Page 1

Aurora 10

16

Vaihtoon minne vain maailmassa

26

Tervetuloa aitoon opiskelijakaupunkiin

4|2013

Tee tulevaisuutesi Turun yliopistossa

Aurora | 1


Tiedettä hauskasti, yllättäen, yleistajuisesti, kokien ja kokeillen.Turun ensimmäiset Tieteen päivät teki sen, minkä lupasi. Ja sai siitä myös kiitoksen: kahden päivän aikana yli 12 000 ihmistä oli tavalla tai toisella mukana tapahtumassa. Tieteen päivien juuret ulottuvat Helsingissä vuoteen 1954, pari vuotta sitten tapahtuma laajeni myös muihin kaupunkeihin. Käytännön työn tekevät isäntäkaupungin yliopistot, Suomen kulttuurirahasto ja Tieteen Tiedotus ry tukevat tapahtumaa taloudellisesti. Turun yliopisto ja Åbo Akademi halusivat yllättää yleisön myös rikkomalla tapahtuman perinteen järjestää Tieteen päivät yliopiston kampusalueella. – Toimme tapahtumakonseptiin uusia ulottuvuuksia. Veimme Tieteen päivät sinne, missä kaupunkilaiset ovat: kauppakeskukseen ja kaupunginkirjastoon, josta on muutenkin muodostunut turkulaisten olohuone, tapahtuman ohjausryhmään kuulunut Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö sanoi.

Katso kuvagalleria osoitteesta utu.fi/tieteenpaivat 2 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Yli 12 000 ihmistä nautti Tieteen päivistä


Katso myĂśs Turun yliopiston esittelyfilmi

Aurora

2 16

4/2013

Hei abi,

tässä sinulle Turun yliopiston Aurora -lehti, josta saat tietoa opiskelusta ja elämästä Turussa. Onnea ylioppilaskirjoituksiin ja menestystä niiden jälkeisiin merkittäviin opiskeluvalintoihin toivottaen, Turun yliopisto Turun yliopisto Twitterissä twitter.com/uniturku Turun yliopisto Facebookissa facebook.com/turunyliopisto

28

SISĂ„LLYS

18

24

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkÜ, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 | ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | taitto Hanna Oksanen | kannen kuva Robert Seger | paino Finepress Oy | painos 27 000 kpl | lue aurora verkossa utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

 3DLQRWXRWH

4 5 6 10 15 16 18 21 22 24 28 30 32 34

Pääkirjoitus: Vapauden ja vastuun yliopisto Johtajat mallina stressin selättämisessä Tiedetarjotin Yliopisto-opetus perustuu huippututkimukseen Lukio ja yliopisto – yÜ ja päivä Maisemanvaihdos kannattaa Uuden tiedon peilaaminen tuttuun auttaa oppimista Kirjat Juhlasta juhlaan Historian taju voi olla nykypäivän valo Maailman paras Turku! "Kahdeksas tiedekunta" toimii yli kaikkien rajojen Lyhyet VäitÜs: Suomalaisen ei ole helppoa kuluttaa ulkonäkÜÜn


teksti ja kuvat: viliina tolvanen

Mistä tiesit, että oppiaineesi on se oikea?

Pääkirjoitus

Vapauden ja vastuun yliopisto Anni Pitkänen opiskelija, taidehistoria – Luin taidehistoriaa ensin avoimessa yliopistossa ja pääsin ensimmäisellä hakukerralla sisään oppiaineeseen. Taidehistoria tuntui heti oikealta ja tunne on vain vahvistunut opintojen edetessä. Taidehistorian tulkinnallisuus on kiinnostavaa. Myös historiallinen jatkumo ja symbolien toistuminen eri aikoina kiehtovat.

Yliopisto-opiskelulle ja opettamiselle voidaan tieteenalasta riippumatta asettaa kolme yhteistä tavoitetta. Ensinnäkin niin opiskelijoiden kuin opettajien olisi hyvä olla selvillä siitä, mitkä ovat yksittäisen opintojakson tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet ja miten nämä nivoutuvat laajemmin tutkinnoille asetettaviin tavoitteisiin. Onhan opiskelijan vaikea arvioida oman oppimisensa edistymistä, jos hän ei tiedä, millaisia tavoitteita oppimiselle on asetettu. Tavoitteiden läpinäkyvyys ja selkeys luovat edellytykset sille, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus saavuttaa sellaiset työelämävalmiudet, jotka antavat eväät asiantuntijuuteen kasvamiselle. Toiseksi opetus on toteutettava siten, että asetetut osaamistavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Tekojen on siis vastattava sanoja. Osaamistavoitteiden mahdollisimman selkeä konkretisointi tarjoaa opettajalle paitsi mahdollisuuden miettiä oman työnsä lähtökohtia myös tilaisuuden kertoa siitä, miksi valitut opetusmenetelmät tukevat tavoitteiden saavuttamista. Kolmanneksi on pyrittävä luomaan yhteisöllinen opiskeluilmapiiri, joka korostaa niin vapautta kuin vastuuta omasta oppimisesta: opinnoissa edistyminen ja asiantuntijuuteen kasvaminen onnistuvat parhaiten käyttämällä yliopisto-opiskelun tarjoamaa vapautta vastuullisesti. Mikä on sitten oma opetusfilosofiani? Mielestäni keskeisin opettajan ja opiskelijan välistä suhdetta jäsentävä ainesosa on luottamus ja toisen kunnioittaminen. Ajattelen, että opettajan on kunnioitettava jokaista opiskelijaa. Ideaalitilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että heitä kohdellaan rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Opettajan on pyrittävä kiinnittämään huomiota opiskelijan vahvuuksiin ja annettava hänelle rakentavaa kritiikkiä. Näin on mahdollista saada aikaan sellainen opiskelukulttuuri, joka mahdollistaa aidon vuorovaikutuksen opettajan ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijoiden kunnioittaminen tarkoittaa myös vastuullisen vapauden kunnioittamista; opiskelijoille sekä annetaan vastuuta omasta oppimisestaan, mutta heidän myös edellytetään ottavan vastuun omasta oppimisestaan.

Valtteri Virtanen opiskelija, tietojenkäsittelytiede – Jo lukioiässä minua kiinnostivat tietokoneet ja niiden mahdollistamat sovellutukset, joten alavalinta ei ollut vaikea. Oppiaineeni on siis alusta saakka tuntunut oikealta. Tietojenkäsittelytiede tarjoaa sopivan haastavia ongelmia, joiden ratkaiseminen on innostavaa ja palkitsevaa.

– Tiede ja se, miten asiat toimivat ja miksi jotakin tapahtuu, on aina kiinnostanut minua. Varmuus omasta alasta on kasvanut opintojen myötä. Minua kiinnostaa, miksi jokin tauti puhkeaa ja miten sitä voi hoitaa, joten syöpäbiologia tuntui sopivalta. Vilkas mielikuvitus on hyödyksi, kun tutkin silmin näkymättömiä asioita. 4 | Aurora

kuva: hanna oksanen

Minna Piipponen tohtorikoulutettava, biokemia

Jussi Tapani Kirjoittaja on oikeustieteellisen tiedekunnan peruskoulutustoiminnasta vastaava varadekaani, rikosoikeuden professori. Hänet valittiin ylioppilaskunnan ja opintoasiainneuvoston esityksestä Turun yliopiston Vuoden opettajaksi 2013.


teksti: taru suhonen

| kuva: hanna oksanen

Johtajat mallina stressin selättämisessä

Suvi-Tuuli Helin tutki mittarin avulla, miten stressi näkyy sydämen sykkeessä, kun aktiivisuustaso nousee ja sydän reagoi elimistön ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin

Suvi-Tuuli Helin teki vuoden HR-gradun ja tuli samalla luoneeksi raamit hyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen yhdistävälle yritykselleen. Suvi-Tuuli Helin, 25, on tuore kauppatieteiden maisteri, jonka tutkielma palkittiin syksyllä vuoden parhaana henkilöstöalan pro graduna. Helin selvitti gradussaan, miten yrityksen avainhenkilöt kokevat stressiä työpäivän aikana ja miten koettu stressi on yhteydessä työn imuun. Hän tarkasteli yhtälöä fysiologisilla mittauksilla, joiden lisäksi osallistujat pitivät päiväkirjaa tuntemuksistaan työpäivän aikana. ‒ Fysiologisesti stressi on aktiivisuustason nousua ja näkyy sykkeessä, kun sydän reagoi elimistön ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Helin tarkasteli gradussaan yritysten avainhenkilöitä, koska johtajien tietoisuus omasta hyvinvoinnistaan edesauttaa hyvinvointia myös organisaation muilla tasoilla. ‒ On tärkeää synnyttää organisaatioon kulttuuri, jossa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on sallittua pitää huolta. Pienellä ryhmällä on suuri vastuu muiden jaksamisesta. Helin korostaa, että stressi ei aina ole negatiivista: on olemassa myös positiivista stressiä, joka onkin voimavara. Fysiologisissa mittauksissa Helin havaitsi, että positiivinen stressi on yhteydessä koettuun työn imuun. ‒ Kun ihminen innostuu, hän on aktiivinen. Työn imun kokemus on subjektiivinen, ja jokaisen pitää itse oppia tunnistamaan se omalla kohdallaan. Mittausten ja päiväkirjamerkintöjen yhdistämisen tarkoitus on auttaa tässä. Oleellista on se, miten hyvin stressistä palautuu. Helinin menetelmä auttaakin tunnistamaan myös päivän palauttavat hetket. ‒ Ei ole vaarallista, vaikka yksi työpäivä kuluttaisi paljon voimavaroja. Mutta jos ei palaudu, uupuu, eikä aktiivisuustaso olekaan kovin korkea. Syntyy oravanpyörä. Helin on nyt myös yrittäjä. Hän tekee Wellness Factory -nimisessä yrityksessään mittauksia, jotka perustuvat gradussa syntyneeseen menetelmään. ‒ Konkreettiset johtopäätökset muuntuivat yritystoiminnaksi helposti. Työssä on ollut hienoa havaita, että ihmiset saavat pienilläkin teoilla aikaan isoja muutoksia. Itse olen ollut jokaisesta uudesta ihmisestä ja mittauksesta innoissani ‒ se on yrittäjyyden rikkautta. Aurora | 5


Tiedetarjotin

koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva: andre mouraux

Probiooteista ja prebiooteista apua keskoslasten itkuisuuteen Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan keskoslapselle kahden ensimmäisen elinkuukauden aikana annetut probiootit ja prebiootit vähensivät varhaista itkuisuutta sekä flunssan esiintyvyyttä ensimmäisen elinvuoden aikana. – Suoliston mikrobisto ja rintamaito ovat tärkeimmät vastasyntyneen puolustusvasteiden kypsymistä tukevat tekijät, lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Raakel Luoto kertoo. Keskosena syntyneiden suolistomikrobisto poikkeaa täysiaikaisena syntyneiden mikrobis-

Jääkausi oli Suomessa enimmäkseen jäätön

kuva: nasa

6 | Aurora

tosta vähäisemmän rintaruokinnan, antibioottihoitojen ja sairaalaympäristön vuoksi. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan koliikkilasten suolistomikrobisto poikkeaa terveiden lasten mikrobistosta. Turkulaistutkimuksessa 19 prosentilla probioottia tai prebioottia saaneista keskoslapsista esiintyi koliikki-itkua, kun lumeryhmässä vastaava luku oli 47 prosenttia. – Meidän tutkimuksemme mukaan probiootit ja prebiootit saattavat tarjota tulevaisuudessa turvallisen ennaltaehkäisy- tai hoitomuodon imeväisen koliikki-itkuun, kertoo vastasyntynei-

Pohjois-Euroopan viimeisin jääkausi Veiksel ei edennyt Suomen läntisintä kolkkaa pidemmälle itään tai etelään. Näin arvioi uusimpien tutkimustulosten pohjalta tohtoriksi Turun yliopistossa väitellyt Reijo Pitkäranta. Veikselin alkuvaihetta elettiin noin 74 000–115 000 vuotta sitten. – On arvioitu, että jäätikkö peitti Länsi-Suomen noin 25–35 prosenttisesti Veiksel-vaiheessa, pääasiassa sen loppuvaiheessa, Pitkäranta kertoo. Eteläisessä Suomessa ilmasto vaihteli tuona ajanjaksona lähes nykyisenkaltaisesta hyvin kylmiin, suunnilleen nykyisin tunturi-Lapin kylmimmillä alueilla vastaaviin oloihin. Pitkäranta teki maaperätutkimuksia Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla. Tutkimuksissa löydetyt kerrostumat edustavat mahdollisesti jopa kuutta erillistä, mannerjäätikön Länsi-Suomea peittämää vaihetta. Näiden väleissä on sedimenttejä, jotka ovat kerrostuneet mannerjäätikön sulamisen yhteydessä tai täysin jäättöminä aikoina.

den koliikki-itkusta alkuvuodesta 2014 väittelevä Anna Pärtty. Tutkimushankkeessa havaittiin erityisesti prebioottien ehkäisevän myös flunssaa ja rinovirusinfektioiden esiintyvyyttä. – Tämä alustava tutkimustulos saattaa avata uusia mahdollisuuksia jokaista lapsiperhettä koskevan tavallisimman sairauden ennaltaehkäisyssä, Luoto sanoo. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimuksessa oli mukana 94 raskausviikolla 32–36 syntynyttä keskoslasta. Lapsia seurattiin vuoden ikään saakka.

Sylilapsen lehmänmaidon juonti ennakoi ylipainoa Runsas proteiinin saanti varhaisessa lapsuudessa liittyy ylipainoisuuteen vanhempana. – Pienten lasten ravinnosta proteiinia pitäisi olla 15–20 prosenttia, pohjoismaisten lasten ja nuorten proteiinin saantisuositukset laatineessa työryhmässä mukana ollut Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen johtaja Hanna Lagström sanoo. Suositusten mukaan hyvä keino ehkäistä liiallista proteiinin saantia on imetyksen jatkaminen koko ensimmäisen ikävuoden. Lisäksi alle yksivuotiaiden olisi hyvä välttää runsasproteiinisia ruokia kuten lehmänmaitoa. Kaksivuotiaasta eteenpäin ravitsemussuositukset ovat samat kuin aikuisillekin.


kuva: elisabeth tersigni

Ihmisen paras ystävä kesyyntyi Euroopassa Nykyajan koirat ovat läheisintä sukua muinaisille eurooppalaisille susille. Koirien kesyyntymisprosessi alkoi noin 18 800 – 32 100 vuotta sitten. Asian paljasti Turun yliopiston tutkijatohtorin Olaf Thalmannin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä. – Arvioimme, että koirien kesyyntyminen alkoi noin 18 800 – 32 100 vuotta sitten, Thalmann sanoo. Monikansalliseen tutkijaryhmään kuuluu geneetikkoja ja paleontologeja. Ryhmä käytti uusia molekyylitekniikoita ja analysoi DNA:ta jopa 36 000 vuoden takaisista fossiilien jäänteistä kuten luista ja hampaiden juurista. Tutkimalla kahdeksantoista muinaisen suden/koiran mitokondrioiden genomeja ja vertailemalla niitä laajaan joukkoon nykyajan susien ja koirien genomeja, tutkijat pystyivät osoittamaan, että kaikki nykykoirat ovat läheisintä sukua muinaisille eurooppalaisille susille/koirille. Tutkimus paljasti myös, että nykykoirat synnyttänyt eurooppalainen susikanta on kuollut sukupuuttoon.

Kuntaliitos

Kolmipiikkikalat selviävät vähälläkin hapella

Eri kalalajit ovat kehittäneet omia mekanismejaan sopeutuakseen vähähappiseen ympäristöön. Esimerkiksi kolmipiikkikalat sietävät verrattain hyvin vähähappisia elinympäristöä öpp mu k kuva: tee jä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa eri kalalajien sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan vesien lämpiämiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen. Lotta Leveelahti selvitti väitöstutkimuksessaan, miten eri kalalajit sopeutuvat muuttuneisiin ympäristöolosuhteisiin. Keskeisinä stressitekijöinä olivat kalojen elinympäristön muuttunut happipitoisuus sekä veden lämpötila. – On ilmeistä, että eri kalalajeilla on omia, toisistaan hieman poikkeavia solutason sopeutumismekanismeja elinympäristössä tapahtuviin muutoksiin, Leveelahti toteaa

Sivistys sinnittelee hyöty-yliopistossa Sivistys ei ole kadonnut korkeakoulupoliittisesta puheesta, vaikka 2000-luvulla hyöty ja tuottavuus ovatkin ottaneet ylivallan yliopistoa koskevassa korkeakoulupoliittisessa puheessa. Näin päättelee Jenni Kankaanpää, joka väitöstyössään tutki, miten yliopistoja koskeva puhe muuttui opetus- ja kulttuuriministeriön dokumenteissa 1980-luvun puolestavälistä vuoteen 2006. – Halusin tietää, onko hyötypuheesta tullut ainoa tapa puhua yliopistoista. Ehkä hieman yllättäenkin sivistys on siellä puheessa edelleen mukana, Kankaanpää sanoo. Hän havaitsi, että 1980-luvulla puhuttiin tieteen ja yhteiskunnan kehittämisestä ja esimerkiksi yliopistosta alueen kulttuurikeskuksena. 2000-luvulla keskityttiin innovaatiojärjestelmään, hyödyntämiseen ja kilpailukykyyn.

lähes ainoa kansanäänestysperuste

kuva: don wright

Valtuustot suostuvat vain noin joka kymmenenteen kansanäänestysaloitteeseen. Kun kansa kutsutaan uurnille, syynä on useimmiten kuntaliitos. Esimerkiksi Turun saaristoon syntyneessä uudessa kunnassa äänestettiin nimien Parainen ja Länsi-Turunmaa välillä. Sen sijaan suuremmissa kaupungeissa virinneille haluille äänestää kouluverkoista, liikennejärjestelyistä tai kunnan identiteetistä sanotaan useimmiten ei. Turun yliopiston valtio-opin tohtorikoulutettava Maija Karjalainen on käynyt läpi kaikki Suomessa vuosina 1991–2012 esille nousseet kunnalliset kansanäänestyskysymykset. Karjalaisen mukaan kunnallisia kansanäänestyksiä on toimeenpantu lähinnä pienissä, harvaan asutuissa kunnissa, joissa sosiaalidemokraateilla on keskimääräistä enemmän ja keskustalaisilla keskimääräistä vähemmän päätösvaltaa. Useimmiten kansanäänestyksen aiheena on ollut kuntaliitos. Päätöksenteon hetkellä valtuustot ovat päättäneet kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti noin 80 prosentissa tapauksista. – Kansanäänestysaloitteisiin olisi syytä suhtautua nykyistä vakavammin, sillä toistuvasti torjutut kansanäänestysaloitteet voivat heikentää kuntalaisten luottamusta edustuksellisiin instituutioihin, Karjalainen toteaa. Aurora | 7


en n a ks o a n n h a ku va : kuva: roger price

Ksylitoli korjaa hammashoitopelon haittoja

Nettikauppa

muutti myyjään kohdistuvia vaatimuksia Verkkokaupankäynnin yleistyminen on hämärtänyt myyjän työnkuvaa myyntityössä. Myyjän odotetaan olevan henkilökohtainen tietolähde ja osallistuvan ostopäätökseen. Sanna-Mari Renforsin väitöstutkimuksen mukaan ostajat tulevat tapaamaan myyjää saadakseen mahdollisimman monimuotoista tuotetietoa. Myyjällä on korostunut rooli paitsi faktatiedon, entistä enemmän myös kokemuksellisen tuotetiedon jakajana. – Myyjä ei ole vain kaupallinen vaan pikemminkin henkilökohtainen tietolähde, joka kertoo ostajalle uutta ja harvinaista, erityisesti kulutuskokemuksiin ja elämyksiin perustuvaa tietoa.Verkkokaupassa saman asian hoitavat muut ostajat, Renfors kertoo. Tutkimuksen mukaan myyjä jää kuitenkin usein odottamaan ostajan valmista päätöstä ymmärtämättä, että ostaja hakee apua päätöksenteossa.

Jana Olak havaitsi väitöstutkimuksessaan, että vanhempien kokema hammashoitopelko vaikuttaa lasten hammasterveyteen. Äidin vaikean hammashoitopelon vaikutuksia voidaan kuitenkin Olakin mukaan vähentää ohjeistamalla äidit syömään ksylitolia. Kiertokautta se ehkäisee myös lasten hampaiden kariesta. Olak tutki väitöstyössään hammaskarieksen ja hammashoitopelon yhteyttä ja yleisyyttä virolaisilla esikoulu- ja kouluikäisillä lapsilla. Lisäksi hän tutki mahdollisuutta ehkäistä lasten karieksen kehittymistä hammashoitopelkoisille äideille suunnatulla ksylitoliperusteisella karieksen ehkäisyohjelmalla Virossa. – Hammaskaries ja hammashoitopelko ovat yleisiä, toisiinsa liittyviä ongelmia. Lasten hammashoitopelko liittyi aikaisempiin hammashoitokokemuksiin, äidin ja isän hammashoitopelkoon sekä varhaislapsuudessa koettuihin toistuviin lääkärikäynteihin, Olak kertoo. Vaikka hammashoitopelkoisten virolaisäitien hammashoitotottumukset olivat puutteelliset, lasten hammaskarieksen kehittyminen voitiin estää ottamalla äidit mukaan ksylitoliohjelmaan. – Huomionarvoista on, että ohjelmassa ksylitolia käyttivät äidit eivätkä lapset, joiden hammasterveys kuitenkin parani, Olak korostaa.

kuva: images of money

Työllinen vai työtön - starttirahan saajan asema vaikuttaa yrityksen menestykseen

8 | Aurora

Starttirahalla perustettu yritys menestyy paremmin, jos yrittäjä ei ole ollut työtön aloittaessaan yritystoimintansa. Menestyksen kannalta vielä tärkeämpiä ovat hyvä idea ja motivaatio toimia yrittäjänä. Näin todettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyystutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa. Kollegiumtutkija Pekka Stenholmin mukaan yrittäjyyttä edeltävän työmarkkina-aseman merkitys näkyy motivaatiossa. Hän kuitenkin korostaa, että työmarkkina-asemasta riippumatta starttirahalla perustettujen yritysten menestystä selittävät yrittäjyyttä tukeva henkinen pääoma, korkea koulutus, yrittäjänä toimimisen koettu tärkeys ja saadun starttirahan määrä.


kuva: mitya ku

Kiusaamista ei pidä kuitata tykkäämisenä Sukupuolten välillä tapahtuva kiusaaminen kuitataan liian helposti ”rakkaudesta se hevonenkin potkii” -tyyppisin lausahduksin. – Kiusaamisen ja tykkäämisen välille ei pidä vetää yhteyttä. Kiusaaminen tulisi aina nähdä vakavana lasten tai nuorten välisenä suhteena, jossa kiusattua pyritään alistamaan tavalla tai toisella, kiusaamista väitöskirjaansa varten tutkinut Miia Sainio toteaa. Hän havaitsi, että vaikka kiusaamisen kohteet näyttivät pääasiassa valikoituvan heikossa asemassa olevien toverien joukosta, myös

toverisuosio on yhtenä riskitekijänä sukupuolirajat ylittävässä kiusaamisessa. Sainio havaitsi, että kiusaamisen vastainen ohjelma, KiVa Koulu, vähensi alakoululaisten osalta tyttöjen ja poikien välistä kiusaamista, mutta yläkoulussa KiVa Koulu ei vaikuttanut sukupuolirajat ylittävään kiusaamiseen.

kuva: pekka vallittu

Kalloimplanttien pinta saadaan torjumaan tulehduksia Kallon luiden rakentamisessa käytettävä uusi kuitulujitteinen bioaktiivinen implantti ja siihen lisättävä pinnoite pienentävät tulehdusriskiä. Sara Nganga havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kalloimplantin kykyä vastustaa mikrobeja voidaan parantaa polysakkaridipinnoitteella, joka sisältää myös nanohopeaa. Kallon luun uudelleenrakentamista tarvitaan korjattaessa onnettomuuksien, kasvainten ja tulehdusten aiheuttamia laajoja kallovaurioita. – Perinteisesti synteettiset implantit on tehty materiaaleista kuten titaani, erilaiset muovit ja keramiikka. Uutena ratkaisuna on esitelty kuitulujitteiset bioaktiiviset implantit, jotka pienentävät tulehdusriskiä, Nganga kertoo. Perinteinen tapa johtaa usein luuimplantin ympärillä olevan alueen tulehtumiseen, mikä puolestaan johtaa uuteen leikkaukseen. – Kalloimplanttien bioaktiivisuus ja mikrobitulehdusta estävä vaikutus saadaan tällä hetkellä aikaan implantin sisällä olevan bioaktiivisen lasin avulla. Väitöstyössäni selvitin, miten vastustuskykyä pystyttäisiin parantamaan entisestään, Nganga selittää.

Kurdin on helpompi olla turkulainen kuin suomalainen Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat, mutta oman asuinkaupungin vaatimukset ovat sallivammat. Siksi monet kurdinuoret kokevat itsensä ensisijaisesti kurdeiksi ja turkulaisiksi, eivät suomalaisiksi. Turun yliopistoon väitöstutkimustaan valmisteleva Mari Toivanen on tutkinut kurdinuorten käsitystä omasta identiteetistään. – Nuoret kokivat, että ”suomalaisuuden” kriteerit rajasivat heidät kategorian ulkopuolelle. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että he eivät olleet syntyneet Suomessa, ja että he olivat fyysisiltä piirteiltään erilaisia. Turkulaisuuden ja helsinkiläisyyden koettiin olevan joustavampia identifioitumisen kohteita ilman edellytyksiä biologisista siteistä suomalaisuuteen, Toivonen toteaa. Kurdinuoret olivat myös halukkaita osoittamaan olevansa oman kotikaupunkinsa asukkaita. Esimerkiksi turkulainen identiteetti näkyy haluna puhua Turun murretta. Aurora | 9


YLIOPISTO-OPETUS PERUSTUU

huippututkimukseen 10 | Aurora


teksti: hannu aaltonen kuva: hanna oksanen

Turun yliopistossa on loputon määrä mahdollisuuksia. Opiskella voi vieraalla kielellä, maailmankaikkeuden kehityksen yhdessä lukukaudessa, monitieteisesti tiettyä teemaa tai pureutua syvälle yhteen ydinaiheeseen. Yksi on yhteistä ja yliopistolle ainutlaatuista. Opetus perustuu aina huippututkimukseen. Yliopistossa opetus perustuu aina uusimpiin tutkimuksiin. Toisinaan jo perustutkinto-opiskelijat pääsevät mukaan huippututkimusprojekteihin. Näin kävi lääketieteen opiskelija Johannes Dunkelille. Hän pääsi toisen vuoden opiskelijana professori Sirpa Jalkasen johtamaan tutkimusprojektiin kesätöihin. Jalkanen on kansainvälisesti arvostettu tutkija. Samalla hän opettaa biolääketieteen laitoksella perustutkinto-opiskelijoita. Tutkimushankkeessa, johon Dunkel pääsi analysoimaan muun muassa suusyöpäpotilaiden näytteitä, selvitettiin syöpäkasvainten mikroympäristön vaikutusta siihen, miten kasvaimet ovat todellisuudessa kehittyneet. – Olihan siinä töiden alkuvaiheessa vähän pallo hukassa. Toisaalta opintojen kannalta oli äärettömän motivoivaa päästä heti mukaan koviin tutkimusprojekteihin, Dunkel sanoo. Dunkel valmistui viime vuoden keväällä lääkäriksi ja on tehnyt jo lääkärin töitä. Hän palasi kuitenkin yliopistolle kirjoittamaan väitöskirjaa Jalkasen tutkimusprojektiin, jossa selvitetään syöpäkasvainten leviämismekanismeja. – Lääkäri on akateeminen ammatti: klinikoilla tehtävä työ perustuu aina tutkimukseen. Siksi lääkäreiden on mielestäni tärkeää nähdä myös tutkimuspuoli. Se antaa perspektiiviä ammattiin. Lisäksi työskentely tällaisissa huippututkimushankkeissa ja tulevaisuudessa häämöttävä tohtorin tutkinto ovat valtteja työuralle, Dunkel kertoo.

Opiskelijat saavat vision siitä, millaista lääketiede on tulevaisuudessa Biolääketieteessä on valittavana tutkija- ja lääkärilinja. Tutkijalinja on erikoiskoulutus, joka antaa valmiuksia toimia lääkärin sekä tutkijan ammateissa. – On tärkeää, että perustutkintoa suorittavia opiskelijoita on mukana tutkimusprojekteissa. Sitä kautta he saavat hieman kuvaa siitä, mitä tutkimustyö oikeasti on. Näin opiskelijat pystyvät jo opintojen alkuvaiheessa katsomaan, onko itsellä sitä tutkijan silmää, Jalkanen kertoo. Lääketiede pohjautuu kumuloituvaan tietoon: ihmisen fysiologiasta on kertynyt tietoa hyvin pitkältä ajalta, ja tietomäärä kasvaa jatkuvasti huimaa vauhtia. Lääketieteen opiskelijoille pyritään antamaan vahvan pohjatiedon lisäksi myös näkemystä uusimmasta tutkimuksesta. – Opetuksessa ei mennä ihan lillukanvarsiin, molekulaarisen tieteen tasolle. Pyrin antamaan opiskelijoille vision siitä, millainen lääketieteen maailma tulee olemaan kymmenen vuoden päästä. Annan esimerkkejä siitä, mihin syöpätutkimus on viime vuosikymmeninä kehittynyt ja sitä kautta pyrin luomaan kuvaa, mihin suuntaan tutkimus johtaa tulevaisuudessa, Jalkanen sanoo. Aurora | 11


teksti ja kuva: erja hyytiäinen

teksti ja kuva: hannu aaltonen

13,8 miljardia vuotta 36 luennossa

Kestävää kehitystä opitaan monitieteisesti

Reilu 20 yliopistoa maailmassa on ottanut omakseen Big Historyn – luentosarjan, jossa kuljetaan tieteen silmin Big Bangista tähän päivään. Professori Matti Räsänen liitti Turun yliopiston Big History –ketjuun viime vuonna, tulevana syksynä alkaa kolmas jättikurssi.

Monitieteisyys on yliopistolla päivän sana. Tutkimukseen ja opetukseen löydetään täysin uudenlaisia näkökulmia, kun yhdistetään osaamista eri aloilta. Kestävä kehitys on yksi yliopiston monitieteisimmistä aloista.

Maailmankaikkeuden ja maapallon luonnon kehitys alkuräjähdyksestä nykyhetkeen on luentokurssi, joka on suuri monessa mielessä. Se kertoo 13,8 miljardin vuoden historiallisen tarinan integroiden luonnontieteellistä, humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tietoa. Luentoja on useampi viikossa, yhteensä 36. Ja se vetää yliopiston suurimmatkin luentosalit niin täyteen, että osa kuulijoista joutuu istumaan portailla. – Mistä me tiedämme, että maailma on olemassa? Onko se olemassa? Mistä te tiedätte, että ette ole vain aivoja, jotka lilluvat nesteessä, professori Esko Valtaoja kysyy provokatiivisesti ja saa salintäyden yleisön hymähtelemään. Valtaoja ei hellitä, hän muistuttaa, että tieteen keskeisin opetus on, että aina voi olla väärässä. Hän haastaa opiskelijat ajattelemaan, sivistymään, kyseenalaistamaan. Kollegat kertovat vuorollaan maailmankaikkeuden ja planeettakunnan synnystä, elämän molekyyleistä, mantereiden ja niiden elämän kehityksestä, ihmisen evoluutiosta, valistuksesta, tietotekniikasta ja globaalista muutoksesta. Tämä kaikki on sitä, mitä Matti Räsänen toivoi kurssia luodessaan. Hän halusi luoda kurssin, joka laajentaa opiskelijoiden tieteellistä yleissivistystä ja auttaa ymmärtämään eri tieteenalojen merkityksen ja väistämättömät yhteydet avaten samalla ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle näkymän lukuisiin oppiaineisiin, josko sieltä löytyisi tukea omalle sivuainevalikoimalle. – Muualla maailmassa Big History on usein yhden luennoitsijan pitämä, meillä kenties ainoana maailmassa kurssilla on kattavasti useiden eri tieteenalojen puhujia. Kukin tuo esiin tieteenalansa keskeisimmän annin ja merkityksen Suuren Historialliseen Tarinan kannalta, Räsänen sanoo. 12 | Aurora

Projektijohtaja Minttu Jaakkola harppoo viime tipassa opettamaan kestävän kehityksen tuntiaan. Hän on puhunut niin innoissaan monitieteisyydestä, että haastatteluun varattu aika on päässyt ylittymään reilusti. Jaakkola on jakanut oppilaansa ryhmiin, joissa jokaisessa on opiskelijoita eri aloilta. Ryhmille on annettu aiheet: liuskekaasu, arktinen alue, vaatejäte ja vesiviljely. Ryhmien on tarkoitus muodostaa aiheestaan neljä erilaista näkökulmaa: ekologisen, kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulma. Nämä neljä näkökulmaa ovat kestävän kehityksen peruspilarit. – Kestävän kehityksen eri näkökulmat ovat paikoin täysin ristiriidassa keskenään, ja tällaisista tilanteista syntyy myös konflikteja. Tavoitteemme on saada opiskelijat ymmärtämään millaisista lähtökohdista konfliktit syntyvät ja miten kestävää kehitystä voidaan edistää. Vasta kun taustat ymmärretään, on mahdollista priorisoida ja tehdä päätöksiä, Jaakkola kertoo. Jokainen opiskelija tuo oman taustansa ja näkemyksensä kurssille. Kurssin keskusteluissa opiskelijat usein havahtuvat siihen, miten juurtuneita he ovat olleet omaan yhteen näkökantaansa kestävästä kehityksestä. Jaakkola tutkii itse saimaannorpasta käytävää keskustelua ja asenneilmapiiriä. – Tilanteessa ovatkin esillä kestävän kehityksen eri näkökulmat sekä eri toimijatasot. Vastakkainasettelua syntyy esimerkiksi paikallisen ja tieteellisen tiedon välisestä suhteesta tai viranomaisten puuttumisesta paikallisten elämään. Taloudelliset näkökulmat tuovat lisänsä keskusteluun: norppa tuo turismia, mutta sen suojeluun liittyvät rajoitteet aiheuttavat haittaa elämiselle ja elinkeinoille.


Turun yliopiston ensimmäisistä fasttrackilaisista Outi Alanen tähtää jo ajatuksissaan tutkijan uralle, Miika Oikkonen pitää vielä kaikki vaihtoehdot avoimina. teksti: erja hyytiäinen

| kuva: hanna oksanen

teksti ja kuva: erja hyytiäinen

Opiskelija opettaa opiskelijaa

Fast Track vie vauhdilla maisteriksi

Lääketieteen ikiaikainen vertaisopettamisen perinne on saanut Turun yliopistossa uuden sivujuonteen. Valinnaisella kliinisten taitojen johdantokurssilla opettajina ovat varttuneemmat opiskelijat.

Fysiikan oppiaineessa ideoitu Fast Track on kuin vastaus himo-opiskelijan unelmiin. Kovaan työhön valmiille opiskelijoille räätälöity paketti mahdollistaa maisteriksi valmistumisen jopa kolmessa vuodessa.

– Ideana on se, että vertaisohjaajilla on tuoreemmassa muistissa se, mikä on vaikeaa, missä järjestyksessä asiat kannattaa tehdä ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, yksi idean isistä, Jetro Tuulari sanoo. Ajatus syntyi opiskelijoiden keskuudessa, kandikunnassa, tuekseen he saivat Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (TUTKE). Sen nykyisen johtajan Outi KortekangasSavolaisen mukaan malli istuu hyvin lääketieteen perinteeseen. Vanhempi on aina opettanut nuorempaa. Nyt on otettu vain yksi askel vielä varhaisempaan suuntaan. Tiedekunta varmistaa, että ohjaavat opiskelijat tietävät, mitä tekevät. – Opetuksen laatu on varmistettu. Vertaisohjaajille annetaan lyhyt pedagoginen koulutus ja tiedekunnan opettajat tarkastavat heidän kliiniset taitonsa, Kortekangas-Savolainen sanoo. Johdantokurssilla kerrataan muun muassa verenpaineen mittausta, sydän- ja hengitysäänten kuuntelua, tehdään neurologisia tutkimuksia, harjoitellaan elvyttämistä simulaationukella sekä otetaan sydänfilmi ja tulkitaan sitä. Noin puolet nuorimmista opiskelijoista osallistuu vapaavalintaiselle kliinisten taitojen johdantokurssille. Vapaaehtoisina kurssilla ohjaavia vertaisohjaajia on tarjolla niin paljon, että joukkoa on jouduttu karsimaan. – Vertaisohjaukseen liittyvässä tutkimusprojektissa on selvitetty, miten vertaisohjaajat kokevat kurssin. Tulosten mukaan sitä pidetään erittäin hyödyllisenä. Kurssi tutustuttaa ohjaajan uusiin ihmisiin, antaa ohjaamiskokemusta sekä lisää itsevarmuutta tilanteisiin, joissa itse on tutkimassa potilasta, Tuulari sanoo.

Fast trackille ei esimerkkiä Suomesta tai maailmalta löydy. Se on Turun yliopiston fysiikan laitoksen oma luomus. Keväällä 2013 luotu kokonaisuus pantiin testiin jo samana syksynä. Fast trackista innostuneet osallistuivat elokuussa kahdeksan päivän tehokurssille, jonka aikana käytiin läpi oppimäärää, jota muut tankkaavat ensimmäisen opiskeluvuoden. Kun tiukat päivät päättyivät, kurssilaiset jatkoivat lukemista ja laskemista vapaa-ajallaan. Kaikki huipentui päättökokeeseen. – Jos siitä pääsi läpi, sai siirtyä suoraan toiselle vuosikurssille, professori Kalevi Kokko sanoi. Aikataulu pysyy napakkana siitäkin eteenpäin. Valmistuminen kolmessa vuodessa edellyttää opintoja myös kesäisin. Mahdollisuus houkuttaa. Esimerkiksi Outi Alanen ei edes ajatellut Turun yliopistoa ennen kuin kuuli Fast trackista. – Se oli syy, miksi hain Turkuun, Alanen tunnusti. Ja se kannatti, Alanen ja muut ensimmäiset fasttrackkilaiset pääsivät päättökokeesta läpi ja loikkasivat saman tien toiselle vuosikurssille. Samaa mahdollisuutta tarjotaan tulevana vuotena kaikilla fysiikan päälinjoilla, joskin tähtitieteessä ja teoreettisessa fysiikassa kolme vuotta on lähes mahdoton, neljässä vuodessa maisteriksi ennättää. – Kyllähän 21-vuotias maisteri on paljon kilpailukykyisempi haettaessa kansainvälisiin tohtorinkoulutusohjelmiin kuin 26-vuotias maisteri, laitoksen opintoneuvoja Jaani Tuura perustelee Fast trackin tarvetta. Kokko muistuttaa, että jokainen voi vaikuttaa opiskeluvauhtiinsa. – Kuka vain voisi suorittaa samat opinnot samassa ajassa jos vain haluaa, Kokko sanoo.

Aurora | 13


teksti: erja hyytiäinen teksti: henna borisoff

| kuva: hanna oksanen

Kieli ja tekniikka kietoutuvat yhteen Kurssi, jolla yhdistyvät sekä pääaineen opiskelu että kielitaidon hiominen, valmentaa tehokkaasti työelämän vaihteleviin tilanteisiin. Jättebra! Keväällä alkaa uusi innovatiivinen kurssi, jossa tietotekniikan diplomi-insinööriopiskelijat saavat kaksi taitoa samassa paketissa. He pääsevät muun muassa pohtimaan, millaista on verkkoliikenteen simulointi tai mitä ovat tietokoneen eri osat ruotsiksi. Tietoverkkotekniikat on yksi ensimmäisistä kursseista, joissa kieliopinnot integroidaan luovasti muuhun opetukseen. Kielikeskuksella on suunnitteilla useita vastaavia kursseja. – Verkkotekniikkaa ja internetin eri tasoja opiskellaan luennoilla, ja kurssilla on myös verkkotehtäviä. Pari luennoista tulee pitämään ruotsiksi dosentti Jerker Björkqvist Åbo Akademista, kertoo suomenkielistä osuutta opettava dosentti Seppo Virtanen Turun yliopistosta. – Ruotsinkielinen osuus on nivottu tehtäväksi ennen kurssia, sen aikana sekä jälkeen. Opiskelijat tekevät ennakkotehtäviä ja heitä valmennetaan ruotsinkielisiin luentoihin käymällä läpi alan sanastoa. Jälkikäteen kirjoitetaan essee, selittää ruotsin opettaja Ilkka Norri. Luennoitsijat korostavat, että asiantuntijuus ei ole pelkästään oman alan osaamista vaan myös vuorovaikutus- ja kielitaitoja. – Ruotsia ei kannata päästää ruostumaan lukiossa, sillä yliopistossa ja työelämässä sitä tarvitaan. Hyvällä motivaatiolla pääsee onneksi pitkälle. Kun opettajilta kysytään, millaisia haasteita tällaiseen kurssiin liittyy, he vastaavat yhdestä suusta: – Tästä on vaikeaa löytää mitään huonoa. Odotamme kevättä innolla. Det är jo säkert.

Ilkka Norri ja Seppo Virtanen valmistelevat kevään ruotsinkielistä kurssia.

14 | Aurora

Passilla paketti vierailuluennoista

Yliopiston vuotuiseen arkeen kuuluu sadoittain vierailuluentoja ja seminaareja, joihin myös opiskelijat pääsevät kuulolle. Luentopassi takaa, että monipuolinen tiedonhankinta tuottaa myös opintopisteitä. – Yliopistolla on normaalin tarjonnan lisäksi paljon ohjelmaa, jota toivoisimme myös opiskelijoiden hyödyntävän. Monelle opiskelijalle opintopisteet ovat kuitenkin tärkeitä. Luentopassilla voimme yhdistää nämä, humanistisen tiedekunnan opintopäällikkö Sanna Mäkilä sanoo. Luentopasseja on sekä joillakin tiedekunnilla että yksittäisillä oppiaineilla. Myös niiden säännöt vaihtelevat tiedekunnittain ja oppiaineittain. Esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa valinnaisten opintojen passiin voi kerätä lähes mitä vain luentoja, musiikkitieteessä oppiaine listaa luennot tai seminaarit, joista saa merkinnän luentopassiin. – Toki opiskelijakin voi ehdottaa jotain, mutta pääsääntöisesti me katsomme jo valmiiksi sopivat luennot. Luentopassilla voimme tarjota opiskelijalla laajemman tarjonnan, mihin pelkät omat resurssimme riittäisivät, musiikkitieteen yliopisto-opettaja Yrjö Heinonen sanoo.

Opintopiiri avaa kysymyksiä keskustellen

Mitä tehdä, kun opiskelijat huomaavat porukalla, että jokin aihealue kaipaisi lisäpohdintaa? Yksi vaihtoehto on opintopiiri. – Opintopiirissä kyse on siitä, että opiskelijat tunnistavat omista lähtökohdistaan lisätarpeita jonkin asian oppimiseen tai syvällisempään pohdintaan ja kokoontuvat keskenään tai opettajan kanssa lukemaan tekstejä, kirjoittamaan ja keskustelemaan, Turun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Jukka Vornanen kertoo. Suurin osa piireistä syntyy saman tien kun tarve ilmenee. Joissain oppiaineissa piiri saattaa olla jo opetussuunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona. Vornanen toteaa opintopiirien kuuluneen akateemiseen maailmaan aina. Viime vuosina niiden asema on vahvemmin tunnustettu. – Opintopiireistä voi saada opintopisteitä, niillä voi korvata tenttejä tai esseitä. Jos piiristä saa opintopisteitä, niistä yleensä kirjoitetaan vastaavalle opettajalle opintopiiripöytäkirjaa, Vornanen sanoo.


l a en n kii yin t n l a r yöt l anoil en hu pi. i e l d a ä kä s kel o-op nnol rika ryh s t e l l o uu a s lti ä h i u e p l a j toa tKolumni a O on vaiulle inua toria t suu enani i min vät m t. His i ala n e l i a e n o e l i e t a ain a nen , et t i ja päivä a i n a v p Lukio ja yliopisto –yö o s m a o s m a lu i t k e t t le u t a l k e u y i p on l t k jes o l k o o a s r des s s e on ä j a l uku an e n l s o a k oi ole l uka eluu v k isk s i a u a e a l a t l a p ap toss ssei en o lpot isv n pis e hm n r ute h u k o ä U Yli illa lla. i, sit tor-ry ukioo s l immpaikapeast n tuu ista lukio to u o e etktuu n umin ta ed kuin ita, joutot utust rhaistoisin aine taa jula in tksi pa että kellapanos nnoil n. e aljo y se, opis aa u n L o s ää p hn tse i n o k a k e on rvi a va ärk mel ja te ta nost le t sta ijaa is ta i e iin u its m a l l e e s k ä on it opisk enno ukio rk i s a u l t l o o ä i u k luk aan tta jen s u l y t o l i s eaa unne ja , m l ä k u r s s j o k ku pa no t a i n t o k s a mut in k o a L u e s i a s llä, n i o t s e a a se t s i s h e e e e s s iä t r u . s päi k i e p yp e l u tkiel yös sy t u ä k m m t u a s e i p use s t a on p o u i o t i u a o toss ul i tai j r i e ha opis ei ku yks a j o j r Yli iihin alla i osta. k a ast N kem t s . a s a v j o j u o l ir st Yliopisto eroaa lukiosta kuin yö päivästä, mutta mielestäni vain hyvällä tavalla. Kuva rasittavasta koulusta, jossa ei pärjää muuten kuin pänttäämällä yöt läpeensä, ei pitänytkään paikkaansa. Parin kuukauden kokemuksella kuvaisinkin yliopistoa ehkä sanoilla rento ja vapaa, mutta ei pidä unohtaa vastuullisuutta.

Opiskelen humanistisessa tiedekunnassa historiaa, sivuaineenani on valtio-oppi. Yliopistoon jatkaminen oli minulle luonnollinen vaihtoehto, sillä tiesin jo lukion alussa, etteivät minua juurikaan kiinnostaneet ammattikorkeissa opetettavat alat. Historiaa ryhdyin opiskelemaan, koska se on ollut lempiaineeni ala-asteelta asti. Akateeminen vapaus voi olla sokki lukioon tottuneelle.Yliopistossa ei ole lukujärjestyksiä eikä useimmilla kursseilla kukaan edes tarkista oletko paikalla. Uuteen opiskeluun kuitenkin tottuu nopeasti, sitä helpottaa uusiin asioihin tutustuminen tuutor-ryhmissä. Yliopiston yksi parhaista eduista lukioon verrattuna onkin se, että toisin kuin lukiossa, täällä ei tarvitse opiskella aineita, jotka eivät itseä kiinnosta vaan saa panostaa juuri siihen, mikä on itselle tärkeää. Harmittavin asia yliopistossa on mielestäni kurssien päällekkäisyys, jonka vuoksi ei välttämättä pysty opiskelemaan kaikkea mikä kiinnostaisi.

Luennoilla käynti poikkeaa lukio-opiskelusta melko paljon. Luennolla kuunnellaan luennoitsijaa ja tehdään muistiinpanoja, mutta lukiomaista tehtävien tekoa tai läksyjen tarkistusta ei ole. Luentokurssit suoritetaan pääasiassa joko kokeella tai esseellä, mutta joistain kursseista on myös erityyppisiä tehtäviä kuten opiskelupäiväkirjoja tai harjoitustutkielmia. Eri aineiden kurssit voivat olla hyvinkin erilaisia. Olen kuullut, että varsinkin kielten opiskelu on lukiomaisempaa. Yliopistossa on myös kirjatenttikursseja. Niihin ei kuulu opetusta vaan kurssit suoritetaan lukemalla yksi tai useampi kirja ja menemällä tenttiin. Toisin kuin lukiossa, yliopistossa kirjoja ei tarvitse ostaa vaan ne voi lainata suoraan yliopiston kirjastosta. Pääpiirteissään kirjasto toimii hyvin, mutta jotkut kurssit ovat niin suosittuja, että kaikki kirjat viedään suorastaan käsistä. Minulle kirjatentit tekee erityisen houkuttelevaksi se, että niistä saa usein jopa yhtä paljon opintopisteitä kuin tavallisista luentokursseista, jotka kestävät huomattavasti pidempään.Toisaalta, on luentokursseissakin puolensa. Niissä pääsee kuuntelemaan asiantuntijaa, joka on tutustunut käsittelemäänsä aiheeseen. Yksi parhaista yliopiston erikoisuuksista on tenttiakvaario. Tenttiakvaariossa voi tehdä sähköisesti monia eri kirjatenttejä – ja mikä parasta, ne voi tehdä juuri silloin kun itselle sopii. Lukiossa on tarkasti määrätyt koeviikot, yliopistossa tenttiakvaarioon varataan aika, mennään paikalle ja tehdään tentti koneella. Juuri tästä syystä pidän tenttiakvaariosta. Kokeet ja esseet eivät ainakaan näin ensi kuukausina ole yliopistossa tuntuneet yhtään sen vaikeammilta kuin lukiossa. Olenkin kuullut sanottavan, että vaikein koe yliopistossa on pääsykoe.

kuvat: ha nna oks anen

Eero Tanhuanpää ensimmäistä vuottaan Turun yliopistossa opiskeleva historian opiskelija

Aurora | 15


VENÄJÄ 20

ITÄVALTA 30

YHDYSVALLAT 36

ALANKOMAAT 37

KIINA 42

RANSKA 63

BRITANNIA 67

RUOTSI 71

ESPANJA 75

SAKSA 96

Turun yliopistosta vaihtoon lähteneet, ulkomailla kalenterivuoden 2012 aikana olleet kohdemaittain

teksti: henna borisoff

| grafiikka: hanna oksanen

MAISEMANVAIHDOS KANNATTAA Maailma on avoinna Turun yliopiston opiskelijoille, sillä vaihtoon voi lähteä melkeinpä mihin tahansa maahan.

Kieliä, kulttuuria, ystäviä, kasvamista, opiskelua, nähtävyyksiä. Jokainen voi tehdä vaihto-opiskeluajastaan oman näköisensä. Useimpien kokemuksia yhdistää kuitenkin yksi tekijä. Kun kansainvälisyyden ja uusien kulttuurien makuun on kerran päässyt, haluaa lisää.

HEIDI

rin yliopisto

hile, Mayo PERÄLÄ | C

Matkustaminen on aina ollut maantieteen opiskelija Heidi Perälän sydäntä lähellä. Latinalainen kulttuuri sekä espanjan kieli olivat hänelle tuttuja jo aikaisemmasta vapaaehtoistyöstä, ja unelma paluusta Etelä-Amerikkaan jäi itämään. Nyt Perälä asuu Santiagossa, metropolissa, jossa tapahtuu paljon ja koko ajan. Yliopisto koostuu useista kampuksista, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Yliopistolla Perälä opiskelee logistiikkaa, ihmisresurssien hallintaa, organisaation kehitystä ja kansainvälistä taloutta. – Ilman luentoja en takuulla ymmärtäisi tästä kulttuurista niin paljoa kuin mitä nyt. Luennot sisältävät paljon alueellista tietoa ja esimerkkejä Chilestä sekä sen naapurimaista, joita en voisi saada mistään muualta tietooni. Muihin vaihto-opiskelijoihin Perälä on tutustunut helposti ja yhteishenki on hyvä. – Aina löytyy kavereita, joiden kanssa viettää aikaa, ja elämä täällä on yleisesti ottaen aika spontaania. Joku heittää idean ilmaan ja muut lähtevät mukaan toteuttamaan sitä. – Olen vähitellen tutustunut myös paikallisiin opiskelijoihin, jotka ovat auttavaisia ja sydämellisiä. Kannattaa olla itse aktiivinen ja jutella rohkeasti ihmisille. 16 | Aurora

kuva: kim vogel

Sydämellinen metropoli


ISLANTI 2 KENIA 2 LATVIA 2 MALESIA 2 MEKSIKO 2 PERU 2 ROMANIA 2 UUSI-SEELANTI 2 ALGERIA 1 BRASILIA 1 HONGKONG 1 KAMERUN 1 KOLUMBIA 1 KROATIA 1 LUXEMBURG 1 MALTA 1 NEPAL 1 PALESTIINA 1 PUERTO RICO 1 PUOLA 1 SENEGAL 1 SUDAN 1 UGANDA 1

INTIA 8 CHILE 7 NORJA 7 IRLANTI 6 TURKKI 6 TANSANIA 5 ETELÄ-AFRIKKA 4 ISRAEL 4 KREIKKA 4 LIECHTENSTEIN 4 ARGENTIINA 3    SLOVAKIA 3 SLOVENIA 3

PORTUGALI 9

AUSTRALIA 11

UNKARI 12

KOREAN TASAVALTA 12

TSEKKI 13

TANSKA 13

KANADA 14

VIRO 15

INDONESIA 15

LIETTUA 16

ITALIA 16

THAIMAA 18

BELGIA 18

Virpi Kamppurin kiinnostus Kiinaa ja sen kieltä kohtaan syttyi alun perin sattumalta, kun luentosalissa viereen istui kiinalainen tyttö. Sen jälkeen Kamppuri on jo kaksi kertaa aiemmin opiskellut Kiinassa, ja nyt hän lähti vaihtoon ensimmäistä kertaa Turun yliopiston opiskelijana. Kamppuri opiskelee Itä-Aasian tutkimuksen maisteriohjelmassa. Hän korostaa, että vaihto-opiskelu on hyödyllistä kaikille alasta riippumatta, mutta erityisen tärkeää kielten ja kulttuurien opiskelijoille. Hänen nykyinen kotikaupunkinsa, Hong Kongin lähellä sijaitseva Shenzhenin kaupunki, on hyvin moderni, sillä se on perustettu vasta alle 40 vuotta sitten. – Rakennukset hohtavat uutuuttaan, täällä on paljon ulkomaalaisia, ja yliopisto on erittäin kansainvälinen, Kamppuri kertoo. Kamppuri keskittyy Shenzhenissä mandariinikiinan opiskeluun. – Kiinan kieli on todella mielenkiintoinen ja haastava. Siinä riittää opiskeltavaa vaikka loppuiäksi. Kiehtovan kiinalaisen kulttuurin entistä parempi ymmärtäminen on myös Kamppurin tavoitteena. Tällä kertaa hän halusi jakaa kokemuksensa perheensä kanssa, ja he lähtivät vaihtoon yhdessä. – Kulttuurierot jaksavat aina yllättää, mutta tällä alueella erityisesti ruokakulttuuri. Täällä todella syödään kaikkea mahdollista syötäväksi kelpaavaa.

lä äke ti m t n a : a kuv

Maailman pohjoisin yliopisto napapiirin yläpuolella valikoitui laskentatoimen ja rahoituksen opiskelijan Pekka Peltosen vaihtokohteeksi. Arktisen luonnon lisäksi häntä kiinnosti korkeatasoinen oman alan opetus. – Tromssa sijaitsee kauniilla, vuorten ympäröimän vuonon keskellä olevalla saarella. Vilkkaasta yliopistokaupungista löytyy tapahtumia ja ulkoilma-aktiviteetteja aina laskettelusta liitovarjoiluun, ja villi luonto on aivan oven takana, Peltonen kuvailee. Vahva ruotsi tarjosi Peltoselle hyvän pohjan Norjassa opiskelulle. – Olen lukukauden mittaisella norjan kielen intensiivikurssilla, ja opiskelen myös suurinta osaa varsinaisista kursseistani norjaksi. Laskentatoimessa kurssien asiasisältö koostuu suurelta osin erilaisista laskutehtävistä, joten kielen perusteiden oppimisen jälkeen opetuksen seuraaminen on aika ongelmatonta. Peltoselle vaihtokokemuksen parasta antia ovat olleet matkat ympäri Norjaa, uudet kokemukset ja ihmiset sekä itsetuntemus. – Vaikka se onkin vähän klisee, täytyy sanoa, että vaihdon aikana on mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja oppia näkemään itsensä ja ympäröivä maailma uudella tavalla. Jopa Norjastakin katsottuna perspektiivi hyvin moniin asioihin on melko erilainen Suomeen verrattuna.

san yliopisto s m ro T , a rj N | No

ONE PEKKA PELT

: va ku

nin yliopisto

a, Shenzhe PPURI | Kiin

VIRPI KAM

Arktinen keskus

fo lio

JAPANI 19

SVEITSI 19

Moderni kulttuurin kehto

in m ja n be

Aurora | 17


teksti: viliina tolvanen, erja hyytiäinen

| kuvat: hanna oksanen

Uuden tiedon peilaaminen tuttuun auttaa

oppimisessa

Nykykoulussa menneiltä ajoilta ehjinä säilyneet karttakepit on kätketty vintille tai asetettu opetushistorian vitriiniin muistuttamaan entisajan opetusmenetelmistä. Tietokoneet ovat vallanneet koulut ja yliopistot. Lapset oppivat käyttämään älypuhelimia ja etsimään pikkukakkosten jaksoja internetistä ennen kuin osaavat lukea.

18 | Aurora


Pieni lapsi on kuin sieni. Hän imee sisäänsä tietoa ja tuntuu muistavan kaiken. Voisiko meistä aikuisista tulla samanlaisia? Onko olemassa jokin kikka, jonka avulla tiedon voi syöttää vaivattomasti muistiin ja palauttaa takaisin tarpeen tullen.

S

ydän hakkaa. Kädet hikoilevat ja ajatus harhailee. Mitähän tentissä tällä kertaa kysytään? Ennen tenttiä olo on kurja, viime hetken kertailusta ei yksin tule mitään. Onneksi saimme sovittua yhteisen kertaamisen ennen tenttiä. Porukassa ajatukset pyysyvät kassassa ja saan näkökulmia, joita en itse välttämättä huomannutkaan. – Yliopisto-opintojen aloittaminen on monelle itsenäistymisen hetki. Uudenlaisen arjen opettelun ohella myös opetus- ja oppimisympäristö muuttuu. Yliopisto-opinnot vaativat opiskelijalta uudenlaista sitoutumista ja vastuullisuutta, Turun yliopiston ohjauksen ja koulutuksen erikoissuunnittelija Minna Vuorio-Lehti sanoo. Yliopistossa opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan, lukiossa opettaja oli vielä läsnä ja lähellä auttamassa ja ohjaamassa jokaista yksilönä. – Yliopistossa opettaja etääntyy eikä jokaisen opiskelijan yksilöllinen huomioiminen ole mitenkään mahdollista, kun luentokurssilla voi olla pari sataa uutta opiskelijaa. Onneksi meillä on paljon päteviä opettajia, jotka saavat opiskelijat mukaan massaluennoillakin. Itsenäisen puurtamisen ja luennoilla istumisen lisäksi opiskelijoiden kannattaa muodostaa opintopiirejä ja vertaisryhmiä. Yhteisen opiskeluajan löytäminen voi olla vaikeaa, mutta tulokset ovat vaivan arvoisia, Vuorio-Lehti sanoo.

Tavoitteena käsitteellinen ymmärrys Turun yliopiston COSILAB-tutkimushankkeessa tutkitaan alakouluikäisten käsitteellisen ymmärtämisen oppimista ja kehittymistä. – Käsitteellisellä ymmärtämisellä tarkoitetaan asioiden abstraktia ymmärtämistä ja hahmottamista, sitä, että opittua tietoa voi soveltaa eri tilanteissa. Esimerkiksi internetaikana, kun tieto ja faktat ovat kaikkien saatavil-

la muutaman haun päässä, asioiden syvällinen ymmärtäminen ja taito soveltaa tietoa korostuvat. Potilas voi hyvinkin etsiä tietoa internetistä kuten lääkäri, mutta lääkäri osaa myös tulkita ja soveltaa lukemaansa toisin kuin potilas, tutkimushankkeen johtaja, erikoistutkija Koen Veermans kertoo. COSILABin tulokset viittaavat siihen, että laboratorio- ja simulaatiotyöskentelyn yhdistäminen edistää käsitteellisen ymmärryksen syntymistä tehokkaammin kuin kumpikaan yksinään. Kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakinen kumoaakin väitteet siitä, että osa ihmisistä olisi näkö-, osa kuulo-, osa peräti kinetiikkamuistisia. – Me osaamme helposti sanoa lempioppimistapamme, mutta sillä ei ole merkitystä sille, miten asiat parhaiten painetaan mieleen. Tehokkainta on käyttää useita eri menetelmiä. Mitä useammalla tavalla rikastaa tietoa, sitä paremmin tieto painuu mieleen, Kaakinen sanoo. Veermans tukee ajatusta todeten, että erilaisilla tavoilla opittu muokkautuu syvälliseksi oppimiseksi. Veermansin mukaan nykyaikana korostuu tiedonhakutaitojen merkitys. Käsitteellinen osaaminen ja eri lähteistä saatujen tietojen yhdistely muuttuvat aina vain tärkeämmiksi, kun tietoa haetaan mitä moninaisimmista sähköisistä tietokannoista. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden ja tietojen hierarkkisten suhteiden ymmärtäminen ovat tärkeitä yliopistossa kehittyviä taitoja.

Uuden tueksi saatava jotain vanhaa Käsitykset oppimisesta ja opettamisesta muuttuvat. Vielä 1970-luvulla vallalla oli behavioristinen oppimiskäsitys, joka perustuu vahvistamisen periaatteeseen ja opettajajohtoiseen opetukseen. Opettaja siis siirtää tietonsa oppilaalle. Nykyisin uskotaan konstruktivismiin,

jossa keskiössä on oppilas, vuorovaikutus ja ymmärtäminen. Oppilas rakentaa tiedon aiemmin oppimansa ja kokemustensa pohjalta vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaakinen vinkkaa, että asioiden muistamista auttaa, jos ne voi linkittää johonkin jo opittuun. Ajatus avautuu miettimällä nimiä. – Nimien unohtaminen on helppoa, sillä ne eivät liity millään tavalla ihmiseen vaan nimi on vain sovittu asia. Sen sijaan se, mitä ihminen harrastaa tai tekee työkseen muistetaan helpommin, koska se liittyy ihmisen persoonaan. Jos johonkin asiaan liittyy tunne, sen muistaa helpommin, Kaakinen sanoo. Ongelmaksi voivat nousta Kaakisen kutsumat ilkeät sisarpuolet. Kun oikein aktiivisesti yrittää palauttaa muististaan vaikkapa nimen, muisti tekee kepposia ja heittää tarjolle kilpailevia ehdokkaita. Silloin auttaa päätös luovuttaa. Hetken päästä oikea nimi pulpahtaa esille ilkeiden sisarpuolten hellitettyä.

Muistihirmuksi vain ajan avulla Epäonnistuneen tentin jälkeen ryven mitättömyydentunteessa sen sijaan, että miettisin, mitä tein väärin. Onnistuneesta tenttituloksesta iloitsen sen kummempia miettimättä. Tiedän, miten tärkeää molemmissa tapauksissa olisi reflektoida ja siten oppia tunnistamaan omia oppimistapoja ja kehittää opiskelutaitoja. – Tenttiin valmistautuminen vaatii aikaa ja se on toisinaan opittava kantapään kautta. Epäonnistumiset ovat hyviä paikkoja oppia itsestään ja opiskelutavoistaan, Vuorio-Lehti sanoo. Toisinaan syy on riittämättömässä valmistautumisessa. Joskus tentti voi mennä mönkään perusteellisen opiskelun ja pänttäämisen jälkeenkin. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, miksi kävi niin kuin kävi. – Opiskelijat ovat itse vastuussa oppimisestaan ja opiskelustaan, joten on tärkeää, että Aurora | 19


Liian kova tavoite syö voimia Oppiva voikin olla opettaja

tenttitulosta tai muuta saatua palautetta pohditaan ja mietitään, mikä siihen johti. Halutessaan asiasta voi mennä myös keskustelemaan opettajan kanssa. Yliopistolla tentteihin on luettavana satoja sivuja, joissain tiedekunnissa jopa yli tuhat tenttiä kohden. Tärkeimpiä taitoja yliopistoopinnoissa ovatkin hyvät muistiinpanotaidot. – Hyviä muistiinpanotekniikoita ovat alleviivaukset, erilaiset avainsana- ja käsitelistat sekä miellekartat eli mind mapit. Tärkeintä on hahmottaa ja ymmärtää kokonaisuuksia, Vuorio-Lehti huomauttaa. Oikotietä tenttikirjallisuuden omaksumiseen ei ole. – Muistamiseen on vain yksi kikka. Tiedon omaksumiseen on käytettävä aikaa. Mitä enemmän on toistoja, sitä paremmin muistaa, Kaakinen sanoo. Muististrategioita voi toki harjoitella, esimerkiksi jo antiikin kreikkalaiset käyttivät mielikuvastrategiaa. Siinä uudet tiedot sijoitetaan esimerkiksi kävelymatkan varrelle: bussipysäkillä on yksi tieto, toinen tien varrella, kolmas puun juurella. Kun tiedot on liittänyt johonkin konkreettiseen, on ne helpompi poimia muistista takaisin tarpeen tullen. Toinen hyväksi koettu keino on tiedon elaborointi eli uuden tiedon linkittäminen siihen, mitä tietää entuudestaan ja syy-seurausssuhteiden pohdinta. 20 | Aurora

Ennen seminaaria on vaikea keskittyä mihinkään. Keskeneräisen työn esitteleminen jännittää ja tuntuu hullunkuriselta. Kuinkahan monta kirjoitusvirhettä tekstiini jäi? Miten puolustan tekstiäni? Eikä minulla varmasti ole mitään tieteellistä sanottavaa tai kehitysideoita toisten töihin. Jännitys ja stressi osoittautuivat turhiksi. Saan paljon kehitysideoita ja uusia näkökulmia aiheeseen. Seminaarit ja keskustelut ovatkin antoisimpia kokemuksia. Tutkimussuunnitelmia ja harjoitustöitä käsiteltäessä on vertaispalaute ja aiheen ympärillä käydyt keskustelut tärkeitä. Yliopistossa opiskelija on siis osittain vastuussa myös toisten opiskelijoiden opinnoista etenkin opinnäytetyöseminaareissa. Keskeneräistä työtä viedään yhdessä eteenpäin. Sekin on yksi tapa oppia. – Opetuksen kehittämisen kannalta erityisen tärkeää on opiskelijoilta saatu palaute, jota hyödynnetään muun muassa opetussuunnitelmatyössä. Yliopiston tehtävät ovat opetus ja tutkimus, ja haluamme opetuksen vastaavan opiskelijoiden tarpeita, Vuorio-Lehti muistuttaa. Turun yliopistossa opetusta ja oppimisen tukipalveluita kehitetään koko ajan. Yliopiston opetushenkilökunnalle on tarjolla monenlaisia yliopistopedagogiikan opintokokonaisuuksia. Yliopisto tarjoaa myös monenlaisia palveluita opiskelun tueksi muun muassa tukiryhmiä ja tehokkaiden opiskelutapojen opetusta. Opiskelijan on itse oltava aktiivinen, kysyttävä ja otettava yhteyttä, kukaan ei tule hakemaan kursseille.

Pää- ja sivuaineiden opetusaikatauluja yhteensovittaessa on vierähtänyt tunti jos toinenkin. Luentojen ja seminaarien päällekkäisyyksiä on ollut mahdotonta välttää. Onnekseni luennoitsijat ovat olleet joustavia ja tarjonneet vaihtoehtoisia suoritusmahdollisuuksia. Itsenäisesti esseitä ja harjoitustöitä kirjoittaessa aiheet ovat tulleet tutuiksi, ja yksityiskohtiin on ehtinyt perehtyä syvemmin, mutta laajat perustiedot ovat jääneet vähemmiksi kuin luentokursseilla. Omasta oppimisesta ja oppimistavoista itsenäisesti suoritetut kurssit opettavat paljon. Uuden opiskelijan voi olla hankala hahmottaa opintojen rakennetta ja sopivan lukujärjestyksen rakentamista. Tiedekuntakohtaiset erot opiskelunluonteessa ovat suuria. – Lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnissa sekä opettajankoulutuslaitoksella opetus on pitkälti vuosikurssiin sidottua. Opiskelijat seuraavat melko tarkasti oppiaineen laatimaa lukujärjestystä tai opinto-ohjelmaa. Toisessa ääripäässä ovat humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, joissa valinnanvapaus tuo lisää vastuuta, Vuorio-Lehti kertoo. Hän varoittaa tavoitteiden asettamisesta liian korkealle. – Lukujärjestyksen rakentamisessa on omien voimavarojen tunnistaminen ja tiedostaminen tärkeää. Liian tiivistä lukujärjestystä on lähes mahdotonta noudattaa. Opintojen edetessä sopiva opiskelurytmi löytyy varmasti, joten siitä ei kannata murehtia, Vuorio-Lehti sanoo. Myös tenttitulokset on hyvä nähdä koko skaalalla. – Usein ensimmäisen vuoden opiskelijat asettavat tavoitteensa liian korkealle, tavoittelevat viitosta eli parasta arvosanaa, ja pettyvät saadessaan kolmosen eli hyvät tiedot. Kurssiarvosanoja kannattaa ajatella niiden nimien kautta. Kun kurssilla tavoitteena on aiheen kokonaisuuden ymmärtäminen, voi kolmosella jatkaa hyvillä mielin eteenpäin. Ykkönen, jolla saa kurssin suoritettua, kertoo, että jonkinlainen perustaso on saavutettu, mutta tiedot ovat puutteelliset, Vuorio-Lehti sanoo.


Kirjat

teksti: jussi matikainen, erja hyytiäinen

Miten meistä tuli somelaisia? Muistatko syksyn 2007? Kenties liityit silloin Facebookiin jonkun kaverisi pyynnöstä. Hyväksyit kutsun, tökkäsit (poke) tai halasit (hug) kaveriasi. Ehkä uskaltauduit kirjoittamaan statuspäivityksen: ”Jussi Matikainen is toivottaa hyvää viikonloppua.” Kaikki statukset alkoivat sanalla is, niin Facebook oli päättänyt. Suomen hullaantuminen Facebookista alkoi toden teolla syksyllä 2007. Lumipalloefektin myötä palveluun liittyi joka tunti satoja uusia suomalaisia. Vain vuotta aiemmin oli eletty YouTube-huuman aikaa. Facebookin vastaanotto suomalaisessa mediassa oli ristiriitaista. Toisaalta se nähtiin verkottumisvälineenä, toisaalta turhanpäiväisenä, jopa vaarallisena tai ainakin työnantajille kalliina hömppänä. ”160 000 suomalaista maleksii Facebookissa työajallaan”, MikroBitti-lehdessä kirjoitettiin joulun alla. Myös sosiaalinen media käsitteenä alkoi tulla yleisesti omaksutuksi, vain hetkeä aiemmin opittu web 2.0 -mantra alkoi jäädä taka-alalle. Neljä Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen tutkijaa on ottanut tehtäväkseen tarkastella sosiaalisen median vaiheita viimeisen kymmenen vuoden aikana. He kysyvät, miten sosiaalinen media ja sen palvelut ovat syntyneet, kehittyneet ja muuttuneet vuodesta 2003 lähtien. Tutkijat hakevat vastausta kysymykseen, miksi sosiaalisesta mediasta tuli 2000-luvun alkuvuosina niin suosittu ilmiö. Sosiaalisen median tarkasteluun on valittu kolme näkökulmaa: tyypillisten teknologioiden ja palveluiden läpikäynti, niiden käyttötavat ja sosiaaliseen median liittynyt julkinen keskustelu. Vuonna 2003 rynnimme koulukaverit.comiin, 2004 perustimme blogeja vuodatus.netiin. Lukijalleen teos tarjoaa ilahduttavan aikamatkan

Isonveljen varjosta maailman huipulle Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa on osattu tehdä oikeita, kauaskantoisia päätöksiä. Yksi niistä oli tiedekunnan perustamisen aikaan, 70 vuotta sitten, tehty valinta yhteistyösuunnasta. Isoveli, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, tukeutui saksalaiseen perinteeseen, Turku valitsi suunnaksi Yhdysvallat. Siitä alkoi monipolvinen menestystaival, joka esitellään konkreettisin esimerkin ja laajoin kaarin tiedekunnan juhlahistoriikissa. Tieteen ja terveyden Kiinamylly Timo Niitemaa, Saara Uotila Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, 2013

viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneisiin nopeisiin muutoksiin ja samalla mahdollisuuden peilata omaa netinkäytön historiaansa laajempaan kontekstiin. Lähdeluetteloon on dokumentoitu tarkasti myös kaikkien käytettyjen verkkoaineistojen osoitteet, joten niin halutessaan kirjan tarjoamaa kipinää sosiaalisen median historiaan voi helposti ruokkia sukeltamalla itse verkkolähteiden äärelle. Sosiaalisen median lyhyt historia Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski, Riikka Turtiainen Gaudeamus 2013

Kant turkulaisten kääntämänä Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikki on saanut uuden suomenkielisen asun Turun yliopiston filosofian oppiaineen tutkijoiden Markus Nikkarlan ja Kreeta Rankin käsittelemänä. Käännöstyötä johtaneen professori Olli Koistisen teokseen johdattelevat sanat helpottavat paikoin hyvinkin haastavan, vuonna 1781 ensimmäisen kerran julkaistun, teoksen lukemista. Koistinen houkuttelee lukemaan teosta myös avaamalla Kantin henkilöhistoriaa sekä ajattelua. Puhtaan järjen kritiikki Immanuel Kant Gaudeamus, 2013

Ruissalon orkideat upeina kuvina Yksi huijaa tuoksullaan, toinen kielimäisellä muodollaan, kolmas muuttuu luteesta prinsessaksi. Kasvitieteilijä Janne Aho paljastaa Orkideat-teoksessaan 92:n Turun yliopiston Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa kukkineen orkidean luonteen ja erityispiirteet. Hehkuvat kuvat vangitsevat katsojansa helposti, mutta jos malttaa sukeltaa myös tekstiin, saa runsaasti tietoa yli 35 000 lajin kasvista. Aho kertoo orkideojen tarinan dinosaurusten ajasta tämän päivän kukkakauppiaiden aiheuttamaan uhkaan. Orkideat Janne Aho Tammi, 2013 Aurora | 21


teksti: erja hyytiäinen

| kuvitus: mika lietzén

Juhlasta juhlaan

OPISKELUPAIKKA YLIOPISTOSSA AVAA OVET MYÖS AKATEEMISEEN JUHLAMAAILMAAN. VALITTAVAA RIITTÄÄ: HAALARI, VIITTA, TUMMA PUKU, RENTO ASU, PULKKA, SNAPSI VAI SILLI. TAI SITTEN IHAN VAIN ILLANISTUJAISET OPISKELIJAKAVEREIDEN KANSSA. vuosijuhla – Turun Suomalaisen Yliopiston perustamispäätös tehtiin Kalevalan päivänä 28.2.1920. Joka vuosi, Kalevalan päivänä, vietetään yliopiston vuosijuhlaa.

akateeminen päivä – Turun yliopisto ja Åbo Akademi järjestävät vuosittain yhdessä Akateemisen päivän vuonna 1640 perustetun Turun akatemian kunniaksi. Akatemia siirrettiin Turun palon jälkeen vuonna 1828 Helsinkiin.

laskiainen – Turun ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien yhteinen laskiaisrieha Vartiovuoren mäellä.

TYYlikäs vappu – Turun yliopiston

ylioppilaskunta (TYY) järjestää vapunaattona TYYlikkään vapun, joka alkaa Taidemuseon mäellä kello 17.30. Kello 18 tuhannet osallistujat painavat valkolakit päähänsä. Sen jälkeen väki siirtyy Runeberginpuistoon, missä TYY ja Åbo Akademin Studentkår lakittavat Liljan. Vappu jatkuu vapunpäivänä kello 10.30 alkaen Vartiovuorenmäellä ohjelmallisella piknikillä.

22 | Aurora


avajaiset – syyskuun alussa järjeste-

kastajaiset –

ainejärjestöt (opiskelijakunnan piirissä toimivat, saman tai läheisten oppiaineiden opiskelijat yhdistävät yhdistykset) järjestävät uusille opiskelijoille kastajaiset syyslukukauden alkupuolella. Ohjelma linkittyy oppiaineen perinteisiin. Tiedekunnilla voi olla tapahtumalle myös oma nimityksensä, esim. kauppakorkeakoulussa vietetään pupujaisia.

tään yliopiston lukuvuoden avajaiset ja niihin liittyvä avajaiskarnevaali.Virallisiin avajaisiin saavutaan yleensä tummassa puvussa, avajaiskarnevaalien tunnelma on arkinen. Avajaiskarnevaaleissa esitellään muun muassa ainejärjestöjen, osakuntien ja harrastejärjestöjen toimintaa.

publiikki – yliopiston autonomista asemaa korostavan maisteripromootion jatke. Maisteripromootioita järjestettiin jo Turun akatemiassa 1640-luvulla. Publiikkiin kutsutaan edellisen publiikin jälkeen valmistuneet opiskelijat. Publiikit järjestetään tiedekunnittain kerran tai kahdesti vuodessa.

väitöstilaisuus – korkeinta akateemista tutkintoa tavoitteleva todistaa oppineisuutensa kaikille avoimessa väitöstilaisuudessa. Tilaisuuden valvojana toimiva kustos avaa tilaisuuden, väittelijä pitää työtään ja tutkimusmenetelmiään esittelevän lectio praecursoriansa, vastaväittäjä eli opponentti esittää väitöskirjaan liittyviä kysymyksiä, joihin väittelijä vastaa. Tilaisuuden lopussa yleisö voi esittää kysymyksiä.

promootio – Uppsalasta Turkuun omaksuttu perinne, jossa promovoidaan tohtoreiksi väitelleet sekä kunnia- ja riemutohtorit. Kunniatohtorin arvo myönnetään arvostuksena henkilön toiminnasta riippumatta hänen koulutustaustastaan. Riemutohtoriksi promovoitava henkilö on promovoitu ensimmäisen kerran 50 vuotta aiemmin. Turun yliopisto järjestää promootion noin joka toinen vuosi.

karonkka – väittelijän väitöspäivänsä iltana vastaväittäjän kunniaksi järjestämä ruokajuhla. Väitöstilaisuuden ”ylimääräiset vastaväittäjät” eli kysymyksiä ja huomautuksia esittäneet henkilöt on tapana myös kutsua karonkkaan, mutta kirjoittamattoman lain mukaan he eivät ota kutsua vastaan.

turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn vuosijuhla

– marraskuussa ylioppilaskunnan järjestämä vuosijuhla, jossa pukeudutaan tummaan pukuun ja akateemisiin kunniamerkkeihin – ja silti tunnelma on rento. Vuosijuhla huipentuu seuraavan aamun silliaamiaiseen.

sitsit

– opiskelijajärjestöjen järjestämiä pohjoismaisen akateemisen perinteen mukaisia pöytäjuhlia. Juhliin liittyy leikkimielisyys, syöminen, juominen juomalaulujen kera sekä puheiden pitäminen. Useilla ainejärjestöillä on myös vapaamuotoisempia juhlia.

Aurora | 23


teksti: jussi matikainen

| kuvat: hanna oksanen

Häpeä ja kunnia on vastinpari, joka seuraa meitä aikakaudesta ja paikasta riippumatta, vaikka niiden tulkinnat ja seuraukset vaihtelevat. – Tiedostamalla ja paljastamalla taustalla piileviä rakenteita meidän on mahdollista vapautua turhasta häpeästä, yliopistotutkija Satu Lidman sanoo.

Historian taju

voi olla nykypäivän valo

S

atu Lidman työskentelee yliopistotutkijana Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, paikassa, jossa ei ensimmäisenä olettaisi törmäävänsä uuden ajan alun historiasta väitelleeseen tutkijaan. Lidman onkin kulkenut tutkimuksissaan pitkän matkan 1500–1600-lukujen Baijerista yhä lähemmäs omaa aikaamme, jossa – jos osaa kuunnella – on yhä tunnistettavissa kosolti menneiden vuosisatojen kaikuja. Suomalaisessakin yhteiskunnassa elää ryhmiä, joiden arkipäivää leimaa pelko sosiaalisten normien rikkomisen seurauksista. Pahimmillaan yhteisö saattaa turvautua jopa väkivaltaan, jos se kokee yksilön uhkaavan käyttäytymisellään yksilön kunniaa. – Kun yksilö rikkoo kollektiivisia normeja, seurauksena saattaa olla yksilön häpäisy. Se tapahtuu yhteisön kunnian säilyttämiseksi, Lidman sanoo. Lidman on oikeushistorioitsija, jonka kiinnostus suuntautuu nyt enenevässä määrin tässä ajassa liikkuviin kunnian ja häpeän kysymyksiin. – Lähitulevaisuudessa aion pureutua kunniaan liittyvän väkivallan tematiikkaan. Siihen liittyy vahvasti myös kulttuurinen ulottuvuus, esimerkiksi maahanmuuttajiin liittyvät kysymykset. Olen kiinnostunut yhteyksistä, joita näen uuden ajan alun Euroopan ja oman aikamme kunniaan liittyvän väkivallan välillä. 24 | Aurora


Aurora | 25


"

En voisi enää tehdä historiantutkimusta vain historian takia. Haluan aina löytää kosketuspinnan tähän päivään."

Kipinä syttyi Steiner-koulussa Lidman on saapunut aamubussilla Turkuun kotikaupungistaan Helsingistä. Helsinki on se kaupunki, jossa Lidmanin kipinä historiaan sai alkunsa, mutta täyteen liekkiin syttymiseen tarvittiin muutama mutka. Junantuomien kansoittamassa pääkaupungissa Lidman on poikkeuksellisen paljasjalkainen. – Olen helsinkiläinen jo useammassa polvessa, ja Helsingissä asuin koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Kävin Steiner-koulun, mikä tarkoitti saksan kielen opiskelua ensimmäisestä luokasta lähtien. Yläasteella 1980-luvun loppupuolella Lidman tajusi, ettei koskaan oppisi kunnolla puhumaan saksaa koulussa. Syntyi ajatus paikan päälle matkustamisesta, ja tulevat vuodet viitoittivat osaltaan Lidmanin tulevaa tutkijanuraa. – Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hankkiuduin kesätöihin Sveitsiin, jonne palasin kahtena seuraavanakin kesänä. Tällä tavalla sain aivan uuden kosketuksen saksaan ja nimenomaan sen eteläisiin murteisiin, mikä osoittautui myöhemmin hyödylliseksi väitöskirjani kannalta. Kiinnostus historiaan heräsi klassisella tavalla – innostavan historianopettajan kautta. – Omalla opetustavallaan hän varmasti istutti kiinnostuksen historiaan. Toisaalta lapsuudenkodissani arvostettiin paljon kielitaitoa, ja molemmat vanhempani ovat hyvin kiinnos26 | Aurora

tuneita historiasta. Näin ollen saksan kieli ja historia olivat jo aika varhain yhdistelmä, joka ohjasi opiskelupaikan valintaa. Steiner-koulussa opin myös arvostamaan monipuolisuutta, joten myös jokin taiteen ala olisi saattanut tulla kyseeseen, kuvataiteita ja näyttelemistä harrastanut Lidman kertoo.

Irtiotto oli kannustava kokemus Ylioppilaaksi kirjoitettuaan helsinkiläistyttö päätti karistaa pääkaupungin pölyt jaloistaan. Hän hakeutui opiskelemaan historiaa Joensuun yliopistoon. – Halusin irtioton pääkaupunkikeskeisyydestä. Irtiotto osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi, ja suosittelen sitä lämpimästi nimenomaan kaikille helsinkiläisille. Joensuussa Lidman havaitsi pian, ettei suomalainenkaan kulttuuri ole niin yhtenäinen kuin pääkaupungista katsoen saattoi kuvitella. Myös ennakkoluuloja on puolin ja toisin, mutta onneksi niillä on tapana pyyhkiytyä, kun ihmiset solmivat ystävyyssuhteita. – Ai sie tuut Helsingistä, mutta olet ihan mukava kuitenkin, Lidman kuvailee tyypillistä kommenttia ja muistaa myös havainneensa, ettei karjalaisuuskaan aina pelkkää iloa ole.

Väitöskirjassa Baijeri herää eloon Gradunsa Lidman teki vuonna 1532 julkaistusta rikoslaista Constitutio Criminalis Caro-

lina. Hän tarkasteli häpeän hyödyntämistä rankaisemisen välineenä. Väitöskirjassa tematiikka syveni. – Siinä missä graduni pohjautui yhteen lakiin, väitöskirjassani halusin päästä kiinni oikeuskäytäntöihin ja paikalliseen tasoon. Jo gradua kirjoittaessani olin ymmärtänyt, että normin ja käytännön välillä on aina aikamoinen ristiriita, sekä oikeuden alalla että elämässä ylipäänsä. Väitöskirjassaan Lidman sukelsi Baijerin ruhtinaskunnassa 1500–1600-lukujen taitteessa valinneisiin oikeuskäytäntöihin. Suomessa poikkeuksellisen Lidmanin väitöskirjasta tekee jo sen kieli, saksa. – Kansainvälisyyden ja englannin kielen välille vedetään nykyään yhtäläisyysmerkki. Todellisuudessa kansainvälisyys on paljon muutakin, Lidman huomauttaa. Väitöskirjassaan Lidman tutki kunnia- ja häpeärangaistuksia Baijerissa. – Häpeärangaistuksen (Schandstrafe) ideana oli julkinen häpäisy, mutta sen kärsineelle annettiin mahdollisuus jatkaa elämäänsä yhteisön jäsenenä. Kunniarangaistukseen (Ehrenstrafe) sen sijaan liittyi aina karkotus, sen tarkoitus oli leimata pysyvästi ja sysätä uhri järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle. 1500-luku oli byrokratisoitumisen ja kriminalisointien kulta-aikaa. Uusia normeja tuli pilvin pimein, mutta valvontakoneisto ei kasvanut samassa suhteessa. Häpeä- ja kunniarangaistuksilla pyrittiin yleisestävyyteen,


Yliopistolla oma Rekry

Tutkijana Turun yliopistossa Lidman aloitti syksyllä 2010. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa hän on humanistina hieman outo lintu. Lidmanille on tärkeää, että tiedekunnassa ollaan aidosti kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja verkottumisesta myös akateemisen maailman ulkopuolelle. – Omien aiheideni kannalta kiinnostavia tutkijoita löytyy paitsi historiantutkimuksesta, myös vaikkapa kriminologiasta ja sosiologiasta. Olen aktiivinen esimerkiksi Turussa toimivassa monitieteisessä Tucemems-verkostossa (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies), joka yhdistää keskiaikaa ja uuden ajan alkua tutkivia eri tieteenaloilta. Teen paljon yhteistyötä myös akateemisen maailman ulkopuolisten toimijoiden, kuten väkivallan vastaista työtä tekevien järjestöjen, kanssa. Vuonna 2011 Lidmanilta ilmestyi tietokirja Häpeä!. Sen yhtenä tavoitteena oli tuoda saksankielisen väitöskirjan löydökset myös suomenkielisen yleisön saataville. Aihepiiri kuitenkin laveni, ja kirjaansa varten Lidman teki muun muassa 15 syvähaastattelua. Hän kuuli kertomuksia lapsena koetusta väkivallasta, seksuaalisesta väkivallasta, etniseen taustaan liittyvistä ennakkoluuloista, mielenterveys- ja alkoholiongelmista, työttömyydestä. Esille tuli paljon myös turhia häpeän tunteita, esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumi-

Ihmisoikeusmissio kannustaa Omalla tutkimuksellaan Lidman ottaa kantaa myös omassa ajassamme eläviin ilmiöihin. – Tässä vaiheessa uraani minusta tuntuu, että en voisi enää tehdä historiantutkimusta vain historian takia. Haluan aina löytää kosketuspinnan tähän päivään. On myös hienoa havaita, kuinka kiinnostuneita eri yleisöt ovat historiasta – ihmiset todella saavat sieltä jotakin itselleen! Lidman puhuu historian ja tämän päivän kytköksestä poikkeuksellisen ponnekkaasti. – Haluan tietää, mitä oli ennen, jotta ymmärrän, mitä on nyt. Voimme oppia menneisyydestä ja muuttaa asioita tässä ajassa. Sitä paitsi menneisyys tarjoaa myös esimerkkejä onnistumisista, kaikki ei ole ollut ennen huonommin. Kokemus on tuonut uskallusta sanoa, mitä asioista ajattelee. Ja varmasti puheista tunnistaisi yhä myös sen helsinkiläistytön, joka lukioaikanaan liittyi Amnestyn jäseneksi. Pyrkimys ymmärtää maailmaa ja tehdä siitä hieman parempi paikka näyttäisi olevan Lidmanille elämäntehtävä. – Voin peittelemättä sanoa, että minulla on vahva ihmisoikeusmissio, ajatus siitä, että tiedostamisen kautta voitaisiin luopua turhasta häpeästä ja häpäisemisestä. Koska itselleni ihmisoikeuskysymykset ovat niin tärkeitä, tuntuisi täysin mahdottomalta tutkia vaikkapa lasten ruumiillisen kurittamisen historiaa ilman että toteaisin jotakin siitä, miten näen asian tässä päivässä, Satu Lidman sanoo ja lähtee valmistautumaan iltapäivän luennolle.

MAISTERIT LÖYTÄVÄT PAIKKANSA TYÖELÄMÄSSÄ TYÖLLISET

TYÖTTÖMÄT

TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA

humanistinen tiedekunta

2011

80 %

2006

78 %

2001

85 %

kasvatustieteiden tiedekunta

2011

91 %

2006

79 %

2001

84 %

lääketieteelllinen tiedekunta 2011

94 %

2006

79 %

2001

94 %

matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

2011

89 %

2006

87 %

2001

87 %

oikeustieteellinen tiedekunta

2011

90 %

2006

86 %

2001

89 %

2011

yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 95 %

2006

83 %

2001

88 %

2011

turun kauppakorkeakoulu* 92 % 0%

* Turun kauppakorkeakoulu liittyi kyselyyn vuonna 2008

Tietokirja häpeästä suurelle yleisölle

seen liittyvää häpeää, josta vapautuminen olisi kaikkien osapuolten etu. Erityistä suomalaista häpeää Lidman ei tutkimustensa perusteella tunnista. – Uskon, että esimerkiksi kuuluisa suomalainen puhumattomuus on sukupolvikokemus, joka on korostunut suurten sodanjälkeisten ikäluokkien tavassa käsitellä tai olla käsittelemättä omia tunteitaan. Sotakokemukset ja vanhempien puhumattomuus heijastuivat esimerkiksi tapaan, jolla suuret ikäluokat kommunikoivat lastensa kanssa.

TYÖMARKKINATILANNE 2012 valmistumisvuosi

varoittamaan yhteisöä normien rikkomisen seurauksista. – Rangaistukset eivät kuitenkaan toimineet laajemmin rikollisuutta ennaltaehkäisevästi. Vähitellen häpeärangaistukset ovatkin Euroopassa jääneet pois oikeudellisten seuraamusten valikoimasta. Väitöskirjaa kirjoittaessaan Lidman asui taas Helsingissä. Hän matkusti usein Müncheniin, jossa heittäytyi antoisiin keskusteluihin kaupunginarkiston henkilökunnan kanssa. Elämään oli tullut myös aivan uusi ulottuvuus. – Kustos merkitsi väitöstilaisuudesta kirjoittamaansa raporttiin kellonajan, jolloin väittelijän 2,5-vuotias poika poistui salista, Lidman hymyilee.

Turun yliopiston työelämäpalvelut Rekry auttaa opiskelijoita ja työnantajia löytämään toisensa. Opiskelijoille apua tarjotaan sekä opintojen aikana että valmistumisen jälkeen. Tarjolla on muun muassa yksilö-, pienryhmä-, ryhmä- ja virtuaaliohjausta, Rekryn järjestämiä tietoiskuja sekä apua harjoittelupaikkojen hakemiseen. Työkokemusta voi opintojen aikana hankkia myös useista ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelujen hankkeista kuten Projektiässistä. Työnantajia Rekry auttaa rekrytoinneissa välittämällä gradutoimeksiantoja sekä järjestämällä työnantajaesittelyjä kampuksella. Rekry tukee myös HOPS-ohjaajia eli opettajatuutoreita, jollaisen jokainen uusi opiskelija saa. Opettajatuutori auttaa opintojen ajan muun muassa kunkin omista tarpeista rakentuvan tarkoituksenmukaisen opintokokonaisuuden kokoamisessa.

100 %

Aurora | 27


Alumni

teksti: laura kopu kuvat: hanna oksanen

MAAILMAN PARAS

TURKU! Joka neljäs turkulainen on opiskelija. Opinnot ja opiskeluaika antavat Turun yliopistosta valmistuville hyvät eväät työelämään. Turku on opiskelukaupunki, jossa viihdytään myös opintojen päätyttyä.

Mainonnan suunnittelu on kuin pienten tutkielmien laatimista. Mainosalalla tarvitaan hyvää yleissivistystä ja taitoa hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Alalla on paljon meitä humanisteja, koska ymmärrämme yhteiskuntaa ja osaamme käsitellä suuria tietomääriä. Viihdyn Turussa, koska tämä on Suomen eurooppalaisin kaupunki. Meillä on linna, tuomiokirkko ja kaupungin halki virtaava joki. Kulttuuri on kaupungissa vahvasti läsnä. Logomo on turkulaisen kulttuurin uusi keskus. Saman katon alla konsertteja, elokuvakerhoja ja paljon muuta.

Ulla Jämä, asiakkuusjohtaja, mainostoimisto Zeeland Filosofian maisteri (FM), yleinen historia

Maantieteen laitoksella kannustettiin aktiivisuuteen ja oman alan tapahtumiin osallistumiseen. Verkostoiduin jo opiskeluaikanani oman alani osaajien ja ammattilaisten kanssa, ja työelämään siirtyminen sujui mutkattomasti. Turku on ihmisen kokoinen kaupunki. Kaikki palvelut ovat lähellä ja kulkuyhteydet muualle Suomeen ja ulkomaille ovat hyvät. Turussa riittää tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia laidasta laitaan. Kirjasto on turkulaisten olohuone keskellä kaupunkia. Se kokoaa yhteen kaikenikäiset kaupunkilaiset.

Faris28Alsuhai, projektisuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto | Aurora Filosofian maisteri (FM), environmental sciences

Töiden ja opiskelun yhdistäminen mahdollisti teoreettisten opintojen peilaamisen heti käytäntöön ja lisäsi opiskelumotivaatiotani. Pienessä firmassa tehdään monenlaisia töitä. Siksi kauppatieteen monipuolisista opinnoista on ollut paljon hyötyä. Turku on yrittäjälle toimiva kaupunki. Kulkuyhteydet ovat hyvät eikä aikaa kulu ruuhkissa seisomiseen. Matkustan työssäni paljon ja aina on kiva palata Turkuun. Parasta täällä on Aurajoki, jonka varressa on hyvät lenkkimaastot. Förillä pääsee kätevästi vaihtamaan maisemaa.

Markus Hietamäki, maahantuontialan yrittäjä, Nice-Trading Oy Kauppatieteiden maisteri (KTM), johtaminen ja organisointi


Opin yliopistolla seuraamaan ja ymmärtämään yhteiskunnallista keskustelua ja sen taustoja. Alallani toimitaan paljon verkostoissa ja tässä hyödynnän opintojeni tuomaa kriittistä ja analyyttistä ajattelua. Turku on kompakti kaupunki, jossa on hyvä asua. Olen välillä asunut muuallakin, mutta palaan aina tänne. Kaupungissa on erilaisia viihtyisiä asuinalueita ja koiran kanssa liikkuvalle täällä on aivan mahtavat maastot. Työpaikkani sijaitsee Vanhalla suurtorilla, joka huokuu kaupungin historiaa.

Kasvatustieteen opinnot antoivat hyvät valmiudet henkilöstöalalle. Yritän työssäni päivittäin ymmärtää ihmisten käyttäytymistä. Se, miten ihminen oppii ja toimii sosiaalisessa ympäristössä on kaikissa työyhteisöissä tärkeää. Turku on elävä ja vireä yliopistokaupunki. Minua viehättää myös se, että ihmiset ovat tallanneet näitä samoja katuja vuosisatoja. Menneisyys on läsnä sekä kaupungin kaduilla että esimerkiksi Aboa Vetus -museossa.

Jukka Heimonen, Helinä Yli-Knuutila, suunnittelija, Centrum Balticum Valtiotieteiden maisteri (VTM), poliittinen historia

Oikeustieteen opinnoista sai hyvän ja laajan kuvan erilaisista juristin töistä. Tähtäsin jo opintojeni aikana töihin yksityiselle sektorille ja valitsin kursseja sen mukaan. Hyvä lakipykälien tuntemus on ollut hyödyllistä, samoin verkostoituminen opiskeluaikana. Turku on riittävän iso ja elävä kaupunki, jossa elämän realiteetit pysyvät hyvässä mittakaavassa. Jokiranta kahviloineen ja ravintoloineen on tunnelmallinen ympäristö erityisesti illansuussa, kun katuvalot syttyvät ja terassilla tarkenee vielä.

Tommi Vieno,

lakimies, Asianajotoimisto Laakso, Laaksonen, Vuorenvirta Oikeustieteen maisteri (OTM)

henkilöstöasiantuntija, Sandvik Mining and Construction Oy Kasvatustieteen maisteri (KM), kasvatustiede

Lääketieteen koulutus on laaja ja monipuolinen. Alan tietoa on valtavasti, minkä vuoksi tärkein oppi yliopistolta onkin tiedon etsiminen ja sen luotettavuuden arviointi. Lääkärinä ei voi, eikä tarvitsekaan, osata kaikkea ulkoa. Turku on kulttuurikaupunki, jossa taidetta, ruokakulttuuria ja historiaa on aina lähellä. Kaupungilla on helppo kulkea kävellen, pyörällä ja bussilla. Myös meri on minulle tärkeä osa Turkua. On hienoa voida asua meren rannalla ja silti lyhyen matkan päässä työpaikalta.

Pauliina Hartiala, erikoistuva lääkäri, TYKS Lääketieteen tohtori (LT)

Aurora | 29


teksti ja kuva: erja hyytiäinen

"Kahdeksas tiedekunta" toimii yli kaikkien rajojen Keltaisen puutalon suojissa toimii Turun yliopiston salatuin tiedekunta. Lisänimen ”kahdeksas” saanut kulinaarinen tiedekunta on onnistunut välttämään muiden tiedekuntien hallinnolliset ja määrärahalliset kahleet. Se vaalii akateemista vapautta ja tieteen ennakkoluulottomuutta. Yhden taiston tiedekunta hävisi: valtio ei syttynyt tiedekunnan talvisodan kynnyksellä tekemälle anomukselle oman lehmän ja karjakon saamisesta. Nyt ohrapirtelöitä on tehtävä ostomaidosta.

30 | Aurora

T

iedekunnan tuoreimpiin kulinarian tohtoreihin lukeutuva tiedekunnan amanuenssi Antti Kaunismäki leikkaa suklaa- ja minttujäätelöistä sopivia nokareita, notaari Petri Teräspuro sujauttaa niiden seuraksi blenderiin punaista maitoa ja suklaaolutta. Surrautus ja tutkijatohtori Laura Nurminen antaa hyväksyntänsä. – Yyymmmm, olut tulee mukavasti läpi, Nurminen sanoo maistettuaan juomaa. Kulinaarisen tiedekunnan perustamisen hetkistä on tultu pitkälle. Turun yliopiston kahdeksanneksi tiedekunnaksi mainittu kulinaarinen tiedekunta on tosiasiassa järjestyksessä kolmas. Siis jos se olisi hyväksytty viralliseksi tiedekunnaksi, nyt se on Savo-Karjalaisen osakunnan alainen yksikkö. Kaikki sai alkunsa, kun Itä-Suomesta Turun yliopistoon töihin saapunut professori Yrjö Väisälä havahtui miettimään, miten kokkelipiimää voisi valmistaa. – T. J. Kukkamäki sai tehtäväkseen selvittää asian. Hän esitteli savolaisen kokkeli-

piimän valmistusohjeen Savo-Karjalaisen osakunnan seniorijuhlassa ja niin oli tiedekunta luotu. Väisälä oli ensimmäinen dekaanimme, Kukkamäki notaarimme, Teräspuro kertoo vuoden 1931 tapahtumista.

Juuret Itä-Suomessa, katse Euroopassa Kukkamäen selvitys oli tiedekunnan ensimmäinen väitöstutkimus. Vuosien saatossa niitä on syntynyt parisenkymmentä. Tuoreimmat, muiden muassa Kaunismäen juomapelejä ja Nurmisen piparkakkutaikinan arkkitehtoonista käyttökelpoisuutta selvittäneet väitökset ovat nykyajan tapaan digitaalisessa muodossa tiedekunnan sivuilla. Nykyinen dekaani, yliopisto-opiskelijoiden ruokatottumuksista gastronomian kipuavaruudessa vuonna 1990 tarkastetussa väitöskirjassaan tutkinut kulinarian tohtori Lauri Ojala kehaisee tiedekunnan nauttivan yhä ainutlaatuista akateemista vapautta. Hänellä on vertai-


teksti: viliina tolvanen

VIRTAA YLIOPPILASKUNNASTA

"

Olemme ottaneet rusinat pullasta. Valitsemme akateemisen maailman parhaat osat." lupohjaa, sillä rahallisen palkan hän kuittaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun toimitusketjujen johtamisen oppiaineen professuurista. – Kulinaarinen tiedekunta on sataprosenttisesti ulkoisen rahoituksen varassa. Siksi me voimme ottaa vain rusinat pullasta, valita käyttöömme yliopiston menetelmät vain soveltuvin osin. Hallinto on kevyt, pakkopullaa ei ole ollenkaan, Ojala sanoo. Tiedekunta jakaa yliopiston strategian. Opetus on vahvaa, tutkimus vie alaa koko ajan eteenpäin, yhteiskunnallinen vuorovaikutus luontevaa ja kansainvälisyys koko ajan vahvistuvaa. Vaikka pohja on vahvasti itäsuomalaisessa ruokaperinteessä, askelia Eurooppaan on jo otettu. Jo Ojala teki aikanaan väistötutkimukseensa saksankielisen referaatin, Nurminen perehdytti Iso-Britanniassa viettämänsä vaihtovuoden aikana englantilaiset suomalaisen piparkakkutaikinan mahdollisuuksiin.

Kalakukkokirurgi varmistaa hyvän olon väitöstilaisuuksissa Teräspuro paljastaa, että ensimmäisinä vuosina tiedekuntaan hyväksyttiin ainoastaan yliopiston henkilökuntaan kuuluvia, mutta pian ovet avattiin myös opiskelijoille. Pääsykokeita ei ole, tiedekuntaan pyrkivältä edellytetään vain aitoa kiinnostusta kulinariaan ja halua tehdä väitöskirja. Väitöstilaisuudet järjestetään osana Savo-Karjalaisen osakunnan seniorijuhlaa. Kustoksena toimii dekaani, vastaväittäjänä joku aiemmista tiedekunnan tohtoreista. – Tiedekuntamme kalakukkokirurgian professori Riikka Roine, siviiliammatiltaan lääkäri, avaa avustajansa kanssa kalakukon, tarkistaa sen laadun ja antaa dekaanille maistettavaksi ennen kuin muut juhlavieraat pääsevät sitä nauttimaan. Varovaisuus on tarpeen, sillä kalakukko on tuotu aina Itä-Suomesta saakka, Teräspuro sanoo. Väitöstilaisuuksien jälkeen järjestetään promootio veitsenhiojaisineen. Päähänsä tohtori saa valkoisesta kokkihatusta inspiraationsa saaneen tohtorinhatun, jonka lyyrana on karjalanpiirakan muotoon taivutettu olutpullon korkki. Sen tuoreelle tohtorille valmistavat aiemmin väitelleet tohtorit. – Tietojemme mukaan Turun kulinaarinen tiedekunta on koko Euroopan ainoa vapaa kulinaarinen tiedekunta, Teräspuro sanoo selvästi ylpeänä tiedekuntansa merkityksestä.

AINEJÄRJESTÖT Ainejärjestöt ovat oppiaineiden opiskelijayhdistyksiä, jotka huolehtivat oman oppiaineensa ja opiskelijoidensa asemasta yliopistossa sekä aineensa opetuksen tasosta. Ainejärjestöt järjestävät monipuolista toimintaa kuten seminaareja, opintoja tukevia lukupiirejä ja ajanvietettä juhlista ja ekskursioista käsityö- ja lenkkikerhoihin.

OSAKUNNAT Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYYn) alayhdistyksissä on ainejärjestöjen lisäksi myös neljä osakuntaa, Pohjalainen (TPO), Satakuntalais-Hämäläinen, Savo-Karjalainen ja Varsinaissuomalainen (TVO), jotka järjestävät monipuolista ajanvietettä. Osakunnat ovat perinteisesti koonneet yhteen samalta seudulta kotoisin olevia opiskelijoita, mutta nykyään kotipaikkakunnalla ei ole yhtä lailla merkitystä vaan opiskelijat liittyvät osakuntiin kiinnostustensa mukaan. Esimerkiksi Satakuntalais-Hämäläisen suojissa toimivat Sohon torwet, Savo-Karjalaisessa kulinaarinen tiedekunta, TVO ja TPO tunnetaan musiikinystävinä.

TYKSET HARRASTUSYHDIS TYYn alayhdistyksissä toimii myös harrastusyhdistyksiä, yhteensä yli kuusikymmentä. Tarjolla on muun muassa kulttuuria, liikuntaa ja aatteita. Kulttuuria pääsee harrastamaan soittaen, laulaen, näytellen tai valokuvaten. Musiikin, esimerkiksi gansta rapin, ystäville on omia yhdistyksiä. Jäsentoiminnan ohella kulttuuriyhdistykset järjestävät avoimia kursseja, orkesterit ja kuorot konsertoivat säännöllisesti. Yhdistyksiä on myös videopelaajille, hyvän ruoan ystäville ja retkeilijöille, löytyypä listoilta akateeminen viiksiseurakin. Poliittisista ja uskonnollisista yhdistyksistä voi löytää samalla tavalla ajattelevia opiskelijoita tai niissä voi tutustua erilaisiin maailmankatsomuksiin. Kansainvälisissä yhdistyksissä ja yliopiston kielikeskuksen kieli-illoissa voi kansainvälistyä näppärästi kotiyliopistossaan ja samalla kartuttaa kielitaitoaan. Yliopistopolitiikasta innostuneet opiskelijat voivat asettua ehdolle TYYn edustajistoon, jolla on ylioppilaskunnan ylin päätäntävalta. Se tekee ylioppilaskunnan periaatteelliset linjanvedot ja kaikki kauaskantoisemmat päätökset.

OLLA LIIKUNTAA YLIOPIST Yliopistolla on oma liikuntapalvelu, yliopistoliikunta, joka tarjoaa erilaisia tanssi- ja jumppatunteja, joogaa, joukkueurheilua, lajikursseja, kuntosalin ja paljon muuta opiskelijaystävälliseen hintaan. Yliopistoliikunnan lisäksi myös TYYn alayhdistyksissä voi harrastaa monenlaista liikuntaa retkeilystä amerikkalaiseen jalkapalloon ja joogasta soutuun. Kauppakorkeakoulun koripallojoukkue KY-Hunks on jopa kaupungin edustusjoukkue. TYYn alayhdistyksiin voit tutustua TYYn sivuilla

Lauri Ojala (vas.) Antti Kaunismäki ja Laura Nurminen ovat kulinaarisen tiedekunnan tohtoreita, Ojalalla on tohtorintutkinto myös kauppakorkeakoulusta.

} tyy.fi/alayhdistykset Aurora | 31


Lyhyet

koonnut: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

} utu.fi

TURKUUN POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUSKESKUS Turun yliopiston ensimmäiset työntekijät Yrityskylässä olivat Puolalan koulun kuudesluokkalaiset Tilda Lehtimäki vas.), Annika Nieminen, Veera Nazimova ja Nikita Volgin

TURKU ENSIMMÄINEN YLIOPISTO

YRITYSKYLÄSSÄ

Kuudesluokkalaisia työelämään tutustuttava Yrityskylä sai Varsinais-Suomeen saavuttuaan ensimmäisen yliopistonsa. – Yrityskylä on koululaisille tarkoitettu tilaisuus, jossa opetetaan ammattien luonnetta, joten päätimme lähteä mukaan. Odotamme Yrityskylän antavan koululaisille käsityksen siitä, miten yliopisto toimii työelämän kentällä ja että opetuksen ja tutkimuksen lisäksi täällä tehdään paljon muunkinlaista työtä esimerkiksi yritysyhteistyötä, Turun yliopiston vararehtori Tapio Reponen sanoo. Ennen Yrityskylässä vierailua oppilaat saavat koulussaan kymmenen tunnin perehdytyksen. Kylässä he työskentelevät hakemusten ja haastattelujen perusteella heille valituissa ammateissa, saavat palkkaa ja toimivat kansalaisina ja kuluttajina pienoiskaupungissa.

UUSI RAHOITUSKEINO TÄHTÄÄ PÄÄTÖKSENTEON TUKEMISEEN

Olavi Granön leski Eeva Granö oli mukana vihkimässä aiemmin XV:nä tunnettua luentosalia miehensä ja appensa nimiin.

Uudella strategisen tutkimuksen rahoitusvälineellä pyritään lisäämän monitieteistä, ilmiölähtöistä ja hallinnollisia rajoja madaltavaa tutkimusta. Perimmäisenä tavoitteena on parantaa tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. – Hyvä esimerkki uudella rahoitusvälineellä tuettavasta tutkimuksesta on ilmastonmuutos. Se koskettaa koko yhteiskuntaa, joten siihen, sen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää tutkimusta on pystyttävä kehittämään koko tiedeyhteisön kesken, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila totesi vieraillessaan Turun yliopistossa akateemikko Olavi Granön (1925–2013) muistoksi järjestetyssä tiedepoliittisessa aamupäivässä. Päivän aikana Luonnontieteiden talo 1:ssä sijaitseva luentosali XV vihittiin J. G. ja Olavi Granö -saliksi kunnioittaen Olavi Granön ja hänen isänsä, maantieteilijä Johannes Gabriel Granön (1882–1956) muistoa ja työtä. 32 | Aurora

Turun yliopiston yhteyteen on perustettu Pohjois-Amerikan tutkimuskeskus. John Morton -keskus nimeä kantavan yksikön tavoitteena on tehdä ja edistää Pohjois-Amerikkaan liittyvää tutkimusta ja opetusta sekä toimia Pohjois-Amerikasta käytävän keskustelun foorumina. Vuoden 2014 alussa toimintansa aloittavan keskuksen painopisteinä ovat Yhdysvaltain ja Kanadan politiikka, talous, kulttuuri, historia ja kansainväliset vuorovaikutusprosessit. Keskus on nimetty Yhdysvaltojen vuonna 1776 annetun itsenäisyysjulistuksen suomalaistaustaisen allekirjoittajan mukaan.

TUNNUSTUKSIA Erikoistutkija Riikka Lund on saanut Tekniikan Akatemian (TAF) myöntämän Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnon, jolla tuodaan esille suomalaista, uusimman Millennium-teknologiapalkinnon voittajan alaan liittyvää huippuosaamista. Kauppakorkeakoulun Vuoden alumniksi nimitettiin Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Suomen tietokirjailijat ry myönsi kulttuurihistorian professori Hannu Salmelle tietokirjailijapalkinnon. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Sirkka Saarinen sai Unkarin ansioritarikunnan upseeriristin ansioistaan fennougristiikan ja unkarin kielen tutkimuksen hyväksi. Molekulaarisen kasvibiologian professori Eva-Mari Aro on saanut SPPS-palkinnon omaa luokkaansa olevista ansioista kasvibiologian tutkijana. Biomateriaaleja kehittävä professori Pekka Vallittu on saanut lääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen silmän. Oppimateriaalin tuottajapalkinnon sai Korvaopettajan käsikirjan koonnut lääketieteen lisensiaatti, Lotta Haavisto. Vuoden erikoislääkärikouluttajaksi nimettiin Satakunnan keskussairaalassa työskentelevä kirurgi Tapio Nieminen.


Immunologian professori Sirpa Jalkanen on kutsuttu Academia Europaean jäseneksi. Eurooppalainen, valtionrajat ylittävä ja kaikki tieteenalat yhdistävä akatemia on kutsunut jäsenekseen 2300 tieteentekijää tarkan tieteellisen arvioinnin pohjalta. Jalkanen on maailman johtavia ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkijoita.

UTU DEBATING CLUB AVASI POHJOISMAISET TURNAUKSET Turun yliopiston väittelyseura UTU Debating Club järjesti lokakuussa ensimmäisenä pohjoismaisena seurana akateemisen väittelyturnauksen. Tapahtumaan osallistui 36 joukkuetta 20 eri väittelyjärjestöstä eri puolilta Eurooppaa ja Aasiaa. Kaksipäiväisen, englanninkielisen turnauksen aikana kisaajat toivat esille kriittistä ajattelua, ajankohtaista asioiden pohdintaa, näkemyksiään ja vasta-argumentteja, dialogia ja taistelua.

KARI KALLIOKOSKELLE AKATEMIAPALKINTO PET-keskuksessa työskentelevä akatemiatutkija Kari Kalliokoski on saanut vuoden 2013 Akatemiapalkinnon. Kalliokoski tutkii parhaillaan, voisiko aineenvaihdunta- ja verenkiertoelimistön sairauksia hoitaa hyvin korkeatehoisella intervalliharjoittelulla eli HIITillä (high-intensity interval training). HIIT on vastaus niille, jotka sanovat ajan puutteen estävän liikunnan harjoittamisen.Vähän aikaa vievä, mutta tehokas HIIT-harjoittelu tuottaa Kalliokosken tutkimusten mukaan vähintään samoja terveysvaikutuksia kuin perinteinen aikaa vievä aerobinen harjoittelu. HIIT vaikuttaisi erityisesti pienentävän kakkostyypin diabeteksen riskiä sekä laskevan kolesterolia. HIIT-harjoitteluun liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä kuten kestävätkö potilaat tällaista liikkumista ja onko se turvallista.

Turun yliopisto on aloittanut toimintansa uutena EURAXESS-palvelukeskuksena. Eurooppalaiset palvelukeskukset antavat maksutonta neuvontaa ulkomailta saapuville tutkijoille ja heidän perheilleen muun muassa maahantuloasiakirjoihin, työlupiin, vakuutuksiin, sosiaaliturvaan, asuntoasioihin, kielikoulutukseen ja rahoitusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Ensimmäinen suomalais-udmurttilainen sanakirja on ilmestynyt. Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikön julkaisema sanakirja on kielen elinvoiman kannalta merkittävä, sillä sitä varten luotiin satoja udmurttilaisia uudissanoja. Kirjan tekivät professori Sirkka Saarinen sekä Udmurtian yliopiston tutkija Sergej Maksimov sekä udmurttilaiset Vadim Danilov ja Ekaterina Seliverstova.

5%

reippaammin kasvoi yliopiston kehittämishankkeessa mukana olleiden elintarvikeyritysten liikevaihto verrattuna alan keskimääräiseen kehitykseen. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen hankkeessa muun muassa parannettiin marja-alan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia, raotettiin tulevaisuuden välipalasyömisen trendejä, kehitettiin yritysten vastuullisuusviestintää sekä edistettiin suomalaisen ruokaturvallisuusosaamisen vientiä Kiinaan. Hanke tukee Varsinais-Suomen elinvoimaisuutta. Kasvuennusteet lupaavat maakuntaan noin 3000 uutta elintarvikejalostuksen työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, sillä ihmiset haluavat jatkossa paikallista, terveellistä ja kotimaista ruokaa. Tällä hetkellä koko ruokaketju työllistää Varsinais-Suomessa noin 17 000 henkeä, kerrannaisvaikutukset nostavat määrän kominkertaiseksi.

Turun Yliopistosäätiö jakoi Turun yliopiston tutkijoille ja jatko-opiskelijoille 72 665 euroa syksyn 2013 apurahoina. Summa koostuu 98 matkamäärärahasta. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) jakoi seitsemälle korkeakoulujen benchmarking-hankkeelle apurahaa. Kaksi niistä tuli Turun yliopistoon: terveyden biotieteiden sekä digitaalisen kulttuurin koulutuksen kehittämiseen. Turun, Itä-Suomen, Tukholman, Bergenin ja Kööpenhaminan yliopistot valmistautuvat yhteisen pohjoismaisen Terveyden biotieteiden maisteriohjelman perustamiseen. Aurora | 33


Väitös

teksti: taru suhonen

| kuva: hanna oksanen

Suomalaisen ei ole helppoa kuluttaa ulkonäköön

O

Suomalaisilla on yhä enemmän paineita näyttää hyvältä. Samaan aikaan rahallinen panostaminen omaan ulkonäköön ei ole kulttuurissamme sosiaalisesti täysin hyväksyttyä.

Outi Sarpila tutki taloussosiologian väitöksessään suomalaisten ulkonäköön kohdistamaa kulutusta ja siihen liittyviä asenteita. Hän halusi selvittää, ovatko kulutus ja ulkonäön merkitys kasvaneet sitä tahtia, miltä yleisten käsitysten valossa näyttää. Sarpila tarttui aiheeseen vuosia sitten tehdessään kanditutkielmaansa Turun kauppakorkeakoulussa. Tuolloin puhuttivat niin sanotut metroseksuaalit. ‒ Kauppakorkeakoulunkin käytävillä näkyi paljon nuoria miehiä, jotka täysin itsevarmasti käyttivät timanttikorvakoruja ja pukeutuivat vaaleanpunaiseen. Vaikka aihe oli paljon esillä, ei aineistoni valossa näyttänyt siltä, että asenteissa laajemmin olisi tapahtunut muutosta. Ulkonäköön liittyvä kulutus oli todellisuudessa vielä hyvin sukupuolittunutta, eikä ulkonäöstä huolehtimiseen laajasti suhtauduttu sen avoimemmin kuin aiemminkaan. Sarpila odotti, että väitöstutkimuksen lähes kymmenen vuotta tuoreempi aineisto todistaisi, että asenteet ovat muuttuneet. Toisin kävi. Merkkejä ulkonäkökulutuksen tasa-arvoistumisesta ei löytynyt, eikä kotitalouksien vaatteisiin, puhtauteen ja kauneuteen kohdistaman kulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta ole kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. ‒ Tarvelähtöisyys on määritellyt suomalaista kuluttamista hyvinkin pitkään. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa oli tärkeämpää pystyä tekemään työtä kuin näyttää hyvältä. Tämä näkyy edelleen, sillä esimerkiksi teknologiaan kuluttaminen on meillä sosiaalisesti merkittävästi hyväksytympää kuin ulkonäköön kuluttaminen. Merkkilaukun ostamista joutuu perustelemaan paljon enemmän kuin samanhintaisen iPhonen ostamista. Asenteisiin vaikuttaa myös se, että kulutuskulttuurin historia on Suomessa ylipäätään lyhyt. Suomalaiset ovat vasta viime vuosikymmenten aikana tottuneet kuluttamaan ja saamaan mielihyvää kulutta34 | Aurora

Outi Sarpilan mukaan suomalaiset pitävät ulkonäköä tärkeänä osana identiteettiään. – Vaatteisiin, puhtauteen ja kauneuteen kyllä kulutetaan ja ulkonäkö myönnetään tärkeäksi, mutta rahallinen panostaminen on kuitenkin asennetasolla monelle suomalaiselle vaikea asia.

misesta. Ero on suuri, jos verrataan vaikka Yhdysvaltoihin tai Iso-Britanniaan. ‒ Meillä ei ole totuttu ajattelemaan ulkonäköä varannon muotona. Suomalaiseen ajattelutapaan ei esimerkiksi kuulu se, että ulkonäköä voisi käyttää hyväksi päästäkseen elämässä eteenpäin. Ulkonäön merkityksestä on kuitenkin myös Suomessa alettu puhua sellaisilla elämänalueilla, joilla sillä ei perinteisesti ole ajateltu olevan niin paljon merkitystä. ‒ Kollegat ovat omissa tutkimuksissaan havainneet, että esimerkiksi ylipainoisilla naisilla on todennäköisemmin työttömyysjaksoja, mikä näkyy myös palkoissa. Tätä ei ole pystytty selittämään muilla tekijöillä kuin syrjinnällä. Työelämässä saatetaan tehdä ulkonäön perusteella pitkällekin meneviä johtopäätöksiä esimerkiksi luonteenpiirteistä tai kyvykkyydestä työntekijänä. Ulkonäön korostuminen voi lisätä eriarvoisuutta yhteiskunnassa. ‒ Kulutusmahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti, eikä kaikilla ole pääsyä ulkonäön tuomiin etuihin kulutuksen kautta. Ulkonäköön kohdistuvalla kulutuksella on kuitenkin myös positiivisia puolia. Mielihyvän lisäksi epävarmassa maailmassa ulkonäöstä huolehtiminen voi tarjota myös kontrollin tunnetta yksilön tasolla. Lisäksi yksityinen kulutus on merkittävä osa kansantaloutta, ja palveluita käyttämällä työllistää pienyrittäjiä. ‒ Ei ole helppoa olla suomalainen kuluttaja, Sarpila päättää.

Outi Sarpilan taloussosiologian väitöskirja Beauty for sale – an empirical study of appearance-related consumption in Finland tarkastettiin lokakuussa 2013. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa www.doria.fi/handle/10024/92508.


www.logomo.fi

TUOKOKOUSKOTIIN

TURKUTOURINGIN

KONGRESSIYKSIKKÖ on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunnieluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi!

www.meeurku.fi convention@turku.ďŹ â€˘ p. 02 262 7608

Aurora | 35


QT4 1

! a t s o t is p o li y n u r u T o t in k t u t u p ip u H

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoaa yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän. Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 16 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille. Tutustu tarkemmin kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan, ja tee elämäsi paras päätös: hae meille opiskelijaksi!

KouLuTuSTARjonTA TIEdEKunnITTAIn EKunTA

En TIEd HuMAnISTIn › › › ›

Arkeologia Englannin kieli Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede › Fonetiikka › Italia › Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri › Kotimainen kirjallisuus › Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia › Mediatutkimus › Musiikkitiede › Pohjoismaiset kielet › Ranska › Saksan kieli › Sukupuolentutkimus › Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus › Taidehistoria › Venäjän kieli › Yleinen kirjallisuustiede Porissa › Kulttuurituotanto ja 36 | Aurora maisemantutkimus

IETEIdEn KASVATuSTTA TIEdEKun

› Kasvatustieteet: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka › Luokanopettajan koulutus Raumalla › Käsityön aineenopettajan koulutus › Lastentarhanopettajan koulutus › Luokanopettajan koulutus

TISMATEMAATTIETEELLInEn Luonnon TA TIEdEKun › › › › › › › › › ›

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

TuRun oRKEAKouLu KAuPPAK › › › › › › › › › › ›

Laskentatoimi ja rahoitus johtaminen ja organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Kansantaloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloussosiologia Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät › Tietojärjestelmätiede › Tulevaisuuden tutkimus Porissa › Laskentatoimi ja rahoitus › johtaminen ja organisointi › Markkinointi

EELLInEn oIKEuSTIETTA TIEdEKun › oikeustieteen koulutus

n

E ATIETEELLIn T n u K IS E T YH A TIEdEKunT

› Filosofia › Politiikan tutkimus: poliittinen historia ja valtio-oppi › Psykologia › Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia › Sosiaalityö › Logopedia

ELLInEn LÄÄKETIETTEA TIEdEKun › › › ›

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Terveyden biotieteet

I/HAE F . u T u . w ww

Aurora 4/2013  

Turun yliopiston sidosryhmälehti Aurora ilmestyy neljä kertaa vuodessa