Syyskuun The Baltic Guide on ilmestynyt

Page 46

46

historia

T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9

Keskiaikaan ei voi palata, mutta Tallinnan keskiaikaistunnelmaisissa ravintoloissa voi aistia muinaisten pitojen henkeä.

Pidot kuuluivat keskiaikaan

Kaupungin syömingit TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Joulupöytä kantaa mukanaan keskiaikaista

ruokailutapaa. Keskiajan pidoissa tärkeää oli runsaus. Pöytään katettiin kaikenlaisia herkkuja, aivan kuten tämän päivän suomalaisessa joulupöydässä on yhtä aikaa saatavilla rosollia, kinkkua, laatikoita, salaatteja jne. Ruuan ja ruokalajien runsaus tekivät pidoista pidot. Joulupöydässä myös syötiin paljon, sillä eihän tuollaista herkkujen kattausta pienemmässä talossa ollut kuin kerran vuodessa. Ja ennen kaikkea: joulupöydässä sai syödä niin paljon kuin halusi tai jaksoi. Arjessa ruoka oli etenkin maaseudulla säännösteltyä, fyysistä ulkotöitä tekevät miehet saivat parhaat palat ja esimerkiksi lapset saivat tyytyä siihen mitä heille jätettiin syötäväksi. Jouluna

Nykyään juhla-aterioita syödään harvemmin, mutta keskiajalla erilaiset juhlat katkaisivat arjen ja silloin syötiin niin hyvin kuin pystyttiin ja syötiin paljon. VIRON HISTORIA LYHYESTI

10 000 eKr.

Ihmisasutusta Viron alueelle

1200-luku

Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan

1227

Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron

1285

Tallinna osaksi Hansaliittoa

sitten syötiin kuin ei olisi ruokaa koskaan nähtykään.

Sarasmo tarinoi

1346

Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle

1417

Suurkillan talo valmistui

1500-luvulla

Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia

1632

Tarton yliopisto perustettiin

1721

Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää

Sama runsauden ja moninaisuuden periaate vallitsi myös kaupunkilaisten pidoissa. Jos maaseudun joulupöydässä oli yksi kattaus, niin kaupungissa niitä oli tavallisesti kolme. Aluksi oli keitto/muhennos ja kaikenlaista lisuketta, toisessa kattauksessa oli paisti tai paistit ja kaikenlaista lisuketta ja kolmannessa kattauksessa sitten jälkiruoka, joka saattoi olla vaikka riisiherkku, pähkinöitä, juustoja tai hedelmiä tai sitten näitä kaikkia. Kattausten lisukkeisiin kuuluivat muun muassa monenlaiset erilaiset piirakat ja pääruoka oli tavallaan lisänä tai pöydän ”kuninkaana”. Aatelin pidoissa kattauksia oli tietenkin paljon enemmän. Yhdessä kattauksessa oli jopa kymmeniä erilaisia elementtejä, kuten perinteisessä suomalaisessa joulupöydässäkin, jossa on

1917

Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia

1918

Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki

1919

Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.