kuva: mitya ku
Kiusaamista ei pidä kuitata tykkäämisenä Sukupuolten välillä tapahtuva kiusaaminen kuitataan liian helposti ”rakkaudesta se hevonenkin potkii” -tyyppisin lausahduksin. – Kiusaamisen ja tykkäämisen välille ei pidä vetää yhteyttä. Kiusaaminen tulisi aina nähdä vakavana lasten tai nuorten välisenä suhteena, jossa kiusattua pyritään alistamaan tavalla tai toisella, kiusaamista väitöskirjaansa varten tutkinut Miia Sainio toteaa. Hän havaitsi, että vaikka kiusaamisen kohteet näyttivät pääasiassa valikoituvan heikossa asemassa olevien toverien joukosta, myös
toverisuosio on yhtenä riskitekijänä sukupuolirajat ylittävässä kiusaamisessa. Sainio havaitsi, että kiusaamisen vastainen ohjelma, KiVa Koulu, vähensi alakoululaisten osalta tyttöjen ja poikien välistä kiusaamista, mutta yläkoulussa KiVa Koulu ei vaikuttanut sukupuolirajat ylittävään kiusaamiseen.
kuva: pekka vallittu
Kalloimplanttien pinta saadaan torjumaan tulehduksia Kallon luiden rakentamisessa käytettävä uusi kuitulujitteinen bioaktiivinen implantti ja siihen lisättävä pinnoite pienentävät tulehdusriskiä. Sara Nganga havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kalloimplantin kykyä vastustaa mikrobeja voidaan parantaa polysakkaridipinnoitteella, joka sisältää myös nanohopeaa. Kallon luun uudelleenrakentamista tarvitaan korjattaessa onnettomuuksien, kasvainten ja tulehdusten aiheuttamia laajoja kallovaurioita. – Perinteisesti synteettiset implantit on tehty materiaaleista kuten titaani, erilaiset muovit ja keramiikka. Uutena ratkaisuna on esitelty kuitulujitteiset bioaktiiviset implantit, jotka pienentävät tulehdusriskiä, Nganga kertoo. Perinteinen tapa johtaa usein luuimplantin ympärillä olevan alueen tulehtumiseen, mikä puolestaan johtaa uuteen leikkaukseen. – Kalloimplanttien bioaktiivisuus ja mikrobitulehdusta estävä vaikutus saadaan tällä hetkellä aikaan implantin sisällä olevan bioaktiivisen lasin avulla. Väitöstyössäni selvitin, miten vastustuskykyä pystyttäisiin parantamaan entisestään, Nganga selittää.
Kurdin on helpompi olla turkulainen kuin suomalainen Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat, mutta oman asuinkaupungin vaatimukset ovat sallivammat. Siksi monet kurdinuoret kokevat itsensä ensisijaisesti kurdeiksi ja turkulaisiksi, eivät suomalaisiksi. Turun yliopistoon väitöstutkimustaan valmisteleva Mari Toivanen on tutkinut kurdinuorten käsitystä omasta identiteetistään. – Nuoret kokivat, että ”suomalaisuuden” kriteerit rajasivat heidät kategorian ulkopuolelle. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että he eivät olleet syntyneet Suomessa, ja että he olivat fyysisiltä piirteiltään erilaisia. Turkulaisuuden ja helsinkiläisyyden koettiin olevan joustavampia identifioitumisen kohteita ilman edellytyksiä biologisista siteistä suomalaisuuteen, Toivonen toteaa. Kurdinuoret olivat myös halukkaita osoittamaan olevansa oman kotikaupunkinsa asukkaita. Esimerkiksi turkulainen identiteetti näkyy haluna puhua Turun murretta. Aurora | 9