The Baltic Guide FIN Elokuu 2016

Page 42

42

histo Tallinna on vanha hansakaupunki, se kuului keskiajalla mahtavaan hansaliittoon. Millainen siis oli tämä saksalainen hansa?

Sarasmo

TARINOI

Hansan historia

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA HANNU LUKKARINEN

Itämeren rantojen keskiaikainen kivikau-

punki, katujen varsilla kapeapäätyisiä kauppiastaloja vinttivarastoineen. Mahdollisimman komea raatihuone Raatihuoneentorilla, kauppiaitten kirkko ja kaupungin muurin tärkein portti vei satamaan. Tallinna täyttää kaikki hansakaupungin tuntomerkit, kauppiaiden kirkko oli Niguliste ja se luonnollisesti oli kaupungin suurin ja komein kirkko. Tallinnan pääkatu oli Pikk ja se vei Meriportille. Raatihuone ja Raatihuoneentori olivat komeita, suuren killan talo iso ja arvokas. Kaikki keskiaikaiset kaupungit eivät Itämeren maailmassakaan näyttäneet samanlaisilta. Tanskalainen Ribe, keskiaikainen kauppakaupunki Etelä-Jyllannissa ei kuulunut hansaan ja on aivan toisen näköinen kuin hansakaupungit. Hansa ei siis ollut vain kauppaliitto, vaan ihan oma kulttuuripiirinsä.

Hansan rakenne Hansa oli enemmän kuin tekninen kauppaliitto, se oli tapa toimia ja tehdä kauppaa, se oli oikeasti oma alakulttuurinsa keskiajan Pohjois-Euroopassa. Itse asiassa, Hansa

ei edes ollut kauppaliitto, vaan kauppakulttuuri. Vahvasta henkisestä siteestä kertoo Itämeren hansakaupunkien samanlaisuus, Tallinna ei arkkitehtuuriltaan ja asemakaavaltaan hirveästi eroa Riiasta tai Lyypekistä, mutta ero ei-hansalaiseen Etelä-Jyllannin johtavaan kauppakaupunkiin Ribeen on valtava. Hansa oli oma maailmansa. Tähän Hansan maailmaan kuului suuruuden päivinä 1400-luvulla noin 200 Pohjois-Euroopan kauppakaupunkia. Hansakaupunkien keskittymiä oli Pohjois-Hollannissa, Reinin alajuoksulla aina Kölniin asti, Elben länsipuolella sekä Pohjanmeren rannalla. Lisäksi tärkeää seutua olivat Elben itäpuoliset alueet, eli Hansan synnyinseutu. Hansaliitto takasi jäsenkaupunkiensa kauppiaille tekemiensä sopimusten avulla tulli- ja veroetuja sekä muita erioikeuksia. Vastavuoroisesti jäsenkaupunkien oli tuettava Hansan yhteisiä etuja, esimerkiksi Hansan määräämiä kauppasaartoja ja harvinaisia Hansan julistamia sotia. Päätökset tehtiin neuvottelemalla Hansapäivillä. Niille kokoonnuttiin tarpeen mukaan, suunnilleen joka neljäs vuosi.

Kaikki kaupungit eivät olleet paikalla, vaan äänivaltainen raatiherra oli lähetetty yhteistyössä naapurien tai alueen kaupunkien kanssa. Hansapäivillä oli tavallisesti osanottajia vajaasta kolmestakymmenestä ehkä seitsemäänkymmeneen raatiherraan, jotka siis edustivat kaikkia hansakaupunkeja. Hansapäivät kestivät noin kuukauden ja kaikki päätökset olivat yksimielisiä eli niin kauan neuvoteltiin, että ratkaisu löytyi. Kauppiaat onnekseen olivat ratkaisukeskeisen neuvottelun ammattilaisia. Hansapäivien päätökset kirjattiin ja lähetettiin välittömästi kaikkien hansakaupunkien raadeille. Kaupunkien raadit sitten vahvistivat Hansapäivien tekemät päätökset, jos eivät, niin edessä saattoi oli erottaminen Hansaliitosta.

Hansan yksi perusarvoista oli kaupan vapaus, kaikki saivat kilpailla kaikkien kanssa.

Hansaliitolla ei ollut puheenjohtajaa eikä minkäänlaista hallinnollista rakennetta, se ei kerännyt veroja eikä sillä ollut mitään omaa kassaa. Oli vain Hansapäivät, jotka kokoontuivat tarvittaessa ja päättivät yhteisiä etuja koskevista asioista. Hansalla oli kuitenkin neljä konttoria tai siis neljä konttorioikeutta. Konttorit eli kauppahovit olivat eräänlaisia erityistalousalueita, joissa vallitsivat toiset säännöt kuin ympäristössä. Konttoreissa hansakaupunkien alueellisilla liittoutumilla oli omia, omin varoin rakennettuja varastoja ja alueilla oli myös vakituiset edustajansa valvomassa etujaan. Konttoreita oli Novgorodissa, Bergenissä, Lontoossa ja Bryggessä.

Kevyt organisaatio Keskiajalla käytiin kauppaa muuallakin kuin Tallinnassa ja Lyypekissä, luultavasti Venetsian tai Genovan kaupassa liikkui enemmän rahaa kuin koko hansaalueella. Se mikä erotti Itämeren kaupan Välimeren kaupasta oli kauppahuoneiden rakenne. Välimerellä ja yleensä Länsi- sekä EteläEuroopassa olivat kauppahuoneet suuria ja vakavaraisia. Henkilökuntaa oli paljon


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.