lyhyesti
koonnut Taru Suhonen
Kielet kiinnostavat kauppatieteellisen alan opiskelijoita
K
auppatieteellisen alan opiskelijat pitävät kieliopintoja tärkeänä osana yliopistotutkintoa. Opiskelijat suhtautuvat monikielisyyteen positiivisesti ja ovat valmiita näkemään vaivaa kielitaitonsa eteen osallistumalla vapaaehtoisille kielten kursseille. Tämä selviää Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori Joachim Schlabachin ja Oulun yliopiston yliopisto-opettaja Sabine Graszin vastajulkaistusta tutkimuksesta Business students’ choices of foreign languages. Viidessä suomalaisessa kauppatieteellisen alan opetusyksikössä toteutetun tutkimuksen mukaan opiskelijoilla on usein laaja kielitaito jo heidän aloittaessaan yliopisto-opinnot. Yliopistossa jatkettavat kielet valitaankin useimmiten juuri aiemman kielitaidon pohjalta. Kielivalintoihin vaikuttavat myös kielen status, hyödyllisyys tulevaisuuden ammatin kannalta sekä opiskelijan halukkuus opiskella ulkomailla.
– Talouden alalla kielitaito on tärkeä työkalu, jonka avulla hoidetaan kaupantekoa, projekteja ja yhteistyötä. Molemminpuolisen ymmärryksen saavuttaminen on tärkeää, ja yhteisen kielen avulla luodaan luottamusta, Joachim Schlabach mainitsee. Schlabach huomauttaa, että vaihtovuosi ulkomailla on hyvä tapa oppia kieltä. – Koulussa opetusta on vain muutamia tunteja viikossa, kun taas ulkomailla kieltä pääsee puhumaan, kuulemaan, lukemaan ja kirjoittamaan kellon ympäri. Tästä syystä järjestämme säännöllisesti myös opintomatkoja ulkomaille - parhaiten kieltä kuitenkin oppii, jos vieraassa maassa viettää kokonaisen lukukauden. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-1:2011.
Yrittäjyysaktiivisuus palautumassa taantumaa edeltävälle tasolle
G
EM (Global Entrepreneurship Monitor) -raportin Suomen osuuden mukaan suomalaisen työikäisen väestön yrittäjäaktiivisuus on palautumassa taloudellista taantumaa edeltävälle tasolle. GEM-tutkimukseen osallistuneiden 59 maan sekä 22 innovaatiovetoisen talouden joukossa Suomen aikuisväestön aktiivisuus yrittäjäksi ryhtymisessä on keskiluokkaa. Vaikka suomalaiset havaitsevat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään, heidän yrittäjyysaikomuksissaan ei ole tapahtunut suuria suhdanteista riippuvia vaihteluita politiikan toimenpiteistä huolimatta. – Mahdollisen työttömyyden uhan alla yrittäjyys kuitenkin koetaan houkuttelevaksi mahdollisuudeksi, toteaa professori Jarna Heinonen. Näin ajattelevat erityisesti työssäkäyvät akateemiset suomalaiset, nuoret ja tällä hetkellä työhönsä tyytymättömät. Tällöin kyse ei ole pakkoyrittäjyydestä, vaan työuralla tapahtuvan muutoksen tarjoamasta kimmokkeesta ja mahdollisuudesta toteuttaa yrittäjähaaveita.
Kansallisia analyyseja kymmenistä maista Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimus kuvaa ja analysoi yrittäjyysprosesseja yli 60 eri maassa. Vuonna 1999 alkaneessa hankkeessa tutkimus toteutetaan kussakin maassa kansallisen tutkijatiimin voimin. Suomen hankkeen johtaja on akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Lisäksi Suomen GEM-tiimiin kuuluvat professori Jarna Heinonen sekä tutkijat Pekka Stenholm ja Tommi Pukkinen kauppakorkeakoulun TSE Entrestä. Suomen osuuden rahoitukseen osallistuu työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus toteutettiin nyt kahdennentoista kerran. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa alusta asti. GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 työikäistä ja noin 40 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor – 2010 Report Finland -raportin voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)utu.fi.
Jatkuvuudenhallinnalla sujuvuutta asiakaspalveluun Y
Kuva: Taru Suhonen
ritysten toiminta on enenevässä määrin riippuvaista tieto- ja viestintätekniikasta. Kun koneet, järjestelmät tai yhteydet eivät toimi, keskeytyvät asiakaspalvelu, tuotanto tai työskentely. – Tällöin jatkuvuudenhallinta on pettänyt, sanoo tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteestä, jossa on tutkittu tietohallinnon jatkuvuudenhallintaa ja etsitty hyviä käytänteitä suomalaisista suuryrityksistä. Tutkimustuloksia on julkaistu tuoreessa Tietohallinnon jatkuvuudenhallinta valikoiduissa suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2010 -raportissa. Tutkimuksen mukaan yrityksissä on eniten panostettu asiakasrajapintaan. Laiterikkoihin on varauduttu hyvin ja suunnitelmia tehty katkojen varalle. Jatkuvuudenhallinta on yrityksis-
vaihtoehdon kustannustason määrittelyyn, Järveläinen huomauttaa. KTT Jonna Järveläisen lisäksi tutkimuksen tekemiseen ovat osallistuneet KTM Antti Lehtimäki ja KTM Danish Islam. Tutkimus tehtiin Liikesivistysrahaston tuella. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-2:2011.
Sinustako mentori? Kaipaatko uusia näkökulmia työhösi? Voisitko jakaa osaamistasi ja verkostojasi opiskelijalle? Haluatko tutustua alasi tulevaan osaajaan? Mentorina pysyt ajan tasalla kotiyliopistosi ajankohtaisista kuulumisista ja oman alasi nuorten osaamisesta. Mentorointiohjelmassa alumnit kertovat pian valmistuville opiskelijoille kokemuksistaan työelämässä ja oman alansa työssä vaadittavista valmiuksista. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy tammikuussa 2012. Ohjelmaan etsitään nyt mentoreita. Saat lisätietoja ja voit ilmoittautua mentoriksi verkossa osoitteessa www.utu.fi/alumni/ mentorointitai ottamalla yhteyttä Mirja Junkolaan, 050 569 8779, mirja.junkola@utu.fi.
Muista ystävää tai ilahduta itseäsi! Yliopistotuote - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: • Yliopistomäen kirjakauppa, Luonnontieteiden talo I • Wanha Narikka -kirjakauppa, Rehtorinpellonkatu 3 • Viestintäyksikkö, Henrikinkatu 10
Udo Zander
22 MERCURIUS 3/2011
sä usein jätetty tietohallinnon vastuulle, vaikka liiketoiminnan jatkuvuudesta viime kädessä vastaa yrityksen johto. – Yrityksillä on vaihtelevia käytäntöjä suunnitelmien testauksessa sekä jatkuvuudenhallinnan raportoinnissa. Jos yritysjohto ei vaadi säännöllistä raportointia, muualla yrityksessä ei välttämättä olla sitoutuneita suunnitelmien tekemiseen, testaamiseen ja ylläpitoon. Tutkimuksen haastattelumateriaali tarjoaa useita hyviä käytänteitä, joiden perusteella raportissa esitetään kehitysehdotuksia yrityksille. Toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon sekä yritysjohdon välillä voi esimerkiksi säästää kustannuksia ja helpottaa varautumista. – Johtoa tarvitaan järjestelmän kriittisyyden määrittelemiseen ja tietohallintoa varautumis-
Peter Zettinig
! A T T U U Nyt kätevästi myös verkkokaupasta: www.maenverkkokauppa.fi Lisätietoja: viestinta@utu.fi tai 02 333 5909 MERCURIUS 3/2011
23