MAALISKUU 2002
T H E B A LT I C G U I D E
yhteiskunta
29 TEKSTI: JORMA ROTKO
Virossa on vastikään vaihtunut sekä presidentti että maan hallitus. Naapurimaa Venäjä on ryhtynyt aktiivisesti vaatimaan erilaisia myönnytyksiä entisten neuvostoliittolaisten aseman suhteen. Venäjän ulkoministeriössä ilmeisesti ajatellaan, että kannattaa tutkia, josko uudet luudat lakaisevat heidän kannaltaan paremmin.
FOTO JAAK KADARIK
Venäjä kiristää Virolta myönnytyksiä
Mitä vaaditaan? Jokin aika sitten kutsui Venäjän apulaisulkoministeri luokseen Viron suurlähettilään Karin Jaanin ja esitti seitsemän erilaista vaatimusta Venäjän etujen valvomiseksi Virossa. Jaani sai vaatimukset myös kirjallisina, mutta ilman minkäänlaisia allekirjoituksia. Venäjä vaatii mm., että Viron on lopetettava ihmisyydenvastaisten rikosten tutkiminen. Kyseessä on ns. kyyditysten organisoiminen, millä perusteella muutama entinen kyydittäjä onkin tuomittu vankeusrangaistuksiin. Venäjä kantaa huolta myös entisistä KGB:n agenteista ja upseereista ja vaatii heille täysiä kansalaisoikeuksia. Virossa on nimittäin rajoitettu entisten KGBlaisten pääsyä korkeisiin valtion virkoihin. Venäjä vaatii myös kansalaiseksi ottamisen perusteellista uudistamista ja esit-
Viron viranomaiset eivät ole rekisteröintiin suostuneet juuri nimen vuoksi. He ovat tarjonneet Moskovan kirkolle vaihtoehtoisia nimiä, jotka eivät ole kuitenkaan kelvanneet. Käytännön uskonnollista toimintaa riita ei ole juuri haitannut. Siellä missä seurakunnissa on venäläisenemmistö on kirkot “vuokrattu” Moskovan kirkolle ilman vuokranmaksua. Niinpä venäläiset hallitsevatkin esimerkiksi kahta merkittävintä uskonnollista rakennusta Virossa: Keskellä Toompean mäkeä seisovaa Aleksanteri Nevskin katedraalia ja ItäVirossa olevaa Kuremäen luostaria.
Viron uusi presidentti odottaa kutsua Kremliin - turhaanko?
tää konkreettiset luvut: Joka vuosi olisi otettava vähintään 15 000- 20 000 venäläistä Viron kansalaisiksi. Edelleen vaaditaan venäjänkielisen koulu- ja korkeakouluopetuksen laajentamista ja erityisasemaa venäjän kielelle. Aivan oma lukunsa on vielä vaatimus Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksikirkon rekisteröinnistä. Se riita on kytenyt Virossa jo 10 vuotta. Koska vaatimuksia ei ole esitetty virallisesti eli valtion noottina toiselle valtiolle on Viron ulkoministeriö päättänyt olla ottamatta niihin kantaa. Se tuskin pelastaa virolaisia painostukselta jatkossa.
Presidenttien tapaamista valmistellaan - tai ei Viron ja Venäjän presidentit ovat Viron uuden itsenäisyyden ajalla kohdanneet virallisesti vain kerran, kun presidentit Lennart Meri ja Boris Jeltsin sopivat 1994 Venäjän joukkojen poistamisesta Virosta. Voidaan sanoa, että sen jälkeen ovat yhteydet korkeimmalla tasolla olleet poikki ja ovat sitä edelleen. Molempien maiden presidentitkin ovat vaihtuneet. Joku aika sitten Venäjän suurlähettiläs Konstantin Provalov kävi Viron presidentin Arnold Rüütelin pakeilla ja ehdotti, että tämä lähettäisi “erityisedustajan” Moskovaan valmistelemaan Rüütelin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista. Virossa asiasta nousi myrsky vesilasissa. Korostettiin, että normaaliin kansainväliseen tapaan Viroa edustaa Moskovassa suurlähettiläs Jaani eikä mitään erityisedustajaa tarvita. Sen jälkeen on vielä kiistelty siitä, onko presidentti Rüütel “salaa” nimittänyt erityisedustajan vai eikö ole. Presidentin kanslia on kieltänyt sellaista tehdyn. Virallisesti ei Rüütelille ole tullut minkäänlaista vierailukutsua, joten vierailua ei virallisesti valmistella. Venäjän puolelta tehtyjä yhteydenottoja on kuitenkin vaikea selittää. Yleisin selitys on se, että Venäjä haluaa “testata” uutta presidenttiä ja uutta hallitusta nähdäkseen, miten pitkälle ne ovat taivuteltavissa.
FOTO EMF- LAURI KULPSOO
Virolla on Venäjän kanssa lukuisia ongelmia, joista pahimmat ovat rajasopimuksen puuttuminen ja kaksinkertaiset tullit tavaroille, joita Virosta viedään Venäjälle. Rajasopimus on neuvoteltu valmiiksi ja parafoitu, joka tarkoittaa, ettei siihen haluta enää muutoksia. Allekirjoitusta sopimukselle ei ole Venäjän puolelta kuitenkaan saatu. Venäjälle sopimus oli edullinen, sillä Viro taipui neuvotteluissa siihen, että neuvostoaikana vedetty raja jää voimaan. Se rajanveto siirsi Tarton rauhassa solmitun rajan pitkän pätkän länteen. Kaksinkertaiset tullit Viron tavaroille ovat merkinneet viennin vaikeutumista ja joillakin aloilla sen täydellistä mahdottomuutta. Jossain määrin virolaiset yrittäjät ovat kierrättäneet tavaraa naapurimaiden kautta, mutta hintaa sillekin tulee. Osittain on keinoteltu vapaavarastoilla, joissa tavaroiden hintoja on keinotekoisesti laskettu, jotta tulli määrättäisiin pienemmästä arvosta. Nyt on sekin käynyt mahdottomaksi, sillä Viron verottaja ja talousministeriö ovat löytäneet menetelmästä Viron verotulojen kannalta arveluttavia piirteitä. Venäjä on vihjaillut, että ongelmat poistuvat, jos Viro suostuu sen vaatimuksiin. Monet niistä merkitsisivät laajoja lainmuutoksia Virossa ja olisivat poliittisesti raskasta nieltävää.
Mistä kysymys?
Venäjä merkitsi Viron ja Venäjän rajan maastoon omin päin - Viron rajavartijat pystyttivät kieltomerkit rajavyöhykkeelle. Rajasopimusta ei Venäjä ole kuitenkaan halunnut allekirjoittaa.
Samalla paljastuu suhtautuminen Viroon: Sitä ei vieläkään pidetä itsenäisenä valtiona, vaan pienenä “oblastina”, joka vahingossa pujahti karkuun neuvostokansojen ystävällisestä perhekunnasta.
Venäjä Viron sisällä Viron 10 itsenäisyysvuoden aikana Venäjä on systemaattisesti rakentanut asemia Viron sisälle. Se on esimerkiksi myöntänyt Venäjän kansalaisuuden noin 100 000 Virossa asuvalle entiselle neuvostoliittolaiselle. Täsmällistä määrää mistään nimilistoista puhumattakaan Venäjä Virolle ei anna. Nyt näille samoille ihmisille vaaditaan Viron kansalaisuutta. Viron laki kieltää kaksoiskansalaisuuden, Venäjän ei. Jo nyt hiippailee yli rajojen ihmisiä, jotka tilanteen mukaan esittävät joko Viron tai Venäjän passin. 100 000 Venäjän kansalaisen lisäksi Virossa asuu joitakin satoja tuhansia venäläisiä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia. 100 000 suuren naapurimaan lojaalia kansalaista pikkuvaltion sisällä vakinaisina asukkaina on ilman muuta turvallisuusriski, jos suhteet vielä entisestään
jäähtyvät. Kyseessä on sitäpaitsi suurin Venäjän kansalaisten siirtokunta koko maailmassa IVY:n ulkopuolella.
Ortodoksit riitelevät rahasta Oma lukunsa on Viron kahden ortodoksisen kirkon riita, jonka ratkaisemista Moskova niinikään vaatii omaksi hyväkseen. Kyseessä on monimutkainen historiaan liittyvä ongelma, jonka ytimessä on ortodoksien suuri maa- ja muu omaisuus. Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron ortodoksit tekivät pesäeron Moskovaan ja liittyivät Konstantinopolin patriarkaattiin nimellä Viron apostolinen oikeauskoinen kirkko. Venäläismiehityksen alettua kirkko hajoitettiin, papit tapettiin tai he pakenivat Ruotsiin, jossa he jatkoivat toimintaa pakolaiskirkkona. Venäläiset toivat Viroon oman kirkkonsa, joka otti käyttöön virolaisten ortodoksien kirkkorakennukset ja muun omaisuuden. Virossa omaisuuskysymykset on ratkaistu palauttamisen periaatteella. Se tarkoittaa, että ennen neuvostoaikaa olleet omistukset palautetaan alkuperäisille omistajille. Kun Viro itsenäistyi reskisteröitiin virolaiskirkko uudelleen ja se sai takaisin entisen omaisuutensa. Moskovan kirkko ei tietenkään tähän tyytynyt. Jo 10 vuotta se on tavoitellut rekisteröintiä samantapaisella nimellä kuin virolaisten kirkko. Tarkoituksena on tietenkin käydä oikeustaistelua omaisuudesta.
Moskovan tiukat vaatimukset panevat kysymään: Miksi? Ehkäpä venäläiset yrittävät saada mitä vielä on saatavissa, ennen kuin aika loppuu. Viro voi hyvillä perusteilla odottaa kutsua Naton jäseneksi vajaan vuoden sisään - myös Euroopan Unionin jäsenyys häämöttää. Venäjä on kansainvälisissä yhteyksissä sinnikkäästi jatkanut Viron syyttämistä venäläisten sortamisesta. Kukaan lännessä ei enää ota syytteitä tosissaan. Vuoden vaihteessa pakkasi kapsäkkinsä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuuskunta, jonka mukaan venäläisten ihmisoikeudet ovat Virossa täysin kunnossa. Itse asiassa Virossa saa venäläinen kansalaisuuden paljon helpommin, kuin monessa EU-maassa. Viron venäläisten elintaso on paljon korkeampi kuin emämaan, he istuvat kunnanvaltuustoissa ja parlamentissa ja itse asiassa maan hallituksessakin - tosin Keskustapuolueen eikä venäläispuolueiden mandaatilla. Venäjän kortilla pelaavat enää liikemiehet. Viron rikkaimmat ihmiset ovat tehneet omaisuuksia välittämällä Venäjän öljytuotteita maailmalle Tallinnan satamien kautta ja he ovat eniten “huolissaan” valtioiden välisistä suhteista. Luulisi jälkien pelottavan. 1939 tapahtuneesta Viron antautumisesta vastasivat piirit, jotka olivat Venäjän avulla rikastuneet. Kenelle soivat Kremlin kellot? ■