THHL
4/2015
-j채senlehti
Pääluottamusmies
Kohtuus kunniaan
VM
barosta2015 ovat juuri ilmestyneet tulokset. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että lähes joka toimistossa on jatkunut positiivinen kehitys edelliseen vuoteen verrattuna. Vielä ei kuitenkaan ole päästy vuoden 2012 tasolle. Tämän vuoden tuloksia tarkasteltaessa olen erittäin huolissani yhdestä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvästä kuormitustekijästä. Aikaisempina vuosina on kysytty: Oletko havainnut työyhteisössä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Tänä vuonna kysymyksen asettelu oli erilainen: Oletko kokenut häirintää tai epäasiallista kohtelua viimeisen vuoden aikana? Keskimäärin 10 % vastaajista on ilmoittanut näin kokeneensa. Tavoite tässä pitää joka työyhteisössä olla nolla. Vaihteluväli toimistoittain oli 4 % - 21 %. Nyt on erittäin tärkeätä, että jokaisessa toimistossa käydään perusteellisesti läpi tähän liittyvät asiat ja pyritään mahdollisuuksien mukaan selvit-
Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki
2
tämään taustat ja tapauksien sisältö. Tehtävä on varmasti haasteellinen mutta tärkeä. Barometrit tulee käydä yhdessä läpi työantajan ja henkilöstön kanssa. Yhdessä päätetään kehittämiskohteista ja toimenpiteistä. ja sovitaan toteutumisen seurannasta. Työelämän laatuun tulee ehdottomasti panostaa.
Työterveyslaitos: Joka toinen suomalainen käy työssä sairaanakin Joulukuussa 2014 ilmestyneen Sosiaalija terveysministeriön raportin mukaan sairaana työssä käyminen aiheuttaa joka vuosi työantajille vähintään yhtä paljon kustannuksia kuin sairauspoissaolot. Helsingin Sanomissa olleen uutisen mukaan sairaana töihin meneminen aiheuttaa tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan monenlaista haittaa. Jos työntekijä sairastaa tarttuvaa tautia, työtoveritkin sairastuvat, jos sairastunut ei malta pysyä kotona.
Merkittäviä ongelmia on myös työtehon lasku, sairaan henkilön huono mieliala ja väsymys, jotka vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin. Sairaana työskentelyyn on usein syynä se, että työntekijä kokee työnsä niin tärkeäksi, ettei halua olla poissa työstä. Usein ei haluta myöskään tuottaa ongelmia työkavereille tai asiakkaille. Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että täysitehoinen 7 tunnin 15 minuutin työpanos on riittävä. Tarvittaessa on pyydettävä työantajalta ylityömääräys, jos työtehtäviä on enemmän kuin normaalityöpäivän puitteissa pystyy tekemään. Ei ole olemassa ”omia/minun töitä” vaan hallinnollemme määriteltyjä yhteisiä työtehtäviä. Työantajalla on vastuu töiden ja resurssien riittävyydestä työmääriin nähden. Huolehditaan hyvästä työyhteisöstä ja itsestämme! Rauhallista Joulun aikaa! t. Kari Reponen, plm.
Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi
Toimituskunta: Merja Toijonen, I vpj. merja.toijonen@ely-keskus.fi
Kannen kuva: Merja Niemi
Jaana Rautiainen, II vpj. jaana.rautiainen@te-toimisto.fi
Painopaikka: Forssa Print, 2015
Kari Reponen, plm kari.reponen@tem.fi
Puheenjohtajan mietteitä
Hämmennystä ja iloa ilmassa
T
erve vaan kaikille. Syksy on ollut monin tavoin kiireinen ja myös hämmentävä. Maan hallitus on lähinnä sekoittanut omaa pakkaansa ja syönyt peevelisti voimia ja työaikaa meiltä työntekijöiltä sekä liiton toimijoilta että teiltä jäseniltä kentällä. Suuret muutokset ovat edelleen hallitusohjelmapaperilla, pääosin vailla tarkempaa konkretiaa tai pääministeri Sipilän mediassa esittäminä vaatimuksina ja pakkolakiuhkana. Parhaillaan on menossa lausuntoaika pakkolakipakettiin. Samaan aikaan työmarkkinajärjestöt (työantajajärjestöt EK ja Kuntatyönantaja sekä palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja AKAVA) käyvät neuvotteluja yhteisen vaihtoehtoisen esityksen saamiseksi Sipilän pöytään vietäväksi. Tavoite on, että vaikeimmat säästöt voitaisiin toteuttaa sopimusteitse normaaleilla työehtosopimuskierroksilla, eikä pakkolailla. Valtion väen kannalta esitetyt muutokset ovat rankimmat. Myös työttömille on tulossa kiristyksiä ja siihen joukkoon moni läheisemmekin saattaa kuulua. Kaikille yhteistä olisi mm., lomarahojen leikkaukset 30 %:lla, sairausajan ensimmäinen päivä olisi menossa palkattomaksi ja seuraavien 8 päivän palkka olisi vain 80 % nykyisestä eli leikkaantuisi 20%:lla. Ja tämä on vain osa…
SOTE-päätös on saatu aikaan, mutta mikä sekasotku siinä piileekään. 18 itsehallintoaluetta ja 15 SOTE-aluetta. Erisuuri määrä alueita ja vastuunjakoja. Miten ne vaikuttavat jatkossa valltion ELY/TE-ym. alueja paikallistoimijoiden aluekehitykseen
ja arkeen? Tuntuu, ettei edes Sipilän porukka osaa kertoa mitä tarkoittaa. No, se on nähtävissä, että maaseutupolitiikka on tärkeintä ja aluejakojen muokkaaminen sellaisiksi, että vaaleissa turvataan tämän kehityslinjan jatkuminen. Kuntaliitto on kovan paikan edessä – sekin.
Mutta – missä viipyy tuo luvattu TE-toimistojen tulevaisuuden kirkastaminen? THHL ei ole vielä saanut aikaa/kutsua oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin tapaamiseen. Voi olla, että tapaaminen olisi kirkastustilaisuus, voipi olla, että näkymä samenee entisestään. Ainakin mennee ensi vuoden puolelle.
Iloa onneksi on saanut kokea tänä syksynä runsaasti ja siitä kiitos teidän jäsenten! Olemme plm Karin kanssa kiertäneet yhdessä aluekierroksia sekä erikseen syyskokouksia ja tyhy-viikonloppuja. Vaikka vaikeitakin asioita on puitu ja mietitty keinoja ongelmien purkuun, on kuitenkin päällimmäisenä jäänyt mieleen vahva yhteisöllisyyden tunne ja työyhteisöjen keskinäisen tuen olemassa olo. Hyvä Te! Itse olen saanut kierroksilla paljon ”työvälineitä”, eväitä keskusteluun eri pöydissä työnantajan kanssa. Näitä olen ahnaasti ollut hakemassakin. Nämä ovat myös henkisiä piristeitäni tähän omaan arkeeni. Liiton tukema alueiden tyhy-tapahtumien anti on ollut erinomaista. Viimeisimpänä niistä juuri viime viikonvaihteessa 21.-22.11. ollut Lapin, Pohjois-
Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjanmaan yhteinen keikka Levillä. Justus sentään, niin oli taas leikkimieliset Olympialaiset, että pariin otteeseen jo luulin joutuvani ”keräämään pelaajan palaset seinältä”, mutta eikun ylös vaan avustajien tukemana ja jatkamaan. On tää sinnikästä sakkia! Ja voittamisen tahto on silminnähtävissä. No, IFin vakuutukset olivat kunnossa, mutta taisivat jäädä onneksi käyttämättä – tyhy-reissulla. Osallistuin myös taustayhdistykseni Uudenmaan virkistysmatkaan Saarenmaalla, josta oma juttunsa tässä lehdessä. Tämä oli yhdistyksen oma, ei liiton tukema, ja osin jäsenten omavastuuosuudella toteutettu 4-päiväinen reissu. Porukka käytti lomapäiviä. Olipa kiva ja kaikin tavoin leppoisa kylpyläja maisemamatka. Vielä on paljon asioita edessä ennen Joulua, mutta pikkuhiljaa alkaa ajatus kulkea kohti Joulua ja läheisten kanssa olemista. Systeri 75 vee on sairaalassa, joten aikaa tarvitaan myös siellä hänen kanssaan. Ystävät odottavat omaa yhteistä aikaa. Ihanaa, että heitä on, vaikka viime vuodet olenkin ollut varsin ”huono ystävä” ajankäyttöä aatellen. Toivon, että tekin voitte jo alkaa nollaamaan tätä vuotta 2015. Otetaan vastaan uusi – toivottavasti tätä vuotta inhimillisempi vuosi. Muistetaan myös se, että pakolaisuus on tullut entistä lähemmäksi meitä kaikkia. Olkaamme avoimin mielin. Annetaan tukemme niille, jotka meitä eniten tarvitsevat – lapset, vanhukset ja vähäosaiset. Rauhallista Joulua. Kuulumisiin ensi vuonna… t. Eija
3
Hämeen kuulumisia
Hämäläisiä Keski-Suomessa Pirkanmaan ja Hämeen piiriyhdistykset viettivät tyhy-viikonloppua syyskuussa Peurungassa. Sää oli aurinkoinen, viikonloppu virkistävä ja liikunnallinen. Aktiviteetit olivat Curling, Perinnepelit ja Frisbeegolf sekä allasjumppa. Ruoka oli maittavaa ja me liikuimme illalla rautalankabändin tahdissa. Kuulumisia vaihdettiin yhteisen illanvieton merkeissä. Sunnuntai meni kylpylässä. Mukana oli 26 osanottajaa. Allasosasto ja kuntosalit olivat aktiivisessa käytössä. Kiintorastireittiinkin joku ehti tutustua. Aktiviteetin ohjauksessa avittivat talon ammattiohjaajat.
C
urling on tekniikkalaji, jossa opettelimme käsittelemään harjaa ja kiviä. Taidot kehittyivät, niin että pelasimme kaksi erää tuloksena 1-1. Lajin harrastaminen on kylmää vaikka ulkona paisto aurinko. Pitkäaikaisia ammattiyhdistys-vaikuttajia jäi eläkkeelle
Curlingia tyhyn merkeissä.
4
Tapio Heinonen.
Tapio Heinonen tuli työhallintoon vuonna 1974. Yli 40-vuotiseen työhistoriaan mahtuu työnvälitystä johtavana työvoimana ja asiantuntijana. Viimeiset 4 vuotta Tapio oli osa-aikaeläkkeellä. Hän toteaa, että jatkuvien hallinnon muutosten myötä on nyt sopiva aika jäädä pois työelämästä. Tapio on
Hämeen kuulumisia alusta asti ollut mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Suurimman osan ajasta hän on toiminut alueluottamusmiehenä tai luottamusmiehen varana. Yhteisten asioiden hoitaminen ja edunvalvonta ovat olleet tärkeitä työyhteisössä. Tapio on ollut mukana yhdistystoiminnassa 33 vuotta. Hämeen piiriyhdistyksessä Tapio oli hallituksen jäsenenä ja toimi myös useamman vuoden liiton hallituksen varajäsenenä. Tapio jäi eläkkeelle 1.11.2016 Hämeen TE-toimistosta Lahden toimipaikasta. Eläkepäivät tulevat kulumaan liikunnallisissa merkeissä. Harrastuksia ovat suunnistus, yleisurheilu, juokseminen, pöytätennis, postimerkkien ke-
räily ja kitaran soitto. Aikaa jää myös pojan auttamiseen talonrakennustyömaalla ja lastenlasten kanssa yhteisissä harrastuksissa. Tarja Vikmanin eläkekahvit juotiin jo etukäteen. Virallisesti Tarja jää eläkkeelle vuoden 2016 alusta. Työura alkoi yksityiseltä sektorilta vuonna 1968 ja jatkui työhallinnossa 37 vuotta. Hämeenlinnan työvoimatoimistossa hän työskenteli johtavana työvoimaneuvojana ja kuntoutusneuvojana. Tarja on ollut mukana Työvoimanpalvelukeskuksen toiminnassa alusta alkaen esimiestehtävissä. Moniammatillisen asiakaspalvelun uudistajana Tarja on ollut kehittämässä uusia prosesseja ja yhteis-
työmenetelmiä mm. välityömarkkinoiden kanssa ja kuntayhteistyössä. Tarja oli pitkään liiton hallituksen jäsen ja Hämeen piiriyhdistyksen puheenjohtajana aina vuoteen 2010 asti, jonka jälkeenkin hän ollut mukana yhdistyksen hallitustyössä mukana. Tarja aikoo käyttää vapaa-aikaansa lukemiseen, musiikin kuuntelemiseen sekä kotona, konserteissa ja oopperassa. Tyhyilyä ym. tarinaa kokosi, Anna-Kaisa Häppölä, Hämeen piirin pj. Teksti ja kuvat: Anna-Kaisa Häppölä ja Merja Niemi
Lahtelaisten joukkue Peurungalla.
5
Pohjois-Karjalan kuulumisia
Uusien asioiden oppiminen on mukavaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin!
Mikä työssämme tuottaa mielihyvää, mikä on myönteistä?
to ja kaikki. Ei ehkä niin hieno, mutta ihan toimiva. Moottorisahan käyttö on siis tuttua. – Joo, onhan se. Nyt ajattelin, että osallistun ensi kesänä Karhufestivaalien veistokisaan. Tarkoitus on harjoitella, ylimääräisiä ja sopivia puupölkkyjä on sitä varten, kertoili Anja Ruotanen tulevista kisailusuunnitelmistaan. Niin sitä pitää.
Tätä kysymystä pohdittiin Pohjois-Karjalan TE-toimiston työhyvinvointipäivässä henkilöstön kesken ryhmätöissä. Asiakkaiden myönteinen palaute, mukavat työkaverit, mielenkiintoiset tehtävät, ja niin edelleen lueteltiin. Ja pohdintojen edetessä huomasi useampi myös sen että, on se kiva, kun huomaa vielä oppivansa uusia asioita. Niinpä tosiaan. Sitä se jatkuvien muutosten kanssa työhallinnossa työskentely teettää – tottuu, että aina on jotain muutosta tulossa ja jotain opeteltavaa. Muutosmelskeiden lomassa olisi hyvä muistaa ja huomata, kuinka hienoa on kuitenkin omaksua uusia asioita.
Karhuja esille osaamisella Työelämä vaatii jatkuvaa koulutusta. Asiakkaiden rohkaiseminen opintoihin on meille arkipäivää te-toimistoissa. Rohkaistakseen myös työkavereitaan, laittoi Anja Ruotanen sähköpostia viestien, että osaaminen lisääntyy lomallakin. Oma osaaminen lisääntyi kesälomalla, kirjoitti Anja ja tarkensi käyneensä karhunveistonkurssin Ilomantsissa. Uteliaisuuteni heräsi ja sitten Anjan juttusille. Anja kertoi vierailleensa Ilomantsissa Karhufestivaaleilla lomallaan viime elokuussa. Juhlilla voi kuulemma osallistua karhunveistokurssille ja myös kisailla karhunveistossa. Festivaaleilla pidetään veiston MM- ja SM-kisat. Viime kesänä MM- kisaankin oli osallistunut myös kansainvälisiä veistäjiä. Näin karhuhulinassa voi nähdä mestariveistäjiä tosi toimissa kisaajien veistäessä karhu-
6
Pohjois-Karjalan syyskokous
Joten, jos puiden pilkkominen on jo tuttua, niin lisähaasteita löytyy veistohommista. Sinäkin voit löytää oman karhusi, kuten Anja Ruotanen.
ja esiin yleisön edessä moottorisahoillaan. Katsojilla on mahdollisuus äänestää suosikkinsa ja kisassa on myös tuomaristo valitsemassa voittajan. Viime kesänä Anja kertoi rohkaistuneensa itsekin kurssille. Kurssilla opetellaan veistämään osallistujien omalla moottorisahalla mestari-kisälli-periaatteella. Mestarit näyttävät mallia ja opastavat materiaalin käytössä ja veiston eri vaiheita. Ja näin Anjakin puun sisältä karhun löysi. Sinulla on varmaan oma saha? Joo, onhan minulla kolme omaa sahaa, totesi Anja Ruotanen. – Polttopuita olen tehnyt ja vähän muutakin. Minähän rakensin hirsisen autotallin ihan itse. Oli aikamoinen homma, kokoaminen, kat-
Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailijat pitivät syyskokoustaan Joensuussa Surakan Baarissa. Brunssin ja kokouksen ohessa vietettiin kuohujuomahetki Laila Variksen eläkkeelle lähdön kunniaksi. Hienoa, että työkaveri pääsee hyvissä voimin eläkepäiville, totesi puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kolehmainen ja kiitteli Lailaa THHL-aktiivisuudesta. THHL-jäsenyyshän toki jatkuu. Mukaan vain tapahtumiin ja tervehtimään välillä kavereita, Lailalle toivotettiin. Laila Varis on työskennellyt pitkän te-toimistouran Ilomantsissa, siellä Itäisimmässä Suomessa. THHL-alueyhdistyksen hallituksen varsinaisena tai varajäsenenä hän on jaksanut olla 1990-luvulta lähtien. Pitkä kokousmatka ei ole haitannut – vuorottaen työkaverin kanssa Laila on varmistellut, että ilomantsilainenkin osallisuus hoituu. Pohjois-Karjalan Työvoimavirkailijat toivottavat Lailalle hyvää jatkoa! Rohkeutta ja hyvinvointia. Toivottaa P-K:n väki. Sirkka-Liisa Kolehmainen, Pohjois-Karjalan työvoimavirkailijoiden pj.
Pohjois-Karjalan kuulumisia
Lailalle onnellista Olonomin elämää toivotti myös Tuutin Eija ja sopi Lailan kanssa, että tämä käy aina väliin tsemppaamassa työkavereita, jotka jäävät jatkamaan TE-myllerryksessä. THHL-aktiivi, ilomantsilainen Laila Varis on jättänyt TEtoimistotyön ja aloittanut hyvin ansaitut eläkepäivänsä.
Tyhy-päivässä kukin ryhmä etsi taustan omalle päivän kilpailukuvalleen Joensuun kaupungin rantakadun varrelta, kuten kuvan ryhmäläiset. Nämä hyödynsivät autoja myönteisen ilmeen syntymiseksi, laivataustaa unohtamatta.
7
Uudenmaan kuulumisia
Uudenmaan porukan virkistysmatka Saarenmaalle
K
aksi bussilastillista lähti iloisia matkalaisia Länsisatamasta Tallinkin laivalla aamulla 17.9. kohti Saarenmaata. Kiireesti tavarat hytteihin ja edunvalvontahommiin buffet-aamiaiselle vai brunssiko se oli nimeltään J. Tungosta oli ja kahvia taisi moni jonottaa, jostain jäi joku hitaampi ehkä paitsikin, mutta kaikki saivat vatsansa täyteen. Hyvin kuitenkin mahduttiin satamassa odottaviin kahteen bussiin. Tiet olivat ensin hyvät, sitten köröttelimme pitkin perunamaata, mutta saavuimme kuitenkin ajoissa lautalle, joka vei meidät salmen yli Virtsusta Saarenmaan puolelle Muhun saarelle. Laivamatka kesti puolisen Hauska patsas rantapuistossa Kuressaaren perinnetarinoiden jättiläisestä.
8
tuntia, mutta siinä ehti käydä ostamassa virvokkeita ja pientä syötävää laivan kahviosta. Jälleen bussiin ja vielä noin tunnin matkalle Saarenmaan pääkaupunkiin (ja samalla ainoaan kaupunkiin) Kuressaareen, jonne saavuimme sopivasti iltaruokailua varten. Majoituimme kylpylähotelli Rüütlissa aivan Piispanlinnaa vastapäätä. Illallinen tarjottiin välittömästi savuttuamme ja ruokaa oli riittävästi. Jotkut tilasivat kyytipojaksi jo paikallista oluttakin. Ruokailun jälkeen porukat hajaantuivat kuka minnekin – jollain oli jo hoitoja varattuna samalle illalle. Toiset lähtivät katsomaan kaupunkia (hotelli sijaitsi pienen kä-
velymatkan päässä idyllisen kaupungin keskustasta), osa lepäsi huoneessa matkan rasituksia pois. Kuressaaren keskusta oli torstai-iltana hyvin hiljainen ja ravintoloissa – niiden ohi kulkiessamme – näkyi melkeinpä vain tuttuja kasvoja. Sää suosi, sillä vaikka syyskuu oli jo yli puolenvälin, oli Saarenmaalla vielä lähes kesäisen lämmintä ja välillä tuntui pitkähihainenkin olevan ihan liikaa.
Kiertoajelun antia Ihanien tai ainakin hyvin mielenkiintoisten hoitojen lisäksi matkan viralliseen ohjelmaan kuului kiertoajelu.
Uudenmaan kuulumisia Puolet porukasta oli kierroksella perjantaina, toinen puoli lauantaina. Kokemus oli mielenkiintoinen ja erittäin antoisa varsinkin siksi, että paikallinen opas Tiiu, puhui sujuvaa suomen kieltä. Hän tiesi kertoa niin menneistä kuin nykyisistä ja vähän tulevistakin ja kaiken lisäksi erittäin miellyttävällä ja hauskalla tavalla. Opittiin mm., että sääreväristäjä on mopo/moottoripyörä, kokonaan lasitettu parveke on tupateatteri, jossa juodaan kahvia ykköset päällä parhaimmista kahvikupeista ja Saarenmaan vesi tulee paikasta nimeltä Kullimägi. Näimme uuden asuinalueen golfkenttineen, kävimme satamassa ja ajoimme lentokentän ohi, kiertelimme vanhoja asuinalueita ja näimme Neuvostoaikaisia rakennuksia, joista kaikista oppaalla oli kertoa henkilökohtaisiakin kokemuksia. Piispanlinnan pihalle emme kiertoajelulla ajaneet, mutta näimme sen kauempaa bussin kiertäessä Kuressaaren rantoja. Piispanlinnaan moni kävi ominpäin erikseen tutustumassa. Linnassa järjestetään näyttelyjä ym. Nytkin siellä oli joku tapahtuma, mutta itse en tällä kertaa käynyt siellä. Olen aiemmin käynyt Kuressaaressa parikin kertaa ja Piispanlinna oli minulle entuudestaan tuttu. Kaupungin jälkeen bussi suuntasi noin 20 kilometrin päähän, kohti Saarenmaan ehkä kuuluisinta nähtävyyttä, Kaalin kraateria. Kraaterin on aihettanut meteoriitin putoaminen Saarenmaalle ja ison Kaalin kraaterin lisäksi siellä on useampia pienempiä kraatereita, joista jonkin näimmekin aivan tien vieressä ohi ajaessamme. Tämä Kaalin kraateri on varsin vaikuttava nähtävyys ja myös luonnonkaunis paikka. Kiertoajelun tiukan aikataulun vuoksi emme ehtineet käydä ostoksilla matkamuistomyymälässä, mutta ihastelimme läheistä puutarhaa ja kukkivia syyskrookuksia sekä muuta kukkaloistoa. Katsastimme Presidenttien tammen, joka on presidentti Tarja Halosen yhdessä Viron Lennart Meren kanssa istuttamaa tammi. Hyvin oli ehtinyt jo muutaman metrin korkuiseksi.
Piispanlinna Kuressaaressa. Kuva: Jyrki Ojanen.
Kaalin kraateri, upea paikka, jonka suuruudelle kuva ei tee lainakaan oikeutta. Kuva: Jyrki Ojanen.
Kraaterilla riitti ihmettelemistä jokaiselle.
9
Uudenmaan kuulumisia Jatkoimme matkaa Saarenmaan maaseudulla ja ennen paluuta hotellille poikkesimme ostoksille saksalaiseen kauppaan. Kaupasta löytyi monenlaista paikallista tuotetta ostettavaksi, mm. hunajaa ja käsitöitä sekä paikallisia leivonnaisia ja muuta syötävää.
Monenlaista virkistäytymistä Hotellilla odotti jälleen lounas. Kukin kävi hoidoissa hotellin tekemän aikataulun mukaisesti ja hoitojen ajankohdat määrittivät päivien aikataulua jonkin verran. Ostoksille kuitenkin ehti aina jossain välissä ja itse kirpputoreista kiinnostuneena ehdin lauantaina pyörähtää peräti neljällä kirpparilla. Näytti kirppiskulttuuri saaneen vankan jalansijan myös Kuressaaressa ja suomalaisen kirpputorinkin oli joku sinne perustanut. Kaubamajassa moni poikkesi, samoin pienemmissä myymälöissä, joissa myytiin paikallisia käsityötuotteita ja muuta mukavaa. Ehkä joku poikkesi ostamassa alkoholiakin, mutta sellaista en ainakaan itse nähnyt . Illat vietimme pienissä porukoissa Kuressaaren mainioissa ravintoloissa. Italialaistyyppinen LaPerla tuli monille tutuksi ja suupielet hymyssä siellä mo-
Idyllistä Kuressaaren kaupunkia.
10
Kuressaaren opas Tiiu antaa Kaalin Kraaterilla perusperehdytystä. Kuva: Jyrki Ojanen.
Porukka kuuntelee tarkasti. Kuva: Jyrki Ojanen.
Uudenmaan kuulumisia Kuva kertoo kaiken.
Kiertoajelulla tuli pohdittavaa monenlaista.
ni nautti maittavista annoksista ja erinomaisesta palvelusta. Myös veskissä käytiin… Siis korjaan Veskissä – vanhaan tuulimyllyyn rakennetussa ravintolassa, josta sai mm. hyvää villisikapataa ja alkupalana esim. suolakurkkua, smetanaa ja hunajaa. Matkapäivät kuluivat nopeasti hyvässä seurassa ja hyvää tekevissä hoidoissa. Kaikille kuuluvien neljän lyhyen hoidon lisäksi moni varasi myös kasvo- ja jalkahoitoja sekä muita kauneushoitolan ja hotellin hyvinvointipalveluja. Virossahan kaikki on edullisempaa kuin Suomessa ja nyt oli hyvin aikaa käyttää noita palveluja ja hemmotella itseään.
Kotia kohti
Kylpylähotelli Ruutlin allasmittaa riittää uimiseen.
Paluumatka moitti sunnuntaiaamuna samaa reittiä takaisin Tallinnaan, jossa jäi vielä aikaa ennen laivan lähtöä käydä vähän ostoksilla tai kävelyllä, kuka mitenkin ajan käytti. Joku taisi jäädä lukemaan e-kirjaa terminaaliin ja siinä samalla vartioi aika montaa matkalaukkua, kun kaikkien laukut eivät säilytyslokeroihin mahtuneet. ”Last but not least” sanois engelsmanni eli matkan kruunasi paluumatkan herkullinen päivällisbuffetti laivalla. Tulipa taas syötyä ja maisteltua kaikki herkut ja varsinkin jälkiruokapöydän runsaus jäi mieleeni. Joku fiksumpi taisi herkutella enemmän alkupalapöydän terveellisiä kalaruokia, mutta kaikki saivat jälleen kerran vatsansa täyteen, jotkut jopa liian täyteen. No, housunnappia avaamalla siitä selvisi ja tyytyväisenä erosimme satamassa kukin tahoillemme. Mukavat muistot jäivät matkasta varmasti kaikille, eikä laivan ruuhkissa kuumissaan seisoskelu enää muistu monenkaan mieleen. Milloin seuraava reissu ja minne, sitä jäimme miettimään J. Kiitos THHL:n porukka, kiitos Saarenmaa ja Kuressaari, oli ihana virkistäytyä! Teksti ja kuvat: Jyrki Ojanen
Kiertoajelulla nähtyä.
11
”Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen, tule tänne riemulla ota siemen multa.” THHL:n toimisto ja hallitus toivottavat Sinulle…
Kodin lämpöä ja levollista Joulua sekä virkistävää yhteisöllisyyttä ja jaksamista Vuodelle 2016! THHL:n lomat vuodenvaihteessa – toimisto suljettuna: Eija Tuutti, pj. 23.12.2015–08.01.2016 Kari Reponen, plm 23.–31.12.2015 ja 04.–05.01.2016 Toimisto suljettuna 21.12.2015–08.01.2016 Tapaamisiin ja kuulumisiin jälleen vuonna 2016.
12
Tänään tarvitaan ymmärrystä yli rajojen. Suomen kehitysapua monen muun säätön tavoin leikattiin tuntuvasti. Sydäntä särkevää on ajatella niitä lapsia, joiden rakas ja elämän tärkein sisältö raskaana arjen lomassa on koulutus. Säästötoimet aiheuttivat sen, että monet koulut suomalaisen kehitysavun turvin ylläpidetyt koulut lakkautetaan varojen puutteen vuoksi. Mitä näille lapsille jää, jos toivo paremmasta tulevaisuudesta murtuu? Moni haave kouluttautua sairaanhoitajaksi, opettajaksi jne. jää saavuttamattomaksi. Meillä toki kotitalouksien kukkaronnyörit ovat entistä tiukemmalla ja palkkamme riittää entistä vähempään. Jouluna meillä on kuitenkin aina varaa pienelläkin keinolla/summalla muistaa niitä, joilla ei ole juuri mitään. Kehitysmaiden lapsia ja naisia, joilla vatimattomatkaan unelmat eivät kenties koskaan toteudu, ellei apua saada muualta. Myös täällä kotimaassa yhä useampi on vailla työtuloja ja köyhyysrajan alapuolella elää meillä Suomessakin iso joukko ihmisiä, vanhuksia ja perheitä. Heille joulupöydän herkut ovat unelma, jonka toteutumista me kenties voimme olla edesauttamassa. THHL:lla on perinteeksi muodostunut se, ettemme jakele joululahjoja työantajan edustajille, yhteistyökumppaneille ja keskusjärjestöille ym. Sen sijaan annamme tavalla tahi toisella joulutervehdysrahat lasten- ja nuorten hyväksi. Kohteemme on vaihdellut ja mukana on ollut mm. SOS-lapsikylää sekä lastenja nuorten mielenterveyskuntoutusta. Viimevuosina olemme osallistuneet YlenHyvä-Joulumieli ruokapakettien keräykseen. Näin tuemme osaltamme sitä, että myös jokunen vähävarainen perhe saisi kokea Joulun myös masussaan. Tämän Joulun päätös tehdään hallituksessa 3.12., joten emme vielä voi tiedottaa kohdetta.