T H E B A LT I C G U I D E ™ H E L M I K U U 2 0 1 6
kulttuuri
15
Merta päin
Viron kuukausi
a merta lähestytään Virossa mone n a k i a sta ku den o u v lma a m sta. e Te
Talitiainen vuoden linnuksi 3.1. Vuoden 2016 lintu on talitiainen. Kuluvan vuoden aikana talitiaisista kerätään havaintoja ja suurelle yleisölle esitellään talitintin lisäksi myös muita tiaisia.
Tunnelihanke myötätuulessa
Teemavuoden verkkosivujen veikeässä visuaalissa uiskentelevat tanupäiset kivinilkat, haitarihauki ja kilohaili Tallinnan siluetti selkäevänä.
V
Presidentti avioitui uudestaan 5.1. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves avioitui latvialaisen Ieva Kupcen kanssa. Kyseessä on presidentin kolmas avioliitto, edellisestä vaimostaan Evelin Ilveksestä hän erosi viime keväänä.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV, VIRON MERIMUSEO
iron kulttuuriministeriö julisti vuoden 2016 merikulttuurin vuodeksi. Idea syntyi edellisen kulttuuriministerin Urve Tiiduksen päässä. Meri on epäilemättä osa virolaista identiteettiä. Meri on antanut työtä, ruokaa ja huvia, kantanut vaikutteita muualta. Hemingwayn väitetään sanoneen, että maailman joka satamasta löytyy virolainen. Rantaviivaakin on liki 3 800 kilometriä, josta suurin osa rajautuu mereen. Maarajaa on vain vaivaiset 645 kilometriä. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Viron merimuseo. Projektijohtaja Karen Jagodinin mukaan virolaiset olivat aikoinaan hurjiin viikinkeihin verrattava merenkulkukansa. ”Vuosi on omistettu mereen liittyville tavoille ja perinteille sekä rannikon ja meren kanssa elämisen taiteelle”, muotoilee Jagodin. Neuvostoaika katkaisi hetkeksi yhteyden merelle, mutta nyt virolaiset ovat kääntäneet katseensa sinne uudelleen, kuten teemavuoden logo kehottaa. Kulttuurivuosi etenee aaltoina. Alkuvuodesta esitellään historiaa ja rannikkoseutujen aineellista ja henkistä perintöä. Keväällä korostetaan meriturvallisuutta ja -tietoutta. Kesä on tietenkin pyhitetty rannoilla löhöilylle ja viihteelle. Syystalvella pohdiskellaan meren tulevaisuutta – ollaanko Virossa vain rannikon asukkaita vai merkitseekö merivaltiona oleminen jotain enemmän? Talvella merikulttuuriset tapahtumat sijoittuvat sisätiloihin. Kalenterissa on näyttelyitä ja eri teemoihin keskittyviä keskustelutilaisuuksia.
4.1. Helsingin ja Tallinnan välille suunniteltu tunnelihanke otti askeleen eteenpäin, kun Suomen ja Viron liikenneministerit allekirjoittivat muistion liikenneyhteistyöstä. Maat anovat EU:lta yli miljoona euroa tukea tunnelin selvitystä varten. Matka Helsingistä Tallinnaan kestäisi tunnelia pitkin noin 45 minuuttia.
Valokuvakilpailuja järjestetään vuoden mittaan kaikkiaan neljä.
Ahma nähtiin Keski-Virossa 6.1. Endlan luonnonsuojelualueen läheisyydessä nähtiin todennäköisesti ahma. Havainnosta kertoivat paikalliset metsästäjät. Virossa ahmoja nähdään vain satunnaisesti, koska sen lähimmät levinnäisyysalueet ovat yli 500 kilometrin päässä.
Paul Keresin syntymästä 100 vuotta 7.1. Virolaisen shakkitaiturin syntymästä tuli tammikuussa kuluneeksi sata vuotta. Narvassa syntyneen Keresin kunniaksi paljastettiin Narvassa muistomerkki.
”Tarkoitus on myös mennä jäälle kalaan. Kalastajien kanssa on valittu 12 nimikkokalaa, yksi jokaiselle kuulle. Kalaruokien reseptejä julkaistaan Nami-namin portaalissa”, kertoo Jagodin. Ideakilpailulla kerätään lisää toteuttamiskelpoisia hankkeita, vaikka niistä ei tunnu olevan pulaa. ”Merta fanitetaan Virossa paljon, ja joka päivä kalenteriin putkahtaa uusia tapahtumia.” Digitalkoilla kootaan merenkulkuun liittyviä vanhoja valokuvia, jotka tullaan julkaisemaan Facebookissa.
Rantaretki vie kalastajakyliin Karen Jagodinin mukaan myös turistit ovat tervetulleita nauttimaan teemavuoden runsasta antia. Tarjolla on tapahtumia pienille ja suurille, intiimeistä elämyksistä massafestivaaleihin. Suurin osa niistä on ilmaisia. Turistipyydyksiä välttelevät voivat kokea autenttista elämänmenoa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin osallistumalla
Rannaretk-nimiseen tapahtumasarjaan huhtikuusta lokakuuhun. Rantaretkillä tutustutaan saarten ja kalastajakylien tapoihin, historiaan ja erityisyyteen kaikkiaan 24 lauantaina. Mukana ovat muun muassa pohjoisrannikon idylliset Viinistu, Käsmu ja Karepa sekä eksoottiset Pranglin, Muhun ja Kihnun saaret. ”Jossain paikassa savustetaan kalaa ja tarjotaan kotikeittiön herkkuja, toisessa kylässä myydään paikallisia käsityötuotteita, kolmannessa musisoidaan tai tanssitaan perinnetansseja.” Vieraat voivat joutua yllättäen myös merelle, kaloja perkaamaan tai selvittelemään verkkoja. ”Paras tapa on tulla omalla purje- tai moottoriveneellä. Virossa on 110 piensatamaa, joista neljäsosaa on kunnostettu juuri viime vuosina ja oheispalveluitakin on lisätty.” ”Majoittua voi rannikon hotelliin tai kylpylään, matkailutilalle tai leirintäalueelle. Ja maaseudulla telttailu on pikemminkin
sallittua kuin kiellettyä”, Jagodin vinkkaa. Lukuisat Viron rannikkoseutujen kesäfestivaalit on koottu teemavuoden sateenvarjon alle. Putken aloittaa silakkafestivaali Tõstamaalla toukokuun puolivälissä ja päättää Muinaistulien yö 28. elokuuta. Tallinnan meripäivien teemana ovat tällä kertaa viikingit, ja tapahtuma huipentuu meriaiheisten laulujen konserttiin Lentosatamassa. ■
Merikulttuurivuoden kesätapahtumat ■ 14.5. Räimewest Tõstamaalla ■ Vesifestivaali Watergate
Pärnussa kesäkuun lopussa ■ 8.–10.7. Kihnun merijuhlat ■ 9.-16.7. Muhun regatta ■ 15.–17.7. Tallinnan meripäivät ■ 11.–13.8. Kuressaaren meripäivät ■ 28.8. Muinaistulien yö merekultuur.ee.
Pakkasennätys syntyi Tartossa 8.1. Tartossa mitattiin 8. tammikuuta -30 astetta, mikä on kuluvan talven pakkasennätys.
Yöpyviä matkailijoita marraskuussa vähemmän 9.1. Viron tilastokeskuksen mukaan majoitusyrityksissä yöpyi vuoden 2015 marraskuussa 207 000 henkilöä, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 marraskuussa.
Kunniakonsuli Narvaan 10.1. Suomen suurlähetystö avasi kunniakonsulaatin Narvaan. Kunniakonsulina Narvassa aloitti Larissa Shabunova, joka toimii suomalaisen Fortaco Estonia OÜ:n toimitusjohtajana. Edellisen kerran Narvassa oli kunniakonsuli 70 vuotta sitten.