Miljardin euron teräsrakentaminen tulevaisuuden skenaarioissa
V
iime viikolla julkistettiin Luonnonvarojen käytön skenaariotyön tuloksia Ympäristöministeriön tilaisuudessa otsikolla ”Miljardien mahdollisuus: kiertotaloudesta reitti hyvinvoivaan Suomeen”. Suomen valtion asettamat kiertotaloustavoitteet sisältävät kolme päätavoitetta: primääriraaka-aineiden kulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä sekä materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Tähän liittyy vapaaehtoinen sitoumus Kiertotalouden Green Deal, jonka valmistavissa työpajoissa Teräsrakenneyhdistyskin on ollut mukana lähes 90 muun toimijan kanssa. Green Deal on ainutlaatuinen vapaaehtoinen hallinnon ja valtion kokeilu. Itse sitoumuksia aletaan tehdä ensi vuonna. Skenaarioita on kolme eli Perus-, Kiertotalous- ja Hiilineutraalisuusskenaario. Keskeisiä tuloksia, joita havaittiin ovat muun muassa raaka-aineiden kulutuksen taittuminen, BKT:n vahvistuminen sekä tärkeimpänä Suomen kiertotalousasteen tavoitteen saavuttaminen. Voidaan myös todeta, että Suomen kehitys jää silti alle Euroopan keskiarvon. Keskeisin ja myös hälyttävin tulos, joka ilmeni tutkimuksesta, on, että kunnianhimoisemmankin skenaarion toteutuessa kasvihuonekaasujen nettotase jää positiiviseksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi nähdään teknologian kehittyminen siten,
2
Teräsrakenne 4 | 2023
että tuo ylijäämä saadaan poistettua tuotanto- ynnä muilla prosesseilla. Suomen teräksen valmistus on otettu huomioon tuossa kunnianhimoisimmassa skenaariossa siten, että sen päästöt on huomioitu nollaksi. Tosin sanoen ylivertainen teknologia teräksen valmistuksessa tukee Suomen tavoitteisiin pääsemistä. Rakentamisen kansallisessa ja Euroopan laajuisessa regulaatiossa kiertotalouteen läheisesti liittyvillä kierrätyksellä ja uudelleenkäytöllä on merkittävä rooli. Tosin hiilijalanjäljen laskennassa toimivan kierrätysmarkkinan omaavilla suljetun kierron materiaaleilla kuten teräksellä pelkkä kierrätysmateriaalin osuus valmistuksen yhteydessä ei kuitenkaan kuvaa riittävästi kierrätyksen tuomia hyötyjä, joten kierrätyspotentiaalin laskenta tarvitaan osoittamaan niitä. Euroopan velvoittavissa säädöksissä EU Taxonomy Climate Delegated Act velvoittaa pinta-alaltaan yli 5 000 m2 ja EU EBPD:n revisio tulee velvoittamaan yli 2 000 m2 rakennusten rakentamisen GWP-potentiaalin laskemisen elinkaaren kunkin vaiheen osalta rakennustason standardin EN 15978:n mukaisesti. Myös uuden Rakennustuoteasetuksen ehdotuksessa edellytetään, että rakennukset on suunniteltava ja toteutettava niin, että rakenneosat ovat uudelleenkäytettävissä tai kierrätettävissä. Säädöksiä kiertotalouden tukemiseen on riittävästi ja niistä suurin osa ovat myös velvoittavia. On selvää, että kansallisessa regulaatiossa myös Euroopan asettamat ohjeistukset on otettava huomioon. Kuitenkin vielä moni ajattelee, että koko kiertotalous on jotain abstraktia sanahelinää eikä sitä tarvitse ottaa kovin vakavasti. Teräsrakentajat ovat kuitenkin ymmärtäneet sen merkityksen ja toivottavasti myös lainsäädäntö suo meille jatkossakin mahdollisuuden hyödyntää teräksen erinomaista kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöpotentiaalia. Saimme viime viikolla uuden Vuoden Teräsrakenteen, joka on Tammelan Stadion. Samassa tapahtumassa palkittiin kunniamaininnalla Intiassa sijaitseva Chenab Bridge. Vielä kerran onnea voittajille. Teräsrakenneyhdistys kiittää jäseniään sekä kaikkia sidosryhmiään kuluneesta vuodesta. Timo Koivisto päätoimittaja
Y
mpäristö- ja ilmastoasioiden tärkeyttä tänä päivänä kuvaa, että kesällä aloittaneen Petteri Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeriksi nimitettiin Kai Mykkänen - yksi päähallituspuolue Kokoomuksen viime vuosien näkyvimmistä poliitikoista. Mykkänen korostaa ilmaston hyväksi tehtävien ratkaisujen edistämisen olevan keskeinen osa hänen työtään, mutta uuden ministerin mielessä on myös paljon muuta kehitettävää kuten saada aikaan korjaussarja viime vaalikaudella hyväksyttyyn uuteen rakentamislakiin ennen sen astumista voimaan 1.1.2025. ”Vähähiilisyys- ja ilmastotavoitteet pysyvät, mutta korjaamme lakia niin, että sääntely ja byrokratia vähenevät ja rakentamisesta tulee helpompaa. Mietimme esimerkiksi, miten turhasta byrokratiasta ja kunnista toiseen vaihtelevista määräyksistä ja tulkinnoista päästäisiin eroon, ja miten sekä kierrätys että rakennustuotteiden uudelleenkäyttö olisivat maksimaalisesti mahdollisia. Ajatus on, että näin voitaisiin saada alan toimijoille myös taloudellisia lisäetuja. Tarkoitus on saada esitykset lausunnolle alkuvuodesta 2024 ja korjattu laki voimaan vuoden 2025 alussa”, Mykkänen kertoo. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa, johon Mykkänen keskustelun aikana usein viittaa, todetaan hallituksen tavoitteena olevan sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyä sekä purkaa normeja. Hallitus käynnistämä sääntelyn keventäminen koskee koko rakentamismääräyskokoelmaa eli niin lakeja, asetuksia kuin ohjeitakin. Tähän liittyen Mykkänen nimitti marraskuun alussa seurantaryhmän tukemaan rakentamislain nojalla annettavien asetusten valmistelua. Ryhmän tehtäväksi annettiin myös parantaa kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyötä sekä varmistaa tiedonvaihto ja vuorovaikutus asetuksia valmistelevien virkahenkilöiden kanssa.
Hiilijälki on yksi keskeinen asia ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, johon liittyvien kansallisten säännösten on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2026 aikana, tuo oman osansa rakennusalan toimintaan. Se tulee edellyttämään hiilijälkilaskentaa, minkä pyrimme saamaan mahdollisimman sujuvaksi sekä materiaalineutraaliksi. Myös jätelain kehittyminen kierrätys- ja uudelleenkäyttölaiksi vaikuttaa rakentamiseen, onhan toimiala suurimpana yksittäisenä jätteen tuottajana keskeinen osa senkin puolen tavoitteisiin pyrkimistä. Materiaalin kierrätyksen, jossa teräs on jo nyt erittäin hyvällä tasolla, merkitys esimerkiksi korostuu koko ajan”, Mykkänen tähdentää. ”Hiilijäljen arvioinnissa edetään eurooppalaisella laskentatavalla. Trilogineuvotteluissa olevaan rakennustuoteasetukseen on tulossa omat perusteensa elinkaarilaskennalle, ja meillä ideana on ollut, ettei edellytettäisi niin laajaa ja monipuolista lasken-
