RMK:n Matkatee-vaellusreitit Rannikon vaellusreitti Metsä-vaellusreitti
Suomenlahti Oandu
Tallinna
Aegviidu Rakvere
Peraküla Kärdla
Paide
Haapsalu
Narva
Kauksi
Penijõe
Pärnu Kuressaare
Tartto
Viljandi
49
luonto
T H E B A LT I C G U I D E ™ TO U K O K U U K E S Ä K U U 2 0 2 2
Uusi kirja Viron luonnosta
VIRO Ikla Riianlahti
Ähijärve
Valmiera
Ventspils
Kuldiga
L AT V I A
"Uskon, että Virossa on paljon uutta löydettävää jokaiselle suomalaiselle", kertoo Mikko Virta.
Riika Liepāja
Rēzekne
Telšiai
Daugavpils LIE T TUA
Klaipėda
Kaunas Vilna
Toimittaja Mikko Virta kirjoitti kirjan Viron luontokohteista. TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVA MARIE SOOSAAR-VIRTA
Maaliskuun lopussa ilmestyneen Luontoretkelle
RMK:n mobiilisovelluksen avulla voi selvittää lähettyvillä olevat kiinnostavat kohteet ja vaikkapa marja-apajat.
Rannikkoa pitkin Latviaan
Viron metsähallituksen reittien lisäksi maan halki kulkee kaksi muutakin pitkää reittiä: Rannikon vaellusreitti ja Metsä-vaellusreitti. Rannikon vaellusreitti kulkee Tallinnasta rannikkoa pitkin Latviaan, josta se jatkuu aina Liettuan etelärajalle asti. Mittaa reitillä on yhteensä kilometriä, josta Virossa on kilometriä. Nimestään huolimatta patikointireitti ei kulje pelkästään rantoja pitkin, vaan esimerkiksi Matsalun seudulla se kiertää suuret kosteikkoalueet maantietä pitkin. Rantaa pitkin pääsee patikoimaan muun muassa Tallinnan
länsipuolella Laulasmaalla ja Nõvalla sekä Pärnun eteläpuolella Kablissa. Rannikon vaellusreittiä pitkin on mahdollista myös pyöräillä. Pehmeillä hiekkarannoilla pyöräily on hankalampaa. Metsä-vaellusreitti kulkee Tallinnasta itään pitkin pohjoisrannikkoa ja sieltä etelään Peipsijärven rannoille ja Setomaalle. Reitin varrelle jää hienoja luontokohteita, kuten Ontikan rantajyrkänne, Alutagusen kansallispuisto, Piusan luolastot ja Haanjan luonnonpuisto. Reitti jatkuu Latvian puolelle Riikaan ja sieltä eteenpäin Liettuaan. Pituutta reitillä on yhteensä kilometriä. Lisää tietoa reiteistä saa baltictrails.eu-sivustolta, jossa on myös karttoja ja reittien kuvauksia sekä tietoa reitin varrelle jäävistä nähtävyyksistä ja palveluista. ■
Jokamiehenoikeudet Virossa ■ Viron jokamiehenoikeudet
ovat melko samankaltaiset kuin Suomessa. Luonnossa saa liikkua ja kerätä marjoja ja sieniä, kunhan ei aiheuta häiriötä paikallisille ihmisille ja eläimille tai roskaa luontoa. ■ Yksityisellä maalla saa kulkea ja telttailla yhden vuorokauden ajan, jos maanomistaja ei ole merkinnyt aluettaan kylteillä tai aidalla. Tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Viroksi yksityismaa on ”eramaa” tai ”eravaldus”. Valtionmailla on
runsaasti nuotiopaikkoja, joissa tulen tekeminen on sallittua. ■ Viron erikoisuus on se, että vesistöjen rantoja pitkin on jokaisella oikeus kulkea esteettä. Suurempien vesistöjen rannoilla kaikille avoimen rantavyöhykkeen (kallasrada) leveys on kymmenen metriä. Käytännössä kuitenkin rantoja on joskus aidattu tai kulkeminen on muuten hankalaa. Retkeilijän kannattaakin käyttää tervettä maalaisjärkeä rannoilla liikkuessa.
Viroon -kirjan tekijä on Pärnussa asuva suomalainen toimittaja Mikko Virta, joka on monille tuttu myös The Baltic Guidesta. Virta työskenteli lehdessä yli kymmenen vuotta, ensin toimituspäällikkönä sitten päätoimittajana. Hän on intohimoinen luontoharrastaja, joka on toiminut pitkään myös luonto-oppaana Virossa. Kohde-esittelyjen lisäksi kirjassa on käytännön vinkkejä, karttoja sekä pieni viro-suomi-retkeilysanasto. Teos sisältää myös paljon tietoa Viron historiasta ja kulttuurista sekä leppoisia retkimuistoja. Kirjan on kuvittanut virolainen taiteilija Nestor Ljutjuk. Gummerus Kustannuksen julkaisema Luontoretkelle Viroon -kirja on myynnissä Suomessa kirjakaupoissa ja verkkokaupoissa. Siitä on julkaistu myös äänikirja, jonka lukija on Jukka Pitkänen. The Baltic Guide esitti tuoreelle kirjailijalle muutaman kysymyksen. Mistä luontoharrastuksesi sai alkunsa? Mikko Virta: ”Luontoharrastukseni sai alkunsa jo pikkupoikana Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kävin isäni kanssa rengastamassa maakotkan poikasia. Myöhemmin innostuin linnuista ja luonnosta niin kovasti, että vietin esimerkiksi lukioaikoina kaiken vapaa-aikana silloisen kotipaikkani Porvoon saaristossa ja muissa luontokohteissa. Myö-
hemmin Viro tarjosi paljon uutta nähtävää. Luontoharrastukseni on siis kestänyt jo yli vuotta.” Mistä sait idean kirjoittaa kirjan? ”Tutustuin Viroon syvemmin, kun työskentelin The Baltic Guidessa yli kymmenen vuoden ajan. Kiertelin ympäri maata juttukeikoilla ja tutustuin niin luontokohteisiin kuin paikallisiin ihmisiinkin. Minulla on aina ollut tavoitteena esitellä koko Viroa ja houkutella suomalaisia myös uusiin kohteisiin. Kypsyttelin ideaa kirjasta useita vuosia. Kun kirjantekoon järjestyi aikaa, päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni.” Kenelle kirjasi on tarkoitettu? ”Kirja on tarkoitettu ihan kaikille suomalaisille, jotka tulevat Viroon. Uskon, että Virossa on paljon uutta löydettävää jokaiselle suomalaiselle. Totta kai kirjan keskiössä on luonto, joten se sopii erityisen hyvin luonnosta kiinnostuneille. Kirjassa on paljon tietoa myös retkeilyreiteistä, joten se sopii mainiosti ihmiselle, joka tykkää patikoida tai pyöräillä luonnossa.” Miten Viron luonto eroaa Suomen luonnosta? ”Viron luonto on sopivasti erilainen Suomen luontoon verrattu-
na. Luonnossa liikkuja kohtaa Virossa eläimiä ja maisemia, joita Suomesta ei löydy. Esimerkiksi Helsingin saariston kallioluodot vaihtuvat Viron puolella hiekkarantoihin ja kalkkikivijyrkänteisiin. Suuria jalopuita, kuten tammia ja saarnia, on Virossa yleisesti, koska maa kuuluu eteläisempään kasvillisuusvyöhykkeeseen.” ”Eroja on paljon myös lintuja kasvimaailmassa. Ehkäpä näkyvin ero on kattohaikara, jonka pesiä näkee yleisesti heti Tallinnan rajan ulkopuolella. Suomessa kattohaikara on pesinyt vain kerran. Rikkaan kasvilajiston syynä on kalkkipitoinen maaperä, joka sopii erityisen hyvin muun muassa kämmeköille.” Anna muutama vinkki, mistä Virossa retkeily kannattaa aloittaa. ”Ensimmäistä kertaa Viroon retkelle tulevan kannattaa lähteä johonkin maan kansallispuistoista, joita on yhteensä kuusi. Niissä on hyvin hoidettuja luontopolkuja ja nuotiopaikkoja. Kansallispuistojen luontokeskuksista saa hyviä retkivinkkejä ja karttoja. Merellisestä luonnosta kiinnostuneen kannattaa lähteä Saarenmaan Vilsandiin tai Matsaluun. Patikoija löytää upeita erämaita Karulan, Alutagusen ja Soomaan kansallispuistoista. Monipuolinen Lahemaa sopii päiväretkikohteeksi vaikkapa Tallinnan-lomalla. ” Mikä on Viron luonnon suurin aarre/salaisuus? ”Virossa on paljon upeita luontoaarteita. Henkilökohtaisesti olen ihastunut suuriin, vanhoihin tammiin. Jaksan yhä uudestaan ihmetellä niin Puhtun kuin myös Etelä-Viron Tamme-Laurin tammia. Kesäiset Hiidenmaan ja Saarenmaan rannat katajaniittyineen ovat aina yhtä lumoavia. Henkeä salpaavan komea on myös Ontikan rantatörmä Itä-Virossa.” ■
