Asunto-osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja järjestyssäännöt. Mistä on kyse?

Asunto-osakeyhtiölaki

Suomen lainsäädäntöön sisältyvä asunto-osakeyhtiölaki määrittelee taloyhtiöiden toiminnan perustan ja se koskee kaikkia taloyhtiöitä. Siinä on määräyksiä esimerkiksi taloyhtiön päätöksenteosta, kunnossapidosta ja muutostöistä sekä vastikkeenmaksusta. Asunto-osakeyhtiölain kantava periaate on yhdenvertaisuus.

Yhtiöjärjestys

Jokaisella taloyhtiöllä pitää asunto-osakeyhtiölain mukaan olla yhtiöjärjestys, joka on hyväksytty yhtiökokouksessa ja rekisteröity. Yhtiöjärjestys on taloyhtiökohtainen ja siinä on määritelty esimerkiksi, millä perusteella osakkaat maksavat vastikkeita ja minkä tilojen hallintaan osakkaan osakkeet antavat oikeuden.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös päättää asunto-osakeyhtiölaista poikkeavista kunnossapidon vastuun jakautumisista osakkaan ja taloyhtiön välillä. Yhtiöjärjestys kuuluu taloyhtiön päätösvaltaan, joten taloyhtiön on mahdollista myös päivittää yhtiöjärjestystä yhtiökokouksen päätöksellä. Tämä edellyttää 2/3 määräenemmistöä. Yhtiöjärjestys ei kuitenkaan saa olla pakottavan lainsäädännön vastainen ja sen täytyy huomioida esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaate.

Järjestyssäännöt

Järjestyssäännöt ovat taloyhtiön sisäiset pelisäännöt, joihin on koottu ohjeita viihtyisään ja turvalliseen yhteisöasumiseen. Tyypillisesti järjestyssäännöissä määrätään esimerkiksi hiljaisuusajoista, ulko-ovien aukioloajoista ja tuuletusparvekkeiden käytöstä. Ne eivät saa olla ristiriidassa Suomen lain kanssa eivätkä rajoittaa liiaksi normaalia elämää.

Järjestyssäännöt eivät ole taloyhtiöissä pakolliset ja ne eivät perustu lakiin, kuten yhtiöjärjestys. Myös järjestyssääntöjä tulee kuitenkin noudattaa. Jos osakas tai asukas toistuvasti rikkoo järjestyssääntöjä, voi taloyhtiö antaa virallisen huomautuksen.