Sähköauto tulee taloyhtiöön

Kumpi tulee ensin: sähköauto vai sähköautopaikka? Muna vai kana? Tämän ongelman taloyhtiöt kohtaavat nykyään usein: ei tehdä sähköautopaikkoja, koska asukkailla ei ole sähköautoja, ja asukkaat eivät osta sähköautoja, koska taloyhtiössä ei ole sähköautopaikkoja.

TEKSTI & KUVAT RIIKKA KYLÄHEIKO

Turun Isännöintikeskuksen isännöitsijä Jarmo Tamminen isännöi Telakkarannassa kuutta taloyhtiötä, joissa on vuoden sisällä käynnistetty projekti sähköautopaikoista. Miten päästiin liikkeelle?

- Telakkarannassa oli muutamassa taloyhtiössä entuudestaan yksittäisiä osakkaiden latauspisteitä, jotka oli tehty rakennusvaiheessa tai osakkaan muutostyönä. Asukkailla alkoi tulla laajemminkin kiinnostusta asiaan ja kohta aiheesta keskusteltiinkin koko korttelin alueella, kertoo Tamminen projektien käynnistymisestä.

Ensimmäisenä valmiiksi ehti As Oy Turun Paraatiranta, jonka autopaikoista peräti 75 %:ssa on nyt latausasema. Alun perin muutamalla autopaikkaosakkaalla oli sähköauto, joiden latauspisteet osakkaat olivat toteuttaneet itse osakkaan muutostöinä. Osakkaiden kanssa oli silloin kaukonäköisesti tehty sopimus, että nykyiset latauspisteet puretaan, jos taloyhtiö alkaa laittaa yhteisesti latauspisteitä. Näin tehtiinkin.

Osakkaille kysely autopaikoista

Paraatirannan sähköautoprojekti lähti liikkeelle yleisen kiinnostuksen selvittämisellä. Hallituksen jäsen Markku Liitola kartoitti alustavasti osakkaiden kiinnostusta.

- Kuljetin ruutupaperia mukanani ja tein kyselyä aina, kun törmäsin asukkaisiin, Liitola kertoo.

Kiinnostusta oli ja hallitus aloitti isännöitsijän kanssa selvitykset. He käyttivät apunaan myös sähköautoratkaisuihin perehtynyttä sähkösuunnittelun konsulttia. Konsultti selvitti sähköverkon kapasiteetin, esitteli vaihtoehtoja, teki urakoitsijoille tarjouspyynnöt ja oli koko projektin mukana.

Virallinen päätös sähköautopaikoista tehtiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa yksimielisesti. Lopulta sähköauton latauspaikan halusi perätä 22/29 autopaikkaosakasta.

- Kaikilla ei ainakaan vielä ole sähköautoa, mutta moni totesi latausaseman nostavan autopaikan arvoa, vaikkei sitä itse tarvitsisi. Yksi naapuri kertoi, että tämä päätös vauhditti hänen sähköautohankintaansa, Liitola sanoo.

Taloyhtiö ja osakas jakavat kustannukset

Sähköautopaikkoja toteutettaessa olennainen kysymys on, kuka maksaa mitäkin. Paraatirannassa päädyttiin ratkaisuun, jossa taloyhtiö rakensi latausinfran ja osakas maksoi itse latausasemansa. Sähkön taloyhtiö laskuttaa jokaiselta autopaikkaosakkaalta kulutuksen mukaan.

- Tämä on mielestäni selkein ratkaisu myös taloyhtiön vastuunjaon kannalta, kun taloyhtiö on vastuussa latausinfrasta ja osakkaat ovat vastuussa latausaseman hankinnasta ja kunnossapidosta. Näin latausasemien kustannukset eivät kohdistu niille osakkaille, joilla ei ole latausasemaa, Tamminen taustoittaa.

Taloyhtiö toteutti latausinfran yhdenvertaisesti kaikille autopaikoille.

- Tämä ratkaisu mahdollistaa latausaseman asentamisen myöhemmin niillekin, jotka eivät sitä nyt hankkineet, Liitola jatkaa. Moni taloyhtiö pohtii vasta sähköautopaikkojen rakentamista ylipäätään, mutta Paraatirannassa ennakoitiin jo mahdollisia nykyistä tehokkaampia sähköautoja. Siksi taloyhtiö päätyi 22 kW:n latausasemiin, vaikka tämän hetken tarpeisiin olisi riittänyt myös pienempi, 11 kW:n latausasema. Ratkaisun mahdollisti uudehkon taloyhtiön sähköverkon hyvä kantokyky.

- Taloyhtiö valitsi niin tehokkaat latauspisteet kuin järkevillä kustannuksilla voitiin toteuttaa, Tamminen tiivistää.