Projektit
1.
Tulvaniityn silta, Helsinki Vantaanjoen ylittävä silta koostuu itse asiassa kolmesta siltaosasta: päiden teräsbetonisista laattasilloista ja näiden välisestä Langerpalkkisillasta Tulvaniityn silta on juuri liikenteelle avattu uusi kevyen liikenteen silta Vantaan joen yli Maaherrantien välittömässä läheisyydessä Helsingissä. Sillalla pyöräilyn ja jalankulun yhteys ylittää Vantaanjoen tulevan Raide-Jokerin linjauksen vieressä. Vielä alkusyksystä jalankulkijat ja pyöräilijät kulkivat Vantaanjoen yli teräsristikkorakenteisen ajoneuvoliikenteen sillan alapuolella. Tähän Jokeri-Bussien käyttämään Maaherrantien siltaan ripustamalla tuettu niin ikään ristikkorakenteinen kevyen liikenteen silta on palvellut tarkoitustaan hyvin Kävelijät ja pyöräilijät ovat päässeet joen yli matalalla ilman, että ylitystä varten on tarvinnut kiivetä korkealle. Miksi on siis rakennettu uusi silta? Raiteille siirtyvän Jokeri-linjan takia nykyinen Maaherrantien silta puretaan. Tilalle rakennetaan uusi silta pikaraitiotielle. Raitiovaunujen lisäksi myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on päästävä tulevaisuudessakin Vantaanjoen yli. Uuden raitiotiesillan alapuolella ei ole tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille nykyisen sillan tapaan. Kannelle tehdään raidelinjojen vierelle nopea baanayhteys pyöräilijöille. Tämä reitti ei kuitenkaan palvele lainkaan kävelijöitä ja nykyis16
Teräsrakenne 4 | 2020
2.
tä heikommin rannan pyöräilijöitä; mm. joen rannalta sillan kannelle olisi tullut turhaa kapuamista. Tämän takia päädyttiin tekemään jalankululle ja pyöräilylle oma silta. Jotta uusi kevyen liikenteen silta palvelisi mahdollisimman hyvin tarkoitustaan, tulisi sen olla matalla ja liittyä joen molemmin puolisiin reitteihin jouhevasti. Sillan kansi saadaan matalalle yläpuolisilla kannatinrakenteilla. Liittyminen joen rantojen reitteihin saadaan parhaiten toteutettua kaarevalla linjauksella. Vielä kun toivelistaa lisätään se, ettei joen uomaan haluta tehdä välitukia, ollaan siltatyypin valinnassa jo pitkällä. Edellä kuvattujen seikkojen johdos päädyttiin Tulvaniityn sillan Vantaanjoen ylittävä pääsilta toteuttamaan vinokaarisena Langerpalkkisiltana. Tulvaniityn silta koostuu itse asiassa kolmesta siltaosasta: päiden teräsbetonisista laattasilloista ja näiden välisestä Langerpalkkisillasta, joista tässä jutussa keskitytään pääroolissa olevaan Langerpalkkisiltaan. Langerpalkkisillassa kantava rakenne muodostuu yläpuolisesta puristuskaaresta, joka kannattelee köysien tai vetotankojen välityksellä alapuolista kansirakennetta. Langerpalkkisillassa kaari kytkeytyy lisäksi
päistään kanteen, jolloin kaaren puristusvoima viedään kansirakenteelle vedoksi. Näin kaaren puristusvoiman ei rasita perustuksia kaarisillan tapaan. Tulvaniityn sillassa oman lisänsä perinteiseen Langerpalkkisiltaan verrattuna tuo kevyen liikenteen väylän tasossa kaareva muoto. Linjauksen kaarevaan muotoon sopii toispuoleinen kaari. Kaaren ja kannen välisiä vetotankoja ei kuitenkaan voida saada kannen kaarevuuden johdosta kaaren tasoon. Tämä aiheuttaa kaareen poikittaista taivutusta, joka on Tulvaniityn sillassa hoidettu lisäämällä kaaren jäykkyyttä tekemällä kaari kahdesta putkesta yhden sijaan. Muita rakenteen toiminnassa mielenkiintoisia seikkoja ovat mm. jääkuormien ja kannen kiertymisen hallinta, vinon kaaren aiheuttama poikittainen veto kanteen sekä kaarevan kannen pyrkimys oieta kanteen kohdistuvan vedon vaikutuksesta. Kiireisessä allianssi-mallilla toteutetussa hankkeessa erikoiseen siltaratkaisuun ei varmaankaan olisi ollut uskallusta lähteä, ellei tiedossa olisi ollut vastaavaa siltakohdetta Suomessa. Uskoa ratkaisun toimivuuteen toi osaltaan Insinööritoimisto Ponvian suunnittelema ja muutamaa vuotta aiemmin toteutettu Itikan