Page 1

Näin rakentuu Viimeisen laivan lavastus Pamela Tola kyborgina scifi-näytelmässä! Ohjaaja Lauri Maijala purkamassa miehuuden myyttiä Teatteritalon vaiheet ja uudet palvelut

Avaus TURUN KAUPUNGINTEATTERI NYT


Avaus 2017

2

Toimitus

TEATT

PÄÄTOIMITTAJA EMMI KANTONEN Turun Kaupunginteatterin verkko- ja viestintäkoordinaattori TOIMITTAJA SATU RASILA Turun Kaupunginteatterin dramaturgi TOIMITTAJA ANNA ROOS Turun Kaupunginteatterin myynti- ja markkinointipäällikkö GRAAFINEN SUUNNITTELU MARITA KOIVISTO Turun Kaupunginteatterin graafikko

Haluaisin katsoa näytelmän jalkapallon pelaajista tai jotain mikä liittyis jotenkin jalkapalloon.

SAKU 9 V.

VALOKUVAT OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN Turun Kaupunginteatterin hovivalokuvaaja JULKAISIJA Turun Kaupunginteatteri Oy Itäinen rantakatu 14 20800 Turku turku.teatteri.fi

ENSIKSI PISTÄISIN TEATTERINESITTÄJÄT PIILOON, SITTEN PURKKIIN JA TEKISIN KAKKATEMPPUJA. VITSI, VITSI!

AIDA 6 V.

SANOISIN NÄYTTELIJÖILLE ETTÄ TEHKÄÄ SE MITÄ TEIDÄN KUULUU JA ETTÄ LAITTAVAT ASUT PÄÄLLE. HEITTÄISIN TRASHPACKEJA JA ANTAISIN YLEISÖLLE LELUT.

Haluaisin esittää semmosen murffielokuvan. Niklas ois se velho ja minä rontti.

ELLA 5 V.

ALBIN 6 V.

OPETTAISIN LAPSIA.

ELSI 3 V.


Kysyimme tulevaisuuden teatterintekijöiltä, mitä he haluaisivat tehdä, jos olisivat teatterinjohtajia juuri nyt. Siellä olis monista eri jutuista hahmoja, niin kuin esim. Helinä-keiju. Pellejä voisi olla myös ja ne vois esittää siellä jotain jongleerausta. Jos saisin olla joku hahmo niin olisin pelle tai nuorallatanssija.

Mää haluaisin juosta näyttelijöitten kans ympäri lavaa.

IIRIS 6 V.

HALUAISIN SYÖDÄ KARKKIA JA KATSOA ESITYSTÄ.

EEMELI 6 V.

MAIJA 6 V.

JOS OLISIN JOHTAJA, OIS RINKELEITÄ MYYNNISSÄ JA ANNAN PITÄÄ MAKSAA NE. ESITYKSESSÄ OLISI KUNINKAAN TYTTÖ JA SAMMAKKO. VILJA 5 V.

Jos olisin teatterinjohtaja, tekisin eläinesityksen, jossa olisi oikeita, koulutettuja lemmikkejä. Tekisin myös voimisteluesityksen, jossa tehtäisiin temppuja. Esiintyisin siinä itsekin.

VILMA 7 V.

Laittaisin kaikki kuntoon. Valmistaisin kaikki: diskovalot, lamput, verhot, lavan. Esittäisin päiväkotikavereiden kanssa esityksen, joku laulais ja soitettais musiikkia. Ja se kuuluis radiosta myös!

TILDA 4 V.

Mää en haluis olla mikään johtaja. Haluaisin nähdä Pikku Tipu Afrikassa -näytelmän.

ADESSA 5 V.

JOHTAISIN JA KÄVELISIN KAIKKIEN EDESSÄ. IRVISTELTÄISIIN!

JULIUS 4 V.

Joku lavastettu seikkailu mihin voisi itse osallistua. Aarteenetsintää tai dinosauruksia.

JALMARI 7 V.

Avaus 2017

LAPSET TERINJOHTAJINA

3


Avaus 2017

KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

4

Talo jossa tapahtuu T

eatteritalon peruskorjauksen jälkeen toivomme rakennukselta erityisesti yhtä asiaa: että talon kynnys on entistäkin matalampi. Turun Kaupunginteatteri on alueellisesti esittävän taiteen ykkösnäyttämö, ja sen tehtävä on houkutella puoleensa sekä tekijöitä että katsojia. Tila sijaitsee kaupungin parhaalla paikalla ja se kuuluu kaikille turkulaisille. Siksi haluamme pitää huolen siitä, että se on paikka, jossa tapahtuu koko ajan jotakin. Esitykset ovat tietenkin Turun Kaupunginteatterin ydintoimintaa. Toivomme, että katsojat uskaltavat tulla teatteriin juuri sellaisina kuin ovat ja juuri sillä tavoin, kuin kunkin elämäntilanteeseen parhaiten sopii:

isomman porukan mukana, treffeille, itsekseen; juhlavasti, riehakkaasti tai arkisesti; iltapuvussa tai vaikkapa verkkareissa; nauraakseen, viihtyäkseen tai pohtiakseen elämää. Toivomme, että taloon voisi tupsahtaa halutessaan myös aivan ex tempore ja luottaa siihen, että jotain kiinnostavaa siellä menee kuitenkin. Että teatteri olisi paikka, jonne kaikilla on lupa ja halu tulla. Uusi teatteritalo muuntuu moneen niin tilallisesti, teknisesti kuin palveluiltaan. Haluamme tehdä kaupunginteatterista paikan, joka on täynnä elämää myös esitysten ulkopuolella. Aloitamme syksyllä yleisötyön, jonka tarkoituksena on tavoittaa myös niitä yleisöjä, joille teatteriin saapuminen

MIKKO KOUKI Taiteellinen johtaja

on syystä tai toisesta haasteellista. Kaupunginteatterin kaikille avoin lounasravintola Kivi, lippumyymälän kahvila ja kesäisin avoinna oleva terassiravintola mahdollistavat sen, että taloon voi poiketa käymään ihan muuten vaan. Teatteritalossa voi järjestää kokouksia, kongresseja tai vaikkapa syntymäpäiväjuhlat. Ehkä tulevaisuudessa teatteritalo voisi olla osa Paavo Nurmi Gameseja, siellä voisi järjestää musiikkijuhlat tai se voisi toimia kesäteatterina. Tervetuloa rakentamaan kanssamme Turun Kaupunginteatterista talo, jossa tapahtuu.

ARTO VALKAMA Toimitusjohtaja


Ecce homo – katso ihmistä

5 Avaus 2017

MYÖTÄTUNNON MERKITYKSESTÄ

M

yötätuntemisen kyky on ihmisenä olemisen ydintä. Varhainen vuorovaikutus perustuu vanhemman vaistomaiseen haluun myötäelää vastasyntyneen tunteita: nälkää, väsymystä, kipua. Kaikkiin erilaisiin rakkaussuhteisiin vanhempi-lapsisuhteista parisuhteisiin ja ystävyyteen kuuluu olennaisesti myötätunto. Suurimmat tunnesiteet ihmisten välillä perustuvat haluun jakaa suru ja ilo, ja vahvimmillaan tunteiden jakaminen on sitä, että toisen tunteet tuntuvat omassa kehossa asti. Rakkaan ihmisen kipu on omaa kipua, rakkaan onni tuntuu leijailevana tunteena myös itsessä. Myötätunto lohduttaa, vahvistaa, rohkaisee. Se on vahvaa liimaa yksittäisten ihmisten välillä, mutta se on myös tukeva yhteisöllinen peruskivi. Yhteisö, jonka jäsenet haluavat eläytyä toistensa asemaan, löytää väyliä kommunikoimiseen vaikeidenkin asioiden äärellä.

KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Omaan lähipiiriinsä on helppo suhtautua myötätuntoisesti, mutta entäs sitten tuntemattomiin, aivan erilaisiin, eri elämäntilanteissa oleviin, eri tavalla ajatteleviin? Vaikeuskerrointa on helppo ruuvata, jokainen löytää läheltään jonkun, jonka kokee olevan ratkaisevasti erilainen kuin itse on. Myötätunto perustuu kuitenkin ajatukseen siitä, että meissä kaikissa on aina enemmän samaa kuin meitä erottavaa ainesta. Tunteet yhdistävät meitä. Me kaikki pelkäämme, suremme, iloitsemme, olemme epätoivoisia, innostumme. Tunneälyn näkökulmasta vastakkainasetteluun pyrkivä yhteiskunnallinen keskustelu on

tyhmää ja vaarallista. Myötätunnon puuttuminen tekee kaikista heikompia. Teatteri on taidemuoto, joka perustuu myötäelämisen kokemukseen. Aristoteles kirjoitti yli 2300 vuotta sitten tragediaa käsittelevään Runousoppiin katharsiksesta, joka tarkoittaa teatterikatsojan tunnehuipentumaa. Katharsiksen kokeminen edellyttää sitä, että katsoja tuntee sääliä näyttämöllä olevaa fiktiivistä henkilöä kohtaan ja pelkoa siitä, että itselle voisi käydä samoin. Kreikan kielen sana kathairein tarkoittaa puhdistamista. Niinpä, kun säälin ja pelon tunteet purkautuvat katharsiksena, ihminen puhdistuu. Kun me istumme yhdessä teatteriesityksen äärellä, myötätunnon kokemus on parhaimmillaan käsinkosketeltava. Onko mikään mahtavampaa kuin räjähtää yhdessä nauruun? Tai miten herkistävää on kuulla salista jonkun toisen nyyhkäisy samalla hetkellä kun itse pyyhkii kyyneleitään. Ja miten riemastuttavaa onkaan nousta yhdessä ylös ja huutaa innostuksesta. Teatteri kertoo tarinoita ihmisistä erilaisissa tilanteissa ja erilaisina aikakausina, jotta me näkisimme itsemme ja toisemme paremmin. Ja jos joskus tuntuu siltä, että teatteri on enemmän totta kuin elämä itse, johtuu se siitä, että myötäelämisen hetkessä me olemme eniten elossa. SATU RASILA

Turun Kaupunginteatterin dramaturgi


Avaus 2017

6

A

urajoki on turkulaisten olohuone, jonka televisiotaso on saamassa uuden television – uusinta teknologiaa sisältävän tyylikkään ja arvokkaan komistuksen. Tässä televisiossa ohjelmisto on taatusti aina laadukasta, kiinnostavaa, rohkeaa ja yllättävää – ja älykästä.

KUVA EMMI KANTONEN

Uusittu teatteritalo kohoaa komeana rakkaan jokemme partaalla. Aurajoen mukana kaupunkiimme on virrannut kauppatavaraa, vaurautta, kulttuuria ja hyvinvointia. Vaikka joen rooli on vuosisatojen aikana muuttunut, sen merkitys ei suinkaan ole vähentynyt. Joki on Turun pehmeä vahvuus. Se on erinomainen imagovaltti ja koko maassa tunnettu elämänlanka, jota hyödynnämme monin tavoin. Aurajoen ja Turun historia kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Aurajoki on syy siihen, miksi Suomen ensimmäinen kaupunki alun alkaen syntyi näille sijoilleen. Nykyään jokemme on älykäs. Seuraamalla jokea tiedeja kampusalueelta keskustaan ja aina telakalle asti huomaamme, että Aurajoki virtaa läpi valtavan määrän osaamista, projekteja ja yrityksiä, jotka liittyvät älykkääseen kaupunkiin. Kuten kaikki kaupungit, Turkukin on nykyään Smart City. Meillä on kuitenkin ainutlaatuinen tilaisuus erottua kovassa kilpailussa osaajista ja resursseista Tukholman, Kööpenhaminan, Helsingin, Tallinnan, Tampereen ja Oulun kanssa – ja se on älykkään Aurajoen korostaminen. Synnytysvaiheessa onkin Älykäs Aurajoki -konsepti, joka nostaa esiin alueen osaamista sekä yritysten älykkäitä palveluja ja ratkaisuja. Se on innovaatioalusta, johon yritykset pääsevät kehittämään ja pilotoimaan ratkaisujaan kaupungin kanssa. Joki on alusta asti ollut elämänlanka ja kaupan sekä hyvinvoinnin lähde Turulle. Älykäs Aurajoki -ajatuksen myötä se tulee olemaan sitä myös pitkälle tulevaisuuteen. Älykäs Aurajoki erottaa meidät muista kaupungeista viestimällä Turun omaleimaisesta ja omalaatuisesta lähestymistavasta. Tällainen kaupunki ansaitsee heijastuspinnakseen television, joka näyttää uniikin, kirkkaan ja kiehtovan ajankuvan. Sellainen sillä myös on. Toivotan Turun Kaupunginteatterille menestyksekästä paluuta jokirantaan. SAARA MALILA Viestintäjohtaja, Turun kaupunki

Älykäs olohuoneemme Aurajoki


7

Syksyn avaus

Avaus 2017

BROADWAY-MUSIKAALI RANTAUTUU TURKUUN

Ensi-ilta Päänäyttämöllä 15.9.2017

Turun Kaupunginteatteri palaa jokirantaan Viimeinen laiva -musikaalin kyydittämänä.

KUVA © ROB LACEY / ALAMY STOCK PHOTO

Kaupunginteatterin kolmen vuoden evakko päättyy syyskuussa. Paluuta Aurajoen rannan teatteritaloon juhlistetaan suurmusikaalilla, joka on koskettava tarina hiipuvasta telakkakaupungista. Henkitoreissaan kamppailevalla telakalla tekeillä on viimeinen laiva, mutta rakastavaisten unelmissa siintää toisenlainen tulevaisuus.

Stingin musiikkia kuullaan kaupunginteatterin Päänäyttämöllä syyskuusta alkaen.

Musikaalin on säveltänyt 16-kertainen Grammy-voittaja Sting. Kuten Stingin musiikkikin, tarina kulkee vuoroin väkevin harppauksin, vuoroin hidastuu haikeaksi tunnelmoinniksi – tuntuen luissa ja ytimissä.

Telakan terässydän lyö ja kello kutsuu töihin!

Me olemme pian valmiita.

Hyppää Viimeiseen laivaan ja juhlista kanssamme paluuta Aurajoelle.

Teksti: John Logan, Brian Yorkey, Sting Suomentaja: Mikko Koivusalo Sävellys: Sting Kapellimestari: Jussi Vahvaselkä Ohjaus: Mikko Kouki Koreografi: Jouni Prittinen Lavastus: Jani Uljas Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen Valosuunnittelu: Kalle Ropponen Videosuunnittelu: Mika Hiltunen, Sanna Malkavaara Äänisuunnittelu: Jari Tengström Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm Rooleissa: Olli Rahkonen, Taneli Mäkelä, Jussu Pöyhönen, Anna Victoria Eriksson, Mikael Saari, Jonas Saari, Kalle Kurikkala, Saara Kaskilahti, Kirsi Tarvainen, Mikael Haavisto, Panu Kangas, Lasse Pajunen, Tuukka Raitala, Pauliina Saarinen, Petter Andersson, Mikko Jokinen


Avaus 2017

8

Rakentamassa viimeistä laivaa Viimeinen laiva -musikaalissa telakalla rakennetaan viimeistä laivaa. Niin myös Turun Kaupunginteatterin verstaalla. Näytelmän lavastus rakentuu paloista, valoista ja muusta näyttämötekniikasta komeaksi kulissiksi, johon näyttelijät ja yleisö puhaltavat hengen.

Lavasterakentajat Jaakko (vas.) ja Oskari (oik.) testaavat rakennustelineiden kestokykyä.

Yleiskuvaa teatterin verstaalta.

Jani Uljaksen suunnittelemissa lavastusluonnoksissa laivan köli ja rakennnustelineet luovat pohjan telakkamaailmalle.


9

KUVAT EMMI KANTONEN, JANI ULJAS, OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Avaus 2017

Oikealla laivan kölin tukirakenne, vasemmalla rakennustelineiden rosoista pintaa.

Lavastussuunnittelija Jani Uljas valvoo verstaan töitä.

Raskaan työn jälkeen tulee huvit. Wallsendin kapakan baaritiski muotoutuu vähitellen.


Avaus 2017

10

Laivanrakennuksella on Turussa pitkä historia KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Viimeinen laiva -musikaalissa näkyy henkilöhahmojen ylpeys yhteisönsä laivoihin liittyvästä menneisyydestä. Telakka oli vaikuttanut paikalliseen elämään sukupolvien ajan – musikaalin säveltäjän Stingin kotiseutu tunnettiin aikoinaan huomattavana laivanrakennusteollisuuden keskittymänä. Yhtä lailla Suomessa laivanrakennuksen vanhat ja arvostetut perinteet kuuluvat ylpeydenaiheisiin. Maan rannikolla on arveltu olleen laajamittaistakin laivanrakennusta jo keskiajan lopulla. Myös Suomen alueelle perustettiin 1500-luvulla kruunun laivaveistämöitä, joissa tehtiin sota-aluksia Ruotsin laivaston tarpeisiin. Vähitellen eri paikkakunnilla kauppalaivoja valmistivat yhä useammat yksityisomisteiset veistämöt. Turun 1700-luvun alkupuolen telakkayrityksistä on jopa yhtenäinen jatkumo aina tähän päivään asti. Alaa on läpi vuosisatojen leimannut kansainvälisyys; kehitykseen ovat vaikuttaneet ulkomaiset mallit ja toimijat. Suomeen on saapunut laivanrakentajia myös Stingin kotimaasta Britanniasta, joka oli pitkään telakkateollisuuden mahtimaa ja laivateknologian edelläkävijöitä. Turkuun muuttaneista

briteistä tunnetuimpia oli skotlantilaissyntyinen William Crichton, jonka Aurajoen varrella omistama telakka kohosi 1800-luvun lopulla merkittäväksi teollisuusyritykseksi. Musikaaliteos kuvaa yhden aikakauden loppua Wallsendissa ja samalla yleisemminkin Britannian laivanrakennuksen kohtaloa: aiemmin kukoistanut ala alkoi kuihtua 1900-luvun jälkipuolella tilausten vähentyessä. Monet perinteikkäät telakat ajettiin lopulta alas. Euroopassa oli yhä hankalampi kilpailla kasvavia aasialaisyrityksiä vastaan erityisesti suurten alussarjojen rakentamisessa. Muutosten paineissa ei Suomessakaan ole vältytty vaikeuksilta eikä kokonaisten telakoiden sulkemisilta, tosin joskus tilalle on syntynyt uutta toimintaa. Täällä laivanrakennus on kaikesta huolimatta selviytynyt elinvoimaisena – ja menestynyt. Erikoistumista, monimutkaista suunnittelua ja korkeaa osaamista vaativiin alustyyppeihin sekä luovuutta ja innovatiivisuutta on pidetty tärkeinä selviytymiskeinoina kilpailussa. Risteilymatkustuksen läpimurto antoi suomalaistelakoille uudenlaisen tilaisuuden: tasokkaista

matkustajalaivoista tuli menestystuote. Esimerkiksi risteilijätilaukset ovat taanneet työtä myös lukuisille telakan ulkopuolisille yrityksille. Koko Suomen laivanrakennuksen monivaiheiseen ja vaikuttavaan tarinaan pääse tutustumaan merikeskus Forum Marinumissa marraskuussa 2017 avattavassa uudessa näyttelyssä. Se havainnollistaa laivanrakentajien työn, alusten ja niiden rakennusmenetelmien kehitystä keskiajalta nykypäivään sekä nostaa esiin kiinnostavia näkökulmia, kuten maailmalla mainetta saaneen suomalaisen laivasuunnittelun. Forum Marinum järjestää lisäksi syyskuussa laivanrakennuksen historiaa tarkastelevan seminaaritapahtuman. PAULI KIVISTÖ Forum Marinumin tutkija


11 Avaus 2017

MAAILMAN PARHAIDEN LAIVOJEN TAKANA

Intohimoa, unelmia – ja älyä

“Oh the roar of the chains and the cracking of timbers, The noise at the end of the world in your ears, As a mountain of steel makes its way to the sea, And the last ship sails.”

Stingin säveltämiin ja sanoittamiin balladeihin Viimeinen laiva -musikaalissa kiteytyy kaikki se kunnioitus, jota valtamerialukset ovat kautta aikojen herättäneet. Laivat ovat suuria, painavia ja silti käsittämättömän linjakkaita ja keveitä vesille päästyään. Niiden toiminnallinen kauneus on konkreettinen todiste siitä, mihin kaikkeen ihminen tiedoillaan ja taidoillaan pystyy. Laivat myös symboloivat inhimillisiä unelmia, toiveita paremmasta elämästä tai suurista seikkailuista. Telakat tuovat elinvoimaa Musikaalisäveltäjän uransa avannut Sting on Wallsendin telakkakaupungin kasvatti ja tietää, millainen merkitys laivatilauksilla on koko yhteisöille ja sen hyvinvoinnille. Suomen meriteollisuudesta peräti 85 % sijaitsee Varsinais-Suomessa, mutta työllistymisvaikutus koskee koko Suomea. Meriteollisuus ja merenkulku työllistävät lähes 8000 ihmistä noin 400:ssa

yrityksessä. Meyer Turku Oy työllistää Turussa 1700 eri ammattien edustajaa. Päälle voi laskea vielä erilaiset välilliset henkilöstövaikutukset palvelusektorilla, kaupan alalla sekä muualla teollisuudessa. Rautaa, softaa – ja jopa puistoja Viimeinen laiva -näytelmä sijoittuu Stingin lapsuudenaikoihin ennen tietotekniikan vallankumousta. Noista ajoista laivanrakennus on muuttunut paljon. Modernissa risteilyaluksessa voi olla kymmenen miljoonaa osaa, ja noin 90 prosenttia sen arvosta syntyy muusta kuin teräsrakentamisesta. Kuitenkin laivan rungon rakentaminen on Meyer Turulle yksi keskeinen osaamisen alue, sillä vain toimivan ja kestävän rungon päälle voidaan rakentaa huipputekninen laiva. Tämän päivän risteilyalukset ovat älykkäitä kelluvia kaupunkeja, joissa on turvallisuutta, toimivuutta ja käyttömu-

kavuutta edistävää nykyteknologiaa – huippuarkkitehtuuria ja ympäristöystävällisiä innovaatioita unohtamatta. Upeimmista aluksista löytyy jopa puisto. Telakka työllistääkin monipuolisesti erilaisia osaajia tietotekniikkaosaajista metallityöntekijöihin ja sisustussuunnittelijoihin. Osaaminen kantaa pitkälle Viimeinen laiva -musikaalin teemat, intohimo ja unelmat, elävät tätä päivää modernin ajan laivanrakentajissa Suomen Turussa. Telakan uuden sukupolven risteilyalusten tilauskanta ulottuu vuoteen 2024 saakka, joten Turun telakan viimeinen laiva ei ole näköpiirissäkään. Suomalainen meriteollisuus elää ja menestyy. Salaisuus on osaavassa, koulutetussa työvoimassa. Sen ansiosta voidaan tarjota osaamista, jota ei muualta löydy. MEYER TURKU

MEYER TURKU OY on yksi Euroopan johtavista laivanrakennusyrityksistä. Turussa on rakennettu teollisesti laivoja vuodesta 1737 ja tänä päivänä sen toimitusjohtajana toimii Tri Jan Meyer. Meyer Turku on erikoistunut rakentamaan risteilyaluksia, matkustaja-autolauttoja ja erikoisaluksia. Vuosien varrella telakka on rakentanut yli 1 300 uutta alusta asiakkaille ympäri maailmaa. Tytäryrityksiin kuuluvat Piikkiössä sijaitseva hyttitehdas Piikkio Works Oy, laivanrakennus- ja offshore-alan suunnitteluyritys ENG´nD Oy, ja Shipbuilding Completion Oy, joka tarjoaa ratkaisuja laivojen yleisiin tiloihin avaimet käteen -periaatteella.


Avaus 2017

12

Seitsemän veljestä Ensi-ilta Päänäyttämöllä 3.11.2017 Teksti: Aleksis Kivi Dramatisointi ja ohjaus: Lauri Maijala Lavastus: Janne Vasama Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen Valosuunnittelu: Jarmo Esko Äänisuunnittelu: Iiro Laakso Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm Rooleissa: Markus Järvenpää, Paavo Kinnunen, Ulla Koivuranta, Pyry Äikää, Joel Mäkinen, Olli Rahkonen, Petri Rajala, Jonas Saari, Joonas Saartamo

VoimaLLA Yli 40 vuotta siinä meni, mutta nyt veljekset nähdään taas Turun Kaupunginteatterin lavalla. Mikä sopisikaan Suomi100-juhlavuoden syksyn ohjelmistoomme paremmin, kuin Aleksis Kiven klassikkoteksti. Tähän päivään sen naulaavat ohjaaja Lauri Maijala sekä vimmainen veljeskatras.

Esitys on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

JOONAS SAARTAMO eli

Juhani

Johtohahmo, joka oppii lukemaan viimeisenä. Verbaalisesti silti lahjakas, jopa runollinen. Luonnonlapsi täynnä miehistä uhoa. Vertaakin itseään ladattuun kanuunaan, joka odottaa paukahtamista.

“Juhani on tuittupäinen esikoinen, itsekin suutahdan helposti välinpitämättömyydestä ja usein omista virheistä. Samaa mussa ja roolihahmossani on myös äkkipikaisuus, aktiivisuus, fyysisyys, pelkojen peittäminen äänellä ja eleillä sekä pikkupoikamaisuus. Odotan harjoitusten alkua samanlaisella pikkupojan innolla, joka valtaa, kun on valmistautumassa viikonlopun futisturnaukseen! Ei malttaisi odottaa, että päästään revittelemään!”

OLLI RAHKONEN eli

AAPO

Seits

Sei SE mä

MARKUS JÄRVENPÄÄ eli

Simeoni

Tuomaksen kaksoisveli viihtyy huomion keskipisteenä. Veljesten harkitsevainen puhemies ja tarinankertoja, joka arvostaa kirjasivistystä. Tyypillinen tolkun ihminen, joka kammoksuu anarkiaa.

Luonteeltaan hurskas ja saita. Veljeksistä heikkohermoisin, mielenterveys ailahtelee. Taipumusta itsetuhoisuuteen. Hengellisen herätyksen kokeva saarnamies ja tuurijuoppo.

“Rennon kesälomailun jälkeen edessä on Viimeinen laiva-musikaali ja Seitsemän veljestä. Eniten odotan jälkimmäiseltä Kiven uskomatonta kieltä ja sitä, mitä kaikkea siitä saamme irti. On upeaa päästä tekemään Laurin kanssa töitä. Koko työryhmä herättää minussa kylmiä väreitä. Aivan uskomaton porukka kasassa. Aapon hahmossa tutulta tuntuu juurikin kummallisiin tilanteisiin päätyminen porukassa.”

“Kesällä muutin perheineni Turkuun, sillä syksyllä odottaa kaksi upeaa juttua Turun Kaupunginteatterissa, Paavo – lentävä turkulainen ja Seitsemän veljestä. Kirjoittajana Aleksis Kivi on voittamaton, vertaansa vailla. Kiven teemat puhuttelevat vielä tänäkin päivänä. Itse olen tykännyt kovasti Kiven runoista, varsinkin niistä synkimmistä, vaikka proosan ja draaman kirjoittajana Kivi oli kyllä myös todella hauska, varsinainen veijari. Itseni näen hyvin toisenlaisena mitä Simeoni on, mikä onkin harvinaisen hieno haaste näyttelijälle.”


13

Miehen

eit E än

Avaus 2017

tsemäN

"Hyppään muita myöhemmin Maijalan porukan kyytiin pää edellä ja rinta kuumana. Lauri on mielestäni vahva visionääri, jonka estotonta ja groteskia tyyliä pidän itselleni suotuisana ympäristönä lietsoutua häpäisemään itseäni. Tunnen muuta veljeskaartia Teatterikorkeakoulusta, joten heihin luotan ja heitä arvostan. Omassa roolihahmossa tuttua on toiminnan vaade, kun on liian monta suuta puhumassa ja hommat seisoo."

PYRY ÄIKÄÄ

eli

Tuomas

Luonteeltaan vakaa auktoriteetti, joka pysyy sovitussa. Ehdoton ja pitkävihainen. Mielikuvitukseton murahtelija vailla omia ideoita. Keskittyy tekoihin puhumisen sijaan ja voittaakin veljesten painiottelut.

TEKSTI SATU RASILA, EMMI KANTONEN

JOEL MÄKINEN eli

Timo

JONAS SAARI eli

Lauri

PAAVO KINNUNEN eli

Eero

Yksinkertainen, alati iloinen veikko, milloin ei ole unelias. Huono metsästäjä, joka yrittää tehdä sankaritekoja, mutta saa lähinnä lämmittää saunaa. Ei ymmärrä abstraktioita eikä metaforia.

Timon introvertti kaksoisveli, siivo, rauhallinen ja älykäs, Toukolan paras lukija. Yksinään metsässä viihtyvä taiteilijasielu on käsistään taitava ja veljesten tarkin ampuja. Muistaa loukkaukset.

Nopeaälyisin ja vilkkain veljeksistä, vaikkei sosiaalisesti lahjakkain. Tekee mielellään kepposia ja saa usein selkäänsä. Oppii lukemaan vanhempia veljiään aiemmin. Ketterä ja kylmähermoinen toisinajattelija.

“Kesä meni keikkaillessa Pimeys-yhtyeeni kanssa. Syksyllä esitän päällekkäin Love me tenderin pääosarenttua Lahdessa ja veljesten Timoa Turussa. Tulee mukavaa vaihtelua roolien välillä. Kari Heiskasen versio Seitsemästä veljeksestä vaikutti aikoinaan jopa ammatinvalintaani, joten on täydellistä päästä työskentelemään tekstin parissa Laurin ohjauksessa! Sitä innostuu, kun näkee jo aamuysiltä Laurin sauhuamassa hikisenä näytelmän parissa. Lauri on luova hullu ja meidän energiat toimii hyvin yhteen.”

“Syksyllä alkaa vuoden kiinnitys Turun Kaupunginteatterilla, eli nyt alkuun Viimeisen laivan ja Seitsemän veljeksen esitykset. Haastavinta Laurin roolissa tulee olemaan alati hiljaa oleminen. Että on läsnä ilman, että esittää olevansa läsnä. Onneksi olen rauhallinen tarkkailijaluonne. Teksti on sitä itseään, rikasta Kiveä, mutta kohtausten lähdöt ja tunnelmat tulevat olemaan “laurimaisia”, vimmaisia ja intensiivisiä, ehkä jopa hurmoshenkisiä. Luottamus ohjaajaan on iso.

“Isäni ei ole antanut mitään vinkkejä roolia varten, vaikka näytteli itse Turun Kaupunginteatterin 70-luvun versiossa. Sanoi valinnastani vain, että “hieno homma”! Lähden treenaamaan parhaani tehden ja hyvillä mielin. Seitsemän veljestä on tuttu teksti, vaikka lukihäiriöisenä romaanien lukeminen on jäänyt vähiin. Näytelmiä olen nähnyt senkin edestä! Eeron vilkkaus tuntuu heti itselle tutulta.”


Avaus 2017

14

Lauri Maijala purkaa miehuuden myyttiä

Seitsemän veljestä palaa Turun Kaupunginteatterin lavalle Lauri Maijalan ohjauksena. Millainen versio Aleksis Kiven klassikosta on valmisteilla? Maijala lupaa synnyttää tässä ajassa resonoivan, viihdyttävän ja vimmaisen version – kenties sellaisen, jota muistellaan seuraavat 40 vuotta.

KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

S S m


15

Mieluummin hurja kuin laimea! Luulen, että maine kylläkin perustuu johonkin vanhaan teatterikoulussa tekemääni näytelmään. Nykyisin paletissa on kaikki sävyt käytössä, herkkyyskin. Olet mukana monessa, luokitteletko itsesi jotenkin taiteilijana? Olen ennen kaikkea ohjaaja, vaikka viime aikoina olen näytellyt muutamassakin leffassa. Teen myös musiikkia ja kirjoitan. Kaikki taide pohjaa lopulta samoihin asioihin ja pyrkii vaikuttamaan samoin keinoin. Teatterin hienous on, että se liikkuu taiteenlajien välillä niin hienosti ja luo niistä kokonaisuuden.

jekset eivät anna itselleen sitä mahdollisuutta. Jälkikäteen, kun aika ajaa heistä ohi ja yhteiskunta kääntyy vastaan, he kyllä tajuavat, että ajautuivat lääväilyssään liian pitkälle. Mulle olennainen kysymys on myös, voiko kolmekymppinen Lauri Maijala muuttaa tapojaan ajatella maailmaa. Miten haluat vaikuttaa yhteiskuntaan ohjauksillasi? Taiteessa on aina sisäänkirjoitettuna yhteiskunnallinen viesti. Senkin uhalla että kuulostan tässä nyt pateettiselta; välineen voima pitää tunnistaa ja tunnustaa! Mä en halua tehdä aivot turruttavaa hömppää, se ois musta hirvittävä poliittinen teko. Olen saanut kritiikkiä tästä Kiven ”äijäjutusta”, että pitääkö enää tuoda tätä samaa lavalle. Mutta siihen on joku syy miksi näitä klassikoita nostetaan esiin yhä uudestaan. Tässä ajassa mun työryhmän velvoite on purkaa miehuuden myyttiä, perinteistä Seitsemän veljeksen muottia!

Seit SE män Mihin suuntaan haluisit urasi kulkevan? Ohjaajaguruksi en ainakaan halua! Toivon vakaasti, että parrakkaiden miesguruohjaajien aika on ohi. Moniääninen teatterikenttä on uudistuvan teatteritaiteen välttämättömyys, ja toivoisin, että myös naisohjaajille tulisi enemmän mahdollisuuksia ohjata suuria kansallisia aiheita.

Seitsemän veljestä on klassikkoteksti, mitä se merkitsee sinulle? Seitsemän veljestä on kuin lakikirja, monesti sokeastikin kyseenalaistamaton karu järkäle! Olen oppinut arvostamaan tekstiä vasta vanhempana. Syksyn näytelmässä ei ole yhtään mun lisäämää replaa. Näytelmän haaste ja voimavara on just siinä, että miten sen pitkän tekstin karsii ja sovittaa niin että alkuperäisteoksen henki säilyy.

Millainen on suomalainen perusmies tänä päivänä? Oletko sinä sellainen? Ei ole olemassa mitään perusmiestä tai -naista! Sukupuoliroolit ovat kulttuurillisesti opittuja, musta moderni keskustelu ei enää tunne perusmiehen käsitettä ja sen toistaminen näyttämöllä sellaisenaan, ilman vastakuvaa, on vanhanaikaista. Seitsemässä veljeksessä kysymys on ylpeydestä, siitä voiko ihminen muuttua. Kiven vel-

Mä en halua tehdä aivot turruttavaa hömppää, se ois musta hirvittävä poliittinen teko.

Millainen fiilis sinulla on veljessarjastasi? Ilahduttaa, että sain käsin valita hienojen näyttelijöiden joukosta juuri nämä. Kombo on täydellinen tähän hetkeen. Harjoitusaika on todella lyhyt, mutta koko porukan asenne oikea. Nyt tehdään töitä hartiavoimin, rakennetaan esitys käsityöläishengessä, mennään heti kohtauksiin ja tehdään vimmaisella energialla. Hauskaa on myös päästä tekemään töitä Ulla Koivurannan ja Petri Rajalan kanssa! Millainen Seitsemän veljestä syksyllä nähdään? Toivon, että nähdään jäljittelemätön, uudelta tuntuva versio. Hienointa olisi, että kun tulee katsomaan tätä, niin miettii että mikä teos tämä olikaan. Että se tuntuisi niin tuoreelta. Mun

versio EI tule olemaan millään tavoin sama kuin esimerkiksi Holmbergin ja Turkan versiot, vaan tähän aikaan ja tällä porukalla tehtynä se resonoi just tässä ajassa. Viihdyttävä, energinen, yllättävä ja koskettava siitä tulee. Miten lähdet rakentamaan kohtauksia, onko mielessä joitain esikuvia? Olen hyvin tietoinen esimerkiksi näistä Holmbergin ja Turkan ohjauksista ja mun esitys flirttailee totta kai niiden kanssa, mutta itsenäistä, uutta tulkintaa ollaan tekemässä. Kuuntelen parhaillaan paljon musaa ja kohtaus lähtee usein rakentumaan jonkun biisin kautta. Ohjaamaani Seitsemän veljestä on ihan puheteatteria, mutta siihen tulee kyllä musaa. Syksyllä multa on tulossa levy, jossa on mukana pari biisiä Seitsemästä veljeksestä. Mitä ajatuksia Turkuun tuleminen herättää? Ihan hirveetä tulla sinne taas, heh heh. Olenhan mä ohjannut aiemmin esityksiä Linnateatterille, että Turku on tuttu, jokiranta on tuttu. Olen asunut lapsena Turussa, kun vanhempani olivat töissä Turun Kaupunginteatterissa ja olen jopa puhunut turun murretta! Mitä odotat erityisesti näkeväsi syksyllä kaupunginteatterilla? Olen mukana Olavi Virta -elokuvassa, jossa Lauri Tilkanen näyttelee Olavia. Me ollaan puhuttu Kybersieluista, se kiinnostaa. Ja se nukketeatteriesitys Prinsessa Hamlet. Hieno ohjelmisto kokonaisuudessaan.

Avaus 2017

Lauri, sinua tituleerataan usein nuoreksi ja hurjaksi ohjaajaksi. Oletko hurja?


Avaus 2017

16

Lentävä turkulainen lentää yhä

Paavo Nurmi juoksi uransa aikana yhdeksän olympialaista kulta- ja kolme hopeamitalia. Lisäksi hänen palkintoarkussaan oli satoja mitaleja arvokisoista, suurimmaksi osaksi kultaisia. Pronsseja hän ei tavannut juosta.

Esillä kotonaan hän kuitenkin piti vain keilailupalkintojaan, jotka sai juoksu-uransa jälkeen. Ehkä hän tällä eleellä tahtoi kertoa, mitä lopulta ajatteli juoksemisen tärkeydestä. Tai sitten se oli hänen turkulaista mustaa huumoriaan. Keilailupalkintoepisodi kertoo paljon Nurmesta ja hänen persoonastaan: hän oli varsinainen oman elämänsä romaanihenkilö, mielenkiintoinen ja ristiriitainen persoona, joka oli maailman ylivoimaisesti paras, mutta kuitenkin ihmisenä hankala ja tässä kaikessa kovasti inhimillinen. Omalle sukupolvelleni ja minua nuoremmille – olen syntynyt 1970 – Paavo Nurmi on suuri tuntematon. Hän kun kuoli jo vuonna 1973 ja kuuluu sukupolveen, joka ehti osallistua maailmansotaan, nimittäin ensimmäiseen. Silloin hän teki Turussa tykkejä tsaarille. Vanhempi väki tietenkin muistaa Nurmen, mutta enää ani harva omakohtaisesti juoksijana – hänhän lopetti uransa jo 30-luvun alussa. Sen sijaan Nurmi muistetaan menestyneenä liikemiehenä, joka teki omaisuuden kiinteistökaupoilla. Eikä siinäkään vielä kaikki: Nurmi toimi juoksuuransa jälkeen myös valmentajana ja oli siinäkin yksi maamme menestyneimmistä. Berliinin olympialaisissa yhdeksästä tarjolla olleesta mitalista Nurmen suojatit veivät seitsemän.

Paavo-näytelmä on tietenkin fiktiota. Mutta se on myös elämäkerta. Siinä käydään läpi Nurmen elämää ja saavutuksia ja vaikka ne varmasti lavalla tuntuvat kirjailijan liiallisen mielikuvituksen tuotteelta, niin ei ole. Ja juuri se on huikeaa. Nurmen mitalien määrä, ylivoimaisuus, turkulainen äkkivääryys ja luonteen särmikkyys olivat niin suuria, ettei niitä ole tarvinnut juuri suurennella. Elämä liioitteli jo niin paljon, ettei moista ole urheilun historiassa nähty. Eikä paljon muuallakaan. Nurmen ainutlaatuisuus on myös sitä, että hän elää yhä vahvasti Turussa. Hänen patsaansa juoksee Itäisellä Rantakadulla ja Paavo Nurmi -stadionilla järjestetään vuosittain Paavo Nurmi Games. Juoksijalegendan nimeä kantava maraton painellaan menemään kesäisin. Nurmen kotitalo on edelleen pystyssä Jarrumiehenkadulla ja Nurmen hauta löytyy Turun hautausmaalta. Flying Finn on alati kiinnostava ja ajankohtainen. ROOPE LIPASTI Paavo – Lentävä turkulainen -näytelmän kirjoittaja

PAAVO NURMI GAMESIN HISTORIA

Juoksijalegendan oma tapahtuma Turussa

Yhden miehen kunniaksi järjestetty kilpailu on paisunut vuosikymmenten saatossa Suomen kansainvälisimmäksi yleisurheilutapahtumaksi.

13.6.1957 järjestettiin yleisurheilukisat juhlistamaan Paavo Nurmen 60-vuotissyntymäpäivää.


Ensi-ilta Pienellä näyttämöllä 22.9.2017 Teksti: Roope Lipasti Ohjaus: Jarno Kuosa Lavastus: Janne Vasama Pukusuunnittelu: Sanna Levo Valosuunnittelu: Jari Sipilä Äänisuunnittelu: Tuomas Rissanen Videosuunnittelu: Mika Hiltunen, Sanna Malkavaara Naamioinnin suunnittelu: Minna Pilvinen Rooleissa: Heikki Nousiainen, Markus Järvenpää, Aksa Korttila, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Ulla Klen, Ulla Koivuranta, Kimmo Rasila Esitys on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

1997 Paavo Nurmen syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Turun urheilupuiston pääareena nimettiin Paavo Nurmen stadioniksi.

2013 tapahtumaa hallinnoimaan perustettiin Paavo Nurmi Turku Oy.

Tapahtuma on nykyisin osa laajempaa urheilutapahtumien viikkoa..

2017 Paavo Nurmi Games on Suomen kansainvälisin yleisurheilutapahtuma, johon saapuu liuta nimekkäitä kotimaisia ja ulkomaisia urheilijoita.

Avaus 2017

KUVA EMMI KANTONEN

17


Avaus 2017

18

Yhdessä kirjoitettu tulevaisuus SCIFI-NÄYTELMÄ KYBERSIELUT

Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä nähdään marraskuussa scifiä. Kybersielut-näytelmä on tulevaisuuteen sijoittuva ihmisen ja kyborgin välinen rakkaustarina. Uuden tekstin ovat kirjoittaneet Marko Järvikallas, Okko Leo ja Harri Virtanen, joilla on takanaan useita yhdessä työstettyjä teoksia sekä jaettu kiinnostus scifi-teemaa kohtaan. ”Edellinen näytelmämme “Mistä on isot pojat tehty?” oli Kansallisteatterissa. Idea Kybersieluihin oli yhteinen. On vaikea muistaa mistä kaikki alkoi. Olemme tapailleet säännöllisesti vuosien ajan. Keskustelleet scifistä, tulevaisuudesta, kyborgeista, robotiikasta, evoluutiosta… Olemme tehneet laajaa tutkimustyötä ja seuranneet uuden teknologian tuloa ja siihen liittyvää yleistä keskustelua. Erilaisten referenssien keskusteluun tuominen on johdattanut meidät näytelmään valittuun tyyliin”, Järvikallas kertoo näytelmän taustoista. Yhdessä kirjoittaminen on miehille luonteva ja luova työtapa. ”Ajattelemme, että ideat ja ajatukset eivät ole kenenkään meistä omia vaan yhteisiä.

Ensi-ilta Pienellä näyttämöllä 17.11.2017 Teksti: Okko Leo, Marko Järvikallas, Harri Virtanen Ohjaus: Janne Reinikainen Lavastus: Jani Uljas Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen Valosuunnittelu: Petri Suominen Äänisuunnittelu: Mika Hiltunen Videosuunnittelu: Sanna Malkavaara Naamioinnin suunnittelu: Heli Lindholm Rooleissa: Pamela Tola, Lauri Tilkanen, Anna Victoria Eriksson, Minna Hämäläinen, Stefan Karlsson, Kimmo Rasila Muusikkona: Kimmo Gröhn

Kun teoksella on useampi kirjoittaja, työn tulos voi parhaimmillaan olla jotakin sellaista ennakoimatonta ja arvaamatonta, jota yksinään on mahdotonta saada aikaan”, Leo pohtii. Teatterissa scifi on tyylilajina edelleen harvinaisuus. ”Kybersielut on tyyliltään ehkä jotain, mitä ei ole totuttu näyttämöllä näkemään. Tematiikaltaan näytelmä käsittelee asioita, jotka ovat tiukasti sidoksissa tämän päivän yleiseen keskusteluun, mutta esitettyinä scifin kautta on saavutettu tietty vapaus kerrontaan, joka ei olisi ollut mahdollista ilman sitä”, Järvikallas kuvailee. Leon mukaan ”Scifissä on mielenkiintoista, että se on lähtökohtaisesti heti kiinni suurissa kysymyksissä. Se tarjoaa ikään kuin oikotien kysyä suoraan ontologisia ja eksistentiaalisia kysymyksiä.” Kirjoittajat pyrkivät olemaan vaikutuksille alttiita ja etenkin Blade Runnerin vaikutus näkyy tekstissä. Elokuvallisten kohtausten toteutukset haastavat sopivasti Pienen näyttämön tekniikkaa ja työryhmää. Esityksen ohjaava Janne Reinikainen oli aktiivisesti mukana kommentoimassa käsikirjoituksen viimeisimpiä versioita. ”Jannella on oma mielenkiintoinen tapa käyttää videota ohjauksissaan. Kaikki tämän tekstin toteutukseen liittyvä on myös meille jännittävää”, Leo summaa kirjoittajaryhmän tunnelmia. Kybersielujen rakastavaisina nähdään Lauri Tilkanen ja Pamela Tola. Kirjoittajat pitävät roolivalintoja onnistuneina. Syksyn esityskaudelta he toivovat vilkasta keskustelua näytelmänsä tulevaisuudenvisioiden tiimoilta. Vai onko kyborgien ja ihmisen rinnakkaiselo sittenkään niin kaukaista kuvitelmaa? ”Halusimme katsoa tulevaisuuteen ja aihetta tutkiessamme havaitsimme, että se, mitä ajattelimme scifiksi oli todellista jo nyt.”


KUVA JUKKA SALMINEN

19 Avaus 2017

ROOLINA KYBORGI PAMELA TOLA TÄHDITTÄÄ KYBERSIELUJA

– ei mitään peruskauraa

Kybersieluissa teemana on tulevaisuus ja siinä on paljon elokuvallisia vaikutteita. Miten scifi uppoaa sinuun, näyttelijä Pamela Tola? En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut scifi-elokuvista. E.T. on tosin ihan huippuleffa. Se nyt ei kyllä ihan toimi referenssinä tähän näytelmään. Mun mielestä on kiinnostavaa, kun lähdetään uskaliaasti tutkimaan erilaisia aiheita ja kokeilemaan tyylilajeja. En ole koskaan nähnyt scifi-aiheista näytelmää ja siksi se myös kiinnostaa. On mahtavaa päästä työryhmän kanssa pyörittelemään aihetta ja katsoa mitä se meissä synnyttää. Kybersielut on uusi näytelmäteksti. Mikä oli ensireaktiosi käsikirjoituksen luettuasi? Mielestäni teksti on moniulotteinen ja kiinnostava. Siinä on paljon kulmia mitä miettiä. Hienoa, että on uskallettu lähestyä tällaista aihetta.

Kybersieluja esitetään Kaupunginteatterin uudella Pienellä näyttämöllä ja Janne Reinikainen tunnetaan tilaa luovasti käyttävänä ohjaajana. Mitä odotat toteutukselta? Odotan kaikkea innolla ja jännityksellä. Olen näytellyt Jannen kanssa, mutta en ole ollut ennen hänen ohjauksessaan. Arvostan Jannea taiteilijana ja on todella hienoa saada olla mukana hänen ohjaamassa näytelmässä. Minulla ei kyllä ole hajuakaan siitä miten näytelmä tullaan toteuttamaan, joten yllätyksiä varmaan riittää. Esityksen valmistuminen on aina myös yhteinen prosessi, joten odotan innolla, että päästään yhdessä työryhmän kanssa tutkimaan ja ratkaisemaan asioita. Mikä tuntuu haastavimmalta roolissasi kyborgina? En ole halunnut problematisoida mitään etukäteen vaan säästän ratkaisemisen ja roolihenkilön puimisen syksyn harjoitusprosessiin. Moni asia vaikuttaa siihen millainen oma roolihenkilö on, joten lopullinen työ tehdään kuitenkin aina harjoitusten alettua.

Näyttelette puolisosi Lauri Tilkasen kanssa Kybersielujen pääparia. Työskentelettekö usein yhdessä? Olemme näytelleet yhdessä kerran, mutta ei juurikaan viime aikoina. On kiva tehdä töitä yhdessä. Muutatte syksyllä Turkuun, mikä fiilis teillä on Turusta? Olemme Turussa vain harjoitusperiodin ajan, mutta on kiva vaihtaa hetkeksi maisemaa. Turku on tosi kiva kaupunki mielestäni. Miksi Kybersielut kannattaa tulla katsomaan? Kybersielut ei ole mitään ihan peruskauraa ja juuri siksi se on ihana vaihtoehto perinteiselle teatterille. Mutta vaikka tyylilaji on scifi, näytelmä peilaa paljon myös juuri tämän hetken ongelmia ja kysymyksiä. Se on tarina ihmisyydestä ja pohdintaa siitä, mikä tekee meistä ihmisen.


SOPUKAN

Avaus 2017

20

uusi rooli yhteistyöalustana

T

eatteritalon remontissa Sopukasta muotoutuu intiimein kolmesta teatterikatsomosta sekä vuokrattava tila reilun sadan henkilön ryhmille. Arto Valkama kuvailee Sopukan tulevaa roolia: ”Meillä on vahva halu tehdä yhteistyötä vapaan kentän ryhmien kanssa, ja Sopukka toimii tämän yhteistyön näyttämönä. Tulevaisuudessa Sopukan ohjelmistoprofiilista löytyy erilaisia hankkeita vapaan kentän ryhmien kanssa.” Mikko Kouki jatkaa kertomalla esimerkin syksyltä: “Ensimmäisen yhteistyöhankkeen kautta halusimme nostaa esiin turkulaista nukketeatteria, jonka parista täältä löytyy valtakunnallisestikin katsottuna poikkeuksellisen vahvaa osaamista. Toivomme, että Sopukan kautta nukketeatteri löytää uusia yleisöjä.”

Nukketeatteriesitys Prinsessa Hamlet Ensi-ilta Sopukassa 13.10.2017 Teksti: E. L. Karhu Ohjaus: Merja Pöyhönen Nuket: Heini Maaranen Lavastus: Työryhmä, Nanna Mäkinen ja Johanna Latvala Puvustus: Pia Kalenius Valot: Jarkko Forsman Musiikki: Valtteri Laurell Pöyhönen Äänisuunnittelu: Valtteri Alanen, Valtteri Laurell Pöyhönen, Merja Pöyhönen Tuotanto: Ilona Numminen Rooleissa: Niina Lindroos, Reetta Moilanen (AMK), Alma Rajala, Riina Tikkanen, Lotta Virtanen ja Timo Väntsi

Nykydraamaa nukketeatterin keinoin Syksyllä 13.10. Sopukassa saa ensi-iltansa nukketeatteriverkosto Aura of Puppetsin kanssa toteutettu yhteistuotanto Prinsessa Hamlet. Sen ohjaa nukketeatteritaiteilija Merja Pöyhönen, jonka mukaan on kunnia olla Sopukan ensimmäinen vierailija: “On hienoa päästä ison laitosteatterin ohjelmistoon nukketeatterilla ja meillä on varmasti yleisöjä yhdistettävänä. Nyt on luonteva aika tälle yhteistyölle.” Pöyhönen toivoo lähemmän tutustumisen Sopukkaan ja Turun Kaupunginteatteriin poikivan tulevaisuudessa muutakin yhteistyötä: “Se avaa uusia mahdollisuuksia, kun yhdistetään vapaan kentän toimijat ja laitosteatteri ja haetaan erilaisia yhteistyömuotoja. Näkyvyys on meille tätä kautta tietenkin ihan eri luokkaa. Ammattitaitoa ei meidän piireistä puutu, ja tällaiselle isomman luokan jutulle Turun Kaupunginteatteri on ihan luonnollinen foorumi.” E. L. Karhun teksti on visuaaliseksi kirjoitettua nykydraamaa, jolle nuket tuntuvat Pöyhösestä osuvalta toteutustavalta. “Teoksen näyttämökielen etsimisessä keskityin tekstin metaforisuuden ja visualisuuden esiintuomiseen. Lavalle on tulossa useamman henkilön liikuteltavia, lähes ihmisen kokoisia nukkeja. Sellaisia ei ole juurikaan lavoilla nähty, saati sitten nykynäytelmää tulkitsemassa. Prinsessa Hamlet tuo taas täysin uudenlaista nukketeatteria Turun Kaupunginteatteriin.”


21

Ensi-ilta Sopukassa 26.10.2017 Alkuperäisteos: Katri Kirkkopelto Käsikirjoitus: Juho Golnick Ohjaus: Jukka Kittilä Musiikki: Valtteri Lipasti Puvustus: Kaarina Kopola Lavastus: Elena Turja Rooleissa: Thomas Dellinger ja Maria Hannonen

Lastenesitys Molli Kurnuttava Sammakko tuo loppuvuodesta Sopukkaan hersyvän Molli-esityksensä. Kurnuttavaa Sammakkoa luotsaava Thomas Dellinger odottaa vierailua innokkaana. “Tuntuu etuoikeutetulta saada esittää näin näkyvällä ja arvostetulla paikalla kotikaupunkimme lapsille esitys, josta olemme tekijöinä kaikki niin ylpeitä. Sopukka näyttämönä sopii takuulla esityksellemme erinomaisesti.” Kurniksen väki odottaa myös, että heidän Mollinsa löytäisi kaupunginteatterin kautta paljon uusia ystäviä. Dellinger suosittelee tutustumaan myös Katri Kirkkopellon aivan ihastuttavaan Molli-kirjaan, johon esitys pohjautuu.

TEKSTI EMMI KANTONEN KUVITUS MARITA KOIVISTO

Prinsessa Hamlet on Aura of Puppetsin Suuruudenhullut Shakespearet -trilogian kolmas osa

Avaus 2017

Kurnuttavan Sammakon lastenesitys Molli


Avaus 2017

22

M

onissa kulttuuritaloissa ravintolatoiminta on ulkoistettu isolle ravintola-alan yritykselle. Turun Kaupunginteatterissa kokonaisuus haluttiin pitää omissa käsissä. Vaikka teatteriesitys on se tärkein syy saapua paikalle, koostuu asiakaskokemus myös asiakaspalvelusta, ruoan mausta ja tarjoilun sujuvuudesta.

KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Peruskorjattu teatteritalo tarjoaa syksyllä aivan uusia herkkuja. Teatterin palveluvalikoimaa täydentävät oma kulttuurikahvila Lippis, Ravintola Kiven lounas ja illallinen sekä monipuolisten tilojen vuokrausmahdollisuus.

Muun muassa näistä asioista vastaan ravintolapäällikkönä teatteritalossa. Tekemiäni päätöksiä ohjaa ajatus siitä, että tätä ravintolatoimintaa ja koko teatteritaloa kehitetään kaikkia kaupunkilaisia varten. Tämä lisää sekä työn mielekkyyttä että onnistumispaineita. Turkulaisilla kun on oikeutetusti suuret odotukset teatterinsa suhteen. Teatterielämys alkaa jo lipunmyynnistä, joka muuttaa syyskuun alussa Kauppahallista teatteritalon katutasoon. Lipunmyynnin yhteydessä palvelee kulttuurikahvila Lippis, joka toimii kurkistusikkunana teatteritalon esityksiin ja Turun kulttuuritarjontaan. Kahville poikkeamalla saat tietoa näytöksistä, lueskelet lehtiä, ehkä törmäät teatterintekijöihin tauoillaan.


23

Teatteritalon ravintolatoiminta rakentuu luonnollisesti esitysten ympärille. Totuttuun tapaan lämpiötiloissa on myynnissä väliaikatarjoiluja; leivoksia, kahvia, viiniä ja muuta herkullista. Kun kolmelle näyttämöllemme mahtuu samanaikaisesti jopa tuhat katsojaa, on suurin haaste varmistaa palvelun ripeys. Sujuvuuden parantamiseksi avaamme syksyksi nettipalvelun, jossa väliaikatarjoilut voi tilata helposti etukäteen. Alusta alkaen meille oli selvää, että teatterissa pitää myös voida ruokailla lounasaikaan ja ennen esityksiä. Keittiöömme löysimme niin loistavan yhteistyökumppanin, että emme ole vieläkään uskoa todeksi. Ravintolan Mamin huipputiimi halusi lähteä kanssamme kehittämään näitä palveluja. Heidän ruokansa on tasaisen laadukasta eikä hötkyile trendien perässä. Tasosta kertoo se, että Mamin sali on 10 toimintavuoden jälkeenkin aina lähes täynnä. Kun kaikki on syyskuussa valmista, teatterin ovet toimivat käytävänä toiseen maailmaan, jossa huolehdimme kokonaisvaltaisesti vierailusi onnistumisesta. Haluan toivottaa jokaisen kaupunkilaisen tervetulleeksi tutustumaan uuteen, upeaan teatteritaloonsa! SANNA KIVIRANTA Turun Kaupunginteatterin ravintolapäällikkö

Syksyn 2017 illallismenut Kivi-ravintolassa:

Viimeinen Laiva 15.9.»

Seitsemän Veljestä 3.11.»

“Fish and chips”

Ruisleipää ja suolasiikaa

Glaseerattua naudan kylkeä ja tummaa olutkastiketta Omenaa, vaniljajäätelöä ja kinuskia Hinta 52 € / hlö

Pitkään haudutettua ja prässättyä härkää ja “kaskinaurista“ Karpalovanukas Hinta 54 € / hlö

Varaa!

Illallismenut teatterikäynnin kylkeen voit varata Lippu.fi-verkkokaupasta tai teatterin myyntipalvelusta. Varaa illallinen ryhmälle tai kysy lisää: sanna.kiviranta@turku.fi

Avaus 2017

Paikka jossa inspiroitua ja nauttia – myös ruoasta


Avaus 2017

24

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN OPAS Järjestä onnistunut tilaisuus helposti

Upeiksi uudistettuja Turun Kaupunginteatterin tiloja on nyt mahdollista käyttää myös esitysten ulkopuolella. Monikäyttöiset näyttämöt ja aulatilat sopivat erityyppisiin juhlatilaisuuksiin ja kokouksiin – aina kahden hengen illallisesta tuhannen hengen konferenssiin. Tilaisuuksia on yhtä monenlaisia kuin on näytelmiäkin. Jokainen on uniikki ja vaatii omanlaisensa lavasteet! TEKSTI SANNA KIVIRANTA

Illallistapaaminen asiakkaille tai ihan vaan ystäville Teatteri-iltaa ei sovi aloittaa nälkäisenä, mutta ravintolassa saattaa kestää ja kuljetus teatterille pitää hoitua juuri oikeaan aikaan. Onneksi Turun Kaupunginteatteri tarjoaa ennen iltanäytöstä ja lauantain päivänäytösten jälkeen huipputasoisen kolmen ruokalajin illallisen, jonka toteuttaa ravintola Mamistakin tuttu keittiötiimi. Ruokalajit on suunniteltu tukemaan päänäyttämön näytelmän esitystä. Vaikka menu on etukäteen tiedossa, kaikki ruoka-aineallergiat pystytään huomioimaan. Ammattitaitoinen tarjoiluhenkilökunta ohjaa oikeaan aikaan teatterisaliin ja huolehtii teistä halutessanne myös väliajalla. Tarjolla on kokonaisvaltainen elämys ilman turhia mutkia!


25

Workshoppien ja kokousten järjestäjät ovat monesti toiveiden ristitulessa: Olisi kiva mennä johonkin uuteen paikkaan. Ruuan pitää maistua kaikille. Laadukasta iltaohjelmaakin kaivataan, mutta siirtymisiin ei saisi mennä liikaa aikaa. Onneksi voimme helpottaa vastuuhenkilöiden paineita. Peruskorjatusta teatteritalosta löytyy uusittuja, modernilla tekniikalla varustettuja tiloja, ja lounasravintolamme tarjoaa maistuvat arkilounaat. Iltapäiväkahvin yhteyteen voi varata ajatuksia kutkuttavan kierroksen teatterin kulisseissa. Organisaatiossa toimii kymmenien eri alojen ammattilaisia aina perinteisistä käsityöläisistä taiteellisiin suunnittelijoihin ja jokainen näytelmä kulkee läpi mittavan tuotantoprosessin, ennen kuin se esitetään katsojille. Illan päättää komeasti kolmen ruokalajin illallinen ja teatteriesitys. Jotkut näytökset, kuten esimerkiksi Sting-musikaali Viimeinen Laiva, on tekstitetty englanniksi, joten myös ulkomaiset vieraat pystyvät osallistumaan iltaan täysipainoisesti.

Iltajuhlat Yritysjuhlien ostaminen palveluna saattaa aiheuttaa päänvaivaa. Miten vertailla keskenään erilaisia tarjouksia? Entä kuinka varmistan, että esiintyjä on hyvä ja vieraat pitävät siitä? Ja valitettavasti huolellinen suunnittelu menee hukkaan, mikäli oikeita henkilöitä ei saada paikalle. Tärkeintä onkin tehdä tapahtumasta tarpeeksi kiinnostava. Turun teatteritalon uudelleen avaaminen on herättänyt paljon mielenkiintoa. Lisäksi kaupunginteatterin esitykset ovat puhuttuja kulttuuritapauksia. Yhdistämällä nämä asiat tilaisuutesi ja kutsumalla mukaan myös vieraiden puolisot, teet tilaisuudestasi houkuttelevan. Kun kutsuun lisätään vielä huippukokkien suunnittelema menu, voit olla varma, että saat myöntävän vastauksen! Turun Kaupunginteatterista saat haluamasi ohjelma- ja ravintolapalvelut selkeästi yhdellä tarjouksella. Jos olet epävarma siitä, mitä budjettiin mahtuu, ota yhteyttä meihin ja teemme sinulle laskelman. Tiedustelut: sanna.kiviranta@turku.fi

Konferenssit Kaupunginteatterissa on kolme näyttämöä nousevilla katsomoilla: Päänäyttämö 650 henkilölle, Pieni näyttämö 250 henkilölle ja Sopukka 100 henkilölle. Nämä tilat ovat käytettävissä samanaikaisesti, mutta niille voidaan järjestää ohjelmaa myös porrastetusti. Kaikki teatteritekniikan tehokeinot ovat käytettävissä, joten tavallisesta presentaatiostakin voidaan tehdä elämys. Entä jos puhuja nousisikin lavan alta musiikin ja savupilven säestämänä? Messutyyppiset esittelypisteet tai tyylikäs cocktailtilaisuus järjestetään lämpiötiloissa, jotka kattavat kolmessa kerroksessa noin 900 neliömetrin tilan. Toisen kerroksen yleisölämpiön ikkunaseinästä avautuu huikaiseva näkymä isäntäkaupungin kauneimpaan maisemaan. Osallistujien majoittuminen hoidetaan luonnollisesti keskustan hotelleissa, jotka sijaitsevat kävelymatkan sisällä.

Ideoita kokouksiin ja asiakastilaisuuksiin • KUTSU KOKO PERHE! Järjestä asiakastilaisuus viikonloppuna päivällä ja pyydä vieraita ottamaan lapset (omat, kummilapset tai lastenlapset) mukaan! Kun järjestät lapsille hauskaa ohjelmaa infotilaisuuden ajaksi, on helpompi saada mukaan perheelliset asiakkaat. Myös lastennäytelmään osallistuu koko perhe mielellään. • TEE TILAISUUDESTASI EKOLOGINEN ”GREEN MEETING”. Unohda esitteet ja järjestä sen sijaan elämyksellinen presentaatio. Tarjoa osallistujille kasvisruokaa lähialueen luomutuottajilta. Siirtymiset pisteestä toiseen hoituvat Turun keskustan alueella kävellen ja ikävätkin sääolosuhteet taklataan brändätyillä sateenvarjoilla. • MUISTA NYKYTEKNOLOGIAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET kokouksissa ja konferensseissa: Tallenna kokoukset ja esitykset niitä varten jotka eivät pääse paikalle (muista pyytää puhujilta kirjallinen lupa tähän). Ota huippupuhujia mukaan kustannustehokkaasti videoyhteyden välityksellä. Anna jokaiselle osallistujalle mahdollisuus vaikuttaa esitykseen ja luo interaktiivinen foorumi keskustelua varten. • TARJOA PUHUTTAVAA. Suomalainen on usein kaino verkostoitumaan tuntemattomien kanssa. Yhdessä koetusta elämyksestä on helppo aloittaa keskustelu ventovieraidenkin kanssa.

Avaus 2017

Inspiroivat workshopit


Avaus 2017

26

Ylhäällä ja oikealla teatteritalon tontti ja työmaa, vasemmalla teatterin aula.

TEATTERITALON HISTORIAA Teatteritalon lämpiö ja katsomo ovat täyttyneet yleisöstä, verstas ja puvusto taitavista käsityöammattilaisista.


T

urkuun perustettiin 1910-luvulla kaksi suomenkielistä teatteria, Turun Työväen Teatteri ja Turun Suomalainen Teatteri. Kahden suomenkielisen teatterin rinnakkainelo päättyi joulupäivän iltana 25.12.1945, kun tuli pääsi irti Turun Työväen Teatterin toimitiloissa Ursininkadulla. Teatteri paloi kokonaan, tarpeistoineen, puvustoineen, lavasteineen. Muutama viikko Työväen Teatterin palon jälkeen, tammikuussa 1946, Turun kaupunginvaltuusto päätti uuden teatterin perustamisesta. Suomenkieliset teatterit yhdistettiin, ja Suomen ensimmäinen täyskunnallinen teatteri, Turun Kaupunginteatteri, aloitti ensimmäisen näytäntökautensa syyskuussa 1946. Turun Kaupunginteatterin näyttämöksi tuli Maalaistentalo. Liekit koituivat tämänkin teatteritilan kohtaloksi, sillä loppiaispäivänä 1954 syttyi Maalaistentalon teatterihuoneiston välikellarissa tulipalo. Kun arvio korjauskustannuksista nousi suureksi, päätti kaupunginhallitus sanoa irti Maalaistentalon vuokrasopimuksen. Tämä merkitsi periaatteellista päätöstä teatteritalon rakentamisesta Turkuun. Turun Kaupunginteatteri siirtyi vuoden 1955 alusta lähtien käyttämään Konserttitaloa. Sijoittuminen Konserttitaloon nähtiin kuitenkin alusta asti vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Huhtikuussa 1954 kaupunginhallitus nimitti toimikunnan, johtajanaan Ahti Näykki, miettimään teatteritalon tontti- ja rakennusasioita. Keskeinen, mutta silti rauhallinen paikka keskustassa oli Aurajoen itärannalla sijaitseva ns. makasiinialue. Makasiineilla ei ollut enää käyttöä, kun Aurajoen satama oli siirtynyt pois alueelta. Kaiken kaikkiaan alue oli jättömaata, missä oli huonokuntoisia

rakennuksia odottamassa purkutuomiota. Turun Kaupunginteatterin arkkitehtikilpailu käynnistettiin maaliskuussa 1955, ja ehdotuksia siihen lähetettiin kaikkiaan 42. Kilpailun voittivat suunnitelmallaan Teatterilaiva arkkitehtitoimisto A. Hytönen ja R.-V. Luukkonen yhdessä arkkitehti Helmer Stenrosin kanssa. Talon lopulliset piirrustukset tilattiin Stenrosilta ja Risto-Veikko Luukkoselta, joka oli suunnitellut myös Turun Konserttitalon. Suunnitelmien hyväksymiseen vierähti pitkä aika ja kustannusarvion paisuminen johti rakennusohjelman uudelleenarviointiin. Rakennuspaikan pohjatyöt käynnistyivät vasta vuodenvaihteessa 1959-60. Syyskuun 8. päivä 1962 Aurajoen itärannalla vietettiin teatteritalon ensimmäisen näytäntökauden avajaisia. Muuttoa kuvattiin matkana mökistä linnaan. Koko kaupunki oli juhlaliputettu, kun vieraat saapuivat avajaisiin. Yleisradion Suomen Televisio osoitti poikkeuksellisen suurta kiinnostusta avajaisia kohtaan ja päätti televisioida suorana lähetyksenä päivän vihkiäistilaisuuden lisäksi myös avajaisnäytöksen, William Shakespearen Kesäyön unelman ensi-illan. Avajaisissa oli paikalla sekä kaupungin että suomalaisen kulttuurin, talouselämän ja politiikan kerma: tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen, opetusministeri Armi Hosia, pääjohtaja K.-A. Fagerholm, maaherra Esko Kulovaara, kaupunginjohtaja Harras Kyttä puolisoineen, professori Eino Krohn, Eino Kalima, Arvi Kivimaa, Ansa Ikonen, akateemikko ja rouva Väinö Aaltonen, kenraali Adolf Ehrnroth. Lähde: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle KUVAT JUHA LUKALA

Avaus 2017

N A

27


Avaus 2017

28

KUVAT TURUN KAUPUNGINTEATTERIN HENKILÖKUNTA

T

urun Kaupunginteatterin tekninen päällikkö Juhani Koski tuli kaupunginteatteriin töihin maaliskuun alussa 1972. Hänellä on henkilökunnan jäsenistä pisin kokemus teatteritalosta ja sen laajennuksen sekä peruskorjauksen vaiheista eri vuosikymmeninä. ”Kun tulin taloon töihin, teatterissa oli hienot, korkeat tilat. Teatteritekniikan kehittyessä kävi kuitenkin pian ilmi, että talo on repertuaariohjelmiston pyörittämiseen taka- ja sivunäyttämötiloiltaan liian ahdas. Myös verstaalla kärsittiin ahtaudesta ja esimerkiksi hitsaustyöt jouduttiin tekemään tilanpuutteen vuoksi maalaamossa”, Koski kertoo. Teatterijohtajat Ralf Långbacka ja Kalle Holmberg tekivätkin ensimmäisen aloitteen sivutilojen laajennuksesta. ”Laajennuksesta tehtiin työpiirustukset ja myönteinen päätös kaupunginvaltuustossa vuonna 1986. Kaikki oli valmista. Ja sitten hanke pantiin jäihin. Tarve laajennukselle kuitenkin vain kasvoi vuosien myötä”, muistelee Koski. Nyt viimein toteutunut laajennussuunnitelma on jo kolmas ja sai alkunsa viitisen vuotta sitten kaavamuutoksella, jonka myötä kaupunginteatterin takana ollut tontti sekä teatterin edessä oleva Aleksis Kiven aukio liitettiin teatterin tonttiin. ”Silloin ajattelin, että nyt tästä taitaa tulla jotakin”, Koski sanoo. Projektin ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat hankesuunnitelman valmistelu, laaja tekninen ja arkkitehtoninen suunnittelu ja kaupunginteatterin muutto väistötiloi-

hin. Isossa ja monialaisessa remontissa on luonnollisesti ollut käänteitä, joista haastavimmat liittyvät muun muassa vanhan rakennuksen ja uuden talotekniikan yhteensovittamiseen. ”Jokainen rööri talossa on tullut tutuksi”, Koski nauraa.

TEAT

Mitä näin iso remontti sitten tuo tullessaan? Kosken mielestä erityisesti kolme uudistusta parantavat talon käytettävyyttä teatterina. "Päänäyttämön toimivuus parani ison harppauksen uuden takanäyttämön ansiosta, sen joka näkyy jokirannastakin katsoessa. Ilon aiheita ovat myös uudispuolella kokonaisuudessaan sijaitsevat valmistuksen työtilat. Nyt kun kokoonpanolle, verstaalle ja maalaamolle on omat erilliset tilansa, tekeminen on sujuvampaa ja turvallisempaa. Katsojien kannalta näkyvin muutos on uusi Pieni näyttämö. Tietääkseni yhtäkään 250-paikkaista teatterisalia Suomessa ei ole varusteltu yhtä mittavalla määrällä teatteritekniikkaa. Siellä on esimerkiksi isot nostimet ja jo pitkään haaveiltu vaijeriverkkokatto, joka lisää tilan muunneltavuutta.” Millä mielin Juhani Koski katsoo taaksepäin hankkeen ollessa loppusuoralla? ”Näin pitkä prosessi muuttuu väistämättä henkilökohtaiseksi. Minulle on iso asia saada tämä remontti valmiiksi. Niin iso, että siirsin eläkkeelle siirtymistäni, jotta näen laajennustöiden valmistumisen. Vuoden 2017 lopussa teatteritalo on sellaisessa kunnossa, että sen voi jättää seuraavien sukupolvien käyttöön.”

Moni asia paranee merkittävästi remontin myötä.

Lämpiön katto ja mäntyseinä säily ennallaan.


29 Avaus 2017

Teatteritalon laajennus tuo lisää näyttämötilaa. Kuvia purkuvaiheesta.

TTERITALON REMONTTI

ytettiin

Pienelle näyttämölle tulee runsaasti uutta tekniikkaa.

Valmistustilat siirtyvät kokonaisuudessaan uudispuolelle. Lattiatasoon laskettava ompelupöytä helpottaa työtä verhoomossa.


Avaus 2017

TUKEMASSA TEATTEREITA JA TEKIJÖITÄ

30

Jokaisen turkulaisen teatterinystävän tulisi tietää Turun Teatterisäätiö. Tämä 41 vuotta toiminut säätiö jakaa vuosittain tunnustuspalkintoja ja apurahoja paikallisille teattereille ja teatterintekijöille. Säätiön pitkäaikainen aktiivi ja nykyinen puheenjohtaja Risto Korpela kertoo toiminnan lähtökohdista:

“Teatterisäätiön toiminta alkoi 70-luvun alussa, kun Kaupunginteatterin lippukahvion hyvä tuotto haluttiin kanavoida turkulaista teatterintekemistä tukemaan. Silloisten toimijoiden, kuten Aulis Ruostepuron ja Pertti Liesivuoren, kauaskantoinen näkemys ja myötätuuli sijoitustoiminnassa ovat mahdollistaneet Teatterisäätiön yhä laajenevan tukitoiminnan. Tuemme harrastaja- ja ammattiteattereita sekä näyttelijöiden kehittymistä työssään.” Säätiön toiminta on vuosien saatossa avautunut myös enemmän kohti yleisöä ja teatterikasvatusta. Juhliessaan 40-vuotista toimintaansa, Teatterisäätiö järjesti avoimen teatteriseminaarin ja rahoitti 1500 yhdeksäsluokkalaisen teatterivierailut. “On tärkeää, että nuorista kasvatetaan uusia teatterintekijöitä, mutta haluamme vaikuttaa osaltamme myös tulevaisuuden teatteriyleisön kasvattamiseen”, Korpela linjaa.


“Tuoreelle lasten- ja nuortenteatterille Teatterisäätiön tuki oli korvaamaton. Voi sanoa, että Hirvarit eivät olisi päässeet alkua pidemmälle ilman säätiön luottamusta ja tukea.” MINNA-STIINA SAARISTO-VELLINKI Taiteellinen johtaja ja pj, Hirvensalon nuorisoteatteri

“Turun Teatterisäätiön tuki on Nuorelle Teatterille äärimmäisen arvokas, ilman sitä teatterimme tekisi yhden produktion vähemmän vuodessa, joka hurjimmillaan tarkoittaa sitä, että noin 50 lasta ja nuorta jäisi ilman teatteriharrastusta. Tuella annamme produktioiden tekemisen kautta koulutusta teatterinuorille.”

“Valtiolta ei enää heru tukea teattereiden tekniikan uusimiseen. Oivan mesenaattimme Turun Teatterisäätiön ansiosta Åbo Svenska Teater on pystynyt päivittämään kalustoaan. Nyt pyörii ja näkyy!” JUKKA AALTONEN Teaterchef, Åbo Svenska Teater

MINNA KAISLAKARI Teatterinjohtaja, Turun Nuori Teatteri

“Turun Teatterisäätiön tuella olen päässyt katsomaan musikaaleja maailman huipulta, niin West Endissä, kuin Broadwaylla sekä saanut tukea opiskeluun. Työssäni olen pystynyt hyödyntämään paljon ammentamiani oppeja. Ainutlaatuinen ja upealla tavalla turkulaista kulttuuria tukeva ja eteenpäin vievä säätiö!” JUSSI VAHVASELKÄ Kapellimestari

KUVA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

Tällä hetkellä teatteri tuntuu Korpelan mukaan olevan hyvässä nosteessa. “Seudun monet teatterit tekevät hyvää työtä. Turun Kaupunginteatterin syksystä odotan eniten Seitsemää veljestä, ihan nostalgiasyistäkin. Samalla tulee katsastettua uusittu teatteritalo. Tosin ...haluamme vaikuttaa puitteethan eivät teatteria synnytä, osaltamme myös tulevaisuuden vaan taitavat teatteriyleisön kasvattamiseen” ohjelmiston valitsijat ja innokkaat, osaavat tekijät. Niitä Turussa on paljon, jopa kilpailuksi asti, mikä on ihan tervettä. Tämä säätiötoiminta pakottaa mukavasti käymään usein teatterissa ja seuraamaan alaa. Teatterisäätiössä ollaan selkeästi myös “henkisellä saajapuolella” tässä pitkän linjan yhteistyössä”, Korpela myhäilee.

Vuonna 2017 tukea jaettiin n. 300 000 euroa: • • • •

20 teatterille 40 näyttelijälle 8 työryhmälle lisäksi vuosittain myönnetään rahallinen tunnustuspalkinto ansioituneelle teatterintekijälle

Avaus 2017

Kommentteja teatterikentältä

31


32

Enemmän irti esityksistä Suomessakin yleistyvä yleisötyö on toimintaa, jonka tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla teatteriin ja edesauttaa esityksistä ja teatterin muusta sisällöstä nauttimista ja siitä oppimista. Toisaalta yleisötyön tarkoituksena on saavuttaa uusia yleisöjä ja sitouttaa nykyiset yleisöt yhä paremmin.

Turun Kaupunginteatterissa tehtävästä vastaa Haluan lisätä yleisötyön koordinaattori katsojien Iida Rekonen. Helsingin omaa aktiivisuutta yliopistosta valmistunut teatteritieteilijä on ehtinyt ja vahvistaa tehdä töitä sirkuksesta teatterielämyksiä.” oopperaan – sekä esiintyjänä että tuotantojen taustalla. Iidalle on sydämen asia aktivoida ihmisiä, ei vain tulemaan teatteriin, vaan myös katsomaan esityksiä laajemmin ja saamaan niistä enemmän irti. Hänelle on tärkeää lisätä katsojien teatterinlukutaitoa, sitä miten opitaan yhdistämään teatterikokemus muualla nähtyyn ja kuultuun.

KUVA ANNI ROIVAS

Avaus 2017

YLEISÖTYÖ TURUN KAUPUNGINTEATTERISSA

Toimikaudella 2017-2018 Turun Kaupunginteatterin teemana on ”talo auki”. Siihen liittyviä yleisötyön projekteja ovat teatteritaloa esittelevät kierrokset, teatterista kertovat kotikriitikot, aktiivinen kouluyhteistyö, nostalgiasta ammentava tarinapaja ja lapsille suunnattu elämysten talo.

Haluatko kirjoittaa tai tubettaa teatterista?

Hae kotikriitikoksi!

Haemme kotikriitikkoja kirjoittamaan Turun Kaupunginteatterista ja esityksistämme. Tarjoamme valituille kotikriitikoille liput ja väliaikatarjoilut kaikkiin esityksiimme sekä mahdollisuuden tutustua teatteriin pintaa syvemmältä. Toiminta on kuukausittaista, eikä vaadi omaa blogialustaa. Kotikriitikot voivat myös itse vaikuttaa toiminnan sisältöön. Hae mukaan, jos olet: • Kirjoitustaitoinen (blogi), sanavalmis (vlogi) ja kiinnostunut teatterista • Vähintään 16-vuotias, yläikärajaa ei ole • Voit sitoutua kotikriitikkotoimintaan kaudeksi 2017-2018

Näin haet

Lähetä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen iida.rekonen@turku.fi otsikolla “Kotikriitikkohaku” 27.8. mennessä. Kerro itsestäsi ja suhteestasi teatteriin koneella kirjoitetun A4-liuskan verran. Voit liittää hakemukseen myös max. 5 min videon. Ilmoitamme valituille kotikriitikoille 11.9. mennessä.


33 TURUN KAUPUNGINTEATTERIN ASIAMIEHET

Asiamieheksi pääsee ostamalla esityskauden aikana minimitasoon vaadittava määrä (50 kpl) lippuja ja ilmoittamalla teatterin myyntipalveluun haluavansa liittyä asiamieheksi. Teatteriasiamiestoiminta perustuu aktiivisuuteen. Asiamiesstatus ja kaikki siihen liittyvät edut säilyvät, kun ostat näytäntövuoden (1.8.–31.7.) esityksiin yhteensä vähintään 50 lippua. Lue lisää asiamiestoiminnasta teatterin nettisivuilta Ryhmät-osiosta.

Haluatko teatterin asiamieheksi?

Oletko kuullut koskaan teatterin asiamiehistä? Ei ole moni muukaan, mutta teatterille asiamiehet ovat erittäin tärkeä myynnin yhteistyökumppani. Teatterin asiamies on Turun Kaupunginteatterin kanta-asiakas, joka saa ostaa etuhintaisia lippuja, kuulee ensimmäisinä tulevista produktioista ja nauttii erilaisista asiamieseduista. Tällä hetkellä Turun Kaupunginteatterilla on jo kymmeniä innokkaita asiamiehiä. Kaksi heistä kertoo, miten heidän asiamiesharrastuksensa alkoi ja miksi he ovat jatkaneet sitä vuosikymmenien ajan.

Olen toiminut asiamiehenä noin 25 vuotta. Toiminnassa ehkä antoisinta on päästä näkemään teatterityötä itse talosta käsin. Saan tavata teatteriväkeä laidasta laitaan ja nähdä, miten näytelmä valmistuu alusta loppuun. Kyllä tämä toiminta on lisännyt teatterikäyntejäni, kun on mahdollisuus nähdä kauden koko tuotanto ja jotkut näytelmät toiseen tai kolmanteenkin kertaan. Parhaimpia nyt mieleen tulevia ovat olleet Tummien perhosten koti, En kerro satakielestä, Seili, Anna Karenina... Näytelmien suhteen olen erittäin kaikkiruokainen, kaikki lajityypit käyvät. Mutta mieluiten tietenkin katsoo genrensä valiota, jossa katsojalle kirkastuu se, mitä tekijät ovat halunneet sanoa.

Raija Narko Olen ollut asiamiehenä siitä alkaen, kun meitä ryhmävaraajia alettiin kutsua asiamiehiksi ja meistä tehtiin verkosto. Kiinnostusta teatteriin on ollut aina. Teinkin työpaikan virkistyskerhon nimissä ryhmävarauksia kaupunginteatteriin jo ainakin vuodesta 1980. Antoisinta asiamiesilloissa on saada esitystiedot ennakkoon ja mahdollisuus varata hyvät paikat etuhintaan. Pyrin katsomaan kaikki esitykset, jotkut kahteen kertaankin. Kauttani lippuja varaavat ovat myös kertoneet, että nyt tulee käytyä useasti teatterissa. Se on niin vaivatonta varata ja saada minulta liput asiamieshintaan. Kaupunginteatterissa on ollut todella monta loistavaa esitystä. Vuosien takaa Seitsemän veljestä on mainittava, katsoin sen neljä kertaa silloin! Tuoreimmista mieleen jääneitä ovat Elisabeth-musikaali, Kirsikkapuisto, Jekyll & Hyde, Kakola sekä Tom of Finland -musikaali.

Avaus 2017

Viralliset ja torelliset yleisönlöytäjämme

Maarit Juvonen


NAUTINNON HETKIÄ AURAJOEN RANNALLA A U R A J O E N R A N N A L L A O L E VA N H OT E L L I M M E U U D I S T E T U T H U O N E E T TA R J O A VAT S I N U L L E Y K S I L Ö L L I S Y Y T T Ä , M U K A V U U T TA J A A R J E N Y L E L L I S Y Y T T Ä . MARINA LOUNGE BARIN DESIGN-DRINKIT SEKÄ GRILL IT! MARINAN JOSPER-HIILIGRILLIN H E R K Ä S T I M A U S TA M AT A N N O K S E T T Ä Y D E N T Ä V Ä T A R J E S TA I R TA A N T U M I S E N . A A M U N A L O I TAT L E P P O I S A S T I S U P E R B R E A K F A S T I L L A ® . R U N S A AT K U LT T U U R I E L Ä M Y K S E T J A U U S I T E AT T E R I TA L O H OT E L L I A VA S TA P Ä Ä T Ä T Ä Y D E N T Ä V Ä T T U R K U - KO K E M U K S E N .

LUPA NAUTTIA Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, Turku 020 1234 710, radissonblu.com/fi/hotelli-turku

Rakentamassa parempaa yhteiskuntaa Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Kehitämme ja rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa ja olemme mukana toteuttamassa monia aikamme kiinnostavimpia projekteja. Vaativat korjausrakentamishankkeet ovat ydinosaamistamme. Vuonna 1962 valmistunut Turun kaupunginteatteri on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja keskeinen osa Aurajoen kulttuurimaisemaa. Peruskorjaus- ja laajennusurakan myötä kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus palvelee käyttäjiään entistä paremmin.

www.skanska.fi


TULE TEKEMÄÄN MENESTYSTARINAA MAALLA JA MERILLÄ! Meyer Turku tekee maailman edistyksellisintä meriteknologiaa. Katso avoimet työpaikat ja hae töihin kansainväliseen high tech -yhteisöömme: meyerturku.fi/careers

Osta teatterilippusi nyt! Lippukassa

Hallin Lippis palvelee Turun Kauppahallissa 2.9. asti. Normaali aukioloaika ti-pe klo 11-18, la klo 10-16 Lipunmyynti 5.9. alkaen Turun Kaupunginteatterissa, osoitteessa Itäinen Rantakatu 14.

Lippuvaraukset

Myyntipalvelusta numerossa 02 262 0030. Normaali puhelinpalveluaika ma klo 9-16, ti-pe klo 9-18, la klo 10-16.

Väliaikatarjoilut

Ravintolapäällikkömme Sanna Kiviranta vastaa tiedusteluihin tarjoiluista ja tilavarauksista 040 503 8724 / sanna.kiviranta@turku.fi

TYKY-etu Käy maksuvälineenä kaikkiin syksyn 2017 esityksiin.

Opiskelijoiden viime hetken etu Maanantaista torstaihin liput saman illan esityksiin vain 10€! Liput myyntipalvelusta ja teatterin lippukassalta tuntia ennen esitystä.

teatteri.turku.fi @tkteatteri


TURUN KAUPUNGINTEATTERIN

syyskauden avaus

Talo auki -tapahtuma Turun päivänä 17.9. Turun Kaupunginteatteri palaa

TERVETULOA!

Viimeinen laiva -musikaalin ensi-ilta 15.9.

peruskorjattuun taloon upealla ohjelmistolla. Turun päivänä ovemme ovat avoinna kaikille kaupunkilaisille. Tule näkemään remontoitu teatteritalo ja maistiaisia syksyn esityksistä.

Syksyn ohjelmisto ENSI-ILTA

15.9. 22.9. 13.10. 26.10. 3.11. 17.11.

Viimeinen laiva Paavo – lentävä turkulainen Prinsessa Hamlet Molli Seitsemän Veljestä Kybersielut

Avaus – Turun Kaupunginteatteri nyt (2017)  

Turun Kaupunginteatterin aikakauslehti, jossa esitellään peruskorjattua teatteritaloa, syksyn 2017 ohjelmistoa ja teatteritoimintaa.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you