Joulutauko 2022

Joulutauko TUL:n Satakunnan piiri ry  45. vuosikerta  Irtonumeron hinta 5 €

2 0 2 2

Kaupungin rakentaja Vuokra-asunnot Opiskelija-asunnot Senioriasunnot Seniorikotiyhdistys Asumisneuvonta Isännöinti Rakennuttajapalvelut

Annankatu 8, Pori • Puh. 02 623 4450 www.porinyhasunnot.fi

Sisältö 6

GG Rantapainit Reposaaressa

16

70-vuotias liikunnan ja urheilun vaikuttaja Markku Malmsten

20

Peikkojen tanssista piirikokoukseen

5 8 10 13 14 18

24 32

Vuoden 2021 tulokas Vilma Koski

36

Toejoen Veikot 60 vuotta

29 35

38

40

Piirin puheenjohtajan tervehdys Reposaaren Kunto 90 vuotta Vuoden 2021 miesurheilija Julius Pamppunen Muisteluja: Aarre Snellström Liikunnasta hyvinvointia "Jotain tarttis tehrä, tää nykyinen ei riitä!"

TUL:n veteraanipäivät TUL:n matka Joutsijärven kehittämisessä Muisteluja: Kyllikki Hirvonen Hyvän olon päivät TUL:n puheenjohtaja Lasse Mikkelsson

Julkaisija TUL:n Satakunnan piiri ry || Antinkatu 9 B 24, 28100 Pori || puh. 0440 244 100 || satakunta@tul.fi || tul.fi/satakunta Painopaikka Plusprint || Peltotie 33, 28400 Ulvila || puh. 010 320 9400 || aineisto@plusprint.fi || plusprint.fi Ilmoitushankinta Pirjo Mäki Taitto Heli Malja Kansikuva Julius Pamppunen, Porin Voimailijat-81, EM-kisoissa joulukuussa 2021. Tangossa 320 kiloa. Nostolla maastavedon pronssia.

Maailma muuttuu, mutta liikunnan merkitys vain kasvaa

V

piirin puheenjohtaja Timo Lehtonen

uosi 2022 on ollut melkoista myllerrystä. Liikunnan harrastaminen on joissakin tapauksissa kiinni taloudellisesta tilanteesta ja tämänhetkinen maailmantilanne vaikuttaa merkittävästi niin liiton kuin seurojen toimintaan täällä käytännön tasolla.

Oman piirimme alueella moni seura taistelee olemassaolostaan niin talouden kuin tekijöidenkin suhteen.

Satakunnan piirin tila on vakaa ja olemme valtakunnan vahvin TUL:n piiri, niin toiminnan kuin tapahtumien järjestämisen suhteen. Moni seura sen sijaan on vaikeuksissa niin tekijöiden kuin yhdistysihmisten vähentyessä.

Oma seurani Säkylän Yritys on tästä hyvä esimerkki; entinen kansallisen ja SM-tason kisojakin järjestänyt seura on tullut tilanteeseen, että jäsenmäärä on käynyt pieneksi ja toimitsijat ja urheilijat ovat melkein loppuneet.

Teemme kovasti töitä, että seuramme säilyy ja toiminta varsinkin junioritasolla elpyy.

Piirin apu ja tuki ovat kullanarvoisen tärkeitä ja niihin olemme panostaneet voimakkaasti. Piirin pääpaino on terveys- ja kuntoliikunnassa ja niistä koostuu pitkälti piirimme toimintamalli. Tavoitteena niin piirillä kuin itselläni on pyrkiä parantamaan näkyvyyttä myös mediassa. Kilpaurheiluakaan ei unohdeta, vaan

piirimme menestyminen eri tasoilla halutaan esille julkisesti entistä paremmin.

Kansalaisten jaksaminen näinä aikoina on koetuksella.

Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan myös henkisesti. Olemme Työväen Urheiluliiton piiri ja juuri työväestö on vaikeuksissa näinä taloudellisesti haastavina aikoina.

Lapsiperheiden harrastaminen on erittäin tärkeää ja siinä kolmannen sektorin eli seurojen osuus on avainasemassa.

Pyrimme tukemaan seurojen toimintaa entistä enemmän ja teemme kevään aikana seurakierroksen, jossa tapaamme jollain tavalla kaikki piirin 63 seuraa. Päivitämme tilanteen seuroissa ja teemme ratkaisut, miten seuroja voidaan auttaa entistä paremmin.

Syksy etenee ja toivottavasti hyväluminen talvi on tulossa. Näemme Satakunnan piirissä tilanteen kuitenkin valoisana. Liikkuva satakuntalainen on voimavara, millä viedään myös omaa toimintaamme eteenpäin. Toimintamme jatkuu monipuolisena ja kaikki tasot huomioonottavana. Tuemme seuroja luomaan entistä kehittävämpää ja virkistävämpää toimintaa jäsenistölleen ja samalla vahvistamme asemaamme valtakunnan vahvimpana piirinä. Huolehditaan toisistamme, rentoudutaan kaiken kiireen keskellä ja kerätään voimia uuteen kauteen.

utta vuotta 2023 u a t s i l l e n ja on e l l i aik k Oikein hyvää a u l , rauhalli jou sta sekä liikunnallista ”Jos liikunnasta pitää, liikunta on hauskaa. Liikuntaan on oltava oma halu, silloin mukaan tulevat myös ilo ja hauskuus, joilla urheilu kerää joukkonsa. On mukavaa kuulua sellaiseen porukkaan, joka koostuu rehdeistä kavereista, heidän seuraansa on helppo liittyä ja heidän seurassaan on helppo viihtyä. Meille, jotka harrastamme urheilua aktiivisesti, tämä on oikeastaan itsestäänselvyys."

Lasse Virenin vastaus Tahko Pihkalan teesiin: ”Liikuntaan liittyy hauskuuden velvoite”

Kunnon GG Rantapainit

Reposaaressa

TEKSTI: HANNU KIMINKINEN, PAINILIITON RANTAPAINIVASTAAVA || KUVAT: KATJA ROSENQVIST, PORIN PAINI - MIEHET

 Kisassa Reposaaren Kuntoa edustanut Juha Koivunen ottamassa voiton Porin Paini-Miesten puheenjohtaja Esa Ilkasta, joka osallistui myös historiallisen kisatapahtuman järjestelyihin innostuneen voimakkaalla panostuksellaan.

T

Gröndahl ja Grön framilla

akavuosina painin saralla vankkaa menestystä niittäneen Reposaaren Kunnon 90-vuotis juhlatapahtumana järjestettiin 3. heinäkuuta onnistuneesti Kunnon GG Rantapainit. Lajiosaamisen kadottua Reposaaresta kisajärjestelyihin mukaan oli saatu voimakkaalla panostuksellaan lajin erikoisseura Porin Paini-Miehet. Aurinkoisessa kesäsäässä toteutetut iloiset mittelöt olivat ensimmäiset Satakunnassa järjestetyt tulevaisuuden lajin Beach Wrestlingin viralliset kilpailut.

Vauhdikkaan kisan nimen taustalla oli Reposaaren olympiavoittaja Kelpo Gröndahl ja lahjakkaasta Kunnon painijasta menestyneeksi viihdetaiteilijaksi kasvanut Eino Grön. Seitsemänkymmentä vuotta sitten Helsingissä olympiakullan napannutta Gröndahlia muistettiin kisan avajaisissa laskemalla Kelpon muistokiven juurelle Suomen Olympiakomitean ja Olympiavoittajien yhdistyksen kukkalaite. Huomionosoituksen hoitivat takavuosina Painiliitonkin puheenjohtajana toiminut porilainen Kosti Rasinperä ja tamperelainen olympiavoittaja Pertti Ukkola. Painin todelliselle markkinamiehelle Eino Grönille luovutettiin Esa J. Wahlmanin toimesta TUL:n kultai-

nen ansiomerkki ja Suomen Painiliiton kultaisen reliefin luovutti kisan varkautelainen ”taustapiru” Hannu Kiminkinen. Porin kaupungin tervehdyksen avajaisiin toi kansanedustaja Petri Huru.

Tuhannen asukkaan Reposaaren Rantapaineissa oli painiväen ulkopuolista todellista yleisöä parhaimmillaan kolmisensataa, mistä määrästä Suomessa lajin mittelöissä on voitu viimevuosina valitettavasti vain uneksia. Merkittävää kisassa oli paikallisen maakuntalehden Satakunnan Kansan voimakas kisapanostus: ennen kisaa kahden sivun juttu ja avajaisten sekä kilpailun kuvaaminen suorana live-lähetyksenä lehden nettiin. Aktiiviset Reposaaren ”YoyTube-miehet” tuottivat nettiin historiallisesta kisasta kaiken kansan katseltaviksi myös kaksi vauhdikasta otosta.

Reposaaren Kunnon juhlatapahtumassa ja tulevaisuuden lajin Rantapainin kisan järjestelyihin osallistuivat myös omilla taustatyön panostuksillaan Suomen Painiliitto, TUL:n Satakunnan piiri ja Porin kaupunki.

Yhteistyö ja verkostoituminen vahvistaa!

Kunnon puheenjohtaja Juha Grönmarkin suorittaman kisa-avauksen esittelyssä Hannu Kiminkinen, Kosti Rasinperä, Eino Grön ja Pertti Ukkola.

Joulutauko 2022

7

REPOSAAREN KUNTO

90

vuotta TEKSTI JA KUVA: JUHA GRÖNMARK, PUHEENJOHTAJA

Voimistelu- ja Urheiluseura Reposaaren Kunto ry juhli vastaanotolla ja iltajuhlalla seuran yhdeksää kymmentä toiminnan vuotta 24.9. Ravintola Reposaaressa.

R

eposaaren Kunto perustettiin 90 vuotta sitten, eli vuonna 1932 Reposaaren Kisan ”kivijalalle”. Kisahan jouduttiin lopettamaan Suomen valtiolle vaarallisena. Tuolloin elettiin poliittisesti hyvinkin erilaisia aikoja kun nyt yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin.

Seuran kunnian vuodet osuvat neljäkymmentäluvun loppuun ja viisikymmentäluvun alkuun, jolloin Kelpo Gröndahl painissa ja Maire Österdahl pituushypyssä nostivat Reposaarta maailmankartalle. Kelpohan saavutti Lontoon Olympialaisissa hopeaa 1948 ja neljä vuotta myöhemmin Helsingin Olympialaisissa kultaa. Maire taas oli 1950 ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti EM-pronssia. Nykypäivänä pienestä kyläseurasta tuolle tasolle ponnistaminen on mahdotonta. Näiden kahden huippunimen lisäksi ei tietenkään pidä unohtaa muita kansallisella tasolla menestyneitä rekulaisia.

Reposaaren Kunto on hyvin säilyttänyt paikkansa saarelaisten liikuttajana jäsenmäärän pysyessä suurin piirtein samana, noin neljässäsadassa jäsenessä, vaikka saaren väkiluku on puolittunut. Tietenkin on myönnettävä, että moni jäsen asuu muualla kuin saarella, mutta heillä lähes jokaisella on jonkinlainen side tänne.

Mutta miltä ReKu näyttää yhdeksänkymppisenä?

Viime vuodet pandemian kurittamassa maailmassa eivät ole olleet helppoja urheiluseuroillekaan. Salivuoroja ja tapahtumia jouduttiin perumaan, eikä tilanteen helpottuminen ollut oikein kenenkään tarkasti arvioitavissa.

Seuran juhlankin piti alkujaan olla

8

jo talvella, lähempänä virallista perustamispäivää. Pandemian jäljet näkyvät seuran tämän päivän toiminnassa, sillä osalle ihmisiä on jäänyt ”karanteeni” päälle, kun opittiin viettämään aikaa vain kotona. Mutta Reposaari vireänä yhteisönä varmasti selviää asiasta monia muita verrokkiyhteisöjä nopeammin.

Seuran pääurheilulajissa jalkapallossa toiminta on vireää, vaikka pelaajamateriaali ikääntyy. Usealla pelaajalla on 30-40 vuoden ura ReKu:n paidassa, ja taitaa joukosta löytyä pidempikin pelihistoria. Päättyneellä kaudella seuralla oli kolme joukkuetta, edustusjoukkue 6-divisioonassa ja kaksi ikämiessarjoissa. Menestystäkin tuli, sillä nelikymppiset voittivat sarjansa. Viimeksi ReKu:lla on ollut kolme joukkuetta kaksituhatluvun alussa, kun saarelta löytyi viidestä ikäryhmästä kooten juniorijoukkue. Tänä päivänä juniorijoukkueesta on turha haaveilla saaren hyvin pienien, lähes minimaalisten ikäluokkien vuoksi. Mutta kovasti kaivattaisiin saaren nuoriamiehiä edustusjoukkueeseen. Talvikaudella seuran joukkue osallistuu Futsalin 4-divisioonan sarjaan.

Karatessa toiminta on aktiivista ja pyörii osaavien vetäjien toimesta omalla painollaan. Mutta varmaan sielläkin kaivattaisiin nuorisoa tämän jalon lajin pariin, kehittymään ehkä seuraaviksi seuran valtakunnallisen tason menestyjiksi.

Koululaisten liikunnan parissa toimintaa haittaa eniten vetäjäpula. Elikkä lasten vanhempia pitäisi saada toimintaan mukaan.

Eikä kukaan estä vähän varttuneempiakin uudestaan innostumasta vetämään esimerkiksi yleisurheilukisoja, tai lähteä Kuntolaan leirille valvojaksi. Nykymaailmassa ihmi-

Joulutauko 2022

ReKu:n johtokunta Aki Pääkkönen, Tero Siirtonen, Sari Mäkelä, Marika Onikki, Jaana Träskelin, Maria Suvimeri-Hohtari ja Juha Grönmark.

Kuvasta puuttuvat. Ria Urholin, Mikael Liesharju ja Sirkku Heilä-Aaltonen.

set ovat kiireisiä, joten tässä tulee olemaan yksi seuramme päähaasteista.

Lisäksi seuran toimintaan kuuluu jumppaa, lentopalloa, kahvakuulaa ja pelimieskänkiä, joten aika monipuolisesti pyritään liikuttamaan saarelaisia.

ReKu:lla on aivan mahtava saari ”Kuntola”, vain muutaman minuutin venematkan päässä. Kuntola tarjoaa mahdollisuuden yöpymiseen, saunomiseen ja muihin rentoutumismuotoihin aidossa saaristolaismiljöössä.

Kuntolan käytön lisääminen nykyisestään ja sen kehittäminen nykyistä laajemman jäsenkunnan virkistyspaikaksi lisäisi varmasti ”rekulaisuutta”.

Seuran jäsenrakenne on tänä päivänä hyvinkin erilainen kuin esimerkiksi kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten.

Jäsenkunnan keski-ikä on noussut, ja onkin mietittävä miten se huomioidaan seuratyössä. Senioreja, joilla liikunta on jo jäänyt päiväkävelyiksi Takarannalla tai Satamapuistossa, löytyy seurastamme runsaasti. Tällaisien henkilöiden aktivointi erilaisiin sosiaalisiin kohtaamisiin, retkien, peli-iltojen, ynnä muiden toimintojen kautta, tuleekin olla yksi lähivuosien painopisteistä. Rekulaisia vauvasta vaariin, pitää olla seuran päätoiminta-ajatus.

Joulutauko 2022

9

10

Joulutauko 2022

Julius

Vuoden 2021 miesurheilija

PAMPPUNEN TEKSTI: JARNO BLOMSTER || KUVAT: WHITE LIGHTS MEDIA, JULIUS PAMPPUNEN

Piirin parhaana miesurheilijana vuoden 2021 osalta palkittiin voimanostaja Julius Pamppunen.

Piiri tunnetaan vahvoista voimailuperinteistä ja Julius jatkoi niitä ansiokkaasti. Vuoden aikana kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja menestys yllätti jopa miehen itsensä.

Kerro lajistasi ja mikä siinä kiehtoo?

Lajini on voimanosto. Olen aina tykännyt nostella puntteja ja voimanoston kautta on helppo mitata kehitystä ja tuloksia. Vaikka laji on yksinkertainen, niin siitä löytyy kyllä syvyyttä. Yksilölajina se ei kuitenkaan oli yksinäistä puurtamista, vaan yhteisöllisyys ja rakkaus lajiin kukoistaa salilla.

Mitä seura sinulle merkitsee?

Seura edustaa minulle juuria ja kotikaupunkia. Vaikka asun nyt Helsingissä, niin olen aina ollut PV-81 jäsen ja aina tulen olemaan. Seura on tehnyt viimeiset vuodet hyvää työtä lajin eteen ja nautin seuran luomasta yhteisöllisyyden tunteesta.

Millaisia muistoja jäi kaudesta 2021?

Kausi oli selkeästi urheilu-urani onnistunein. Olin vuonna 2020 isyyslomalla ja siitä alkoi positiivinen

kierre. Vuonna 2021 kaikki osui sitten kohdalleen ja voitin unelmana olleen SM-kullan. Samalla aukeni paikka lajin EM-kisoihin, jossa kausi kruunattiin lajikohtaiseen EM-mitaliin.

Miten tämä kulunut kausi 2022 on mennyt?

Tämä kausi on ollut vastakohta edelliselle ja kausi on ollut täynnä vastoinkäymisiä. Alkuvuoden SM-kilpailut jäivät väliin selkäongelmien takia ja loppuvuotta on määrittänyt kiireinen lapsiarki sekä pienet sairastelut. Vuoden aikainen treenaaminen on oikeastaan mennyt olosuhteiden ehdoilla.

Millainen persoona olet urheilukentällä?

Koen olevani todella kilpailuhenkinen, omistautunut ja päämäärätietoinen. Kilpailutilanteissa pyrin keskittymään tekemiseen vahvasti ja usein sulkeudun omaan olotilaani, enkä anna ulkopuolisten tekijöiden häiritä.

Mitkä ovat vahvuutesi urheilijana?

Ajattelen, että minulla on vahvat henkiset ominaisuudet ja kova tahto.

Pidän vahvuutena myös ongelmaratkaisukykyä eri tilanteissa ja se auttaa yleensä asioissa eteenpäin. Olen myös superanalyyttinen ja joskus se jopa saattaa kääntyä itseäni vastaan.

Miten pystyt yhdistämään työn urheiluun?

Työn, perheen ja urheilun yhdistäminen ei aina ole helppo. Olen kuitenkin aina löytänyt ratkaisun priorisoimalla ja aikatauluttamalla asioita. Myös joustava työ mahdollistaa asioiden aikatauluttamista. Sairastelut ja muut vastaavat haasteet, joihin ei pysty itse vaikuttamaan, luovat suurimmat haasteet.

Kuinka paljon harjoittelet?

Lajiharjoittelua tulee noin 4 kertaa viikossa ja yksi treeni kestää 2-3 tuntia. Siihen päälle pyrin 1-2 kertaa

 EM-kisat joulukuu 2021. Tangossa 250 kiloa. Onnistunut kolmas nosto.

Joulutauko 2022

11

Nimi: Julius Pamppunen

Vuoden 2021 tilastoja: Klassisen voimanoston SM-kultaa 93 kg sarjassa

Seura: Porin Voimailijat-81

Klassisen penkkipunnerruksen SM-pronssia 93 kg sarjassa.

Laji: Voimanosto

Klassisen voimanoston EM-kilpailut Ruotsissa, 93 kg sarjassa EM-pronssia ja yhteistuloksissa 8. sija.

viikossa tekemään aerobisen treenin juoksun, uinnin, tenniksen, jalkapallon tai muun vastaavan muodossa.

Itse en liputa erillisen lihashuollon tai venyttelyn merkitystä. Tärkeämpää on huolehtia treenaamisen ohessa riittävästä levosta ja ravinnosta.

Mitä urheilu sinulle antaa?

Ru

ska

tal

ot

Urheilu antaa helpon väylän haastaa itseään ja koetella fyysisiä rajoja. Harjoittelun kautta saa energiaa, fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä pääsee irti arjen asioista. Lajin sosiaalinen ympäristö ja yhteinen kiinnostuksen kohde tuo elämälle sisältöä. Itse tarvitsen myös tiettyjä rutiineja ja järjestelmällisyyttä, ja niitä saa urheilun kautta.

Mikä on paras muistosi urheilusta?

Ehdottomasti vuoden 2021 EM-kisat.

Pitkäaikainen unelma on ollut edustaa Suomea arvokilpailuissa ja kokemus oli unelmien arvoinen. Kisoissa oli suuren maailman meininki ja kokemus huipentui palkintokorokkeelle, kun maastavedossa tuli lajikohtainen EM-pronssi. Kaikin puolin mahtava kokemus ja kun sai tuoda vielä kotiin matkamuiston mitalin muodossa.

Tulevaisuuden tavoitteet urheilussa?

Koen, että urheilijana minulla on vielä matka kesken. Olen tällä hetkellä 33 vuotias ja paras versio urheilijana on minusta vasta edessä.

Haluan koko ajan kehittyä ja tavoite on asetettu uusien kansallisten ja kansainvälisten mitalien metsästyk-

Mitä muuta harrastat?

Tykkään harrastaa urheilua monipuolisesti, tutuimpia lajeja ovat jalkapallo, tennis ja lenkkeily. Tykkään myös tehdä ruokaa ja leipoa. Uusin juttu on hapanjuurileivonta, jossa omasta leipäjuuresta tehdään leipää. Tärkeää on myös viettää aikaan perheen kanssa ja jonkun verran tulee luettua kirjoja.

Onko joulupukille jo kirjoitettu ja mitä on toivelistalla?

Puheiden mukaan kirjettä on hahmoteltu pojan puolesta. Joulu perheessä menee perinteitä noudattaen, johon kuuluvat vierailut isovanhempien luona Porissa ja Raumalla.

Ruskatalot

”Vanhuksen ääntä kuunnellen ja tahtoa kunnioittaen”

www.ruskatalot.fi / Seuraa Facebookissa: @ruskatalot

12

seen. Merkittävässä roolissa on, että urheilemiselle ja muulle elämälle löytyy sopiva tasapaino.

Joulutauko 2022

Muisteluja:

Aarre Snellström

M

estarien mestarilla oli oma alkunsa kilparadoille. Keskustelin Aarren kanssa nuorena poikana 1950-luvulla miten hän tuli Porin Pyrinnön toimintaan mukaan. Aarre aloitti ja sanoi, että isä vei hänet seuran poikien voimisteluharjoituksiin Linnankadun koululle, jossa niitä jatkettiin 1940-luvun puoliväliin saakka, sen jälkeen harjoitukset siirtyivät muille kouluille.

sen yleisurheilijat voittivat ylivoimaisesti TUL:n seurojen pistekilpailun 126 pisteellä ja seuran nimi kaiverrettiin kilpailtavan komean ”Auran Maljan” kylkeen. Aarre Snellström oli yksi niistä urheilijoista, joka oli keräämässä tarvittavia pisteitä, että ”Auran Malja” saataisiin Pyrinnön palkintokaappiin.

Kunto- ja Veteraanitoiminta

Hiihto

Helmikuun 5.päivänä 1908 järjestettiin seuran ensimmäiset jäsentenväliset hiihdot. Aarre Snellström voitti ensimmäisen kerran seuran hiihtomestaruuden vuonna 1948 ja niitä jatkui aina vuoteen 1952 asti.

Seuran hiihtojaoston johtokuntaan Aarre valittiin ensimmäisen kerran 1949 ja ensimmäisen kerran hänestä tuli jaoston puheenjohtaja 1953. Seuran hiihtojaoston johtokunnan jäsenyys säilyi hänellä loppuun saakka.

Vuonna 1960 kilpailtiin Uuden Ajan hiihtojen kiertopalkinnosta, jonka voitti Porin Pyrintö joukkueella Erkki Rantala, Kauko Kaipio ja Aarre Snellström.

Kansanhiihtojen järjestämisessä olimme ensi kertaa mukana 1954 ja vastuuhenkilönä toimi Aarre Snellström. Tämä työ jatkui vuosikausia ja vuonna 1968 saavutettiin suorituksissa uusi ennätys, joka oli 12 000 suorituskertaa. Aarre ehdotti eräässä kokouksessa ”hiihtoa kansalaistavaksi”.

Aarre oli myös pitkien hiihtojen mies, kuten Pirkan hiihto, Finlandia-hiihto, Vaasa-hiihto Ruotsissa 1970 ja Marcialongan hiihto Italiassa 1973, 70 km Matti Tuhkasen kanssa, muutamia mainitakseni.

Yleisurheilu

Aarre Snellströmin rinnakkaislajina oli yleisurheilun keskimatkat.

Piirin Maastojuoksu-mestaruuskilpailut järjestettiin Kauttualla 1947 ja näissä kilpailuissa Aarre osallistui alokkaiden 4 km juoksuun, jonka hän voitti ja se oli hänen ensimmäinen piirin mestaruutensa yleisurheilulajeissa.

Piirin TUL:n Viestimestaruuskilpailut järjestettiin Porissa 1948 ja Aarre Snellström juoksi 4x1500 m joukkueessa, joka voitti mestaruuden Pyrinnölle. Seuraavana vuonna Aarre juoksi 4x800 m viestijoukkueessa ja piirin mestaruus tuli silläkin kertaa. Viestinjuoksun mestaruus tuli myös v. 1950 ja matkana oli 4x1500 m, joukkueen muodostivat P. Niinisalo, U. Raitanen, A. Snellström ja J. Kivi. Sama toistui v. 1951 samalla joukkueella, mutta aika oli minuutin heikompi. Vuosi 1952 toi uusia nimiä matkalle 4x1500m. Viesti juostiin joukkueella H. Vuori, V. Ceder, O. Valkama ja A. Snellström. Aikakin parani yli minuutin.

Aarre Snellström juoksi Eurassa v. 1950 2000 m 5,48.2, joka oli uusi piiriennätys. Samana päivänä hän kiiruhti Poriin, koska Pyrintö järjesti uintikilpailut Kirjurinluodon uimalassa illalla.

Pyrintö selviytyi Olympiavuoden parhaaksi yleisurheiluseuraksi, sillä

Seuran Kunto/Veteraanijaoston johtokuntaan Aarre Snellström kuului 1990-luvulla useita vuosia.

Pyrinnön johtokuntaan Aarre kuului vuosina 1962-1964. Porin Pyrinnön kunniajäseneksi hänet kutsuttiin v.

1982.

Aarre oli metsien mies, joka tunsi kuusen hajun ja pihkan tuoksun. Oli kesä tai talvi hänellä oli aina tehtäviä metsässä. Kaikki Porin Metsässä olevat merkit ja ladut ovat alun perin Porin Pyrinnön raivaamia ja viitoittamia. Aarre oli myös talkoissa, kun Isomäkeen tehtiin ensimmäinen pururata. Seikun Sahan lahjoittamat purut kannettiin säkeissä pitkin polkuja. Talkoissa oli myös muiden seurojen ”mailereita”. Kun kantomatka piteni niin väki väheni, mutta pyrintöläiset tekivät työnsä loppuun asti. Aarre oli myös mukana haastateltavana, kun Porin kaupunkisuunnittelu teki selvitystä v. 2006 Porin Metsän käyttötavoista, maiseman tilasta, arvoista ja historiasta.

Aarre Snellström oli mukana Porin Puulaakiurheilussa ja toimi pitkään sen puheenjohtajana. Puulaakiurheilussa järjestettiin monia erilaisia kilpailuja kesät talvet.

Tuli veteraaniurheilun aika ja siihen Aarrekin lähti mukaan. Hänellä oli hyvä kuntopohja ja siitä oli hyvä aloittaa. Hän oli monipuolinen urheilija, joka valitsi vielä uuden lajin eli suunnistus oli uusi tuttavuus.

Veteraaniurheiluaikanaan hän ehti voittamaan 50 Suomen mestaruutta.

Koonnut Eero Ala-Sipilä maaliskuussa 2016

a t s a nn Liiku a i t n i o v n i v y h

TEKSTI: PÄIVI LUONTOLA || KUVAT: PÄIVI LUONTOLA JA PIIRIN ARKISTO

Viikko on hienoa aloittaa

Puuvillan ostoskeskusjumpalla Joka maanantaiaamu kevät- ja syyskaudella Porin Puuvillan Areenalla jumpataan. Tunnin aikana ensin on alkujumppa, jonka jälkeen lähdetään kiertämään ostoskeskusta ympäri hyödyntäen erilaisia liukuportaita, rappusia, käytäviä ym.

Välillä kokeillaan tuolijumppaakin. Jokainen saa tehdä harjoituksen aina oman kunnon ja voinnin mukaan. Tarvittaessa liikkeille löytyy aina vaihtoehtoja. Lopuksi tasapainoillaan ja venytellään. Tulemalla paikanpäälle pääset tähänkin mukaan!

Piirin perinteinen pyöräretki oli 22.5. Porista Yyteriin. Retken järjesti piirin kunto- ja harrasteliikuntajaosto. Mukana oli 42 pyöräilijää. Retkellä pyöräillään Yyteriin ryhmänä ja takaisinpäin voi jokainen tulla omaan tahtiin. Matkaa tulee edestakaisin maratonin verran. Ensi vuonna pyöräretki on sunnuntaina 28.5. ja lähtö Etelärannasta klo 10. Tervetuloa pyöräilemään!

14

Joulutauko 2022

Eläkeläisten ohjattua sauvakävelyä

tiistaisin Kirjurinluodolla, kevätja syyskaudella. Tämä ryhmä on ollut jo 17 vuotta liikkeellä. Tästä suuri kiitos kaikille osallistujille matkan varrella. Tunnilla jokainen voi liikkua omaan tahtiin ja oman voinnin mukaan. Reilun tunnin aikana ensin jumpataan ja verrytellään, sitten sauvakävellään reitin puoliväliin asti.

Siellä ”treenataan” lihaskuntoa ja tasapainoillaan. Sitten taas pieni kävely ja lopuksi venytellään. Sauvakävelyä on joka säällä, eli vaikka pakkanen kirpaisee, sataa vettä tai aurinko helottaa, pukeuduthan aina säänmukaisesti. Mukaan voi tulla koska vaan, ilmoittautumalla paikanpäällä Päivi Luontolalle. Sauvakävely jatkuu jälleen tammikuussa 2023!

Mitä kaikkea liikuntaa ja hyvinvointia edistävää piirissä oikein tehdään?

Ja mihin voit myös juuri SINÄ osallistua tulemalla paikanpäälle!

Liikehallinnan säilyttäminen -luento pidettiin toukokuussa Salin Säätiön tiloissa. Mukana oli 27 henkilöä. Luennolla käytiin läpi mm. liikehallinnan merkitystä, mitkä asiat kehittävät liikehallintaa, mikä on oikea tekniikka ja miten sitä kuuluu harjoitella. Teimme ja kokeilimme myös monia käytännön harjoitteita.

Syysretki Pinkjärvelle tehtiin 21.9. Mukana oli 17 henkilöä. Retken järjesti piirin kunto- ja harrasteliikuntajaosto. Pinkjärvi sijaitsee Porista noin 30 km Eurajoelle päin.

Reitti meni metsässä, joka oli paikoin aika märkää viikon sateisen jakson jälkeen. Keskellä metsää pysähdyimme kuuntelemaan metsän ääniä ja hiljaisuutta. Täytyi todeta, että ei kuulunut oikeastaan mitään, ei edes tuulen virettä. Puissa näkyi kauniita ruskan sävyjä. Laavulle päästyämme teimme nuotion, söimme eväitä ja keitimme hyvät nokipannukahvit. Vipinää oli laavulla, koska samaan aikaa sinne tuli pieniä koululaisia retkeilemään. Oli hieno seurata, kuinka jo pienet lapset nauttivat retkeilystä, nuotiosta ja itse kävelystä metsässä. Me jatkoimme pienen lisälenkin järven reunaa pitkin Pinkjärven toiselle laavulle. Paluumatkalla keitimme vielä nokipannukahvit ja sen jälkeen palasimme takaisin autoille. Sää oli pilvipoutainen. Retki onnistui hyvin ja suunnittelimme jo ensi vuodelle uutta retkeä, joko Rauman suuntaan tai Ritajärvelle. Haluaisitko myös Sinä lähteä mukaan?

TUL:n Satakunnan piirillä on ollut oma

Hiihto-ja Rullaluistinkärry jo 15 vuotta. Kärrystä löytyy erikokoisia hiihtovälineitä ja rullaluistimia. Kärry on paljon käytössä mm.koululaisryhmillä. Liikun kärryn mukana ohjaajana ja opetan hiihdon ja rullaluistelun tekniikoita, jotta jokaisella osallistujalla olisi helpompi hiihtää ja luistella. Kärryä voi kysellä myös esim. työpaikkojen liikuntapäivään. Onko siitä jo aikaa, kun olet viimeksi hiihtänyt? Tai oletko koskaan kokeillut rullaluistelua? Haluaako juuri Sinun työpaikkasi kokeilla ensi talvena hiihtoa tai keväällä rullaluistelua? Jos, niin olethan yhteydessä Päiviin, niin katsotaan sopiva ajankohta.

15

70-vuotias liikunnan ja urheilun vaikuttaja

Markku Malmsten TEKSTI: JAANA MÄÄT TÄLÄ || KUVAT: MARKKU MALMSTENIN KOTIARKISTO

Rauman Työväen Urheilijoiden Markku Malmsten täytti syyskuussa ansiokkaat 70-vuotta. Markulla on monipuolinen ja pitkä kokemus Suomen Työväen Urheiluliiton ja Satakunnan piirin liikunta- ja urheilutoiminnasta. Malmstenin matka TUL:n parissa käynnistyi vuonna 1968, jolloin hän liittyi RTU:n jäseneksi. Markun esimerkki kertoo vahvasta sitoutumisesta ja halusta edistää liikunnan ja urheilun ilosanomaa.

M

arkku harrasti nuorena yleisurheilua.

Juoksuharrastukseen tuli kilpailullisia tavoitteita hänen ollessaan 17-vuotias. RTU:hun hän liittyi vuonna 1968, koska seurassa oli silloin samanikäisiä poikia mukana. Seuraan kuuluminen mahdollisti yhteislenkit ja kilpailumatkat piirin alueella. Keskimatkojen 20-vuotinen harrastus on tuottanut myös tulosta, Markulla on Satakunnan piirin nuorten sarjan 800 metrin mestaruus vuodelta 1969. Lisäksi hänellä on seitsemän muuta piirin mestaruusmitalia.

RTU:n ohjaus-, toimitsija- ja hallinnollisiin tehtäviin Markku siirtyi seuran muiden aktiivitoimijoiden pyynnöstä. Ensin hän aloitti seuran yleisurheilujaoston sihteerinä vuonna 1970 ja siirtyi jaoston puheenjohtajaksi vuonna 1975. ”Seuran johtokunnan jäseneksi tulin vuonna 1976 ja sitten seuraavaksi puheenjohtaja Toimi Haaparanta pyysi minut koko seuran sihteeriksi vuonna 1977”, Markku muistelee. ”Oma juoksijan ura loppui polvirasitukseen ja sen jälkeen olenkin sitten ollut nuorten ja lasten yleisurheilun ohjaajana vuodesta 1975 lähtien ja mukana erilaisissa toimitsijatehtävissä. Olen suorittanut yleisurheilukoulun ohjaaja- ja seuratoimitsijakurssit. Parasta on ollut, kun olen nähnyt nuorten kehittyvän yleisurheilussa”, Markku kertoo.

16

Markku Malmsten on toiminut vuosikymmenten aikana RTU:ssa monessa roolissa; yleisurheilujaoston sihteerinä ja puheenjohtajana, johtokunnan/hallituksen jäsenenä, asiantuntijajäsenenä, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Lisäksi Markku on vastannut seuran varainhankinnasta toimimalla kaikkiaan 30 vuotta RTU:n omistaman Merikylpylän tanssilavan vastaavana sekä vuosittain järjestetyn paperinkeräystoiminnan vastaavana. Nämä varainkeruutoiminnot ovat päättyneet seurassa jo 10 vuotta sitten.

Markku on toiminut vuosina 1979-1987 Rauman seudun TUL:n

Joulutauko 2022

yleisurheiluseurojen seurayhtymän jäsenenä. Hän on ollut perustamassa seurayhtymää Raumalle. Mukana oli kahdeksan Rauman seudun TUL:n seuraa. Vuodesta 1988 Rauman seudun seurayhtymässä on ollut kuusi seuraa, joista osa on ollut myös SUL:n seuroja. Raumalla on pidetty useita TUL:n mestaruuskisoja; TUL:n Kyvyt Esiin mestaruuskisat vuonna 1980, TUL:n maastomestaruuskilpailut vuonna 1986, TUL:n maraton mestaruuskisat vuonna 1987.

Lisäksi Markku on ollut järjestämässä vuosittaisia kansallisia Länsirannikon yleisurheilukisoja vuosina 19851993. Hän on toiminut myös pyöräi-

lyn toimitsijatehtävissä vuosina 1985-1993.

Raumalla on järjestetty TUL:n Satakunnan piirijuhlia vuosina 1981 ja 1986, joissa Markku on ollut vastuunkantajana. Vuoden 1992 piirijuhlissa Raumalla hän toimi juhlatoimikunnan puheenjohtajana. Vuoden 2012 TUL Joy Gamesissa Porissa Markku oli päävastuussa TUL:n maastomestaruuskilpailujen järjestelyissä.

Satakunnan piirivaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Markku Malmsten on ollut aktiivinen toimija myös piiritasolla. Hän on ollut mukana TUL:n Länsi-Suomen piirin piiritoimikunnassa ja myös piirin yleisurheilujaostossa. Vuodesta 1981 alkaen Markku on toiminut TUL:n Satakunnan piirin yleisurheilujaostossa. TUL:n Satakunnan piirin piiritoimikunnan jäsenenä Malmsten on toiminut vuosina 19841992 ja Satakunnan piirivaltuuston puheenjohtajana vuosina 19932022. Valtuuston puheenjohtajuus kesti kaikkiaan 29 vuotta. Markku on toiminut myös TUL:n Tampereen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan perustamassa TUL:n piirien hallituksessa vuosina 1989-1991. Kyseinen aluejako oli sen aikainen kokeilu.

Suomen Työväen Urheiluliiton tasolla Markku on osallistunut vuodesta 1987 lähtien liittokokouksiin piirin edustajana. Viime vuosina hän on kuitenkin antanut tilaa nuoremmille edustajille. Vuodet 2003-2011 Markku on toiminut myös TUL:n valtuuston varajäsenenä.

Palkittu toimija ja aktiivinen kirjoittaja Markku Malmstenille on myönnetty piirin hopeinen ansiomerkki vuonna 1985 ja piirin kultainen ansiomerkki numero 53 vuonna 1986. Suomen liikuntakulttuurin hopeinen ansiomitali kullatuin ristein hänelle myönnettiin vuonna 1992. TUL:n kultaisen seuratyömerkin Markku sai vuonna 1998 ja TUL:n kultaisen ansiomerkin vuonna 2001. TUL:n Satakunnan piirin viiri numero 180 hänelle myönnettiin vuonna 2002. Viimeisimpänä Markku Malmstenille on myönnetty Suomen liikuntakult-

tuurin ja urheilun ansioristi vuonna 2014.

Kaiken muun lisäksi Markku on antanut myös merkittävän panoksensa RTU:n historian kirjalliseen tuotantoon. Vuonna 1979 julkaistiin RTU:n 50-vuotista historiaa koskeva kirjanen Reipas Tapa Urheilla. Markku on koonnut myös RTU:n 60-vuotisjuhlakirjan ja seuran historiikin vuosilta 1980-1989. Lisäksi hän on toiminut RTU tiedottaa -lehden toimitussihteerinä vuosina 1978-1984. Hän on koonnut myös Rauman kaupungin kunnallisesta liikuntatoimesta sekä 70-vuotisen että 80-vuotisen historiikin. Nykyisin Markku toteuttaa kirjallisia taitojaan yleisönosastokirjoitusten muodossa.

TUL-aate jatkaa eteenpäin Vielä vuonna 2022 Markku Malmsten toimii RTU:n hallituksen varapuheenjohtajana ja yleisurheilujaoston puheenjohtajana vielä yli 47 vuoden jälkeenkin. Lisäksi hän toimii edelleen seurassa nuorten parissa ja erilaisissa toimitsijatehtävissä. Hän on ollut mukana myös Rauman seuraparlamentissa. Vuonna 2010 perustetun seuraparlamentin tarkoituksena on lisätä sekä seurojen välistä että seurojen ja kaupungin välistä yhteistyötä. Nykyisin Markku harrastaa kuntoilun merkeissä kävelyä ja hiihtoa. Iloa arkeen tuovat myös 4 lastenlasta.

Pitkältä TUL-matkalta on jäänyt mieleen monta mukavaa muistoa.

Joulutauko 2022

TUL Satakunnan piiri onnittelee Markku Malmstenia 70-vuotisjuhlapäivän johdosta ja kiittää pitkäaikaista valtuuston puheenjohtajaa! ”Aikanaan kun olin ahkerasti mukana piiritoimikunnassa, matkoja tehtiin esimerkiksi Riikaan. Ne olivat kivoja matkoja ja piirin luottamushenkilöt olivat mukana. Lisäksi on ollut mukavia hiihtomatkoja Pyhälle. Kaikki matkat ovat olleet hyvin järjestettyjä ja mukavassa seurassa. Kilpailullisesti parhaita olivat matkat Rauman ystävyyskisoihin Gävleen ja Gjövikiin”, Markku muistelee.

TUL:n toiminnassa Markulle on ollut erityisen tärkeitä liittojuhlat ja väliliittojuhlat. ”Minun ensimmäiset liittojuhlat oli vuonna 1969 ja sen jälkeen olenkin osallistunut kaikkiin liittojuhliin. Ensimmäinen liittojuhla on jäänyt mieleen, koska kaikki kilpailijat ja osanottajat pääsivät Linnanmäelle. Ja tietenkin oli hyvä nähdä se väenpaljous, joka osallistui eri kilpailuihin ja pääjuhlaan. On ollut hienoa, että olen itse saanut olla järjestämässä Raumalla pidettyjä piirinjuhlia”, Markku kuvailee.

Olin myös liiton 100-vuotisjuhlissa mukana ja siellä päätettiin, että TUL jatkaa toimintaansa vielä seuraavat 50 vuotta. ”Uskon, että näin tulee käymään. Paljon on uhkakuvia ilmassa, mutta toiminta jatkuu niin kauan kuin on sellaisia seuroja olemassa, joissa tehdään työtä urheilun eteen. Ilman seuroja toiminnasta ei tulisi mitään”, Markku muistuttaa lopuksi meitä muita TUL-aktiiveja.

17

TEKSTI: MIKKO HEIKKILÄ || KUVAT: TIMO SIREN, MAARIT SALOMÄKI, PEKKA SIREN

”Jotain tarttis tehrä, tää nykyinen ei riitä!”

Tästä lausahduksesta lähti liikkeelle yhteistyön muotojen uudelleen miettiminen Musan Salaman ja Toejoen Veikkojen kesken syksyllä 2020.

S

euratoimijat molemmin puolin jokea olivat alkaneet tuskastua vanhempien poikaikäluokkien tilanteeseen. Tuntui, että pelaajia ei vain riitä P20 ikäluokkaan. Lisäksi huolta aiheutti ja aiheuttaa edelleen seurojen oma juniorituotanto – miten saada omia kasvatteja riittävälle tasolle, jotta he voisivat kantaa edustusjoukkueita.

Seurojen operatiiviset toimijat kokoontuivat ja hyvin äkkiä muodostui ajatus Pori Akatemiasta – Musan ja Toven yhteisjoukkueesta P20 ikäluokkaan. Asia lähti etenemään vauhdilla ja nopealla aikataululla solmittiin seurojen välinen yhteistyöseurasopimus, jonka kautta yhteistyön muotoja alettiin rakentaa. Pori Akatemia kasvoi teoriassa tarkoittamaan P20, P17 ja P15 ikäluokkia.

Kaudella 2020 aloitti P20 yhteistoiminnan.

P20 ikäluokka tarjosi kauden aikana hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja samalla myös paljon oppia siitä, miten tällaisia rakenteita luodaan ja miten yhdessä toimitaan.

18

Yhteistyö laajenee Syksyllä 2021 keskustelu laajeni koskettamaan myös P17, P15 ja P14 joukkueita.

Lähtökohta näiden joukkueiden osalta oli sama kuin P20 joukkueella – pelaajamäärät vähenivät ja pelaajien laadukkaan arjen takaaminen ei ollut aina mahdollista.

Kauteen 2021-22 lähdettiinkin jo useammalla Pori Akatemian joukkueella ja ikäluokalla. Mukana olivat P20, P17, P15 ja P14.

Akatemia -joukkueiden lisäksi seuroissa alkoi keskustelu lapsuusvaiheen yhteistyöstä. Keskustelu eteni teoriaan ja teoria käytäntöön. Kesällä 2022 Musan ja Toven lapsuusvaiheen joukkueet pitivät yhteisiä harjoitus- ja pelipäiviä useassa ikäluokassa. Päivien sisällä myös koulutettiin lapsuusvaiheen valmentajia Jalkapallon tekniikat -koulutuksessa.

Joulutauko 2022

Koulutuksellista yhteistyötä Musa ja Tove ovat tehneet kaudesta 2019-20 asti. Tällöin Palloliiton koulutusjärjestelmän uudistumisen myötä mahdollistuivat Futisvalmentajan Startti- ja Ikävaihe -koulutusten pitäminen seuravetoisesti. Seuroissa päätettiin tehdä nämä koulutukset yhteistyössä.

FC Jazz mukaan keskusteluun Talvella 2022 FC Jazz liittyi mukaan keskusteluun porilaisen futiksen tilasta ja mahdollisesta kolmikantayhteistyöstä. Keskustelu konkretisoitui hyvinkin nopeasti Musan, Toven ja Jazzin yhteistyöseurasopimukseksi, joka rakensi pohjaa Pori Akatemian laajentamiseksi kaikkia kolmea seuraa koskevaksi.

Kaudella 2021-22 tämä konkretisoitui P20 -ikäluokassa, jossa kolmikantayhteistyö toimi hyvin ja johti paikkaan P20 SM-karsinnassa.

Missä mennään ja mitä kohti?

Nyt syksyllä 2022 tilanne on hieman erilainen. Huolet ovat samoja; pelaajapolku, juniorituotanto, pelaajan laadukas arki, tasosta riippumatta.

Edustusjoukkueiden mustaakin mustempi kausi muuttaa keskustelua myös junioreiden osalta. Pääsääntöisesti muutos on kuitenkin positiivinen. Musa ja Tove ovat pakotettuja miettimään pelaajapolun yläpään rakenteet uudestaan ja mahdollisesti luomaa jotain uutta.

Pohja on suhteellisen hyvä. Kauden 2022-23 P20, P17 ja P15 joukkueissa on riittävä määrä pelaajia ja yhteistoiminta on rakentunut toimivaksi, vaikka esimerkiksi P17 -ikäluokan kausi 21-22 olikin tuloksellisesti ja toiminnan rakenteiden näkökulmasta pettymys. FC Jazzin kanssa keskustelua ja suunnittelua P20 ja P17 osalta jatketaan edelleen ja toiveissa onkin, että asiat etenevät pikkuhiljaa toimivaan konkretiaan.

Uusia tuulia yhteistyöhön tuovat P14 ja P13 ikäluokat, jotka aloittavat kautensa yhteisjoukkueina. Ensimmäiset kokemukset yhteisistä harjoituksista ovat olleet positiivisia.

Joukkuetason toiminnan lisäksi Musa ja Tove tekevät aktiivista yhteistyötä seuran operatiivisten toimijoiden kesken. Yhteinen suunnittelu ja kommunikointi on helppoa, sillä seurat ja niiden toimijat omaavat varsin samanlaiset arvot ja näkemykset siitä, mihin suuntaan Pori Akatemiaa ja seurojen välistä yhteistyötä tulee kehittää.

Olemme hyvällä tiellä. Tiellä, jossa tottakai on ollut ja varmasti tulee olemaan tasaisia pätkiä ja hieman kuoppaisempiakin. Mahdollisuudet ovat erinomaiset – onnistuminen on tekijöistä ja resursseista kiinni!

Joulutauko 2022

19

Peikkojen tanssista piirikokoukseen TEKSTI: JARNO BLOMSTER || KUVAT: PÄIVI LUONTOLA

Kevätaurinko paistoi kauniisti 9.4.2022, kun piirin toiminnanjohtaja nosteli TUL:n lippua Ruosniemen Koiton lipputankoon.

E

dessä oli piirin vuosijuhla ja joka kolmas vuosi järjestettävä piirikokous. Ilmassa oli eittämättä pientä jännitystä siitä, miten juhlat sujuvat sekä ennen kaikkea miten piirin johtavat luottamustoimen saataisiin täytettyä. Ennen kokousta oli jo tiedossa, että puheenjohtajistoon olisi tulossa vaihdoksia, kun pitkään puheenjohtajina toimineet henkilöt olivat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä.

20

Päivä aloitettiin piirin vuosijuhlalla ja juhlapuhujaksi oli saatu kansanedustaja Kristiina Salonen Raumalta. Juhlapuheessaan hän korosti kolmannen sektorin merkitystä kansan hyvinvoinnin edistäjänä, sekä TUL:n merkittävää yhteiskunnallista roolia. Juhlan ohjelmassa oli myös ansiomerkkien jakoa, piirin parhaiden urheilijoiden palkitsemista, Eija Hakalan runonlausuntaa sekä Nokun kuoron upeaa laulua. Juhlan ehdoton kruunu oli Pihlavan pienet peikot, jotka saivat liikuntaesityksellään hymyn kaikkien kasvoille.

Vuosijuhlan jälkeen pidettiin kahvihetki, jonka jälkeen oli vuorossa piirikokous. Kokous sujui leppoisissa merkeissä ja kaikki tarvittavat paikat saatiin täytettyä. Toimintaan tuli

Joulutauko 2022

ilahduttavasti uusia kasvoja mukaan ja erityisesti puheenjohtajien vaihdot olivat suuri muutos piirin tulevaisuuden kannalta. Piirivaltuustoa aina 1991 asti johtanut Markku Malmsten teki tilaa nuoremmilleen ja piirivaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Rauman Työväen Urheilijoiden Jaana Määttälä. Piirihallitusta oli taas 9 vuoden ajan johtanut Diana Bergroth-Lampinen, joka myös antoi viestikapulan seuraavalle. Piirihallituksen puheenjohtajaksi valittiin pitkän linjan urheilumies Timo Lehtonen, jonka kotiseura on Säkylän Yritys. Jaanan, Timon ja muiden luottamustehtäviin valittujen voimin piiriä lähdetään viemään uuteen nousuun ja katkaisemaan korona-ajan tuomaa hiljaisempaa ajanjaksoa.

piirin uudet puheenjohtajat esittäytyvät Piirihallituksen puheenjohtaja Timo Lehtonen || Säkylän Yritys Millaisia ajatuksia sinulla on uutta tehtävää kohtaan?

Lähden nöyränä tähän vaativaan, mutta mielenkiintoiseen tehtävään.

En vielä vuosi sitten edes kuvitellut, että hakeudun joskus tähän tehtävään, mutta koska tukea tuli yllättävistä suunnista ja myös tietenkin oman seuran taholta, niin tässä ollaan. Olen erittäin otettu, että saan liittyä tähän maineikkaaseen joukkoon.

Itse tehtävästä ajattelen niin, että pyrin tekemään ”pestistäni” oman näköiseni ja viemään eteenpäin asioita, jotka koen itse tärkeiksi niin seurojen kuin tämän valtakunnan vahvimman TUL:n piirinkin näkökulmasta.

Olen itse henkeen ja vereen seuraihminen, nähnyt kaikki tasot useammassakin seurassa aina kilpailijasta, toimitsijasta ja jaostoista alkaen ja päätyen muun muassa sihteerin , varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan tehtäviin. Tunnen seurojen tarpeet ja myös tämänhetkiset isot haasteet. Toimijat käyvät vähiin, kilpailu jäsenistä on kovaa ja ihan valtakunnan tilanne aiheuttaa lisää murhetta esimerkiksi talouden suhteen. Mutta usko on kova ja luovuttamisen tunnetta ei ole millään tavalla. Toivon, että pystyn omalta osaltani vahvistamaan entisestään vahvan piirin näkyvyyttä ja merkitystä urheiluelämän kartalla.

Mitä liikunta ja urheilu sinulle merkitsee?

Tämän vastauksen voisi hoitaa yhdellä sanalla. Elämäntapa. Mutta sen merkitys on hyvin moninainen ja koostuu kaikesta, mitä yleensä liikuntaan ja urheiluun kuuluu. Olen

hyvin kilpailuhenkinen, edelleenkin.

Oma kilpaurheilu-ura koostui aikanaan yleisurheilusta, hiihdosta sekä lento- ja pesäpallosta. Näistä merkittävintä oli SM- tasolle pääsy yleisurheilussa. Vahvimpia lajejani oli pikajuoksut, hypyt ja ottelut.

Vanhemmiten on siirrytty kilpakuntoiluun ja oman terveyden ylläpitoon sekä vaalimiseen. Pidän merkittävänä asiana, että oma työurani Puolustusvoimissa antoi myös tähän mahdollisuuden. Hyvä kunto auttoi myös jaksamaan koko 30 vuotta kestäneen ja välillä fyysisesti ja henkisesti raskaan ammattiuran.

Liikunta ja urheilu ja näiden kautta säilynyt hyvä terveys mahdollistaa harrastamisen ja kilpailemisen sekä myös toisen työuran.

Liikun pyörällä, juosten, rullasuksilla ja -luistimilla ja suksilla, eli hyvin monilla kestävyysurheilun tavoilla. Näissä lajeissa myös kilpakuntoilen edelleen hyvin ahkerasti. Olen myös erittäin kova penkkiurheilija ja seuraan varsinkin em. lajeja erittäin tarkasti. Myös kaikki hyötyliikunta, missä saa rasittaa itseään ja tulee hiki, on minusta erinomaista ajankäyttöä ja saa hyvän olon aikaan.

Millaiseksi näet seuratoiminnan muuttuneen?

Seurat ovat joutuneet nykypäivänä erittäin kovien haasteiden eteen.

Varsinkin yleisseurat, joissa harrastetaan yksilölajeja ovat menettäneet harrastajiaan ja samalla seuralle niin tärkeitä seuratoimijoita. TUL:n Satakunnan piiri liikuttaa tällä hetkellä hyvin paljon myös terveysliikunnan muodossa, mikä helposti seuraajilta unohtuu. Edelleen kilpaurheilu ja sen tukeminen kuuluu piirin toimintaan ja seurat tarvitsevat myös enemmän

Joulutauko 2022

tukea monessa asiassa. Moni piirin 63:sta seurasta kamppailee myös olemassaolostaan tällä hetkellä.

Nuoruusvuosieni aikaan, jolloin seurat olivat voimissaan, tekijöitä ja urheilijoita riitti, ei varmasti ole enää paluuta. Monet mediassa hyvin esillä olevat joukkuelajit keräävät harrastajia nykyään yleisseuroja enemmän.

Se ei tietysti ole huono asia, mutta perinteiset seurat eivät siinä pysty kilpailemaan.

Yksi iso muutos on ollut, että liittorajat merkitsevät enää hyvin vähän ja urheilu sekä liikunta ovat etusijalla. Seurojen yhteistyö on merkittävästi lisääntynyt.

Mihin sinun mielestäsi seurojen tulisi panostaa tulevina vuosina?

Näkyvyys kaikissa muodoissa on tullut entistä tärkeämmäksi osaksi seuran omaa toimintaa. Edellä mainittu yhteistyö yli liitto-, seura ja lajirajojen on entistä tärkeämpää, jopa pakollista. Onneksi tähän suuntaan on jo paljon menty ja pienissä seuroissa se on ihan elinehto.

Kaikenlainen kateus ja kilpailu liikkuvista ihmisistä on syytä unohtaa ja työskentely suunnattava siihen tärkeimpään. Urheilusta ja liikunnasta nauttiviin kansalaisiin.

Mikä on unohtumattomin kokemuksesi liikunnan ja urheilu parissa?

Näitä olisi niin lukuisia, kun oma liikunnallinen ura on kestänyt 10-

21

vuotiaasta asti. Tiivistän ne nyt tässä lyhyesti muutamaan.

Ensimmäinen selkeä osoitus ja kokemus omista lahjoista urheilussa, oli oman ala-asteen 5- luokan karsinnat yleisurheilussa koulujen välisiin kilpailuihin. 100 m:lla 2. sija ja paikka kisoihin ja siellä vielä kaksoisvoitto oman luokkatoverin kanssa (2.sija) ja valinta piirin KLL:n kisoihin. Se tunne, kun pärjää jossain.

Toinen vähän vastaava oli 1976, kun Köyliön Lallit karsivat edustajia yleisurheilun kummiseuraotteluun Nora IFK:ta vastaan. 15-vuotiaana paikka aikuisten ”maaotteluun” kahdessa lajissa ja viestissä sekä ulkomaanmatka oli aika unohtumatonta.

Ensimmäinen Pirkan-hiihto (90 km) 1984, silloin vielä perinteisellä hiihtotavalla Niinisalosta Tampe-

reelle aikaan 6.58. Jo pääsy perille oli saavutus.

1992 puolimatkan triathlonkisa lajin ”Mekassa” Joroisilla. Maaliin hengissä 2,5 km uinnin, 80 km pyöräilyn ja 20 km:n juoksun jälkeen ajassa 5.24. Ei ihan teräsmies, mutta saavutus itselle.

Kaiken kaikkiaan näitä olisi paljon, mutta itse liikunta ja urheilu elämäntapana on unohtumatonta.

Piirivaltuuston puheenjohtaja Jaana Määttälä Rauman Työväen Urheilijat Millaisia ajatuksia sinulla on uutta tehtävää kohtaan?

Olen tietenkin innostunut tästä mahdollisuudesta ja kiitollinen saamastani luottamuksesta päästä luotsaamaan Satakunnan piirin valtuustoa seuraavat 3 vuotta. Elämme kaikkinensa keskellä haastavia aikoja myös liikunnan ja urheilun piirissä ja nyt jos koskaan - tarvitaan paljon uusia ideoita ja yhteistyötä.

Mitä liikunta ja urheilu sinulle merkitsee?

Liikunta merkitsee minulle paljon eri asioita, esimerkiksi terveyttä, keskittymiskykyä, itsensä haastamista, ihmissuhteiden ylläpitoa, stressin hallintaa ja parempaa unta. Lisäksi astmaatikkona liikunta on osa astman omahoitoa. Olen onneksi löytänyt liikunnan ja urheilun pariin jo lapsesta lähtien. En kuitenkaan tarvitse erikseen mitään kilpailullista motivaattoria, jotta jaksan säännöllisesti liikkua. Liikunnan ilo itsessään riittää motivaatioksi minulle. Ihmisenä, joka elää ilman autoa, arkiliikunta tarkoittaa myös siirtymistä paikasta toiseen. Hyötyliikuntaa siis parhaimmillaan.

Liikunnan tunnistetut hyödyt ovat kiistattomat. Julkisen talouden parissa työskentelevänä kannan suurta huolta suomalaisten liikkumatto-

22

muudesta.

Liikkumattomuudesta syntyvät kustannukset yhteiskunnalle on laskettu olevan peräti 3,2-7,5 miljardia euroa vuosittain. Suomalaisten kansanterveyden ja kansantalouden edistämisen näkökulmasta meillä riittää paljon tehtävää.

Millaiseksi näet seuratoiminnan muuttuneen?

Seuratoiminta on muuttunut kaikkiaan haastavammaksi. Järjestötoimijoilta vaaditaan enemmän osaamista monista eri asioista. Vaatimukset tulevat alati ammattimaisemmaksi. Kasvavat kustannukset haastavat osaltaan tällaista matalan kynnyksen ja matalan hinnan toimintaa. Aktiiviset toimijat ja vastaavasti harrastajat vähenevät. Tarjoamamme lajit eivät välttämättä houkuta entiseen tapaan ja seuroissa ”kilpaillaan” monien muiden vapaa-ajan harrastusten rinnalla samoista ihmisistä.

Nämä muutokset edellyttävät paljon meidän seuroilta tässä ajassa.

Mihin sinun mielestäsi seurojen tulisi panostaa tulevina vuosina?

Viestintä ja talouden hallinta ovat kaiken toiminnan perusedellytyksiä

Joulutauko 2022

tänä päivänä.

Seurat tarvitsevat kuitenkin sitoutuneita, innostuneita ja koulutettuja ihmisiä vastaa-maan toiminnasta. Siihen tulee erityisesti ja aktiivisesti panostaa. Lisäksi näen tärkeänä sen, että seuroissa kuunnellaan ja tunnistetaan ihmisten ajassa muuttuvia tarpeita; mitä, miten ja milloin he missäkin ajassa haluavat harrastaa ja liikkua.

Mikä on unohtumattomin kokemuksesi liikunnan ja urheilu parissa?

Olen elämäni aikana harrastanut monia eri lajeja, joista osa on ollut yksilö- ja osa joukkuelajeja. Ne kaikki sisältävät eri tavalla ikimuistoisia hetkiä. Unohtumattomin kokemukseni on kuitenkin ollut ensimmäinen maraton, jonka juoksin vuonna 1998. Helsinki City Marathon oli hienosti järjestetty tapahtuma, jossa oli hyvä tunnelma ja yleisö kannusti kaikkia juoksijoita pitkin Helsingin katuja. Tietenkin tällaisen suorituksen takana oli pitkän ajan harjoittelu ja kaikki meni suunnitellusti, vaikka kyseessä oli yksi sen kesän kuumimpia päiviä.

TUL:n Satakunnan piirin vuoden 2021 parhaat urheilijat

Piirin paras miesurheilija Julius Pamppunen Porin Voimailijat-81 voimanosto

Piirin paras naisurheilija Netta Hannula Musan Salama futsal

Piirin paras joukkue Musan Salama naisten futsaljoukkue

Piirin paras tulokas Vilma Koski Porin Yleisurheilu yleisurheilu

Piirin paras veteraaniurheilija Kai Söderdahl Koiviston Isku triathlon

Vuoden seura

Porin Yleisurheilu

TUL:n veteraanipäivät vietettiin 7.-8.6.2022 Hämeenlinnassa

N

TEKSTI: EIJA HAKALA JA IRJA APPELROTH || KUVAT: ANNIKA APPELROTH

yt olen tullut siihen ikään, että lähdin mukaan TUL:n valtakunnallisille veteraanipäiville. Aamutuimiin lähdimme Porista Jarnon kyydillä Rauman kautta Hämeenlinnaan.

Tavoitteena oli tavata tuttuja, virkistäytyä ja kuulla asiaakin. Kaikki tuo toteutuikin.

Päivien ohjelma oli sopivasti asiaa ja vapaata. Pääsihteeri Riku Tapio kertoi TUL-kuulumiset vauhdikkaaseen tapaansa. Keskuste-

24

lua käytiin veteraanijaosto-nimen muuttamisesta seniorijaostoksi, tästä sitten myöhemmin on tehty jo päätöskin.

Ohjelmassa oli mm. naurujoogaa.

Itse olin vähän epäileväinen naurujoogan suhteen, en ole ollut joogan ystävä ennen. Ammattitaitoinen ohjaaja sai koko porukan mukaan ja kaikki niin hyvälle mielelle, että muutin käsitystäni selvästi positiiviseen suuntaan. Vieläkin naurattaa, kun katselen facebookista Annikan videoimia pätkiä.

Joulutauko 2022

Kiertoajelulla saimme tutustua Hämeenlinnaan monelta suunnalta ja sitten pysähdys Iittalan lasimäelle. Sieltä tuliaiset kassiin, mielen virkistystä naivistinäyttelystä ja hyvää ruokaa, niin ei muuta kuin kohti rautatieasemaa ja kotimatkalle junalla.

Kaiken kaikkiaan veteraanipäivistä jäi mukava olo ja olen jo itselleni sanonut, että ilman muuta osallistun myös seuraavan kerran kun järjestetään.

s 23 0 2 en d Vuo

enio

- Olimme TUL:n Hämeen piirissä erittäin iloisia, että TUL:n veteraanipäivät saatiin muutaman koronavuoden jälkeen lopultakin pidettyä, toteaa järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Irja Appelroth. – Myös ohjelma muutamista haasteista huolimatta saatiin toteutettua tavoitteittemme mukaisesti. Halusimme erityisesti TUL-asioiden lisäksi esitellä kesäistä Hämeenlinnaa, sen kaunista luontoa, palveluita ja liikuntamahdollisuuksia. Halusimme myös tuottaa iloa ja hyvää mieltä arkisen aherruksen lomaan. Sääkin oli suosiollinen lukuun ottamatta toisen päivän pieniä sadekuuroja.

- Asiapuolesta vastasi TUL:n pääsihteeri Riku Tapio, joka kertoi TUL:n ajankohtaisia kuulumisia. Naurulihakset saimme käyttöön, kun paikallisen Naurutallin Sirpa Soininen ohjasi naurujoogaa saaden epäilevimmätkin mukaan nauramaan. Jännitystä koettiin bingokisassa ja musiikillista antia esitti hämeenlinnalainen, Idänpään Toiveen kasvatti Jorma Kukkonen.

- Hämeenlinnaan tutustuttiin sekä kävelylenkillä Suomen ensimmäisessä kansallisessa kaupunkipuistossa että opastetulla bussimatkalla, joka esitteli mm. Ahveniston urheilukeskuksen, vuoden 1952 olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun tapahtumapaikan sekä Iittalan lasimäen palvelut Naivistinäyttelyineen. Satakuntalaisille haluan erityisesti todeta, että kansallinen kaupunkipuisto sijaitsee Vanajaveden rannalla. Vanajavesi on osa Kokemäenjoen vesistön Vanajaveden reittiä, joten Hämeenlinnasta on myös vesiyhteys Poriin.

- Vuonna 1996 Forssassa järjestetyillä veteraanipäivillä oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa veteraanien petankkikisat, muistutti Irja. Siitä lähtien on petankki ollut aktiivinen osa veteraanipäiviä niin myös viime kesänä Hämeenlinnassa. Kisat toteuttivat Kalvolan Isku ja Linnan Petanqistit Iittalassa Iskun upealla Iskuasemalla. Mukaan oli saatu hieno määrä osallistujia, kaikkiaan 157 pelaajaa. Kun lukuun lisätään veteraanipäivien muut 40 osallistujaa, voi todeta, että lähes 200 osallistujaa saavutti järjestäjien tavoitteet hienosti.

oripäivät järjeste

tään 6.-7.6.

Kem

issä Joulutauko 2022

25

Hyvää Joulua ja

26

Euran Työväen Urheilijat

Kyläsaaren Pyry

FC Ulvila

Lapin Tempo

Friitalan Yritys

Lattomeren Toive

Harjavallan Haka

Lavian Puhti

Harjavallan Seudun Urheilukalastajat

Luvian Vene-Kolmio

Harjavallan Työväen Urheilijat

Merikarvian Voimailijat

Harjunpään Tuisku

Musan Salama

Isojoenrannan Mahti

Mäntyluodon Kiri

Isojoenrannan Sisu

Nakkilan Wisa

Jokilaakson Liikkujat

Nokian Pyry

Kankaanpään Pallo

Noormarkun Koitto

Kiukaisten Kisailijat

Panelian Toive

Koiviston Isku

Pihlavan Työväen Urheilijat Joulutauko 2022

Liikunnallista Uutta Vuotta!

Pomarkun Ura

Rauman Kisa-Veljet

Pori Lentis

Rauman Navigaatioseura

Porin Karhumölkky

Rauman Työväen Urheilijat

Porin Karhuretkeilijät

Rauman Työväen Veneilijät

Porin Palokunnan Urheilijat

Reposaaren Kunto

Porin Pursiseura

Ruosniemen Visa

Porin Pyrintö

Sastamalan Taekwon-Do seura

Porin Shakinystävät

Stormin Teräs

Porin Työväen Naisvoimistelijat

Säkylän Yritys

Porin Veneilijät

Teljän Nousu

Porin Voimailijat-81

Toejoen Veikot

Porin Yleisurheilu

Toukarin Reipas

Preiviikin Kiri

Uotilan Työväen Urheilijat Joulutauko 2022

27

Hyvää Joulua toivottavat Esa Auvinen Liisa ja Matti Vannekari Ritva ja Esa J. Wahlman Ulla Nordman Tuomo Tilenius Kalevi ja Mirja Karumäki Esa ja Pirjo Rantaneva Päivi Luontola Jarno ja Mirva Blomster Juhani ja Irma Rosengrén Pauli ja Pirjo Pihlajamäki Hannu Mäkinen Kaija Laitinen Britta Elo Pirjo Lammi ja Timo Tanner Kalevi Haanpää Irja ja Jorma Terho Sirkka Nuotiomaa Liisa Ritala Harri Lehtonen Matti Savolainen Sami Hietaharju

Tapani Pihlajikko Juha Vehkaoja Antti Laakso Terhi ja Jouko Leppäniemi Pekka Tuori Tanja Kivilähde Mika Hakanen Piia Kivelä Markus Suula Nea Vidqvist Eeva ja Arto Kurki Jaana Määttälä Tuija Lahtinen Miika Rantanen Markku ja Kaarina Malmsten Elina Malmsten Hannele Malmsten Leena Saarinen Mirja ja Pekka Halonen Aino ja Matti Arvo Sinikka Lehtonen

Toni Stenfors

Rautakulma Viertola

Koulutettu hieroja, jäsenkorjaaja

p. 02 5480 502

www.tonistenfors.fi

28

Joulutauko 2022

TUL:n matka Joutsijärven kehittämisessä TEKSTI: JARNO BLOMSTER || KUVAT: PIIRIN ARKISTO

R

Eletään vuotta 2001 kun TUL käynnistää Joutsijärven retkeilyreittien kunnostushankkeen. Taustalla on reitin heikko kunto ja lisääntynyt huollon tarve.

etkeilyreitti sijaitsee Porin kaupungin omistaman Kullaan Joutsijärven maastossa, ja reitti on ollut käytössä kymmenkunta vuotta. Alati lisääntyvän käytön johdosta reitti on päässyt rapistumaan, eikä alueelle ole määritelty selkeää kunnossapitäjää. Porin Karhunkiertäjät ry:n jäsenet ovat kiertäneet aktiivisesti reittiä ja kirjanneet tarvittavia toimenpiteitä sekä esittäneet kunnostustoiminnan käynnistämistä. Lopulta siis TUL ottaa kunnostushankkeen vetämisen tehtäväkseen ja toimintakertomuksesta löytyy kohta, että päätös toiminnan rahoituksesta on saatu 22.8.2001.

Projektipäälliköksi Jouko Harju Hankkeen vetäjäksi haetaan projektipäällikköä ja hakemuksia piirille tulee kaikkiaan

21 kappaletta. Haastatteluihin Porin kaupungin kirjastoon 10.10.2001 kutsuttiin viisi henkilöä ja yksimielinen valinta kohdistui rakennusmestari Jouko Harjuun. Ensimmäiset yhdistelmätuella palkatut työntekijät aloittivat työnsä 5.11.2001 ja loppuvuodesta työntekijöitä on kaikkiaan 10 kappaletta. Työntekemisen alkuaika oli hyvin pitkälti reitin kunnostustarpeen kartoitusta ja tulevien työtehtävien suunnittelua. Käytännön työt saatiin voimakkaasti käyntiin vuonna 2002, ja ensimmäinen kunnostushanke kesti virallisesti 31.8.2003 asti.

Kunnostushankkeelle jatkoa Joutsijärven kunnostushanke on osoittautunut hyväksi työllistämismuodoksi ja samalla on oltu tyytyväisiä retkeilyreitin kohentuneeseen yleiskuntoon. Hanke saikin jatkoa 1.9.2004 alkaen ja seuraava vaihe ulottui vuoden 2007 lopulle. Seuraavassa vaiheessa oli perustyön lisäksi tavoitteena rakentaa valaistu kuntorata liikuntarajoitteisille, sekä Tammentilan mallileirialueen ja Rekitaipa-

Joulutauko 2022

29

leenjärven retkeilyalueen kunnostus. Tässä vaiheessa piiri investoi hankkeeseen ostamalla auton ja muuta välineistöä. Hanke eteni hyvin, töissä oli vuositasolla noin 10 ihmistä. Työtehtävien osalta voi todeta päivän 16.9.2006, jolloin vihittiin käyttöön Leo-Pekka Tähden nimeä kantava Tähtipolku liikuntarajoitteisille.

Rehti-hanke käynnistyy Vuonna 2007 oli siis päättynyt kunnostushankkeen toinen hankekausi ja Jouko Harju oli valmistellut ahkerasti toiminnan jatkumista. REHTI-hanke saatiinkin käyntiin vuoden 2008 alusta ja sopimus oli ehdollinen vuoden 2012 loppuun saakka. Joutsijärven lisäksi toiminta laajeni Ahlaisten ja Lampin sekä Ulvilan Saaren ja Kustaanpolun alueille. Harju oli koko toiminnan ajan toiminut vastuullisena vetäjänä ja avukseen hän oli vuoden 2006 lopulla saanut etumieheksi Juha-Pekka Räsäsen. Näiden miesten ja työtoimintaan työllistettyjen avulla töitä tehtiin ympärivuotisesti reittiä hoitaen aina vuoden 2012 loppuun saakka, jolloin hankkeen rahoitus päättyi.

Juha-Pekka Räsänen astuu ohjaksiin Rehti-hankkeen loputtua Jouko Harjun työt piirissä päättyivät. Kunnostus ja huoltotoiminnalle neuvoteltiin jatkoa heti vuoden 2013 alusta ja vetovastuu siirtyi Juha-Pekka Räsäselle. Työntekijöiden kesken käytettiin aina nimeä Jussi, ja uusi hanke oli nimeltään Rekku-hanke. Sen tavoitteena oli jatkaa retkeilyreittien kevyttä kunnostusta ja erityisesti päivittäistä polttopuu- ja roskahuoltoa. Vuonna 2016 nimi muuttui Virkku-hankkeeksi, mutta työt jatkuivat entiseen tapaan.

Kaupunki astuu vahvasti kuvioihin Vuonna 2017 tapahtuu toiminnassa merkittäviä muutoksia, kun kaupunki ottaa retkeilyreittien kunnostustyöt itselleen. Porin kaupungin luontopaja ottaa kunnostustyöt hoitaakseen. Piiri jatkaa toiminnan pyörittämistä Virta-hankkeen nimellä, rooli kohdentuu retkeilyreittien huoltotoimintaan, sekä tavaran kuljetukseen luontopajan työkohteisiin. Lisäksi mukaan tulevat Tammen leirikeskuksen huolto- ja siivoustyöt, johon palkataan osa-aikainen siivooja. Jussi jatkaa huoltotöiden organisointia ja työllistämismuoto on viimeisien vuosien aikana muuttunut kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Vuonna 2018 Jussi saa avukseen palkkatuella palkatun Taito Tommilan. Työt jatkuivat saman tyyppisenä vuodesta toiseen.

Korona räjäyttää retkeilyn suosion Eletään kevättä 2020, kun maailman valtaa Covid-19 epidemia ja ihmisten senhetkinen arki muuttuu. Työelämässä siirrytään paljon etätöihin, harrastustoiminta sulkeutuu ja ihmiset eivät juuri tapaa toisiaan. Tämä

30

Nautinnollisia ja turvallisia retkipäiviä kaikille!

nostaa retkeilyn suosion pilviin ja reittien huollosta tulee todella hektistä. Polttopuuta menee niin paljon kuin sitä ehtii tekemään ja roskia saa kuljettaa päivittäin. TUL:n sisällä henkilökuntaa siirretään retkeilyreittien huoltotehtäviin, kun seuratoiminta on pysähdyksissä ja samoin suurin osa iltapäiväkerhoista. Vaikka suosion suurin piikki oli hetkellinen, niin kyllä retkeilytoiminnan suosiosta tuli pysyvämpi ilmiö ja reittien käyttöaste on merkittävästi noussut korona-ajan jälkeenkin.

Verottaja tulkitsee toiminnan elinkeinotoiminnaksi Verottaja tekee piirille yleisen verotarkastuksen vuoden 2021 alussa. Piirin toiminta yleisesti tulkitaan edelleen yleishyödylliseksi eli verovapaaksi toiminnaksi. Retkeilyreittien kunnostuksen osalta työllistämistoiminta on lainmukaisesti verotonta, mutta itse työ tulkittiin verottajan näkökulmasta elinkeinotoiminnaksi. Tämä verottajan päätös tiesi retkeilyreittien kunnostushankkeelle arvonlisäveroa ja tuloveroa. Verottajan päätös aiheutti hankkeen päälle synkkiä pilviä ja merkittäviä haasteita tulevaisuuden rahoituksen näkökulmasta.

Toiminta tulee tiensä päähän Porin kaupunki uudistaa vuonna 2021 avustusjärjestelmiään ja TUL:n Satakunnan piiri neuvottelee kaupungin kanssa rahoituksista vuoden 2021 lopulla. Retkeilyreittien kunnostushankkeen osalta haasteeksi nousee verottajan tulkinta, että toiminta on elinkeinotoimintaa.

Samalla kaupungilla itsellään on tarvetta oman toimintansa laajentamiselle. Lopulta kaupunki päättää ottaa koko retkeilyreittien korjauksen ja huoltotoiminnan sekä Tammen leirikeskuksen huollon itselleen. Tämä tietää pitkäaikaisen toiminnan loppumista piirille. Saamme kuitenkin kaupungilta alkuvuoteen 2022 vielä rahoituksen siten, että toiminnan alasajo ja työtehtävien siirtäminen kaupungille tapahtuu hallitusti. TUL:n viimeiset huoltotyöt retkeilyreiteillä tapahtuu toukokuussa 2022.

Joutsijärven kunnostushanke lähti pienestä liikkeelle, mutta oli lopulta merkittävä osa TUL:n Satakunnan piirin toimintaa koko 2000luvun alun. Kuten sanonta kuuluu ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”, niin samoin oli hankkeillakin. Matkan varrella ehti olemaan monta erillistä hanketta, vaikka käytännön tasolla samojen tehtävien parissa pyörittiin.

Hankkeen parissa ehti työskennellä satoja ihmisiä ja monia mielenkiintoisia persoonia.

Mikäli tulevaisuudessa tulee mahdollisuus palata vastaavantyyppisiin tehtäviin, niin piirinä olemme kiinnostuneita. Siihen saakka nautinnollisia ja turvallisia retkipäiviä kaikille.

31

Vuoden 2021 tulokas

Vilma Koski TEKSTI: JARNO BLOMSTER || KUVAT: KAI KOSKI

Nimi: Vilma Koski Seura: Porin Yleisurheilu Laji: Yleisurheilu Vuoden 2021 tilastoja: Yleisurheilun T13 200 m aitojen SE-tulos 29,36.

Yleisurheilun T13 60 m aitojen SE-tulos 9,07.

Kerro lajistasi ja mikä siinä kiehtoo?

Lajini on yleisurheilu ja erityisesti pikamatkojen aidat. Lajissa kiehtoo, että on monipuolista ja haastavaa.

Erityisesti laji on todella tekninen ja koko ajan on kehittämisen varaa.

Aloitin aikanani Noormarkun Nopsan yleisurheilukoulussa, josta matka vei jalkapallon kautta Porin Yleisurheiluun. Kerran päätin sitten kisoissa kokeilla aitajuoksua ja hyvän kokemuksen kautta siitä tuli päälaji.

32

Mitä seura sinulle merkitsee?

Seurassa on hyvä yhteishenki, siellä on kivaa ja saa uusia kavereita. On hienoa, kun saa edustaa omaa seuraa Seuracupissa.

Millaisia muistoja jäi kaudesta 2021?

Päällimmäisenä mieleen jäi tietysti SE-tulokset. Kauden aikana kehitystä tapahtui koko ajan ja tulokset paranivat. Lopulta tein siis 60 m ja 200 m aitojen Suomen Ennätykset. Olin todella hämmästynyt toisesta tuloksesta, sillä suoritus ei tuntunut hyvältä.

Miten tämä kulunut kausi 2022 on mennyt?

Kausi on mennyt hyvin ja kehitystä on koko ajan tapahtunut. SM-kisoissa voitin 80 m aidat sekä 100 m SM-kultaa. Loppukesän SM-kisoissa epäonnistuimme ja se jäi harmittamaan. Olisi ollut hyvä mahdollisuus pärjätä, mutta meidät hylättiin ratarikon takia. Onneksi 17 v. sarjassa saatiin hyvä tulos.

Millainen persoona olet urheilukentällä?

Pyrin keskittymään tosi paljon ja välillä sulkeudun omaan ”kuplaani”.

Tuloksiin suhtaudun aika rauhallisesti, enkä saa kovin voimakkaita tunnereaktioita. SM-kisoissa kyllä ärsytti, kun isää ei näkynyt koko päivänä,

Joulutauko 2022

mutta ymmärrän, että antoi minulle työrauhan. Yleisesti ajattelen, että kun jotain tehdään, niin se tehdään kunnolla, eikä pelleillä. Muuten kyllä pitää olla naurua ja hyvää fiilistä.

Mitkä ovat vahvuutesi urheilijana?

Minulla on kova kilpailupää eli pystyn keskittymään omaan suoritukseeni. Se auttaa paljon siinä, että saan kilpailuissa aina parhaani irti.

Minulla on myös hyvät nopeusominaisuudet ja se on lajissani ensiarvoisen tärkeää.

Miten pystyt yhdistämään opiskelun urheiluun?

Olen Kuninkaanhaan liikuntaluokalla, mikä mahdollistaa aamupäivisin monipuolisen harjoittelu. Iltaisin on sitten enemmän aikaa lajiharjoittelulle seuran treeneissä. Koulu sujuu erittäin hyvin. Kuulemma jälki-istunnossa ei ole koskaan joutunut olemaan.

Kuinka paljon harjoittelet?

Nyt kun on peruskuntokausi niin harjoitellaan 6 kertaa viikossa noin 1½-2 tuntia kerrallaan. Siihen päälle tulee vielä sitten koulun aamuharjoitukset ja liikuntatunnit. Peruskuntokaudella ei lajiharjoitteita oteta kuin kerran viikossa, mutta kilpailukaudella lajia ja tekniikkaa harjoitellaan paljon enemmän.

Piirin parhaana tulokkaana vuoden 2021 osalta palkittiin nuori yleisurheilija Vilma Koski. Porin Yleisurheilu on ollut viime vuodet hyvässä nosteessa, ja seurasta on tullut useita lupaavia junioreita. Vuonna 2021 oli Vilman vuoro nousta lehtien otsikoihin, kun hän teki ikäluokkansa uudet SE-tulokset kahdella matkalla. Nuoresta 14 vuoden iästä huolimatta Vilma suhtautuu urheiluun jo hyvin ammattimaisesti.

Mitä urheilu sinulle antaa?

Urheilu on kivaa ja siinä saa kehittää itseään. Minulla ei ole koskaan tullut kyllästymistä urheiluun, vaan lähden aina mielelläni treeneihin.

Mikä on paras muistosi urheilusta?

Ei nouse esiin mitään yksittäistä tapahtumaa. Ylipäätään kisareissut ovat aina kivoja.

Tulevaisuuden tavoitteet urheilussa?

No kyllähän se on haave joskus edustaa Suomea arvokisoissa.

Mennään kuitenkin vuosi kerrallaan ja yritetään kehittyä. Nyt on katseet suunnattu kesän 2023 SM-kisoihin ja uusien ennätysten rikkomisiin.

Mitä muuta harrastat?

Tykkään tehdä erilaisia käsitöitä kuten maalaamista, neulomista ja virkkaamista. Perheen kanssa on myös kiva tehdä kaikkea aktiivis-

ta. Käymme paljon ulkoilemassa ja retkeilemässä, välillä keilaamassa tai biljardia pelaamassa.

Onko joulupukille jo kirjoitettu ja mitä on toivelistalla?

No ei ole vielä joulupukille kirjoitettu, mutta toiveissa olisi Polaroid-kamera ja uusia treenivaatteita. Meillä joulu alkaa puurolla, ulkoilulla ja saunomisella. Tietysti päivällä syödään sitten jouluruoka ja lahjojen avaamista joutuu odottamaan iltaan.

Usein jouluna käydään myös Ruosniemen tai Maaningan mummilassa.

Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme rauhallista joulun aikaa!

34

Joulutauko 2022

Muisteluja:

K

Kyllikki Hirvonen

yllikki Hirvonen (os. Naukkarinen) syntyi Ensossa 20.3.1925. Perheen isä oli urheilumiehiä ja Kyllikkikin liittyi jo nuorena paikalliseen urheiluseuraan Enson Koittoon. Vuoden 1939 tapahtumat muuttivat monen suomalaisen perheen elämänmenoa. Kyllikin äitikin joutui kahden lapsensa kanssa lähtemään evakkoon ja suuntana oli länsirannikko, Porissa heidät otti vastaan sukulaisperhe. Saimi-äiti ja myöhemmin myös Kyllikki saivat työpaikan Porin kaupunginsairaalasta ja samanaikaisesti heistä tuli ”kuukkarilaisia”, kun he muuttivat Laamanninkadulle Häkkisen taloon asumaan.

Porin Pyrinnön jäseneksi Kyllikki liittyi 1940-luvun alkupuolella. Naisten joukkuevoimistelu alkoi kiinnostaa häntä ja vuosien myötä hänestä tuli seuran valiovoimistelijoiden ryhmän jäsen. Myös yleisurheilulajit kiinnostivat häntä ja siinä kävikin niin, että talvella voimisteltiin ja kesällä siirryttiin urheilukentille. Ensimmäisenä rauhan kesänä 1945 Porissa järjestettiin Piirijuhlat, jossa pääosasssa olivat erilaiset joukkuevoimisteluesitykset, lisäksi ohjelmassa oli erilaisia viestikilpailuja. Naisten joukkueet juoksivat 4x100 m viestin. Porin Pyrintö voitti viestin uudella piiriennätysajalla ja yhtenä joukkueen jäsenenä oli Kyllikki Naukkarinen. Tuskin Kyllikille tuli vielä tämän jälkeen mieleen, että hän olisi kolmen vuoden kuluttua Suomen Lontoon Olympialaisiin suuntaavassa edustusjoukkueessa.

Kyllikin kehitys aitajuoksijana oli nopea ja määrätietoinen.

Ensimmäisen Suomen mestaruutensa hän voitti 80 m aitajuoksussa vuonna 1946 ja toinen mestaruus tuli Varkaudessa vuonna 1949 ajalla 12.5.

Käymissään SM-kisoissa sijoitus ei ollut hopeaa heikompi. Työväen Urheiluliiton mestaruuden 80 m aitajuoksussa hän voitti kolme kertaa, ensimmäinen voitto tuli vuonna 1946, seuraava vuonna 1947 ja kolmas vuonna 1951 Pihlavassa Rieskalan kentällä. Mitaleja tuli myös muista lajeista.

Huippu-urheilijan haavena on osallistuminen olympiakisoihin ja Kyllikin kohdalla se tapahtui vuoden 1948 Lontoon kisoissa. Näissä kisoissa Suomen

naisedustajilla oli mahdollisuus osallistua ensi kertaa henkilökohtaisiin lajeihin kesäkisoissa. Kyllikki Naukkarinen ja Mirja Jämes (myöh. Salminen) edustivat maatamme 80 m aitajuoksussa. He olivat jo tuttuja kotimaan kentiltä tasaväkisistä kilpailuista. Aitajuoksun valtiaana maailmassa oli silloin Alankomaiden Fanny Blankers-Koen, joka voitti aitajuoksun lisäksi kolme muuta kultamitalia näissä kisoissa.

Lontoon kisamatka ei ollut helppo niille 123 suomalaiselle, jotka osallistuivat näihin kisoihin. Matka tehtiin laivalla, matkareitin varrella oli vielä miinarajoituksia, joten sinne ei menty suorinta tietä. Paluumatkalla joukkueella oli tuomisina 24 mitalia.

Kyllikki ja muutamat muutkin yleisurheilua harrastaneet kilpasisaret kokoontuivat aktiiviuransa päättymisenkin jälkeen yhteisiin tapaamisiin. Mukana olivat muutamia mainitakseni Maire Österdahl, Aune Salmi ja Meeri Saari.

Porilaiset muistavat Kyllikin pitkäaikaisena fotomyyjänä torin varrella sijainneessa valokuvausliikkeessä, jossa työskeli muitakin pyrintöläisiä, Siiri Lindqvist ja Anja Rantala. Kameran käytön opit sain Kyllikiltä, kun hän myi minulle paljekameran 1950-luvun alussa, ja alkanut asiakkuus jatkui vuosikymmenten yli.

Kyllikki ehti toimia vastuullisissa tehtävissä Pyrinnön johtokunnassa sekä naisjaoston ja yleisurheilujaoston johtokunnissa. Seuran ansiomerkin hän sai 1956, Seuran kunniajäseneksi hänet kutsuttiin 1987. Hänelle myönnettiin useita urheilun kunnia- ja ansiomerkkejä, tässä muutama: Suomen Liikuntakulttuurin ansioristi, Joulukuun 6:n päivän juhlamitali, Suomen Urheiluliiton hopeinen plaketti, 27.5. vuonna 1952 TUL:n Mestarimerkki n:o 263.

Porin Pyrinnön veteraani-ikäiset jäsenet muistavat Kyllikin valoisana ja aktiivisesti toimivana ihmisenä, joka edisti liikuntaa kaikella tavalla.

Kyllikkiä muisteli 2.4.2011 Porin Pyrinnön veteraani Eero Ala-Sipilä

35

Perustamisvuonna 1962 on ilmeisesti ollut myös aihetta juhlaan, sillä sen aikainen kirjanpito kertoo että 300 markkaa on käytetty ”sikaareiden” ostoon.

Toejoen Veikot Toejoen Veikot on kuluvana vuonna juhlinut 60-vuotista taivaltaan porilaisen urheilun edistäjänä.

J

uhlavuosi on näkynyt ToVe:n tapahtumissa läpi vuoden ja juhlavuotena käytetyn juhlalogon muodossa. Vaikka ToVe tunnetaan nykyisin jalkapallon erikoisseurana, mahtuu seuran historiaan huomattavasti laajempi lajikirjo. ToVe:n alkuvuosien lajikirjoon on kuulunut jääkiekkoa, pöytätennistä, painonnostoa ja paljon muita lajeja. Jalkapallon erikoisseu-

rana ToVe on toiminut viimeiset 40 vuotta.

Toejoen Veikot on ollut seuran perustamisesta asti Työväen Urheiluliiton aktiivinen jäsenseura. Vuosien saatossa onkin nähty useita ToVe:laisia TUL:n eri toimielimissä ja TUL:n mestaruuskilpailuiden palkintopalleilla. Erityisesti painonnostossa ToVe:laiset olivat ennen jalkapalloseuraksi erikoistumistaan menestyk-

TEKSTI: KAJ - MARKUS RANTALA KUVAT: TOVE:N ARKISTO

sekkäitä. Vanhat lehtileikkeet kertovat, että myös ToVe:n jalkapallojuniorit ovat saavuttaneet useita TUL:n mestaruuksia vuosien saatossa. Sen sijaan aikuisten puolella jalkapallon TUL mestaruutta saatiin odottaa aina vuoteen 2017 asti, jolloin ToVe voitti kotikentällään TUL Cupin finaalissa Atlantis AC:n lukemin 3-0.

ToVe:n juhlavuoden palkintojenjako järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa. Kuvaaja: Virve Viitanen

Toejoen Veikkoja edustanut Eero Ojala voitti TUL:n mestaruuden 14.10.1967 sarjassa 75kg || TUL:n jalkapallomestarit vuodelta 2017

60 vuotta Porin toiseksi suurin jalkapalloseura Nykyisin ToVe:ssa jalkapalloilee yli 400 lisenssipelaajaa, ja tuolla lukemalla ToVe on harrastajamäärältään Porin toiseksi suurin jalkapalloseura. Erityisesti viime vuosina ToVe:n harrastajamäärät ovat lisääntyneet tyttöpelaajien ja aloittavien ikäluokkien kasvun kautta. Nämä ovat myös ne osa-alueet joihin seurassa on viime vuosina erityisesti panostettu.

Nuorimmat liikuntaharrastusta aloittavat Veikot ovat nykyisin kaksivuotiaita, ja he aloittavat urheilullisen elämäntavan omaksumisen ToVe:n Perhefutiksessa yhdessä vanhempiensa kanssa. Perhefutiksessa pääpainona on harjoitella liikunnan riemua ja innostaa lapsia liikkumaan.

Varsinainen ikäluokkatoiminta käynnistyy seitsemänvuotiaille, jolloin aletaan keskittymään syvällisemmin jalkapallon saloihin. Vanhimpien junioreiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä alueen muiden jalkapalloseurojen kanssa, erityisesti toisen TUL:n jäsenseuran Musan Salaman kanssa. Käytännössä yhteistyö näkyy Pori Akatemia nimisinä joukkueina. Näiden joukkueiden pelaajat ovat rekisteröityinä useisiin seuroihin, jolloin saadaan toteutet-

tua pelaajille sopivan tasoisia joukkueita ja saadaan paremmin hyödynnettyä eri seurojen toimihenkilöitä nuorten jalkapalloilijoiden tukemisessa.

Liikuntaa jalkapallon parissa ihan jokaiselle Vaikka Toejoen Veikot on jalkapallon erikoisseura, ja jalkapallo Suomen harrastetuimpana lajina on erittäin kilpailullista, ei seurassa ole haluttu keskittyä vain huippujalkapalloilijoiden kehittämiseen. Seuran arvoihin kuuluukin terveellisen elämäntavan edistäminen. Tämä tarkoittaa, että seura pyrkii tarjoamaan kaiken ikäisille ja tasoisille mahdollisuuden liikkua jalkapallon parissa, sillä tasolla kuin se itse kullekin on sopivinta. Tämä ajatusmaailma ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että tulemme myös tulevaisuudessa näkemään ToVe:sta maailmalle ponnahtaneita pääsarja- tai maajoukkuetason jalkapalloilijoita.

Näillä arvoilla Toejoen Veikot on toiminut jo 60 vuotta, ja aikoo jatkaa toimintaansa samoilla arvoilla ja periaatteilla tulevienkin vuosikymmenten ajan.

Joulutauko 2022

Toejoen Veikot Perustettu: 11.4.1962 Lisenssipelaajia: 402 Vapaaehtoisia toimihenkilöitä: 47 Palkattu henkilökunta: yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista Joukkueita: 16

2 aikuisten joukkuetta, 2 tyttöjoukkuetta, 8 poikajoukkuetta, 4 Pori Akatemia yhteisjoukkuetta

Virallisia otteluita 2022: 492 Nuorimman ja vanhimman jäsenen ikäero: 73 vuotta, 8 kuukautta, 1 viikko ja 4 päivää

37

Hyvän olon päivät

TUL:n Aikuisten harrasteliikunnan valiokunta ja veteraanijaosto järjestivät Hyvän olon päivät Rajaniemen Lomakeskuksessa Virroilla 16.-18.9. Satakunnasta mukaan lähti 15 henkilöä. Yhteensä osallistujia oli 42 henkilöä. Viikonlopun ja näiden päivien aikana on tarkoitus rentoutua normaalista arjesta ja saada energiaa tulevaan syksyyn. Täällä tapaa myös ystäviä ja tutustuu uusiin ihmisiin.

L

TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI LUONTOLA

inja-auto lähti Raumalta, pysähtyi Porissa ja Noormarkussa. Perjantain ohjelmassa oli mm. Olympialaiset ja tutustumista lähiympäristöön ja lomakeskukseen. Olympialaisissa oli mm. monenlaisia heittopelejä. Satakuntalaiset pärjäsivät kisoissa todella upeasti ja ”mitaleja” tuli satakuntaan roppakaupalla. Onnea voittajille! Illanvietossa oli myös kisailuja ja niistäkin tuli voittoja. Rantasauna ja Väentuvan sauna lämpenivät molempina iltoina.

Rantasauna sijaitsee upealla paikalla Siekkisjärven rannalla, josta on hienot maisemat. Osa meistä kävi järvessä pulahtamassa ja Eeva kävi lisäksi aamu-uinnilla.

Lauantaina aamupalan jälkeen oli tiedossa sieniluento ja -retki lähiympäristöön. Sade taukosi juuri sieniretken ajaksi ja pääsimme retkelle oppimaan paljon uutta sienestämisestä, osalle se oli kertausta. Moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin saatiin vastauksia. Opimme, että puhelimesta löytyy oma sovellus, joka tunnistaa sienet valokuvan perusteella.

Siitä on suuri apu vähän sienestä-

neelle. Osa porukasta innostui vielä ennen ruokailua pyöräilemään Virtojen keskustaan shoppailemaan. Yksi kauppa ainakin oli mielissään vierailustamme, sillä melkein tyhjensimme sen ostoksilla. Ruokailun jälkeen oli päivän vauhdikkaampi osio; rivitanssin opettelu. Ohjaajana oli Virpi Mannelin. Siekkissali oli täynnä porukkaa ja kopinaa. Ensin opeteltiin askeleet ilman musiikkia, sitten mentiin musiikin mukaan. Monenlaisia askeleita opeteltiin ja välillä jalat meni ihan sekaisinkin. Tämän jälkeen oli taas saunan ja uinnin vuoro ennen illanviettoa.

Illanvietoista viikonlopun aikana vastasivat Sirpa ja Oskari Vaitinen, Duo Traband. He järjestivät kisailuja, arvauksia, tehtäviä, esityksiä, musiikkia, laulua, soittoa ja lopuksi tanssia. Sunnuntai aamuna oli vielä aamujumpan vuoro. Siellä jumpattiin, venyteltiin, leikittiin, kisailtiin ja lopuksi oli pieni rentouttava hieronta. Ruokailun jälkeen pakkasimme tavarat ja lähdimme takaisin Poriin ja Raumalle linja-autolla.

Viikonlopusta jäi hyvä mieli ja moni löysi uusia ystäviä ja tuttuja.

Vuoden 2023 Hyvän olon päivät järjestetään samassa paikassa 15.-17.9.

Tule Sinäkin mukaan hakemaan Hyvää oloa ja energiaa Virroilta!

Joulutauko 2022

39

TUL:n puheenjohtaja

Lasse Mikkelsson TEKSTI: JARNO BLOMSTER || KUVAT: TUL:N ARKISTO

TUL:n puheenjohtajana vuodesta 2019 alkaen on toiminut Lasse Mikkelsson. Hän otti tehtävän vastaan kesän 2019 liittojuhlien yhteydessä, kun liitto täytti pyöreät 100 vuotta.

T

ämä on järjestölle niin pitkä aika, että takana on niin ylä- kuin alamäkiäkin. Valitettavaa on todeta, että juuri juhlavuonna organisaatiossa oltiin menossa alaspäin monestakin syystä, joita ei kuitenkaan ole tarkoitus tässä jutussa avata. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Lasse otti tehtävän vastaan, ja sai yhteystyössä hallituksen sekä henkilökunnan kanssa käännettyä kurssin kohti parempaa. TUL on Lassen puheenjohtajakauden aikana päässyt takaisin jaloilleen ja taistelemaan vahvasti oman olemassaolon oikeudesta. Kesän 2022 liittokokous valitsi Lassen jatkamaan liiton puheenjohtajana myös seuraavat kolme vuotta. Mutta millainen henkilö Lasse Mikkelsson on.

Turun Tovereiden kasvatti Lasse kuvailee lapsuus- ja nuoruusaikaan hyvin liikunnalliseksi. Hän urheili ahkerasti Turun Tovereissa monissa eri

40

lajeissa, joista kuitenkin koripallo ja yleisurheilu olivat mielekkäimmät. Mieleen ovat myös jääneet TUK:n aikaiset kesäleirit. Turun Toverit ovat Lasselle lähellä sydäntä, hän on aina ollut seuran jäsen. TuTon toiminta on ollut aina monipuolista. Vaikka seurassa oli paljon kilpailullisuutta, niin kasvatuksellisuus oli myös tärkeässä roolissa.

Tie vei Jyväskylän yliopistoon Lasse oli lahjakas kestävyysjuoksija ja menestystäkin tuli jonkun verran. Merkittävin saavutus oli varmasti 18 v sarjassa tullut 1 500 m SM-kulta. Menestystä tuli myös useamman SM-mitalin verran TuTon viestijoukkueissa 800 m ja 1500 m matkoilla. Hän kuitenkin vertasi jo nuorena itseään lajin huippuihin ja ymmärsi, että urheilun ohella pitää myös opiskella. Tie veikin Lassen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Opiskelujen ohessa tietysti urheiltiin ja

Joulutauko 2022

Lasse Mikkelssonin valmennusuran ehdottomia huippuhetkiä oli Britannian kestävyysurheilun valmennuspäällikön tehtävät. Vuonna 2004 hän työskenteli maineikkaan Loughborough:n yliopiston liikuntakeskuksessa, kehittäen maan kestävyysurheilua sekä erityisesti huipulle tähtäävien urheilijoiden harjoittelua.

valmennuskin alkoi kiinnostaa. Lasse muistelee, että se oli TUL:n mahtiaikaa ja hän toimi TUL:n palveluksessa kouluttavana valmentajana. Siinä tuli siis vietettyä aikaa TUL:n toimistossa Hakaniemessä ja urheiluopisto Kisakeskuksessa.

Pajulahdessa merkittävä elämäntyö Vuonna 1984 Lasse astui Pajulahden urheiluopiston liikunnanopettajaksi. Hän ehti toimia kyseisessä tehtävässään 5 vuoden ajan, kunnes vuonna 1989 siirtyi Suomen Urheiluliiton lajivalmentajaksi. Valmennus on aina ollut Lasselle intohimo ja hän korostaa, että oman osaamisen päivittäminen pitää aina muistaa. Urheiluliitossa vierähti reilu 10 vuotta, paluu Pajulahteen tapahtui vuonna 2000.

Aluksi Pajulahdessa oli monia eri tehtäviä, kunnes hänet nimitettiin koulutusjohtajaksi ja vuodesta 2006 alkaen opiston toimitusjohtajaksi. Lasse jatkoi tehtävässään aina vuoteen 2021, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.

TUL:n puheenjohtajuus Lasse valittiin TUL:n puheenjohtajaksi kesän 2019 liittokokouksessa. Matti Ahde soitteli sen verran useasti asian tiimoilta, että ei siinä lopulta ollut vaihtoehtoja. Lassen mukaan urheilu on antanut ja mahdollistanut hänelle niin paljon asioita, että nyt oli aika myös antaa takaisin. Aikaisemmin hän oli toiminut Olympiakomitean hallituksessa, mutta muilta osin hyvin vähäisesti erilaisissa luottamustehtävissä. TUL oli puheenjohtajakauden alussa aika sekavassa tilassa ja ajatus oli, että ei tämä ainakaan huonommaksi voi mennä. Toisaalta TUL:n tilanne oli parempi mitä julkisuuskuva antoi ymmärtää. Tilanteeseen vaikutti tietysti edeltävän puheenjohtajan hämmentävät lausunnot mediassa. Lassen vahva näkemys on, että TUL:llä on oma paikkansa suomalaisessa liikuntajärjestelmässä kaikkia liikuttavana ja tasa-arvoa edistävänä toimijana.

Työ TUL:n tulevaisuuden eteen TUL:n vahvuus on sen työntekijät ja ehdottomasti jäsenseurat. Seurojen tehtävänä on kaikkien liikuttaminen, unohtamatta kuitenkaan huippu-urheilua, joka on edelleen merkittävä osa meidänkin seurojen toimintaa. Ensimmäisen puheenjohtajakauden aikana saatiin toimintaa virtaviivaistettua, taloutta vahvistettua sekä luotiin tulevaisuudelle uskottava strategia ja toimintasuunnitelma. Toisen puheenjohtajakauden aikana tulee saada lisää liikettä ja keskittyä juuri toiminnallisuuteen. Liitolla on tällä hetkellä selkeä tilannekuva ja pääsihteeri Riku Tapion tekemiseen ollaan erittäin tyytyväisiä.

Olympiakomitealle sapiskaa Lasse ei lämpene Olympiakomitean viimeaikaiselle toiminnalle. Hänen mukaansa liian monet samanaikaisesti tapahtuneet henkilöstövaihdokset ovat jättäneet isoja aukkoja, ja muutos ei ole ollut hallittua. Lisäksi toiminnallinen startti ei ole onnistunut. Lasse on kuitenkin erittäin mielissään TUL:n muutosta Sporttitaloon ja siitä, että liitto on lisännyt merkittävästi yhteistyötä Olympiakomitean kanssa. Meidän tulee tehdä merkittävää yhteistyötä ennen kaikkea lasten ja nuorten, sekä kaikenikäisten matalan kynnyksen liikuttamisen näkökulmasta.

Lassen näköinen joulu Mikkelssonien joulu koostuu hiihtämisestä ja syömisestä. Lapset tulevat jouluksi kotiin ja ovat myös lupautuneet hiihtämään. Kevyt naurahdus pääsee Lasselta, kun hän toteaa, että lapset ovat oppineet hiihtämään perinteistä. Lassen harrastuksiin kuuluu myös vahvasti metsästys ja kalastus, eikä tosiaan ole yllätys, että joulupöydästä löytyy itse pyydystetyt kalat ja riista. Joulupukille Lasse ei tunnusta kirjoittaneensa, mutta toivoo kuitenkin pukilta apuja, että jalat pysyy vetreänä ja mies kasassa myös tulevina vuosina.

Joulutauko 2022

41

Toivotamme satakuntalaisille hyvää joulua ja onnea vuoteen 2023!

JÄRJESTÖPALSTA Ilmoittamalla Satakunnan Viikon järjestöpalstalla tavoitat oikeasti 96 000 kotitaloutta!

Järjestöpalsta on tarkoitettu kaikille seuroille, järjestöille, puolueille ja yhdistyksille.

Ilmoituksen voit jättää kätevästi netissä www.satakunnanviikko.fi tai lähettää sähköpostilla osoitteella jarjestopalsta@satakunnanviikko.fi Vuosisopimusasiakkaalle ilmoitushinnat ovat edullisemmat ja sisältävät aina yhdistyksen oman logon ilmoituksen yhteydessä.

Ilmoitukset järjestöpalstalle on jätettävä viimeistään ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 14 mennessä.

Kysy lisää: Jani Haanpää p. 045 677 8417 tai jani.haanpaa@satakunnanviikko.fi

SATAKUNNAN VIIKKO

42

Joulutauko 2022

Iloista joulua ja liikunnallista alkavaa vuotta!

Porin Työväenyhdistys ry

Joulutauko 2022

43

Europarlamentaarikot MIAPETRA KUMPULA-NATRI JA EERO HEINÄLUOMA

Työtä työväenliikkeen eteen Euroopassa ympäri vuoden.

Pidetään yhteyttä: @miapetrakumpula & @heinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma @miapetrakumpula & @eeroheinaluoma

Tilaa uutiskirjeet kotisivuiltamme: miapetra.fi - eeroheinaluoma.fi

Rauhallista joulun aikaa ja liikunnan iloa tulevaan vuoteen!

Toivottaen, (pian ex-) kansanedustaja Jari Myllykoski

44

Joulutauko 2022

jari.myllykoski@eduskunta.fi www.jarimyllykoski.com

Toivotan sinulle

Hyvää joulua ja liikunnallista uutta vuotta

2023

Rauhallista joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle!

Heidi Viljanen KANSANEDUSTAJA

tä Yhteistyös kiittäen

Kiitos kuluneesta vuodesta

www.kristiinasalonen.fi

Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö toivottaa rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2023

Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Yhteistyön vuotta 2023 Krista Kiuru Joulutauko 2022

45

AILAV VIIKKARIN VALKAMA

Juhana Herttuankatu 17, 0400 546414

• Lounas klo 10.30-13.00 • Kaffila klo 10.00-14.00 • Ateriapalvelu

Avoinna sesonkiaikoina

AILAV HERRALAHTI

Herralahdenraitti 1, 050 4451804

Avoinna ark. klo 8.30-16.00 • Lounas klo 11.00-14.00 • Kahvila klo 8.30-16.00 • Konditoria

AILAV-KAHVILA

Maantiekatu 31, kaupunginsairaala, 050 5297860

Avoinna ark. klo 7.00-17.00, la-su klo 12-16 • Lounas ma-pe klo 11.00-14.00

aila@ailav.fi

46

Joulutauko 2022

www.ailav.fi

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2023!

Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen. Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Palvelemme sinua paikallisesti. Löydät asiantuntijoidemme suorat numerot osoitteesta op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan.

Rakennustyöt pohjasta piippuun, ammattitaidolla.

Betonityöt • Rakentaminen • Saneeraus

BETONITYÖT J. KANGAS Koivistontie 176, Lavia p. 050 528 4896 www.betonityotjkangas.fi kangas@suomi24.fi

Joulutauko 2022

Tommilantie 2, 28610 Pori 02 637 0008 s autopeltikorjaamo.com

47

Kesän juhlien suunnittelu käynnissä?

Upea, remontoitu, yli 100-vuotias

PREIVIIKIN TYÖVÄENTALO juhlatilaksi tai kokouksiin

Tiedustelut ja varaukset preiviikin.tyovaentalo@gmail.com puh. 044 9894 508

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2023 Porin Työväenyhdistys ry

Hyvää Joulua!

Kokemäen Teollisuustyöväen ammattiosasto ry

48

Joulutauko 2022

Harjavallan Sähköalantyöntekijät 046

toivottaa Hyvää Joulua jäsenilleen

Leppoisaa Joulunaikaa ja Onnellista Tulevaa Vuotta 2023 JHL – Lounais-Suomen aluetoimisto Isolinnankatu 24, 28100 Pori vaihde 010 7703 670 www.jhl.fi

PORIN SEUDUN PAIKALLISJÄRJESTÖ

Porin metallitehtaan työväen ammattiosasto nro 122 toivottaa jäsenilleen

Hyvää Joulua!

Joulutauko 2022

49

Hyvää Joulua Salin säätiö sr

Muista läheistäsi kukkatervehdyksellä.

Kukka- ja lahjatavarapuoti

Rosiflora

Museotie 1, Noormarkku ◆ 040 547 1438 ◆ ti-pe 10-17, la 10-14

AJANKOHTAISIA KUKKIA

Jannelan Kukka Oy Icco-Kauppakeskus, CM-Mikkola

Tehrää tehrää ko kerriitää, vähä päiväs mut aikalai sentää viikos!

Poris, Kirjastoo vastapäät, Kalle-Kallelakarul www.100palkinnot.fi myynti@100palkinnot.fi 040 720 6770

Juhlatalo Ruosniemen Koitto Ruosniementie 115, 28220 Pori - puh. 044 563 9319

Porin Seudun Eläkkeensaajat ry toivottaa

Hyvää Joulua!

50

Joulutauko 2022

TUL:n Satakunnan piirin piirihallitus sekä henkilöstö toivottavat kaikille lukijoille

Hyvää Joulua ja Liikunnallista Uutta Vuotta 2023 Timo Lehtonen Mikko-Tapio Mattila Juha Grönmark Lari Haanpää Marko Kononen Raija Kukkakorpi

Pirjo Mäki Tomi Rantanen Mirka Rimpelä Jussi Vuorenniemi Tuija Vähänen-Koivuluoma

Jarno Blomster Pirjo Rantaneva Iltiskerhojen ohjaajat

Heli Malja Päivi Luontola