Poistoilman lämmöntalteenotto – mistä on kyse?

Energiatehokkuuden lisääminen tuo säästöjä sekä taloyhtiölle että ympäristölle. Monessa taloyhtiössä on kiinnostuttu poistoilman lämmöntalteenotosta keinona energiansäästöön. Selvitimme, mistä siinä on kyse.

TEKSTI RIIKKA KYLÄHEIKO

Rakennukset vetävät ulkoa sisälle raitista ilmaa, joka sitten sisällä lämpiää. Normaalisti tämä huoneenlämpöinen ilma työnnetään lopulta harakoille. Poistoilman lämmöntalteenotossa poistoilma tekee ylimääräisen kierroksen lämmöntalteenoton kautta. Tällöin poistoilman lämpötila on ulos puhallettaessa enää n. 3-5 °C:ta.

- Talteen otettu lämpö käytetään käyttöveden esilämmitykseen tai patteriveden lämmitykseen, jolloin kaukolämpöä tarvitaan vähemmän, havainnollistaa Korjauspartnerien projektipäällikkö Jani Maunu.

Sopii monille taloyhtiöille

Poistoilman lämmöntalteenotto sopii kaukolämmitteisille taloyhtiöille, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa lämmöntalteenottoa ei voi toteuttaa.

Lämpöpumput asettavat vaatimuksia sähköteholle, joten sähköpääkeskus voidaan joutua uudistamaan, jos se on alkuperäinen. Lisäksi tarvitaan tilaa lämmöntalteenoton patterille sekä putkistoille.

Turun Isännöintikeskuksen Isännöitsijä Eija Kangas kertoo, että kolmessa hänen isännöimässään taloyhtiössä on jo poistoilman lämmöntalteenotto ja yhteen ollaan parhaillaan tekemässä.

- Lämmöntalteenoton patteri sijoitetaan yleensätaloyhtiön ullakolle, jos siellä on tilaa. Joskus se täytyy sijoittaa katolle, jolloin pitää hakea erikseen rakennuslupa. Tällä hetkellä käynnissä olevassa projektissa sattui keskellä rakennusta olemaan vanha, käytöstä poistettu savupiippu, joten putketkin saadaan sijoitettua näkösuojaan, Kangas kertoo käytännönratkaisuista.

Hyvä yhdistää putkiremonttiin

- Omana projektinaan poistoilman lämmöntalteenoton rakennusprojekti kestää yleensä n. 2,5-4 kuukautta. Rakennusvaihe näkyy asukkaiden elämässä lyhyinä käyttöveden, sähkön ja lämmön katkoina. Lisäksi asunnoissa vaihdetaan korvausilmaventtiilien suodattimet, Maunu avaa projektia.

Maunu kertoo, että usein poistoilman lämmöntalteenotto toteutetaan linjasaneerauksen eli putkiremontin yhteydessä. Silloin saadaan yhdistettyä muutamia työvaiheita ja projekti voidaan toteuttaa linjasaneerauksen lomassa.

- Projekti sopii yhteen linjasaneerauksen kanssa myös sen takia, että usein sähköjärjestelmä uudistetaan linjasaneerauksen yhteydessä, Kangas huomauttaa.

Säästöjä taloyhtiölle ja ympäristölle

Poistoilman lämmöntalteenoton säästö tulee vähentyneestä kaukolämmön kulutuksesta. Maunun mukaan projektien takaisinmaksuajat ovat yleensä 8-14 vuotta. Säästöt riippuvat siitä, kuinka paljon ilmaa taloyhtiössä kiertää. Jos on pieni taloyhtiö, niin takaisinmaksuaika saattaa kasvaa osakkaiden mielestä liian pitkäksi.

- Hyvä nyrkkisääntö on, että 30 asuntoa on yleensä riittävästi. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, koska säästö riippuu myös asuntojen koosta ja urakan vaatimista muista töistä. Takaisinmaksuaikaan vaikuttavat myös tulevat energianhinnat. Aina voi ajatella myös vihreitä arvoja eikä pelkästään takaisinmaksuaikaa. Kaikki energiansäästö on plussaa, Maunu kertoo.

Kankaan taloyhtiöissä on oltu tyytyväisiä lämmöntalteenottoon, joka on tuonut selviä säästöjä.

- Omissa taloyhtiöissäni lämmöntalteenotto on tuonut 30-40 %:n säästöjä kaukolämmön kulutukseen. Usein itse projektiin on myös mahdollista saada ARA:n energia-avustusta. Järjestelmään kannattaa ottaa etävalvonta, jolloin saa kuukausikohtaiset raportit. Siitä hallitus voi kuukausittain käydä läpi kaukolämmön ja sähkön kulutuksen ja sitä kautta näkee todellisen säästön kuukausittain.