THHL
1/2015
-j채senlehti
Pääluottamusmies
Vuodenvaihteen kuulumisia
V
uosi 2015 on alkanut jälleen haasteellisissa merkeissä. VM-Baron vastauksista ilmenee, että henkilöstön huoleksi on noussut työpaikkojen epävarmuus tulevaisuudessa. Ely-keskusten osalta on käyty valtakunnalliset yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena on työantajan päätös, ei neuvottelutulos siitä, alustava irtisanomistarve on 160 htv. Yt-neuvottelut jatkuvat nyt alueilla ELY-keskusten ja KEHA-keskuksen yt-jaostoissa. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla irtisanottavien määrä saadaan pienennettyä. Alueilta on tullut paljon huolestuneita viestejä TE- toimistojen vuoden 2015 toimintamenomäärärahatilanteesta. Työantajalta saimme valtakunnallisen yhteistyötoimikunnan kokouksessa 18.2.2015 vahvistuksen siitä, että vakinaisen henkilöstön palkkauksen määrärahat on turvattu. Tämä edelsi työantajan päätös toimintamen-
Julkaisija: Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto – THHL ry Ratamestarinkatu 11 B 6. krs 00520 Helsinki
2
omäärärahojen jakoperusteiden muuttamisesta. Aiempien hallitusten tekemien tuottavuussäästöpäätöksien ja nykyisen eduskuntakauden aikaisten hallitusten tekemien säästöpäätösten vaikutus TEtoimistoihin on tälle vuodelle 2-kertainen mihinkään aiempaan vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 tilanne näyttää tällä hetkellä huomattavasti tätä vuotta paremmalta. Siksi TE- toimistoissa jo käynnistettyjä rekrytointiprosesseja on TE- toimistoissa jouduttu keskeyttämään siihen asti, kunnes lopullinen TE- toimistokohtainen toimintamenomäärä on vahvistettu. Myös viestejä 51mom. työllisyystoimenpidemäärärahojen pienentymisestä ja niiden kohdentamisista. Viestit ovat olleet hyvin samansuuntaisia. Asiantuntijat ovat huolissaan eri tilanteissa olevien asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen tarvittavien ”työkalujen” määrärahojen pienuudesta, mikä on automaattisesti aiheuttanut ohjeiden ja tukilinjausten muutos-
tarpeita. Ohjeistusten jatkuva muuttaminen, esim. työnhakusuunnitelmien ajantasaisuus: viime viikolla tukilinjaukset oli näin, tällä viikolla toisin, jolloin muutokset vaativat edellisviikkojen asiakkaiden suunnitelmien uudelleen päivityksen. Henkilöstö on huolissaan asiantuntijuuden ja kokonaiskuvan häviämisestä. Töitä tehdään ”sormi raiteilla” -ohjeiden mukaan. Ei ole aikaa perehtyä itse asiantuntijan tehtävään ja ottaa asiantuntijuutta haltuun. Monikanavaisissa palveluissa asiakkaat kaipaavat face to face -palvelua. Esim. Aamulehden haastattelussa nuori mies kertoi, että hänen ensimmäinen parannusehdotuksensa on se, että TEtoimistot lisäävät roimasti aikoja kasvotusten tapaamisiin. Parin minuutin puheluissa ei paljon ehdi asioita hoitaa. Lisääntyvän päivän valon myötä luottavaisin mielin kohti kevättä ja kasvot kohti aurinkoa.
Päätoimittaja: Eija Tuutti eija.tuutti@thhl.fi
Toimituskunta: Merja Toijonen, I vpj. merja.toijonen@ely-keskus.fi
Kannen kuva: Antero Aaltonen
Jaana Rautiainen, II vpj. jaana.rautiainen@te-toimisto.fi
Painopaikka: Forssa Print, 2015
Kari Reponen, plm kari.reponen@tem.fi
t. Kari Reponen, plm
Puheenjohtajan mietteitä
Ollako vai eikö olla
R
ahhoo ei ole, eikä tule. On tämä mahdoton savotta vastata hallituksen asettamiin työllistymistavoitteisiin. Hallinnon henkilöstö ja etenkin TE-toimistojen väki on vähentynyt huomattavasti ja vähenee edelleen. Asiakkaita tulee ”ovista ja ikkunoista”, vaikkei oikeasti juurikaan ovista nykyään. Vaalikauden saldo työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden kasvun katkaisemiseksi ei vain onnistu. Paljon on väkeä saatu työelämään, mutta uusia työttömiä tulee koko ajan lisää. Pitkäaikaistyöttömyyteen valuu entistä useampi. Asiakkaat eivät koe saavansa palveluita TE-toimistoista, eivätkä asiantuntijat koe voivansa antaa asiakkaille heidän tarvitsemiaan palveluita riittävässä laajuudessa. Omat arvot ja palvelutodellisuus törmäävät. Mikä mättää – kysellään ja samalla kyseenalaistetaan asiantuntijoiden osaamista ja halua palvella? Resurssien riittämättömyys heikentää palveluita ja syö samalla henkilöstön jaksamista. Yhä useammin törmään aluekierroksilla tarinoihin uupumisesta ja pitkittyvien sairauslomien lisääntymisestä. Mistä apua? Tulevia eduskuntavaaleja ja valittavia kansanedustajia var-
ten voin jo heti todeta, että työttömyyden hoitamiseen tarvitaan ihmisiä hoitamaan asiakkaiden työllistymisen polkua. Erilaiset viritelmät kuntien isännöimien monialaneuvontapisteiden ym. lisäämisestä ei tuo tarvittavaa apua työllistymisen toteutumiselle. Nämä syövät vain oman työn kehittämiseen ja henkilöstöresursseihin tarvittavaa rahaa. Entäpä siten erilaiset ostopalvelut? Sanotaan, että nyt pilotoinnissa olevissa ostopalveluissa maksetaan vain tuloksesta. Höpö, höpö. Yksikään palveluiden tuottaja ei talkoohengessä työtä tee. Palvelupaketista maksetaan, tulipa odotettua tulosta tahi ei. Sen sijaan ostosopimukseen voi sisältyä lisäbonusjärjestelmä, jossa lisähyvää tulee, jos tietyissä odotuksissa onnistutaan. Ikävää on se, että ostopalveluihin voi rahaa käyttää vaikka kuinka, koska ne eivät syö hallinnon toimintamenoja eli palkkarahoja. Näistä kuluista pitää säästää, joten ei muuta kuin vähennetään porukkaa sitä mukaa, kun virkoja vapautuu. On hyvä muistaa, että molemmat rahoitetaan samasta veronmaksajien kukkarosta. Miksi on niin vaikeata laskea hallinnon tulosta pitemmän
aikajänteen tulosten kautta. Nykymeno rapauttaa kansalaisten uskoa julkisiin palveluihin ja sitä menoa edesauttaa julkisen sektorin alasajoa. Eikö ole reilumpaa todeta selkeästi se, että jatkuvien säästöjen, toimintatapojen ja organisaation uudistamisen takana ei todellisuudessa olekaan asiakaslähtöisyys sen paree kuin säästötkään. Kyse on henkilöstön vähentämisestä niin, että palvelut voidaan todeta tehottomiksi. Näin ”kansalaisten tyytymättömyyden” tukemana voidaan siirtää entistä kritiikittömämmin valtion varoja yksityisten yritysten takataskuun ostopalveluihin. Valtion väen oma osaaminen mitätöidään. Kevättä kohti lätäköissä tallustellaan. Aurinkoista lähestyvää vaalipäivää ja jaksamista. toivottaa Tuutin Eija
3
Kainuun kuulumisia
Kaikki aamut eivät ole kauniita. Kun alla on liukas ja auraamaton tie ja päällä räntäinen taivas, on viisainta lähteä perheen nelivetoisella autolla työmatkalle.
Asiantuntijan työkenttänä koko Kainuu
T
yönvälityksen ja yrityspalveluiden asiantuntija Maija Granqvistilla on yhä useampana aamuna osoitteena Kajaani, jossa hän tapaa asiakkaitaan Kajaanin seudulta, entisen maalaiskunnan ja kaupungin lisäksi myös muun muassa Paltamosta, Puolangalta ja Kuhmosta. Asiakkaat ovat yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia.
4
Urakehitystä ja harrastusta Tavallaan ympyrä on sulkeutunut. Noin 30 vuotta sitten uransa työvoimahallinnossa Sotkamon toimistossa aloittanut Maija työskenteli kolmen vuoden ajan Paltamossa. Sotkamon pitäjän pohjoisreunalla asuvalle Maijalle ei työmatka ole mah-
doton sen enempää Paltamoon kuin Kajaaniinkaan. Kajaaniin tulee 40 kilometriä, Paltamoon muutama kilometri vähemmän. Joskus työmatka vie Paltamon ohi kohti Oulua, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan haikailevaan Vaalaan. Yrittäjät tai yrittäjiksi aikovat haluavat neuvontaa taloudellisista ja toimin-
Kainuun kuulumisia nallisista asioista. Yksi olennainen seikka on tulevan tai olevan yritystoiminnan kannattavuuden arviointi.Maijan tehtäviin kuuluu esimerkiksi lausuntojen antaminen rahoitusyhtiö Finnveralle. Erikoista on se, että Kainuussa ei lausunnonantajia ole Maijan lisäksi kuin yksi. Muualla lausuntopalvelut on ostettu esimerkiksi uusyrityskeskuksilta. Järjestelmien, lainsäädännön, toimintaympäristön ja verkostojen tunteminen on Maijan mukaan tärkeintä hänen työssään. Toimintaympäristön tuntemisesta esimerkkinä on tietoisuus kussakin pitäjässä olevasta yritystoiminnasta. Tässä tapauksessa harrastus tukee työtä. Maija on Sotkamon naisyrittäjät ry:n hallituksen jäsen. Läheltä yrityselämää liippaa toiminta myös Sotkamon Nuorisoseuran hallituksen varapuheenjohtajana. Kyseinen nuorisoseura ei olekaan mikään kaksi kertaa vuodessa pakolliset kokouksensa pitävä kansantanhuyhdistys. Suomen parhaaksi mainittukin tanssipaikka Naapurinvaaran Huvikeskus Sotkamossa on ollut vuodesta 1991 Sotkamon Nuorisoseuran hallussa. Tanssipaikan liikevaihto huitelee vuodessa noin 800 000 euron korvilla.
Oman perheen merkitys Sisältöä elämään ja merkintöjä kalenteriin tuovat myös lapset ja lapsenlapset. Kolme lasta ovat jo aikuisten kirjoissa, seuraavaa polvea on neljän vintiön verran. Yritysten toimintaan kosketuspintaa tuo myös perheen yritys. Lähinnä kesäisin toimiva, maa-ainesten valmistamiseen ja välitykseen sekä luvanvaraiseen liikennöintiin keskittynyt toiminimiyritys. Kirjanpidon ja laskutusten tekijää ei ole tässä tapauksessa vaikea arvata. Esikoinen, tytär on kauppiaana PohjoisPohjanmaalla ja äitinsä tavoin aktiivisesti mukana yrittäjien järjestötoiminnassa. Asiantuntijaterveisin Kainuusta Maija Granqvist, ts-valtuutettu
Punainen talo ”Pääsisinpä joskus tuohon punaiseen rakennukseen töihin.” Eipä tiennyt nykyinen Kainuun TE-toimiston asiantuntija Kati Savela silloin asian ääneen lausuessaan, että toive kävisi joskus toteen.
A
loitin työt silloisessa Kajaanin työvoimatoimistossa vuonna 2005 EURES-neuvojan osa-aikalisän sijaisena. Työnkuva sai pian lisää sisältöä, sillä muutaman kuukauden kuluttua pääsin tekemään työtä Nuorten palveluihin. Paljon oli opittavaa, lain kiemurat ja myös asiakkaiden moninaiset kysymykset ja tilanteet. Työ tekijäänsä neuvoo, ja se piti paikkansa myös tässä työssä. Asiakkaan kohtaamista ei voi pelkästään opetella kirjoista lukemalla. Taito hioutuu vuosien aikana ja asiakkaita palvelemalla. Eri pituisten sijaisuuksien jälkeen sain viran Kainuun TE-toimistosta marraskuussa 2014 Tuetun työllistymisen palvelulinjalta, asiakkaina erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja maahanmuuttajat. – Koen, että heille minulla on eniten annettavaa. Kannustavalla ja tukevalla työotteella ohjaan heitä kohti tulevaisuuden suunnitelmia. Punaisen talon terveisin Asiantuntija Kati Savela
5
Varsinais-Suomen kuulumisia
Tervehdys Varsinais-Suomesta
H
iihtolomalla on tämä viikko 8 oltu. Ei ole pahemmin hiihtämään päässyt. Tälläkin hetkellä piha lainehtii vedestä, lämpöasteita useampi. No, onpa jäänyt enemmän aikaa tehdä kaikkea kivaa, kuten siivota viimeinkin joulu pois ja vaihtaa keväiseen tunnelmaan.
Nuoret ja työ Pitäisi kirjoittaa nuorista ja työstä ja jostakin, niinpä mistä jostakin? Olen seurannut jonkin verran meidän nuorempia virkailijoita ja ihaillut sitä intoa millä tartutaan kaikkiin kehittämishankkeisiin. Onhan se hienoa että kehitetään, toki joissakin kohdissa voisi myös miettiä, ettei kaikkia jo toimivia tapoja kokonaan poistettaisi. Jokaisessa työssä on jotakin kehitettävää ja aina on hyvä pysähtyä miettimään mistä kohtaa voitaisiin helpottaa itse tekemistä. Pohjana tietysti kehitykselle on nämä sähköiset palvelut. On hienoa, että asiakkaat voivat ilmoittaa sähköisesti lähes kaikesta. Toki järjestelmässä on vielä vähän puutteitakin. Mielestäni nyt olisi tärkeää saada nämä sähköiset palvelut toimimaan ja että sitä kautta saataisiin kaikki tarvittava tieto. Samalla pitää kehittää myös face to face palvelua, koska edelleen meillä on asiakkaita jotka eivät osaa tai halua käyttää sähköistä palvelua.
Toimipaikkoja häviää ja yhteisiä palveluita kehitetään Lähes kaikilla alueilla on suljettu toimipaikkoja säästösyistä ja lisää ollaan sulkemassa. Uusi toimitilakonsepti, joka on edennyt osalla toimipaikois-
6
ta jo täyteen mittaansa, on tehty mallin mukaisesti. Tämä on siitä hyvä, että ne paikkakunnat joilla ei vielä ole edetty näin pitkälle, voivat nyt sitten poimia parhaat päältä eli huomioida suunnitelmissa puutteet ja korjata ne mahdollisuuksien mukaan. Onneksi olemme saaneet käydä tutustumassa uuden mallin toimipaikkoihin. Vielä on paljon tekemistä. Meillä Varsinais-Suomessa ollaan siirtymässä yhteen tilaan ison joukon kanssa. Tämäkin aiheuttaa paineita. Pitäisi opetella uusia tapoja toimia ja hyväksyä se, ettei meillä sittenkään ole ollut edes omalla alueella yhtenäisiä toimintatapoja. Onneksi meidän työnantajakin ymmärtänyt nämä eri kulttuurien yhdistämisen tuomat paineet ja jo menneenä vuotena oli tapahtumia, jossa koko henkilöstö oli paikalla. Pikkuhiljaa opetellaan olemaan yhtä suurta joukkoa. Pienempien toimipaikkojen sulkeminen aiheuttaa painetta kehittää sähköisiä palveluita, koska muuten välimatkat asiointiin kasvavat joillakin alueilla todella suuriksi. Näissä olisi tietysti hyvä, jos saataisiin kuntien ja kaupunkien liikennesuunnittelijat yhteistyöhön. Joukkoliikennepalveluitakin ollaan osittain lakkautettu tai supistettu vuoroja, vähäisen käytön takia. Poikittaisliikenne on monella paikkakunnalla vielä suunnitteluvaiheessa. Toivotaan että tulee hyviä ratkaisuja. Yhteis palvelut, ASPA, niin mitkä? Siis palvelupaikkoja jossa on kunnan, verottajan, Kelan, maistraatin lupapalveluiden, TE-toimiston neuvontaa ja asiakkaille on lupauksena saada palvelut yhdeltä luukulta. Niinpä ainakin asiakas saa ohjeistuksen ja mahdollisesti ajanvarauksen niihin palveluihin
joita tarvitsee. Nyt ollaan perustamassa nuorten ohjaamoa, siihen siirtyisi TE-toimiston virkailijoita omalla palkallaan ja toimisivat yhteisissä tiloissa kaupungin virkailijoiden kanssa. Kuulostaa hyvältä hankkeelta koska nuoret, jos ketkä tarvitsevat palvelupaikan josta saa kaikki mahdolliset neuvot yhdellä käynnillä. Nuoriin on syytä panostaa tietysti nykytilanne jossa paikkoja ei ihan hirveästi ole tarjolla aiheuttaa omat ongelmansa. Parempaan suuntaan ollaan kaiketi menossa. Paljon paineita tulee myös nykytilanteesta jossa ministeriöstä ja ELYkeskuksista vähennetään väkeä. Miten paljon se vaikuttaa jatkossa TE-toimistojen tarvitsemaan neuvontaan ja ohjaukseen. Jo nyt tuntuu joidenkin osaalueiden osalta, ettei saada riittävän nopeasti tarvittavia vastauksia. Toki mehän olemme kaikki asiantuntijoita ja näin ollen pitäisi pärjätä mahdollisimman pitkälle omin voimin. Mutta kun on joitakin lakeja ja asetuksia, joihin pitää saada tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. Ehkä olemme tottuneet liian hyvään palveluun ja siihen että vastaus tulee heti paluupostissa. Yhteistyö on jatkossakin tärkeää ja ehkä meidän pitäisi vielä enemmän opetella yhteistä tekemistä. Ollaan avoimin mielin ja valmiina astumaan uuteen. Muutoksissa tarvitaan kaikkien panosta ja komentteja, jokainen kokee muutokset omalla tavallaan. Oikein hyvää kevään alkua kaikille, nautitaan auringosta ja lämmöstä joka meitä odottaa. Taina Koivisto, Varsinais-Suomen piiri ry
Varsinais-Suomen kuulumisia
Kuva: Marco Mikkola
Manne Raitila
Manne Raitila tutusti TE-toimistossa.
1. Kuka olet? Olen Manne Raitila. Työskentelen tällä hetkellä Varsinais-Suomen TE-toimiston kotouttamisyksikössä. Asiakkaat ovat kotouttamisaikaisia maahanmuuttajia. Olen aloittanut työskentelyn Turun työvälitystoimistossa vuonna 1973. Ulkopuoliset saattavat ajatella, että siellä se on harmaantunut tylsässä virassa kaikki nuo vuodet. Mutta itse kehun tätä hallintoa sen vuoksi, että täällä on ollut kautta aikojen mahdollista tehdä hurjan monipuolisia työtehtäviä. Olen sitä mieltä, että kun ihmisten kanssa tekee työtä sitä pysyy itsekin virkeänä.
2. Milloin aloitit Varsinais-Suomen THHL:n puheenjohtajana? Aloitin yhdistyksemme puheenjohtajana ensimmäisen kerran vuonna 1995. Puheenjohtajuuteen tuli 3 vuoden tauko kun siirryin toisiin työtehtäviin Suomen rajojen ulkopuolelle. Jatkoin sitten uudelleen puheenjohtajana vuodesta 2003 kunnes nyt viime syksyn kokouksessa yhdistyksemme puheenjohtajaksi valittiin Kari Åman. Ehdin siis olla yhteensä 14 vuotta puheenjohtajana. Nyt jatkan yhdistyksemme hallituksessa ja varapuheenjohtajana.
3. Miksi alun perin halusit puheenjohtajaksi? En itse oikeastaan ole erityisesti halunnut. Minusta nämä vain on mielenkiintoisia tehtäviä. Näissä paikoissa pääsee tutustumaan erinäisten asioiden taustoihin jo valmisteluvaiheessa. 4. Suuremmat saavutuksesi? Mitä jäi ehkä tekemättä? En tunnista mitään erityistä minkä voisin nimetä vain omaksi saavutukseni. Uskon, että minun luonteella tärkeää on että asiat hoituvat. Jos otan jonkin tehtävän vastaan, yritän sen hoitaa
7
►
Varsinais-Suomen kuulumisia Manne Raitila riittävän hyvin. Voin sanoa, että valtakunnallisesti arvioiden meidän yhdistyksessä on aina ollut henkilöitä jotka hoitavat asiat asiallisesti. Se näkyy esimerkiksi yhdistyksemme taloudenpidossa. Ehkä yhdistyksemme näkyvyydessä olisi parannettavaa. Samaten uusien jäsenten hankkiminen on tärkeää joskin olemme hieman siinä tilanteessa ettei uusia potentiaalisia jäseniä ole kovin paljon näköpiirissä. Emme ole myöskään ole lähteneet kalastelemaan muiden järjestöjen jäseniä. 5. Mikä on THHL:n tulevaisuus? Jäsenmäärän väheneminen? Jäsenmäärä on jo pitkään ollut huomattavan aleneva. Eniten tähän vaikuttaa valtiotyönantajan säästötoimet sekä henkilöstön ikääntyminen. Koko ajan tulee pohdiskella sitä, missä vaiheessa meidän kannattaa/pitää lyöttäytyä jonkin toisen ammattiyhdistyksen kanssa yhteen. Joukossa on voimaa. Meillä on erikoinen tilanne sikäli, että hallinnonalamme on aika selkeä ja yhdenmukainen kokonaisuus eikä mitään vastaavia juurikaan ole. 6. Eläkenäkymät? Näillä näkymin olen työssä vielä vähän runsaan vuoden. Tämä aika on minulle ilmoitettu Kevasta saamassani tiedotteessa. Myöhäisin ikä jolloin voin jäädä eläkkeelle olisi 68-vuotiaana. Kyllä täytyy todeta, että työssä jatkaminen olisi todella houkuttelevaa. Mikäli jatkaisin tuohon ylärajaan, olisi eläkekin miltei nykyinen palkkani. Vaikka työhallinnon muutokset ovatkin olleet mit-
8
tavia ja välillä raskaitakin, ovat työn myönteiset puolet ehdottomasti haittoja suuremmat: Olen aina halunnut olla muutoksessa mukana ja näin haluaisin tehdä myös tulevaisuudessa. Olisiko eläkkeen suoma vapaa-aika parempi vaihtoehto kuin jatkaminen alati uudistuvassa ja mielenkiintoisessa työssä! Kummasta vaihtoehdosta enemmän virkeyttä, valppautta ja elämänsisältöä? 7. Olisitko joskus halunnut tehdä jotakin muuta työuraa ? Vuosien varrella olen yhä enemmän oppinut pitämään tästä työstä. Jossain vaiheessa suunnittelin siirtyväni rakennusalalle. 80-luvulla se olisi ollut mahdollista. 8. Jos olisin jokin muu eläin kuin ihminen, niin mikä olisin? Kaikki minut läheisesti tuntevat, tietävät että tähän on vain yksi vastaus: lapinkoira. Aikaisemmin koiraharrastuksella oli erittäin merkittävä rooli elämässäni. 9. Tiedätkö mitä teet ensi kesänä? En varmaan mitään erityistä. Pidän neljän viikon loman, yleensä alkukesästä. Lataan silloin akkuja, joten en aio suunnitella mitään tarkkaa ohjelmaa. 10. Minkälainen uusi puheenjohtaja on mielestäsi? Hyvä että “veturi” vaihtui. Jäin itse vielä hallitukseen vuodeksi, joten vaihto menee luontevasti. Uusi puheenjohtaja on ollut itsekin toiminnassa mukana jo vuosia. Oli hyvä jäädä pois kun
tietää, että yhdistys on hyvissä käsissä. Mikään nuorennusleikkaus tämä muutos ei ollut, Åmankin on kaikista kuntoiluharrastuksistaan ja kalliista kasvovoiteistaan huolimatta jo aika vanha ukkeli! 11. Kari Åman Kari Åmanista Olen siis yhdistyksemme uusi ”veturi”: vetämisen lisäksi työnnän tökin ja tööttään. Ehkä lukijoille tulee yllätyksenä että uusi puheenjohtaja ei ole omasta mielestään lainkaan ns. yhdistysihminen. Hän on individualisti mikä ei tietenkään tarkoita että yhdistystoiminta ja individualismi olisivat täysin toisensa poissulkevia asioita. Åman duunaa puheenjohtajuutta jostain syvemmistä tajunnankerroksista nousevasta velvollisuuden tunteesta. Åman toivookin että joku pitkä kalskea nuorimies tai ylväsryhtinen nuorehko nainen syrjäyttää hänet mahdollisimman nopeasti puheenjohtajan paikalta. Mutta jos näin ei käy, niin hän on valmis jatkamaan vaikka seuraavat 30 vuotta, onhan Tunisian vastavalittu presidenttikin Beji Caid Essebsi 88-vuotias. Ai että mikä eläin Åmsku olisi? No villakoira tietenkin, ovathan ne älykkäitä, leikkisiä ja hyvännäköisiä. Pidä villakoira hyvällä tuulella niin se pitää sinut hyvällä mielellä! Kari Åman Varsinais-Suomen THHL ry:n puheenjohtaja 1.1.2015
Organisaatiomuutokset helpottaneet, mutta kiire painaa Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL on toteuttanut jäsenkyselyn työhyvinvoinnista ja jaksamisesta vuosina 2012–2014. Viime vuotta koskevat tulokset kertovat organisaatiomuutoksien vähentyneen selvästi, mutta työpaineen kasvavan edelleen. Tarkempi analyysi kertoo myös työssäjaksamiseen vaikuttavien tekijöiden vaihtelevan paljon eri-ikäisillä työntekijöillä. THHL:n jäsenkyselyä on Kuvio 1. Työpaikalla on tehty muutoksia viimeisen vuoden aikana tehty nyt yhtäjaksoisesti 0% 20% 40% 60% 80% 100% kolme vuotta, ja tuloksista on alkanut muo63% Esimies tai johto on vaihtunut. 89% dostua aikasarjaa, jossa 35% tilannetta työpaikoilla On tehty muita suurehkoja 57% voi vertailla eri vuosina. 85% organisaatiomuutoksia. 33% Valtionhallinnon työAsiakasryhmät tai tarjottavat palvelut ovat 43% paikoilla on toteutet73% muuttuneet. 50% tu suuria organisaatio34% muutoksia useiden viiUseita yksiköitä on yhdistetty toisiinsa. 72% 24% meisten vuosien aikana. Kyselyn mukaan orga39% Tehtäviä tai toimintoja on siirretty muualle. 71% 39% nisaatiomuutokset työja elinkeinohallinnossa 13% Yksiköitä on eriytetty toisistaan. 38% ovat kuitenkin vähenty16% neet selvästi viime vuon13% Tehtäviä tai toimintoja on ulkoistettu. 29% na. Kun vuonna 2013 18% 2012 vain kaksi prosenttia jäTyöpaikan sijainti on muuttunut toiselle 7% 17% 2013 senistä ilmoitti, ettei työpaikkakunnalle. 10% 2014 paikalla ole tehty mitään 18% organisaatiomuutoksia, Ei ole tehty mitään muutoksia 2% 25% vuonna 2014 osuus nousi jopa 25 prosenttiin (Kuvio 1.). Erityisesti esimiehen tai johdon vaihtuminen, muut suuret Puolet vastaajista ilmoitti näiden muut- sina pysynyt lisääntynyt kiire, työtahtia organisaatiomuutokset sekä yksiköi- tuneen. tiukentavat säästötavoitteet, kasvaneet den yhdistäminen vähenivät olennaiVaikka organisaatiomuutokset ovat uuden tiedon omaksumisvaatimukset sesti edellisvuodesta. Asiakasryhmien vähentyneet, työntekemisen tehostami- ja lisääntyneet työtehtävät (Kuvio 2.). tai tarjottavien palvelujen muuttumi- nen tuntuu jatkuvan. Koettujen muu- Noin 60 prosenttia vastanneista on konen nousi yleisimmäksi muutokseksi. tosten neljän kärjessä on kaikkina vuo- kenut kolmen ensimmäisen näistä väit-
9
►
Kuvio 2. Muutokset työssä viimeisen vuoden aikana 2014
60%
80%
62%
2013 2012
7%
28%
7%
10%
36%
54%
2014
22%
45%
34%
2012
13%
41%
47%
2013
15%
50%
35%
2014
8% 14%
40%
46%
2012
13%
39%
53%
2013
9%
34% 39%
48%
2014
10%
36%
58%
2012
5%
32%
63% 54%
2013
6%
27%
66%
2014
6%
34%
59%
2013 2012
8%
30%
61%
2012
8%
30%
61%
2013
10%
34%
57%
2014
100%
31%
64%
28%
46%
26%
0%
Heikot mahdollisuudet Tekemätvaikuttaa tömien töiden Huono omaan paine johtaminen työhön
Viimeisen kolmen vuoden aikana arviot omasta työhyvinvoinnin muutoksesta ovat parantuneet hieman. Kuitenkin vuonna 2014 vastaajista vain kahdeksan prosentti katsoi hyvinvoinnin parantuneet vuoden aikana ainakin jonkin verran. 31 prosentin mielestä työhyvinvointi on pysynyt muuttumattomana. 44 prosenttia arvioi sen heikentyneen jonkin verran ja 16 prosenttia huomattavasti. Kyselyssä vastaajia pyydettiin antamaan arviot 26 eri asian vaikutuksesta omaan työssäjaksamiseensa. Kuviossa 3. on esitetty kuusi eniten työssäjaksamista heikentävää asiaa. Perinteisesti tämän tyyppisissä kysymyspattereissa yleisimmäksi työssäjak-
10
40%
Pitää osittain paikkansa
Ei pidä paikkansa
Kuvio 3. Heikentävät eniten työssäjaksamista
Kiireen tunne
Työssäjaksamiseen vaikuttavat tekijät vaihtelevat iän mukaan
20%
Pitää täysin paikkansa
Työstä Työorgani- maksettava saation liian pieni muutokset palkka
teistä pitävän täysin paikkansa kaikkina kolmena kyselyvuotena ja lähes kolmasosakin on katsonut niiden pitävän osittain paikkansa. Sen sijaan kuvion alimpana on esitetty kaksi väitelausetta – tiukentuneet tulostavoitteet ja tehostunut tulosseuranta – joiden merkitys näyttää lisääntyneen selvästi ja trendinomaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Täysin paikkansa pitävinä näitä molempia väitelauseita piti viime vuonna lähes 20 prosenttiyksikköä suurempi osuus vastaajista kuin kolme vuotta sitten, mikä on huomattavan suuri muutos näin lyhyessä ajassa.
Uuden tiedon TulosomaksuSäästötavoitteet Työtehtä- misvaatimukset tavoitteet Tulosvät ovat ovat ovat tiukentavat Kiire on seuranta on tiukentu- lisääntyneet kasvaneet työtahtia lisääntynyt tehostunut neet
0%
20%
2014
12%
2013
14%
2012 2014 2012
5%
80% 33% 30%
24%
33%
100%
31%
27% 23%
31%
13% 6%
60%
31%
23%
33%
35%
9%
2013
40%
33%
31%
31%
40%
30%
26%
2014
9%
2013
11%
2012
11%
2014
12%
40%
27%
22%
2013
11%
41%
25%
22%
43%
2012
15%
2014
14%
2013
15%
2012
15%
2014
19%
2013
18%
2012
18%
Ei ollenkaan
40%
28%
21%
26%
22%
25%
47%
26%
45%
28%
42%
23%
47%
22%
41% 26%
35%
23%
41%
Jonkin verran
18%
25%
46%
Aika paljon
samista heikentäväksi asiaksi nousee työstä maksettava liian pieni palkka. Vuosina 2012–2013 THHL:n kyselyissä yleisimmäksi asiaksi nousi kuiten-
13% 14% 15% 15% 18% 21% 18%
Hyvin paljon
kin työorganisaation muutokset. Näiden organisaatiomuutosten merkittävä väheneminen viime vuonna näkyy siinä, että myös niiden työssäjaksamis-
0
Kuvio 4. Työssäjaksamista heikentävät faktorit ikäryhmän mukaan (keskiarvo) 0,1
0,2
–30 v. 30–34 v. 35–39 v. 40–44 v. 45–49 v. 50–54 v. 55–59 v. 60+ v.
ta heikentävä vaikutus väheni, ja liian pieni palkka nousi perinteiselle paikalleen yleisimmäksi syyksi. Näiden lisäksi kiireen tunne ja tekemättömien paine näyttäisi olevan olleen hienoisessa kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Selkiyttääksemme työssäjaksamista heikentävien asioiden tarkastelua teimme näillä muuttujilla tilastotieteellisen faktorianalyysin. Analyysin kautta muodostetaan 26 erillisen muuttujan sijaan pienempi määrä faktoreita niistä asioista, jotka ovat keskenään voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, mutta vähän muiden asioiden kanssa. Faktorianalyysi tavallaan niputtaa lähellä toisiaan olevia asioita yhteen ja saattaa paljastaa yksittäisten asioiden taustalla olevan yhteisen nimittäjän. Analyysissä syntyi kuusi faktoria, joihin kuuluivat seuraavat työssäjaksamista heikentävät asiat. Töiden paine: tekemättömien töiden paine, normaali työaika ei riitä töiden tekemiseen, kiireen tunne, vaikeus irrottautua töistä vapaa-aikana ja päätyöhön kuulumattomien töiden tekovelvollisuus. Johtaminen: huono johtaminen, asioista keskustellaan liian vähän, työpaikan riittämätön sisäinen tiedotus, esimies ei ole kiinnostunut henkilöstön hyvinvoinnista, heikot mahdollisuudet
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
aista vastaajista yli puolet työskentelee määräaikaisissa palvelusuhteissa, mikä voi hyvinkin selittää organisaatiomuutosten ja niihin liittyvän epävarmuuden suurempaa vaiTöiden paine kutusta nuorimmissa ikäryhmissä. Johtaminen Ikäryhmä 35–39 vuotTyöilmapiiri ta näyttää kokevan töiden paineet kaikkein suuMuutokset rimpana. Myös muutokPalkkaus set rassaavat tätä ryhmää, Ammattitaito mutta muuten monet faktorit näyttäisivät heikentävän vähemmän työssäjaksamista kuin useimmissa muissa ikäryhmissä. Iän myötä johtamiseen, työilmapiiriin ja palkkaukseen liittyvien fakvaikuttaa omaan työhön ja tunne, ettei torien vaikutus tuntuu voimistuvan. Myös ammattitaitokysymykset, jotka työtäni arvosteta. Työilmapiiri: huono työilmapiiri, ovat koholla nuoremmissa ikäryhmissä, aktualisoituvat jälleen siirryttäessä työpaikkakiusaaminen ja ikäsyrjintä. Muutokset ja työolosuhteet: työ- vanhempiin ikäryhmiin. Eri faktoreiorganisaation muutokset, epävarmuus den yhteisrasitus näyttäisi olevan kortulevaisuudesta, huonot työolosuhteet, keimmillaan ikäryhmässä 55–59 vuothenkinen uupuminen ja fyysinen uu- ta. Vanhimmassa ikäryhmässä erityisesti muutoksien ja töiden paineiden vaipuminen. Palkkaus: työstä maksettava liian kutus laskee selvästi. Työssäjaksamista heikentävien fakpieni palkka sekä palkkaan ja asemaan toreiden ikäryhmittäinen tarkastelu verrattuna liian suuri vastuu. Ammattitaito: oman ammattitaidon nostaa esiin hyvin moniulotteisen kupuutteet ja pelko, että ei pysy työelä- van siitä, miten työelämän puitteet ja vaatimukset kohdistuvat eri-ikäisiin män kehityksen vauhdissa. Kuviossa 4. on esitetty eri faktorei- työntekijöihin. Tehokkaalla ikäjohden keskiarvot ikäryhmien mukaan. tamisella voitaisiin helpottaa ainakin Faktorit on skaalattu niin, että niiden osaa näistä paineista. arvot vaihtelevat 0–1 välillä. Faktorit osoittavat kuinka eri työssäjaksamista THHL:n kyselyt työhyvinvoinnista ja heikentävien tekijöiden paine vaihtelee jaksamisesta tehtiin joulukuussa 2012– 2014. Vastanneiden osuudet olivat 41, eri ikäryhmissä. Nuorimmassa, alle 30-vuotiaiden 44 ja 56 prosenttia. ryhmässä töiden paine- ja johtaminenKirjoittaja: faktorit näyttäisivät heikentävän kaikPardian asiamies kein vähiten työssäjaksamista. Myös Tapio Rissanen palkkauksella on kaikkein vähiten vaikutusta tässä ikäryhmässä. Sen sijaan muutos- ja työilmapiirikysymyksillä on kaikkein suurin vaikutus. ”Muutokset ja työolosuhteet” heikentävät selvästi myös 30–34-vuotiaiden työssäjaksamista. Alle 35-vuoti-
11
Lämpimät onnittelut Sinulle, joka vuoden 2015 kuluessa täytät pyöreitä vuosikymmeniä. THHL ry toivottaa pitkää ikää, terveyttä ja kepeätä askellusta kohti seuraavaa kymppiä.
Onnea!