Page 1

MERCURIUS

3/2011

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhm채lehti

Minna Arve Minna Arveen xxx xxxxxxx tavoitteena s. 12

luonteva yhteys kaupunkilaisiin s. 6

Me-hengell채 muutoksiin

11

Taantuma hillitsee inflaatiota

14


PÄÄKIRJOITUS

MERCURIUS

N

ykyisestä talouskriisistä on opittu ainakin se, miten vahvasti markkinoiden ja julkisen sektorin menestyminen riippuvat toisistaan. Julkisella sektorilla päätöksenteossa yritetään ennustaa markkinoiden reaktioita, kun taas markkinoilla toimivat yritykset pyrkivät parhaansa mukaan ennakoimaan julkisen vallan toimenpiteet. Ennustamisen vaikeudet ovat kaikkien tiedossa. Julkisen sektorin roolista käydään vilkasta keskustelua normaaleinakin aikoina. Usein kysytään, onko julkisen ja yksityisen sektorin välinen työnjako optimaalinen? Entä toimiiko yksityinen sektori yleensä tehokkaammin kuin julkinen? Johtuvatko mahdolliset erot tehokkuudessa siitä, että markkinoilta tulevat signaalit eivät julkisella sektorilla ohjaa päätöksentekoa yhtä vahvasti? Etuja ja tavoitteita on vaikeaa sovittaa yhteen. Samassakaan yrityksessä tai julkisyhteisössä toimivien henkilöiden intressit eivät välttämättä ole yhteneviä. Päätöksenteossa joudutaan joskus pitkiinkin neuvotteluihin tai päätöksiä tehdään äänestämällä. Aikaansaatu päätös ei välttämättä ole kenenkään mielestä paras mahdollinen. Ongelmat vain korostuvat, kun on kyse instituutioiden välisestä kilpailusta tai vaikuttamisesta, kuten talouspolitiikasta päättävien tahojen ja markkinoiden vuorovaikutuksesta. Julkisen valinnan tutkimuksessa analysoidaan organisaatioiden sisäisiä ja niiden välisiä päätöksenteon ongelmia. Tutkimus on välttämättä poikkitieteellistä, tarvitaan sekä markkinamekanismin että poliittisen päätöksenteon asiantuntemusta. Julkisen valinnan tutkimus on Suomessa keskittynyt Turun yliopistoon. Meillä toimii valtio-opin professori Hannu Nurmen perustama ja johtama julkisen valinnan tutkimuksen huippuyksikkö Public Choice Research Center. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Tutkimusala kuuluu yliopiston strategisiin painopistealoihin. Yksikössä työskentelee taloustieteilijöitä, politiikan tutkijoita ja filosofeja paitsi Turun yliopistosta, myös Hampurin ja Bayreuthin yliopistoista. Vahvuutemme on päätöksenteon analyysissa tarvittavien menetelmien hallinta. Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen panos huippuyksikössä on alusta alkaen ollut merkittävä. Huippuyksikkömme on profiloitunut lähinnä päätöksenteon perustutkimukseen. Tutkimuskohteita ovat muun muassa äänestysmekanismit, strateginen käyttäytyminen, instituutiosuunnittelu ja demokraattinen hallinta. Soveltavampaa suuntausta edustavat talouspolitiikan ja EU:n päätöksenteon tutkimus sekä päätöksenteon kokeellinen tutkimus. Päätöksentekohetkellä vallitsevan tiedon varassa tehdyt järkevätkin valinnat ja sopimukset voivat jälkikäteen osoittautua pettymyksiksi. Taloustieteilijöiden kehittämillä peliteoreettisilla malleilla pyritään selittämään, miksi näin voi käydä parhaillekin päättäjille. Tutkimuksella tuotetaan tietoa siitä, millä tavalla päätöksenteon mekanismeja ja instituutioita voitaisiin kehittää.

Sisällys 3/2011

4

”Kasvu perus­ uralleen nopeilla ratkaisuilla.”

2

Reijo Karhinen

12

Harmaan talouden ja verosuunnitelun välinen raja häilyy.

Matti Viren

Taloustieteet tukevat julkista päätöksentekoa

Hannu Salonen taloustieteen professori Julkisen valinnan tutkimuskeskuksen johtaja 1.12.2011 alkaen

Pääkirjoitus: Taloustieteet tukevat julkista päätöksentekoa

4 6 9 10

Tapahtumia Minna Arve nauttii työstään ihmisten parissa Asiantuntijat: Liiketaloustiedettä kuntakentälle Turun sopimusohjausmallin arviointi on antoisaa yhteistyötä

11 Me-hengellä mullistusten läpi 12 Harmaantuuko talous? 14 Keskustelua kansantaloudesta: Viipyilevä inflaatio 16 Merkuriuksen Karnevaaleissa gaalaillan taikaa 18 Reipas sata vuotta osaamista eläkkeelle 19 Vieraskynä: Terveyttä talouteen 20 Väitöksiä ja valmistuneita 22 Lyhyesti

441 729 Painotuote

16

Merkuriuksen Karnevaaleja juhlittiin Caribia Areenalla.

MERCURIUS 3/2011 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimit­ taja Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Aki Koponen, Anni Paalumäki, Marianne Palmu, Mika Vaihekoski, Jussi Matikainen ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint | Painosmäärä 5 000 kpl | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi, 02 333 9296


tapahtumia

koonnut Taru Suhonen

”Kriisin ratkaisemisessa tarvitaan rohkeutta” Kauppa­korkea­ koululla hahmoteltiin näkökulmia tulevaisuuteen syvenevän talouskriisin keskellä.

K

auppakorkeakoulun sidosryhmät kokoontuivat 20.9. lukuvuoden avausseminaariin keskustelemaan euroalueen kriisistä. Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, pääjohtaja Reijo Karhinen (OP-Pohjola-ryhmä) arvioi puheenvuorossaan, mistä käynnissä olevassa kriisissä on kyse. ‒ On tyypillistä, että finanssikriisiä seuraa talouskriisi, sitä julkaisen talouden kriisi, sitä valtioiden velkakriisi. Tämänhetkinen kriisi poikkeaa edellisistä siinä, että se on johtanut nyt myös poliittiseen kriisiin ja euron kriisiin. Karhisen mukaan uutta on myös johtajuuden kriisiytyminen. ‒ Päätöksenteko on vaikeaa, ja isot, rohkeat, tulevaisuuteen katsovat johtajat puuttuvat. On pelkona, että koko kierros alkaa uudelleen ja ajelehdimme kriisistä ja hätäkokouksesta toiseen. Karhisen mukaan eteenpäin pääseminen riippuu siitä, millaisella aikataululla päätöksiä saadaan aikaan. ‒ Lähdimme tähän notkahdukseen eri vaiheesta suhdannekiertoa kuin vuonna 2008. Nopeilla ratkaisuilla talouden kasvu voitaisiin saada palautettua nopeastikin sen perusuralle.

Kilpailukykyä ja panostuksia

Seminaarin paneelikeskustelussa paneuduttiin globaalin talouden tilanteeseen paikal4 MERCURIUS 3/2011

lisesta näkökulmasta. Keskustelussa kuultiin kauppakorkeakoulun sidosryhmien ja elinkeinoelämän näkemyksiä. PerkinElmer Wallac Oy:n toimitusjohtaja Hanna Halme korosti kilpailukyvyn merkitystä globaaleilla markkinoilla pärjäämisessä. ‒ On turha kuvitella, että olemme maailman huippuja. Kaikki, mitä me osaamme, on opeteltavissa myös muualla, myös matalamman kustannusrakenteen maissa. Kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki muistutti, että alueellisesti yliopistojen sijaitseminen maakunnassa on tärkeää. ‒ Meillä on mahdollisuus tutkimuspohjaisiin innovaatioihin. Uskon, että jos Angry Birds menestyy, mikä vaan voi menestyä. Järjestetty tilaisuus oli ensimmäinen sidosryhmäseminaarien sarjassa. ‒ Haluamme koota yhteen taloustieteilijöitä, kauppatieteilijöitä ja elinkeinoelämää paitsi keskustelemaan ja puntaroimaan vaihtoehtoisia toimintamalleja myös verkottumaan, sanoi Satu Lähteenmäki. Seuraava sidosryhmäseminaari järjestetään kauppakorkeakoululla 12.12. Tuolloin kysytään, saako yrityksellä mennä Suomessa hyvin. Keskustelemassa ovat muun muassa Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä kansanedustaja Eero Lehti. Tiedustelut: Terhikki Saari (terhikki.saari@ utu.fi).

Julkaiseminen on tieteellisen työn ytimessä

Strateginen ajattelu mukaan uusiin medioihin IRIS- ja SCIS-konferens­ seissa perehdyttiin muun muassa sosiaalisen median hyödyntämiseen yrityksissä.

Aktiiviset kielen­ opiskelijat palkittiin

S

osiaalisen median strategista hyödynnettävyyttä yrityksissä pohdittiin professori Robert G. Picardin (University of Oxford, Reuters Institute for the Study of Journalism, UK) johdolla tietojärjestelmätieteen järjestämissä IRIS- ja SCIS-konferensseissa 17. elokuuta. Teemana oli tieto- ja viestintäteknologian ja kulttuurin yhteys, johon syvennyttiin käsittelemällä muun muassa sosiaalisen median ja virtuaalimaailman vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin. – Oikein käytettynä sosiaalinen media on myös kustannustehokas markkinointikeino, sillä sen avulla viestintä pystytään kohdistamaan juuri niille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita yrityksestä. Picard huomautti, että toisaalta sosiaalista mediaa käyttäessään yritys joutuu väistämättä hyväksymään sen, että siitä kertovia viestejä ja niiden ajoitusta ei enää pystytä hallitsemaan entiseen tapaan. Hän muistutti myös strategisen ajattelun tärkeydestä. – Pelkästään se, että yritys pystyy viestimään enemmän, ei riitä. Jotta sosiaalisen median käyttö olisi kannattavaa, sen on joko vähennettävä yrityksen kustannuksia tai siitä on seurattava uusia hyötyjä. Mittareista, joilla sosiaalisen median käytön tehokkuutta mitataan, kannattaa päättää jo etukäteen. Picard muistutti yleisöään myös siitä, että sosiaalisen median hyödyntämisen organisointi kuuluu ainakin markkinointi-, tuotekehitys- ja asiakaspalveluosastojen vastuulle, ja käyttöönotto vaatii yrityksen eri osastoilta tiivistä yhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätiede järjesti SCIS (Scandinavian Conference on Information Systems) - ja IRIS (Information Systems Research in Scandinavia) -konferenssit yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Nelipäiväinen tapahtuma houkutteli Ruissalon kylpylään reilut sata osallistujaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta.

K

auppakorkeakoululla vietettiin maanantaina 26.9. Eurooppalaista kielten teemapäivää. Kielten ja liikeviestinnän yksikkö jakoi Pro Lingua -mitalit kieliopinnoissaan menestyneille opiskelijoille. Saksan kielen lehtori Hanna Ruska-Becker korosti palkituille puhuessaan, että mitali on osoitus sekä laadullisesta että määrällisestä osaamisesta. Hän kehui myös turkulaisten kauppatieteilijöiden kiinnostusta kieliopintoihin: – Kauppakorkeakoulujen opiskelijat ovat tutkimuksessa osoittautuneet innokkaiksi kieltenopiskelijoiksi ja heillä on hyvä kielitaito jo opintojen alussa. Turkulaiset erottuvat kauppatieteilijöidenkin joukossa edukseen. Pro Lingua -mitalin saivat Antti Jokela, Teele Luga ja Jouni Orenius. Ahkerimmilla oli opintorekisterissä pelkästään kielistä kertyneitä opintopisteitä lähes 80. – Kielten osaaminen mahdollistaa monipuolisemman tulevaisuuden. Kun on kielitaito kunnossa, voi valita missä maassa tekee töitä. Eikä puuttuva kielitaito ole esteenä hakiessa mielenkiintoisiin työtehtäviin, kuvaa Teele Luga omaa motivaatiotaan kieltenopiskeluun. Lue lisää kieliopinnoista kauppakorkeakoulussa tämän lehden sivulta 22.

Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori Nicole Coviello kävi valmentamassa nuoria tutkijoita julkaisemisen pro­ sesseihin.

prosessin. Artikkelia kommentoidaan useaan otteeseen. ‒ Palaute on tarkoitettu rakentavaksi, mutta joskus voi olla vaikeaa olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti. Vaatii kärsivällisyyttä muokata artikkelia yhä uudelleen, kunnes sen sisältö on viestittävissä eteenpäin.

T

Koti jokaiselle artikkelille

urun kauppakorkeakoulun kunniatohtori, professori Nicole Coviello (Wilfrid Laurier University, Kanada) vieraili syyskuun lopulla markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksella tukemassa tohtorikoulutettavia ja muita tieteellisen julkaisemisen prosesseja vielä opettelevia. Professori Coviello on kokenut toimittaja tieteellisissä aikakausjulkaisuissa ja hänen omia artikkeleitaan nähdään säännöllisesti arvostetuissa julkaisuissa. ‒ Ideaalissa tilanteessa lähes kaikki tekemämme tutkimus julkaistaisiin, sillä tutkimustulokset on viime kädessä tarkoitettu levitettäväksi. Työmme tutkijoina on hankkia tietoa, oppia ja jakaa oppi takaisin uudessa muodossaan. Kritiikki rakentaa

Tutkimuksessa tuotetaan kuitenkin myös paljon materiaalia, jota ei koskaan julkaista. ‒ On oma taitonsa tuottaa tieteellistä tekstiä, joka on sekä ymmärrettävää, kiinnostavaa että rakenteeltaan helposti seurattavaa, Coviello sanoo. Tieteenalakohtaisissa journaaleissa julkaistavat artikkelit käyvät läpi tiukan arviointi-

Prosessin tiukkuus voi säikäyttää kokemattoman tutkijan. Coviello luennoi vierailunsa yhteydessä kauppakorkeakoululla julkaisemiseen ja erityisesti hylkäyspäätökseen suhtautumisesta. ‒ Vaarana esimerkiksi kielteisen julkaisupäätöksen jälkeen on, että tutkija ei palaa aiheensa pariin. Me tutkijat kamppailemme jatkuvasti etsiessämme oikeaa kanavaa työmme julkaisemiselle. Itse uskon vahvasti, että jokainen artikkeli löytää kodin jostain. Journaalit ovat kansainvälisiä ja kilpailu kovaa. Vuosia artikkeleita arvioinut Coviello sanoo, että erityisen tärkeää on rakenne, jota arvioijan on helppo lukea. ‒ Tutkimustyössä luovuuden on oltava metodologiassa ja tulosten tulkinnassa, ei tekstissä tai rakenteessa.

”Suomalaiset hyvin lukeneita” Kanadalaisen markkinoinnin professorin mukaan suomalaistutkijat lukevat paljon taustakirjallisuutta. – Joskus tietoa yritetään mahduttaa artikkeliin liikaakin – olennaiseen keskittyminen on tärkeää, jotta tekstiin ei eksy. Nicole Coviello arvioi, että tieteenalan tutkimuskulttuurit ovat erilaiset Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. – Täällä tehdään paljon laadullista tutkimusta ja esimer­kiksi pitkittäistutkimuksia. Halutaan tietää, miksi ja miten.

MERCURIUS 3/2011

5


ihmisten parissa

Turun kaupunginhallituksen puheen­johtaja Minna Arve nauttii työstään

T

urun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arveel­la pitää kiirettä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on aamulla ollut tulipalo, ja Arveen

puhelin soi. ‒ Tilanne on siellä kuitenkin hallinnassa, tietää Arve ‒ ja tietää hänen pitääkin. Arve haluaa olla mahdollisimman hyvin perillä kaupunkia ja sen asukkaita koskettavista asioista. Turussa kaupunginhallituksen puheenjohtajan pesti on kokopäivätyö, jota Arve (kok.) on nyt hoitanut viime vuoden syksystä saakka. Arveen kautta leimaavat suuret muutokset kuntaorganisaatiossa. Sosiaali- ja terveystoimet yhdistettiin muutama vuosi sitten, ja uusi jättihallintokunta on kuluvan valtuustokauden alusta toiminut kolmiportaisessa sopimusohjausmallissa. ‒ Mallia ajetaan vielä sisään. Siinä on kuitenkin hyviä elementtejä ajatellen erityisesti sisältöpohjaisen ohjauksen vahvistamista, Arve toteaa. Teknisellä puolella Turun kaupungilla on käytössä tilaaja‒tuottaja-malli. Tätäkin järjestelmää rukataan, sillä kaupunki on nyt yhtiöittämässä tuottajaliikelaitoksia. ‒ Tavoitteena on, että malli selkeytyisi entisestään. Yhtiöittäminen lisää läpinäkyvyyttä. Arve huomauttaa, että molemmissa malleissa on vielä opeteltavaa, ennen kuin hyödyt ovat täysimittaisia. ‒ Käynnissä on monentasoisia muutoksia. Kun tiedetään, kuinka syvässä toimintakulttuurit ja vanhat tavat istuvat, nousee haasteeksi johtaminen sen jälkeenkin, kun organisatoriset tasot saadaan toimimaan. Johtamisen kehittämiseen tarvitaan työkaluja ja tukea koko Turun kaupungin organisaatiossa. Tämä ei koske vain ylintä johtoa vaan myös lähijohtamista.

6 MERCURIUS 3/2011

Teksti taru suhonen

Kuvat Hanna Oksanen

Vahva peruskunta on hyvä kunta

Valtion kuntapolitiikka on ollut tiukasti tapetilla kuluvana syksynä. Kunnissa suhtaudutaan varauksella puheisiin suuresta kuntauudistuksesta. Isossa kunnassa asiat näyttäytyvät omanlaisinaan. Arveen mukaan erityisesti isoimpien kaupunkiseutujen ja valtion välisissä sopimuksissa ollaan menossa hyvään suuntaan. ‒ On tärkeää, että päästään keskustelemaan suoraan. Isoilla kaupungeilla on erityyppisiä ongelmia kuin muulla kuntakentällä liittyen muun muassa opiskelijoiden suureen määrään, maahanmuuttoon tai työllisyyteen. Selkeämpää kaupunkipolitiikkaa Suomessa on kaivattu jo pidempään. Isot kaupungit tuottavat suuren osan maan hyvinvoinnista. Turussa asukkaita on noin 180 000, lähes kaksi kolmasosaa koko yhdentoista kunnan ja kaupungin seutukunnan kaikista asukkaista. ‒ Vaikka keskustelu kuntien määrästä ymmärrettävästi lisää hermostuneisuutta, ei sen pitäisi antaa jarruttaa järkeviä seudullisia yhteistyöhankkeita. Niin kauan kuin yhteistyö on vapaaehtoista, voidaan asioista päättää itse. KaupunginhalliIsoilla kaupungeilla on tuksen puheenjoherityyppisiä ongelmia kuin tajan mukaan työsmuulla kuntakentällä säkäyntialueeseen liittyen muun muassa perustuva vahva kunopiskelijoiden suureen ta on hyvä lähtökohmäärään, maahanmuutta kuntarakenteen kehittämiselle. toon tai työllisyyteen.” ‒ Tällä en tarkoita sitä, että esimerkiksi Turun seudulla pitäisi olla yksi ainoa kaupunki, joka olisi Turku. Meillä haasteena on se, että jo aivan ydinkaupunkiseudulla on varsin erikokoisia kuntia. On selvää, että kus-

MERCURIUS 3/2011

7


Toimivuutta vuorovaikutuksella

Kaikella kehittämisellä tähdätään siihen, että peruspalvelut on järjestetty mahdollisimman hyvin. Kehittämistyöhön Arve ottaisi asukkaat mukaan entistä tiiviimmin. ‒ Demokratia ja edustuksellisuus toimivat sinällään hyvin rakenteessamme, mutta luontevan keskusteluyhteyden luominen kaupunkilaisiin ja myös kaupunkilaisten välille olisi tarpeen. Arve korostaa, että yhteydenpidon pitäisi olla niin helppoa, että kynnys antaa palautetta ei ylittyisi vain, kun koetaan epäoikeudenmukaisuuden tunteita. ‒ Pieniäkin asioita pitäisi pystyä helposti kommentoimaan ja antamaan välillä myös positiivista palautetta, Arve toivoo. Yhteydenpidon pitää pelata molempiin suuntiin, ja Arve huomauttaa, että kaupungin on myös viestittävä palveluistaan, jotta käyttäjät löytävät ne. ‒ Tarjoamme erilaisia palveluita todella laajalla skaalalla. Esimerkiksi lapsille suunnattuja liikunnan, kulttuurin, nuorisotoimen ja terveydenhuollon palveluita on paljon ja ne ovat todella laadukkaita. Tarjoamme muun muassa kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille paikan aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Ylpeä turkulainen

Minna Arve on syntyperäinen turkulainen. Kotikaupungistaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja kantaa ylpeyttä. ‒ Turku on oikea, vanha kaupunki. Jokiranta Tuomiokirkolta satamaan saakka on kehittynyt kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Ranta on aivan huikea eikä sellaista ole missään muualla Suomessa. Arve toteaa, että Turku kehittyy ja kasvaa koko ajan rajojensa sisällä. Vanhat asuinalueet kohottavat kasvojaan ja uusia syntyy vaikka keskelle kaupunkia, kun tilaa on vapautunut esimerkiksi vanhan vankilan alueelta Kakolasta tai jätteenkäsittelylaitoksen poistuttua sataman ja Turun linnan kupeesta Linnakaupungin alueelta. ‒ Meillä on kaikki eväät kasvuun myös seudullisesti, kunhan teemme yhteistyötä kehittääksemme työssäkäyntialueemme kilpailukykyä. Kilpailemme Tampereen ja Jyväskylän kaupunkiseutujen kanssa sekä ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kanssa. Minna Arve pitää tärkeänä kehittää myös niin sanottua kehityskäytäväajattelua, jossa kilpailukykyinen Turku pääkaupunkiseudun rinnalla sijoittuu Tukholman ja Pietarin välille.

M

8 MERCURIUS 3/2011

toon. Yhteistyötä tehdään eri tasoilla kansallisista kansainvälisiin, ja agenda vaihtuu hurjaa vauhtia. Arveen mukaan ennen kaikkea kielitaidon ja kansainvälisen aspektin ymmärtämisessä kauppatieteiden maisterin koulutuksesta on ollut valtavaa hyötyä uran alkuvaiheista tähän päivään saakka. ‒ Kun on olemassa eväät, joilla selviytyä, on itsevarmuutta mennä uusiin ja erilaisiin tilanteisiin. Tehtäväänsä kaupunginhallituksen puheenjohtajana Arve pääsi hyppäämään kesken kiivaimpien kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelujen viime syksynä. ‒ On ollut uskomatonta, miten Turku, pieni kaupunki pohjoisessa Itämeren rannalla pystyy yhtäkkiä herättämään mie-

Liiketaloustiedettä kuntakentälle

Turun pääkirjasto on yksi Minna Arveen lempipaikoista.

Parhaalla aitiopaikalla

inna Arve on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kansainvälisestä liiketoiminnasta vuonna 2004. Siviilityö Arveella on markkinointipäällikkönä turkulaisessa HyTest-nimisessä bioalan yrityksessä. Aikaisemmalta ammatiltaan Arve on sairaanhoitaja ja kauppatieteiden maisteriksi hän opiskeli työn ohella. Vuosina 2010‒2012 Minna Arve hoitaa Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävää kokopäiväisesti. Arve kertoo kauppatieteellisen koulutuksen olevan suuri etu. ‒ Ison kuntakonsernin hallituksen puheenjohtajana olen erilaisten ja erimitallisten asioiden kanssa tekemisissä niin, että tunnin välein pitää siirtää aivot eri asen-

asiantuntija

‒ Jos vielä saisimme nopean junayhteyden Turun ja Helsingin välille aina Pietariin saakka, meillä olisi kaikki mahdollisuudet olla kiinnostava alue yrityksille tällä akselilla.

lenkiintoa ympäri maailman. Geeniperimäämme taitaa täällä kuulua tietynlainen kriittisyys, mutta nyt henki on hyvä ja turkulaiset innostuneita. Arveelle on tärkeää, että hän pääsee vaikuttamaan oman kotikaupunkinsa asioihin ja kaupunkilaisille tarjottaviin peruspalveluihin. Työn ehdoton suola on monipuolisuus. ‒ Jokainen päivä on erilainen, ja minulle se sopii hyvin. Tykkään siitä, että asiat menevät vauhdilla eteenpäin. Kokousrutiinin lisäksi päiväni koostuvat siitä, että tapaan ihmisiä alkaen valtuustoryhmistä, lautakunnista, niiden puheenjohtajista sekä omista virkamiehistä aina kaupunkilaisiin, lobbareihin tai vaikka vieraileviin kuninkaallisiin, Arve hymyilee.

V

iime vuosikymmeninä on ollut nähtävissä kunnan peruspalvelujen uudelleenorganisoimisessa vahva suuntaus toimintojen liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen. Tällä on tavoiteltu muun muassa päätöksenteon joustavuutta, toimintojen tehokkuutta ja kustannushyötyjä. Tutkimuksissamme on noussut esille, että liikelaitostamaan on usein ryhdytty mallintamalla jo aiemmin liikelaitostettua saman toimialan organisaatiota. Tällöin todellinen organisaatiomuutos on saattanut jäädä pinnalliseksi, mikä on lopulta vain lisännyt byrokratian määrää. Osakeyhtiöitettyjä palvelukeskuksia tutkiessamme olemme havainneet, että yksityisen sektorin tehokkuusajattelun vieminen kuntalähtöiseen organisaatioon on pitkä prosessi, joka asettaa haasteita johtajuudelle sekä osakeyhtiössä että erityisesti asiakkaalla eli kuntatilaajalla. Muutos ei tapahdu nopeasti, ja tarvitaan vahvaa johtajuutta. Vaikka kunnan liikelaitos käsitteenä tunnetaan jo vuoden 1873 kunnanhallituksen toimintaan liittyvässä asetuksessa, määriteltiin se kuntalaissa vasta vuonna 2007. Paradoksaalisesti samaisena vuonna EUkomissio kiinnitti huomiota Suomen valtion liikelaitosten suojeltuun monopoliasemaan. Kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat saaneet kritiikkiä yksityiseltä sektorilta markkinahäiriköinnistä ‒ taustalla vaikuttaa niiden nauttima konkurssisuoja. Kunnalliset liikelaitokset ovatkin joutuneet arvioimaan uudelleen toimintojaan, ja vuoteen 2013 mennessä niiden on joko yhtiöitettävä toimintonsa tai harkittava muita organisaatiomalleja. Liiketaloustieteellinen tutkimus voi tarjota uusia näkökulmia julkisen sektorin toimin-

nan kehittämiseen. Esimerkiksi tehokkuusajattelu sopii huonosti kuntalähtöisen organisaation perinteeseen, kun taas yksityisellä puolella se on elämisen ehto. Tutkimalla ja ymmärtämällä julkisen sektorin tavoitteita ja toimintamalleja on mahdollista kehittää ja soveltaa johtamis- ja liiketoimintamalleja kunta-alan organisaatioihin. On tiedostettava, että yksityisen ja julkisen sektorin johtaminen ja liiketoiminta ovat omanlaisiaan sui generis. Pohdittavaksi jää, ovatko markkinataloutta imitoimaan pyrkivät mallit kuntasektorilla tuottaneet muuta kuin näennäistä liiketoimintaa näennäismarkkinoilla ja näennäisellä organisaatiomuutoksella.

Menestyviäkin käytännön esimerkkejä on. Niiden tuominen esiin liiketaloustieteellisen tutkimuksen keinoin on tärkeätä ja tarkoituksenmukaista. Päivikki Kuoppakangas ja Katja Aalto

Kirjoittajat tutkivat julkisen sektorin liiketoimintamalleja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. KTM Päivikki Kuoppakangas lähestyy aihetta johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta yhdessä professori Tomi J. Kallion kanssa ja KTM Katja Aalto laskentatoimen näkökulmasta professori Timo Hyvösen kanssa.

Kuva: mikko viitapohja

tannusrakenne ei jakaudu tasaisesti ‒ toisaalta myös näkökulmat asioihin ovat erilaiset.

MERCURIUS 3/2011

9


Teksti Taru Suhonen

Kuva Hanna Oksanen

Kauppakorkeakoulun tutkijat arvioivat, miten Turun kaupungin sopimusohjausmalli toimii. Käteen jää kansainvälisesti merkittävää tutkimusaineistoa.

T

urun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi toimii sopimusohjausmallissa nyt toista vuotta. Sisäiseksi tilaaja‒ tuottaja-malliksi kuvaillussa järjestelmässä painotetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisyä sekä asiakkuuden ymmärtämistä kokonaisuuksina. Mallilla tavoitellaan myös palvelurakenteen keventymistä sekä kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä.

10 MERCURIUS 3/2011

Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän mukaan malli on toiminut käytännössä hyvin. Hän vertailee, että esimerkiksi Turun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kustannusten kasvu ei poikkea muiden suurten kaupunkien vastaavista, vaikka palveluvelvoitteita muun muassa vanhusten suhteellisesti korkean määrän vuoksi on koko ajan enemmän. Kauppakorkeakoulun tutkijat Essi Saru ja Kirsi Lainema johtamisen laitokselta toteuttavat nyt Turun kaupunginvaltuuston toimeksiannosta arviointia, jonka tarkoituksena on selvittää, miten malli toimii ja mihin suuntaan sitä voitaisiin kehittää. ‒ Olemme keränneet havaintoja ja kokemuksia siitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut. Tarkastelemme, mitkä tekijät toisaalta edistävät mallin hyvää käyttöä ja mitkä mahdollisesti voivat toimia esteenä. Ajatuksena

on hahmottaa, miten tästä eteenpäin, Kirsi Lainema sanoo. Mihin pitää panostaa?

Mallin tavoitteena on, että strategiset valtuustotason ohjelmat voidaan jalkauttaa kaikille organisaation tasoille perustyöhön saakka. Pieni pysähtyminen mallin arvioinnin äärelle on Maija Kytän mukaan tärkeää. ‒ Sopimusohjausmalli on meillä käytössä nyt jo kulttuuripuolella ja opetustoimessa, ensi vuonna myös liikunta- ja nuorisotoimessa. On tärkeää selvittää, mihin esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa pitää panostaa. Olemme siirtyneet tuotantolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen ‒ nyt selvitetään, kuinka alas olemme onnistuneet toimintamallin valuttamaan. Tutkijoiden mukaan sopimusohjausmallin arvioinnissa on paljon yhtymäkohtia johtamisen tutkimukseen.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä (kuvassa oikealla) pitää tärkeänä sopimusohjausmallin arviointia, jota Essi Saru (vas.) ja Kirsi Lainema (kesk.) toteuttavat.

On tärkeää selvittää, mihin esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa pitää panostaa.” ‒ Sopimusohjausmallia voidaan tar­ kastella yhtenä johtamiskäytäntönä. Aineistosta nousee erityisesti johtoryhmätyöskentelyyn ja muutosjohtamiseen liittyviä asioita, he sanovat. Apulaiskaupunginjohtaja Kyttä pitää tätä luonnollisena. ‒ Kun sopimusohjausmalli otettiin käyttöön, tapahtui yhtä aikaa kolme isoa muutosta. Kahden ison hallintokunnan yhdistymisen ja niille uuden johtamismallin käyttöönoton lisäksi lähdettiin kehittämään kaupungin talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmää. Voi olla vaikea erottaa näiden muutosten vaikutuksia toisistaan. Kansainvälisesti merkittävää tutkimusaineistoa

Kauppakorkeakoulun tutkijat olivat mukana jo kolmisen vuotta sitten, kun tuolloin sosiaali- ja terveystoimet yhdistäneelle hallintokunnalle kehitettiin johtamisjärjestelmää. Varhaisempi yhteistyö toimi lähtökohtana, kun mallin arviointityöhön lähdettiin. Yhteistyö on molempien osapuolien näkökulmasta hyvin antoisaa. ‒ On mukavaa, että tiedemaailma ja käytännön toimijat voivat tehdä luontevaa yhteistyötä. Tämä on erittäin tärkeää kaupungissa, jossa akateemista osaamista on paljon, Maija Kyttä sanoo. Saru ja Lainema puolestaan odottavat innolla, että pääsevät hyödyntämään kerättyä aineistoa omassa tutkimuksessaan. Mielekäs projekti tarjoaa paljon mielenkiintoisia aiheita ja materiaalia. ‒ Suuret muutokset organisaatioissa harvoin ovat rajattuja. Tässä tapauksessa päällekkäiset muutokset suuressa kaupunkiorganisaatiossa ovat luoneet kansainvälisestikin merkittävän laajan prosessin, jossa tutkimista riittää, he sanovat.

Organisaatiomuutoksissa työntekijän arki saattaa heittää kuperkeikkaa. Eteenpäin auttavat ryhmähenki sekä selkeä viestintä.

H

oiva-alan organisaatiomuutoksia osana väitöskirjatyötään Turun kauppakorkeakoulussa tutkivan tohtorikoulutettava Laura Toivon mukaan työntekijät kokevat voimakkaimmin muutokset toimenkuvassa ja fyysisessä työympäristössä. – Paljon riippuu tietenkin siitä, miten paljon työntekijän arki muuttuu organisaatiomuutoksen yhteydessä. Hallinnolliset muutokset taas eivät työntekijän arjessa välttämättä näy. Työntekijät kehittävät itselleen erilaisia sopeutumisstrategioita negatiiviseksi koettuihin työnkuvan muutoksiin. – Joku jatkaa arkeaan tyytymättömyydestä huolimatta, toinen saattaa pyrkiä muokkaamaan uutta toimenkuvaansa mahdollisimman mieluisaksi, kolmas jättää työnsä kokonaan, Toivo kuvaa havaitsemiaan toimintatapoja. Työkaverit tärkeitä muutoksessa

Yksi suuri haaste organisaatiomuutoksessa on työntekijöiden pysyvyys. Varsinkin hoivaalalla on jatkuva työntekijäpula. Jos työntekijä kokee muutoksen liian raskaaksi, hän voi lopettaa työt ilman pelkoa pitkästä työttömyydestä. Työpaikkaan jäämistä puoltavat työtä enemmän työkaverit. – Hoiva-alalla me-henki on voimakas. Vahva ammatillinen sitoutuminen näkyy sekä hyvässä että pahassa. Työntekijät osaavat pitää puoliaan, jakavat tietoa ryhmän sisällä ja tukevat toisiaan. Toisaalta alalla voidaan päätyä pitämään vanhoista ryhmärakenteista kaksin käsin kiinni tai vertaillaan jatkuvasti omaa ryhmää muihin. Työn ydinarvot juurtuvat usein syvään. Työntekijät ovat ylpeitä osaamisestaan ja haluavat säilyttää työn sellaisena, että he voivat osaamistaan parhaiten käyttää. Toivo ei usko, että mikään muutos voi olla täysin vastarinnaton. Muutosvastarinnan taustalla voi olla halu säilyttää työnkuva sa-

Teksti Sampo Rouhiainen

manlaisena, mutta usein on kyse myös tiedon puutteesta. ‒ Tuntematon tulevaisuus pelottaa. Työntekijät suhtautuvat muutokseen innokkaammin, mikäli sen tarve on heille selvillä ja he kokevat itse olevansa mukana tekemässä muutosta. Siksi tiedonkululla onkin tärkeä merkitys organisaatiomuutoksissa. Henkilökohtainen viestintä avain onnistumiseen

Toivon mukaan työntekijät kokevat usein, ettei tieto kulje, varsinkaan alhaalta ylöspäin. Vaikka tieto liikkuisikin, esimiehet eivät välttämättä voi vaikuttaa työntekijöiden toiveiden toteutumiseen. – Julkishallinnon haasteena on se, että johtokaan ei voi aina vaikuttaa tiettyihin toimiin. Johto toimii poliittisten päätösten puitteissa jaettujen resurssien mukaan. Lähiesimiehen asema viestinviejänä on merkittävä. Vaikka julkisia organisaatioita pidetään usein jäykkinä, lähiesimiehen asema riippuu paljon hänen omasta toiminnastaan. – Lähiesimies pystyy asemoimaan itsensä monella eri tavalla. Toiset saattavat osallistua paljonkin työntekijöiden taakan kantamiseen, toiset taas näkevät itsensä enemmän osana johtoporrasta. On lähiesimies sitten ”yksi työntekijöistä” tai etäinen pomo, työntekijöiden asennoitumisen kannalta olennaista on, että viesti muutoksesta tuodaan työntekijöille henkilökohtaisesti. – Sillä on suuri merkitys, ilmestyykö tieto työntekijöille sähköpostiin vai keskustellaanko asiasta kasvokkain.

Kuva Sampo Rouhiainen

Antoisaa yhteistyötä

Me-hengellä mullistusten läpi

Tohtorikoulutettava Laura Toivon mukaan ammatillinen sitoutuminen näkyy vahvasti hoiva-alalla.

MERCURIUS 3/2011

11


Harmaantuuko Taloustieteen professori Matti Virenin mukaan ei ole aina selkeää, milloin ylitetään verosuunnittelun ja laittomuuksien välinen raja.

talous? Teksti misme yrjölä

Kuva hanna oksanen

H

armaalla taloudella tarkoitetaan yleensä lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. – Veroja voidaan välttää myös laillisin keinoin, verosuunnittelulla. Joissain tapauksissa on veteen piirretty viiva, milloin syyllistytään laittomuuksiin, professori Matti Viren muotoilee. Määritelmän lisäksi arviot harmaan talouden laajuudesta vaihtelevat suuresti. Harmaan talouden kokonaismäärän arvioidaan olevan 1,5–7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viren uskoo todellisen luvun olevan lähempänä matalampia arvioita. – Suuret luvut ovat ristiriidassa verotarkastusten tulosten kanssa. Suomessa tehdään vuosittain 3000–4000 verotarkastusta, ja niiden perusteella kyse ei ole niin mittavasta ongelmasta, kuin joskus annetaan ymmärtää. Harmaan talouden vuoksi menetetyt verotulot eivät ole mikään kultakaivos, Viren toteaa. Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi Välimeren maihin verrattuna kyse on Suomessa suhteellisen pienestä ongelmasta. – Uskoakseni suomalaiset yrittäjät kuuluvat maailman tunnollisimpiin.

Vaakakupissa verotulot ja työpaikat

Harmaassa taloudessa ei ole kyse vain yritysten käyttäytymisestä. Harmaaseen talouteen liittyvät myös yksityiset kotitaloudet ja kuluttajat sekä toisaalta järjestäytynyt rikollisuus, kuten huumekauppa ja prostituutio.

12 MERCURIUS 3/2011

Yleisintä harmaa talous on palvelusektorilla ja rakennusalalla, lähinnä pienyrittäjien keskuudessa. Yrittäjä ei ilmoita maksamiaan palkkoja verottajalle, vaan palkkaa pimeää työvoimaa. Niin sanotut harmaat palkat ovatkin harmaan talouden suurin yksittäinen erä. Harmaan talouden seurauksena valtio menettää sille kuuluvia verotuloja, jotka peritään lopulta muiden veronmaksajien pussista. Usein pimeiden työpaikkojen sanotaan myös vähentävän tarjolla olevien laillisten työpaikkojen määrää. Viren muistuttaa kuitenkin asian kääntöpuolesta: – Toisaalta jos ajatellaan inhorealistisesti, harmaan talouden eliminointi ei välttämättä johtaisi siihen, että palveluntuotanto siirtyisi laillisille työmarkkinoille. Usein harmaata taloutta harjoittavat juuri ja juuri pärjäävät pienyritykset, joille kaikkien työnantajakulujen maksaminen tarkoittaisi käytännössä

Kansalaisten tulisi ennen kaikkea kokea, että verotusaste on reilu ja verot käytetään oikein - silloin heillä ei olisi tarvetta kiertää veroja.”

toiminnan loppumista ja työpaikkojen katoamista. Kuluttajan moraali koetuksella

Virenin mukaan harmaan talouden torjumiseksi verotuksen tasoa ja rakennetta olisi syytä arvioida uudelleen. – Harmaa talous heijastaa yleistä kustannustasoa ja verotusta. Jos harmaata taloutta halutaan vähentää, kannattaisi varmistaa, ettei yritysten verorasitus nouse liian korkeaksi, Viren toteaa. Myös tarkastuksilla ja rangaistuksilla voidaan yrittää vaikuttaa yrittäjien kynnykseen kiertää veroja. Esimerkiksi valistuskampanjoiden suhteen Viren on kuitenkin varsin skeptinen. – Holhoaminen ei auta. Kansalaisten tulisi ennen kaikkea kokea, että verotusaste on reilu ja verot käytetään oikein – silloin heillä ei olisi tarvetta kiertää veroja. Myös työnantajavelvoitteiden täyttämistä voitaisiin helpottaa vähentämällä työntekijän palkkaukseen liittyvää paperisotaa. Viren vetoaa myös kuluttajien omaantuntoon. Harmaan talouden torjuntaa ei voi ulkoistaa vain viranomaisille. – Ihmiset voivat muuttaa kulutuskäyttäytymistään ja suosia veronsa maksavia, laillisesti toimivia yrityksiä. Kyllä kuluttajat aika hyvin tietävät, missä mennään ja mitkä yritykset toimivat rehellisten pelisääntöjen mukaan, Viren toteaa.

MERCURIUS 3/2011

13


keskustelua kansantaloudesta

I

nflaatio pienentää kuluttajien ostovoimaa. Kansantalouden näkökulmasta se hidastaa kasvua. Aiemmin inflaatiot ovat syöneet myös valtioiden velkoja ja devalvaatiot parantaneet yritysten kilpailukykyä. Paavo Okko ja Pasi Holm selvittävät, missä nyt mennään. Paavo Okko: Taloushistorian valossa elämme erikoisia aikoja, kun valtionvelka kasvaa, mutta inflaatiota ei ole odotettavissa pelastajaksi. Vai pitääkö todennäköinen taantuma inflaation loitolla? Pasi Holm: Suomen viime aikojen pahin inflaatiopiikki koettiin tämän vuoden heinäkuussa, jolloin nousun aiheutti arvonlisäveron muutos. Olemme ennustaneet loppuvuodelle 3,3 prosentin ja ensi vuodelle 1,5 prosentin inflaatiota. Tämän vuoden puolella veroperusteista inflaatiota on prosentti, ensi vuonna puoli prosenttia – ellei tehdä yleistä arvonlisäveron nostoa. Okko: Eli nyt inflaatio ei johdu öljyn ja energian hinnannoususta. Holm: Mikäli julkisen talouden tasapainotustavoite ei toteudu kuten ennakoitua, taloutta on ilmoitettu sopeutettavan kiristämällä verotusta euromääräisesti saman verran kuin leikkauksia joudutaan tekemään. Jos talous menee huonompaan suuntaan, luultavasti korotetaan arvonlisäveroa. Tämä nostaa inflaatiota. Tavallaan Suomi on tehnyt itse itselleen inflaatiota, mikä on huono asia. Arvioimme myös, että euron arvo kärsii euroalueen finanssikriisistä. Okko: Ja tätä kautta tuontihinnat hieman nousevat, kun euron arvo alenee. Kokonaistuotantoennusteenne meni ensimmäisenä miinukselle ensi vuoden osalta. Tuli mieleen syksy 2008, jolloin kenelläkään ei ollut miinusmerkkistä ennustetta joulukuuhun mennessä.

14 MERCURIUS 3/2011

Viipyilevä inflaatio

Kun verrataan kolmen vuoden takaiseen, voi olla vaikeaa löytää, mikä olisi nyt paremmin. Positiivisinta lienee, että koko maailman pankkijärjestelmän perusteet eivät ole toistaiseksi olleet uhattuina, euroalueen kylläkin. Holm: Uskon myös, että pankit ovat varautuneet ja niiden taseet ovat paremmassa kunnossa ja riskianalyysit paremmalla tolalla. Negatiivista on se, että ei ole elvyttäjää, kun kaikki valtiontalouksista yrityksiin ja kotitalouksiin supistavat. Okko: Näin suuresta julkisesta velasta ei ole koskaan selvitty muuten kuin inflaatiolla. Pidätteleekö jokin nykymaailmassamme inflaatiota?

Pasi Holm

Holm: Sekä yhteinen valuutta että globalisaatio jarruttavat inflaatiota, jonka kiihtymiseen kyllä olisi paineita. Nyt ei voida kilpailla devalvaatioilla, joilla voitaisiin myös kompensoida palkankorotuksia. Yhteinen valuutta ja globalisaatio myös kasvattavat työvoiman kysynnän hintajoustoa. Kilpailukyvyn heikkeneminen korreloi entistä läpinäkyvämmin suoraan työllisyyteen. Palkansaajan näkökulmasta tämä on hankalaa, sillä jos palkkoja nostetaan, se näkyy heti. Aiemmin yritykset pystyivät siirtämään palkankorotukset hintoihin. Nyt kustannusten siirtäminen eteenpäin toimitusketjussa on

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja, VTT Pasi Holmin ja kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okon mukaan euroalueen yhteisvaluutta ja Euroopan keskuspankki jarruttavat inflaatiota toistaiseksi.

vaikeutunut. Linkki työllisyyteen tuli ennen takkuaa, keskimäärin maailmassa kasvu on paljon myöhemmin. aika hyvää, ja ihmiskunta lyö päätään resursOkko: Tosin eivät viime ajat ilman eu- sirajoitteisiin. Tällaisessa tilanteessa inflaatio rooppalaista yhteisvaluuttaakaan mitään tuppaa olemaan yksi varaventtiili. lystiä olisi olleet. YhdysvalHolm: Pitkällä aikatojen pankkikriisin jälkeen välillä sekä energian että olisi varmasti tullut paljon ruoan hinta nousevat, valuuttakurssiepävarmuutkun elintaso lisääntyy, Ihmiset ovat oppineet, ta ja korkeita korkoja Eukeskiluokkaisten määettä aina kun on roopassa. Entäpä ruuan rä maailmassa kasvaa ja inflaatio ja häiriötä, ja energian hinnat, jotka köyhyys vähenee. Enerreaaliomaisuudesta­ näyttelevät merkittävää gian hinnan nousuun roolia inflaation ja globaavaikuttanee se, miten saa omansa pois. lin talouden yhteydessä? biomassaa tullaan käytInflaatiosuoja on siis Vaikka meillä talouskasvu tämään. Elintarvikehinolemassa.”

Paavo Okko

noissa nähdään tulevaisuudessa isoja vaihteluita. Ruoan varastot ovat globaalisti tyhjiä. Pohjalla on voimakasta kysyntää, ja kun satovaihtelut ovat suuria, vaihtelevat hinnatkin. Trendi on silti ylöspäin. Uskon, että ilman taantumaa ruoan hinta olisi noussut rajustikin. Meillä ruoan osuus kulutuskorista on kuitenkin vain kymmenen prosenttia ja alkutuotannon osuus ruoan hinnasta melko pieni. Meidän elintasollamme asteittain tuleva nousu on kohtuuden rajoissa. Okko: Ajatellaan asiaa vielä sijoittajan kannalta. Mistä sijoittaja saa nyt inflaatiosuojan? Holm: Jos katsotaan vaikka tätä vuotta, ei tuottoja ole saatu oikein mistään. Riskit ovat korkealla ja pörssikurssit laskussa. Vuokra-asunnot taittavat olla ainoita, jotka tuottavat reaalisesti. Okko: Entisellä mallillaan asiat lienevät siinä mielessä, että reaaliomaisuuteen sijoittamalla inflaatiosuoja on parempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna talletustilin korot eivät oikein inflaatiolle pärjää. Holm: Suomen historiassa on yksi tilanne, jolloin olisi ollut parempi suunnitelma asua vuokralla ja sijoittaa pörssiin: jos olisi ostanut pörssiosakkeita vuonna 1991 ja myynyt ne vuonna 2001. Muuten asuntosijoittaminen voittaa pörssisijoittamisen. Suomessa 80 prosenttia ihmisistä säästää vain oman asunnon kautta. Se onkin järkevää − ainakin alueilla, joilla väestön määrä kasvaa tai pysyy ainakin samana. Ihmiset ovat oppineet, että aina kun on inflaatio ja häiriötä, reaaliomaisuudesta saa omansa pois. Inflaatiosuoja on siis olemassa.

MERCURIUS 3/2011

15


Antti Fredriksson kiitti Kauppakorkeakouluseuraa väitöskirjatyön tukemisesta.

Gaalaillan taikaa Merkuriuksen Karnevaaleissa

Turun Kauppakorkeakouluseuran järjestämiä Merkuriuk­ sen Karnevaaleja juhlittiin Caribia areenalla 8.10.2011. Tänä vuonna hyväntekeväisyystapahtuma keräsi tuhat­ päisen osallistujajoukon nauttimaan illan tunnelmasta fine dining -hengessä. o 23. kerran järjestettyjen Merkuriuksen Karnevaalien tuotto ohjataan jälleen Turun kauppakorkeakoulun väitöskirjarahastoon sekä nuorten opiskelijoiden kansainvälisten opintojen tukemiseen. ‒ Olen erittäin iloinen siitä, että meitä on täällä tänään lähes tuhat iloista juhlijaa. Karnevaaleilla on seuramme toiminnan tavoitteiden toteutumisen kannalta erittäin suuri merkitys, sanoi seuran puheenjohtaja Martti Oksa juhlayleisölle. Kahden vuoden pituisen merkuriadin aikana seuran tukea on saanut yhteensä 19 väitellyttä nuorta tohtoria. KTT Antti Fredriksson kertoi yleisölle väitöskirjatyön tekemisestä. ‒ Meillä on jokaisella ollut oma polkumme jatkotutkimushankkeen loppuun saattamisessa. Tavat ovat erilaisia, mutta yhteistä on systemaattinen ja pitkäjänteinen työskentely. Vaikka nykypäivänä esimerkiksi internetin hakukoneet ja keinoäly huomioon ottaen voisi kuvitella, että kone tai laite voisi tehdä 16 MERCURIUS 3/2011

väitöskirjan puolestamme, teemme toistaiseksi väitöskirjoja inhimillisen, oman ajattelun voimin. Antti Fredriksson esitti nuorten tohtorien kiitoksen Kauppakorkeakouluseuralle. ‒ Tässä työssä nuorille tohtoreille erityisen tärkeää on läheisten ja kollegoiden tuen lisäksi ollut seuran tuki, joka on mahdollistanut työmme.

Michael Björklundin lähiruokamenulla. Turussa kaksi päivää illallista valmistellut Björklund esitteli menun vieraille: alkupalana lohitartaria ja pääruokana iloista possua. ‒ Se on viihtynyt uunissa yli kaksitoista tuntia, suomalaisille Strömsö-televisio-ohjelmasta tuttu Björklund kertoi. Jälkiruokana maistui vaniljakreemi Ahvenanmaan pannukakkucrispien ja vadelmien kera. Karnevaalien viihdetarjonta ei kalvennut illallisen rinnalla. Illan juonsivat tv-kasvot Baba Lybeck ja Urpo Martikainen, ja tanssia tahditti uudelleen rivinsä koonnut legendaarinen tanssiorkesteri Dallapé solistinaan

Arpajaisten onnettarena Anne Berner ja apuna Tarja Jalonen.

Kauppakorkeakouluseuran kunniapuheenjohtaja Jukka Wihanto toimi meklarina, kun Johanna Oraksen maalaus huutokaupattiin. Yrjö Kokkonen ja Leena Virtanen esittelevät teosta.

Sami Saari ja johtajanaan Juha Hostikka. Karnevaaleilla solistina vieraili myös näyttelijä ja laulaja Maria Ylipää.

Ennätyshuutoja ja arpaonnea

Illan jännittävin hetki koettiin, kun tilaisuudessa huutokaupattiin taiteilija Johanna Oraksen Turku ‒ always on my mind -maalaus. Oras lahjoitti Karnevaaleilla huutokaupattavan teoksen nyt jo kolmatta kertaa. ‒ Tämä on tapa olla mukana tukemassa seuran toimintaa, Oras sanoi. Oraksen teos kaupattiin tiukan huutokaupan jälkeen ennätykselliseen 51 000 euron

Teksti Taru Suhonen KuvaT juha hämäläinen

hintaan. Turku-aiheisen maalauksen huusi Antti Aarnio-Wihuri. Huutokaupan lisäksi illan tuottoja kasvatettiin arpajaisilla, jonka palkinnot oli saatu lahjoituksina. Erityisesti suurimmat palkinnot Turun Kristallin Empirekristallikruunu sekä Royal Caribbeanin tarjoama 1000 euron risteilylahjakortti kiinnostivat vieraita. Ilta jatkui tanssin merkeissä aina yli puolen yön. Seuraavan kerran Karnevaaleja juhlitaan jälleen kahden vuoden kuluttua. Vuoden 2013 Karnevaaleihin voi jo tehdä ennakkovarauksia (mimmi@ junkola.fi).

Karnevaalien järjestelytoimikunta koolla. Vasemmalta Leevi Parsama, Leena Virtanen, Heidi Tuominen, Mirja Junkola, Yrjö Kokkonen ja Terhikki Saari. Leevi Parsaman (oik.) isännöimä iloinen seurue: vasemmalta Anne Laitinen, Harri Nikkanen, Juha Lehtola, Mari Parsama, Ville Kuusniemi, Piia Lehtola ja Hanna Kuusniemi. Jari Lähteenmäki, Turun kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki, Pentti Hakkarainen, Hannele Ranta-Lassila ja Aija Bärlund.

Skandinaavista lähiruokaa

Merkuriuksen Karnevaalit on yksi Suomen vanhimmista ja tasokkaimmista gaaloista. Tänä vuonna karnevaaleja juhlittiin fine dining -teemalla. Vieraita kestittiin Skandinavian parhaisiin kokkeihin lukeutuvan

Illan kokki Michael Björklund juontajien, Baba Lybeckin ja Urpo Martikaisen haastattelussa.

Tanssiorkesteri Dallapé tanssitti juhlakansaa solistinaan Sami Saari, johtajanaan Juha Hostikka ja vierailevana solistinaan Maria Ylipää.

Martti ja Marja Oksa karnevaalitunnelmissa.

Matti Alahuhta, Leena Alahuhta, Riitta Reponen ja Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen. MERCURIUS 3/2011

17


Reipas sata

vuotta

vieraskynä

osaamista eläkkeelle

Teksti ja kuva Taru Suhonen

Tehtävänkuvasta toiseen

Tapio Terho ehti työskentelemään Turun kauppakorkeakoulussa 36 vuotta.

‒ Työskentelin liike-elämässä muutaman viikon. Hain kauppakorkeakoulusta assistentin tehtäviä, mutta minua pyydettiin suunnittelijan tehtävään. Täältä ei löydy alueita, joita en olisi hoitanut – olen ollut opinto-, henkilöstö-, yleis- ja taloushallinnossa sekä viestinnässä. Toimistopäällikkönä työskentelin 20 vuotta, ja hallintojohtajan tehtävässäkin olen ollut neljään otteeseen, Terho kertoo. Sekä Martti Salo että Arto Suominen aloittivat opettamisen muualla. Gradujen valmistumisen jälkeen molempien ura kauppakorkeakoulussa alkoi assistenttina. He muistelevat, että vielä 70-luvulla tärkeä osa työtä oli toimia professorin henkilökohtaisena apulaisena. Salo suoritti lisensiaatintutkinnon Göteborgissa, ja toimi vuodesta 1976 saakka ollut yhtäjaksoisesti kauppakorkeakoulun palveluksessa eri opetustehtävissä. Arto Suominen tuli virkaatekeväksi assistentiksi vuonna 1972 markkinointia ja johtamista yhdistänyttä liiketaloustiede II:sta opettamaan. Lisensiaatin- ja tohtorintutkinnot hän suoritti työn ohessa.

Suominen, Terho ja Salo ovat kaikki olleet tilanteessa, jossa työpaikkaa olisi ollut mahdollista vaihtaa. Kauppakorkeakoulun henki on pitänyt heidät Turussa.

18 MERCURIUS 3/2011

Kaikkien mielestä Turun kauppakorkeakoulun ehdoton vahvuus työpaikkana on ollut sen hyvä henki. Terho arvostaa myös työtehtävien vaihtelevuutta. Kumileimasimen jatkona hallinnossa ei ole tarvinnut olla, vaan työ on ollut mielekästä. ‒ Tämä ei ole virasto, sen nojalla tässä on jaksanut. Muutosten vuosikymmenet

Miehet tarkastelevat alati elävää kenttää pitkällä perspektiivillä hallinnon ja opetuksen näkökulmasta. Suomisen ja Salon mukaan koulu on ratkaisevasti erilainen kuin opettajan uran alussa. ‒ Kansainvälistymisestä ja sen tärkeydestä on puhuttu pitkään ja kansainvälistymisen saralla on myös konkreettisesti edistytty. Samalla opetettavien aineiden määrä on kasvanut, Suominen sanoo. ‒ Sisäänotto on niin ikään aiempaa suurempi. Määrä tuo laatuakin, mutta välillä tuntuu, että laadullisista kriteereistä joudutaan tinkimään määrällisten tulostavoitteiden korostuessa, Salo huomauttaa. Hallintoa lähimpää on seurannut toimistopäällikkö Tapio Terho. Viimeisimmässä uudistuksessa hän luotsasi Turun kauppakorkeakoulun hallinnon väkeä, kun kauppakorkeakoulusta tuli osa Turun yliopistoa. Henkilökunnan ei aina ole ollut helppoa omaksua uuden, isomman organisaation toimintatapoja, ja oman toimintakulttuurin häviämistäkin on ehditty pelätä. Terho muistuttaa, että haasteiden takana piilee yhdistymisen rinnalla vähintään yhtä vahvasti koko yliopistoyhteisöä koskettanut yliopistolain uudistuminen. ‒ Täytyy muistaa, että jos olisimme säilyneet itsenäisenä yliopistona, olisi monien prosessien läpi vieminen ollut meille hyvin raskasta.

Terveyttä talouteen T

erveyspalveluiden kysyntä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Kysyntää lisää muun muassa tieteen ja teknologian kehitys, joka tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sairauksien hoitoon. Terveyden merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle korostuu, ja hyvän terveyden keskeinen vaikutus yksilön toiminta- ja työkykyyn tiedostetaan entistä paremmin. Tulevaisuudessa terveyspalveluilta myös vaaditaan yhä enemmän. Kysynnän kasvua vauhdittaa erityisesti väestön ikääntyminen, joka on Suomessa Japanin jälkeen voimakkainta maailmassa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa 17 prosentista 22 prosenttiin ja 80 vuotta täyttäneiden osuus vajaasta viidestä noin kuuteen prosenttiin. Terveyspalveluita keskimääräistä enemmän tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa huomattavasti. Kataisen hallituksen yksi kolmesta painopistealueesta on julkisen talouden vakauttaminen. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden kestävyysvaje johtuu ensisijaisesti ikääntymiskehityksen aiheuttamasta nopeasta huoltosuhteen heikkenemisestä. Samaan aikaan talouden epävakautta lisää euroalueen velkakriisi. Valtion budjettiesitys vuodelle 2012 on 7,1 miljardia euroa alijäämäinen, ja alijäämä katetaan lisävelalla. Tilanteen korjaaminen vaatii merkittävää tuottavuuden parantamista julkisissa palveluissa ja rakenteellisia muu-

toksia niiden toteuttamisessa. Terve valtiontalous ja koko julkisen talouden kestävyys ovat hyvinvoinnin edellytyksiä, joten niitä on nyt pyrittävä vahvistamaan kaikin tavoin. Terveydenhuollon vuosittaiset kokonaismenot ovat noin 15 miljardia euroa, josta palveluiden osuus on noin 12 miljardia. Kuntien ja kuntayhtymien ostamien yksityisten lääkäri-, tutkimus- ja leikkauspalveluiden osuus on vain noin kolme prosenttia niiden järjestämisvastuulla olevista palveluista. Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla, mutta niiden tuottamiseen voidaan käyttää kaikkia kansallisia voimavaroja. Tätä mahdollisuutta kuntien pitäisi myös hyödyntää. Väestön ikääntymiseen liittyvästä julkisten palveluiden kasvupaineesta noin puolet kohdistuu kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin. Jos kunnat eivät saa talouttaan ja velvoitteitaan tasapainoon, niiden on vaikea suoriutua lakisääteisistä tehtävistään ilman mittavia veronkorotuksia. Terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset, ja lisääntyvään kysyntään vastaaminen käy yhä haastavammaksi. Terveyspalveluista keskusteltaessa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastakkainasettelu on syytä unohtaa, sillä suomalainen yhteiskunta

Kuva: esko keski-oja

T

urun kauppakorkeakoulu menetti uuden lukuvuoden alkaessa arvoltaan arvaamattoman määrän hiljaista tietoa, kun kauppakorkeakoulun toimistopäällikkö Tapio Terho, johtamisen ja organisoinnin lehtori Arto Suominen ja kansainvälisen liiketoiminnan lehtori Martti Salo jäivät eläkkeelle. Kaikki kolme ovat myös valmistuneet Turun kauppakorkeakoulusta. Suominen edustaa vuosikurssia 1966, Terho ja Salo aloittivat opintonsa kaksi vuotta myöhemmin. Vuosikurssilta valmistuttiin ekonomiksi, joka tuolloin tarkoitti alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnolla oli arvoa työmarkkinoilla, ja ylempi kandidaatin tutkinto pro gradu -tutkielmineen suoritettiinkin jo työn ohessa. Maisterin arvon sai ostaa. ‒ Se maksoi 50 markkaa, muistaa Suominen. ‒ Ja tuli tötterössä, Terho täydentää.

tarvitsee molempien tuottamia palveluja kyetäkseen huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa. Nyt tarvitaan uutta tahtotilaa, asennetta sekä osaamista yhteisten asiakkuuksien ja kumppanuuden rakentamiseen. Markku Suokas lääketieteellinen johtaja, johtava lääkäri, Lääkäriasema Pulssi Oy

MERCURIUS 3/2011

19


väitöksiä

Sosiaalisuus viehättää virtuaalimaailmassa

I

nternetin virtuaalimaailmoilla on maailmanlaajuisesti yli miljardi rekisteröitynyttä käyttäjää ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti. KTT Matti Mäntymäki tarkasteli tietojärjestelmätieteen väitöstutkimuksessaan sosiaalisten virtuaalimaailmojen vetovoimaa. Virtuaalimaailmojen käyttäjistä yli puolet on 10–15-vuotiaita lapsia ja nuoria. Sukupolvien välinen kuilu on virtuaalimaailmassa suuri. – Niin sanotut diginatiivit ‒ 1990–2000-luvuilla syntyneet nuoret, jotka ovat eläneet koko elämänsä tietotekniikan ympäröiminä ‒ eivät tee eroa todellisen maailman ja virtuaalimaailman välille. Heille virtuaalimaailmat ja todellinen, fyysinen maailma ovat yhtä ja samaa jatkumoa, Matti Mäntymäki kuvailee. Ostamalla uniikimpi kokemus

Syitä virtuaalimaailmojen käytölle on monia. Mäntymäen tarkastelema Habbo Hotel vetoaa nuoriin erityisesti kavereitten, sosiaalisten suhteiden ja nautittavan virtuaalikokemuksen avulla. – Nuorille riittää, että virtuaalimaailmassa on kavereita ja kivaa tekemistä.

Algoritmeja koalition­ muodostus­peleille

T

aloustieteen peliteorian alaan kuuluvissa koalitionmuodostuspeleissä joukko pelaajia muodostaa ryhmiä eli koalitioita mahdollisten preferenssiensä mukaan. Tärkeimpiin tutkimuskohteisiin koalitonmuodostuspeleissä kuuluvat muun muassa optimaalisen koalitiorakenteen löytäminen, erilaiset tavat jakaa koalitiosta saatu hyöty pelaajien kesken sekä tutkimustulosten soveltaminen kaupankäynti- ja neuvottelujärjestelmien kehittämiseen. FL Helena Keinänen tutki väitöskirjatyössään erilaisia menetelmiä koalitionmuodostuspeleille. Tutkimus keskittyy optimaalisten tai tasapainossa olevien koalitiorakenteiden löytämiseen erityisen suuresta koalitiorakenteiden joukosta. Koalitionmuodostuspeleissä tehokkaat hakumenetelmät ovat välttämättömiä tällaisten koalitiorakenteiden löytämiseksi. Väitöskirja tuo lisätietoa koalitiorakenteiden ominaisuuksista tietyille koalitiomuodostuspelien aliluokille, johon perustuen

20 MERCURIUS 3/2011

Lisäksi tutkimuksessa korostui virtuaalipalvelujen helppokäyttöisyyden merkitys, Mäntymäki kertoo. Virtuaalimaailmoissa nuoret ovat aktiivisia kuluttajia. Esimerkiksi Habbo Hotelissa käyttäjät voivat ostaa avatar-hahmolleen virtuaalisia huonekaluja, vaatteita, lemmikkejä tai jopa erilaisia tanssityylejä. – Käyttäjät ostavat virtuaalituotteita muokatakseen palvelukokemusta omanlaisekseen. He kokevat saavansa virtuaalimaailmoista enemmän irti lisäominaisuuksien avulla, Mäntymäki perustelee. Virtuaalipalvelut inhimillistyvät

Palvelujen siirtyminen verkkoon on muuttanut asiakassuhteita. Palveluntarjoajaa on entistä helpompi vaihtaa, eikä sitoutumisen ja luottamuksen tunne synny samalla tavalla kuin asiakkaan kohdatessa yrityksen edustajan kasvokkain. Mäntymäen väitöstutkimuksen mukaan virtuaalisten vuorovaikutuspalvelujen keskeinen haaste on paitsi löytää uusia asiakkaita, myös pitää vanhat käyttäjät aktiivisina ja löytää tapoja muuntaa mahdollisimman suuri osa käyttäjistä maksaviksi asiakkaiksi. Toisaalta virtuaalimaailmoilla on myös mahdollisuutensa. – Virtuaalimaailmojen sisältö muuttuu koko ajan rikkaammaksi. Ehkä virtuaalipalveluista välittyvät inhimilliset piirteet voisivatkin tulevaisuudessa jopa lisätä käyttäjien palvelu-uskollisuutta, Mäntymäki pohtii. Matti Mäntymäen väitöskirja Continuous Use and Purchasing Behaviour in Social Virtual Worlds tarkastettiin 3.6.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Christer Carlsson Åbo Akademista ja kustoksena dosentti Jussi Puhakainen. Väitöskirja palkittiin syyskuussa Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnolla.

väitöskirjassa esitetään uusia menetelmiä löytää annetut kriteerit täyttävät koalitiorakenteet. Tutkimustyön tulokset osoittavat, että etsittyjä koalitiorakenteita on mahdollista löytää tehokkaasti käyttämällä joko stokastisia lokaaleja hakutekniikoita hyödyntäviä algoritmeja tai koalitiorakenteiden erityisominaisuuksia hyödyntäviä hakualgoritmeja. Helena Keinäsen väitöskirja Algorithms for coalitional games (Algoritmeja koalitionmuodostuspeleille) tarkastettiin 17.6.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori U ­ lrich Endriss, PhD, Amsterdamin yliopistosta Alankomaista ja kustoksena professori Hannu Salonen.

Monikanavaisesti markkinoille

Työ kuntoilijoille suunnatun juoman parissa oli kilpaurheilutaustan omaaville Lehtoselle, Sälliselle ja Viitaselle erityisen mieluisaa.

Teksti ja kuva Misme Yrjölä

Keväällä 2011 urheilu- ja hyvinvointijuomavalmistaja Flow Drinks Oy toi markkinoille uudistetun juoma­ valikoiman. Avuksi lanseeraus- ja markkinointiprojektiin päätettiin pyytää Turun kauppakorkeakoulun markki­ noinnin opiskelijoita.

P

yysimme opiskelijoita tekemään meille mahdollisimman kustannustehokkaan ja monipuolisen markkinointiviestintäsuunnitelman, yrityksen myynti- ja markkinointijohtaja Aki Karihtala kertaa tehtävänantoa. Markkinointiviestinnän kurssilaiset työstivät case-toimeksiantoa pienryhmissä. Opiskelijat valitsivat keskuudestaan parhaat esitykset finaaliin, jossa tuomarina toiminut Karihtala valitsi osuvimmaksi Eliisa Lehtosen, Johanna Sällisen ja Emmi Viitasen muodostaman ryhmän suunnitelman. – Kaikissa finaalitöissä oli hyviä ideoita. Voittajaryhmän työ vakuutti meidät erityisesti sosiaalisen median hyödyntämisellä, Karihtala perustelee.

– Ideamme oli hyödyntää mahdollisimman monta eri markkinointiviestintäkanavaa, jotka tukisivat toisiaan. Suunnitelmamme sisälsi niin printtimainontaa ja menekinedistystä kuin hopottamista ja Facebook-mainontaakin, Viitanen luettelee. Kurssin päätyttyä yritys antoi Lehtoselle, Sälliselle ja Viitaselle toimeksiannon, jonka tarkoituksena oli toteuttaa suunnitelmaa erityisesti sosiaalisen median osalta. Kolmen kuukauden aikana ryhmäläiset ovat muun muassa kartoittaneet urheilujuomien mainostukseen sopivia bloggareita ja aloitelleet markkinointikampanjaa sosiaalisessa mediassa.

– Saimme aika vapaat kädet, ja olemmekin luoneet yritykselle aivan uudenlaista markkinointiviestintää, Lehtonen kertoo. Myös Karihtala on ollut tyytyväinen yhteistyöhön. – Sekä opiskelijat että opettajat ovat olleet erittäin kiinnostuneita työskentelystä yrityselämän kanssa. Uskon, että yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, hän toteaa.

Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Mäntymäki Matti Kauppatieteiden maisterin tutkinto Achalefi Forji Barnett William Champaneri Trinesh Cirule Gunta Dalén Suvi Elsinen Ville Fils Noora Hurme Sasu Hänninen Katri Jokela Perttu Jokila Antti Jämsä Henrik Kaappola Samuli Karvanen Kalle

Korhonen Olli Korhonen Tanja Korpela Jukka Kuljukka Jarmo Kyppö Zuzana Laakkonen Sampo Laaksonen Emma Laaksonen Tuuli Laurikainen Juho Lehtimäki Antti Lehtonen Marleena Leino Sanni Leivo Antti Liimatainen Jero Lötjönen Atte Marttila Miro Mattila Niko Mäkinen Carita Noukka Reetta Nurminen Anna

Paavilainen Risto Peltola Sami Pertovaara Annika Piirainen Niko Pirttikoski Kerttu Poutiainen Petra Pykäri Pekka Pölönen Antti Ranta Maria Saaristo Maria Safarnegah Maryam Sahakari Minna Saikkonen Anna Salmi Jari Salminen Atte Sarasniemi Päivi Sasaki Innan Savolainen Elina Savolainen Jukka Simonen Sanni-Kaisa

Skyttä Ville Suovo Hannele Syrjälä Sini Tallqvist Stella Taulu Perttu Uppa Juha Viitanen Ville Östring Elina Valtiotieteiden maisterin tutkinto Koivu Satu Laajalehto Anniina Savikangas Tuomas

Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Alho Tiina Annala Erja Hyvönen Maria Inberg Sini Koivisto Heidi Kukkonen Meri Lehto Anne-Mari Lehtonen Taina Lindholm Hanna Lumijärvi Joonas Lähdemäki Riku Mustonen Juuli Sundström Katja Tuominen Jari Villanen Jussi Wennerström Jenni

MERCURIUS 3/2011

21


lyhyesti

koonnut Taru Suhonen

Kielet kiinnostavat kauppatieteellisen alan opiskelijoita

K

auppatieteellisen alan opiskelijat pitävät kieliopintoja tärkeänä osana yliopistotutkintoa. Opiskelijat suhtautuvat monikielisyyteen positiivisesti ja ovat valmiita näkemään vaivaa kielitaitonsa eteen osallistumalla vapaaehtoisille kielten kursseille. Tämä selviää Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori Joachim Schlabachin ja Oulun yliopiston yliopisto-opettaja Sabine Graszin vastajulkaistusta tutkimuksesta Business students’ choices of foreign languages. Viidessä suomalaisessa kauppatieteellisen alan opetusyksikössä toteutetun tutkimuksen mukaan opiskelijoilla on usein laaja kielitaito jo heidän aloittaessaan yliopisto-opinnot. Yliopistossa jatkettavat kielet valitaankin useimmiten juuri aiemman kielitaidon pohjalta. Kielivalintoihin vaikuttavat myös kielen status, hyödyllisyys tulevaisuuden ammatin kannalta sekä opiskelijan halukkuus opiskella ulkomailla.

– Talouden alalla kielitaito on tärkeä työkalu, jonka avulla hoidetaan kaupantekoa, projekteja ja yhteistyötä. Molemminpuolisen ymmärryksen saavuttaminen on tärkeää, ja yhteisen kielen avulla luodaan luottamusta, Joachim Schlabach mainitsee. Schlabach huomauttaa, että vaihtovuosi ulkomailla on hyvä tapa oppia kieltä. – Koulussa opetusta on vain muutamia tunteja viikossa, kun taas ulkomailla kieltä pääsee puhumaan, kuulemaan, lukemaan ja kirjoittamaan kellon ympäri. Tästä syystä järjestämme säännöllisesti myös opintomatkoja ulkomaille - parhaiten kieltä kuitenkin oppii, jos vieraassa maassa viettää kokonaisen lukukauden. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-1:2011.

Yrittäjyysaktiivisuus palautumassa taantumaa edeltävälle tasolle

G

EM (Global Entrepreneurship Monitor) -raportin Suomen osuuden mukaan suomalaisen työikäisen väestön yrittäjäaktiivisuus on palautumassa taloudellista taantumaa edeltävälle tasolle. GEM-tutkimukseen osallistuneiden 59 maan sekä 22 innovaatiovetoisen talouden joukossa Suomen aikuisväestön aktiivisuus yrittäjäksi ryhtymisessä on keskiluokkaa. Vaikka suomalaiset havaitsevat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään, heidän yrittäjyysaikomuksissaan ei ole tapahtunut suuria suhdanteista riippuvia vaihteluita politiikan toimenpiteistä huolimatta. – Mahdollisen työttömyyden uhan alla yrittäjyys kuitenkin koetaan houkuttelevaksi mahdollisuudeksi, toteaa professori Jarna Heinonen. Näin ajattelevat erityisesti työssäkäyvät akateemiset suomalaiset, nuoret ja tällä hetkellä työhönsä tyytymättömät. Tällöin kyse ei ole pakkoyrittäjyydestä, vaan työuralla tapahtuvan muutoksen tarjoamasta kimmokkeesta ja mahdollisuudesta toteuttaa yrittäjähaaveita.

Kansallisia analyyseja kymmenistä maista Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimus kuvaa ja analysoi yrittäjyysprosesseja yli 60 eri maassa. Vuonna 1999 alkaneessa hankkeessa tutkimus toteutetaan kussakin maassa kansallisen tutkijatiimin voimin. Suomen hankkeen johtaja on akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Lisäksi Suomen GEM-tiimiin kuuluvat professori Jarna Heinonen sekä tutkijat Pekka Stenholm ja Tommi Pukkinen kauppakorkeakoulun TSE Entrestä. Suomen osuuden rahoitukseen osallistuu työ- ja elinkeinoministeriö. Tutkimus toteutettiin nyt kahdennentoista kerran. Suomi on ollut mukana tutkimuksessa alusta asti. GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 työikäistä ja noin 40 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor – 2010 Report Finland -raportin voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)utu.fi.

Jatkuvuuden­hallinnalla sujuvuutta asiakas­palveluun Y

Kuva: Taru Suhonen

ritysten toiminta on enenevässä määrin riippuvaista tieto- ja viestintätekniikasta. Kun koneet, järjestelmät tai yhteydet eivät toimi, keskeytyvät asiakaspalvelu, tuotanto tai työskentely. – Tällöin jatkuvuudenhallinta on pettänyt, sanoo tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteestä, jossa on tutkittu tietohallinnon jatkuvuudenhallintaa ja etsitty hyviä käytänteitä suomalaisista suuryrityksistä. Tutkimustuloksia on julkaistu tuoreessa Tietohallinnon jatkuvuudenhallinta valikoiduissa suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2010 -raportissa. Tutkimuksen mukaan yrityksissä on eniten panostettu asiakasrajapintaan. Laiterikkoihin on varauduttu hyvin ja suunnitelmia tehty katkojen varalle. Jatkuvuudenhallinta on yrityksis-

vaihtoehdon kustannustason määrittelyyn, Järveläinen huomauttaa. KTT Jonna Järveläisen lisäksi tutkimuksen tekemiseen ovat osallistuneet KTM Antti Lehtimäki ja KTM Danish Islam. Tutkimus tehtiin Liikesivistysrahaston tuella. Raportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa KR-2:2011.

Sinustako mentori? Kaipaatko uusia näkökulmia työhösi? Voisitko jakaa osaamistasi ja verkostojasi opiskelijalle? Haluatko tutustua alasi tulevaan osaajaan? Mentorina pysyt ajan tasalla kotiyliopistosi ajankohtaisista kuulumisista ja oman alasi nuorten osaamisesta. Mentorointiohjelmassa alumnit kertovat pian valmistuville opiskelijoille kokemuksistaan työelämässä ja oman alansa työssä vaadittavista valmiuksista. Seuraava mentorointiohjelma käynnistyy tammikuussa 2012. Ohjelmaan etsitään nyt mentoreita. Saat lisätietoja ja voit ilmoittautua mentoriksi verkossa osoitteessa www.utu.fi/alumni/ mentorointi­tai ottamalla yhteyttä Mirja Junkolaan, 050 569 8779, mirja.junkola@utu.fi.

Muista ystävää tai ilahduta itseäsi! Yliopistotuote - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: • Yliopistomäen kirjakauppa, Luonnontieteiden talo I • Wanha Narikka -kirjakauppa, Rehtorinpellonkatu 3 • Viestintäyksikkö, Henrikinkatu 10

Udo Zander

22 MERCURIUS 3/2011

sä usein jätetty tietohallinnon vastuulle, vaikka liiketoiminnan jatkuvuudesta viime kädessä vastaa yrityksen johto. – Yrityksillä on vaihtelevia käytäntöjä suunnitelmien testauksessa sekä jatkuvuudenhallinnan raportoinnissa. Jos yritysjohto ei vaadi säännöllistä raportointia, muualla yrityksessä ei välttämättä olla sitoutuneita suunnitelmien tekemiseen, testaamiseen ja ylläpitoon. Tutkimuksen haastattelumateriaali tarjoaa useita hyviä käytänteitä, joiden perusteella raportissa esitetään kehitysehdotuksia yrityksille. Toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon sekä yritysjohdon välillä voi esimerkiksi säästää kustannuksia ja helpottaa varautumista. – Johtoa tarvitaan järjestelmän kriittisyyden määrittelemiseen ja tietohallintoa varautumis-

Peter Zettinig

! A T T U U Nyt kätevästi myös verkkokaupasta: www.maenverkkokauppa.fi Lisätietoja: viestinta@utu.fi tai 02 333 5909 MERCURIUS 3/2011

23


Turun kauppakorkeakoulu TSE exe

eMBA TURKU

A Journey Far Starts from Near

eMBA Turku – provided by TSE executive education and development – is a leadership development programme with international EPAS accreditation for persons with several years of experience in managerial or expert positions. eMBA Turku is a three-year part-time programme. It deepens business competence, strengthens strategic thinking and develops visionary skills. Next eMBA Turku starts in January 2012. For more information on eMBA Turku and Custom Programmes, please contact Training Manager Tiina Ruohisto +358 40 9000 753, tiina.ruohisto@utu.fi Marketing Manager Marika Herranen + 358 50 5840 778, marika.herranen@utu.fi

www.tse.fi/exe

Mercurius 3/2011  

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti MErcurius 3/2011

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you