TEHO-lehti 4/2021 by TTS Työtehoseura

4/2021

TEHO

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

Leivinpaperit testissä 12

MITÄ SISUSTAJA TEKEE?

TYÖNTUTKIMUS YRITYKSEN SILMIN 34

Pääkirjoitus MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

”Hei mummo, mitä kuuluu sinne teille?” Työtehoseuran tutkimustyön yksi tärkeä teema on vuosikymmenten ajan ollut kodin arjen helpottaminen, asumisen toimivuus ja ergonomia. Väestön ikääntyessä on tutkimus- ja kehittämistyön tarvetta noussut koko ajan enemmän myös ikääntyneiden asumisesta. Olemme viime vuosina muun muassa tutkineet ikääntyneille suunnattuja asuntoja ja ideoineet uusia malleja, analysoineet digitalisaation mahdollisuuksia senioriasumisessa, kehittäneet yhteisöllisiä asumisratkaisuja, testanneet ikääntyneiden arjen apuvälineitä ja myös kodin laitteita seniorien silmin. Ikääntyminen on aiheena haastava. Osa lukijoista on nyt jo siirtymässä eteenpäin lehdessä, koska aihe on ”tylsä” eikä ”innostava” – tein nimittäin pikaisen kyselyn aihetta miettiessäni. Mutta miksi koemme joskus ikääntymisestä puhumisen tylsäksi tai kiusalliseksi? Kuten tiedämme, eivät ”mummot” ja ”papat” ole yhtenäinen ryhmä samoine tarpeineen, eikä hoivan tarvetta ole kaikilla. 75-vuotiaista vielä 70% asuu kotonaan itsenäistä arkea ilman tarvetta päivittäisille tai jatkuville palveluille tai hoivalle. Tästä ikäryhmästä siirrytään kuitenkin nopeasti jatkuvan hoivan piiriin, mikäli asuinolot ovat sellaiset, että ne eivät tue toimintakykyä, eristävät muista ja lisäävät yksinäisyyttä. Kotona asumista voidaan palvelujen lisäksi tukea muovaamalla asuntoja ja ympäristöä ikäystävällisemmäksi ja vahvistaa näin arjessa selviämistä, sosiaalista toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä. Lähtökohtana on se, että ympäristö ja tilat mukautetaan ihmisten tuleviin tarpeisiin, ei

niin että ihmiset siirtyvät esteellisiksi muodostuvista ympäristöistä pois. Vastavalo, Mikko Karjalainen Suositussa joululaulussa ”Hei mummo” oli myös alun perin mukana säkeistö, missä mummo vietiin vanhainkotiin. Se jätettiin pois sanoittaja Vexi Salmen suostumuksella. Miten myös todellisessa elämässä mummo voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään turvallisesti, ilman yksinäisyyttä? Ja sen jälkeen on tietysti panostettava laadukkaaseen hoivaan.

”On pohjoisessa päivä yksinäinen Autioitui aikaa karu maa Vie mökkiin polku iljakas ja jäinen Jossa mummo yksin asustaa” Tässä on meidän ja monen muun organisaation tutkimuksen ja työn paikka, ja samalla tarve vahvemmalle rahoitukselle ikääntyneiden asumisen kehittämiseen. Työtä riittäisi! Nyt kuitenkin oikein hyvää joulua ja uutta vuotta meille kaiken ikäisille!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Vastavalo, Riitta Veijola Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 4.3.2022 www.facebook.com/ TTSfi/

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2022 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

PIXABAY

Sisältö

4/2021

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

Vinkkejä kylpyhuoneen siivoukseen

WC puhtaaksi 10

Havuntuoksuinen joulu 11

Leivinpapereiden vertailu

Laatusertifioinnista lisää laatua rakentamiseen

2 8

Maahanmuuttajien koulutukseen etsittävä innovatiivisia ratkaisuja 16

Verkko-opintoja ja vertaisoppimista – metsäkoneenkuljettajat testasivat uutta koulutusmallia  18

Opetusmetsässä kosketus metsänhoidon tositoimiin 20

Maatalouden turvallisuuskulttuuri verkotti tutkijat

Hevosalan työssä jaksaminen on kiinni palautumisesta

Työntutkimus yrityksen silmin

Työvoimaa ravintola-alalle

Esimiestyön haasteet sote-alalla

Erikoissakset haastavat kukkaveitsen

Järjestöt ikääntyvien asumista tukemassa 33

Mitä sisustaja tekee?

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

TTS Työtehoseura KoneAgriassa Lokakuussa Tampereella järjestetty maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma KoneAgria keräsi runsaan yleisön koronatauon jälkeen. Työtehoseura oli messuosaston lisäksi monessa mukana: Smart Farming -paneelissa, Muutosta ajatteluun –paneelissa, FinAgEng – Maaseudun teknologiayhdistyksen opinnäytestipendien jaossa sekä uusien teknologioiden ja digimaatalouden kävelykierroksen järjestäjänä. Kuvassa älykästä viljelyä ruotineen Smart Farming -paneelin osallistujia ja asiantuntijoita Mikko Hakojärvi (Mtech), Timo Teinilä (HAMK), Annaleena Ylhäinen (Käytännön Maamies), Janne Karttunen (TTS Työtehoseura), Jussi Juhola (ProAgria), Teemu Helkala (Hankkija) ja Johannes Tiusanen (Soil Scout).

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu Sähköisiä sopimuspohjia maatalousyrittäjille Työtehoseurassa vuoden 2022 alussa alkavassa Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan maatalousyrittäjien tueksi sähköisiä sopimuspohjia ja tarkistuslistoja käyttö- ja sovellusohjeineen. Suomen- ja ruotsinkielinen materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. - Digitsekki -hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa, muistuttaa TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen. Hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Materiaali kootaan hankkeen kotisivuille, jotka löytyvät osoitteesta: https:// www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/hankkeet

TEHO

Eila Lautaselle hopeinen Suomen Metsäyhdistyksen ansiomerkki Suomen Metsäyhdistys jakoi tänä vuonna arvostetut hopeiset ja kultaiset ansiomerkit seitsemälle metsäalan tutkijalle ja viestijälle. Yksi hopeisen ansiomerkin saaja on TTS Työtehoseuran Eila Lautanen, joka on pitkällä koulutusurallaan toiminut metsäalan opettajana, koulutusalajohtajana, Työtehoseuran tutkijana ja kehittämispäällikkönä. Onnittelut Eilalle!

TTS koulutukset mukana virtuaalisilla Haavi-messuilla Marraskuussa järjestetyille Haavi-koulutusmessuille osallistui eri puolelta Suomea opiskelupaikkaa hakevia nuoria erilaisten koulutusvaihtoehtojen ja tietoiskujen pariin. Virtuaalisessa tapahtumassa oli esillä oppilaitoksia ammatillisista oppilaitoksista korkeakouluihin. TTS Työtehoseuran esittelypisteellä Haavissa oli kuvan mukaisesti avattarena opinto-ohjaaja Leena Saarela.

Puusepäksi, verhoilijakisälliksi tai verhoilijamestariksi? Oletko kätevä käsistäsi ja haluat nähdä työsi tuloksen? Puusepän, verhoilijakisällin ja verhoilijamestarin koulutuksiin on haku avoinna ja koulutukset alkamassa tammikuussa. Ala kaipaa lisää ammattilaisia! Koulutuspaikkana on Nurmijärven Rajamäen kampus. Tutustu koulutuksiin ja hae mukaan www.tts.fi/puu

TEHO

Kalatalouden innovaatiopäivät Kalatalouden yrittäjille ja toimijoille suunnattu vuosittainen seminaari- ja keskustelutapahtuma, Kalatalouden innovaatiopäivät, pidettiin tänä vuonna 5.-6.11.2021 Vantaalla. Järjestäjänä toimi ProKala ry ja pääteemana kuultiin ajankohtaista asiaa Kotimaisen kalan edistämisohjelmasta. Kuvassa ministeri Jari Leppä, aiheenaan kotimaisen kalan ja kala-alan parempi tulevaisuus. TTS Työtehoseura oli tapahtumassa mukana yhteistyötahojen esittelypisteellä.

Urakka10 työkaluksi koneurakoinnin johtamiseen Työtehoseuran vetämässä Urakalla eteenpäin -hankkeessa on kehitetty nettisovellus koneurakoinnin työnkäytön ja talouden mittaamiseen ja seurantaan. Urakoihin käytettyä työaikaa kerätään reaaliajassa järjestelmään joko perinteisellä mobiililomakkeella klikkaamalla tai äänikomennoin ohjelman yhteyteen kehitetyllä Android-sovelluksella. Ohjelman yrittäjänäkymässä voidaan helposti seurata urakoiden edistymistä ja työtuntien sekä kulujen kertymistä. Ohjelma on testausvaiheessa ja siihen pääsee tutustumaan ilmoittautumalla testaajaksi.

Kuva: Eerika Korhonen, Oivallusvaara Oy

Boostia green care-, luonto- ja hyvinvointialan yritystoimintaan VALKKU-hankkeen tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen green care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista. Toiminta on suunnattu yksinyrittäjille ja mikroyrityksille. Yritysvalmennukset käynnistyvät tammikuussa 2022 ja ilmoittautuminen on käynnissä. Valmennusten aiheina ovat brändäys ja markkinointi, työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen, tuottavuusvalmennus, uudet tuote- ja palveluideat sekä kestävä yritystoiminta. VALKKU-hankkeen rahoituslähteenä on ESR React-EU.

TEHO

Alkuun täsmäviljelyssä -tapahtumassa äänessä viljelijät Täsmäviljelyn hyötyihin ja teknologioihin perehdyttiin uudenlaisessa vuorovaikutteisessa tapahtumassa, jossa pääroolissa olivat viljelijöiden kokemukset ja ajatusten vaihto täsmäviljelystä. Paikan päälle HAMK Mustialaan saapui 70 osallistujaa ja verkkolähetyksen äärelle lähes 300 kuulijaa. Järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Työtehoseuran Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke, Luken Agri-Hubi-osaamisverkosto, HAMK Mustiala ja TäsmäViljely-Foorumi. Tallenne on katsottavissa Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla.

Joulun kauneimmat kukat TTS Rajamäen opetusmyymälästä Perinteiseen tapaan TTS Rajamäen toimipisteessä toimivan kukkakaupan ovet ovat avoinna joulukuussa. Opiskelijat tekevät myyntiin jouluisia kukkaistutuksia, asetelmia, kimppuja ja kransseja. Valikoimastamme löytyvät perinteiset suosikit ja trendien mukaiset uutuudet. Opetusmyymälä palvelee viikolla 48 ma – ke klo 9 – 15, viikolla 49 ti – to klo 9 – 15 ja viikot 50 – 51 ennakkotilausten pohjalta. Ennakkotilaukset tuija.pennanen@tts.fi

TEHO

Vinkkejä kylpyhuoneen siivoukseen ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA SINITUOTE JA TTS

Kylpyhuoneen ja wc-tilojen joulusiivous on taas ajankohtainen. Vaikka ylläpitosiivouksella selviää pitkälle, on joskus syytä puhdistaa perusteellisemmin myös altaat, peilit, lasiovet, suihkuseinät, wc-istuimet, kaakelit, kylpyammeet ja lattiakaivot. Hyvillä välineillä puhdistus sujuu nopeasti. Ihmisen jälkeensä jättämä ihon rasva, tilaan kulkeutuva yleislika, vesiroiskeet ja saippua ovat tyypillisiä likalaatuja pesutiloissa. Ne näkyvät värimuutoksina laatoissa ja saumoissa tai tuntuvat karheutena sileissä pinnoissa. Tyypillisiä saostuman kertymiskohtia ovat suihkun ympärillä olevat seinät ja lattiat, lattiakaivojen, lavuaarien ja wc-istuinten ympäristö sekä vesihanojen juuret. Peileissä ja lasipinnoilla pienetkin tarhat näkyvät heti. Likaiset peilit ja ovilasit vaikuttavat suurina pintoina merkittävästi tilan yleisilmeeseen. Kosteiden tilojen pinnat ovat syytä ajoittain pestä asianmukaisella puhdistusaineella, vedellä ja harjalla tai muulla

TEHO

pesimellä. Pesun tarve riippuu olennaisesti tilojen käyttötiheydestä ja -tavoista, mutta pelkkä huuhtelu vesiletkulla tai suihkulla ei poista pinttynyttä likaa. Siivousaineet lajitellaan pH-arvojen mukaan siten, että emäksiset aineet ovat rasva- ja valkuaislialle, happamat kalkki- ja ruostetahroille ja neutraalit yleispuhdistusaineet yleiseen siivoamiseen ja aroille pinnoille. Kokeiltujen välineiden kaltaisia tuotteita on monella tuotemerkillä, mutta niiden välisiä eroja ei testissä vertailtu. Tähän testiin tuotteet toimitti kotimainen Sinituote.

Nysväri 7,90 €

Suihkukuivain 9,50 €

Tehokas ja kestävä harja pienten, kapeiden kolojen ja rakojen puhdistamiseen.

Kuivaimella on helppo kuivata kylpyhuoneen ja saunan lasiovet ja -seinät, suihkukaappi, kaakeliseinät sekä peilit.

Huomioita

Huomioita:

•

• • •

kätevä ja toimiva pienten kolojen esim. hanan ympäryksen puhdistamiseen soveltuu hyvin altaan viemäriaukon ja reunojen puhdistukseen riittävän pitkä varsi näppärä, monikäyttöinen apuri

• • •

toimii hyvin kaakeliseinän ja suihkuseinän kuivauksessa kuivaustuloksessa tai käytössä ei ole oleellista eroa ikkunakuivaimeen verrattuna ripustuskoukku plussaa ikkunakuivaimeen verrattuna helpottaa siivousta, jos pinnat kuivataan säännöllisesti aina suihkun jälkeen

Kylppäri-liina 5,95 €

Kylppärisieni 2,50 €

Mikrokuituisen liinan karkea puoli poistaa kalkki- sekä rasvatahrat naarmuttamatta ja pehmeä puoli kiillottaa ja kuivaa tehokkaasti.

Sieni on tarkoitettu lian ja kalkin poistoon. Soveltuu lavuaarin, kylpyammeen, WC-istuimen ja muiden kylpyhuoneen pintojen sekä kaakeleiden, suihkuseinän ja lasiseinien puhdistamiseen.

Huomioita: Huomioita: • • • • • •

paksu ja tukeva pyyhe miellyttävän tuntuinen kädessä imee vettä todella hyvin konepestävä 60 asteessa liinan karkea puoli irrottaa hyvin kalkkia hanoista pelkän veden ja hankauksen avulla pehmeä puoli kiillottaa hyvin esimerkiksi peilin ja hanan

• • • • •

melko kookas lavuaaria puhdistettaessa, sienellä ei pääse hanan taakse kirkastaa hanat karkealla puolella ilman kalkinpuhdistusainetta pisarajäljet saunan lasiovessa irtoavat pinttyneet kalkkisaostumat lattiassa eivät lähde karhea pinta kuluu melko nopeasti

Peili/Lasi-liina 3,95 €

Supersieni 3,50 €

Mikrokuituinen liina, joka poistaa kuivana tahroja ja kiillottaa pinnat. Nihkeänä irrottaa likaa ilman pesuainetta.

Monikäyttöinen sieni kodin eri pinnoille. Sienen karkea puoli poistaa kuivuneet tahrat. Pehmeä puoli kiillottaa ja poistaa rasva- ja muita likoja ilman puhdistusainetta.

Huomioita: Huomioita: • • • •

peilit, hanat ja metalliset vetimet saa kirkkaiksi kuivalla liinalla. Ei nukkaa eikä jätä pintaan raitoja irrottaa nihkeänä myös jonkin verran kalkkia liinan saa ripustuslenkistä ilmavasti kuivumaan ja lenkissä lukee myös käyttötarkoitus hyvän kokoinen (30 x30 cm), voi pestä 60 asteessa

• • • •

sieni istuu käteen, mutta sillä ei pääse pieniin rakoihin pehmeällä puolella näppärä kiillottaa tasopintoja ja poistaa pieniä tahroja ja pintapölyä karkealla puolella pinttyneet tahrat irtoavat melko hyvin, mutta varottava naarmuttamasta herkkiä pintoja karkea pinta kuluu nopeasti

TEHO

Asiantuntija vastaa

WC puhtaaksi TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Wc-istuin on sileää, helppohoitoista saniteettiposliinia. Vahvoja pesuaineita ei tarvita, jos wc puhdistetaan säännöllisesti ja käden ulottuvilla on hyvä harja. Pinttymiä ehkäistään jo sillä, että wc vedetään käytön jälkeen.

Wc:n tummat saostumat ovat yleensä kalkkia ja keräävät lisää likaa. Kovan veden alueella kalkkia muodostuu nopeasti. Vedessä oleva rauta ja ruoste jättävät kellanruskeita värjäytymiä, kupari vaaleanvihreitä. Wc-altaan pohjalle pitkän ajan kuluessa kerääntyneiden saostumien, etenkin virtsakiven, puhdistaminen on vaikeaa. Posliinipinnoitteissa on laatueroja, mutta pintaa on saatettu vaurioittaa myös hankaavilla pesimillä tai -aineilla. Lika tarttuu tiukasti kuluneeseen ja naarmuiseen pintaan.

käyttää hankaavia pesimiä, emäksisiä (pH yli 10) tai klooripohjaisia puhdistusaineita, lipeää, lipeäpohjaisia putkenavausaineita eikä suola- tai rikkihappoa. Desinfioivia puhdistusaineita ei kotona myöskään tarvita. Wc:n puhdistusaineet sisältävät usein orgaanisia happoja, kuten etikka- tai sitruunahappoa, erilaisia tensidejä ja myös kloorivalmistetta, jolloin niiden vaikutus perustuu pieneliöiden toiminnan estämiseen ja valkaisuun.

Neutraali puhdistusaine riittää

Hyvin muotoillulla wc-harjalla ylettyy istuimen huuhtelukauluksen alle sekä pitkälle viemäriputken mutkaan. Uusissa wc-istuimissa ei aina ole huuhtelukaulusta, vaan vesi virtaa altaaseen huuhtelujakajan kautta.

Wc:n puhdistukseen tarvitaan hyvin muotoiltu wc-harja ja neutraali yleispesuaine (pH 6–8), kuten käsiastianpesuaine. Likaisille pinnoille toimii heikosti emäksinen (pH 9) pesuaine. Aluksi wc:n vesirajaa alennetaan pumppaamalla harjalla vettä vesilukon kautta viemäriin. Pesuaine levitetään altaaseen, annetaan vaikuttaa ja harjataan puhtaaksi. Kriittisiä kohtia ovat istuimen huuhtelukaulus ja viemäriputken mutka, jotka puhdistetaan niin syvältä, kun harjalla yletytään. Puhdistusaineen vaikuttaessa wc-altaassa pyyhitään ulkopinnat nihkeällä mikrokuituliinalla edeten puhtaasta likaiseen. Ensin pyyhitään vedin ja vesisäiliön ulkopinta, sitten istuinreunus sekä kansi ja lopuksi jalka. Tuoreisiin kalkki- ja muihin saostumiin tepsii heikosti hapan (pH 5) pesuaine. Ruostejälkien ja vihertymien poistoon tarvitaan hapanta pesuainetta (pH 3–4). Tiukasti kiinnittyneen saostuman poistoon voi viimeisenä konstina kokeilla vahvasti happamia (pH alle 2) aineita. Ne ovat myrkkyjä ja säilytetään lasten ulottumattomissa. Ympäristöystävällinen wc-altaan puhdistusaine on ruokasoodasta ja vedestä sekoitettu tahna. Myös etikka-, sitruuna- tai oksaalihappoa voi kokeilla. Happo lisätään haaleaan veteen, levitetään pinnoille, annetaan vaikuttaa, harjataan ja huuhdellaan. Lopuksi wc neutraloidaan emäksisellä pesuaineella, joka vähentää hapon putkistoja syövyttävää vaikutusta. Puhdistuksessa ei saa

TEHO

Havuntuoksuinen joulu

HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Osaa jouluun valmistautuvista kuluttajista sekä joulukuusten että havukoristeiden ekologinen kestävyys mietityttää. Olisiko kestävä muovikuusi aitoa parempi valinta? Kuinka paljon hiilinieluja on havuköynnösten vuoksi menetetty? Ja onpahan kuultu jopa pohdintaa joulukuusen kärsimyksistä Peter Wohllebergin kirjan ”Puiden salattu elämä” herätettyä mielleyhtymiä janosta, kivusta ja yksinäisyydestä kärsivästä joulupuusta. Aito havuntuoksu on kuitenkin mitä kestävin vaihtoehto jouluntunnelman tuojaksi. Kotimaiset joulukuuset hankitaan sekä luontaisesti kasvaneista metsiköistä poimien, sekä paikoista, joissa täysi-ikäiseksi puu ei voisi kasvaakaan. Tällaisia paikkoja ovat vaikkapa metsäautoteiden varret ja voimalinjojen alustat. Toisaalta joulupuuviljelmät tuottavat pienellä alalla tehokkaasti, vähillä resursseilla jatkuvalla kasvipeitteellä tuuheita kuusia pyhien iloksi. Suomalaiset viljelmät ovat myös kansainvälisiä vastaavia paljon pienempiä, ja niillä täysin luomutuotantokin on mahdollista. Luomukuusia viljeleviä tuottajia löytyykin jo useampia. Ja voidaanpa esimerkiksi lammasta käyttää joulupuuviljelmien hoitoon; jos (ja kun) lampaalla on viljelmällä kuusia mieluisampaa syötävää, pitävät ne heinittymisen hienosti kurissa.

Kiertotaloutta ja lisäansioita Koristehavujen hankinta ei taas yleensä perustu puiden kaatamiseen, vaan havut kerätään joulupuuviljelmiltä puiden tyvistä, joulupuiksi kelpaamattoman mallisista yksilöistä sekä metsäpuista keräilyleikkauksilla. Koristekäytössä tiensä päässä olevat puut kerätään taajamissa pääsääntöisesti energiahaketukseen, ja maaseudulla päätyvät takaisin luonnonkiertoon. Jutun kirjoittajan joulupuut päätyvät loppiaisena parempiin suihin. Kuusi on nimittäin Ylämaankarjan herkkua ja kalutaan tarkkaan. Nykyisin valtaosa Suomessa käytettävistä havuista tulee valitettavasti tuontina Suomeen. Tämä on jopa hiukan absurdi tilanne Euroopan metsäisimmässä maassa. Asiaan voi hyvinkin tulla muutos. Yhä useampi metsänomistaja on entistä kiinnostuneempi metsiensä monipuolisesta hyödyntämisestä. Asia vaatii toimitusketjujen miettimistä, mutta sinänsä kynnys on matala. Ja kuluttajilta vaadittaisiin tietenkin valveutuneisuutta. Kysymys havujen alkuperästä kannattaa, mutta jää kenties usein esittämättä. Havukranssit ja -pallot ovat ihania joulumuistamisia! Tehdään tänä vuonna paljon kysymyksiä niiden alkuperästä. Ja nautitaan aidosta havuntuoksusta.

Lisätietoa Metsäkeskuksen leikkohavujen tuotekortista linkki https://www.metsakeskus.fi/sites/ default/files/document/tuotekorttileikkohavu.pdf

Kotimaisista havuista valmistetut tuotteet ovat monella tavoin kestävä joulunajan tuliainen.

TEHO

Leivinpapereiden vertailu eroja rasvatiiviydessä

ANNE KORHONEN JA SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseura testasi muutamia markkinoilta löytyviä leivinpapereita. Testin tarkoituksena oli vertailla erilaisten leivinpapereiden kestävyyttä todellisia käyttötilanteita vastaavissa kokeissa 50 cm leveällä lattialiedellä. Perinteisten leivinpapereiden lisäksi kokeiltiin kestoleivinpaperia.

TEHO

KUVAPANKKI JA SARI LISKI-MARKKANEN

Leivinpaperi on rasvatiivis, silikonoitu ja lämmönsietokykyinen paperi, jossa on tarttumaton pinta. Kaikki kokeillut perinteiset leivinpaperiarkit olivat samankokoisia, 38 x 42 cm ja pakkauksissa oli 24–30 arkkia. Pakkausten hinnat olivat 0,84–1,30 euroa, joten arkin hinta oli 3,5–6 senttiä. Kestoleivinpaperi oli hieman pienempi kuin muut leivinpaperit, 33 x 43 cm. Se on kuitenkin riittävän suuri useimpien uunien leivinpelleille. Kestoleivinpaperin hinta käyttökertaa kohden on 0,05 senttiä, jos se kestää valmistajan lupaamat tuhat käyttökertaa.

mukaisesti 220 asteessa Aromata ja Iisi leivinpapereilla sekä 250 asteessa Fredman, Rainbow, Saga ja kestoleivinpapereilla. Jokaista paperia käytettiin kolme kertaa.

Testattuja leivinpapereja myydään myös 10–22 metrin rullissa (0,95–2,69 euroa). Niiden hinta on suunnilleen sama kuin arkkien käyttökertaa kohden (4–5 senttiä/ kerta), mutta niistä saa leikattua sopivan kokoisen palan pellille ja uunivuokaan tai kääreeksi esim. höyrytettävän kalan tai kasvisten ympärille.

Lisäksi raakapakastepiirakoita paistettiin 300 asteessa yhden kerran. Paperit tummuivat ja haurastuivat riippumatta suositellusta lämmönkestosta ja tuskin kestäisivät toista paistokertaa. Tuotteiden asettelu paperiin päälle vaikuttaa tulokseen. Tuotteiden ympäriltä paperi palaa eniten. Kestoleivinpaperia ei suositella käytettävän yli 260 asteen lämmössä.

Valmistajat ilmoittivat leivinpapereiden lämmönkestoksi 220–260 astetta. Alhaisimmat ilmoitetut lämmönkestot, 220 astetta olivat Iisi- ja Aromata-leivinpapereilla. Korkein ilmoitettu lämmönkesto oli Opan kestoleivinpaperilla 260 astetta. Testatuista leivinpapereista Fredman ja Rainbow olivat valkaisemattomia ja muut valkaistuja. Ympäristöystävällisyyden kannalta ei ole merkitystä valitseeko valkaistun vai valkaisemattoman leivinpaperin. Sekä valkoiset että ruskeat leivinpaperit valmistetaan ensikuidusta. Puussa on ligniiniä, joka on ruskeaa. Puukuidut täytyy valkaista, jotta paperista saadaan valkoista. Ruskeassa paperissa on jäljellä enemmän puuperäisiä ainesosia, mikä laskee tuotantonopeutta sekä lisää valmistukseen energiankulutusta. Leivinpaperit, lukuun ottamatta kestolevinpaperia ovat kompostoituvia ja biohajoavia. Lämmönkesto hyvä kaikilla Leivinpapereiden lämmönkestoa testattiin paistamalla karjalanpiirakoita leivinpaperipakkauksen käyttöohjeen

Paperit tummenivat tuotteiden ympäriltä jo ensimmäisellä paistokerralla, mutta paperit kestivät hyvin kolme käyttökertaa. Etenkin 220 asteessa ”paistettuja” papereita voi hyvin käyttää useampiakin käyttökertoja. Käytetty lämpötila vaikuttaa paperin kestoon. Kestoleivinpaperi kesti 250 astetta erittäin hyvin. Paperiin ei jäänyt mitään jälkiä.

Rasvan läpäisevyydessä eroja Leivinpapereiden rasvanläpäisemättömyyttä testattiin kypsentämällä pienehkö määrä marinoituja kanan siipiä. Paistolämpötilana käytettiin sekä 225 astetta (9 siipeä) että 250 astetta (6 siipeä), joka oli siipien suositeltu kypsennyslämpötila. Iisi ja Rainbow päästivät rasvaa jonkin verran läpi ja Aromatakin hieman. Muut toimivat moitteetta. Yleensä kanansiipiä paistetaan kerralla isompi määrä, joten on oletettavaa, että isommalla määrällä myös rasvakuorma pellillä on suurempi ja erot selvempiä. Kestoleivinpaperin puhdistaminen on helppoa joko pyyhkimällä tai pesemällä lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. Rasvan poistaminen sujuu kuitenkin paremmin, jos puhdistamiseen käyttää astianpesuainetta. Kestoleivinpaperiin jäi kuitenkin pysyvät rasvatahrat paistetuista tuotteista.

Hinta €/kpl

Arkin hinta snt/ käyttökerta

Lämmönkesto, astetta

Valkaistu

Fredman

1,30/24 kpl

5,4 snt

250

Iisi

0,95 /24 kpl

4,0 snt

220

Aromata, Lidl

1,05/30 kpl

3,5 snt

220

Saga

1,45/24 kpl

6,0 snt

250

Rainbow

0,84/24 kpl

3,5 snt

250

Opa kestoleivinpaperi

4,90

1000 käyttökertaa-> 0,5 snt

260

TEHO

Laatusertifioinnista

lisää laatua rakentamiseen MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA JA TTS TYÖTEHOSEURA

Laatusertifioinnin tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja luoda yrityksille ja yksityisille suomalainen, luotettava ja varma sertifikaattivaihtoehto. Rakennustöihin kuuluu runsaasti työtehtäviä, joiden epäonnistuminen tuo suuren riskin lopputuloksen laadulle. Sertifioinnilla pyritään takaamaan rakennustyön onnistuminen ja laatu niin, ettei seurauksena ole esimerkiksi sisäilmaongelmia.

Suomen Laatusertifiointi ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii TTS Työtehoseuran yksikönjohtaja Kalle Laine. Erilaisia sertifikaatteja on jo olemassa - mihin tarvitaan tätä Suomen Laatusertifioinnin sertifikaattia? - Yhdistys on perustettu vuonna 2019. Tällöin oli keskusteluissa tullut vahvasti esiin tarve nimenomaan suomalaisen, paikallisiin oloihin ja haasteisiin vastaavan sertifioinnin kehittämiseen. Laatusertifikaattimme kehitettiin yksinkertaiseksi ja edulliseksi keinoksi parantaa tehokkaasti rakentamisen laatua. Rakennusala myös muuttuu koko

TEHO

ajan, tulee uusia menetelmiä, materiaaleja ja tutkimustuloksia. On tärkeää, että sertifikaattikoulutus pystyy joustavasti ja nopeasti vastaamaan uusiin tarpeisiin, taustoittaa Kalle Laine. Sertifikaatti tuo yrityksille kilpailuetua Suomen Laatusertifiointi ry on myöntänyt oikeuden järjestää sertifikaattikoulutuksia TTS Työtehoseuralle, TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskukselle sekä Turun Aikuiskoulutuskeskukselle. Sertifiointitoimintaan

osallistuu asiantuntijoita ja viranomaisia, ja yhdistyksen ohjausryhmään kuuluu edustajia oppilaitoksista, rakennus-, rakennustuoteteollisuus- ja kiinteistöpalvelualoilta ja myös muun muassa rakentamisen terveellisyyteen liittyviä asiantuntijoita. Yhdistys määrittelee sertifiointiin riittävän osaamisen taitotason ja todennustavat. Käytännössä esimerkiksi yritykset voivat ostaa työntekijöilleen sertifikaattikoulutuksia eri osaamistarpeisiin, esimerkiksi asbestipurkuun tai kattojen kuntotutkimukseen. Koulutukset pyritään järjestämään mahdollisimman napakoina ja tehokkaina, ja koulutuksesta riippuen osia voi suorittaa myös työpaikoilla. Koulutuksen hyväksytyn suorituksen jälkeen voi hakea järjestävältä oppilaitokselta sertifikaattia. Laatu- ja asiakkuuspäällikkö Risto Ruohola Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta korostaa, että näin yritykset saavat päivityksen ja varmuuden työntekijöidensä osaamiseen, ja myös kilpailuetua markkinoilla. -Tavoitteena on, että tilaajat osaisivat jatkossa myös vaatia enemmän rakennustyön toteuttavilta yrityksiltä. Henkilösertifioinnin omaava henkilö antaa laatulupauksen tilaajalle, samalla varmistaen tilaajalle laadukkaasti ja rakennusmääräysten mukaisesti tehdyn rakennustyömaan osasuorituksen.

myös kosteus- ja homevauriokohteiden puhdistuksessa hallinnassa. -Homesiivouksessa ei oikeastaan ole vielä mitään sertifikaatteja, sisäilma-alalla muutamia. On erittäin tärkeää, että koulutusta ja osaamisen todentamista tulee lisää. Tästä on kyllä meille hyötyä, samoin tilaajalle. Asiakkaiden on vaikeaa erottaa ammattitaitoisia tekijöitä. Sisäilmaongelmat eivät valitettavasti ole lähivuosina loppumassa. Kalle Laine, rakennusalan laatuasiat ovat olleet jatkuvasti esillä medioissakin usein negatiivisessa valossa. Tuoko sertifiointi parempia onnistumisia? - Kyllä, sertifiointi on varmasti yksi täsmälääke haasteisiin. Sillä tuodaan lisää osoitettua osaamista yksittäisille työntekijöille ja yrityksille. Näin taataan työtehtävien onnistuminen kriittisissäkin kohteissa ja rakentamisen laatu paranee.

Sertifikaattikoulutuksilla vastataan tulevaisuudenkin tarpeisiin Tällä hetkellä toteutettavia sertifikaatti- ja asiantuntijakoulutuksia ovat Märkätilojen vedeneristyskoulutus, Asbestikartoittaja, P1-puhtaudenhallintasertifikaatti, Rakenteiden saumaaja, Asbestipurkaja, Kattojen kuntotutkija PRO, Puhtaudenhallintakoordinaattori PRO ja Merkkiainetutkija. Marko Uusitalo Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo, että uusia koulutustuotteita ollaan aktiivisesti kehittämässä sertifioitaviksi. - Rakennusjätteiden käsittely on alue, mihin esimerkiksi tarvittaisiin pätevöitynyttä osaamista. Tavoitteena on, että yrityksiin saataisiin lisää kiertotalouteen ja lajitteluun perehtynyttä henkilöstöä. Tällöin yritykset säästävät jätemaksuissa ja ympäristökuormitus vähenee. Yksi suosituimmista tämän hetken sertifikaattikoulutuksista on Rakenteiden saumaaja. Saumaajakoulutus on suunnattu henkilöille, jotka tekevät rakenteiden saumaustöitä joustavilla saumaustarvikkeilla, tai toimivat näiden töiden työnjohtotehtävissä. Koulutus antaa valmiudet tehdä saumaustöitä turvallisesti ja ohjeiden sekä määräysten mukaisesti. Tähän koulutukseen on osallistunut jo lähes 100 henkilöä.

Kalle Laine korostaa rakennusalalla eri osapuolten yhteistyön merkitystä

i Lisätietoja Suomen Laatusertifionti ry Rakennusalan suomalainen, luotettava ja varma sertifikaatti yrityksille ja yksityisille. Lisätietoja: www.laatusertifiointi.fi ja Kalle Laine, kalle.laine@tts.fi, 044 7143 668

Niina Kesti, yrittäjä RTA Poistoa Oy:sta kuvailee sertifioinneilla olevan suuri merkitys osaamisen osoittamisessa

TEHO

Maahanmuuttajien koulutukseen etsittävä innovatiivisia ratkaisuja MINNA KARPPINEN, MYYNTI- JA MARKKINOINTIJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS TYÖTEHOSEURA

Maahanmuuttajien työllisyys nousee säännöllisin väliajoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja yritykset, poliitikot ja eri alojen sidosryhmät tuovat asiaa esille. Työpaikkojen määrä on kivunnut koronaa edeltävälle tasolle ja yrityksissä ollaan jälleen huolestuneita osaavan työvoiman saatavuudesta. Tämä näkyy myös koulutukseen hakeutuvien määrän nopeana vähentymisenä, sillä työnhakijat työllistyvät tällä hetkellä hyvin.

i Lisätietoja Parhaillaan TTS:llä opiskelee 1700 vieraskielistä opiskelijaa, jotka edustavat noin 40 eri kansallisuutta ja puhuvat yli 30 eri äidinkieltä. Eniten vieraskielisiä koulutetaan logistiikan ja rakentamisen toimialoille

TEHO

Maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut viime vuosina, mutta silti työttömyysluvut ovat edelleen korkeita. Esimerkkinä voidaan tarkastella Helsinkiä, jossa joulukuussa 2020 vieraskielisten työttömyysaste oli 24,7 prosenttia ja työttömiä vieraskielisiä oli yli 13 500. Tämä on huikea määrä – mutta ei kovin positiivisessa valossa.

riittävää suomen kielen taitoa, suomalaisen työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja riittävää ammatillista osaamista. Käytännössä tämä tulee esiin siinä, että melko lyhyen koulutusrupeaman aikana ei ehditä saavuttamaan ja varmistamaan osaamista ja opiskelija palaa opintojen jälkeen takaisin työvoimahallinnon tai kuntakokeilun palvelujen piiriin.

Koulutuksen ajoitus ja mitta ratkaisevaa

Oppiminen on hitaampaa ilman yhteistä kieltä

Syitä matalaan työllisyysasteeseen voidaan etsiä eri paikoista, mutta yksi asia, jolla on suora vaikutus maahanmuuttajien työllistymiseen, on oikea-aikainen ja lähtötasoltaan oikein mitoitettu ammatillinen koulutus, johon on sisällytetty riittävästi suomen kielen koulutusta. Työtehoseuran opiskelijoista noin 40 % edustaa syntyperältään jotakin muuta kuin Suomen kansallisuutta. Pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajista iso osa on koulutettu Työtehoseurassa, josta olemme erityisen ylpeitä. Olemme tottuneet kouluttamaan eri puolilta maailmaa tulleita opiskelijoita, erityisesti logistiikan ja rakentamisen toimialoille, jotka ovat painineet työvoimapulan kanssa jo pitkään. Maahanmuuttajien kouluttamisessa ja koulutuksen jälkeisessä työllistymisessä on kuitenkin ongelmia, jotka eivät niinkään liity itse opiskelijaan tai opiskelijan haluun tehdä töitä. Vuosien kokemus on osoittanut, että maahanmuuttajat eivät työllisty, jollei heillä ole

Muutama vuosi sitten toteutetut koulutusmäärärahojen leikkaukset ovat lyhentäneet kaikkien koulutusten kestoja. Opiskelijat halutaan nopeammin työelämään, pois koulun penkiltä, tuottaviksi yksilöiksi. Tämä on hyvä tavoite, mutta toimii harvoin maahanmuuttajalle, jonka kanssa ollaan usein peruskysymysten äärellä. Lähes päivittäin törmätään tilanteisiin, joissa opiskelijan kanssa ei löydetä yhteistä kieltä, joka mahdollistaisi osallistumisen ammatillisiin opintoihin. Opiskelija voi osata oman äidinkielensä lisäksi jotakin muuta kieltä auttavasti, mutta sitäkään ei riittävästi. Tästä johtuen opiskelijavalinnoissa joudutaan tekemään melko paljon kielteisiä päätöksiä henkilöille, joilla muuten olisi kykyä kouluttautua vaikkapa kuorma-autonkuljettajan tai varastonhoitajan tehtäviin. Ammatillista koulutusta voisikin harkita annettavaksi eri kielillä avustettuna - suomen kielen ohella. Näitä kieliä voisivat olla esimerkiksi somalia, arabia, kurdi, turkki, saksa, englanti ja venäjä. Kun yhteinen kieli löytyy, olisi opiskelijan huomattavasti helpompi sisäistää asioita, oppia suomen kieltä, edetä opinnoissaan ja löytää sopiva työssäoppimispaikka ja mahdollinen työpaikka. Työllistymisen paraneminen edellyttää innovatiivisia ratkaisuja Maahanmuuttajakoulutukseen tarvitaan kipeästi uusia, innovatiivisia ja rohkeitakin avauksia, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien työelämään siirtymisen. Usein ehdotusten esteiksi tai hidasteiksi ovat muodostuneet raha, hallintorakenteet ja koulutuksen tiukka lainsäädäntö. Nyt toivottaisiinkin rohkeutta uudistaa maahanmuuttajakoulutusta; sen kestoa, suomen kielen kielikoulutuksen määrää sekä mahdollisuutta toteuttaa ammatillista työvoima- ja tutkintokoulutusta useammalla eri kielellä avustettuna. Sillä edessä on jälleen tilanne, että ”hyvät” työllistyvät, mutta ”heikommat” jäävät kotiin. Onko meillä oikeasti tähän enää varaa? TEHO

Verkko-opintoja ja vertaisoppimista

Metsäkoneenkuljettajat testasivat uutta koulutusmallia

JIM ANTTURI, ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

JUHANI SIIVONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Uutta jatkuvan kasvatuksen ja luonnonhoidon täydennyskoulutusmallia pilotointiin syksyllä neljässä eri maakunnassa. Verkossa opiskelu luonnistui mainiosti ja hyviä kehitysideoita kertyi. Antoisimmiksi koettiin vertaisoppimisen mahdollistavat keskustelut maastossa. Haasteellisinta oli löytää aikaa itseopiskeluun. Osallistujat olivat erityisen kiinnostuneita jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmistä.

TEHO

Yli 20 metsäkoneammattilaista osallistui elo-lokakuussa 2021 uudenlaisen täydennyskoulutuksen pilotintiin. Tavoitteena oli kuljettajien luonnonhoito-osaamisen vahvistaminen ja jo opitun kertaaminen sekä jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiin perehtyminen. Koulutusmalli koostui itsenäisesti kuunneltavista podcast-keskusteluista, luettavista teoriaosioista, 360-kuva- ja simulaattoritehtävistä sekä lähiopetuksessa ryhmänä tehtävistä luokka- ja maastoharjoituksista. Suurin motivaatio osallistumiselle vaikutti olevan jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmiin syventyminen, ja tätä toiveesta painotettiinkin lähiopinnoissa, vaikka aihe oli vain yksi kuudesta käsiteltävästä teemasta. Pilottikoulutukset järjestettiin lopulta neljässä maakunnassa yhteistyökumppanien kanssa: Pirkanmaalla (Tampereen seudun ammattipisto Tredu), Uudellamaalla (TTS Työtehoseura ja Tredu), Satakunnassa (WinNova) ja Pohjois-Karjalassa (Riveria). Ryhmäkohtaisia toteutusvaihtoehtoja Opiskelijoille järjestettiin infotilaisuus verkon välityksellä, jonka jälkeen itseopiskelun sai aloittaa. Lähipäiviä järjestettiin kaksi kappaletta. Kouluttajille annettiin vapauksia suunnitella päivien kulku tiettyjen raamien sisällä, mutta kaikkia pilottikoulutuksia yhdisti se, että ensimmäiseen lähipäivään sisältyi simulaattorityöskentelyä ja luokassa tehtäviä harjoituksia joko keskustelujen tai verkkomateriaalin kertaamisen muodossa. Toiseen päivään sisällytettiin runsaammin maastoharjoituksia. Kahden ryhmän kanssa lähipäiviin sisällytettiin kokeilumielessä käytännön puunkorjuuta jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuita suorittaen. Opiskelijat arvostivat vertaisoppimista – kouluttajat uuden äärellä Alustavien tulosten perusteella kuljettajat kokivat kertauksen lisäksi oppineensa uutta luonnonhoidosta ja jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmistä. Verkko-opinnot läpikäyneiden mielestä materiaaliin oli helppoa tutustua itsenäisesti ja siinä oli hyvässä suhteessa luettavaa teoriaa ja muita tehtäviä. Podcastien kuuntelu onnistui esimerkiksi työn ohessa ja 360-kuviin perustuvat tehtävät olivat hyviä, joskin kysymyksenasetteluun saatiin rakentavia parannusideoita. Aikaa verkko-opintoihin käytettiin keskimäärin alle kymmenen tuntia.

koettiin opiskelijoiden näkökulmasta haasteelliseksi lyhytkoulutukseen, koska niiden käytettävyys ei vastannut työssä käytettäviä oikeita koneita. Kahden eri ryhmän kanssa käytiin läpi myös jatkuvan kasvatuksen kannattavuuslukemia – sekä metsänomistajan että korjuun näkökulmasta. Tämän todettiin lisänneen ymmärrystä ja hyväksyntää. Maastoharjoitukset painottuivat jatkuvan kasvatuksen kohteisiin, ja tämän aiheen ympärille syntyi myös eniten ryhmäkeskustelua: nousi esiin muun muassa poistettavien puiden valitsemiseen ja pohjaveden pinnan hallintaan vaikuttavat tekijät. Oman ajattelun haastamisen sekä keskustelua tukevien tehtävien tekemisen koettiin edistävän oppimista ja tuovan varmuutta omaan tekemiseen. Pilottien pohjalta koulutusmallia ja oppimisympäristöä jatkokehitetään ja markkinoidaan. Kaikki materiaali on vapaasti saatavilla metsäoppilaitoksille ympäri Suomen. Nyt jo neljällä oppilaitoksella on välittömät valmiudet vastaavan kurssin järjestämiseen aiheesta kiinnostuneille yrityksille ja kuljettajille.

Lisätietoja Pilottikoulutukset toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittama MoniTEHO-hanketta. Koulutusmateriaali kehitettiin viime vuonna TTS Työtehoseuran, Tredun ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä.

Jatkuva kasvatus teemana toi usean kouluttajan uuden äärelle, eli lähes poikkeuksetta aihetta oli koulutettu hyvin vähän. Simulaattoriharjoituksista koettiin olevan hyötyä korjuutekniikan sisäistämisen näkökulmasta, mutta harjoitukset tulisi pitää lyhyinä ja kouluttajan opastus tehtävänannossa ja simulaattorin käytössä korostuu. Samaan aikaan simulaattorityöskentely TEHO

Opetusmetsässä kosketus metsänhoidon tositoimiin

HENNA HURTTALA, YKSIKÖN JOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Simulaattorien ja verkko-opintojen hyödyntäminen on ollut metsäalan perustutkinnon opinnoissa arkipäivää jo hyvän tovin. Kaikkia osa-alueita työstään tulevat metsäammattilaiset eivät kuitenkaan opi luokkahuoneessa simulaattorissa istuen. Metsä on edelleen korvaamaton havaintoympäristö ja tarjoaa monipuolisesti haasteita aina kasvintunnistuksesta puustotietojen mittaamiseen ja koneelliseen puunkorjuuseen. - Uskomattoman rehevä kasvupaikka tämä on, vaikka ollaan näinkin kallioisella alueella, toteaa Työtehoseuran kouluttaja Kari Huotari tutkaillessamme oppilastyönä tehdyn taimikonhoidon jälkeä aurinkoisena marraskuun päivänä Vihdissä, noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Työtehoseuran metsäkoulutuksen Rajamäen toimipisteen tiloista. Hienoon kasvukuntoon oppilaiden toimesta hoidettu taimikko on Metsähallituksen mailla. Vuoden 2021 alusta asti voimassa ollut, Metsähallituksen kanssa solmittu sopimus mahdollistaa vielä monta monituista raivaussahan ja relaskoopin parissa vietettyä oppituntia. Alue käsittää nimittäin yli 400 hehtaaria talousmetsää sopivan etäisyyden päässä oppilaitoksesta. -Parasta tässä taimikonhoitokohteessa oli aito mahdollisuus havainnollistaa monimuotoisuuden huomioimista käytännössä, Huotari iloitsee. Ja tosiaan: pähkinäpensaat, suorarunkoiset tammet sekä riistatiheiköt on huolella säästetty valtapuulajina kasvatettavien kuusien lisäksi. Opetus- ja havaintometsää tositarpeeseen Opetusmetsää tulevat käyttämään vuosittain noin 100 opiskelijaa metsäkoneenkuljetuksen ja metsätalousyrittäjien koulutusaloilta. - TTS:n metsäalan koulutuksessa ei ole tähän saakka ollut omaa opetusmetsää, ja olemmekin todella iloisia tästä sopimuksesta. Metsähallitus on tärkeä kumppani ja yhteistyö on ollut hedelmällistä. Opetusmetsää tullaan käyttämään monipuolisesti havaintokohteena opetuksessa ja sieltä löytyy käytännön työkohteita laaja valikoima, kertoo yksikön johtaja Pertti Hourunranta. -Ja koska metsä on uusiutuva luonnonvara kohteetkin uudistuvat ja palaavat varantoon, aikaisemmin opetuksessa on hyödynnetty esimerkiksi Hyvinkään kaupungin omistamia kohteita sekä jonkin verran yksityisiäkin

TEHO

metsiä. Laajan talousmetsäalueen etuna on kuitenkin paremmat mahdollisuudet suunnitella opetusta aina kulloinkin käsiteltävänä olevan aihepiirin perusteella. -Yhtenä asiana, jota olemme ideoineet vielä mahdolliseksi yhteistyön paikaksi, on pelkkä metsäkuljetuksen harjoittelu Metsähallituksen muilla hakkuukohteilla. Korjuutyö on harjoitteluvaiheessa vielä niin hidasta, ettei runkoja synny metsätraktorin kuljettajalle tarpeeksi. Malli, jossa puuta olisi valmiiksi ajettavaksi asti, olisi meidän kannaltamme melko mainio juttu, tuumii Hourunranta. Opinnoissakin talousmetsä monimuotoinen Kari Huotari toteaa, että opintojen alun teoriaosuuden jälkeen monet osa-alueet tullaan sekä kertaamaan että oppimaan käytännössä metsään. Metsäkoneenkuljettajan perustutkintoon sisältyvät harjoitukset taimien istuttamisesta, puustotunnusten määrittämisestä, taimikonhoidosta sekä manuaalisesta eli moottorisahalla tehtävästä hakkuusta. Taitojen kartuttaminen on oppilaiden työssä ensisijaista, tuottavuus kasvaa varmuuden myötä. Tässäkin kuusikossa hyvä työnjälki on ollut ensisijainen tavoite. Samalla on tunnistettu kasveja ja mietitty luonnonhoitoa. -Kohde on ollut kyllä työläs. Poistuma on noin 10 000 runkoa hehtaarilla. Taimikonhoito on tehty tässä kohteessa ihan viime tipassa. Jos olisi vielä viivytelty, olisivat lehtipuiden latvat vahingoittaneet kuusien vuosikasvuja haitaten kehitystä. Nyt asiat ovat kunnossa, ja tämä kuvio voi odottaa hetken seuraavaa opiskelijaryhmää ensiharvennusta tekemään, toteaa Kari Huotari.

Metsäkoulutusta Uudellamaalla Työtehoseuran järjestämänä

Tammi on jalo lehtipuu, jonka säästäminen talousmetsän hoidossa aina paikallaan.

Metsäteollisuuden investoinnit takaavat metsäammattilaisille töitä myös tulevaisuudessa. Rajamäellä voi opiskella sekä Metsäkoneenkuljettajaksi tai metsätalousyrittäjäksi. Metsäalan koulutus on käytännönläheistä ja se tapahtuu suurelta osin maasto- ja halliharjoituksissa. Koulutusympäristöinä toimivat mm. metsäkonesimulaattorit ja metsätyömaat sekä huoltohallit ja työssäoppimispaikat. Opintoihin voi sisällyttää suuntautumisesta riippuen myös C-ajokortin ja kuljetusalan perustason ammattipätevyyden suorittamisen. Tutustu koulutuksiin www.tts.fi/ koulutustarjonta/metsaala

Kouluttaja Kari Huotari toteaa kuusentaimikon nyt oppilasvoimin hyvään kasvukuntoon hoidetuksi.

TEHO

Maatalouden turvallisuuskulttuuri verkotti tutkijat JANNE KARTTUNEN, ERIKOISTUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Ikävän mausteensa päivittäiseen ruokapöytäämme tuo tieto siitä, että maatalous on työperäisten terveysongelmien esiintyvyydellä mitattuna yksi riskialtteimmista toimialoista Euroopan unionissa. Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet ovat yleisiä maataloustyössä. Lisäksi osa tapauksista jää tilastoimatta. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja, ja Suomi voi toimia monessa suhteessa positiivisena esimerkkinä. Syksyllä 2021 päättynyt Sacurima-hanke verkotti keskenään yli sata tutkijaa 33 eurooppalaisesta maasta ja neljästä kumppanimaasta. Hankkeessa tarkasteltiin maatalousalan turvallisuuskulttuuria, turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa EU-tasolla, kansallisella tasolla ja tilatasolla. Lisätietoja hankkeesta löytyy oheisesta tietolaatikosta. Mitä on turvallisuuskulttuuri? Turvallisuuskulttuuri-käsitteelle löytyy useita määritelmiä eri maista ja eri toimialoilta, eikä sitä kaiverrettu kiveen myöskään Sacurima-hankkeessa. Voidaan sanoa esimerkiksi, että turvallisuuteen liittyvät asenteet, käsitykset ja käytännöt luovat perustan ihmisten toimintatavoille eri työtilanteissa. Ihmisten toimintatavat puolestaan muodostavat työyhteisön turvallisuuskulttuurin. Työyhteisön turvallisuuskulttuuri elää ja muuttuu ajan myötä. Se ohjaa päätöksentekoa päivittäisissä työtilanteissa ja pitkän aikavälin kehitykseen johtavissa ratkaisuissa. Johdon sitoutuminen ja tuki on ennakkoedellytys hyvälle turvallisuuskulttuurille. Useat eri toimialoja edustavat organisaatiot ovat onnistuneet luomaan itselleen erinomaisen turvallisuuskulttuurin, jossa turvallisuudesta välitetään aidosti ja sen edistäminen koetaan tuottavana investointina eikä kulueränä. Esimerkiksi monissa rakennus-, energia- ja lentoyhtiöissä turvallisuuteen liittyvien seikkojen huo-

TEHO

mioon ottaminen on keskeinen osa päivittäistä työtä. Näin on saatu aikaan merkittäviä tuloksia esimerkiksi työtapaturmien sekä materiaali- ja ympäristövahinkojen torjunnassa. Soveltuuko turvallisuuskulttuuriajattelu maatalouteen? EU-tasolla maatalous laahaa pahasti monia muita toimialoja jäljessä, mitä tulee alalla työtä tekevien työterveyteen ja työturvallisuuteen. Perinteisestä yhden yrittäjän tai yrittäjäperheen voimin tapahtuvasta maataloustuotannosta puuttuu alan turvallisuuskulttuurin kehittymistä tukevaa lainsäädäntöä, valvontaa ja neuvontaa – muuta valvontaa on kyllä tarjolla. Lisäksi puuttuu työyhteisön jäsenistä rakentuva työsuojeluorganisaatio ja ”komentoketju” määriteltyine vastuineen ja velvollisuuksineen. Yrittäjä vastaa yksin kaikesta ja tekee kaiken. Trendi on kuitenkin se, että pieni joukko maatiloja tuottaa yhä suuremman osan sekä EU:n että Suomen maataloustuotannosta. Näillä tiloilla tyypillisesti investoidaan tuotantoon ja palkataan työvoimaa, jolloin tilojen turvallisuuskulttuurin viitekehys alkaa muistuttaa muiden toimialojen yritysten vastaavaa. Viimeistään tässä vaiheessa hyvään turvallisuuskulttuuriin pyrkiminen on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän maataloustuotannon edellytys. Myös pienien perhe-

viljelmien etu olisi ottaa oppia hyvistä käytännöistä esimerkiksi riskienhallinnan edistämisessä.

Tutkijoita perehtymässä traktorin ja seosrehuvaunun turvalliseen käyttöön sateisessa Irlannissa.

Nykytila ja miten siitä eteenpäin? Sacurima-hanke osoitti, että EU-tasolla enemmistö maatalousyrittäjistä ja myös alan palkkatyöntekijöistä on työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, valvonnan ja neuvonnan ulkopuolella. Monelta puuttuu myös työtapaturmiin, työkyvyttömyyteen ja työeläkkeisiin liittyvä vakuutusturva. Merkittävä osa alan työperäisistä sairauksista, työtapaturmista ja jopa työperäisistä kuolemista jää tällä hetkellä toteamatta, tutkimatta ja tilastoimatta. Suomi on kuitenkin positiivinen poikkeus edellä mainituissa seikoissa, mutta myös meillä riittää kehitettävää. Hankkeen suositukset on tiivistetty viiteen toimenpiteeseen, joita hankkeen johto- ja viestintäryhmät kävivät esittelemässä Brysselissä EU-komissaaria myöten. 1. EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan on sisällytettävä alan työterveys- ja työturvallisuus. 2. On perustettava eurooppalainen asiantuntijaverkosto edistämään aihealuetta maatalousalalla. 3. EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan on saatava rahoitusta aihealueen edistämiseen. 4. On kehitettävä aihealuetta edistäviä kansallisia koulutusohjelmia maatalousyrittäjille ja työntekijöille. 5. Aihealueen viralliset tilastot on saatava EU:ssa ajan tasalle.

Lisätietoja Safety Culture and Risk Management in Agriculture (Sacurima) -hanke toteutettiin vuosina 2017–2021. COST – European Cooperation in Science & Technology rahoitti hankkeen hallinnointi- ja verkostoitumiskuluja. Hallinnoija: Luonnonvarakeskus Luke. Kotisivut: https://www.sacurima.eu/ Loppuraportti: https://jukuri.luke.fi/ handle/10024/547926

TEHO

Hevosalan työssä jaksaminen on kiinni palautumisesta IINA HULKKONEN, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Mitä raskaampaa työtä tekee, sitä huolellisemmin tulee huolehtia omasta jaksamisesta sekä palautumisesta. Fyysistä työtä tekevän kannattaakin elää kuin huippu-urheilija: nukkua hyvin, syödä terveellisesti, juoda riittävästi vettä, harrastaa työn lisäksi monipuolista liikuntaa ja huolehtia lihashuollosta. Hevosalan työssä jaksaminen vaatii taiteilua, koska työ on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Uni ja unen laatu ovat erittäin tärkeitä asioita palautumisen kannalta. TTS Työtehoseuran Hevoset ja työ -hanke järjesti 12.10.2021 webinaarin, jossa pääaiheena oli hyvinvoinnista huolehtiminen. Fyysisen kunnon ja palautumisen asiantuntija Pekka Pulkkinen Suomen urheiluopistosta Vierumäeltä on huomannut, että päivällä tehdyt asiat heijastavat unen laatuun. Tähän vaikuttaa esimerkiksi miten raskasta tehty työ on ollut henkisesti tai fyysisesti sekä kuinka paljon taukoja on ehtinyt pitämään. Jos palautumisjaksoja ei tule päivän aikana riittävästi, stressi heijastuu

yöuneen, joka voi olla hyvinkin levotonta. Huono unensaanti taas vähitellen johtaa ylirasitustilaan, joka näkyy suorituskyvyn heikkenemisenä. Jotta raskaassa työssä jaksaisi paremmin, olisi hyvä pyrkiä nostamaan fyysinen kunto sille tasolle, mitä työ vaatii. - Työpäivä ei ole henkisesti tai fyysisesti väsyttänyt liikaa, jos jaksaa kotona vielä hymyillä päivän jälkeen. Silloin päivä on ollut aika lailla sopivan rasittava. Ja ehkä jaksaa jotain harrastaa työpäivän jälkeenkin, Pulkkinen kertoi. Ylirasituksen merkit haltuun ajoissa Toinen webinaarin asiantuntijapuhuja oli yrittäjä Susann Fagerström Mind Ridersista. Aiemmin Fagerström on toiminut Vantaalla sijaitsevan Poni-Haka-ratsastuskoulun yrittäjänä ja kertoi webinaarissa hyvin omakohtaisen kokemuksen hevosalan yrittäjänä kohtaamastaan työuupumuksesta. Yrittäjä voi Fagerströmin mukaan tunnistaa olevansa ylirasittunut silloin, jos ei jaksa olla enää ystävällinen omille läheisilleen, työntekijöille tai asiakkaille. Pienistäkin asioista saattaa tuolloin räjähdellä ja sammakoita pääsee suusta. Fagerströmillä viimeinen ja hälyttävin merkki burn outista oli, kun usean viikon aikana hän ei pystynyt nukkumaan kuin muutaman tunnin yössä. - Stressi alkoi lyödä niin paljon yli, että uni kärsi. Aina silloin, jos joku henkilökunnasta oli poissa, niin minä vähän liikaa hyppäsin tekemään niitä asioita, Fagerström kertoi. Ylirasitukseen auttaa lepo Kun Fagerströmin kapasiteetti työn tekemiseen oli täysin loppu, hän sai onneksi levätä. Fagerströmin veli, joka oli myös mukana yrityksessä, otti vetovastuun. - Sain viettää sairasloman ja palautua. Jokainen kuitenkin tietää, ettei se ole kaikille yrittäjille mahdollista. Tämän takia kannattaisi miettiä asioita talleissa tarkkaan, ettei koskaan päätyisi tuonkaltaiseen tilanteeseen, kun missä itse olin.”

TEHO

Tallityötä helpottamalla hyvinvointia työhön Stall Anna Oy:n yrittäjä Anna Granberg Haarajoelta Tuusulasta on miettinyt työn kuormittavuutta ja tehnyt sitä varten investointeja, jotka helpottavat lähes 30-paikkaisen täyshoitotallin työtä. Tallissa on esimerkiksi sivulle siirtyvät karsinan seinät, jotta karsinat on mahdollista tyhjentää koneellisesti, sekä jokaisella hevosella on omat heinäautomaatit. - Me ollaan saatu kiitosta työntekijöiltä, että tämän tallin töitä on helppo tehdä. Ja kun tiedetään, että tämä on fyysinen ja raskas ala, niin on yritetty löytää mahdollisimman paljon niitä keinoja, millä työpäivää voisi keventää, kertoo Granberg. Granberg kehottaa muita alalla toimivia miettimään omaa työergonomiaa sekä rytmittämään päivää siten, että jaksaisi tehdä työpäivän jälkeen jotain muutakin, vaikka jotain oheisliikuntaa. - Ja kiinnittää huomiota siihen, että syö monipuolisesti, Granberg lisää.

Anna Granberg ja FWB-tamma Aroha Caramel. ”Karkki” voitti tänä vuonna estehevosten laatuarvostelun.

Katso Anna Granbergin koko haastattelu Hevoset ja työ -hankkeen Youtube-kanavalta. https://bit.ly/304koZI TTS Työtehoseuran Hevoset ja työ -hanke toimii vuosien 2020–2022 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ja sen yhteistyössä ovat mukana Suomen Hippos ry ja Suomen ratsastajainliitto ry. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta. Uupumisen merkit ja jaksamisen keinot 12.10.2021 -webinaaria oli tukemassa MTK:n säätiö.

Lue lisää www.tts.fi/hevosetjatyo

TEHO

Työntutkimus yrityksen silmin SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA ORION PHARMA OY JA HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työn tuottavuuden parantaminen on aina ajankohtaista niin suurissa kuin pienissä yrityksissä. Orion Pharma Oy:ssa työntutkimus ja työn tunteminen nähdään pohjana kaikelle kehitystyölle.

TEHO

Työntutkimusta pitkään leimannut mielikuva kellokallettamisesta väistyy vähitellen ja tilalle tulee yhä enemmän kokonaisvaltainen kehittäminen ja henkilökunnan osallistaminen. Työntutkimus tarjoaa välineitä kerätä tietoa työn sujuvuudesta. Kun on tietoa, voidaan arkityötä ja johtamista kehittää. Orion Pharma Oy:ssä työntutkimuksen menetelmiä on sovellettu moniin työtehtäviin, muiden muassa logistiikan ja tuotannon kehityskohteiden tunnistamiseen, työpisteiden layoutin suunnitteluun, laadunvarmistuksen prosesseihin sekä resurssien määrittelyyn. - Työntutkimuksella saadaan faktatietoa johtamisen tueksi ja tietoa pullonkaulavaiheiden tai prosessien ongelmien selvittämiseen. On hyödyllistä, kun myös näkymätön työ saadaan näkyväksi. Työntutkimuksella selvitämme mihin aika todella kuluu, mitkä tekijät aiheuttavat hukkaa, kuormitusta tai tyytymättömyyttä. Tieto auttaa uusien kehityskohteiden ja projektien valinnassa, kertoo työntutkimuksen asiantuntija, Work Analyst Kati Siren-Salokannel Orion Pharma Oy:stä. Orion Pharman henkilökunta on ottanut työntutkimuksen hyvin vastaan ja yhteinen kehittäminen nähdään positiivisena. Työntutkija pääsee lähelle tekemistä ja varsinaisen tutkimisen ja aikatietojen ohessa syntyy lukematon määrä kommentteja, jotka voivat johtaa isoonkin muutokseen. - Tavoitteenasetannan kautta vaatimukset ovat samat kaikille ja tämä edistää tasapuolisuutta. Oikein mitoitettu työ on kaikkien etu. Työntutkimuksen kautta on löytynyt useita ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyviä parannuskohteita, joita on toteutettu, jatkaa Kati Siren-Salokannel. Työntutkimuksen ytimenä on yhä enemmän kokonaisvaltainen työn kehittäminen. On erityisen tärkeää kuvata ja tuntea kaikki prosessit, jotta ymmärretään muutosten vaikutukset kokonaisuuteen. Kokemuksena on, että perinteinen tuotannon lattialla tapahtuva työ on useassa yrityksessä jo erityisen hyvällä pohjalla, vakioitu ja tunnettu. Enemmän tekemistä onkin usein eri tukitoimintojen ja niin sanotun toimistotyön prosessien kehittämisessä sekä niitä ohjaavien järjestelmien yhteensovittamisessa. - Työntutkimus ja työn tunteminen on mielestäni pohja kaikelle kehitykselle. Resurssit kannattaa kohdistaa merkittävimpiin parannuksiin, mutta pitää muistaa, että myös pienten arkisten asioiden saattaminen kuntoon parantaa työhyvinvointia, toteaa Kati Siren-Salokannel.

Työntutkijan valmennusohjelmasta valmistui kymmenkunta uutta työntutkijaa

Työntutkijan valmennus keväällä 2022 TTS Työtehoseura kouluttaa työntutkijoita työpaikoille. Työntutkijan valmennusohjelman hyväksytty suorittaminen antaa rationaalisen työntutkimuksen työntutkijan pätevyyden sekä valmiuden kehittää kestävää työtä eri työympäristöissä. Seuraava työntutkijan valmennusohjelma alkaa alkuvuonna 2022. Kokonaisuuteen kuuluu 10 ohjattua valmennuspäivää verkko- tai lähiopintoina, työpaikalla toteutettavat harjoitustehtävät sekä tehtävien tukena asiantuntijoiden antama ohjaus. Koulutus sopii eri toimialoille kaiken kokoisille organisaatioille, ja tarjoaa osaamista kokonaisvaltaiseen työn kehittämiseen työpaikoilla. Työntutkijan valmennusohjelma 2022 • Työntutkijan pätevyys • Soveltuu eri toimialoille kaiken kokoisille organisaatioille • Kokonaisvaltaista työtapojen, työolojen ja prosessien kehittämistä

i Lisätietoja Työntutkijan valmennusohjelma Alkaa 15.2.2022 Tutustu www.tts.fi/koulutustarjonta/ esimiestyo_ja_johtaminen

TEHO

Työvoimaa ravintola-alalle SIRPA PUSSINEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, SIRPA PUSSINEN

Korona-ajan vaikutukset ja osaavan työvoiman tarve olivat TTS Työtehoseuran AURINKO - ravintolan polku poikkeustilan yli -hankkeen päätösseminaarin pääaiheita. Ratkaisuja työvoimatilanteeseen pohdittiin monilta kanteilta, niin yritystoiminnan, oppilaitosten kuin edunvalvonnan näkökulmista. Ravintola-alan yrittäjiltä korona-aika on vaatinut valtavaa sinnikkyyttä ja kykyä katsoa eteenpäin. Aki Mursu Burgeribaari Kauppuri 5:sta Oulusta nosti esille korona-ajan haasteiden ohessa henkilökunnan tärkeyden ja työn hyvät puolet. - Tykkään sanoa, että meillä on paras henkilökunta ja asiakkaat. Pitäisikin tuoda enemmän esille sitä parasta suolaa ravintoloiden arkielämästä. Näillä asioilla on merkitystä, jotta uusi työllistyvä nuori näkee ravintola-alan mielekkäänä, korosti Aki Mursu. Keittiömestari, kokki ja ravintoloitsija Kari ”Kape” Aihinen tunnetaan tv:stä tuttuna persoonana, sanansaattajana, joka uskaltaa kokeilla uusia ja innovatiivisia ideoita. Virtuaaliset kokkikoulut ja viimeisimpänä Kape & Jaska – Mestarin otteessa -kirjatuotanto ovat esimerkkejä Kapen monipuolisesta paletista. Ravintoloitsijan roolissa listan Burgeribaari Kauppuri 5:n yrittäjä Aki Mursu kertoi koronajan kokemuksistaan Kalajoella pidetyssä seminaarissa.

ykkössijoilta löytyvät perusasiat: hyvä henkilökunta, hyvä tuote, laadukas tekeminen ja asiakastyytyväisyys. Julkisuudesta ja somesta puhuttaessa Kape rohkaisee yrittäjiä näkyvyyteen. - Pienten yritysten kannattaa panostaa laatuun ja tehdä omasta jutusta spesiaalia, oman kulmakunnan parhaita tuotteita ja palveluita, jutteli Kape Aihinen seminaarin puheenvuorossaan. Veto- ja pitovoimaa ravintola-alalle Seminaarin jälkimmäisen päivän puheenvuorot käsittelivät työvoiman saatavuutta ja ravintola-alan vetovoimaa. - Ravintola-alalle työllistyminen on hyvä, mutta valitettavasti hakijamäärät laskussa. Myönteiset uratarinat, some-kampanjat ja yhteistyön hyvät esimerkit auttavat nuorten tavoittamisessa. Opiskelijat kannattaa ottaa hyvin vastaan, sillä tätä kautta on mahdollista löytää hyvä työntekijä, kertoo oppilaitoksen näkökulmaa Virpi Spangar OSAO:sta.

i Webinaari netissä Korona-ajan opit ja tulevaisuuden työvoima -seminaarin 22.9.-23.9.2021 voi katsoa tallenteena www.tts.fi/ aurinko -sivujen kautta.

TEHO

Henkilöstöpalveluja tarjoavasta Staffpoint Oy:stä Sanna Helttunen valaisi vallitsevaa tilannetta rekrytointiprosessin näkökulmista. Perinteisesti henkilöstövuokrausta leimaa mielikuva lyhytkestoisista työsuhteista, mutta näin ei aina ole. - Staffpointin palveluissa kyseessä ei vain keikkatyöstä, vaan määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat työsopimusmallit ovat yhtä lailla mahdollisia. Tarjoamme työtä monenlaisiin tehtäviin ja kaikkeen ei välttämättä vaadita aiempaa osaamista, kertoo Helttunen. Osaaat työntekijät alan elinehto Työvoiman saatavuus ja ratkaisut tilanteen parantamiseksi pohdituttivat myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n Olli Varmoa. - Uhkakuvana on, että työvoimapula estää ravintola-alan tervehtymisen. Jos ei ole henkilökuntaa, joudutaan myymään ei oota ja ei voida ottaa asiakkaita vastaan. Ravintola-alan työssä tarvitaan ihmisiä tekemään asiakaspalvelua ja ruokaa. Tätä on

mahdoton ulkoistaa ja tehdä koneilla, toteaa Varmo. Puheenvuorossa nousi esille useita kehittämiskohteita palkkauksesta koulutukseen, sosiaalisesta mediasta digitalisaatioon. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kulttuurin muutos ja kannustus siihen, että kuluttajat yhä enemmän käyttävät ravintoloiden palveluita. Myös työvoiman tavoittaminen ulkomailta on yksi ratkaisu ja tulisikin helpottaa mahdollisuutta rekrytoida ammattitaitoisia työntekijöitä. - Viranomaisten ja julkisten toimijoiden on huomattava, että matkailu- ja ravintola-alan yhteiskunnallinen vaikutus työllistäjänä on merkittävä, päätti Varmo. TTS Työtehoseuran ravintola-alan hankeperhe kattaa Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen alueille suunnatut AURINKO-, KAUHA-, UUDET TUULET-, URHO- ja SISU -hankkeet, joissa rahoituslähteinä ovat alueelliset ESR-ohjelmat. Lisätietoja Anu Ahtela, TTS Työtehoseura, anu.ahtela@tts.fi, puh. 044 7143 719.

TEHO-Lounasravintolan ovet avoinna kaikille TTS Työtehoseuran Nurmijärven Rajamäen, Vantaan Sarkatien ja Nuolikujan toimipisteissä on aloittanut toimintansa TEHO-Lounasravintolat. - Tarjolla on lounasta, kahvia ja hyvää tunnelmaa. Lounaslistalta löytyy kotiruokaa hieman uusilla makuvivahteilla ja erityisesti salaattipöytä on saanut kiitosta. Myös teemaviikkoja on suunnitteilla, kuvailee ravintoloitsija Sari Glaze.

Ravintoloitsija Sari Glazella on pitkäaikainen kokemus ravintola-alalta. TEHO-Lounasravintoloiden lisäksi hän pyörittää Tilausravintola Pikku Paronia Rajamäen Alkon tehtaiden historiallisessa miljöössä sekä grillikahviota Lopella. Työtehoseuran henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi TEHO-Lounasravintoloiden ovet ovat avoinna kaikille asiakkaille www.lounaskahvilateho.net

Anu Karhu, Juuso Pärssinen ja Sari Glaze toivottavat kaikki tervetulleiksi TEHO-Lounasravintolaan.

TEHO

Esimiestyön haasteet sote-alalla VTT MINNA MATTILA-AALTO, TTS TYÖTEHOSEURA JA HT JONNA HJELT/TAMPEREEN YLIOPISTO

Askelmerkit-hanke kehittää pk-yritysten esimiestyötä sosiaali- ja terveysalalla. Seuraavassa esittelemme organisaatioissa yleisesti ilmenevät kaksi perustavanlaatuista, esimiestyöhön heijastuvaa haastetta ja teemme ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Haaste 1: Ammatillisen eetoksen ja tuloksellisuuden yhteensovittaminen Ammatillinen eetos perustuu näkemykseen siitä, mitkä ovat hyviä, oikeita ja järkeviä tapoja tehdä työtä. Se käsittää oikeudenmukaisuuden, totuuden etsimisen ja muista huolen pitämisen. Se voidaan tiivistää ammattieettisiksi ohjeiksi, jotka kertovat ammattilaisille ja asiakkaille, mihin arvoihin organisaation toiminta perustuu. Ääneen lausuttu eetos auttaa tunnistamaan, milloin organisaation toiminta on eettistä.

TEHO

Käytännössä eetos näyttää törmäävän tuloksellisuuteen. Sote-organisaatioiden niukat resurssit ovat nousseet julkiseksi puheenaiheeksi. Sote-alan uudistuspaineiden yhdeksi lähtökohdaksi esitetään rahoituksen riittävyyttä. Taloudellisten resurssien niukkuudessa pk-sektorin organisaatiot joutuvat etsimään palvelutarjonnalleen arvolupausta julkisten rahoituskriteerien kautta. Kritiikin kärki kohdistuu sote-palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin mielekkyyteen ja merkitykseen sekä käytettyihin arvioinnin mittareihin. Erityisesti kritisoidaan sitä, että mittarit kohdistuvat usein suoritteiden määrään, eivät suoritteiden vaikuttavuuteen.

Nykyiset arviointitavat tai niiden puute ovat johtaneet siihen, että on käynyt mahdottomaksi ottaa kantaa organisaatioiden toiminnan tarkoitukseen ja olemassaolon perusteisiin (eetos). Äärimmilleen vietynä asetelma voi johtaa siihen, että arjen työsuoritukset alkavat toteutua eetoksen kustannuksella. Eetoksen hämärtyminen kuormittaa erityisesti ammattieettisesti työhönsä ja organisaation eetokseen sitoutuneita työntekijöitä. Työnjohto on vastuussa kuormituksen hallinnasta.

Kasvulla on myös kustannuksensa, kuten byrokratian tuottama koordinaation tarpeen kasvu: tarve poistaa päällekkäisyyksiä, sovittaa yhteen tehtäviä ja vastuita sekä tuottaa tehokkuutta ja tasalaatua. Kehittämisen näkökulmasta organisaatioissa syntyy tarve delegoida vastuuta operationaaliselle tasolle. Käytännössä tämä näkyy haluna edistää itsensä johtamisen kyvykkyyksiä, yleistä ilmapiiriä ja perustaa uusia toimenkuvia vastuualueiden johtamiseen.

Haaste 2: Organisaation kehitystyön hallinta

Ratkaisuehdotuksia haasteisiin

Hankekehitystyö osoittaa, että ideat ovat uusiutuva luonnonvara ja kehitystyön vaade luonnollisesti jatkuvaa alati muuttuvassa toimintaympäristössä ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Haasteeksi muodostuu se, miten kehitysideoista valikoidaan organisaation strategian toteutumisen kannalta potentiaalisimmat ja miten niistä tuotetaan systemaattisen kehitysprosessin kautta käytännön ratkaisuja. Monilla yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiolla on tavoitteena kasvu. Usein kyse on siitä, että organisaatiot pyrkivät osaltaan vastaamaan julkisen sektorin rahoituskriteerien muuttuviin painopistealueisiin. Mikäli kasvu on jo saavutettu, syntyy tarve pohtia organisaation eetosta ja organisaatiota rakenteellisena kokonaisuutena suhteessa esimerkiksi sen hajautettuihin palveluyksiköihin. Akuutti kysymys molemmissa tapauksissa on: miten organisaation tehtävä, tavoitteet ja eetos toteutuivat kasvaneessa ja hajautetussa organisaatiorakenteessa?

Eetoksen ja tuloksellisuuden yhteensovittamista voi kutsua ilkeäksi ongelmaksi, joka on luonteeltaan systeeminen eli koko järjestelmää koskeva. Ongelman ratkaisu yksin ja irrallaan systeemistä, joka sen tuottaa, johtaa helposti uusiin ongelmiin ja niiden ratkaisuyritykset lisääntyvään työmäärään arjessa. Ilkeiden ongelmien kohdalla on liikaa vaadittu, että joku yksin tunnistaisi perimmäisen ongelman ja pystyisi tuottamaan siihen ratkaisun. Pk-yritykset ajetaan mahdottoman eteen, mikäli niiltä vaaditaan systeemissä tuotetun, henkilöstön eettistä kuormitusta lisäävän ongelman ratkaisemista yksin. Ilkeän ongelman tunnistamiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan yhteistä tahtoa, järjestäytymistä ja joukkovoimaa. Kasvavat organisaatiot ja moniulotteiset tavoitteet edellyttävät päätöksenteon delegointia. Byrokraattinen rakenne ei kuitenkaan varsinaisesti tue tällaista pyrkimystä. Byrokratiaa voidaan keventää hyödyntämällä projektiorganisaation toimintatapoja, mikä taas edellyttää uutta tapaa ajatella organisaatioita. Projektiorganisoituminen on keino hallita jatkuvasti muuttuvia kehittämisen tarpeita olosuhteissa, joissa kehittämistyötä tehdään paitsi hajautetuissa rakenteissa myös useampaan kehittämisen tarpeeseen ja kohteeseen. Projektiorganisaatio edellyttää henkilöstöltä kykyä ja halua ottaa vastaan tarjolla oleva vastuu sekä sen tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet. Siksi kehittämistyötä onkin hyvä vaiheistaa, asettaa kehittämiselle projektien kautta osatavoitteita sekä arvioida kehittämistyön etenemisen edellytyksiä ja mahdollisia muutostarpeita.

TEHO

Erikoissakset haastavat kukkaveitsen TIINA ESKELINEN, KOULUTTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran puutarhaosastolle on tilattu opiskelijoille kokeiltavaksi japanilaislähtöisiä kukkien leikkauksen erikoissaksia, Sakagen-kukkasaksia. Värikkäät apuvälineet on otettu vastaan innostuneesti. Saksilla on hyvä leikkaavuus ja ne nopeuttavat kukansitojan työtä.

Kautta aikojen kukkasitoja on kimpun sidottuaan leikannut ensin varret saman pituisiksi sekatööreillä ja sen jälkeen leikannut kukkien varsiin imupinnat veitsellä . Sakagen-kukkasaksilla leikataan varret vinoon ja kasvien imupinnat syntyvät samalla. Saksien erinomaisen leikkaavuuden ansiosta kasvien imupinnat ovat yhtä hyvät kuin veitsellä leikatessa ja kasvi saa hyvin imettyä tarvitsemansa veden. Nämä japanilaiset kukkasakset ovat kevyet ja ergonomiset. Saksitehdas on toiminut vuodesta 1903 ja saksimalli F-170 on kehitetty vuonna 2009. Kukkakauppa Floranna on toiminut Suomen ensimmäisenä virallisena Sakagen-kukkasaksien maahantuojana vuodesta 2020 tarjoten niitä kuluttajille ja kukka-alan yrityksille. Florannan yrittäjä Hanna Kurtti kertoo, että sakset olivat ensin heillä testikäytössä kolme vuotta. Kurtin kokemuksena oli, että saksilla oli erinomainen leikkaavuus ja ne nopeuttivat kukkakauppatyötä sekä vähensivät käsien

TEHO

kuormitusta. Myös veitsen aiheuttamat haavat poistuivat. Lisäksi on paljon kuluttajia ja kukka-alan ammattilaisiakin, jotka kokevat kukkien imupintojen leikkaamisen veitsellä haasteelliseksi. Teimme Työtehoseuran floristiluokassa pienimuotoisen testin. Sidoimme kaksi samanlaista kimppua, toiseen leikkasimme imupinnat Sakagen-kukkasaksilla ja toiseen sekatööreillä ja veitsellä. Kukkasakset olivat puolet nopeampia. Tällä noin puolen minuutin ajansäästöllä per kimppu voi säästää vuositasolla useita työpäiviä, jopa viikon. Työajan säästö toki riippuu siitä, kuinka paljon kukkakimppuja sidotaan päivässä. Oman käyttäjäkokemukseni ja pienimuotoisen testin tuloksien vuoksi olenkin sitä mieltä, että näillä saksilla on merkittävä vaikutus työtehoon. Haku TTS:n floristin koulutukseen avoinna 7.1.2022 saakka. www.tts.fi/koulutustarjonta/puutarha-ala

Järjestöt ikääntyvien asumista tukemassa ANNE KORHONEN, MINNA KUUSELA, SARI LISKI-MARKKANEN, TTS TYÖTEHOSEURA VASTAVALO, RIITTA WEIJOLA

Suomi ikääntyy vauhdilla. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti; yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaankin jatkossa yhä enemmän. Toimenpiteet on myös tehtävä ajoissa, ennakoiden.

Ympäristöministeriön asumisen toimenpideohjelman (2020–2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea ja rohkaista ikääntyviä henkilöitä ennakoimaan tulevia asumistarpeitaan ja varautumaan sekä toteuttamaan asumista tukevia toimenpiteitä hyvissä ajoin. Työtehoseura selvitti ministeriön toimeksiannosta aiheeseen liittyvien järjestöjen toimintaa ikääntyneiden asumisen ennakoinnin tukena. Selvitys kohdistui valtakunnallisiin eläkeläis- ja seniorijärjestöihin, vanhus-, asuntoja rakennusalan järjestöihin, asiantuntija- ja asiakasjärjestöihin. Kaikkien näiden toiminnassa ikääntymisen asumisen ennakointi oli huomioitu ainakin jollakin tavoin. Työtä tehdään mm. verkostoissa, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja lausuntojen kautta, työryhmissä, kuntien vanhusneuvostojen kautta, mutta myös ruohonjuuritason toimintana. Neuvonta, tiedotus ja koulutus ovat keskeisiä toimintamuotoja lähes kaikilla järjestöillä. Jotkut myös tuottavat tietoa ja materiaalia ikääntyvien asumisen ennakoinnista.

Tarvitaan monenlaista viestintää Sähköinen materiaali ja sosiaalinen media eivät tavoita kaikkia ikääntyviä tai heidän läheisiään, joten tarvitaan myös perinteistä viestintää sekä henkilökohtaista neuvontaa. Lisäksi järjestöt toivoivat tiedon kokoamista yhteen. Lisäksi esitettiin ”järjestöverkoston” tai muun foorumin luomista ajankohtaistiedottamista, yhteistyön tehostamista sekä näkemysten ja kokemusten esiintuomista varten. Selvityksen pohjalta on nyt käynnistymässä vuodelle 2022 ympäristöministeriön rahoituksella järjestöjen yhteinen verkostohanke, missä tietoa ja tukea jaetaan ja kehitetään yhdessä. Hankkeen toteutusta koordinoi Työtehoseura. Lisätietoja: Minna Kuusela, TTS Työtehoseura minna. kuusela@tts.fi

Yhteistyö tärkeää Selvitys osoitti, että järjestöt tekevät monipuolisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ovat jo verkostoituneetkin, mutta silti yhteistyön toimijoiden ja myös järjestöjen välillä toivotaan edelleen tehostuvan ja sen tärkeyttä korostettiin. Kuntien kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen koettiin myös tärkeäksi. Kuntien luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja ikääntyneiden parissa työskenteleville tarvitaan lisää tietoa ikääntyneiden asumisen kysymyksistä.

TEHO

Mitä sisustaja tekee?

Taideteollisuusalan artesaanin koulutus tuottaa monipuolisia ammattilaisia MINNA KUUSELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittaneet, artesaaniksi valmistuneet osaavat suunnitella ja toteuttaa asiakkaalle sisustusprojektin yksityiseen tai julkiseen tilaan. He työllistyvät saneeraus- tai rakennusalan yrityksiin, sisustustai rakennustarvikeliikkeisiin tai perustavat oman sisustusalan yrityksen.

Yksi viime aikojen suosittu harjoitustyö on ollut ”Yksiön suunnittelu asiakkaalle”, missä opiskelijat suunnittelevat sisustuksen samaan yksiöön, kullekin erikseen arvotulle julkisuuden henkilölle. Työn kuuluu sisältää ainakin pohjapiirustus, huonekortti, kalusteluettelo ja näkymäkuvia. Kuvassa Katri Romppaisen kooste kirjailija Tuomas Kyrön kirjailijaboksin sisustuksesta.

Koulutuksessa opetellaan myös 3D-suunnitteluohjelman käyttöä. Kuvassa HomeStylerillä tehty näyte Trine Laurilan yksiön suunnittelutyöstä, kohteena Maria Veitola.

TEHO

Koulutuksen aikana muun muassa levytetään ja pinnoitetaan seiniä sekä asennetaan listoituksia. Työ vaatii mm. vastuullista työotetta ja ryhmätyötaitoja.

Työtehoseurassa on jo vuosien ajan koulutettu sisustajia Taideteollisuusalan perustutkinto (artesaani) -opinnoissa. Sisustusalan koulutus painottuu eri oppilaitoksissa eri tavoilla, ja meillä painotus on sisärakentamisessa. Tämä koulutus on myös hyvä esimerkki tutkimus- ja koulutusyksikköjen yhteistyöstä. Opiskelijat saavat napakan satsin sisustussuunnitteluoppia mm. väreistä, tyyleistä, esteettömyydestä ja valaistuksesta sekä TTS:n omana erityisenä lisänä myös keittiösuunnittelun perusteet. Yrittäjyydestä ja myynnistä on omat kokonaisuutensa; ammattilaisen on osattava myös tuotteistaa ja markkinoida omaa ammatillista osaamistaan. Näiden lisäksi oleellinen osa koulutusta on laaja oppi käytännön työhön. Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittanut ei ole sisustusarkkitehti, vaan tekijä, joka osaa sekä suunnitella että toteuttaa. Opiskelijat perehtyvät työsaleissa sisärakennus-, maalaus- ja päällystys- sekä sisustusverhoilun töihin ja kalusterakentamiseen. Osioon liittyy monenlaisia harjoituksia seinien levyttämisestä koristemaalaukseen. Ilman osaavaa toteutusta ei hyväkään suunnitelma riitä, ja käytännön osaamista harjoitellaan koulutuksen aikana myös työssäoppimispaikoilla. Sisustusalalla on mahdollista mennä työssäoppimaan moniin erilaisiin työtehtäviin. Koulutuksen lopputyön, ”näytön”, voi myös suorittaa monenlaisissa töissä – viime vuosina aiheita ovat olleet esimerkiksi vaatehuoneen muutos pienten lasten omaksi sopeksi, saunan suunnittelu ja toteutus ystävälle sekä oppilasasuntolan pintaremontti. Millainen sitten on hyvä sisustaja? Hänellä on vahva kutsumus käsillä tekemiseen, esteettistä ja visuaalista silmää, ryhmätyötaitoja sekä vastuullinen ote työhön. Hän pystyy hallitsemaan kokonaisuuksia ja osaa käyttää ja soveltaa nykyteknologiaa työssään. Tällä hetkellä käynnissä oleva perustutkintoryhmä on aloittanut opiskelunsa kesken koronaeristystä, mutta ke-

sän jälkeen on päästy palaamaan normaaliin lähiopetukseen. Opiskelijat ovat kiitelleet koulutuksen konkreettista sisältöä. Sekä suunnittelun että toteutuksen koulutus painottuukin käytännön harjoitustöihin. Yhteistyö on rakennus- ja remonttityömailla erittäin tärkeää, ja sen ja muiden työelämätaitojen oppimista tukee opiskelijoiden vahva ryhmäytyminen. Parhaimmillaan ryhmähenki voi kantaa pitkälle opintojen jälkeiseenkin aikaan, kun valmistuneet ammattilaiset voivat edelleen vaihtaa kuulumisia ja vinkkejä avautuneista työpaikoista esimerkiksi omien WhatsApp-rinkiensä avulla. Työnantajat, ensi vuonna onkin valmistumassa uusi pätevä porukka sisustajia!

i Lisätietoja Taideteollisuusalan perustutkintokoulutuksesta kiinnostuneille löytyy lisätietoa https:// www.tts.fi/koulutustarjonta/sisustaja_ taideteollisuusalan_perustutkinto_ artesaani.9568.html

Kesällä 2021 aloittanut ryhmä poseeraa vastuukouluttajansa Marko Pölösen kanssa. Ryhmä on tällä kertaa hyvin naisvaltainen, ja jatkossa kaivataankin enemmän myös miehiä mukaan.

TEHO