna 1994 Turun yliopiston yrityshautomon suojissa, ja sen perustajiin kuuluu joukko alan huippututkijoita. Yritystä on luotsannut Maria Severina, joka on biokemian tohtori Moskovan yliopistosta. HyTestin suurin osakkeenomistaja on ollut vuodesta 2018 alkaen norjalainen pääomasijoittaja Summa Equity. Vuoden 2021 keväällä Summa Equity kertoi myyvänsä HyTestin kiinalaiselle Mindray-yhtiölle huikealla 545 miljoonan euron kauppahinnalla. HyTestin tuotteilla voidaan testata yli 20 eri sairausryhmää
10
2/2021
ja vuosittain yrityksen vasta-aineita ja antigeenejä käytetään yli 300 miljoonan potilaan in vitro -diagnostiikkatestauksessa (IVD) maailmanlaajuisesti. Koronan myötä yritys laajensi tuoteskaalaansa ja alkoi valmistaa koronan antigeenitestauksessa tarvittavia vasta-aineita. Näin laadukkaita vasta-aineita pystyy valmistamaan vain suhteellisen pieni joukko yrityksiä koko maailmassa, vaikka tarve testaamiseen on valtava. Uusi aluevaltaus on tuonut HyTestille huikeaa kasvua, ja sen myötä yritykseen on rekrytoitu paljon uusia työntekijöitä. •
"
LinkedIn on alallamme merkittävä foorumi.
2/2021 11
Vastuullisia tekoja Kumppanimme, joka tunnetaan vastuullisuudestaan
"Rakennusprojektien vastuullisuus haastaa sekä asiakkaan että meidät" Miten ilmastotavoitteet, kestävä kehitys ja vastuullisuus tuodaan konkreettisesti mukaan uusiin rakennushankkeisiin? Sitowise-yrityksellä on siihen vastaus.
R
akennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowise on ottanut tänä vuonna käyttöön koko alalla ainutlaatuisen käytännön: yrityksen kehittämän työkalun, jonka avulla kestävän kehityksen toteutumista seurataan koko projektin ajan. – Aloitamme nykyisin uuden projektin määrittelemällä heti alkuun sen, miten projekti edistää YK:n kestävän
12
2/2021
kehityksen tavoitteita. Ajatuksena on parantaa asiakkaan ymmärrystä siitä, mihin asioihin kiinnitetään projektin aikana huomiota. Kun tavoitteet on määritelty, niiden etenemistä seurataan ja mittaroidaan koko projektin ajan, kertoo Sitowisen Lounais-Suomen aluejohtaja Petri Rainio. – Meidän kaltaisemme toimija pystyy auttamaan paljon siinä, miten päästään liikenteen päästötavoitteisiin,
suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja suunnitellaan kestävän kehityksen mukaisia rakennuksia. Tänä kesänä lanseerattu vastuullisuustyökalu on käytössä jo yli 20 %:ssa tänä vuonna aloitetuista projekteista. – Koska asiakkainamme on paljon esimerkiksi kuntia, valtionhallintoa ja rakennusliikkeitä, vaikutukset alkavat näkyä laajalti varsin nopeasti, Rainio arvioi. »
Sitowise • toimiala: rakennetun ympäristön suunnittelu, konsultointi ja digitaaliset ratkaisut • perustettu: 2018 • työntekijöitä: 2000 • liikevaihto: 160 M€ (2020)
2/2021 13
» – Tämä menetelmä haastaa sekä meidät että asiakkaat! Tavoitteet ovat usein laajoja, mutta on hyvä muistaa, että otetaan aina askel kerrallaan. Pienetkin asiat ovat tärkeitä.
S
itowise haluaa auttaa palveluillaan rakentamaan vastuullisempaa ja älykkäämpää elinympäristöä ja suunnittelemaan parempia kaupunkeja. Yritys suunnittelee ja konsultoi muun muassa kiinteistöihin, rakentamiseen ja infraan liittyviä asioita, lisäksi se tuottaa digitaalisia ratkaisuja. Turun alueella Sitowise on ollut mukana muun muassa Raision keskustan tiesuunnittelussa ja Turun kauppatorin uudistuksessa tie- ja katuosuuksien
suunnittelun sekä lvi- ja sähkösuunnittelun kautta. Osa kohteista on sellaisia, että ne ovat herättäneet ihmisissä voimakkaita tunteita sekä puolesta että vastaan. – Julkisen paineen määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. On meillekin iso haaste miettiä, miten pystymme tekemään työmme suurten paineiden keskellä. Meidän tavoitteemme on kuitenkin olla neutraali toimija: me emme ota hankkeisiin kantaa, vaan teemme aina tilatut selvitykset ja suunnittelutyöt mahdollisimman hyvin.
S
itowisella on Lounais-Suomessa noin 150 työntekijää. Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa ja Baltian alueella, ja
henkilökuntaa on kaikkiaan noin 2000. Sitowise yhdisti Turun toimintonsa tämän vuoden aikana saman katon alle Helsinginkadulle, ja aloitti samalla yhteistyön Vierailukeskus Joen kanssa. – Omat tilamme ja kokoustilamme toimivat sisäisessä käytössä, mutta tarvitsimme lisäksi tiloja, joissa voi pitää 50-100 hengen seminaareja ja webinaareja. Joki oli meille luonteva valinta sekä sen sijainnin että monipuolisten tilojen ja huipputekniikan myötä, Rainio sanoo. – Turun Tiedepuistosta on tulossa Turkuun toinen keskusta. Siellä on hyvä kuhina, ja se on tärkeä näköalapaikka yrityksille. Haluamme ehdottomasti näkyä juuri siellä. •
Pörssiin listautuminen toi tunnettuutta ja lisäsi yhteenkuuluvuutta Keskiviikkona 25. maaliskuuta Sitowisen työtekijät päästivät luovuutensa irti. Sitowise listautui kyseisenä päivänä pörssin, ja yritys halusi näyttää maailmalle, mikä on sitowiselainen tapa soittaa pörssikelloa. Niinpä jokaista työntekijää pyydettiin hankkimaan jokin kello, jota voisi soittaa, ja kuvata itsensä soittamassa sitä. Erilaisista soittotavoista koostettiin video, joka julkaistiin listautumispäivänä. – Työntekijämme soittivat kelloja saunassa, lumikinoksessa ja eri maamerkkien luona. Kellojen lisäksi kilisteltiin muun muassa triangeleita ja symbaaleita. Videosta tuli todella hieno ja meidän yrityksemme näköinen tapa juhlistaa asiaa, jota ei voitu juhlia fyysisesti korona-ajan takia, kertoo Sitowisen Lounais-Suomen aluejohtaja Petri Rainio.
14
2/2021
Sitowisen pörssiin listautumista edelsi pitkä ja huolellinen valmistautuminen. Yritys kertoi listautumisen olevan yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista jo useampi vuosi sitten, kun Sito ja Wise fuusioituivat. Itse listautumisen valmisteleminen oli pitkä prosessi, jossa luotiin yhtiölle valmiuksia toimia listayhtiönä. – Listautuminen on hieno osoitus, että sille työlle, jota me teemme, nähdään näin iso arvo, ja meistä ollaan kiinnostuneita. Emme olekaan vain harmaita insinöörejä, naurahtaa Rainio. Rainio painottaa, että listautuminen lisäsi merkittävästi myös henkilökunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Yrityksen historiassa on paljon ostoja ja fuusioita, mutta tämä projekti on hitsannut meitä hyvin yhteen.
Sitoutumisesta kertoo sekin, että yrityksen listautumisanti oli erittäin suosittu myös Sitowisen henkilöstön keskuudessa. Nyt henkilöstöstä yli puolet omistaa yrityksen osakkeita. Rainio sanoo, että listautuminen on tuonut yritykselle paljon näkyvyyttä ja sen tekemisille lisää painoarvoa. Arjessa sen sijaan juuri mikään ei muuttunut. – Mietimme etukäteen paljon, mitä pörssiin listautuminen tuo tullessaan, mutta perustyöhön se ei ole vaikuttanut mitenkään. Toki ihmiset kyselevät puolileikillään, mikä on päivän arvo, mutta meidän asiantuntijamme saavat motivaation työstään, kuten ennenkin. – Meidän voimamme on nimenomaan tekijöissä. Meillä on huippuosaava henkilökunta, ja ihmiset tekevät tämän yrityksen, Rainio summaa. •
"
Turun Tiedepuistosta on tulossa Turkuun toinen keskusta.
2/2021 15
NCC Suomi • toimiala: Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen • perustettu: 2003 • työntekijöitä: n. 1200 • liikevaihto: 553,9 M€ (2020)
16
2/2021
Yhdessä Kumppanimme, joka taitaa yhteispelin
Arvoina rehellisyys, kunnioitus ja luottamus Rakennusalan yritys NCC sai erinomaiset tulokset Vastuullinen työnantaja 2020 -kyselyssä. Kyselyn perusteella työ NCC:llä koetaan merkitykselliseksi, ja kiitosta saa myös yrityksen joustavuus ja hyvä esimiestyö.
V
astuullisuus on iso kysymys, joka läpäisee kaiken toimintamme. Se merkitsee meille montaa asiaa: henkilöiden viihtyvyyttä, työturvallisuutta, tilaajavastuuta ja ympäristöasioita. Kaikissa niissä pitää toimia vastuullisesti ja ajatella asioita monelta kantilta, miettii NCC:n Länsi-Suomen alueen toimialajohtaja Esa Lehmusvuori. Joen kumppani NCC on johtavia rakennusalan yrityksiä Pohjoismaissa. Suomessa se toimii suurimmissa kaupungeissa. Turussa yrityksellä on noin 150 työntekijää. – NCC sai Oikotien vuonna 2020 tekemässä vastuullisuuskyselyssä kautta linjan paremmat tulokset kuin muut saman kokoluokan yritykset ja saman alan yritykset. Miten vastuulliseksi työnantajaksi sitten tullaan? Taustalla on pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ, jota tehdään paitsi NCC:n jokaisessa kohdemaassa, myös
jokaisessa yksikössä ja tiimissä, sanoo Lehmusvuori. Hän kertoo, että NCC tekee vuosittain henkilöstötutkimuksen, jonka tuloksiin paneudutaan ja jonka kautta esiin nousseisiin asioihin koitetaan aina reagoida.
Y
ksi tärkeimmistä työviihtyvyyteen liittyvistä asioista on laadukas esimiestyö. Sen kanssa tehdään töitä koko ajan, muun muassa esimiesten koulutusten myötä. Toinen tärkeä asia on harjoittelupolku. – Otamme harjoittelijat aina suunnitellusti vastaan, heidät perehdytetään, heille nimetään ohjaaja, heidän harjoittelunsa suunnitellaan ja lopuksi heiltä pyydetään palautetta. Harjoittelujärjestelmää kehitetään koko ajan määrätietoisesti, sillä se on panostus tulevaisuuteen. Harjoittelupolun lisäksi Lehmus-
vuori toivoo, että työntekijöille voitaisiin tarjota selkeä urapolku, ja mahdollisuuksien mukaan vaihtelevia työtehtäviä. – Kun työntekijä viihtyy työssään, se tarkoittaa usein pitkiä työsuhteita, joka taas on etu kaikille. Tulevaisuudessa työntekijöiden ennustetaan arvostavan yhä enemmän sitä, että työ joustaa erilaisten elämäntilanteiden mukaan. NCC on saanut työntekijöiltään kiitosta juuri joustavuudesta. – Työntekijöillämme on erilaisia tehtäviä, joten se toki määrää, miten voimme joustaa. Työmaalla on ajat, jolloin työt aloitetaan ja lopetetaan, sinne ei voi tulla töihin milloin tahansa. Mutta muissa tehtävissä on helpompi toteuttaa joustoja. Etätyö on viimeistään opettanut sen, ettei moni työtehtävä ole paikkasidonnainen, Lehmusvuori miettii. »
2/2021 17
J »
oustavuuden lisäksi tärkeä työhyvinvoinnin kriteeri on kokemus siitä, että itseä kohdellaan reilusti. NCC:n periaatteisiin on kirjattu syrjimättömyys. Se on yksi haastavimmista asioista mitata, mutta Lehmusvuori kertoo, että asiaa kartoitetaan säännöllisesti henkilökunnalle tehtävillä kyselyillä.
T
oinen reiluutta koskeva asia on palkkaus. – Pyrimme siihen, että palkkoja tarkastellaan kerran
vuodessa, ja että ne määräytyvät oikeudenmukaisesti henkilön koulutuksen, osaamisen ja työtehtävän mukaan. Palkan pitää olla sellainen, että jos se olisi julkinen, se olisi perusteltavissa. Vastuullisuuden rinnalla Esa Lehmusvuori korostaa NCC:n arvoja, jotka ovat rehellisyys, kunnioitus ja luottamus. – Ne ohjaavat kaikkea toimintaamme. •
Harppuunakortteli muovaa Turun sataman aluetta uuteen uskoon
18
Turun linnan kupeeseen nouseva Harppuunakortteli on tällä hetkellä NCC:n suurin työkohde Turun alueella. H ar p p u u n akor t te l i n rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja kokonaisuuden on määrä olla valmis vuonna 2024. Harppuunakortteli on arkkitehtuuriltaan uniikki, ja se on myös Pohjoismaiden suurin uusiutuvaa energiaa hyödyntävä asuntokohde. Vastaava työnjohtaja Roope Mäkinen kertoo, että alueelle tulee yhteensä noin 80 maalämpökaivoa, lisäksi jokaisessa talossa on aurinko-
NCC toimii Harppuunakorttelin lisäksi sen viereisessä Linnanfältin puukaupunkikohteessa ja Satamanportin työmaalla. – Satama-alue on pitkään ollut Turussa aivan toisarvoinen alue, vaikka tämä on todella upealla paikalla ja lähellä keskustaa. On todella hienoa, että alue saa uuden elämän, sillä se eheyttää koko kaupungin rakennetta, Lehmusvuori miettii. Harppuunakortteli toteutetaan allianssimallilla. Hankkeen tilaaja on Merimieseläkekassa, ja Harppuunakorttelia toteuttamas-
keräimiä sekä vesi-ilmalämpöpumppuja taloyhtiöittäin. Kaikkiaan kohteeseen tulee arviolta 600 asuntoa, joista nyt noin 250:ssä jo asutaan. Osa asunnoista on omistusasuntoja, osa vuokra-asuntoja. – Harppuunakortteli elävöittää merkittävällä tavalla koko Turun satama-aluetta, ja tästä kohteesta alkoi koko satama-alueen kehittäminen, sanoo NCC:n LänsiSuomen alueen toimialajohtaja Esa Lehmusvuori.
sa ovat NCC:n lisäksi Assemblin Oy, Sigge Arkkitehdit Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, Sweco Talotekniikka Oy, Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy sekä Sähköinsinööritoimisto J Mannonen Oy. Mäkinen kertoo, että seuraavassa vaiheessa alkaa valmistua korttelin Turun linnan puoleinen Kompassi-kokonaisuus. Sen myötä näkymä alueelle muuttuu, kun sisääntuloportaikot ja aukion viheralueet alkavat näkyä myös kadulle asti. •
2/2021
"
Palkan pitää olla sellainen, että jos se olisi julkinen, se olisi perusteltavissa.
2/2021 19
Turun tekijät Aluettamme kehittävä kumppani
"20 vuoden kuluttua tehdään vain sähköautoja" Autoala on muutosten kourissa, ja tulevaisuudessa nähdään paljon uusia toimijoita, yhteistyökuvioita ja fuusioita. Sähköinen liikenne tulee tarjoamaan yllätyksiä, ja myös tapa ostaa autoja muuttuu, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald.
A
utoala on historiansa suurimpien muutosten edessä, ja merkittävin muutostrendi on liikenteen sähköistyminen. Tällä hetkellä kaikki johtavat automerkit sähköistävät mallistojaan. – Arvioin, että 20 vuoden kuluttua tuotannossa on todennäköisesti vain sähköautoja. Kymmenen vuoden kuluttua useat automerkit tulevat tarjoamaan mallistoissaan vain täyssähköisiä autoja, ja jo viidessä vuodessa olettaisin, että lähes kaikki autot ovat jollakin tapaa sähköistettyjä, sanoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald. – Teknologiat kehittyvät jatkuvasti, ja vaikka sähköisen liikenteen ratkaisut ovat jo nyt vaikuttavia, odotan tulevaisuudelta uusia positiivisia yllätyksiä!
20
2/2021
N
ykyisessä muutostilanteessa markkinoille tulee uusia autoalan toimijoita sekä yhteistyökuvioita ja fuusioita, mutta alan vahvat brändit varmasti pysyvät, sanoo Bongwald.
ja autoalan toimijoiden omat aloitteet, listaa Bongwald. Samaan aikaan autoteollisuudessa on otettu käyttöön uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, mukaan lukien digitalisaatio, robotiikka, automaatio
Vaikka moni asia on muutoksessa, Bongwald painottaa, että kilpailukyvyn perustekijät ovat edelleen samat: laatu, luotettavuus, joustavuus ja nopeus. Keskeinen tekijä yrityksen menestyksessä niin murroksessa kuin muulloinkin on henkilöstö ja sen osaaminen ja motivaatio. Myös hyvien kumppaneiden merkitys korostuu. Autoalan voimakkaan murroksen takana on moninaisia syitä. – Taustalla ovat asiakkaiden vaatimukset, kiristyvät kansalliset ja kansainväliset lainsäädännöt, yleisesti kestävän kehityksen mukaiset vaateet
ja tekoäly. Bongwald huomauttaa, että sähköistyminen merkitsee valtavaa kasvua ja kehitystä akkuteollisuudessa ja akkuihin liittyvässä teknologiassa. Lisäksi se edellyttää sähköistä liikennettä tukevan infrastruktuurin rakentamista. – Kestävä kehitys on jatkossa yhä tärkeämpi erottautumisen väline brändeille. Yritykset tarjoavat jatkossa uusia ratkaisuja, jotka muuttavat ostamisen tapoja. Esimerkiksi jo nyt autojen verkko-ostaminen on kasvussa. »
Valmet Automotive • toimiala: autoteollisuuden palveluntarjoaja • perustettu: 1968 • työntekijöitä: 5000 • liikevaihto: 2,4 mrd. € (2020)
Kuvat: Valmet Automotive
2/2021 21
V »
almet Automotive käynnisti tämän vuoden maaliskuussa tuhannen uuden työntekijän rekrytoinnin Suomessa. Määrä jakautui puoliksi auton- ja akunvalmistuksen henkilöstötarpeisiin, ja taustalla oli valmistusmäärien kasvu. Bongwald sanoo, että tuhannen henkilön rekrytointi yhdessä kampanjassa ei ole Valmet Automotivelle ainutkertainen tapaus. – Akunvalmistuksessa Salon tehtaan tuotantomäärät ovat nousseet vahvasti, ja Uudessakaupungissa avaamme uuden akkutehtaan tänä vuonna. Bongwald kertoo, että rekrytoinnit jatkuvat edelleen. – Suomen talouden kasvu on meidänkin tapauksessamme vaikeuttanut rekrytointeja, kun kilpailu työntekijöistä kovenee. •
22
2/2021
Lightyear One -auton lanseerauksesta tulee kansainvälinen mediatapahtuma Valmet Automotive on kansainvälisestikin yksi sähköautojen ja sähköisen liikenteen edelläkävijöistä. Yritys aloitti täyssähköautojen sarjatuotannon jo vuonna 2009, ja tämän jälkeen se on kerännyt kokemuksia useiden sähköautojen valmistuksesta. Tänä kesänä yritys kirjoitti aiesopimuksen sähköautojen valmistuksesta hollantilaisen Lightyear-yhtiön kanssa. – Tällä yhteistyöllä on meille erittäin suuri merkitys. Lightyear One -malli on edistyksellinen täyssähköauto, jonka keskeinen idea on energiatehokkuus. Käytännössä siinä painotetaan ajomatkaa eikä huippunopeutta tai kiihtyvyyttä, ja siksi sen perusidea on kestävämpi kuin monilla kilpailijoilla, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald kertoo.
Hän korostaa, että juuri auton energiatehokkuus on keskeinen tekijä, kun mietitään sitä, miten liikenne voi vähentää vaikutustaan ilmastonmuutokseen. Bongwald näkee, että Lightyear One tarjoaa Valmet Automotivelle nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden päivittää sähköautojen valmistukseen ja teknologiaan liittyvää osaamistaan. Yhteistyön myötä Valmet Automotive on saanut runsaasti positiivista näkyvyyttä. Median kiinnostus niin Suomessa kuin kansainvälisesti oli erittäin suurta, kun yhteistyöstä ilmoitettiin heinäkuussa 2021. – Kiinnostus Lightyear One -malliin on mittavaa, ja odotamme toki, että ensimmäisen auton esittelystä tulee huomattava kansainvälinen mediatapahtuma, Bongwald sanoo. •
"
Liikenteen sähköistyminen mullistaa autoalan.
2/2021 23
"
On fiksuinta, että vaatteista tehdään vaatteita – ei maantäytettä. 24
2/2021
Luovaa ajattelua Kumppanimme, joka ajattelee boksin ulkopuolelta
Hullunrohkeita tekoja Turun Topinpuistoon halutaan rakentaa ostoskeskus, josta voi hankkia esimerkiksi second hand -vaatteita ja -kalusteita sekä kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita.
M
onelle turkulaiselle tuttu Topinpuiston jätekeskus tulee lähivuosina muuttumaan paljon. Alueelle suunnitellaan ostoskeskusta, jossa myydään kierrätyshuonekaluja ja muita kodin tuotteita sekä second hand -vaatteita ja tekstiilejä. Ostoskeskukseen kaavaillaan monenlaisia kiertotalouden palvelumalleja, ja sieltä voisi löytyä esimerkiksi urheiluvälineiden ja työkalujen vuokrausta, tuunauspajoja ja hävikkiruokaravintola. Ostoskeskuksen lisäksi Topinpuiston alueelle on tulossa poistotekstiilien jalostuslaitos, ja ostoskeskuksen yksi tuotekokonaisuus tulevat olemaan poistotekstiilin ympärille kehittyvät tuotteet ja palvelut. – On fiksuinta, että vaatteista tehdään vaatteita tai muita korkean jalostusasteen tuotteita – ei maantäytettä, kiteyttää tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä Lounais-Suomen Jätehuollosta.
A
iemmin poistotekstiilejä ei ole Suomessa juurikaan hyödynnetty isossa mittakaavassa. – Markkinoilla ei ole ollut hullunrohkeutta toimia tämän asian eteen, koska tekstiilien jatkojalostamista ei ole nähty taloudellisesti kannattavana. Me päätimme kuitenkin tarttua haasteeseen. T-paita ei muutu raaka-aineeksi, ellei joku sitä jalosta, Jylhä sanoo.
Jylhä luettelee mahdollisuuksia sille, miten poistotekstiilit jatkossa voivat saada uuden elämän: vaatteet voidaan myydä sellaisinaan, poistotekstiileistä voidaan uudelleenvalmistaa vaatteita tai poistotekstiileistä voidaan tehdä kierrätyskuitua.
E
simerkki kierrätystuotteesta löytyy läheltä, sillä Jylhällä itsellään on farkut, jotka ovat Piece of Jeans -yrityksen käsialaa, ja ne on tehty yhdistelemällä poistofarkuista leikattuja paloja. Samalla tyylillä voi verhoilla vaikkapa huonekaluja, esimerkiksi sohvia. Vastaavia tuotteita Jylhä näkisi mieluusti myynnissä Topinpuistossakin. – Poistotekstiilin ympärille syntyneet liiketoimintaideat ja tuotekehitystyö ovat hyvä esimerkki yhteistyön voimasta, jota Topinpuistossa halutaan edistää. Samaa toivomme jatkossa myös muiden materiaalien osalta, ja siksi olemme kehittämässä Topinpuistossa ostoskeskuskonseptia, sanoo Jylhä. Jätteet nähdään nykyisin entistä enemmän raaka-aineena, ja LounaisSuomen Jätehuolto pääsee valtavien materiaalivirtojen äärelle: se on 17 kunnan omistama yhtiö, joka huolehtii kyseisten kuntien puolesta asukkaiden jätehuollon järjestämisestä. Yhtiön toimialueella asuu noin 420 000 asukasta. •
Vastuullisemmaksi yritykseksi? 1. Suosi nopeita kokeiluja käytännössä tekemällä oppii parhaiten. 2.
Ajattele uudella tavalla. Voisiko pienen viilaamisen sijasta jonkin asian tehdä kokonaan toisin?
3.
Parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyöllä. Eri alojen osaajat sparraavat toisiaan tarkastelemaan asioita tuoreella tavalla.
4. Hyödynnä hyviä käytäntöjä, joita on jo olemassa. Opitaan toisiltamme! 5. Hankkeista projekteja: ilmastotyöhön ja kierto talouden ratkaisuihin on tarjolla useita erilaisia rahoitusinstrumentteja.
2/2021 25
• Tiedepuisto tutuksi
Ansu Airas - Red Flowers
Taidetta parkkihallien täydeltä Voiko käynti parkkihallissa olla elämys? Turun Tiedepuistossa voi. BioCityn ja DataCityn kellarikerroksissa sijaitsevat parkkihallit muuttuivat harmaasta värikkäiksi Teknologiakiinteistöjen kesällä 2021 järjestämän elävöittämisprojektin myötä. Nyt halleista löytyy yllätyksiä joka kulman takaa, sillä seiniä koristaa yhteensä 56 taideteosta 50 ammattija harrastetaiteilijalta. Elävöittämisprojektin tarkoituksena oli lisätä hallien viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Parkkihalleihin toteutetut teokset valittiin avoimella haulla, johon lähetettiin yli 350 hakemusta. Teosten aiheita ei määrätty ennalta ja niiden teemat vaihtelevat kasveista eläimiin ja salaperäisistä ovista aina bioteknistä sinfoniaa ohjaavaan kapellimestariin. Teoksiin on mahdollista tutustua BioCityn ja DataCityn parkkihalleissa arkisin kello 7-17. •
Marileea Järnefelt - Flora & Fauna
Kuvat: Turun Teknologiakiinteistöt
26
2/2021 Joona Huotari & Juha Welling - Astronautti ja lamppu
Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki
• • • •
•
Vierailukeskus Joki tarjoaa tilojen ja verkostojen lisäksi kumppaneilleen näkyvyyttä Turun seudun yrityselämässä. Joessa näkyminen on yksi helpoimmista tavoista kiinnittyä mukaan Turun Tiedepuiston toimintaan.
perustettu: 2017 tapahtumia: 800 (2019), 600 (2020) vierailijoita: 100 000 Jokeen kuuluvat: Auditoriot: Presidentti 258 hlö, Putous 100 hlö Salit: Cave-teatteri 200 hlö, Ministeri 85 hlö Kokoustilat: yli 30 erillistä kokoustilaa Edustustilat: Circus 50 hlö, Sky 25 hlö
Esittelemme kumppaneitamme kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Biz-lehdessä, seuraava lehti ilmestyy keväällä 2022.
www.jokiturku.fi
VIRTUAALI- JA HYBRIDITAPAHTUMAT STRIIMIT | WEBINAARIT VIDEONEUVOTTELUT | ETÄKOKOUKSET ESITYSTALLENTEET | MUUT VIDEOT
www.rajupaja.fi
info@rajupaja.fi
