Page 1

THHL

3/2016

-jäsenlehti


Varapääluottamusmies

Muutosta, muutosta, muutosta... Olemme kokeneet niitä paljon - pienempiä ja isompia. Toimintaamme ovat värittäneet useat toimintamalliuudistukset, organisaatiomuutos ja nyt edessä on suurin eli maakuntauudistus. Henkilöstömme on tottunut muutoksiin, mutta porukka toimii äärirajoilla. Väsymys alkaa näkymään ja tuntumaan. Maakuntauudistus etenee ja puskee vauhdilla eteenpäin. Yritämme alueilla pysyä vauhdissa mukana ja saada meille kuuluvia paikkoja maakuntien työryhmiin. Vauhti on kova ja monesti saamme lukea jo sovituista, päätetyistä asioista. Näin suuri muutos aiheuttaa henkilöstössä paljon epävarmuutta, hämmennystä ja kysymyksiä. On huoli oman työn, aseman ja työyhteisön menettämisestä. Tällä hetkellä moniin asioihin ei vastauksia ole. Vaikka tuleva on hämärän peitossa, on tärkeää, että pidämme huolta asiantuntijuudestamme ja osaamisestamme. Osaamisen varmistaminen lisää hallinnan tunnetta muutoksessa.

ja tiedonkulun edistäminen, vertaistuki sekä yhteinen asiantuntijuus. Tältä pohjalta alueellamme käynnistettiin toimipaikkakohtaisia osaamispajoja. Pajat ovat kokoontuneet kuukausittain ja vetovastuussa on eri palveluiden asiantuntijat esim. koto-palvelut, yritysasiantuntijat jne. Niissä käydään läpi keskeisiä TE-palveluja, mm. asiakkuusprosesseja ja mahdollisia muutoksia, sillä tehtävästä riippumatta jokaisen kuuluu osata keskeiset TE-palvelut hyvin. Kun varmuus maakuntauudistuksesta tuli, päätimme laajentaa työhyvinvointiryhmää ja nyt ryhmässä on edustus jokaisesta toimipaikasta. Kokoontumiset tällä laajennetulla ryhmällä alkavat syyskuussa ja se kokoontuu niin usein

kun on tarpeen. Edellä mainittujen asioiden lisäksi ryhmään tuodaan kaikki asiat mitä tulevasta muutoksesta on tiedossa. Ryhmän jäsenet järjestävät näiden tapaamisten jälkeen omissa toimipaikoissaan henkilöstölle yhteisen keskustelutilaisuuden ja tuovat sinne ajankohtaiset tiedot. Tämä tukee yhteisöllisyyttä, yhteistä vastuunottoa, luo turvallisuutta ja katkaisee huhuilta siivet. Henkilöstö pääsee keskustelemaan muutokseen liittyvistä asioista ja niistä heränneistä tunteista. Tarvitsemme yhteistä keskustelua, avointa ja välittävää kulttuuria YLI PALVELULINJOJEN. Muutos koskettaa meitä kaikkia. Syysterveisin Marika

Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi

Toimituskunta: Merja Toijonen, I vpj. merja.toijonen@ely-keskus.fi

Etu- ja takakannen kuvat: Antero Aaltonen

Jaana Rautiainen, II vpj. jaana.rautiainen@te-toimisto.fi

Painopaikka: Forssa Print, 2016

Kari Reponen, plm kari.reponen@ely-keskus.fi

Panoksia osaamisen kehittymiseen Hämeessä on 2015 perustettu työhyvinvointiryhmä. Ryhmän tavoitteena on osaamisen kehittyminen, itsenäisen asiantuntijatyön sisäistäminen ja vahvistaminen, yhteenkuuluvuuden

Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki

2


Puheenjohtajan mietteitä

17m€ tulla tupsahti TE-ostopalveluihin Tätä kirjoittaessani elämme varsin ristiriitaisissa tunnelmissa. Perjantaina Hallinnonalan yt-ryhmässä saimme tiedon hallituksen esityksestä vuoden 2017 budjetiksi. Jopa TEMin esittelijä Mika Niemelä oli hämmentynyt kertoessaan lisärahasta TEMille TE-palveluiden järjestämiseksi. Erityisenä mainintana oli lisäys siitä, että em. raha on osoitettu ostopalveluiden hankintaa varten! Tämä lisäraha tuli yllätyksenä, eikä tällaista ollut TEMin omassa budjettiesityksessä, joka oli rakennettu tiukasti kehysraamien puitteissa. Mitä tästä kaikesta seurasi? Viikolla 36 ovat kokoontuneet mm. VM:n ja TEMin erilaiset työryhmät ja kokoonpanot pohtiman sitä, miten tuo hankinta tulee toteuttaa ja kohdentaa. Mitä kaikkea näillä palveluilla tässä tapauksessa tarkoitetaan jne.? Myös TEjohtajat olivat koolla tiistaina 6.9. aamupäivällä ja iltapäivällä olimme sitten Tuija Oivon vetämässä TE-ohjausryhmässä tästä budjettiasiasta keskustelemassa. Olo on vähän kuin olisi ”housut kintussa” tullut yllätetyksi koko porukka. Jos tämä raha olisi saatu aidosti käyttää vaikkapa TE-toimistojen henkilöstön lisärekrytointiin, olisimme saaneet palkattua reilut 300 henkilöä TE-toimistoihin. Meillä olisi ollut jo

perusteiltaan perehdytettyä porukkaa käytettävissä aiemmin määräaikaisina ja työllistettyinä olleissa. Tuntemukset siitä, että TE-palveluita tuottavien, minimiin kiristettyjen TE-asiantuntijoiden työlle ei anneta mitään arvoa, ovat ymmärrettäviä. Ministerimme Jari Lindstömin lausunnot julkisuudessa ovat vailla vertaa. Missä on henkilöstön kipeästi kaipaama tuki työlleen? Yksikään poliittinen päättäjä ei ole noussut aidosti ja näkyvästi TE-toimistojen henkilöstöä tukemaan. TE-toimistot vain ovat kertakaikkiaan mahdottoman edessä. Henkilöstömäärä n. 2 200 ei riitä 380 000 työttömän asioiden hoitamiseen. Olen vuosia ottanut useissa yhteyksissä esille sen, että TEMin johdon ja ministerin tulisi aina muistaa kertoa se, millä henkilöstömäärällä meillä suurtyöttömyyttä hoidetaan ja miten henkilöstöä on viimeisen 10 vuoden aikana vähennetty ja rinnastaa se Ruotsin ja muiden pohjoismaiden työttömyyslukuihin ja resursseihin. Nyt budjetin julkaisun jälkeen Tuija Oivo otti ensimmäistä kertaa luvut esille TV-haastattelussaan. Kiitos siitä. Tätä vaan olisi tarvittu jo paljon aiemmin. Todettakoon vielä se, että THHL/allekirjoittanut ei saa läpi faktoihin perustuvia mielipidekirjoituksia tai tiedotteita. Tämän kertominen kansalaisille ei vain sovi tämän päivän valtamedian toimituspolitiikkaan. Emme ole mediaseksikäs toimija.

Nyt olemme sen edessä, että kaikki muut tahot tuntuvat tietävän miten TEpalvelut tulisi hoitaa, paitsi TE-johto ja henkilöstö. Maakuntauudistusta ajatellen olemme todella kovan rypistyksen edessä ja melko yksin. Ei ole yhdentekevää miten ja ketkä palveluita jatkossa tuottavat ja millä ymmärryksellä siitä, mitä TE-palvelut kaikkinensa ylipäätään ovat. Nyt jos koskaan koko TEM-hallinnon porukan tulisi panostaa täysillä TE-palvelujen osaamisen, tulosten ja yhteiskunnallisen merkityksen korostamiseen. TE-palvelut siirtyvät kokonaisuudessaan v. 2019 alusta maakuntien järjestämisvastuulle. Tämä työ vaatii paljon sekä valtakunnallisesti että alueilla henkilöstön edustajina toimivilta. Teidän jäsenten tehtävä on kaikin tavoin, etenkin henkisesti tukea näitä edustajia, sekä asioiden edetessä myös yhdessä pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Me taas puolestamme teemme työtä sen eteen, että jäsenten/henkilöstön asema väistämättömässä muutoksessa toteutuisi mahdollisimman hyvin ja kipuilut saataisiin ennalta minimoitua. Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, toinen toistamme tukien. Jaksamista. t. Eija Tuutti

3


Keski-Suomen kuulumisia

Keski-Suomen jäsenistö SWOT-analyysi toi esille pelkoja, mutta myös uskoa THHL:n Keski-Suomen piirin jäseniä pyydettiin esittämään näkemyksiä tulevista muutoksista SWOT-analyysin tapaan eli mukaan sai laittaa mahdollisuuksia, heikkouksia, uhkia ja vahvuuksia. Samalla jäsenistöltä pyydettiin ajatuksia siitä, mitkä keinot edesauttaisivat työssäjaksamista isojen muutosten keskellä. Useista vastauksista paistoi huoli asiantuntemuksen ja kokemuksen sivuuttamisesta. Toisaalta nuo molemmat asiat nähtiin myös vahvuutena, jota maakuntauudistuksen jälkeenkin soisi käytettävän.

VAHVUUDET • ”Työssä jaksamisessa työkaverit ovat parasta, mutta nykyisellään jokainen tekee töitä ”omaan laariin” eikä ehdi treffata kuin ohi pyyhältäessä.” • ”Pitää luottaa ja uskoa siihen, että meidän osaamista ja panosta tarvitaan jatkossakin. Asiantuntijuuden korostaminen muutosta suunniteltaessa on todella tärkeää!” • ”Yhdenmukaiset palvelut, toivottavasti yksinkertaisemmat prosessit ja sitä kautta myös parempi asiakaspalvelu.” • ”Erikoistuminen?”

HEIKKOUDET • ”Uudet toimintamallit otetaan ”keskeneräisinä” käyttöön. Palvelut eivät toimi, resurssit ovat minimaaliset. Vastuun jako järjestäjä-tuottaja -mallissa, ovatko rajapinnat selvät, toteutuvatko ne?” • ”Tieto lisää tuskaa. Töitä on hirveästi.” • ”Kunnilta tehtävät vähenevät, haluavatko he meiltä työt? • ”Uhkana on töiden menettäminen meillä.” • ”Maakuntauudistus on niin iso asia, että ensimmäinen huoli on tietysti henkilöstömme asema uudistuksen myötä.” • ”Varttuneena työntekijänä en pysty näkemään mahdollisuuksiani tulevassa. Lähinnä on pelko potkuista, palkan alenemisesta ja työn yksipuolistumisesta. Olisi nöyryyttävää hieman ennen eläköitymistä saada sitoutuneesta työn teosta kengän kuva persuuksille! Ilmeisesti virtuaalisuus lisääntyisi, ja mitkä ovat jäljelle jäävät tehtävät?” • ”Miten tietosuoja-asiat saadaan hoidettua jatkossa?”

4


Keski-Suomen kuulumisia

muutosten muokkaajana MAHDOLLISUUDET • ”Maakunnan eri toimijat saman katon alle, mikä vähentänee sirpaleisuutta ja tuonee tehokkuutta. Tiedon ja näkemysten vaihdot eri toimijoiden välillä helpottuvat.” • ”Voimavarojen ja näkemysten keskittämisellä voidaan saada tehokkaasti asioita aikaiseksi maakunnan parhaaksi. Yhden luukun periaate on lähempänä kuin koskaan.” • ”Hyvä, että byrokratiaa puretaan.” • ”Toiminnot nopeutuvat, saadaan asiakkaat työllistymään.” • ”Pilotit ovat toisaalta hyviä, niistä saadaan näkyvyyttä sille, miten pulmallista työllistyminen / työllistäminen voi joskus olla.”

UHAT • ”Eri poliittisten ryhmittymien härski kotiinpäin veto, jolloin malli saattaa vesittyä pelkäksi uudeksi byrokratiarattaaksi. Poliittinen ohjaus muodostuu liian keskeiseksi osatekijäksi ja tunkee myös ns. virkamiesreviirille asioiden valmistelussa, jne.” • ”Katoaako pitkään rakentunut osaaminen? Asiakaspalvelutyötä tekeville on karttunut työvoimatoimiston historian aikana (vuosikymmenien aikana) ymmärrystä ja tietoa työnhakijoiden työllistymisen esteistä, eri-ikäisten ja eri toimialoja edustavien asiakkaiden osaamisen puutteista, tietoa siitä, mitä asiakkaat haluavat ja työmarkkinoilta ja koulutukselta haluavat. Katoaako tämä tieto tai osa siitä näin ison muutoksen tullessa voimaan?” • ”Paljon on avoimia kysymyksiä, yksi mikä mietityttää paljon on mm. mitä kaikkea ulkoistetaan nykyisistä tehtävistä ja mikä on sen tuoma hyöty/ säästö?” • ”Töiden siirtyminen ulkopuoliselle toimijalle, jotka eivät tunne palveluita.” • ”Suuren muutoksen läpivieminen vie aikaa ja sopeutumista. Varataanko siihen riittävästi aikaa? Päätöksiä suurissa muutoksissa voi olla tekemässä henkilöt, jotka eivät tiedä palveluiden sisällöistä tai ymmärrä vaikuttavuutta. Miten asiakaslähtöisyys otetaan huomioon?” • ”Ihan liian iso muutos kerralla tehtäväksi. Puretaan iso viranomaisjärjestelmä ja pystytetään uusi, aika pelottavaa.” • ”Maakuntauudistus tulee lamauttamaan kaikkien osallisten organisaatioiden tehokkaan toiminnan ainakin 2-5 vuodeksi. Tämä on nähty ennenkin, että toiminnan järjestäytyminen (henkilöstö vaihtuu/vaihtaa paikkoja, uudet organisaatiorakenteet ja toimintatavat jne. jne.) vaatii yllättävän paljon aikaa. Ja samanaikaisesti asiakkailla on oikeus vaatia toimivaa palvelua.” • ”Mikä on tämän mallin säästö ja tehokkuus?” • ”Yhteisen toimintakulttuurin puute eri toimijoiden välillä ainakin alussa. Roolin haetaan kuntien ja valtion välillä.”

5


Keski-Suomen kuulumisia Ikäsyrjintä ja henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yt-neuvottelut mietityttävät – avointa keskustelua kaivataan Maakuntauudistuksen yhteydessä on varottu visusti puhumasta mahdollisista henkilöstön vähennyksistä. Erityisesti työ- ja elinkeinotoimistossa henkilöstön huoli on kuitenkin olemassa, koska palvelujen ulkoistaminen on tiedossa oleva asia. Muutama vastaajista pelkää, ettei työnantaja osaisi tuollaisessa tilanteessa arvostaa viisikymppi-sen työntekijän intoa, asennetta ja pitkän työhistorian mukanaan tuomaa hiljaista tietoa. Yhdessä vastauksessa tuli esiin myös huoli esimiesten yksin jäämisestä muutoksen keskellä. Yksi ehdotettu keino epäluulojen ja -tietoisuuden välttämiseksi on kaikkien tuntema: avoin keskustelu työnantajan ja myös ammattiliiton taholta. Kaikki ajankohtainen tieto – tai sekin, ettei tietoa ole – olisi hyvä tuoda henki-

löstön tietoon. Yhteisesti jaettu ja koettu auttaa jaksamisessa. Vuorovaikutteisuus jo asioiden valmisteluvaiheessa koetaan hyvin tärkeäksi. Eräässä vastauksessa todettiin osuvasti, ettei tässä tilanteessa ole varaa hukata henkilöstön jaksamista pelottelulla. Johdolta kaivattiinkin ihmisläheistä ja tsemppaavaa johtamista asiatiedon jakamisen lisäksi. Pahaa ei tekisi myöskään se, jos välillä päästettäisiin kokonaan irti työpaineista esimerkiksi hyvin suunniteltujen tyhy-päivien muodossa.

Päätelmiä ja eväitä uudistuksen suunnittelijoille SWOT-analyysin vastaukset painottuvat heikkouksiin ja uhkiin, mutta myös vahvuuksia ja mahdollisuuksia nähdään. Vastauksista on havaittavissa selvää yhdenmukaisuutta, joten niitä voi pitää ainakin suuntaa antavina

mittareina. Nyt on oiva paikka miettiä, miten huolena ilmenneitä heikkouksia voitaisiin vähentää ja miten uhkien toteutuminen voitaisiin estää. Toisaalta positiivista asioista olisi kyettävä pitämään kiinni. Kun nyt ei vain kiireessä ja poliittisessa paineessa tehtäisi sekundaa ilman kunnollisia ennakkovalmisteluja. Suunnittelussa tulisi käyttää niitä, jotka käytännön työn parhaiten osaavat. Henkilöstön aidon kuulemisen tärkeys valmisteluvaiheessa ei ole luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien turhaan toistama vaatimus. Olisi myös varottava tuottamasta vastakkainasettelua eri ikäryhmien ja ammattiasemassa olevien välille. Hyvä organisaatio tarvitsee niin nuoruuden uutuutta ja raikkautta kuin kokemuksen mukanaan tuomaa hiljaista tietoa ja syvyyttä asioihin. Marja-Leena Hannula ja Santtu Lytsy (toim.)

HERÄTYS Vuoden 2017 jäsenkalenterin tilausaika on päättymässä. Mene pikaisesti nettiin Pardian kotisivuille täyttämään tilausilmoituksesi. Tilauksen tekemiseen tarvitset jäsennumerosi, joka löytyy mm. tämän Pardia-lehden takasivulta tai jäsenkortistasi. Jälkitoimituksia ei ole, sillä THHL:n toimistolle ei tule kalentereita jaettavaksi. Vain henkilökohtaisesti tilatut kalenterit toimitetaan jäsenen kotiosoitteeseen jäsenrekisterissä olevilla yhteystiedoilla. Muista ja turvaa apua muistamiseen myös vuonna 2017.

6


Nuori ja iloinen

Marita Timonen-Engberg in Memoriam

Pitkäaikainen TEMVI ry:n hallituksenjäsen nukkui pois 9.3.2016 Hänet siunattiin ja haudattiin kotiseudullaan Hattulassa 15.4.2016

7


Kaakkois-Suomen kuulumisia

KOTKA-RANKKI – ohutta yläpilveä Matka alkaa....

Lauantai-aamu, hieman harmaata ja tuulista ja linja-auto suuntaa kohti Kotkan satamaa. Porukka Kaakkois-Suomesta päättää uhmata tuulen voimaa ja lähteä Kotkan edustalle Rankin saarelle tutustumaan entiseen sotilassaareen. Matka alkoi Sapokasta, Kotkan satamasta. Meitä oli 20, jotka nautimme pienestä merimatkasta. Ari paikallisena kotkalaisena osasi kertoa meille maaravuille ympärillä olevasta saaristosta. Tuuli oli kohtalainen, mutta au-

8

Ryhmä ”yhes koos”

rinko pilkotti pilviharson takaa. Saavuimme Rankkiin puolen päivän maissa. Saaren isäntä oli meitä vastaanottamassa. Saari oli nyt toista kesää auki suurelle yleisölle. Majoituimme kassulle ihan alokkaiden tapaan, ehkä ei nyt ihan niin hyvässä järjestyksessä. Tuvat valloitettiin ja siten syömään, tietysti hernerokkaa.

Tyhyä …vai että helppoa Ohjelmassa oli työhyvinvointiin liittyvää luentoa Hannujen toimesta sekä kevyttä ulkoilua. Oli erilaisia tehtä-


Kaakkois-Suomen kuulumisia viä, joista omia yllättäviäkin luonteenpiirteitä tuli esille. Kokeilkaapa peilin kautta piirtämistä. Hyvinkin saattaa olla ongelmallista. Kahvin jälkeen sitten siirryimme ulos. Tuuli tuiversi, mutta vettä ei onneksi satanut. Pientä liikunnallista tyhyä: siirrellään ryhmää ruudusta toiseen numerojärjestykseen, siirretään ryhmä ”pitkospuita” pitkin paikasta A paikkaan B, heitellään pahvinpalasta taivuttaen (kuva kertoo enempi kuin sanat). Ja ottakaapa pitkä vapa ja ryhmässä laskette sen sormien varassa (kiinni pitämättä) maahan. Kevyitä, mutta ei ihan helppoja tehtäviä. Illalla riennettiin saunaan ja uimaan. Muutama urhoollinen kävi meressä kivikkoa ja tuulta uhmaten pulahtamassa. Rentouttavaa puuhaa. Iltaruokai-

lu oli sitten Sotkussa. Seisova pöytä on lastattu herkuilla ja ruokaa oli riittävästi. Siinähän se ilta kului rupatellessa valomerkkiin (n. klo 22) saakka. Siirryimme takaisin majapaikkaan, jossa käytävän päässä vietimme loppuiltaa. Tarinaa riitti ja tanssittiinhan siinä myös. Jollain sujui myös, jos ei ihan Zorbas, niin ainakin tsorpas.

Pyhäpäivän ratoksi ja päätteeksi Sunnuntaina oli vuorossa saaren tutustumiskierros. Oppaana toiminut herrasmies ja luontokuvaaja Pekka Vainio kierrätti meitä saarella ja kertoi saaren kiintoisasta menneisyydestä. Käytiin vanhalla kasarmilla, rantakallioilla tykkiä katsomassa sekä luolassa katso-

massa, miten tuota tykkiä käytetään. Ei saatu kyllä ampua. Pienen tihkusateen ja hyttyslauman kera tutustuttiin myös sääasemaan, totta kai. Mielessä kaikui radiosta tuleva tiedotus: Kotka-Rankki, ohutta yläpilveä. Kotiinlähtö koitti ja iloisella mielellä astuimme taas laivaan, joka kuljetti meidät Kotkaan, sieltä bussiin ja paluumatkalle. Ehdottomasti Rankki ja muutkin Kotkan saaret ovat tutustumisen arvoisia paikkoja. Kotkansaaret Oy:n kotisivuilla on tietoa paikoista ja mikäli suunta on kaakkoiselle rannikolle, kannattaa siellä vierailla. Viikonlopun terveisiä kertoili Rautiaisen Jaana

9


Kaakkois-Suomen kuulumisia

piirrä pelin kautta

tsorpas

vain patja puuttuu

”laskekaa vapa maahan”

vanhan kasarmin tietoisku Sotkun munkki

valmiina tulitukseen...

10


Kaakkois-Suomen kuulumisia Vanha kasarmi

Hannut valmiina koitokseen

Kaakkois-Suomen notkein?

11


Raunin mietteitä eläkkeen kynnyksellä Pitkäaikainen yhdistyksemme jäsen sekä aktiivisesti yhdistystoiminnassa mukana ollut Rauni Kurkisen eläkkeelle jääminen herätti ajatuksen kirjoittaa jäsenlehteemme. Aloitin tämän vuoden alusta Pohjois-Pohjanmaan THHL:n piiriyhdistyksen uutena sihteerinä. Ehdin olla mukana yhdistyksessä vielä silloin, kun Rauni oli puheenjohtajamme. Viime vuosina olen pannut merkille, miten moni pitkän työhistorian ja sen mukana tuoman tiedon ja taidon omaava henkilö poistuu kiihtyvällä tahdilla kohti leppoisia tai hoppuisia eläkepäiviä. Varsinkin 70-luvulla tulleet henkilöt ovat nähneet melkoisien myllerrysten aikakaudet ja jättävät nyt jälkeensä ajanjakson suurimmissa muutoksissa painiskelevan TE-hallinnon. Näiden henkilöiden ajatukset muutoksien tuulissa olisi syytä ottaa kopiksi ja opiksi tulevaisuuteen. Samoja virheitä ei kannata uudelleen tehdä ja toisaalta hyviä käytäntöjä menneiltä vuosilta olisi syytä ottaa jälleen käyttöön.

Luin taannoin työvoima- ja työhallinnon henkilöstön edunvalvonnan historiaa 60 vuoden ajalta ja on selvää, että tällä hallinnon alalla on aina ollut muutoksia. Tämä hallinnon ala on myös se, joka on yleisesti ottaen vähiten arvostetuin niin ministeriön kuin julkisen keskustelun parissa. Tutustuin samalla myös TE-toimiston 100-vuotis juhlakirjaan, jossa Rauni on kuvattu illanvietossa kollegoidensa kanssa 1976. Nyt 40 vuotta myöhemmin istahdamme Raunin kanssa kahville juttelemaan neljästä vuosikymmenestä, joita hän on päässyt näkemään.

Riitta lukee Raunille Maria Korkalan kirjoittaman runonpätkän, joka on myös tämän jutun yhteydessä.

12


Rauni Kurkinen THHL:n pöytästandardin juuri saaneena yhdistyksen pj. Riitta Pesolan kanssa.

M: Kun ajattelet tuota aikaa ja ajankuvaa vuonna 1976, millaisia ajatuksia se sinussa herättää tässä hetkessä? R: Työttömiä tosiaan oli myös silloin, mutta työttömyys oli erilaista. Työttömiä oli paljon ns. duunareissa. Työvoimakoulutuksella koulutettiin työntekijöitä mm. teollisuuteen. Tietotekniikka on tehnyt työstä helpompaa, mutta myös paljon hektisempää. Lappeenrannassa ehdotin, että toimistoon olisi hyvä hankkia faxi, johon johtaja vain totesi, että sellaista ei tarvita. Jonkin ajan päästä faxi tuli ja sen huomasi, kuinka viesti alkoi liikkumaan ministeriön suunnalta nopeammin, joka taas vaikutti siihen, että asioihin tuli myös reagoida nopeammin. Oulun toimistossa ehdotin, että lankapuhelin, jossa oli se pyöritettävä numero lätyskä, olisi hyvä vaihtaa näppäiltävään puhelimeen, jolloin numeroiden valitseminen olisi nopeampaa. Johtaja ei ollut samaa mieltä, mutta jo tovin päästä puhelimet vaihdettiin. Koko ajan vauhti on vain kiihtynyt kun uusia ja nopeampia työvälineitä on tullut. M: Jos vertaat tuota aikaa nykyhetkeen, mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia näet? R: Ennen oli paljon enemmän rahaa käytettävissä erilaisiin tukitoimiin, koulutuksiin, palkkatukeen jne. Palvelut olivat yksilöidympiä. Nyt palvelurepertuaari on hyvin laaja, mutta palvelu on ohentunut. Työttömien rakenne on myös muuttunut ja työttömänä on nyt paljon korkeasti koulutettuja. Heidän tilanteensa on hyvin huolestuttava, kun maisterin tutkinnon omaavat, hakevat toisiin tai jopa kolmansiin korkeakouluopintoihin ja aineenopettajilla pitää olla vähintään kolme opetettavaa ainetta, jotta irtoaa edes sijaisuuksia. Samankaltaisuutta huomaa ehkä siinä, että henkilöstö on aina joustanut. Ollaan aina oltu kilttejä ja tehty tunnollisesti jatkuvasti lisääntyvät työmäärät.

13


M: Olet toiminut ammattiyhdistysliikkeessä aktiivisena jäsenenä, kuinka ajauduit mukaan toimintaan? R: Kai se on ollut halu vaikuttaa asioihin. Toisaalta tuntuu, että ehkä sitä on vain ajautunut erilaisiin vaikuttamisen foorumeihin nuoresta alkaen. Olen toiminut toimiston YT-ryhmässä, piiriyhdistyksen hallituksessa Lappeenrannassa ja myöhemmin Oulussa. Oulussa taisin tosiaan päätyä puheenjohtajaksi, kun en ehtinyt kieltäytymäänkään. Yhdistystoiminta on kuitenkin aina ollut mielenkiintoista ja mielekästä, sillä siellä saa kuulla aina tuoreimman tiedon muutoksista ja mitä on tulossa. Toki se on myös osaltaan raskasta. M: Itsekin neljä vuotta määräaikaisilla työsuhteilla olleena mietin aina määräaikaisten suurta määrää hallinnossa. Käsittääkseni tilapäistyöntekijöiden määrä verrattuna vakituisiin työntekijöihin on aina ollut suuri. Tämä asia on varmasti ollut esillä yhdistystoiminnassa ja huolenaiheena? R: Se on aina ollut niin ja niin se on varmaan muissakin valtion virastoissa. Tätä on ihmetelty, lisää tehtäviä ja vaatimuksia virkailijoille aina laaditaan, muttei olla tietoisia siitä, mitä työ siellä ruohonjuuritasolla on. Edunvalvonnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että vakituisten virkailijoiden palkkaamiseen käytettävät rahat eivät kasva juurikaan, mutta ostopalveluihin käytettävää rahaa on. Ja kun niitä ostopalveluihin käytettäviä varoja ei periaatteessa pitäisi käyttää sellaisiin palveluihin, jotka ovat meidän perustehtävää, niin

mitä esimerkiksi verkkoneuvojien työ on kuin meidän perustehtävää? Huolenaiheena on se, että kun palvelut valuvat ulkoistuksien myötä, palvelun laatu karkaa käsistä ja tulkinnat asioihin muuttuvat miltä näkökannalta asioita katsotaan. M: Olet aina ottanut aktiivisesti kantaa toimiston asioihin. Monista aamupalavereista kaikuu kysymyksesi siitä, ”onko asiakas/ihminen unohdettu”? Minun tekee mieli kysyä, että onko asiakkaan asiat hoidettu paremmin aiempina vuosikymmeninä ja miten? R: Olen tarkoittanut tätä siinä mielessä, että tietotekniikka ja sähköinen asiointi ovat luoneet mielikuvan siitä, että jokainen yksilö osaa käyttää nettiä ja sähköisiä järjestelmiä. Ollaan niin digitaalisen ja sähköisen maailman ympäröimänä, ettei huomata, kuinka kaikki eivät ole siinä matkassa. Jokainen tarvitsee kohtaamista ihmisenä eivätkä kaikki osaa tai tule osaamaan hyödyntää tietotekniikkaa. Työmäärä ja asiakkaiden määrät on aina ollut suuret. Muistan, kun 80-luvulla hoidin metallivälitystä ja minulla oli 700 asiakasta, joista jatkuvasti oven takana toista kymmentä työnhakijaa odottamassa kortin leimausta ja puhelin pirisi jatkuvasti. Eli en lähtisi sanomaan, että asiakkaiden asiat olisi hoidettu joskus paremmin, mutta silloin ainakin kohdattiin ja nähtiin työnhakijat – edes kerran. M: Haluatko lähettää millaisia terveisin jäsenille/johdolle/esimiehille? R: Haluan toivottaa tsemppiä ja in-

r 14

nostusta työhön. Työhallinnon koko työyhteisö on mahtava. Me teemme arvokasta ja tärkeää työtä, jota tulee jokaisen omalla kohdallaan arvostaa. Muistakaa myös osata sanoa ei, sillä kukaan ei pysty mahdottomiin. Pitää osata rajata se mitä tekee ja mitä ei. Monesti tuntuu, että ohjeita laaditaan ja lakeja ja asetuksia säädetään niiden toimesta, joilla ei ole käsitystä miten se tulee käytännössä toteutumaan ja millaisen työajan uudistukset vaativat. M: Millaisin ajatuksin jätät työuran taaksesi? Mitä aiot ensimmäisenä tehdä? R: Haikeana, mutta helpottuneena. Nyt on hyvä aika lähteä. Työhallinto on ollut hyvä työnantaja, ei ole ollut pelkoa työpaikan menetyksestä ja palkka on tullut ajallaan. Työyhteisö on ollut erittäin mahtava. Maanantaina (16.5) tulen vielä työpaikalle ja tarjoan työkavereille kakkua. Tiistaina onkin aika jalkahoitoon ja sitten kampaajalle. Uusin jaloin kohti kesää ja ilman uutta ”lookiahan” ei voi Helsinkiin lähteä. M: Näillä mietteillä ja pohdinnoilla haluan toivottaa sinulle Rauni oikein makoisia ja stressittömiä eläkepäiviä. Oli ilo olla työkaverisi! Toivottavasti näemme vielä yhdistyksen syys- ja kevätretkillä 


Riitta luki seuraavan runon Raunille kevätkokouksessa:

cd Mitkä lie mielessä mietteet, muistot monet minkälaiset erotessa entisestä, kadotessa keskuudestamme, jättäessäsi jälkijoukot. On eessä eläkkeen ehdot, pykälät pysähtymiselle, opetusopit jouten olla, lait laiskan lekotella, toimetonna tassutella, kiireetönnä kupsutella, haaveilla haihatushetket. – Maria –

ab 15


Aurinkoista syksyä!

Profile for Tapani Lahti

THHL jäsenlehti 3/2016  

THHL jäsenlehti 3/2016  

Profile for thhl
Advertisement