”
Borrelia miyamotoi -infektoituneen puutiaisen aiheuttama purema ei aiheuta rengasmaista ihottumaa."
pitutkimuksissa jokaisesta puutiaisesta määritettiin laji, sukupuoli ja kehitysaste. Näin kartalle saatiin paitsi tavallisen puutiaisen, myös Siperian puutiaisen esiintymät. Suomesta hahmottui kolme aluetta, joilla Siperian puutiaista tavataan keskittymänä: Pirkanmaa, Pohjanlahden rannikko sekä Pohjois-Savosta Etelä-Kainuuseen ulottuva vyöhyke. Tavallista puutiaista taas tavataan koko maassa Etelä-Lappiin saakka. – Aiemmin luultiin, että puutiaisaivokuumeesta taigapunkki kantaisi vaarallisempaa, siperialaista tyyppiä. Nyt Helsingin yliopiston virologit ovat havainneet, että myös tavallinen puutiainen voi kantaa sitä ja päinvastoin, Penttinen kertoo. – Mediassa taigapunkista on yritetty tehdä superpahista, mutta tämä ei näytä pitävän paikkaansa. Superpahikseksi voisi ehkä kutsua ärhäkkää siperialaista viruskantaa, jota kummatkin lajit levittävät. Onneksi viruksia vastaan on rokote, ja riskialueilla ihmiset alkavat olla tästä hyvin tietoisia, Klemola jatkaa.
Puutiaisista tutkitaan niiden kantamat taudinaiheuttajat Syväjäässä oleva puutiaisaarrearkku kätkee sisäänsä vastauksia, jotka tulevat DNA- ja RNA-analyysien myötä tarkentamaan käsitystämme puutiaisista ja niiden kantamista taudinaiheuttajista. Näytteistä on jo löydetty muun muassa Borrelia miyamotoi -bakteeria, joka eroaa Lymen borrelioosia aiheuttavista Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteereista merkittävillä tavoilla. Borrelia miyamotoi -infektoituneen puutiaisen aiheuttama purema ei, toisin kuin tavallisessa borrelioosissa, aiheuta rengasmaista ihottumaa. Bakteeri voi myös siirtyä naaraasta suoraan sen muniin – kun munat kehittyvät toukiksi, ne kantavat jo bakteeria. Borrelia miyamotoi voi aiheuttaa ihmiselle puutiaisesta saatuna taudin, johon liittyy influenssan kaltainen korkeakuumeinen yleis infektio ja keskushermoston tulehdus. On olettavaa, että näytteistä paljastuu aivan uusiakin taudinaiheuttajia. Tärkeässä roolissa on yhteistyö biologien ja lääketieteen asiantuntijoiden kesken.
– Mahdollisuudet ovat aivan valtavat. Tavoitteena on saada samalle kartalle lajit ja taudinaiheuttajat puutiaislajeittain. Borrelioosin ja puutiaisvälitteisen aivokuumeen lisäksi on oletettavissa koko joukko harvinaisia tai jopa aivan uusia löytöjä, joista emme vielä tiedä mitään, Klemola sanoo. Aarrearkun salat eivät avaudu ilman rahoitusta, ja tässä on yksi tutkimuksen pullonkauloista. Yleisön aktiivisuus on hyvä osoitus siitä, kuinka läheiseksi ja tärkeäksi aihe koetaan. Tutkimusrahoittajien vakuuttaminen on vaikeampaa: monessa muussa maassa puutiaistutkimuksessa ollaan jo paljon pidemmällä. – Siinä missä me olemme tutkimuksessa kynnyksellä, ollaan monessa maassa jo tukevasti olohuoneen puolella. Tämä ei kuitenkaan auta Suomen luonnossa liikkujia, jotka ovat kiinnostuneita juuri oman elinympäristönsä puutiaisista ja niiden aiheuttamasta tautiriskistä, tutkijat muistuttavat.
>> Tutustu tutkimukseen tarkemmin:
www.puutiaiset.fi
teksti taru suhonen
”Punkki on Suomen vaarallisin eläin” Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on pitkään tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa puutiaistutkimuksen parissa. – Turun yliopiston viime vuosina tuottama uusi tieto muun muassa puutiaisten levinneisyydestä ja niiden levittämistä vakavista sairauksista on ainutlaatuista. Aihe koskettaa merkittävästi Turun saaristoa ja laajemmin suomalaisten ihmisten elämää, Alhopuro sanoo. Yhteistyö alkoi, kun Alhopuro tapasi Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtajan Ilppo Vuorisen Seilissä vuonna 1998. Tutkimuslaitoksen täyttäessä 50 vuotta kaksi vuotta sitten Alhopuro päätti rahoittaa nyt käynnissä olevan puutiaistutkimuksen alkua.
28 | Aurora
– Tutkijat tekevät merkittävää työtä kerätessään näytteitä ja selvittäessään erityisesti Borrelia-bakteereita kantavien puutiaisten levinneisyyttä. Kyseessä on Suomen vaarallisin eläin, joka on voimakkaasti lisääntymässä. On tärkeää, että tulevaisuudessa tunnistamme punkkien kantamat bakteerit ja virukset sekä niiden levittämät sairaudet. Yhteistyötä infektiolääkäreiden kanssa tullaan laajentamaan. Tämä on ollut minulle erityisen mieluisa projekti, Alhopuro sanoo. Alhopuro lahjoitti Turun yliopistolle puoli miljoonaa euroa aiemmin tänä keväänä. Lahjoitus tehtiin yliopiston pääomaan, ja sen tulevien vuosien tuottoa kohdennetaan muun muassa puutiaistutkimukseen.