Oppilaitoksen toimintakulttuuriin tulisi kiinnittää huomiota kokonaisuutena ja kehittää kaikkien opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen laatua niin, että myös haastavat ja erityisopiskelijat voisivat toimia ja oppia normaalissa kouluympäristössä ilman jatkuvia erityistoimia.
Perehdyttämiskansioiden,
koulutuksen,
tiedottamisen
ja
erilaisten
seurantapalaverien avulla tulisi pyrkiä siihen, että kaikilla opettajilla olisi riittävästi tietoa erityistuen
tarpeista
ja
niihin
sopivista
toimintamalleista.
Lisäksi
tarvittaisiin
keskustelufoorumeita ja työnohjausta sekä tarvittaessa aina apua asiantuntijoilta. (Vehviläinen 2003, 13–14.)
Innopajoissa on havaittu, että opiskelijoiden ohjaustarve vaihtelee usein spiraalimaisesti kolmivuotisen opiskelun aikana. Opiskelija voi olla välillä itseohjautuva ja toisinaan paljon ohjausta tarvitseva, ja siten ohjaus ja tuki tulisikin mitoittaa joustavasti ja tarpeen mukaan. Tärkeää olisikin, että opettajat osaavat havaita avuntarpeen ja tarvittaessa ohjata opiskelijan eteenpäin ohjauksen ammattilaiselle. (Vehviläinen 2003, 24.)
Ohjausta ja seurantaa
Myös Raahessa, Kempeleellä ja Pudasjärvellä toteutetut syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden ohjaus- ja seurantatoiminnankokeilut saivat alkunsa tarpeesta tukea nuoria siirtymävaiheessa peruskoulusta jatko-opintoihin. Samalla haluttiin selvittää kuinka moni jättää hakematta yhteishaussa ja kuinka moni keskeyttää koulutuksen. Hankkeessa tehtiin yhteishaun tuloksista oppilaslistat kaikkien oppilaiden sijoittumisesta koulutukseen ja varmistettiin oppilaitoksista koulun aloittaminen. Tämän jälkeen ohjauksen avulla pyrittiin tuomaan yhteen syksyisin tyhjiksi jääneitä koulutuspaikkoja sekä ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria. Ohjauksessa voidaan myös selvitellä, millaiseen koulutukseen nuori haluaisi ja tarvitseeko hän muunlaista tukea tulevaisuuden suunnitteluunsa.
Toimijoiden
verkostoitumisella
nuorta
pyritään
auttamaan
kokonaisvaltaisesti, jotta vältyttäisiin turhalta päällekkäiseltä työltä ja keskenään ristiriitaisilta päätöksiltä, jotka saattaisivat vain sekoittaa nuoren mieltä. (Jutila 1997, 6– 7.)
42