Hyvä startti! by Teppo Koponen

Hyv채 ! i t t ar st

N JA HJAAVA KSEEN O U LKAISU T U JU L U U P O OP PERUSK EILUN L N K E O E K IS L N IL KSE AMMAT OULUTU AVAN K VALMIST

Hyvä startti Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu Mist mää voin tiätä, mitä mää tahron,

ko en tiär tarkalles eres et ketä mää olen ja mihe munst o? Surkkia simmoneki o, et pänttä ittes koval vaival muurariks ja sit huama, et onki allerkinen tiilil ja yliherkkä muurarmestareitten puujalkavitseil.

Voiski vaa hiukan koitta sitä ja pikkuse yrittä tota ja kokeilla vähä reunast tommostaki -ja siin sivus saara aavistukse omist taipumuksist ja siit, mihe suuntta kannattais lähte reippail askelil painelema. Heli Laaksonen runoilija Laitila

Hyvä startti - ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun loppujulkaisu Toimitus: Matti Mäkelä, Mika Salonen, Teppo Koponen Ulkoasu & taitto: Satu Hatakka Kuvat (ellei erikseen mainita): Teppo Koponen Mika Salonen Vapaat kuvapalvelut Kuvapankit Julkaisija: Turun ammatti-instituutti Rahoittaja: Opetushallitus Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2010 ISBN 978-952-99956-1-9 (nid.) ISBN 978-952-5892-00-0 (pdf) © Opetushallitus ja tekijät

sisältö

ALUKSI_ ______________________________________________________________ 4 Opetusministerin tervehdys_ ________________________________________ 4 Tekijöiltä____________________________________________________________ 5 Ammattistartin historiaa ja taustaa___________________________________ 6 Miksi ammattistarttia tarvitaan?______________________________________ 8 STARTIN TEKIJÄT_____________________________________________________ 9 Tyypillistä ammattistarttilaista etsimässä_____________________________ 10 Keitä ne on ne sankarit?____________________________________________ 10 Ryhmäyttämisen monet muodot_ __________________________________ 13 Verkostot henkilöstön tukena_______________________________________ 16 On niin sanottu kunnon kansalainen________________________________ 18 Vaikuttavaa tutkimuksenkin valossa_________________________________ 21 Mediamaistiaisia____________________________________________________23

HYVÄT KÄYTÄNNÖT - MALLEJA MATKAN VARRELTA_________________24 Siirtyminen ammattistarttiin_________________________________________25 Ohjaus- ja tukitoimet ammattistartilla________________________________32 Opetuksen uusia malleja___________________________________________43 Kohti jatko-opintoja________________________________________________ 61 KATSE TULEVAISUUTEEN____________________________________________ 76 Ammattistartti vuonna 2020________________________________________ 77 Sanasto____________________________________________________________80 Kokeilussa mukana_ _______________________________________________82

ALUKSI

Opetusministerin tervehdys Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu, ammattistartti, käynnistyi perusopetuksen päättäneiden jatkoopintoihin hakeutumisen tueksi syksyllä 2006. Koulutuksen vakinaistamiseen liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta, ja niitä sovelletaan 1.8.2010 alkavaan koulutukseen.

petushallituksen koordinoimassa kokeilussa mukana olleiden koulutuksen järjestäjien kokemusten mukaan ammattistarttikokeilu on ollut tarpeellinen ja toimiva keino omaa koulutusalaa etsivien nuorten ohjauksessa. Samanlaisia tuloksia on saatu myös opetusministeriön vuonna 2007 käynnistämän ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen toteuttamasta seurantaselvityksestä, josta ilmestyi loppuraportti lokakuussa 2009. Niiden perusteella ammattistartti on nuorille tarpeellinen koulutus, joka lisää nuorten mahdollisuuksia selvittää ja varmistaa tuleva koulutusvalintansa. Loppuraportin mukaan noin 2/3 ammattistarttiopiskelijoista jatkoi vuoden sisällä opintojaan joko ammatillisessa perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, lukiossa tai muussa koulutuksessa tai oli siirtynyt työelämään. Opetusministeriön tavoitteena on, että ammattistarttiväylän vakiintuessa vähintään 80 % opiskelijoista jatkaisi välittömästi opintojaan ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi noin 10 % opiskelijoista jatkaisi opintojaan lukiossa tai muussa koulutuksessa. Käsillä olevassa julkaisussa esitellään ammattistarttikokeilun aikana hyviksi osoittautuneita konkreettisia käytänteitä ja toimintamalleja. Tavoitteena on, että niiden esittelemisen avulla myös muut koulutuksen järjestäjät, oppilaitoksen johto, opettajat ja koko henkilöstö voisivat hyötyä toistensa kokemuksista ja tuloksista. Esitellyt käytännöt tarjoavat esimerkkejä ja avaavat uusia näkökulmia keskustelulle ja ammattistarttikoulutuksen kehittämiselle. n Henna Virkkunen Opetusministeri

ALUKSI

Tekijöiltä

iime vuosina on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä ja koulutustakuun toteuttamisesta. Euromääräisen hinnan – tasan miljoona euroa – nuoren syrjäytymiselle laski jo muutama vuosi sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevassa raportissaan. Yksittäiselle koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävälle nuorelle hinta on tietysti paljon kovempi, sillä ainutkertaiselle elämälle on vaikea antaa hintalappua. ”Yksilön kannalta koulutustakuu antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan työurasta. Koulutustakuu on yksi demokraattisen yhteiskunnan yksilön perusoikeuksista”, kiteytti muutama vuosi sitten koulutustakuun merkityksen nykyinen Opetushallituksen ammattikoulutustoimintayksikön johtaja Pasi Kankare. Tänä vuonna nelivuotisen kokeilun jälkeen vakinaistettu ammattistartti – eli virallisemmin ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus – on ollut yksi koulutustakuun toteutumista tukevista työkaluista. Tämä julkaisu osoittaa sekä tutkimustietoon että käytännön kokemuksiin perustuen ammattistartin löytäneen oman paikkansa suomalaisessa koulutuskentässä. Samalla tulee selväksi, että innovaatiovalmiutta maailman parhaaksikin kehutussa koulutusjärjestelmässämme riittää: niin moninaisia ovat ne mallit ja toimintakäytänteet, joita eri puolilla maata on ammattistarttia kokeiltaessa kehitetty. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut se, että ammattistartti on tarjonnut nuorille mahdollisuuden luodata omia mahdollisuuksia ja etsiä tietä kohti aikuisuutta. Eli kuten runoilija Heli Laaksonen toisaalla tässä teoksessa kuvailee ammattistartin merkitystä: ”Surkkia simmoneki o, et pänttä ittes koval vaival muurariks ja sit huama, et onki allerkinen tiilil ja yliherkkä muurarmestareitten puujalkavitseil.” Antoisia lukuhetkiä. Kiitämme kaikkia julkaisun toteuttamiseen osallistuneita ammattistarttien toimijoita. Tekijät

ALUKSI

AMMATTISTARTIN a

ta s u a t a j a a i r histo

Nuorten siirtyminen koulutusten nivelvaiheessa, eli peruskoulusta toiselle asteelle, kiinnostaa monia tahoja: opinto-ohjaajia, opettajia, vanhempia, koulutussuunnittelijoita ja poliittisia päättäjiä. Sekä tietysti itse oppilaita. Mitä nuorille peruskoulun päättövaiheessa tapahtuu? Minkälaisia koulutustoiveita heillä on? Sijoittuivatko he sinne, minne oikeasti halusivat? Mihin he lopulta oikeasti päätyivät? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaamalla pyritään löytämään toimivat valtakunnalliset koulutusmallit.

ijoittumistiedot kiinnostavat paitsi henkilötasolla myös yhteiskunnan toimivuuden mittarina. Tiedetään, että jonkinlaisia siirtymäongelmia peruskoulusta eteenpäin on noin 12 %:lla peruskoulun päättöluokkalaisista. Nuorten elämänkulussa tulisi erottaa se, mikä on välttämätöntä oman paikan hakemista valintoja täynnä olevassa yhteiskunnassa, ja se, mikä ongelmallisempaa kiertämistä koulutuksen, työttömyyden ja lyhyiden työsuhteiden arjessa. Yhteinen vaatimus on, että kaikille nuorille löytyisi jatkokoulutuspaikka peruskoulun jälkeen. Tavoitellaan koulutustakuuta, jotta yksikään nuori ei jäisi pudokkaana vaihtoehtojen väliin.

työryhmien ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat totesivat, että ohjauksellisesti joustava vuosi perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen tai lukion välillä on perusteltu. On monia opiskelijoita, joilla tulevan ammatin ja koulutuksen valinta on vielä epävarmaa tai joiden pohjavalmiudet tarvitsevat kohennusta. Virallisen tuen koulutukselle antoi valtioneuvoston hyväksymä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, KESU 2007−2012, jossa yhtenä ammatillisen opetuksen kehittämiskohtana mainittiin, että ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vakiinnutetaan ja sen tarjontaa laajennetaan.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) on toiminut virallisena kokeiluna vuosina 2006−2010. Kokeilusta ovat olleet vastuussa opetusministeriö ja Opetushallitus. Ammattistartin tietä pohjustivat jo 2000-luvun alussa muutamat Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamat Suomen ESR-hankkeet, joissa aktivoitiin nuoria ammatilliseen koulutukseen ja etsittiin keinoja koulutuksen keskeyttämisten vähentämiseen. Nämäkin hankkeet painottivat voimakkaasti opiskelijoiden yksilöllisiä koulutuspolkuja ja uusia toimintatapoja. Toimintamalleja olivat mm. peruskoulun arvosanojen korottaminen, arkielämän taitojen parantaminen, ammatillisten opintojen yhteisten aineiden suorittaminen, työharjoittelu, jatko-opintopolun konkretisointi sekä ammatinvalinnan selkiyttäminen. Lisäksi tavoitteena oli eri toimijoiden yhteistyön ja tiedon siirtymisen tehostaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tavoitteet olivat lähes samoja kuin nyt vakinaistetussa ammattistartin koulutuksessa.

Hankkeiden tulosten, työryhmien ehdotusten ja KESUn tavoitteiden perusteella opetusministeriö päätti keväällä 2006 toteuttaa kokeilun ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ja antoi 56 koulutuksen järjestäjälle luvan tähän koulutukseen. Opetushallitus laati kokeilun ohjeet ja kokeiluopetussuunnitelman. Pitkä koulutuksen nimi lyheni melko pian epävirallisissa yhteyksissä ammattistartiksi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarttuivat innolla haasteeseen ja aloittivat kokeilutoiminnan.

Nuorten ohjauspalveluiden tehostamisen työryhmä (OPM 2007:39) teki kuusi konkreettista ehdotusta, joista yksi oli silloin jo kokeiluna alkaneen ammattistartin saaminen pysyväksi vaihtoehdoksi. Jo sitä ennen Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä (OPM 2005:33) ehdotti ohjaavan ja valmistavan koulutuksen turvaamista koulutusjärjestelmässä. Näiden

Osa nivelvaiheen koulutusvalikkoa Ammattistartti kehitettiin täydentämään nivelvaiheen koulutusten jo olemassa olevia vaihtoehtoja. Perusopetuksen lisäopetuksessa (10. luokka) opiskelijat voivat parantaa pohjavalmiuksia jatko-opintoja varten ja tutustua eri aloihin tai koulutukseen. Lisäopetuksen opetussuunnitelma on joustava ja suo mahdollisuuksia myös yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen kanssa. Lisäopetukseen osallistuu vähän yli tuhat opiskelijaa vuosittain. Myös tietyille erityisryhmille on valmistavaa koulutusta: vammaisille opiskelijoille ja erityisopiskelijoille on pitkään järjestetty valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja maahanmuuttajille amma-

ALUKSI

tilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Kotitalousopetus (entinen talouskoulu) on ollut jo kauan hyväksi havaittu lyhyt koulutus, joka sopii myös nivelvaiheeseen. Ammattistartti tuli täydentämään näitä koulutuksia. Se sopii kaikille perusopetuksen päättäneille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnastaan tai joilla ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen tai opinnoista suoriutumiseen, ja jotka ovat siitä syystä vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.

Kokeilun tarkoitus ja tavoite Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoite oli madaltaa jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä ja vähentää keskeyttämisiä varsinaisten tutkintoon johtavien opintojen alussa. Koulutuksen oli tarkoitus lisätä opiskelijan aktiivisuutta ja kannustaa häntä. Koulutuksessa tuli käyttää monipuolisia ja työvaltaisia opiskelumenetelmiä, jotka on suunniteltu kullekin opiskelijalle henkilökohtaisesti. Opetuksessa tuli kiinnittää erityistä huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin opiskelijoihin, joilla on elämänhallinnan vaikeuksia. Kokeilussa opetusryhmät olivat pienempiä kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, ja ohjausta ja tukea voitiin opiskelijoille antaa monin tavoin. Opetuksen oli tarkoitus yksilöllisesti vahvistaa opiskelijoiden motivaatiota ja jatkosuunnitelmien tekemistä.

Miten kokeilu onnistui ja miten jatketaan eteenpäin? Kokeilun tulokset ja palautteet olivat positiivisia. Tietoja kokeilun vaikuttavuudesta koottiin vuosina 2007−2009 Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen seurantaselvityksessä, jossa arvioitiin kokeilupro-

sessia ja saavutettuja tuloksia. Opiskelijoista suuri osa siirtyi opintopoluillaan onnistuneesti eteenpäin, koulutuksen sisällöt ja menetelmät koettiin kannustaviksi ja opetus- ja ohjaushenkilöstö oli ammattitaitoista. Tutkija havaitsi muutamia haasteita, joihin on vakinaistumisen yhteydessä kehitettävä vielä ratkaisuja erityisesti koulutuksen järjestäjien tasolla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on vakinaistettu vuonna 2010. Tarvittavat ammatillista koulutusta koskevien lakien ja asetusten muutokset on tehty ja Opetushallitus on päättänyt opetussuunnitelman perusteista. Päätös vakinaistamisesta voitiin tehdä, koska kokeilusta saadut tulokset olivat myönteisiä. Viimeisenä kokeilukeväänä 2010 ammattistartissa oli mukana 43 koulutuksen järjestäjää, joista monet todennäköisesti hakevat lupaa myös vakinaiseen koulutukseen. Ohjaava ja valmistava koulutus on monissa arvioinneissa ja palautteissa osoittautunut tarpeelliseksi. Se mahdollistaa yksilöllisen ja opiskelijan elämän- ja opiskelutaitoja kohentavan opiskelun, joka tukee yhteisöllisyyttä ja ammatillisen tutkinnon saavuttamista. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokaisen nuoren kyvyt ja osaaminen saadaan käyttöön. Oppilaitokset ottivat kokeilun aikana käyttöön myös monia uusia toimintatapoja. Erilaiset opetusjärjestelyt, ratkaisut ja mallit lisäsivät yhteisöllisyyttä ryhmissä sekä opiskelijoiden motivaatiota opiskella. Koko kokeilun ajan malleja välitettiin verkostoissa muidenkin käyttöön ja esiteltiin yhteisissä ammattistartin opettajien ja ohjaajien tapaamisissa. Tuloksena saatiin monia lupaavia käytäntöjä, joita on koottu tähän julkaisuun monipuolisesti. Oppilaitokset kehittävät malleja ja toimintatapoja vielä jatkossakin. Toivomme tämän julkaisun välittävän kokeilun myönteistä ja kannustavaa henkeä myös vakinaiseen koulutukseen! n Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, kokeilun ohjausryhmän puheenjohtaja Opetusneuvos Ulla Aunola, kokeilun ohjausryhmän sihteeri Opetushallitus/Ammattikoulutus

ALUKSI

MIKSI

ammattistarttia tarvitaan?

Ammattistartti on jo kokeiluvuosinaan löytänyt paikkansa nivelvaiheen koulutusvalikossa. Mutta mikä tekee siitä toimivan vaihtoehdon? Tässä yhdentoista eri elämänaloja edustavan suomalaisen vastaukset.

Ammattistartilla nuori saa tärkeitä ahaa-elämyksiä.

Hyvä paikka niille, joilla on ammattihaaveet hukassa.

Sakari Ahola, erikoistutkija Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE Turun yliopisto

Mira Mäkinen, ammattistarttilainen Tampereen ammattiopisto

Ammattistartti, toinen mahdollisuus. Tietojen, taitojen ja elämisen oppimisen kautta toiselle asteelle. Maarit Kallio-Savela. erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Ammattistartin aikana itsetuntemuksen ja työelämätuntemuksen lisääntyminen antaa nuorelle perusteltua rohkeutta tehdä selkeästi oma päätös ammattialansa valinnasta. Marjaana Vähäkuopus, koulutuspäällikkö Lapin ammattiopisto Ammattistartti on antanut valintojaan pohtiville nuorille mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden kouluttautumisen kannalta merkittäviä päätöksiä. Nuorien ohjaaminen ja valinnoissa tukeminen luo pohjaa koko elinikäisen osaamisen kasvattamiselle, näihin toimenpiteisiin kohdistetut voimavarat saadaan moninkertaisina tuottoina takaisin tulevaisuudessa ja nyt. Inkeri Toikka, erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Ammattistartti on erinomainen nivelvaiheen vaihtoehto, joka tarjoaa joustavasti mahdollisuutta siirtyä ammatilliseen koulutukseen. Oppilas saa lisäaikaa selkeyttää ammatinvalintaansa ja voi parantaa peruskoulunjälkeisiä valmiuksiaan. Marja Salonen, oppilaanohjaaja Klassikon koulu, Turku

Se on monipuolinen. Lämpimästi suosittelen. May Ahmed, entinen ammattistarttilainen Ammattiopisto Omnia Ammattistartti on hyvä vaihtoehto, kun hakutoiveet eivät vielä ole seestyneet. Ammattistartin kautta nuorella on mahdollisuus käynnistää ammatillinen uransa ammattitaitoisessa ohjauksessa. Pasi Kankare, johtaja Ammattikoulutus, Opetushallitus Ammattistartti on monelle tärkeä turva, jos muutoin on vaarassa jäädä peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa. Eri aloihin tutustuttua oman tulevan koulutuspolun hahmottaminen helpottuu ja kenties unelma-ammattikin löytyy! Susanna Haapalainen, puheenjohtaja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry. Ammattistartti on tärkeä lisä tutkintoon johtavien koulutusten rinnalla, jotta jokainen perusopetuksen päättävä nuori saadaan siirtymään toiselle asteelle. Mirja Hannula, koulutusasiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Apua, mitä teen peruskoulun jälkeen! Heureka, ammattistartti, sieltä löydän polun, jota haluan kulkea. Ammattistartti on puuttuva palikka, jotta nuoresta ei tule luuseria. Seija Mattila, johtava rehtori Turun ammati-instituutti

STARTIN TEKIJÄT

Tyypillistä ammattistarttilaista etsimässä

? T I R A K N SA

Keitä ne on ne

Tyypillistä ammattistartin opiskelijaa etsiessä törmää väistämättä seinään, sillä starttilaisten kirjo on laaja. Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan ammattiopiston starttilaisilta kysyttiin, millainen on tyypillinen ammattistarttilainen. Kommentit puhukoot puolestaan:

epävarma, ahkera, iloinen, laiska, TODELLA laiska, ystävällinen, seko, tunnollinen, pihalla, reipas, stressaava, utelias, kokeilunhaluinen, hukassa, mietteliäs, kiva, toiveikas, rento, riehakas… Otsikossa esitettyä kysymystä on siis lähestyttävä yksilöllisesti. Seuraavat esimerkit eivät kerro sitä, millainen on ammattistarttilainen. Ne antavat kuvan siitä, millaisia ammattistarttilaiset voivat olla.

Tekemällä tutustuu parhaiten Nuorten mielestä ammattistartti on erinomainen paikka erityisesti niille, jotka eivät peruskoulun jälkeen vielä tiedä, mitä haluavat opiskella. Erityisesti he kiittävät ammattistartilla annettavaa mahdollisuutta tutustua tekemällä eri alojen opiskeluun. Miika Mattilan ensisijainen hakuvaihtoehto yhteishaussa oli logistiikka-ala, koska sinne kaveritkin hakivat. Tietoa siitä, millaista logistiikan opiskelu oikeasti on, hänellä ei kovinkaan paljon ollut. Paikkaa logistiikan alalta ei kuitenkaan irronnut ja yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen Miika olikin hetken tyhjän päällä. Vasta kesällä hän kuuli oppilaanohjaajalta ammattistarttivaihtoehdosta ja päätti hakea Pirkanmaan ammattiopiston startille. Samassa ryhmässä opiskeleva Martta Siiroinen sai yhteishaussa opiskelupaikan hakemastaan koulutuksesta. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että tekstiili- ja vaatetusala ei ollutkaan sitä, mitä hän oli ajatellut. ”Koulunkäynti rupes ahdistaa. Ajattelin, että on pakko päästä pois täältä”, Martta muistelee. Ammattistartista hän kuuli ensi kertaa kaveriltaan ja kyseltyään lisää opinto-ohjaajalta hän päätti hakea ammattistarttiin. Opiskelu ammattistartilla on vastannut kummankin odotuksia. Mahdollisuus kokeilla eri opiskelualoja selkiinnytti kummankin jatkosuunnitelmia: Miikalla se vahvisti jo entistä päätöstä, Martta taas on löytänyt uuden suunnan: ”Liiketalous tai graafinen ala kiinnostavat. En tiedä vielä, kumpi enemmän.”

STARTIN TEKIJÄT

Lukiosta ammattistarttiin Tampereen ammattiopiston startilla opiskelevat Susanna Savikko ja Mira Mäkinen kehuvat ammattistartin ohjausta. Lukio-opinnot alkumetreillä ammattistarttiin vaihtaneet nuoret painottavat myös koulutuksen tarjoamaa lisäaikaa. ”Suunnitelma on selkiintynyt nyt ainakin siitä kun keskeytin lukion”, Mira kertoo. Susanna ja Mira ovat hyviä esimerkkejä siitä, että ammattistartti ei ole tarkoitettu vain niille, jotka eivät muualle pääse. Teoreettiset lukioopinnot eivät vain jaksaneet kiinnostaa eikä ajan kuluttaminen lukion penkillä tuntunut mielekkäältä. Susanna suosittelee ammattistarttia kaikille, joilla oma ala on vielä haussa. ”Ammattistartissa saa lisävuoden, jos on epävarma mitä haluaa. Ja täälläkin voi korottaa numeroita”, hän muistuttaa. Molemmat kehuvat myös opiskelun yksilöllisyyttä. ”Tämä on vapaamuotoisempi koulu. On enemmän mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja”, Susanna kiteyttää ja Mira jatkaa: ”Saa itse päättää mitä tekee.” Kysyttäessä, missä Mira ja Susanna ajattelevat olevansa kymmenen vuoden kuluttua, tytöt ovat hetken hiljaa. ”Mulla on toivottavasti ainakin oma perhe”, Susanna aloittaa. ”Olen toivon mukaan töissä, oman alan töissä. Olis kiva olla naimisissa, olis oma koti ja ehkä lapsia. Sellainen…tasapainoinen elämä”, Mira jatkaa. ”Haluaisin myös et mulla joku ammatti olis”, Susanna lisää.

Kipinä opiskeluun Ammattiopisto Omnian asiakaspalvelun ja markkinoinnin suuntautumisvaihtoehdosta pian valmistuva May Ahmed opiskeli ammattistartilla kokeilun ensimmäisenä lukuvuonna 2006–2007. Hänelle ammatilliset

»»

STARTIN TEKIJÄT

»»

May Ahmed

”täällä tuntuu,

että varmasti pääsee

siihen alaan mihin haluaa”

opinnot olivat alusta asti ensisijainen vaihtoehto, vain se oma ala oli epävarmuuden verhoama. Maylle uteliaat toimittajat ovat jo tuttu juttu. Ensimmäisen vuoden opiskelijan haastattelu löytyy nimittäin ensimmäisestä Ammattistarttilehdestä. Tulevan merkonomin suunnitelmat eivät ole parin vuoden takaisesta muuttuneet: ”Mä menen vaatetusalan puolelle, että ulkomaille pitäisi sitten jatkaa. Mä aion sitten hyödyntää, mitä täällä olen oppinut. Et voi sitten oman firman laittaa pystyyn tai jotain sellaista.” Tällä hetkellä suuntana on Berliini ja tavoitteena vaatesuunnittelijan ammatti. Into jatko-opintoihin on kova. Ammattistartin käytännöllistä otetta May Ahmed kehuu vuolaasti. ”Mun mielestä se oli hyvä asia, että sai kokeilla ja nähdä mitä erilaiset alat tarjoaa. Ja sitä kautta löytää just sopiva paikka.” Hän muistelee, miten käytännön kokeilun kautta löytyi oma opiskeluala. Peruskoulun aikainen haave vaihtui uuteen: ”Sitten kun me oltiin siellä kauneuspuolella ja näki mitä kosmetologit tekee, niin huomasin, että ei, ei ole ihan oma paikka. Kun olin kokeilemassa sitä liiketaloutta, niin huomasin, että on kaikkia sellaisia asioita, mitä on hyödyksi mulle ja mitä mä osaan. Ja sitten se tuntui paljon paremmalta vaihtoehdolta.”

Kympin parempi vaihtoehto Mayn ajatukset olivat ammatillisissa opinnoissa, lukioon hän ei edes hakenut. ”Mä hain ammattikouluun, mutta en päässyt. Sitten sain kuulla meidän yläasteen opolta, että on tällainen ammattikymppivaihtoehto. Voisi hakea sinne ja niin mä tein.” Kymppiluokkavaihtoehto ei käynyt hänen mielessään, koska suurta tarvetta numeroiden korottamiseen ei ollut.

”Eiks ne kaikki tavalliset kympit pidetä oman yläasteen talossa tai siis niinku siällä? Moni ei kyllä halua sellaista fiilistä, että on jäänyt luokalle, vaikka ei se ole sitä. Mutta kuitenkin kun näkee niitä vanhoja oppilaita niin ei välttämättä halua olla semmoisessa paikassa. Niin, täällä se on uusi ympäristö ja uudet mahdollisuudet”, May pohtii. Perusopetuksen li-

säopetukseen verrattuna ammattistartti on Mayn sanoin ”kaksinkertainen mahdollisuus”. ”Ja mitä mä nyt olen huomannut, että esimerkiksi miten tämä ammattikymppi eroaa tuollaisesta kymppiluokasta niin se, että täällä tuntuu, että varmasti pääsee siihen alaan mihin haluaa. Kun taas tavallisessa kympissä on semmoinen olo, että no pääsetkö sinä lukioon vai pääsetkö tänne. Mutta täällä on, että ihan varmasti pääset. Mun mielestä kaikki meidän ryhmästä on päässyt mihin ne on halunneet. Semmoista varmuutta oli, et hyvin hyvällä mielellä voi jatkaa siitä”, May Ahmed kertoo.

Varmasti löytyy oma paikka Opiskellessaan ammattistartilla May sai useasti selittää kavereilleen, missä hän oikein opiskelee. Tietoisuus uudesta koulutuksesta ei ollut vielä saavuttanut kaikkia. ”Ne kyseli kaikkea ja heti kiinnostui, että on tällainenkin vaihtoehto”, hän muistelee. Perusopetuksen päättövaiheessa May panostaisi enemmän jatko-opintomahdollisuuksien esittelyyn, erityisesti ammatillisen koulutuksen selkeämpään esille tuomiseen. Pelkät vihkoset ja kalvot eivät anna tarpeeksi tietoa siitä, millainen ala on. Nykyisille peruskoululaisille Mayllä on selkeä viesti: ”Jos ei välttämättä tiedä haluaako lukioon tai ammattikouluun, niin tämä on hyvä vaihtoehto, koska täällä voi korottaa numerot sekä pääsee sitten kokeilemaan näitä aloja. Varmasti tämän kautta löytyy, kumpi on sitten parempi.” n Mika Salonen

STARTIN TEKIJÄT

Tukholman matkasta koulukiusaamisnäytelmään:

n e s i m ä t t y ä ryhm monet muodot

Miten sitä nyt taas ryhmäyttäisi: toteuttaisiko näytelmän, veisikö ryhmän matkalle vai mitä? Ryhmäyttämismuotoja on lukemattomia, ja niitä voi toteuttaa sen mukaan, mihin resurssit ja mielikuvitus riittävät.

Kansainvälisyyttä ja uusia kokemuksia Joskus on hyvä rikkoa perinteisiä kaavoja ja lähteä merta edemmäs ryhmäytymään. Loimaan ammattija aikuisopiston Loimaan ja Liedon ammattistarttiryhmät tekivät yhteisen opintomatkan Tukholmaan huhtikuussa 2009. ”Tavoitteena oli kulttuuriin tutustuminen, kansainvälisyyskasvatus sekä uusien kokemuksien saaminen. Opiskelijoille haluttiin tarjota erilainen oppimiskokemus ja ikimuistoinen kohokohta ammattistarttivuoteen”, kertoo ohjaaja Tiina Lähteenmäki. Matka oli opiskelijoille unohtumaton kokemus. Nelipäiväisen matkan aikana opiskelijat tutustuivat

Tukholmaan monella eri tavalla. Oli kiertoajelua, vaeltelua vanhan kaupungin kaduilla, Tukholman Suurkirkkoon ja Aquaria-vesimuseoon tutustumista. Tämän lisäksi aikaa jäi vielä ostosretkelle, joten kosketusta toiseen kulttuuriin tuli siis roppakaupalla. Hienon kokemuksen lisäksi opiskelijat oppivat toimimaan uudessa kulttuuriympäristössä ja toinen kotimainenkin tuli tutuksi, sillä matkalla täytyi tietysti asioida ruotsiksi. Kun kyseessä oli yksi ammattistarttivuoden kohokohdista, oli matkan suunnittelussa hyvä kuulla myös opiskelijoiden ääntä. ”Tutustuimme yhdessä opiskelijoiden kanssa Tukholman tarjontaan, minkä perusteella he saivat esittää toiveita perusteluineen, mihin kohteisiin haluavat tutustua”, Lähteenmäki valottaa retken suunnitteluvaiheita. Vaikka matka vaati paljon etukäteisvalmisteluja matkareittien suunnittelusta aina majoitusvarausten hoitamiseen asti, oli matkan suunnittelu melko vaivatonta. ”Netistä saa paljon tietoa, joten valmistelut sujuivat kohtalaisen helposti”, sanoo Lähteenmäki. »»

kuva: Liisa Jäntti

STARTIN TEKIJÄT »»

Matka ei tullut opiskelijoille kuin Manulle illallinen, vaan sen eteen oli tehtävä myös töitä. Ennen matkaa tehtiin tutkielma ja esitelmä ja niihin opiskelijat panostivat Tiina Lähteenmäen mukaan tosissaan. Muutenkin tiedossa oleva matka motivoi selvästi opiskelijoiden loppukevään opiskeluja ja sai heidät yrittämään parastaan. Kevät on Lähteenmäen mukaan hyvä ajankohta tämänkaltaisen leirimatkan järjestämiseen.

tettiin.”Tykkäsin todella paljon siitä ensimmäisestä tehtävästä, koska siinä sai nauraa niin paljon. Ohjaajat olivat todella mukavia. Kun olimme siellä köysiradalla, he osasivat kannustaa oikein hyvin ja arvostivat meitä”, kuului erään ammattistarttilaisen kommentti päivästä.

”Käytännön kannalta matka on hyvä ajoittaa kevätlukukaudelle, jolloin ryhmä on jo tullut tutummaksi ja tiedetään että opiskelijoihin voi luottaa. Kun matka ajoitetaan keväälle, se myös toimii pidempään porkkanana opiskelijoille.”

Samaa mieltä on päivää järjestämässä ollut ohjaaja Krista Takatalo, jolle päivä jäi mieleen hyvin positiivisena kokemuksena: ”Opiskelijat olivat innostuneesti mukana ja päivä oli hyvin onnistunut. Päivän lopuksi opiskelijat tekivät vielä ryhmissä julisteen, jonka tarkoituksena oli kuvata heidän toimintaansa ryhmänä ja päivän päätteeksi nousseita fiiliksiä.”

Yhteistyössä on voimaa

Oppilaitoksen ulkopuolella tehtävä ryhmäyttäminen vaikuttaa Takatalon mukaan ohjattavan ryhmän toimintaan positiivisesti. ”Koulun ulkopuolella nuoret vapautuvat helpommin rooleistaan ja uskaltavat heittäytyä kokeilemaan uusia asioita. He myös rakentavat helpommin luottamusta ryhmän muihin jäseniin ja suhtautuvat ehkä vähemmän varauksellisesti vieraampiin opiskelijakavereihin”, toteaa Takatalo.

Ohjaajan ja opettajan työssä kohtaa monesti sen karun tosiasian, että ideat ovat hyviä mutta aika ei riitä niiden toteuttamiseen. Silloin kannattaa kokeilla yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Salon seudun ammattiopistossa tehtiin viime vuonna yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen sosionomiopiskelijoiden kanssa, ja tulokset olivat erittäin positiivisia. Sosionomiopiskelijat järjestivät ammattistarttilaisille toimintapäivän keväällä 2009. Toimintapäivään osallistui yhdeksän opiskelijaa ja se toteutettiin paikallisen hiihtoseuran majalla. Paikalla ryhmä jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka suorittivat tehtäviä niin ulkona kuin sisällä. Ulkona opiskelijoiden tehtävänä oli edetä köysirataa huivi silmillä ja toisiinsa kiinnisidottuina kahden ja kolmen hengen ryhminä, sisällä taas mietittiin vastauksia nuoria askarruttaviin kysymyksiin sekä tehtiin muita elämänhallinnallisia tehtäviä.

Päivästä saadut kokemukset olivat niin hyviä puolin ja toisin, että yhteistyölle on luvassa jatkoa. Salon seudun ammattiopiston yhteistyö sosionomiopiskelijoiden kanssa jatkuu jo tämän vuoden maaliskuussa, jolloin järjestetään uusi toimintapäivä ammattistarttilaisille.

Sosiodraamaa luokkahuoneessa

Opiskelijoille päivän monipuolisuus selvästi maistui ja sosionomiopiskelijoiden ohjaustaitoja arvos-

Aina ei tarvitse laittaa lumikenkiä jalkaan, jotta tilanteesta tulisi onnistunut. Perinteinen luokassa tapahtuva ryhmäyttäminen toimii antaa sekin lukemattomasti mahdollisuuksia monimuotoiseen yhdessä toimimiseen.

16 kuvat:

öm

äggstr

Eeva H

STARTIN TEKIJÄT

Tietopalveluohjaaja Hanna Raiskion ja ohjaaja Jenni Tuomisen kokemukset luokassa tapahtuvasta ryhmäyttämisestä Turun ammatti-instituutin ammattistarttilaisten kanssa ovat hyviä. Heidän esimerkkinsä kertovat, että pienilläkin keinoilla on mahdollista saada paljon aikaan. ”Startissa on tärkeä tulla tutuksi ryhmän kanssa, se auttaa opiskelijoita tulemaan kouluun”, Raiskio toteaa. ”Leikkimielisiä tutustumisharjoituksia ja näytelmä, jossa käsitellään koulukiusaamista”, Raiskio ja Tuominen kertaavat muutamia hyvin toimineita ryhmäyttämismuotoja. Mieleenpainuvimpina naiset pitävät niitä harjoituksia, joissa jokainen joutuu antamaan itsestään jotain ja heittäytymään mukaan. Edellä mainittu koulukiusaamisnäytelmä tempaisi Tuomisen mukaan opiskelijat alun epäilyn jälkeen hyvin mukaan ja lopulta jopa pojat innostuivat näytelmästä. Myös tulokset näkyvät heti. ”Myöhästymiset ovat vähentyneet, opiskelijoissa on tapahtunut selvää rohkaistumista ja myös hiljaisimmat tulevat esille”, Tuominen ja Raiskio listaavat. Luokassa ryhmäyttämisen hyvänä puolena on sen vaivattomuus; oppimistilanteita on helppo toteuttaa ja aiheiden keksimiseen saa apua vaikkapa netin materiaalipankeista. n Teppo Koponen

Ryhmäyttämismateraalien nettilinkkejä: www.juureton.fi/?sid=95 www.edu.fi/peruskoulu/oppilaanohjaus > Julkaisuja > Luokanohjaajan käsikirja www.ponunet.fi/index.php?showfile=1&fid=44&p=downloads&area=1&categ=14

Oppilaat tutuiksi lumikenkäsafarilla Ryhmäyttämiseen osallistuminen mahdollistaa toisenlaisen tavan lähestyä opiskelijoita myös muulle henkilökunnalle. Kuraattori Piia Hyytiäinen Salon seudun ammattiopistosta on saanut tutustua ammattistarttilaisiin monissa eri tilanteissa, joista mieleenpainuvin on ammattistarttiryhmän kanssa tehty leirimatka Himokselle vuoden 2009 maaliskuussa. ”Oli syöksylaskua, pujottelua ja kumpareita ja kaikissa näissä oli kyllä kelkanhallintataidot koetuksella! Nauru, ohjeet ja kannustushuudot raikuivat aurinkoisessa pakkassäässä”, Hyytiäinen muistelee matkan kohokohtia. Kuraattorin näkökulmasta leirimatkalle osallistuminen mahdollistaa opiskelijoihin tutustumisen aivan uudella tavalla. ”Täytyy myöntää, että tällaisissa tilanteissa sitä tosissaan nauttii työstään opiskelijoiden kanssa. Lisäksi erilaiset tavat viettää aikaa opiskelijoiden kanssa ovat varsin antoisia myös ohjauksellisesti. Mikäpä mukavampaa kuin pulkkamäen juurella tai lumikenkäillessä käydyt keskustelut monista opiskelijoiden mieltä askarruttavista asioista vapaasti ilman työhuoneen väkisinkin mukanaan tuomaa virallisuutta”, Hyytiäinen sanoo.

kuva: Mai

ja Laine

STARTIN TEKIJÄT

Moniammatillisuutta, yhteisöllisyyttä, kehittämistä, yhteistyötä, seudullisuutta ja verkostoitumista on jo vuosia levitetty joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Näiden termien merkityksiä ei siis tarvinne lukijallekaan selvittää. Yhteistyön painotus näkyy myös ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa, jossa yhteistyö-sana on mainittu 26 kertaa.

t o t s o k r e v henkilöstön tukena

Alueellinen yhteistyö Alueellisia ja seutukunnallisia ammattistarttiverkostoja on syntynyt kokeilun aikana ympäri Suomenniemeä. Verkosto voi syntyä monin eri tavoin, mutta tarve on aina sama: jakaa kokemuksia ja mielipiteitä. Pirkanmaan ammattistarttiverkoston (Ohva) ajatus lähti jo ennen ammattistarttikokeilun alkamista, kertoo Ahlmanin ammattiopiston opettaja Taina Toivettula yhteistyön alkuajoista. Hän kertoo, että idea on lähtöisin jo kevään 2006 Helmi-seminaarista ja kiteytyi ennen juhannusta TE-toimiston ilman opiskelupaikkaa jääneille tarkoitetulla hakutorilla, jossa eri ammattistartit olivat esittäytymässä ensimmäistä kertaa. Uusi koulutuskokeilu oli vieras kaikille, joten oli selkeä tarve pohtia yhdessä, miten ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voisi järjestää ja mitä se itse asiassa on. ”Todettiin, että kaikki ollaan yhtä pihalla, joten kutsuin ammattistartit meille opistolle kahville”, Toivettula muistelee. Tällä hetkellä Ohva-verkostoon kuuluu viisi eri koulutuksen järjestäjää Pirkanmaalta. Verkosto kokoontuu parin kuukauden välein vuorotellen eri oppilaitoksissa. Alueellisten verkostojen merkitys on paitsi tiedottava ja keskusteleva myös työtä ja jaksamista tukeva. Verkostotapaamisissa käsitellään

hyvinkin konkreettisia asioita, kuten opetussuunnitelmia ja hankeraportointia. Tärkeä merkitys on myös mielipiteiden ja kokemusten vaihdolla. ”Se on ilojen ja surujen vaihtoa”, Toivettula naurahtaa. Uusille työntekijöille tapaamiset ovat hyvä paikka tutustua muihin samaa työtä tekeviin. Myös tiedon ja kokemusten vaihto ovat esillä. ”Uutena opettajana on kiva, kun saa uusia ideoita ja käytänteitä”, kertoo startin opettaja Pia Ketoja Tampereen ammattiopistosta. Verkoston merkitys ei ole ainoastaan siinä, että kotiin viemisenä olisi kasa uusia ideoita ja laukku täynnä mielenkiintoista materiaalia. Varsinkin yksiköissä, joissa ammattistartin parissa työskentelee vain yksi henkilö, antaa palaveri muutakin. ”On hyvä kuulla ja nähdä, että ihan samojen asioiden kanssa ne muutkin painiskelee”, kertoo opettaja Mervi Haapala Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan yksiköstä. ”Suurin hyöty on se, kun tapaa näitä ihmisiä, joiden kanssa voi jutella työstä ja ne ymmärtää”, kiteyttää saman asian opettaja Mira Niemi Ähtäristä Koulutuskeskus Sedusta. Verkoston rooli voi myös muuttua ajan myötä. Vastuuopettaja Virpi Lammassaari Koulutuskeskus Sedun Seinäjoen ammattistartista kertoo, miten kokemusten ja uusien mallien ja opetuskäytäntöjen levittäminen oli tärkeässä osassa Keski-Suomen ammattistarttiverkoston toiminnan alussa. Vaikka kokemusten siirtäminen on vieläkin tapaamisissa

STARTIN TEKIJÄT

tärkeässä osassa, on työnohjauksellinen ulottuvuus noussut vähintään yhtä tärkeäksi. ”Verkoston merkitys on valtavan suuri, kun tämä työ on niin eriskummallista”, Lammassaari sanoo ja kertoo, miten muut opettajat kahvipöydässä eivät aina ymmärrä, millaista arki ammattistartilla on. Ammattistarttien tapaamisissa ei tarvitse selitellä mitä tekee ja miten.

Valtakunnalliset seminaarit Ammattistarttien valtakunnallisia verkostotapaamisia on järjestetty pari kertaa vuodessa. Verkostoseminaareissa on tiedotettu ajankohtaisista asioista ja esitelty eri tapoja toteuttaa koulutusta. Toisinaan seminaarit ovat olleet myös hämmästyksen paikkoja. ”Välillä on olo vähän ollut kuin Liisalla ihmemaassa. On aika villiä toimintaa”, kertaa seminaarikokemuksiaan ammattistartin opettaja Eija Heurlin Tampereen ammattiopistosta. Pirkanmaan ammattiopiston opettaja Sonja Ahonen kertoo, miten valtakunnallisiin seminaareihin osallistuminen on rikkonut arjen mukavasti. Kuunnellessaan muiden oppilaitosten käytäntöjä ei hänkään ole välttynyt ihmettelyltä: ”Tosi mielenkiintoisia päiviä, joissa voi tavata ihmisiä muualta Suomesta. Joskus kuulee niin erilaisia tarinoita, että täytyy oikein pysähtyä niiden äärelle.” Mielenkiintoisia seminaarit ovat olleet siinäkin mielessä, että niissä on huomannut, miten erilaisia toimintakulttuurit ovat. Toisinaan tarinoita kuunnel-

lessaan on voinut tuntea myös hieman ylpeyttä. ”Olen ihmetellyt, kun jotkut kamppailee asioiden kanssa, jotka meillä ovat itsestään selviä”, Mervi Haapala kertoo. Joskus tapaamisten anti ja saadut kokemukset tuntuvat hyviltä ensi kuulemalta, mutta arki palauttaa nopeasti maan pinnalle. Ahonen kertoo, kuinka aluksi töihin palattuaan on pää täynnä ideoita, mutta lopulta on kuitenkin palattu omaan malliin. ”Se toimii meillä”, hän toteaa. Täysin turhia uudet ajatukset tuskin ovat. Kuten hyvän viinin, on parhaiden ideoidenkin saatava aikaa kypsyä. n Mika Salonen

Ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on ominaista laaja yhteistyö eri tahojen kanssa koulutukseen hakeuduttaessa sekä jatkosuunnitelmia laadittaessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet

STARTIN TEKIJÄT

”H

aastatteluissa opiskelijat puhuivat hyvinkin avoimesti tilanteestaan ja taustoistaan”, Jäppinen muistelee. Mieleen on jäänyt hyvinkin rankkoja tapauksia, mutta myös onnellisia menestystarinoita.

hän pitää henkilöstön sitoutumista ja ammattitaitoa. ”Nostaisin esiin ammattistartin henkilöstön professionaalisuuden, välittämisen ja yhteistyön. Siitä poikivat hyvät käytänteet. Ammattistartissa on välittämisen ilmapiiri.”

Ammattistartin merkitys hyvänä nivelvaiheen siirtymäkäytänteenä on kiistaton. Monelle ammattistarttilaiselle koulutus on kuitenkin muutakin kuin vain vaihe perusopetuksen ja ammatillisten opintojen välillä: ”Ammattistartin opiskelijoiden irrallisuuden tunne on vielä selkeämpi kuin nuorilla keskimäärin. Ammattistartti on turvapaikka. Se antaa kiinnittymiskohteen irralliselle nuorelle”, kiteyttää Jäppinen ja muistuttaa, että tämä ei tietystikään koske kaikkia ohjaavan koulutuksen opiskelijoita. Osalla on elämä tiukasti omissa käsissään.

Hyvä ryhmähenki nousi esille monissa henkilöstön ja opiskelijoiden haastatteluissa. Merkittävää lienee, että kukaan opiskelijoista ei maininnut ryhmästään negatiivisia asioita. ”Kyllä ryhmissä otettiin yhteenkin”, Jäppinen kuitenkin mainitsee ja lisää, että niinhän tapahtuu kaikissa yhteisöissä.

Turvattoman nuoren tukemisessa on se vaara, että nuoren ”paapominen” nousee liian merkittävään osaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden kustan-

Tutustuessaan ammattistartin kenttään Jäppinen on huomannut, miten haastavaa ohjaavan koulutuksen arki on. Työ vaatii henkilöstöltä paljon. Erityisesti työelämään tutustumisen jaksot olivat monin paikoin vaikeita. ”Se bussipysäkille ja työpaikalle meno. Siinä on tarvittu henkilöstön apua.”

* N E N I A L A S N KUNNON KA

On niin sanottu

”Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on löytänyt jo kolmessa vuodessa hyvin paikkansa. Harva projekti löytää sitä koskaan”, toteaa akatemiatutkija, dosentti Aini-Kristiina Jäppinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Harvalla puolestaan on niin laaja näkemys ammattistartin kentästä kuin Aini-Kristiina Jäppisellä, joka selvitti Opetushallituksen toimeksiannosta uuden koulutusmuodon vaikuttavuutta. Runsaan kahden vuoden aikana syntyi kahden kokeiluraportin ja loppuraportin lisäksi hyvä näkemys ammattistartin laajalta kentältä. Selvitystä tehdessään hän haastatteli henkilöstön lisäksi yli 200:aa ammattistartin opiskelijaa.

nuksella. Ammattistarteissa tämä vaara on Jäppisen mukaan aika hyvin huomattu. Niistä ei ole tullut heikkojen nuorten päivähoitoloita, vaan siellä tehdään kovasti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jatko-opintovalmiuksien parantamisen lisäksi ammattistarttivuosi antaa monelle nuorelle lisäaikaa aikuisuuteen kasvamiseen.

Pitää olla rento ”Opettajan pitää olla kypsä aikuinen”, Jäppinen vastaa kysymykseen henkilöstön roolista ammattistartissa. Kokeilun ehkä suurimpana vahvuutena

Henkilöstön kyvyt − ovat ne sitten tiedollisia, taidollisia tai sosiaalisia − luovat pohjan koko ammattistartin toiminnalle. Opettajien koulutuksellinen tausta ja työkokemus olikin tutkimuksen mukaan erittäin monipuolinen, joskin yhden yhteisen piirteen Jäppinen mainitsee: ”Monella oli kokemusta kasvatuksen erityistilanteista. Oli nuoriso-ohjaajan koulutusta, kokemusta erityisopetuksesta, ohjauksesta ja oli yhteisten aineiden opettajia.” Hyvän ammattistartin opettajan on pedagogisten tietojen ja taitojen lisäksi tunnettava myös niin ammatillista koulutusta kuin työelämääkin. Sosiaalisten

* Artikkelin pää- ja väliotsikot ovat Aini-Kristiina Jäppisen haastattelemien ammattistarttien opiskelijoiden sekä heidän huoltajiensa kommentteja.

STARTIN TEKIJÄT

Lähtee kouluun omin päin Opiskelijoiden heterogeenisuus ja elämänhallintataitojen puuttuminen luovat lisähaasteita henkilöstön työhön ja jaksamiseen. ”Uskon, että samat elämänhallinnan ongelmat ovat ammatillisissa perustutkinnoissa ja miksei myös lukioissa. Ammattistartissa haasteellisuus kuitenkin kristallisoituu.” Kokeilun selvitysraportissa opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen oli yksi haastateltua henkilöstöä eniten askarruttaneista tekijöistä. Se vaatii henkilöstöltä paljon työtä ja voimavaroja. Haastetta lisää vielä opiskelijaryhmien heterogeenisuus. Tyypillistä starttilaista kun ei ole olemassa. Yhtenä yleisenä toimenpiteenä elämänhallinnan tukemiseksi Jäppinen mainitsee poissaolojen tiukan

kontrollin. Ammattistartin henkilöstö on puuttunut poissaoloihin esimerkiksi ottamalla yhteyttä opiskelijaan tai huoltajaan välittömästi, mikä ei vaikkapa ammatillisessa peruskoulutuksessa tai lukiossa aina ole mahdollista. Yksi vastaus elämänhallinnan tukemisen ja ryhmien heterogeenisuuden tuomiin haasteisiin on ollut myös verkostojen hyödyntäminen. Monessa paikassa on ollut ammatillisen opetuksen verkostoja jo ennen ammattistarttikokeilua, joillakin alueilla on kokeilun aikana kehitetty uusia yhteisöllisen tuen malleja. Oman organisaation yhteisöllinen toiminta, samaan hiileen puhaltaminen, on koulutuksen onnistumisen edellytys. Jäppinen puhuu jaetusta pedagogisesta johtajuudesta, joka ei kuitenkaan tarkoita johtamista perinteisessä merkityksessä. ”Taka-ajatus siinä on se, että suunnitelmallinen yhteistyö parantaa oppimistuloksia”, hän kertoo. Parhaiten toimivat Jäppisen mukaan usein epävirallisemmat yhteistyön muodot. Esimerkiksi ohjaajan tai opettajan mahdollisuus nopeaan yhteydenottoon opinto-ohjaajaan tai kuraattoriin tilanteessa,

»»

kuva: Martti Minkkinen

taitojen merkitys korostuu ohjaavassa koulutuksessa. Opettajan on oltava samaan aikaan kypsä aikuinen ja hyvä tyyppi. Myös henkilöstön oma motivaatio on tärkeää. Jäppisen mielestä halukkuus tehdä työtä ammattistartissa on yksi onnistumisen edellytys.

STARTIN TEKIJÄT

»»

joka vaatii välittömiä toimenpiteitä, on osoittautunut toimivaksi malliksi. Asioiden tehokas hoitaminen ei aina vaadi koko opiskelijahuoltoryhmän yhteisiä kokouksia. Paikallisten verkostojen lisäksi myös valtakunnalliset seminaarit on todettu tärkeiksi foorumeiksi jakaa ja saada tietoa ja kokemuksia. Lisäksi henkilöstön mielestä oli tärkeää, että näissä tilaisuuksissa sai puhua ihmisten kanssa, jotka omasta kokemuksestaan tiesivät mistä puhutaan.

Onneksi oli tämä koulutus Uuden toimintamallin luominen ja integrointi on aina vaikeaa. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun kohdalla aloitus oli monin paikoin tavanomaista vaikeampaa. ”On vaikea tuoda uutta etenkin ammatillisen koulutuksen hektiseen kenttään. Tässä on hirveän paljon töitä”, Jäppinen kertoo. Ammattistartin integrointiin kiinteäksi osaksi oppilaitoksen toimintaa tarvitaan myös aikaa. Kolmen vuoden kokeilujakson aikana työ on vasta alkanut. ”Yleensä sanotaan, että 4−5 vuotta on kokeilussa sellainen, että…mikään kokeilu ei ole kolmessa vuodessa lyönyt itseään läpi täysin”, Jäppinen pohtii. Vaikka kolme vuotta on uuden toimintamallin luomisessa lyhyt aika, on ammattistarteissa jo nähtävissä muotoutumisen ja vakiintumisen trendejä. ”Henkilöstö koki sillä tavalla, että toinen vuosi oli jo helpompi. Monet haasteet oli saatu ratkaistuksi. Ihan selkeästi näkyi varmuuden lisääntyminen”, Jäppinen kertoo. Henkilöstö oli itsekin huomannut, että koulutuksen sisältö ja käytänteet olivat muuttuneet ammatillisemmiksi. Ammattistarttikoulutus on oppilaitokselle myös voimavara. Kokeiltuja ja hyviksi havaittuja käytänteitä voi varmasti ottaa käyttöön ainakin oman organisaation sisällä. On käytettävä hyväksi sitä pääomaa, jota ohjaavalla ja valmistavalla koulutuksella on.

Enemmän apukeinoja Ammattistartti täyttää Jäppisen mielestä hyvin yhden aukon perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa. Hän painottaa kuitenkin, että ammattistartti on vain yksi ratkaisu. ”Muitakin nivelvaiheiden käytänteitä tarvitaan. On myös paljon nuoria, joiden tilannetta ammattistartti ei ratkaise. Esimerkiksi työpajat ja oppisopimus ovat hyviä muotoja.” ”Puhun itse syrjäytyneiden kovasta ytimestä. Olen oikeasti huolissani siitä”, Jäppinen kertoo. Kyse on joukosta, joka ei ole saanut opiskelupaikkaa perusopetuksen jälkeen. Tämä joukko ei ole kovin suuri, mutta sitäkin haasteellisempi. ”Tarkoitan syrjäytymisellä sitä, että putoaa kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle. Koulutuksen keskeyttäminen ei ole vielä syrjäytymistä”, hän tarkentaa. Ammattistartin ja kymppiluokan sekä joustavan perusopetuksen rooleista koulutuksen kentässä Jäppisellä on selkeä mielipide. ”Ammattistartti on niille, jotka ovat jo tietyllä tavalla ammatilliseen koulutukseen suuntautuneita. Kymppiluokkien painopiste on siinä, että näiden oppilaiden perusvalmiudet ovat heikot. Onhan näitä ammattistartissakin. Kymppiluokka paikkaa mennyttä ja ammattistartti tähtää tulevaisuuteen”, hän kiteyttää. n Mika Salonen

Lähteet: Jäppinen, Aini-Kristiina 2010. Onnistujia opinpolun siirtymissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuskokeilun (ammattistartti) vaikuttavuus. Helsinki: Opetushallitus.

n Vaikuttavuusselvityksen loppuraportin Onnistujia opinpolun siirtymissä voi lukea Opetushallituksen internet-sivuilta.

STARTIN TEKIJÄT

Vaikuttavaa tutkimuksenkin valossa Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun vaikuttavuudesta tehtiin Jyväskylän ammattiopiston koordinoimana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella seurantaselvitys vuosina 2007 – 2009. Tänä aikana laadittiin kaksi julkaisematonta ja etupäässä kokeilussa mukana olleille toimitettua kokeiluraporttia 31.1.2008 ja 31.10.2008. Loppuraportti - Onnistujia opinpolun siirtymissä - valmistui lokakuussa 2009. Tutkimuksen suoritti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti, akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen.

eurantaselvitys toteutettiin kaikille koulutuksen järjestäjille ja ammattistartin yhteyshenkilöille tehtyinä kyselyinä, sekä otantaperusteisina henkilökunnan ja opiskelijoiden ryhmähaastatteluina. Haastateltujen ammattistarttilaisten vanhempien tai huoltajien mielipiteitä koulutuksesta selvitettiin myös kyselylomakkeella.

Toinen kokeilujen positiivinen vahvuus oli henkilöstön monipuolinen ammatillinen ja pedagoginen pätevyys ja monipuolisten verkostojen käyttö. Nämä yhdessä mahdollistivat ammattistarttien monipuoliset sisällöt. Koulutusten hyvät käytännöt ilmenivät sekä yleisellä tasolla että yksilöllisten opinpolkujen hyvänä suunnitteluna ja toteutumisena.

Loppuraportin numeeriset tiedot pohjautuivat kolmen ensimmäisen kokeiluvuoden tietoihin. Lukuvuosina 2006 – 2009 ammattistarteissa opiskelleista noin 70% oli löytänyt vähintään vuoden sisällä opiskelupaikan ammatillisesta tai muusta koulutuksesta (lukio, kansanopistot ym.), tai siirtynyt työelämään tai oppisopimuksen piiriin. Todellisuudessa siirtymisluvut lienevät korkeampia, koska jäljelle jääneistä osa löysi myöhemmin muulla tavoin itselleen sopivan opinpolun jatkon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 2800:sta seurantaselvityksessä mukana olleesta opiskelijasta ainakin 1900:lle oli auennut suunnitelmallinen tie jatkoon kolmen kokeiluvuoden aikana.

Myönteisen opiskeluilmapiirin muotoutuminen ja sen vaikutus tuloksiin oli ilmeinen kaikkien tutkimukseen haastateltujen ryhmien mielestä. Opettajat ja ohjaajat olivat panostaneet koulutuksen alun ryhmäytymiseen, minkä koettiin helpottaneen työtä lukuvuoden aikana. Hyvän ilmapiirin syiksi opiskelijat mainitsivat monenlaisia tekijöitä: kaikki mukana olevat ihmiset, ryhmän pienempi koko, opiskelun suurempi vapaamuotoisuus verrattuna peruskouluun, toiminnan konkreettisuus tai rauhallisuus, ohjelma ja opettajan ominaisuudet.

Monipuolista ja joustavaa Ammattistartin keskeiset vahvuudet voidaan kiteyttää neljään eri kokonaisuuteen: 1. opiskelijoiden henkilökohtaisilla opinpoluillaan eteenpäin siirtymisen sujuvuus, volyymi ja monipuolisuus 2. ammattistartin henkilöstön professionaalisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen 3. ammattistartin monipuoliset sisällöt ja käytänteet 4. starttiryhmien itsensä sisältämät positiiviset ominaisuudet Opiskelijoiden lisääntynyt itsetuntemus ja tietoisuus opintomahdollisuuksista helpotti heidän siirtymistään jatko-opintoihin. Tähän vaikuttivat myös henkilöstön tuki ja opetus niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Opiskelijoiden selkiintyneet tulevaisuudensuunnitelmat konkretisoituivat toiminnaksi jatkopaikan löytymiseksi.

Tulevaisuuden haasteet Tutkimuksessaan Aini-Kristiina Jäppinen löysi myös neljä haastetta, joihin on etsittävä ratkaisut kokeilun vakinaistuessa: 1. opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ja heterogeenisuus 2. kokeilujen integroiminen organisaatioon 3. yksilöllisten opinpolkujen toteuttamisen organisatoriset rajoitukset 4. työelämään tutustuminen ja valmentautuminen Jäppisen mukaan ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan moniammatillista asiantuntijuutta ja eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Haasteet liittyvät niin moniin, usein ammattistartin ulkopuolisiin tekijöihin, että ne eivät ole vain yksin startin henkilöstön ratkaistavissa. Oppilaiden elämänhallinnan tukeminen oli yksi kokeilujen haastavimmista asioista. Erityisesti henkilöstöltä se vaati paljon voimavaroja. Elämisen ja opiskelun taitojen tukemista vaikeutti juuri ryhmien heterogeenisuus; tyypillistä ammattistarttilaista ei ole. Yksi käytetyimmistä apukeinoista elämänhallin-

»»

STARTIN TEKIJÄT

tataitojen omaksumisessa olivat opiskelijahuollolliset palvelut ja toimenpiteet. Palvelujen saatavuus vaihteli kuitenkin suuresti oppilaitoksesta toiseen ja jopa saman organisaation sisällä.

koulutuksen nivelvaiheessa. Tämä tuli tutkimuksessa selvästi esille niin haastatellun henkilöstön kuin myös monien vanhempien kommenteista. Tulevaisuutta ajatellen ammattistartin tarpeen koettiin mahdollisesti kasvavan joillakin alueilla jopa liian suureksi olemassa oleviin resursseihin nähden. Ammattistartin ulkopuolelle oli nimittäin jäämässä yhä enemmän nuoria, joiden koettiin olevan erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa. Heidän tarpeisiinsa vastaaminen lienee seuraava suuri haaste ammattistartin vakinaistamisen jälkeen.

Uusien toimintamuotojen juurruttaminen oppilaitoksen kulttuuriin vaatii aina työtä ja aikaa. Myönteisen integraation saavuttamiseksi onkin huomiota kiinnitettävä ulkoisiin tai fyysisiin olosuhteisiin, tiedotukseen, resursointiin sekä hyvin toimivaan yhteistyöhön ammattiopettajien ja organisaation johdon kanssa. Kokeilun vakinaistuessa tulee työssäoppimiseen valmentautumisen käytänteitä ja niille asetettuja tavoitteita arvioida uudelleen. Tässä on huomioitava opiskelijoiden realistiset edellytykset. Kokeilun aikana työelämään tutustumisen ja valmentautumisen muodot hakivat monessa paikassa vielä uomaansa. Myös alueelliset reunaehdot ja niihin kytkeytyvä sopivien työpaikkojen määrä ja laatu rajoittivat työelämään tutustumista. Oppilaitoksen koulutusalojen määrä ja tätä kautta olemassa olevien työelämäverkostojen monipuolisuus tai yksipuolisuus asettivat nekin omat rajoituksensa.

Kokonaisuutena ammattistartin nähtiin olevan osa laajempaa ohjauksellista kokonaisuutta. Se palveli nuoren tarpeita aikuisuuteen kasvamisen murrosvaiheessa. Ammattistartin koettiin myös vastaavan joihinkin sellaisiin tarpeisiin, jotka olivat sidoksissa yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuten koulutustakuuseen tai nuorten maailmankuvan muodostumiseen. n Mika Salonen n Loppuraportti pohjaa osin kahteen julkaisemattomaan kokeiluraporttiin. Aiempien raporttien tulosten yhteenvedot ovat nähtävissä osoitteessa www.edu.fi ammatillisen koulutuksen ja ammattistartin otsikoiden alla.

Osa laajempaa kokonaisuutta Jo kokeiluvaiheessa ammattistartti oli lunastanut oman paikkansa perusopetuksen ja ammatillisen

Ammattistarttien opiskelijoiden, jatko-opintoihin siirtyneiden ja koulutuksen järjestäjien kokonaisopiskelijamäärät

SIIRTYNEET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

734 340 394 1,1 %

501 224 277 69 %

77 035 29 453 31 914

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

974 465 471 1,3 %

700 291 341 72 %

84 160 35 293 37 441

kokonaismäärä naisopiskelijat miesopiskelijat osuus

1069 1 455 611 1,6 %

-2 -

62 960 3 25 461 28 321

arvio: hieman alle 70 %

mukana 35 koulutuksen järjestäjän tiedot sarakkeen tietoja ei voitu laskea puuttuvien havaintojen takia 3 muutaman koulutuksen järjestäjän tiedot puuttuvat 1

AMMATTISTARTTI

n Aini-Kristiina Jäppinen 2010

2008 - 2009

2007 - 2008 2006 - 2007

LUKUVUOSI OPISKELIJAT

A I D E M

STARTIN TEKIJÄT

maistiaisia

Ammattistartin uutisointi on kokeilun aikana ollut vilkasta. Seuraavassa valittuja makupaloja eri tiedotusvälineistä.

Opiskelupaikka etsitään Ammattistartissa vaikka väkisin. (Turun tienoo, 14.8.2008) Suurilla paikkakunnilla kuten Jyväskylässä oman alan etsimistä helpottaa ammikoulutusvaihtoehtoihin perustuva vuoden kestävä ammattistartti. (YLE Keski-Suomi, 2.9.2009) Ammattistartti tarjoaa jatkopaikan kaikille Imatralla. (Etelä-Saimaa, 1.9.2009) Ammattistartti-kurssilla nekin, jotka ovat jo koettaneet jotain alaa, voivat löytää uuden mahdollisuuden. (Savon Sanomat, 17.9.2007) Entisen peruskoulun kymppiluokan sijaan omaa paikkaansa etsivät hakeutuvat ammattikoulun ammattistartti-linjalle. (Etelä-Saimaa, 18.8.2009) Ammattistartti on monelle nuorelle peruskoulun jälkeen tehokas pelastusrengas – liki kaikki osallistuneet ovat saaneet opiskelupaikan joko ammattioppilaitoksesta tai muualta. (YLE Uutiset, 2.9.2009) Ammattistartti antaa nuorelle lisäaikaa miettiä valintojaan, mutta siitä on muutakin hyötyä. (Turkulainen, 7.10.2009) Kymppiluokka on tuttu juttu, mutta mikä se ammattistartti on? (Kouvolan Sanomat, 22.1.2010) Ammattistartti on haaste myös ammatti-instituutin yhteistyökumppaneille eli eri alan yrityksille, jossa opiskelijat käyvät tutustumassa työelämään. (Turun Sanomat, 17.6.2008) Ammattistartin tarkoitus on kohottaa nuoren itsetuntoa ja antaa startti omalle uralle. (Kaleva, 16.5.2006) Ammattistartin 63 hakijasta 14 onnekasta pääsi aloittamaan opintonsa. (Keski-Uusimaa, 29.8.2009) Nästa hösten tas ingen in till Yrkesstarten. Synd, tycker de som går linjen nu. (Vasabladet, 19.1.2010) Rapin suomenmestari sai ammattistartista kipinän puualalle. (Raksanuoret, 1/2009) Ammattistartti on oman alan etsimistä sekä työelämään ja koulutukseen perehtymistä. Se myös kohottaa itsetuntoa ja auttaa opiskeluja elämäntaitojen hallinnassa. (Helsingin Sanomat, 10.7.2009) Pyyhettä ei silti kannata heittää kehään. Opiskelupaikkoja saattaa vielä vapautua, ja esimerkiksi Etelä-Karjalan ammattiopistossa voi sekä Imatralla että Lappeenrannassa tutustua eri aloihin ammatilliseen perustutkintoon ohjaavan ja valmistavan koulutuksen eli ammattistartin myötä. (Paikallislehti Joutseno, 26.3.2008) Ammattistartista ensiapua. (Kansan Uutiset, 24.7.2009)

malleja matkan varrelta

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Siirtyminen ammattistarttiin Nivelvaiheen siirtymät ovat aina opiskelijan kannalta kriittisiä. Jotta jokaiselle nuorelle löytyisi sopiva opiskelupaikka, on näihin siirtymiin kiinnitettävä huomiota. Oikein kohdennettu riittävä tiedottaminen, toimiva alueellinen moniammatillinen yhteistyö ja joustavat siirtymät ammattistarttiopintoihin takaavat sen, että mahdollisimman moni nuori saa perusopetuksen jälkeen opiskelupaikan. Koulutuksen nivelvaiheen haasteina ovat erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö ja tiedonsiirto. Ammattistarteilla yhteistyö on jo kokeilun aikana muotoutunut toimivaksi ja opiskelun kannalta tarpeellisten tietojen siirtyminen on ollut sujuvaa. Hyvien käytäntöjen ensimmäisessä osiossa esitellään erilaisia valintaprosessimalleja sekä esimerkkejä ammattistartin tiedottamisesta.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin valintaprosessi Ammattistartin valintaprosessin esittelyn voi oikeastaan aloittaa jo siitä, kun peruskoulun päättävä oppilas ensi kerran kuulee tästä mahdollisuudesta.

alon seudun ammattiopisto käy esittelemässä koulutustarjontaansa alueen 9. luokkien oppilaille marrasjoulukuussa. Tässä yhteydessä kerrotaan myös ammattistartista. Päättöluokkalaisten vanhemmille vaihtoehdosta kerrotaan tammikuun vanhempainilloissa.

Jos lukujärjestyksessä on koulu- tai työelämäkokeilua, pyritään yhdeksäsluokkalaisille järjestämään ohjelmaa, josta he saisivat käsityksen ammattistarttiin liittyvistä opinnoista. He voivat tehdä esimerkiksi ammattistarttilaisten alkuvaiheessa tekemiä ammatinvalintaan ja omiin vahvuuksiin liittyviä tehtäviä.

Peruskoulujen oppilaat vierailevat ammattistartilla joko avoimien ovien yhteydessä tai erikseen sovittuna aikana, lähinnä tammihelmikuussa. Tähän pari tuntia kestävään vierailuun osallistuvat vain ne, jotka ovat kiinnostuneita ammattistarttivaihtoehdosta, ei siis koko luokka. Jos on tarvetta pidemmälle tutustumiselle, voidaan sopia koulukokeilusta, joka toimii samalla tavoin kuin muillakin ammattiopiston aloilla. Peruskoulun opinto-ohjaaja ottaa silloin yhteyttä opiston opinto-ohjaajaan, joka hoitaa koulukokeilut keskitetysti. Yleensä kokeilu kestää päivän, jolloin kokeilijat saavat seurata opetusta ja mahdollisuuksien mukaan tehdä samoja tehtäviä kuin ammattistarttilaiset.

Huhtikuussa yhteishaun jälkeen perusasteen oppilaanohjaajien kanssa keskustellaan nuorista, joiden ammatinvalinta on vielä epäselvä ja niistä, joiden realistiset mahdollisuudet yhteisvalinnassa ovat heikot. Kesäkuussa yhteisvalinnan tulosten saavuttua selvitetään, ketkä ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Usein tieto tulee alueen peruskoulujen oppilaanohjaajilta, joiden kanssa yhteistyö tähän aikaan on erittäin tiivistä. Jos jostain koulusta ei tietoa saada, tehdään vielä tarkistushaku KOULUTA-järjestelmästä. Tämän jälkeen heihin otetaan yhteyttä ja muistutetaan vielä ammattistarttivaihtoehdosta ja siihen hakemisesta.

ELO-MAALISKUU Ammattistartin opiskelijoiden joustava siirtyminen ammatillisiin perustutkintoihin

Kaikki ammattistartille hakeneet haastatellaan. Periaatteena Salossa on, että myös kesken lukuvuotta startille hakeneet haastatellaan, vaikka koulutus olisi täynnä. Haastattelussa on hyvä mahdollisuus kertoa myös täydennyshausta ja muista vaihtoehdoista, kuten TE-toimiston tarjoamista palveluista. Valituille ja varasijoille päätyneille ilmoitetaan valintatuloksista heinäkuussa. Ennen opiskelun aloittamista tarkistetaan vielä ammattistarttiin valittujen tilanne. Täydennyshaussa opiskelupaikan saaneiden tilalle otetaan opiskelijoita varasijoilta. Tässä vaiheessa haastatellaan myös ne hakijat, joiden hakemukset ovat saapuneet hakupäivän jälkeen. n

Lisätietoja Krista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

MARRAS-JOULUKUU Ammattistartin esittelytilaisuudet 9-luokkalaisille

TAMMIKUU Ammattistartin esittely 9-luokkalaisten vanhempainilloissa

ELO-JOULUKUU Ryhmän täydentäminen varasijoilta sekä väärän valinnan tehneiden opiskelijoiden joukosta

HELMI-MAALISKUU

Ammattistartin vuosikello (ammattistartin ohjaaja Sini Kuusela)

ELOKUU Ammattistartti alkaa elokuun puolivälissä samaan aikaan ammattiopiston muun koulutuksen kanssa

9-luokkalaisten vierailut ja koulukokeilut ammattistartissa

HUHTIKUU

KESÄ-HEINÄKUU

KESÄKUU

Ammattistartin valintahaastattelut ja valituille ilmoittaminen

Jälkiohjaus yhteisvalinnassa ilman opiskelupaikkaa jääneille

Nivelvaiheen tiedonsiirto perusasteen oppilaanohjaajien kanssa

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Yhteistyöllä ammattistartille Vaikka ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen voi siirtyä joustavasti lukuvuoden jo alettua, suuri osa uusista opiskelijoista hakee ammattistartille kesällä yhteishaun tulosten saavuttua. Haku- ja siihen liittyvää haastatteluprosessia voi tehdä myös keskitetysti muiden nivelvaihekoulutusten kanssa. Jossain yhteydessä jo kulunut sanonta ”ketään ei jätetä” saa tässä mallissa uuden konkreettisen merkityksen.

yväskylän ammattiopistossa voi opiskella ammattistartin lisäksi myös perusopetuksen lisäopetuksessa (Oksa-koulutus), mikä on mahdollistanut yhteisen haku- ja valintaprosessin. Jyväskylän seudulla nivelvaihekoulutuksiin on hakenut vuosittain noin 250 nuorta, joten yhteinen valinta on ollut järkevä yhteistyön malli.

startin sähäkät!

Ammattistarttiin ja kymppiluokille hakeneet nuoret kutsutaan haastatteluun ja osaamiskartoitukseen. Suurin osa haastatteluista sijoittuu heinä-elokuun vaihteeseen. Haastattelut tehdään parityönä niin, että haastattelijoina ovat sekä ammattistartin että Oksa-koulutuksen työntekijät. Yhden päivän aikana haastatteluja tekee 2 – 4 työparia ja yhteen haastatteluun on varattu aikaa noin 45 minuuttia.

Nivelvaiheen koulutuksiin hakevien perusopetuksen aineiden osaaminen kartoitetaan, jotta saadaan selvyys, kumpi koulutuksista on nuorelle ensisijainen vaihtoehto. Osaamiskartoitus ei siis karsi hakijoita vaan tukee koulutusvalintaa. Kartoituksen tekevät lisäopetuksen opettajat matematiikassa, äidinkielessä, ruotsissa, englannissa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Haastattelutilanne on mitä suurimmassa määrin ohjaustilanne, jossa hakijalle pyritään löytämään paras mahdollinen jatkoväylä. Ensisijaisesti haastatteluvaiheessa panostetaan täydennyshakuun ja peruutuspaikkojen löytämiseen. Tarvittaessa hakija voidaan ohjata muihin alueen nivelvaiheen koulutuksiin tai esimerkiksi työharjoitteluun.

Suuren opiskelijamäärän haastatteleminen ja testaaminen vaatii työaikaresursseja yhteistyön molemmilta osapuolilta. Haastattelu- ja kartoitustilanteeseen ovat osallistuneet ammattistartin kahden opinto-ohjaajan lisäksi lisäopetuksen aineenopettajat ja opinto-ohjaajat. n

Lisätietoja Paula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

Rytmitetty aloitus Jyväskylässä kolmen ammattistarttiryhmän aloitukset on rytmitetty, jotta voitaisiin vastata olemassa oleviin tarpeisiin. Ensimmäinen ammattistarttiryhmä aloittaa opiskelunsa elokuun aikana. Siihen on ohjautunut 20 pääasiassa suoraan peruskoulusta tulevaa nuorta. Syyskuussa aloittavaan samankokoiseen ryhmään tulee nuoria, joiden jatko-opintotaival ei ole alkanut suotuisasti. Tammikuussa on aloitettu tarvittaessa vielä kolmas ryhmä, johon ovat hakeneet esimerkiksi puolivuotisen talouskoulun päättäneet tai TE-toimiston koulutukseen ohjaamat nuoret.

Lisätietoja Paula Rossi, Jyväskylän ammattiopisto, paula.rossi@jao.fi Mia Kärkkäinen, Jyväskylän ammattiopisto, mia.karkkainen@jao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistarttikeskus

startin sähäkät! Pirkanmaan alueella käytännön yhteistyötä on hakuprosessin tiimoilta tehty koko kokeilun ajan. Opiskelijan kiinnostusten tai vaikkapa asuinpaikan mukaan on hakijoille suositeltu sopivaa ammattistarttiryhmää. Alueella, jossa ryhmiä toimii useampi, tämä on mahdollista.

dellisellä sivulla kerrotaan Jyväskylän ammattiopiston ammattistarttiryhmien ja perusopetuksen lisäopetuksen yhteisestä hausta. Eri koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä on Pirkanmaallakin kummunnut ajatus tiiviimmästä yhteistoiminnasta erityisesti nivelvaiheen koulutuksiin haussa. Ongelmaksi on edellisinä vuosina koettu se, että yhteishaussa paikatta jääneet nuoret ovat hakeneet kesällä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Osin myös sellaisiin koulutuksiin, jotka eivät ole olleet heille lainkaan sopivia. Kun lisäopetusryhmiä ja ammattistarttiryhmiäkin alueella on useita, on selvää, miten paljon päällekkäistä työtä on jouduttu tekemään. Ongelman ratkaisemiseksi syntyi ajatus ammattistarttikeskuksesta. Ammattistarttikeskus-projektin tavoitteena on luoda Pirkanmaalle ammattistarttitoimintaa ohjaava ja koordinoiva keskus, jonka yhtenä toimenpiteenä on hakuprosessiin liittyvien toimintojen yhtenäistäminen eli ns. yhden luukun malli. Mallin ensimmäinen konkreettinen tulos on yhtenäinen hakulomake, jolla nuori voi hakea yhteishaun tapaan kolmen eri koulutuksen järjestäjän ammattistarttiin Pirkanmaan alueella. Yhtenäishakuun liittyy kiinteästi myös ammattistarttien profilointi. Käytännössä ainakin Tampereen ammattistartit ovat jo luontevasti muotoutuneet hieman erilaisiksi sisällöltään ja opetusmuodoiltaan muodostaen näin osin toisiaan täydentävän koulutusverkon. Profiloitumista kehitetään myös ammattistarttikoulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen välille, jotta nivelvaiheen nuoret päätyisivät juuri heidän tarpeisiinsa parhaiten vastaavaan koulutukseen. Yhteistyötä ammattistarttien ja lisäopetuksen välillä tiivistetään syksyllä 2010 järjestettävällä ensimmäisellä yhteisellä hakutilaisuudella. n

Ammattistarttia voi integroida oppilaitokseen monin tavoin. Seinäjoella ammattistartti järjestää koko henkilökunnalle koulutuksen yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja erilaisten oppijoiden kohtaamisesta. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää lukiseminaareja ryhmänohjaajille.

Lisätietoja Virpi Lammassaari, Koulutuskeskus Sedu, virpi.lammassaari@sedu.fi

Sähköinen haku Raahen ammattiopiston ammattistartille voi hakea myös sähköisesti lähettämällä opiston www-sivuilta löytyvän lomakkeen sähköpostin liitteenä. Allekirjoitetun paperiversion voi lähettää myöhemmin postitse tai tuoda mukanaan kesällä ammattistartin haastatteluun.

Lisätietoja

Sonja Ahonen, projektipäällikkö, ammattistartin opettaja, sonja.ahonen@pirko.fi

Eeva-Kaija Sassali, Raahen ammattiopisto, eeva-kaija.sassali@raahenao.fi

Eija Heurlin, projektin vastuullinen hoitaja, opettaja ja ryhmänohjaaja, ammattistartti, eija.heurlin@tampere.fi

Koulutusta henkilökunnalle

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

n i i t t r sta

Siirtyminen perustutkinnosta

Mitä tehdä, kun aamut alkavat liian aikaisin tai kun opiskelu ei ole yhtään sellaista, mitä kaverit olivat kertoneet ja mitä itse oli kuvitellut?

sa ammattistartilla opiskelevista on nuoria, jotka aloittivat jo toisen asteen opintonsa ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta valittu ala osoittautuikin jostain syystä vääräksi. Osalla taas tutkintoon johtavan koulutuksen haasteet olivat vielä liian kovat. Epäsäännöllinen opiskelu johtaa usein siihen, että opiskelija jää jälkeen opiskeltavista sisällöistä. Jämsän ammattiopistossa ovat opiston kuraattori ja opintoohjaajat pyrkineet tehostamaan sellaisten opiskelijoiden ohjausta, joilla jo opintojen alkuvaiheessa on kertynyt turhia poissaoloja. Rästiin jääneitä opintoja voi suorittaa ohjatusti PAMM-rästipajalla. Kaikille ei rästipajakaan riitä. Silloin on syytä katsastaa muita vaihtoehtoja. Kun huoli opiskelun vaikeuksista herää, ottaa ryhmäohjaaja yhteyttä opiston kuraattoriin tai opinto-ohjaajaan. Yhteydenotto toimii myös toisin päin. Ensimmäisenä toimenpiteenä on keskustelu opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Jo tällöin ammattistartti esitetään yhtenä vaihtoehtona. Kun ammattistartin opinto-ohjaajan kanssa on keskusteltu

mahdollisuudesta siirtyä ammattistartin puolelle, voi opiskelija käydä tutustumassa starttiin. Opinto-ohjaaja tai kuraattori voi osallistua myös tutustumiseen, ja tutustumisjakson jälkeen keskustellaan yhdessä mahdollisesta siirtymisestä. Opintoihin sitoutumista ja opiskelumotivaation kehittämistä korostetaan heti uuden opiskelijan haastatteluvaiheessa. On tärkeää, että yhteiset pelisäännöt ovat tiedossa alusta alkaen. Opiskelijan huoltajaan ollaan yhteydessä koko siirtoprosessin ajan. Hän on mukana ensimmäisistä ohjauskeskusteluista lähtien. Myös haastatteluvaiheessa huoltaja on mukana. Tällöin voidaan vielä täydentää hakulomakkeen tietoja. Ammattistarttiopintojen aikana huoltajaan pidetään yhteyttä säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa vähän useamminkin. n

Lisätietoja Marjut Reinilä, ammattistartin opinto-ohjaaja, marjut.reinila@jao.fi

Keskeytyneestä perustutkinnosta ammattistartille: 1. Ryhmäohjaaja ottaa yhteyttä kuraattoriin tai opiskelijan opinto-ohjaajaan. Käytäntö toimii myös toisin päin. 2. Kuraattori ja/tai opintoohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja huoltajaan. Keskustellaan opiskelun ongelmista ja ammattistarttivaihtoehto esitetään opiskelijalle. 3. Kuraattori tai opintoohjaaja ottaa yhteyden ammattistartin opintoohjaajaan. Keskustellaan mahdollisesta siirtymisestä ammattistartille. 4. Kuraattori tai opintoohjaaja käyvät yhdessä opiskelijan kanssa tutustumassa ammattistarttiin. Keskustellaan mahdollisesta siirtymisestä. 5. Opiskelija haastatellaan ja hänen taustatietonsa kartoitetaan. Painotetaan sitoutumisen ja motivaation merkitystä. 6. Otetaan yhteys huoltajiin ja täydennetään hakulomake. 7. Siirretään opiskelija ammattistartille ja hänelle laaditaan HOPS. 8. Uusi opiskelija tutustutetaan ryhmään. 9. Opinnot ammattistartilla alkavat HOPS:n mukaisesti.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tärkeänä tiedonvälityskanavana ammattistartin kuulumisista ovat olleet henkilöstön ja oppilaitosten verkostot. Markkinointia ja ammattistartin tunnettavuuden lisäämistä voi kuitenkin tehdä monin eri tavoin.

N E S I M A T T O D E I T monet kasvot Tuleville opiskelijoille Tiedottamisen ensisijainen kohderyhmä ovat mahdolliset tulevat ammattistartin opiskelijat ja heidän huoltajansa. Erityisesti tiedottaminen on kohdistettu peruskoulun päättäville opiskelijoille. Useilla paikkakunnilla ammattistartin henkilöstö on käynyt kertomassa koulutuksesta opinto-ohjauksen tunneilla. Joissain esittelyn on tehnyt perusopetuksen opinto-ohjaaja. Savon ammattija aikuisopiston ammattistartissa on käytössä toimenpideohjelma, jonka mukaisesti ammattistartin opettaja ja kolme opinto-ohjaajaa käyvät esittelemässä koulutusta Kuopion ja ympäristön kuntien kaikille 9. luokkalaisille. Esittelykierroksella on tavoitettu arviolta yli tuhat peruskoululaista.

Hyvä tiedotuskanava ovat myös alueelliset koulutusmessut, joissa esittäytyminen tavoittaa suuren osan alueen yläkoululaisista. Kuopiossa BeStep-koulutusmessuilla käy vuosittain 2500 – 3000 alueen yläkoululaista ja heidän vanhempaansa. Savon ammattija aikuisopiston ammattistartti on osallistunut messuille kokeilun alusta alkaen, ensimmäisinä vuosina omalla osastollaan ja myöhemmin yhdessä muiden nivelvaihekoulutusten kanssa. Messuilla esiintymisen ja siihen valmistautumisen voi kätevästi liittää ammattistartin opintoihin. Kuopiossa opiskelijat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja tekemässä esittely- ja markkinointimateriaalia sekä esittelemässä koulutusta itse messuilla. Peruskoulun päättävien luokkien vanhempainillat ovat myös hyvä tilaisuus esitellä uutta koulutusta.

Huoltajilla on tällöin mahdollisuus kysyä suoraan startin henkilöstöltä mieleen tulleita kysymyksiä. Samalla on helppo tiedustella huoltajilta, miten ammattistartin tiedotus on toiminut.

Tietoa myös muille Opiskelijoiden ja huoltajien lisäksi tietoa ammattistartista on levitettävä myös muille sidosryhmille. Tärkeimpänä ryhmänä ovat opinto-ohjaajat. Alueellisilla koulutuspäivillä esittäytyminen on suositeltava tapa tehdä koulutusta tunnetuksi alueen opintoohjaajille. Kuopiossa parhaimmaksi malliksi on osoittautunut opinto-ohjaajille, kuraattoreille, työvoimaneuvojille ja ammatinvalintapsykologeille suunnatut tiedotus- ja yhteistyötilaisuudet. Yhtenä iltapäivänä on esitelty ammattistartin lisäksi perusopetuksen lisäopetuksen,

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Tiedottaminen Hyvinkäällä Hyria Hyvinkään (entinen Hyvinkään taidekoulu) ammattistartin opettajien ja heidän yhteistyöverkostojensa työssä on noussut esille tarve kehittää erityisesti ammattistartin markkinointia ja tiedotusta. Tavoitteena on ollut lisätä koulutuksen tunnettavuutta ja tiedottaa myös Hyvinkään startin erikoispiirteistä. Ammattistartti on painottunut taidekoulun yksikössä erityisesti taideaineisiin, joten hakijoiden pitää olla starttiin hakiessaan niistä kiinnostunut ja valmiita niitä myös opiskelemaan. Markkinoinnin pääkohderyhminä ovat Hyvinkään ja Riihimäen peruskoulut ja niiden oppilaat. Koulutuksesta on tiedotettu lisäksi alueen yhteisissä seminaareissa ja opinto-ohjaajien tapaamisissa.

valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajakoulutusten anti. Koulutusten esittelyjen lisäksi osallistujille ovat tulleet tutuksi myös nuorille tarkoitetut työvoimapalvelut. Tilaisuuden lopuksi paikalla olijoilla on ollut vielä tilaisuus yhteisiin keskusteluihin. Savon ammattija aikuisopiston toimenpidemallissa on markkinoinnin avuksi kehitetty myös opinto-ohjaajille jaettu opo-kassi. Ammattistartin logolla koristeltuun kassiin on kerätty tietoa ammattistartista ja vielä mukavaksi lisäksi ammattistartin mainospaita. n

Lisätietoja Seija Ojala, ammattistartin opettaja, seija.ojala@sakky.fi

Koulutuksen tunnettavuutta on lisätty Hyria koulutus Oy:n www-sivuja kehittämällä ja luomalla koulutuksesta uusi esite hakulomakkeineen. Koulutustilaisuuksissa ja nuorten kohtaamispisteissä jaetaan flaijeria, jossa kerrotaan ammattistartin verkkosivuista ja tekstiviestipalvelusta, jonka kautta saa omaan matkapuhelimeen hakuohjeet ja muistutuksia hakuajoista. Verkkosivuilla on tarjolla elämyksellinen koulutushaku, ja siellä voi täyttää sähköisen hakulomakkeen. Lisäksi tiedottamisen tukena tullaan hyödyntämään sosiaalista mediaa, jonka kautta välitetään videoita ja muuta havainnollista aineistoa koulutusvaihtoehdoista. Hyvinkään ja Riihimäen alueen yhdeksäsluokkalaisille tarkoitetuilla Klick-opintomessuilla ammattistartti on ollut vuosittain esillä. Messuilla käy vuosittain yli tuhat vierasta, joten ne ovat hyvä paikka esitellä starttia Markkinoinnin ehkä tärkeimmälle kohderyhmälle, mahdollisille tuleville opiskelijoille, paras tapa tutustua ammattistarttiin on vierailukäynti. Pääasiassa tutustumiskäynnit on keskitetty opiston avoimien ovien päiviin, jolloin muiden koulutusten lisäksi vierailijoille kerrotaan myös ammattistarttivaihtoehdosta. Parhaimmassa tapauksessa hyvin onnistunut vierailu helpottaa nuoren siirtymistä ammattistarttiin. n

Lisätietoja Sari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ohjaus- ja tukitoimet ammattistartilla Ohjauksen ja erilaisten yksilöllisten tukitoimien merkitys korostuu ammattistartissa. Omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien löytäminen voi olla nuorelle yksin vaikeaa. Siksi elämänhallinnan ja urasuunnittelun tukemiseksi tarvitaan osaavaa ja innostavaa henkilöstöä sekä toimivaa oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Seuraavilla sivuilla on malleja ohjauksen eri muodoista, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta, oppilaitoksen ja kodin välisestä yhteistyöstä sekä opiskelijan elämänhallinnan ja päätöksentekotaitojen kehittymisen tukemisesta.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ohjaajan toimenkuva

,,op

iskelijan tukemist a arkipäivä n askare issa ja ongelm issa

urun ammatti-instituutin kahdessa ammattistarttiluokassa on toiminut yhteinen ohjaaja lokakuun 2008 puolivälistä alkaen. Ohjaajan työnkuvaan on lukuvuoden aikana kuulunut opiskelijoiden tukemista ja ohjausta monessa muodossa. Erityisesti lukuvuoden alussa ohjaaja pyrkii edistämään luokkien ryhmäytymistä erilaisten toiminnallisten menetelmien kautta; ohjaajan opastuksella ryhmät tekevät paljon tutustumista ja itsetuntemusta edistäviä harjoituksia esimerkiksi sosiodraaman avulla. Näissä tilanteissa ammattistartin ohjaaja on toiminut ryhmän vetäjänä. Koulukokeilujen järjestäminen ja niiden seuraaminen ovat myös osa ohjaajan työtä. Lisäksi ohjaaja on opiskelijan tarpeen mukaan tukena työhöntutustumispaikkaa etsittäessä, sopimusta kirjoitettaessa sekä käy työhöntutustumispaikoilla seuraamassa opiskelijoiden työjaksojen sujumista. Opiskelijan yksilöohjaus on monipuolista opiskelijan tukemista arkipäivän askareissa ja ongelmissa. Ohjaaja voi esimerkiksi auttaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä eri paikkoihin opintososiaalisissa pulmatilanteissa. Henkilökohtaisten haastattelujen kautta ohjaaja käy läpi opiskelijan elämänhallintaan

liittyviä asioita sekä selvittää opiskelijan tilannetta uravalinnan suhteen. Haastattelut ovat pohjana yhteisvalintaprosessissa, jossa ohjaaja on mukana. Keskustellen ratkaisuja voimavarakeskeistä työmenetelmää käyttäen ohjaaja pyrkii yhdessä opiskelijan kanssa löytämään opiskelijan omat vahvuudet ja ratkomaan hänen arkeaan haittaavia ristiriitoja. Yhteisvalinnan tulosten julkaisun jälkeen ohjaaja on yhteydessä ammattistartin opiskelijoihin ja auttaa ilman opiskelupaikkaa jääneitä löytämään opiskelupaikan. Ohjaaja seuraa myös ammattistarttilaisten opintojen sujumista ammattistarttivuoden jälkeen. Ohjaaja tukee oppilasta tarpeen vaatiessa vielä ammatillisten perusopintojen alkuvaiheessakin. n

Lisätietoja Auli Tirkkonen, ammattistartin opettaja, auli.tirkkonen@turkuai.fi

Ohjaajan toimenkuva: 1. Osallistuminen ammattistartin hakuprosessiin. 2. Opiskelijoiden tukeminen ja ohjaaminen oppitunneilla. 3. Toimiminen ryhmän vetäjänä ryhmäytymispäivinä. 4. Osallistuminen HOPS-keskusteluihin. 5. Koulukokeilujen järjestämiseen ja seuraamiseen osallistuminen. 6. Opiskelijan tukeminen työssäoppimiseen valmentautumisen prosessissa. 7. Opiskelijan yksilöohjaus. 8. Ammattistartin esitteleminen peruskoulun päättäville luokille. 9. Osallistuminen esitteiden ja raporttien laatimiseen. 10. Ammattistartin opiskelijoiden jälkiohjaukseen osallistuminen. 11. Ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyneen opiskelijan ohjaaminen tarvittaessa.

JAETTU

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

opettajuus

mmattistartilla eriyttämisen tarve korostuu, koska ryhmät ovat kovin heterogeenisia ja opintopolut yksilöllisiä. Valkeakosken ammattija aikuisopiston startin opettaja-ohjaaja -mallissa toimii opetusvastuun jakamisen periaate. Luokkaopetuksessa opettaja ei ole aina se, joka opettaa ja ohjaaja se, joka avustaa; molemmat opettavat ja avustavat tasavertaisesti. Myös silloin, kun opiskelijoiden asioiden hoitaminen vaatii toimistossa istumista, työparin toinen osapuoli hoitaa ryhmän. Erityinen etu työparimallista on tutustuttaessa eri ammattialoihin. Joidenkin ammattialojen osas-

tonjohtajienkin toivomuksena on ollut, että ryhmän kanssa olisi myös ryhmän ohjaaja tai opettaja. Vierailuja voidaan järjestää samanaikaisesti myös useampaan kohteeseen kuin yhden opettajan mallissa. Koulukokeilujenkin aikana ammattistartin henkilöstön apu on tarpeen, etenkin työsalissa opiskeltaessa. Kun ohjaaja on mukana tutustumisissa ja kokeiluissa, voi hän ohjata tutustumista, kun ammattialan opettajalla on kädet täynnä työtä muiden opiskelijoiden kanssa. Vaihtoehtona on, että esimerkiksi seuraavia työtehtäviä odotellessaan opiskelijat vain istuskelisivat tylsistyneinä. Ohjaajan mukana olo vähentää myös järjestyshäiriöitä.

Ryhmänohjaajalla on päävastuu ryhmästä, vaikka molemmat toimivatkin tasavertaisesti luokassa ja ovat mukana opiskelijoiden arjessa. Työtehtävien suorittamisessa huomioidaan molempien resurssit ja aikataulut. Joissain asioissa kuitenkin työt ovat jakautuneet niin, että toisella on suurempi vastuu. Esimerkiksi opettaja on yleensä osallistunut erilaisiin palavereihin. Myös opiskelijat on jaettu niin, että molemmille on sovittu ne opiskelijat, joiden asioita hän hoitaa. n

Lisätietoja Sanna Inkinen, ammattistartin opettaja, sanna.inkinen@vsky.fi

,,Luok

kaopetuksessa opett aja ei ole aina se, jok a opettaa ja ohjaaja se, joka avustaa; molem mat opettavat ja avustav at tasaver taisesti

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Rinnallakulkija

Kokemuksia Helsingistä

Vaikka ohjaaja tavallaan tuli mukaan kesken lukuvuotta, ”löysivät” opiskelijat hänet nopeasti. Toinen ammattistarttiryhmistä aloitti opiskelunsa vasta tammikuussa, joten heille oli itsestään selvää, että tällainen ihminen on olemassa ihan heitä varten. Ohjaajan persoonalla oli suuri merkitys siinä, että häntä oli helppo lähestyä. Ohjaaja oli paitsi kokenut nuorten kanssa toimija myös sen verran iäkkäämpi, että hän herätti luottamusta. Lisäksi tietty rentous helpotti lähestyttävyyttä.

,,Luottamusta luodaan kuuntele,, malla ja keskustelemalla

oulutuskeskus Agricolan rinnallakulkija työskentelee oppilaitoksen nivelvaiheen oppilaiden tukena. Rinnallakulkijan tehtävät poikkeavat kokonaisvaltaisuutensa vuoksi koulunkäyntiavustajan tai ohjaajan perinteisistä tehtävistä. Oppimisen tuen ja tehtävien tekemisen lisäksi hän vastaa opiskelijan psykososiaalisesta tuesta. Rinnallakulkijan tehtäväprosessin voi kuvata kolmiportaisesti: 1. Tilanteen kartoitus ja oppilaan luottamuksen saavuttaminen. 2. Oppilaan opiskelumotivaation synnyttäminen. 3. Oppimistavoitteiden asettaminen ja numeroiden korottaminen. Luottamusta luodaan kuuntelemalla ja keskustelemalla, olemalla läsnä ja oikeasti kiinnostumalla nuoren asioista. Suurin osa nuorista kaipaa rinnalleen aikuista ihmistä, kuulijaa omille huolille. Rinnallakulkija oppii tuntemaan nuoren toiveet ja vahvuudet, ja hän pystyy tätä kautta motivoimaan opiskelijaa paremmin. Rinnallakulkijan työ on usein hyvin konkreettista tukea. Hän voi kulkea koulukiusatun opiskelijan kanssa yhdessä kampusalueella, kunnes nuori uskaltaa liikkua alueella yksin. Rinnallakulkija on myös ohjannut opiskelijan päivärytmiä käymällä herättämässä hänet aamulla, jos opiskelijaa ei näkynyt koulussa. Hän voi myös viedä opiskelijan harrastuksiin tai ohjata tätä sosiaalisen median käytössä. Opetuksessa rinnallakulkija voi yhdistää opetettavan asian nuoren maailmaan, esimerkiksi äidinkielen oppiainetta on käsitelty poplyriikan kautta. Hyvä rinnallakulkija on nopea reagoimaan ja hänellä on nopea muuntautumiskyky. Perusedellytyksiä ovat hyvät kommunikaatiotaidot ja tilanteen sääntelytaito. Vuorovaikutuksessa erityisesti oman viestinnän herkkyys korostuu. Samoin päivittäin ovat edessä viestinnän peruskysymykset: Miten viestin? Mitä viestin? Miten korjaan tilanteen nopeasti? n

Lisätietoja Minna Hynninen-Tuovinen, projektipäällikkö, minna.hynninen-tuovinen@sisop.fi

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa ammattistarttiohjaaja on toiminut opiskelijoiden apuna ja opettajien työparina kahdessa ammattistarttiryhmässä kahtena kevätlukukautena.

Ammattistarttiohjaajan työ oli todella monipuolista jalkautettua opiskelijahuoltoa. Hän auttoi opiskelijoita muun muassa toimeentulo- ja opintotukiasioissa, perheasioissa, maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden passi- yms. asioimisasioissa, kutsunta-asioissa ja opiskeluasioissa. Jalkautettua ohjaus oli aivan konkreettisesti silloin, kun hän lähti viemään opiskelijaa pääsykokeisiin Vantaalle. Ohjaajan apu riitatilanteiden sovittelijana ja vaikkapa aamuisin poissaoleville opiskelijoille soittavana patistelijana oli erittäin suuri. Parhaiten ammattistarttiohjaajan työtä kuvastaa hänen oma kuvauksensa: "Tavallaan semmosta arjessa mukana olemista, sellaisia pieniä päivittäisiä ongelmia…" Välillä hän koki olevansa opiskelijoita eri suuntiin ohjaava liikennepoliisi: "Niillä on vielä asiat sekaisin ja arki sekaisin, tarvitsevat liikennepoliisia." n

Lisätietoja Sissi Huhtala, laatu- ja kehittämistyön koordinaattori, sissi.huhtala@edu.hel.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

piskelu Jyväskylän ammattiopiston ammattistartilla aloitetaan noin kolmen viikon lähijaksolla, jonka aikana käsitellään ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitetta ja rakennetta. Tällä jaksolla tuodaan selkeästi esille se, että opiskelun sisältöön kuuluu myös oman opintosuunnitelman sisällön laatiminen yhdessä opintoohjaajan kanssa. Opiskelijoita kannustetaan palautteen antamiseen ja omien valintojen tekemiseen muun muassa kokoamalla kuluneen viikon plussat ja miinukset nimettömille ”punaisille ja vihreille” lapuille, jotka ohjaajat lukevat ääneen kaikille.

Ensimmäisten viikkojen keskeisenä tavoitteena on myös lisätä opiskelijoiden itsetuntemusta ja itsetuntoa erilaisten yksilö- ja ryhmäohjausmenetelmien avulla. Itseluottamusta voivat vahvistaa myös keskusteluissa esiin tulleet eri oppimistyylit. On tärkeää avata ja huomata, että se tapa opiskella, joka sopii kaverille, ei välttämättä sovikaan minulle. Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtainen opintosuunnitelma ovat tuttuja ainakin kaikille ammatillisen koulutuksen parissa työskenteleville. Monelle nuorelle hops on kuitenkin vain paperi, jonka merkitys

S P HO

Muuttuva

opintojen apuna

jää epäselväksi ja etäiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja huomaa, miten hopsia voi käyttää muokattavana tulevaisuuteen tähtäävänä työkaluna ja oppimisen arviointivälineenä. Opiskelijan itsetuntemuksen sekä toiveiden ja tavoitteiden kehittyessä ja muotoutuessa hänen on hyvä huomata, että myös hänen opintosuunnitelmansa on muutettavissa. Ryhmänohjausta voi käyttää henkilökohtaisten opintosuunnitelmien päivittämiseen ja esilletuomiseen. Ryhmän hops-kooste voidaan käydä läpi yhdessä koko ryhmässä, jolloin jokainen huomaa, miten erilaisia ne voivat olla. Samalla nuori saa mahdollisuuden arvioida omia toiveitaan. Jyväskylässä opiskelijat ovat ottaneet yhteiset hops-sessiot omikseen, eikä kukaan ole kieltäytynyt niistä. Opiskelijan tukiverkoista perhe lienee se tärkein. Vanhempien ja kodin tuki on menestyksekkään opiskelun edellytys. Siksi huoltajilla on myös oma osansa opintosuunnitelmien muotoutumisessa. Jyväskylässä kaikkien opiskelijoiden perheet tavataan mahdollisimman pian koulutuksen alun jälkeen perhepalavereissa, joissa kuulostellaan opiskelijan ja kotiväen tuntoja koulutuksesta, käydään läpi ajatuksia omasta ryhmästä ja hopsiin kirjatuista opinnoista. Keskusteluissa käydään läpi myös opiskelijan vahvuuksia, niin opiskelijan itsensä kuin vanhempien löytämiä. n

Lisätietoja Paula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

HOPS-PROSESSI

Salon seudun ammattiopiston ammattistartissa:

startin sähäkät!

1. Ensimmäisen kouluviikon aikana jokainen ammattistartin opiskelija täyttää tulohaastattelulomakkeen, jossa kysytään mm. opiskelutottumuksia ja -tapoja, kiinnostavia koulutusaloja, omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita, harrastuksia sekä suhdetta vanhempiin. 2. Opiskelija tekee alkukartoitukset matematiikasta ja äidinkielestä muiden ammattiopiston aloittavien tapaan. Ammattistarttilaiset tekevät lisäksi ruotsin ja englannin testit. 3. Ammattistartin ohjaaja haastattelee jokaisen opiskelijan. Haastattelun pohjana käytetään tulohaastattelulomaketta ja alkukartoituksia. 4. Ensimmäisen haastattelun jälkeen opiskelija laatii oman opiskelusuunnitelman. Opiskelijaa ohjeistetaan prosessiin erilaisten tehtävien avulla. 5. Toisessa HOPS-keskustelussa käydään läpi opiskelijan omat tavoitteet ammattistarttivuodelle hänen laatimansa opiskelusuunnitelman pohjalta. 6. Opiskelijan huoltaja/huoltajat kutsutaan koululle HOPS-keskusteluun, jossa myös opiskelija itse on paikalla. Tällöin HOPS:iin voi vielä tulla tarkennuksia. 7. Ammattistartin ohjaaja laatii opiskelijalle kirjallisen HOPSin näiden keskustelujen pohjalta ensimmäisen jakson aikana. HOPSiin kirjataan opiskelijan lähtötilanne ja taustatiedot, opiskelijan omat tavoitteet, suoritettavat opinnot ja opintojen suoritustapa, mahdollinen tuen tarve, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä opintojen ajallinen kesto. 8. HOPSia tarkistetaan aina jokaisen jakson päätyttyä tai muuten tarpeen mukaan yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittaessa keskusteluun kutsutaan mukaan opiskelijahuoltohenkilöstöä tai opiskelijan huoltajat.

Lisätietoja Krista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

HOPSit Wilmassa Pirkanmaan ammattiopiston ammattistarttilaisten henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat luettavissa Wilmajärjestelmässä. Näin opiskelijat ja heidän huoltajansa voivat seurata HOPS-prosessia vaikkapa kotoaan internetin kautta.

Lisätietoja Sonja Ahonen, Pirkanmaan ammattiopisto sonja.ahonen@pirko.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kodin ja koulun yhteistyö Loimaan ammattija aikuisopistossa

htenä koulun ja kodin välisen yhteistyön mallina ovat vanhemmille tehtävät soittokierrokset. Soittokierroksista on sovittu jo kesällä uusien opiskelijoiden haastatteluissa, joissa huoltajat ovat olleet mukana. Opiskelijoille käytännöstä muistutetaan pitkin lukuvuotta, jotta he tietävät milloin ja miksi kotiin ollaan yhteydessä. Opiskelijoille selvennetään käytännön olevan automaatio, eikä se tarkoita sitä, että he olisivat tehneet jotain väärin tai opinnot eivät etenisi toivotulla tavalla. Soittokierroksia tehdään vähintään kolme kertaa lukuvuodessa: kerran syyslukukauden aikana, ennen yhteishakua ja vielä kevään loppupuolella. Tämän lisäksi vanhempiin otetaan tietysti yhteyttä aina tarvittaessa. Soitettaessa vanhemmille kerrotaan opiskeluun liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten vaikkapa yhteishausta. Samalla kuullaan vanhempien näkemyksiä nuoren opiskelusuunnitelmista ja opinnoista yleensä. Vanhemmat ha-

luavat keskustella myös nuoren itsenäistymiseen ja kasvuun sekä vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Vanhempien mielestä soittokierrokset ovat hyvä yhteydenpitotapa ja he ovat kiinnostuneita kuulemaan lapsensa opintoihin liittyviä kuulumisia. Aina puhelimen pirinän ei tarvitse merkitä ongelmia koulussa. Säännöllisten soittokierrosten lisäksi vanhemmille järjestetään syyskaudella kotiväenilta, joka on hyvin vapaamuotoinen infotilaisuus. Ammattistartin ohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori sekä opettaja käyttävät oman puheenvuoronsa tarpeellisiksi katsomistaan asioista. Huoltajille kerrotaan myös yleistä syksyn kulusta ja tulevasta keväästä. Kotiväenillassa syntyy keskustelua monista opiskeluun liittyvistä asioista: yhteishausta, työelämäjaksoista sekä yhteisistä aineista ja korotuksista. Yhteisen osuuden jälkeen huoltajilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti ammattistartin henkilökunnan kanssa.

ei taririnän p n e sa uhelim koulus Aina p gelmia n o ä erkit vitse m

Opiskelijat osallistuvat ohjaajan tuella kotiväenillan järjestämiseen monin tavoin. He saavat suunnitella ja valmistaa kutsut vanhemmille ja postittaa ne. Itse tilaisuudessa opiskelijat huolehtivat kattamisesta ja tarjoilusta, jonka he ovat etukäteen suunnitelleet ja valmistaneet. Vanhemmat voivat ihastella opiskelijoiden keräämiä materiaaleja ja heidän tekemiään postereita eri aiheista, esimerkiksi eri ammateista ja koulutusaloista. Opiskelijat valmistavat tilaisuuteen myös diaesityksen siitä, mitä ammattistartilla on siihen mennessä tehty. Diaesityksessä hyödynnetään syksyn aikana otettuja kuvia opetustilanteista, ryhmäytymis- ja tutustumisreissuista sekä liikuntapäivistä. n

Lisätietoja Tiina Lähteenmäki, ammattistartin ohjaaja, tiina.lahteenmaki@loikky.fi Marianne Hyvönen, ammattistartin ohjaaja, marianne.hyvonen@loikky.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Toivottua yhteydenpitoa

äännölliset soittokierrokset ovat käytössä myös Itä-Lapin ammattiopiston ammattistartissa. Yhteydenotot vanhempiin ovat tarpeen mukaan jopa viikoittaisia. Pääsääntöisesti yhteyttä pidetään myös silloin, jos mitään erityisiä ongelmia ei ole. Poissaolojen sattuessa on yhteydenpito kotiin vielä tiiviimpää. Näin on vältytty esimerkiksi tilanteelta, jossa nuori on kertonut kotona olleensa koulussa ja taas koulussa olevansa sairaana. Moniammatillista yhteistyötä on tehty myös kaupungin sosiaalitoimen perhetyöntekijän kanssa erityisesti poissaolotapauksissa, joista on ilmoitettu viikoittain myös hänelle. Perhetyöntekijän rooli kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä on tukea nuoren koulunkäyntiä niin, että mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan välittömästi. Tarvittaessa järjestetään myös yhteisiä palavereja, joihin osallistuvat ammattistartin opettajan ja opiskelijan lisäksi opiskelijan huoltaja ja sosiaalityöntekijä. Näissä tapaamisissa jokaisella on ollut mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä vaikkapa opiskelijan pitkän poissaolojakson syistä. Kun opetuksen tavoite on kaikille selvä, on voitu yhdessä miettiä keinoja siihen pääsemiseksi. Oppilaitoksen ja muiden tukitoimijoiden tiedonsiirtoon on pyydetty tiedonsiirtolupa niin opiskelijalta kuin huoltajaltakin. Opiskelijoilta lupa on pyydetty suullisesti, huoltajalta HOPS:n tekemisen yhteydessä kirjallisesti. Huoltajat ovat olleet käytäntöön ja tiiviiseen yhteydenpitoon tyytyväisiä. Erityisesti nopea puuttuminen poissaoloihin ja ilmoittaminen vanhemmille on saanut kiitosta. n

Lisätietoja Sari Sulasalmi, ammattistartin opettaja, sari.sulasalmi@kemijarvi.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Savon ammattija aikuisopiston ammattistartin opinto-ohjauksessa tärkeässä osassa on nuoren ja ohjaajan välinen dialogi. Opinto-ohjausprosessi perustuu kognitiivisen informaation prosessoinnin (CIP) malliin.

CIP-malli 42

opinto-ohjausprosessissa

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

pinto-ohjausmalli tähtää ensi vaiheessa opiskelijan itsetuntemuksen kasvamiseen ja sitä myötä omien suunnitelmien selkiintymiseen. Tähän pyritään opiskelijan omalla pohdinnalla ja itsearviointitehtävillä, joissa nuori käy läpi omia vahvuuksiaan, taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Ohjaajan ja opettajien kanssa käydyillä keskusteluilla on myös tärkeä osa prosessissa. Päätöksenteon ja oman tilanteensa analysoinnin tueksi nuori tarvitsee oikeaa tietoa eri ammateista, työelämän vaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista. Mahdollisuus tutustua riittävän moneen alaan on tärkeää, koska vasta se tuottaa realistista tietoa ammateissa vaadittavista valmiuksista. Ohjaussuhteen aikana on tarkoitus siirtyä haaveista realistisiin suunnitelmiin opiskelun ja työssäoppimiseen valmentautumisen avulla. Päätöksentekotaitojen prosessoinnin vaiheessa opiskelija on jo tietoinen omista ominaisuuksistaan, mahdollisuuksistaan ja olosuhteista. Nyt hänen on osattava yhdistää itseään ja ammatteja koskeva tietous. Kuopiossa opiskelijat ovat asettaneet ennen perehtymisjaksoa itselleen tavoitteita, joiden perusteella he arvioivat jaksoa. Tavoitteet ovat konkreettisia tehtäviä siitä, mitä he haluavat jakson aikana tehdä ja oppia. Ammattialoihin tutustumisen aikana opiskelijat pitävät päiväkirjaa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja millaisia tuntemuksia heillä on ollut. Tutustumisjaksojen jälkeen he arvioivat, mitkä alat ovat heille sopivimmat. Tässä prosessissa ohjaajan tuki ja palautekeskustelut toimivat opiskelijoiden päätöksenteon tukena. Savon ammattija aikuisopiston startilla opiskelijat ovat tutustumisten jälkeen valinneet kiinnostavimman ammattialan, jolta he pyrkivät etsimään myös työssäoppimiseen valmentautumispaikan. Työssäoppimassa ollaan 7 – 8 opintoviikkoa. Noin 80 % opiskelijoista on löytänyt oman opin-

toalansa tämän prosessin aikana. Lopuilla on ollut myöhemmin vielä mahdollisuus käydä tutustumassa uusiin aloihin.

daan eli laitetaan sopivimmat paremmuusjärjestykseen. Tässä vaiheessa valitaan ensisijainen vaihtoehto.

Päätöksenteon vaiheet

- Toimeenpanovaihe tarkoittaa ammattistartissa yhteishakua ja siihen liittyvää prosessointia.

Savon ammattija aikuisopistossa päätöksenteon prosessivaiheessa on käytetty CASVEkehää, jonka avulla opiskelija pystyy selventämään ja arvottamaan valintojaan. - Ymmärtämisvaiheessa opiskelija tunnistaa oman tilanteensa ja tarpeensa koulutus- ja uravalinnalle. - Jäsentämisvaiheessa kartoitetaan opiskelijan ominaisuudet (itsetuntemus), mahdollisuudet (ammattitieto ja -taito) ja olosuhteet. Ohjaajan kanssa käytävissä keskusteluissa hän erittelee, mistä lähtö- ja tavoitetilanteen välinen kuilu muodostuu arvioimalla vahvuuksiaan, osaamistaan ja kykyjään suhteessa ammattialan vaatimuksiin. - Kun tosiasiat on kiteytetty ja on varmistettu, että kaikki näkökohdat on huolella punnittu, opiskelija pyrkii löytämään eri vaihtoehdoista ne, jotka vastaavat hänen kiinnostustaan ja joihin hänellä on kykyjä. Tätä kutsutaan synteesivaiheeksi. - Arvottamisvaiheessa mahdolliset uravaihtoehdot priorisoi-

Kehä sulkeutuu uudelleen ymmärtämisvaiheeseen, jossa arvioidaan prosessia, tehtyjä toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia. Prosessia on testattu ammattistartilla ja todettu, että mitä paremmin opiskelija tiedostaa päätöksenteon eri vaiheet, sitä parempaan tulokseen hän pääsee ammattija uravalinnassaan. Toimintamallin toimivuuden kannalta on tärkeää, että prosessi on mahdollisimman pitkäkestoinen. Käytännössä opinto-ohjaus toimii mallin mukaisesti jäsentämisvaiheesta toimenpidevaiheeseen eli heti opintojen alusta yhteishakuun. n

Lisätietoja Seija Ojala, ammattistartin opettaja seija.ojala@sakky.fi

CASVE-kehä Päätöksentekotaitojen yhteydessä ohjaaja käyttää CASVEkehää, jonka avulla opiskelija selventää ja arvottaa valitsemiaan vaihtoehtoja.

YMMÄRTÄMINEN

TOIMEENPANO

ARVOTTAMINEN

JÄSENTÄMINEN

SYNTEESIN TEKO

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

I O V A I OPP

keskustelemalla

hminen oppii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppimisen kannalta tärkeää on, että oppija voi havainnoida osaamistaan suhteessa oppimisympäristöön ja toisiin oppijoihin. Tähän oppimiskäsitykseen perustuen keskeisin opetusmenetelmä Jyväskylän ammattiopiston starttiryhmissä ovat oppimis- ja ohjauskeskustelut. Toimivan kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen edellytyksenä on turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Opiskelijoita tuetaan ja rohkaistaan puhumaan ääneen, ihmettelemään asioita ja kyseenalaistamaan tietoa. Opintojen alussa keskusteluun pohjautuva oppiminen voi olla opiskelijoille vierasta. Välillä voi olla vaikeaa saada kommentteja edes heitä itseään koskeviin asioihin. Kuten monessa muussakin asiassa, periksiantamattomuus tuottaa tässäkin tulosta.

Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vaikuttavuusselvityksen mukaan hyvä ilmapiiri on ammattistarttien suuri vahvuus. Ilmapiiriä voi kehittää niinkin yksinkertaisesti kuin käyttämällä paikkojenvaihtopedagogiikkaa tai vaihdella ryhmä- ja paritehtävien kokoonpanoja. Tärkeintä on kuitenkin opiskelijan aito kuuleminen ja huomioiminen. Opiskelijaa ei saa jättää yksin suoriutumaan jostain tehtävästä, vaan on huolehdittava, että hän on ymmärtänyt tehtävän ja asiat tulevat tehdyiksi.

Erehtymisen, oman tietämättömyytensä tai osaamattomuutensa tunnustaminen on yksi parhaista oppimistyöskentelyä käynnistävistä asioista. Opiskelijat harjoittelevat oman osaamisensa tunnistamista pienten yksilö- ja ryhmätehtävien kautta. Tässäkin on ensisijaisen tär-

keää, että dialogi, niin opettajan ja opiskelijan kuin opiskelijoiden välinenkin, on vapaata ja avointa. Onnistumisen kokemuksia haetaan ”keinolla millä hyvänsä”, sanallinen ja julkinen positiivinen palaute toimii hyvin. Jyväskylässä työskentelystä on pyritty minimoimaan suorituspaineet. Hyväksytyn suorituksen mittareina ovat läsnäolo ja osallistuminen. Kaikkien muiden kuin perustutkintotavoitteisten opintojen arviointi tapahtuukin suoritettu–hylätty -asteikolla. Opettajalta ja ohjaajalta aito ja aktiivinen läsnäolo vaatii paljon. Hänen on uskottava nuoren mahdollisuuksiin silloinkin, kun tämä itse ei niihin usko. Hänen

on pyrittävä auttamaan nuorta näkemään ne vahvuudet ja mahdollisuudet, jotka kantavat hedelmää vasta tulevaisuudessa. Tulevaisuuden suunnittelua ja näkymiä voi harjoitella monilla eri menetelmillä, muun muassa elämänkulkujanan tai sarjakuvien avulla. Työntekijän sosiaalinen herkkyys ja kyky nopeaan reagointiin auttavat suotuisan opiskeluilmapiirin luomisessa. n

Lisätietoja Paula Rossi, opinto-ohjaaja, paula.rossi@jao.fi Mia Kärkkäinen, opinto-ohjaaja, mia.karkkainen@jao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Opetuksen uusia malleja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun aikana on kehitetty niin paljon uusia opetusmalleja ja sovellettu vanhoja, että tämän julkaisun sivuilla on mahdollista esittää niistä vain esimerkinomainen läpileikkaus. Ammattistarttien opetuksessa korostuvat toiminnallisuus ja opiskelutaitojen kehittäminen, jota varten oppilaitoksissa on kehitetty runsaasti erilaisia materiaaleja ja työkaluja. Tässä luvussa esitellään opiskelun tueksi tuotettuja materiaaleja, perusopetuksen arvosanojen korotuskäytäntöjä, rästipajojen tarjoamaa tukea opiskeluun sekä esimerkkejä toiminnallisesta oppimisesta.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

,, K Ammattistartti-

KALENTERI M

iksi tyytyä tylsiin valmiisiin kalentereihin, kun voi tehdä oman, johon pystyy kokoamaan kaiken tarvittavan tiedon? Näin ajateltiin Vantaan ammattiopisto Variassa. Tuloksena syntyi pitkälti toista sataa sivua laaja Ammattistarttikalenteri. Kalenteri sisältää koko lukuvuoden ajaksi elämänhallintaan ja kokeilujaksoihin liittyviä itsearviointitehtäviä ja pohdintaharjoituksia. Myös opiskeluun liittyville omille suunnitelmille on kalenterissa oma paikkansa. Tarkoitus onkin, että edellä mainituista elementeistä muodostuu lukuvuoden aikana henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tietysti kalenterissa täytyy olla perinteinen kalenteriosuuskin. Valmiiksi periodien mukaan jaksotettuun kalenteriin opiskelija kirjaa oman lukujärjestyksensä ja pohtii myös omia tuntojaan. Kalenterin yksi punaisista langoista on opiskelijan oman aktiivisuuden lisääminen. Siksi kalenterissa on paljon osioita, joihin opiskelija itse merkitsee ajatuksiaan ja tuntojaan. Kalenteri on opiskelijan mukana koko koulutuksen ajan, myös

työpaikalla. Tutustumisjakson aikana kalenteriin kirjataan sovitut työajat ja -tehtävät. Myös jakson sujumiselle ja itsearvioinnille on kalenterissa varattu tilaa. Lukuvuoden aikana kalenterin avulla käydään myös läpi ammattiosaajan työkyvyn kymppiympyrää. Esimerkiksi ensimmäisen jakson tehtävänä on ollut pohtia omia tunteita opintojen suhteen, merkitä ne erilaisilla hymiöillä kalenterisivuille ja lopuksi kirjoittaa kirjoitelma muistiinpanoja hyväksikäyttäen. Toisella jaksolla taas on paneuduttu hyvinvointiin liittyviin harjoituksiin. Ammattistarttikalenteria on Variassa käytetty ammattistarttiryhmien lisäksi myös muissa vuoden mittaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Näiden kokemusten perusteella on mahdollisuus muokata kalenterista kaikille nivelvaiheen koulutuksiin osallistuville sopiva työväline. n

Lisätietoja Riitta Eronen, ammattistartin opettaja, riitta.eronen@vantaa.fi Elisa Hyytinen, ammattistartin opettaja, elisa.hyytinen@vantaa.fi

alenterin yksi pun aisista la opiskelija ngoista o n oman n aktiivisuu den lisää minen

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin opettajan ja opiskelijan oppaat

piskelijan opas on yksi tapa antaa tietoa opiskelijalle oppilaitoksen käytännöistä, opintojaksojen sisällöistä ja muista opiskeluun liittyvistä asioista. Opettajan opas on puolestaan hyvä työväline opettajalle.

Opiskelijan oppaan rinnalle on tuotettu opettajan opas, joka sisältää tarkemman kuvauksen tavoitteista, kohderyhmästä ja toteuttamisen lähtökohdista. Opettajan opas sisältää lisäksi ohjeita muun muassa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, opiskelijahuoltoon liittyvistä asioista sekä opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen järjestämisestä. Opettajan oppaan liiteosana on sähköinen lomakkeisto, joka on kattavampi kuin opiskelijan oppaassa olevat viitteelliset mallit.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan Rauman yksikkö on tehnyt ammattistartille oman opiskelijan oppaan, joka sisältää koulutuksen perustiedot, henkilökunnan yhteystiedot ja koulutuksen rakenteen esittelyn opintoviikkoineen ja kurssisisältöineen.

Koulukokeilujaksoilla opiskelijoilla on mukanaan kätevät taskuun sopivat koulutuskokeilupassit, johon opettaja merkitsee päivän lopuksi, että opiskelija on ollut paikalla. Jos päivän aikana opiskelijalla on monta eri opettajaa, merkitsee jokainen opettaja oikeaan tuntisarakkeeseen omat nimikirjaimensa. n

Lisätietoja Auli Hällfors, ohjaava opettaja, ammattistartin ryhmänohjaaja, auli.hallfors@winnova.fi

Koulutuskokeilupassin sisäsivu Koulutuskokeilupassi

Opiskelija: Kalle Kokeileva

Auli Hällfors 044 4557935

Puhelinnumero: 044 4667660

JAKSO

LÄSNÄOLO 8.00 - 16.00

AIKA

Syntymäaika: 170893

LÄSNÄ yht.

OPPILAITOS/ KOULUTUSALA

OPETTAJAN KUITTAUS

logistiikan perustutk.

Ville Lehmus

logistiikan perustutk.

Ville Lehmus

logistiikan perustutk.

Timo Terävä

logistiikan perustutk.

Timo Terävä

PAKOLLISET 1

26.8.09

2.9.09

9.9.09

16.9.09

23.9.09

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

i s s a p Jakso

n ttiopisto

mma Nivalan a iston ama mmattiop a in ohjeit n s la s lla a a vu iv p a o N s n ka k o n i a jo , j ss lu a Jaksop leva työka ksoille käytössä o opintojen kokeiluja t seurata a mattistartilla iv vo aja a tt yös ope ja opett opiskelija elpottaa m ksopassi h paikalla! Ja . e, paljonko e tä is äk n m e n Ajoissa eten ta ja entista hän m ku o d . ja llä i motivaatio poissaolo n Rutkast jan työtä, si si ik rk e m si ! on e asennetta opiskelijalla vuosisuun kirjaa luku iloa! n lija e . is n ke im se is p p yk iin o n Op lukujärjest n o Jaksopass ik vi n ia taitoja! ettajalta ja jokaise n Sosiaalis e tunnin op ke nitelmansa ielin a h n ä h at i silmin ja m ätteeks ussa amm n Avoimin Tuntien pä eriodin lop p a y in ty A . ys p ! än inn innät ja mukaan siihen merk a! istaa merk a t epävarm ettaja tark n läsnäolo lija ke ysy, jos ole is p K o n tistartin op an a asti a m p a ip ra u . re sti se at, tartu distymistä sa e o n s je o näin helpo J to n in lueiden op kohja eri osa-a työhön! ja yös jakso amisestasi passiin m s e u e u its llis rk o e lv le ylpeä osa m ve O n lija n o ! ke lle is llä ä p e O hän ko ryhm assi itteensa ja jaa sitä ko äin jaksop rukasta! taiset tavo jumista. N . su lu n ka tiivisesti po je ö si ty o to p in in p n tu o in ro io ta E rv ra n a seu ja itse iohjauksen illa passi to on myös ittelujakso rjo a s h ö yö ty m ja iluta passiin Koulukoke n Hän voi kirja e . a ks n tu rja lu ki u ä sillä! uksiaan ko mii työpäiv m te n tpalaa täy tu e a p ja o n n a ja n ia n a ks a lija J tu ke ja is omia a ottavat op ta. Ne help eluja. eri vaiheis st u sk ke hopstajan välisiä nhan sitä ökalu, ku toimiva ty n o n. Tarkoii e a ss lk a Jaksop n alusta a je to in p iseen o ti he elä sähkö käytetään ä passia vi ä seuitt h a ke ss ja n voi reaalia tuksena o ja a tt e p mio ke jolloin ittäisiä te muotoon, uoren päiv tin s ja rt yy ta is is tö tt a elppokäyt rata amm ytännön h kä n o a n siä. Etu n edullisuus.

oja Lisätiet

m.fi , ha.ojala@ka Juha Ojala opettaja, ju in rt ta is tt amma

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

OPISKELUTAITOJEN OPINTOJAKSO

oidenkin opiskelijoiden heikot opiskelutaidot näkyvät selvästi ammatillisessa koulutuksessa ja ovat yksi vaikeimmin opetettavista asioista. Tämä voi selittää osan opintojen alkuvaiheen keskeyttämisistä. Valmistavassa koulutuksessa olisi mahdollisuus ja tarkoituksenmukaista keskittyä erityisesti opiskelutaitojen parantamiseen, koska ryhmään valikoituvilla opiskelijoilla on keskimääräistä enemmän vaikeuksia niissä. Ammatillinen koulutus edellyttää lisäksi erilaisia opiskelutaitoja kuin peruskoulu. Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen ammattistartin opetussuunnitelmassa on kahden opintoviikon Opiskelutaito-kurssi, jonka tavoitteena on: l aktiivinen oppimis- ja opiskelutaitojen tarkastelu ja kehittäminen l antaa tietoa tekniikoista, joilla omaa oppimistaitoa voi parantaa l vastuun ottaminen omasta oppimisesta l palautteen merkityksen korostaminen oppimisprosessissa l realististen oppimistavoitteiden asettamisen harjoittelu l tavoitteisiin pyrkimisen harjoittelu l oman oppimisen ja osaamisen realistinen tarkastelu

Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä, millaista opiskelu tulee ammatillisessa koulutuksessa olemaan: harjoitellaan tehtävien tekemistä ja tentteihin valmistautumista, opetellaan muistiinpanojen tekemistä ja kansiotyöskentelyä. Apuna opintojaksolla käytetään muiden oppiaineiden oppisisältöjä. Esimerkiksi harjoitellaan ruotsin tenttiin valmistautumista ja terveystiedon opetukseen sisältyvän portfolion työstämistä. Oppilaitos on myös hankkinut ammattistarttilaisille kansioiden lisäksi kalenterit, joita käytetään ahkerasti työskentelyrytmin parantamiseksi ja aikataulujen hahmottamisen kehittämiseksi. Opintojakson suunnitteluun kannattaa varata aikaa. Opiskelijoiden ja muiden opettajien palautteiden kuunteleminen ja käsitteleminen sekä kurssin sisällön kehittäminen vaatii aluksi aikaresursseja, mutta toteutustapojen vakiintumisen jälkeen ei ylimääräistä resurssia enää tarvita. n

Lisätietoja Helpi Marttila, ammattistartin opettaja, helpi.marttila@kaarina.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kaksi näkökulmaa korotuksiin

onella ammattistartin opiskelijalla peruskoulu ja varsinkaan sen päättövaihe ei ole sujunut kovin hyvin monista syistä johtuen. Tämä on heijastunut peruskoulun päättötodistukseen. Huono peruskoulutodistus on aiheuttanut sen, etteivät opiskelijat pääse haluamalleen alalle yhteishaussa. Monella opiskelijalla motivaationa peruskoulun aineiden korotuksessa onkin jatko-opintomahdollisuuksien parantaminen. Toisaalta keskeisten peruskouluaineiden kertaaminen ei ole kenellekään turhaa, vaikka korotuksia ei onnistuisi saamaankaan.

Korotuskurssit Salossa Salon seudun ammattiopiston ammattistartin valintahaastattelussa annetaan nuorelle ja hänen huoltajilleen tietoa mahdollisuudesta korottaa peruskoulun arvosanoja. Heti opiskelun alussa koko ammattistarttiryhmä käy tutustumassa Salon aikuislukioon, jossa rehtori kertoo korottamiskäytännöstä. Samalla opiskelijat tutustuvat aikuislukion tiloihin ja lukujärjestykseen.

Ammattistarttilaiset käyvät lähiopetustunneilla aikuislukiossa normaaleissa peruskouluryhmissä tai lukion iltaryhmissä. Ammattiopiston ja aikuislukion yhteistyön sujuvuutta kuvaa se, että tarvittaessa opetus on voitu järjestää joustavasti opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Nuori on voinut esimerkiksi opiskella itsenäisesti päivisin koululla, ja hän on saanut tarpeen mukaan tukiopetusta ammattiopiston opettajalta. Myös erilaisia oppimismuotoja on käytetty: esimerkiksi englannin kurssin on voinut suorittaa projektityönä. Yleisimpiä korotettavia aineita ovat olleet kielet, matemaattis-luonnontieteelliset aineet sekä yhteiskuntaoppi ja terveystieto.

Ennen korotuskursseja opiskelijoille painotetaan, että aikuislukiossa suoritettavat opinnot ovat pakollisia, eli opiskelijan on sitouduttava käymään valitsemillaan kursseilla. Poissaoloja näiltä tunneilta onkin hyvin harvoin. Jokunen tunti voi jäädä väliin työelämä- ja koulukokeilujaksoilla, jolloin pitkän päivän jälkeen opiskelijalla voi olla illalla vielä opetusta aikuislukiossa. Yleensä pyritään siihen, että iltaopiskelijoiden aamut alkaisivat ammattistartilla vähän myöhemmin, jotta päivästä ei tulisi turhan raskas. Yhteistyö aikuislukion opettajien ja toisaalta huoltajien kanssa on tiivistä. Opettajien kanssa yhteydenotot ovat viikoittaisia ja molemminpuolisia koskien opiskelijoiden läsnäoloa, opinnoista suoriutumista ja koetuloksia. Huoltajiin otetaan yhteyttä aikuislukio-opintojen alkaessa, jolloin kerrotaan korotettavat aineet ja korotustavat. Samalla huoltajien kanssa sovitaan, kuinka usein ja millä tavalla he haluavat kuulla lapsensa opintojen sujumisesta. Toiset huoltajat haluavat väliaikatietoja aina kun ohjaaja saa aikuislukion opettajalta kommentteja. Toisille riittävät tiedot kurssien numeroista ja mahdollisista poissaoloista. Tapana on ollut ilmoitella huoltajille myös iloisista uutisista: hyvistä kurssiarvosanoista ja korotetuista numeroista. Ammattistarttikokeilun aikana vain kaksi opiskelijaa on keskeyttänyt aikuislukio-opinnot, ja hekin keskeyttivät melkein heti opintojen alussa. Tämä kertonee, miten hyvällä motivaatiolla saavutetaan hyviä tuloksia.

Aikuislukion näkökulma Salon aikuislukio ja koulutuskuntayhtymä laajensivat jo nuorisoasteen koulutuskokeiluna, sittemmin toisen asteen yhteis-

työnä, alkanutta kumppanuuttaan ammattistarttitoimintaan. Yhteistyö rakennettiin sopimusperustaisena kumppanuutena, jonka päätavoite oli tuottaa perusopetuspalveluja ammattistartissa mukana oleville nuorille. Yhteinen tavoite oli alusta alkaen selvä: seutukunnan opiskelijoiden tukeminen opintiellä yksilöllisten oppimispolkujen avulla. Tukea annetaan yhdistäen ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen piirteitä molemminpuolisen hyödyn nimissä. Toiminta haki ja hakee edelleen yksilön tarpeista lähteviä toiminta- ja ratkaisumalleja. Salon aikuislukiosta tarkasteltuna pyritään seuraaviin tavoitteisiin: l perusopetuksen keskeis-

ten välineaineitten tietoja taitopohjan vahvistamiseen l siirtokelpoisten yleissivistävien tietojen ja taitojen merkityksen esille tuomiseen ammatinvalinnan ja jatkokoulutusvaihtoehtojen kohdalla l oppijoiden sisäisen motivaation, päämäärätietoisuuden ja tavoitteellisuuden kehittämiseen. n

Lisätietoja Krista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi Kalervo Friberg, Salon aikuislukion rehtori, kalervo.friberg@salo.fi Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

hyvällä motivaatiolla

TOIMINTAMALLI:

saavutetaan hyviä tuloksia

Ammattistartin valintahaastatteluissa kesällä kysytään alustavasti nuoren halua korottaa peruskoulun arvosanoja.

2. Koulun alkaessa opiskelijan alkuhaastattelun yhteydessä kysytään halukkuutta peruskouluarvosanojen korottamiseen. 3. Ensimmäisellä kouluviikolla käydään koko ammattistarttiryhmän kanssa tutustumassa aikuislukioon. 4. Opiskelija ilmoittaa ammattistartin ohjaajalle halukkuudestaan korottaa peruskouluarvosanojaan. 5. Ammattistartin ohjaaja keskustelee opiskelijan huoltajien kanssa arvosanojen korotuksesta. 6. Opiskelijat ilmoittautuvat aikuislukion opiskelijoiksi ja sitoutuvat sovittujen aineiden korotukseen. 7. Opiskelijat aloittavat peruskouluaineiden opiskelun aikuislukion lukuvuoden alkaessa. 8. Ammattistartin ohjaaja on yhteydessä aikuislukion opettajiin opiskelijoiden opintoihin liittyen. 9. Ammattistartin ohjaaja on yhteydessä myös opiskelijan huoltajiin aikuislukio-opintoasioihin liittyen. 10. Peruskouluarvosanoja korottavat opiskelijat käyvät aikuislukiokurssien päättyessä koeviikolla tekemässä kurssikokeet joko aikuislukiolla tai ammattiopistolla rästipaja Majakassa. 11. Tehtyään peruskouluarvosanojen korotukset opiskelijat saavat erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

”Emme ole ainoastaan opettaneet vaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tasolla myös oppineet. Olemme oppineet, että yhteistyön pohjana oleva molemminpuolinen hyöty luo vahvan pohjan koulutuksen järjestäjien toiminnalle. Olemme kokeneet opiskelijoiden onnistumisten ja myös epäonnistumisten kehittävän meitä opettajina, ja olemme nähneet yksilön sisäisen motivaation ja asenteiden merkityksen. Tähänastiset jaetut kokemuksemme ovat todentaneet ajatusta siitä, että oma tahto ja riittävä välittäen annettu ja organisoitu tuki auttavat yksilöä ponnistamaan yli oppimisen esteiden.” Kalervo Friberg, rehtori, Salon aikuislukio

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin

KOROTUSPAKETIT P

erusopetuksen arvosanojen korottamisia on hyvä tarkastella realistisesta näkökulmasta. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana ei varmasti monikaan pysty korottamaan heikkoa arvosanaa hyväksi. Tämä on huomattu myös Koulutuskeskus Sedun Ähtärin opetuspisteessä, mistä syntyikin ajatus tavoitteiden laskemisesta tuloksellisuuden nimissä. Yhteistyössä perusopetuksen kanssa on suunniteltu englannin ja matematiikan oppiaineisiin sovelletut korotuspaketit, joiden sisällöt vastaavat päättötodistuksen arvosanaa seitsemän. Kiitettävään osaamiseen tähtäävä materiaali karsittiin korotuspaketeista suosiolla pois. Matematiikan ja englannin opiskelupaketit sisältävät perusopetuksen opettajien laatiman opetuksen rungon ja siihen liittyviä harjoituksia. Esimerkiksi englannin oppiaineesta paketti sisältää käsiteltävät kappaleet ja niihin liittyvät kielioppiasiat tehtävineen sekä pieniä sana- ja kielioppiko-

keita. Ammattistartin opettaja on tämän lisäksi etsinyt vielä itse lisää tehtäviä. Opetuksen sisältö on suunniteltu niin, että siitä on karsittu kaikkein vaikeimmat asiat. Heikoimmilla opiskelijoilla on helpompi saavuttaa tavoitteensa, kun vaadittava tietomäärä on sopiva.

malliin, jossa opiskelija näyttää osaamisensa pienissä osissa: parilla sanakokeella ja kolmella kielioppikokeella. Aiemmin käytetty yhden laajan kokeen malli oli monelle opiskelijalle korotushaaveiden näkökulmasta aivan liian suuri haaste. Myös aikataulullisesti korotusten arvioinnit on suunniteltu niin, että yhteishakuun mennessä opiskelijalla on jo tieto siitä, onko hän onnistunut nostamaan arvosanojaan. Näin hänellä on parempi käsitys siitä, mihin hänen pisteensä yhteishaussa riittävät. Ähtärissä arvioinnit ovat kolmannella jaksolla ennen joulua ja ennen yhteishakua.

Koko ammattistarttiryhmä opiskelee samat asiat startin opettajan johdolla. Toisille opiskelijoille tähtäimenä on päättötodistuksen arvosanan korottaminen, toisille opetus on hyödyllistä vanhan kertausta.

Hyvien kokemusten saattelemana on suunnitelmissa laajentaa opiskeltavien aineiden määrää lukuvuonna 2010 – 2011. Tällöin mukaan valikoimaan otettaisiin taitoja taideaineet. n

Osa opiskelijoista on jo perusopetuksessa opiskellut englantia tai matematiikkaa mukautettuna. Kahden työntekijän malli on mahdollistanut sen, että he voivat myös ammattistartilla perehtyä näihin oppiaineisiin omana ryhmänään.

Lisätietoja

Perusopetuksen aineenopettajat ottavat vastaan korotussuoritukset ja antavat niistä arvosanan sekä todistuksen. Aikaisempien vuosien kokemuksesta viisastuneena Ähtärissä on päädytty

äättöä on p n e im ä ht ille joille tä en, tois opiskeli ttamin o le r il o is k o n T vosana tausta ksen ar an ker h n a v todistu dyllistä on hyö opetus

Mira Niemi, ammattistartin ryhmänohjaaja, mira.niemi@sedu.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

ästipaja kulkee Koulutuskeskus Agricolassa nimellä Saranaoppimisklinikka. Sarana-ajatus syntyi nivelvaiheen opiskelijoiden tarpeista korottaa perusopetuksen numeroita tai paikata aiempia opintoja. Nyttemmin oppimisklinikka on laajentunut koskemaan kaikkia opiston opiskelijoita.

Sarana avaa oven Saranan prosessi OPISKELIJAKSI VALITTU • ennakkotiedot, haastattelut • tuen kartoittaminen etukäteen

Opiskelun aikana ilmenevät syyt

Tukea tarvitseva opiskelija perusteet: opiskelijan oma halu, opettajan / kodin huomio tai muu peruste Yhdessä vastaavan opettajan tai opon kanssa yhteydenotto Saranaan, sovitaan heti tapaaminen

SARANA tuen määrittely (laaja-alainen erityisopettaja, opettajat, ohjaaja, opiskelija, verkostot)

Muu moniammatillinen ohjaus ja tuki Verkostotyö

HOPS

HOJKS

• fyysinen paikka, jonne voi tulla sovitusti opiskelemaan • turvallinen ympäristö, tuttu porukka, helppo tulla • Saranassa aina oppilaan lukujärjestykseen merkittynä aikana paikalla opettaja ja/tai ohjaaja sekä rinnallakulkija • muu opiskelu oman ryhmän mukana

Läksyjen tekijät

• mahdollisuus rästien suorittamiseen ja läksyjen tekoon ohjatusti • mahdollistaa keskeneräisten opintojen suorittamisen yksilöllisesti

Tuen tarvetta ei enää ole PALUU OMAAN RYHMÄÄN sovitaan vastaavan opettajan kanssa

Valmistuminen Työllistyminen Jatko-opinnot

Keskeneräiset opinnot tai rästit suoritettu

Sarana-opetukseen otetaan mukaan opiskelijoita, joilla ei ole suoritusmerkintää peruskoulun tai ammatillisen tutkinnon osien opinnoista. Mukaan voi tulla myös, jos opinnot eivät ole pelkojen, kiusaamisen tai muun syyn johdosta edenneet toivotulla tavalla tai opinnoista suoriutuminen on ollut vaikeaa suuressa ryhmässä. Opetuksesta vastaa kyseisen kurssin opettaja, jonka lisäksi toiminnassa ovat mukana oppilaitoksen laaja-alainen erityisopettaja, opintoohjaaja ja ammattistarttilaisten apuna vielä tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Kun huomataan, että opiskelijalla on vaikeuksia jossain oppiaineessa tai jokin tentti on epäonnistunut, opettaja tai opinto-ohjaaja voivat ottaa yhteyttä Saranan erityisopettajaan ja ohjata opiskelijan oppimisklinikalle. Toki myös opiskelijalla on itsellään mahdollisuus hakeutua oppimisklinikalle. Saranan toimintaperiaatteina ovat varhainen puuttuminen, moniammatillisuus ja yksilöllisyys. Sarana on paikka, minne oppilaiden on turvallista ja helppoa tulla. Sen toiminta on kokonaisvaltaista auttamista ja tukemista. n

Lisätietoja Minna Hynninen-Tuovinen, projektipäällikkö, minna.hynninen-tuovinen@ sisop.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

yksystä 2008 ovat Hyria Hyvinkään ammattistartin opiskelijat saaneet suorittaa keskeneräiset kurssinsa valmiiksi rästipajassa. Samanlaista tukevaa toimintaa on ollut myös kuva-artesaaniopiskelijoille, joskin vähän eri nimellä.

Rästipajalla ammattistartin ja taidekoulun yksikön ammatillisten aineiden opettajat ovat tukeneet opiskelijoita, joilta on jäänyt tai on jäämässä jokin kurssi kesken tai kurssisuoritus on hylätty. Erityisesti tarvetta lisätukeen on ollut atk:ssa, kuvanveistossa sekä peruskoulun korottamisaineissa, kuten maantiedossa ja yhteiskuntaopissa. Ammatillisissa aineissa rästipajalla voi suorittaa loppuun seuraavia aineita: valokuvaus, photo shop, taidegrafiikka, kuvanveisto, piirustus ja elokuvailmaisu. Atto-aineiden opiskelu Hyvinkään ammattistartilla on tarkoitus aloittaa syksyllä 2010. Rästipajalle opiskelijan ohjaa opinto-ohjaaja, kun huomataan, että jossain opintokokonaisuudessa opiskelu ei sujukaan aivan suunnitelmien mukaan. Rästipaja toimii aina tarpeen mukaan: jos tarvetta ei ole, ei rästipajaakaan tarvita. Päättymässä olevan kokeilun aikana rästipajatoiminta on juurrutettu osaksi ohjaavan ja valmistavan koulutuksen pysyvää toimintaa. Toimintaa on arvioitu ja kehitetty jatkuvasti sen toiminnan aikana. n

Lisätietoja Sari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi

kurssit valmiik Rästipajalla väännetään

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kohti työelämää -malli ammattistartilla

piskelijoiden urasuunnittelua ja opintoihin sitoutumista voi tukea jo valmiilla malleilla. Hyria Hyvinkään ammattistartilla on kokeiltu Kohti työelämää ja Koulutuksesta työhön -menetelmiä. Toisinaan vanha kun on parempi kuin pussillinen uusia. Ryhmätyömalleissa sovelletaan aktiivisen ja sosiaalisen oppimisen käytäntöjä. Yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitusten avulla malleissa pyritään vahvuuksien, taitojen ja tietojen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen alan valinnassa. Menetelmiä voi käyttää monissa eri ryhmissä tilanteisiin sopivasti muokattuina. Viisitoista tuntia kestävinä lyhyinä intensiivikursseina niitä voi hyvin käyttää opinto-ohjauksen tunneilla esimerkiksi ennen koulukokeilujaksoa. Hyvinkäällä kurssi on toteutettu ammattistartin opinto-ohjauksen tunneilla. Koulutuksesta työhön -menetelmä on ollut käytössä myös ammatillisen peruskoulutuksen puolella kauppaoppilaitoksen yksikössä. Ammattistarttilaisten kanssa tehtävien tekemiseen ja keskusteluun kannattaa kuitenkin varata enemmän aikaa kuin perustutkinnon puolella. Myös materiaalia voi käyttää valikoidusti ja soveltaen.

”Menetelmien käyttöön pitää varata riittävästi aikaa. Paras toteutustapa on ehdottomasti intensiivinen toteutusmalli. Erityisesti suosittelen ammattistartissa käytettävän Kohti työelämää -menetelmää. Olen käyttänyt tätä menetelmää vuosittain jokaisessa ammattistartissa enkä aio siitä luopua. Menetelmä soveltuu mitä parhaimmin urasuunnitelmien tekemiseen ja opettaa vastoinkäymisiin varautumiseen ja niiden voittamiseen. Näitä taitojahan ammattistarttilaiset tarvitsevat.” Ammattistartin vastuuopettaja Sari Vivolinin kuvaus omista kokemuksistaan.

Edellä mainittujen mallien käyttöä harkitsevien kannattaa suorittaa menetelmistä joko Työterveyslaitoksen tai menetelmiä kehittämässä olleiden kouluttajien järjestämän koulutuksen. Ilman koulutustakin toki materiaaleja pystyy käyttämään ja soveltamaan. n

Lisätietoja Sari Vivolin, ammattistartin vastuuopettaja, opinto-ohjaaja, sari.vivolin@hyria.fi n Menetelmistä saa lisätietoa Työterveyslaitoksen internetsivuilta www.ttl.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Yrittänyttä ei LAITETA Nuori Yrittäjyys -toiminta osana ammattistarttia

sana ammattistarttikokeilua on Koulutuskeskus Sedun Seinäjoen yksikössä kokeiltu Nuori Yrittäjyys -toimintaa (NY-toiminta) osana ammattistarttia. Koko vuoden kestävässä jaksossa opiskelijat perustavat harjoitusyrityksen, jota he pyörittävät itsenäisesti. Malli perustuu Nuori Yrittäjyys ry:n vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jossa perustetaan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiä. Ennen yrityksen perustamista kaikki opiskelijat käyvät yrittäjyysleirin. Kuuden tunnin pituisella leirillä ryhmälle esitellään yrittäjyysideologiaa, käydään läpi NY-materiaalia ja pohditaan, minkälaisia yrityksiä opiskelijoiden on mahdollista pyörittää. Tämän

jälkeen yrittämisestä kiinnostuneet nuoret lähtevät mukaan yrittäjyystoimintaan perustamalla harjoitusyrityksen, joka rekisteröidään NY-toimistoon. Loput opiskelijoista pitävät vuoden aikana kuvitteellisia yrityksiä. Jakson aikana harjoitusyritys toimii niin kuin oikea yritys ja opiskelijat pyörittävät yritystoimintaa itsenäisesti joutuen hoitamaan esimerkiksi yrityksen kirjanpitoa ja asiakirjojen laatimista. Jakso on haasteellinen ja muotonsa vuoksi se ei sovi kaikille vaan vaatii aitoa mielenkiintoa yrittäjyyttä kohtaan. Opiskelijat ovat jakson aikana perustaneet muun muassa kioskin ja leipomon. Vaikka varsinaista

Nuori Yrittäj y

voittoa yritykset eivät ole tuottaneet, ovat ne tarjonneet valtavasti kokemuksia yrittäjyydestä, opettaneet vastuun kantoa ja nostaneet opiskelijoiden itseluottamusta. Jakson lopussa tehdään NY-toimistoon yrityksen tilinpäätös ja loppuraportti toiminnasta. Opiskelijat saavat todistuksen yrittäjyystoimintaan osallistumisesta. Jakso voidaan myös hyväksilukea opiskelijoiden tuleviin opintoihin. n

Lisätietoja Virpi Lammassaari, vastuuopettaja, virpi.lammassaari@sedu.fi,

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

n e n i e t t o n i a Tekniikkap

startin sähäkät!

ammattistartti

ampereen ammattiopistossa käynnistyi syksyllä 2009 uusi tekniikan aloille painottunut ammattistarttiryhmä. Nimensä mukaisesti ryhmän opetussuunnitelma on selkeästi tekniikkapainotteinen. Opiskelijat tekniikkapainotteiseen ammattistarttiin on valittu haastattelujen perusteella. Jos opiskelija huomaa opintojen alettua, että tekninen ala ei ole hänelle sopiva, ohjataan hänet toiselle opintopolulle. Toistaiseksi näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan koko ryhmä on pysynyt kasassa. Ammattistartilla opiskellaan kiinteän lukujärjestyksen mukaan opiston normaalien periodien mukaisesti. Lähiopetustunteja viikossa on 30−32, joista suurin osa opiskellaan kone- ja metallipuolella. Loppuaika on tutustumista muun muassa puualaan, pintakäsittelyyn, painotekniikkaan ja elintarvikealaan. Opiskelun aikana starttilaiset suorittavat perustutkinnon osia sekä niihin kuuluvia ammattiosaamisen näyttöjä. Esimerkiksi kone- ja metallialan perustutkinnosta ammattistartin opiskelijat ovat osoittaneet taitonsa kahdeksan opintoviikon koneenasennuksen modulissa. n

Lisätietoja

WSOY:n Opit-oppimisympäristöstä on ollut paljon apua Seinäjoen ammattistartilla. Heterogeenisen ryhmän jokaiselle opiskelijalle on helppo hakea palvelusta tehtäviä. Itsenäisesti opiskelevilla opettaja pystyy tarkistamaan, onko opiskelija käynyt kyseisellä sivulla. Valitettavasti opettaja ei voi tarkistaa, mitä opiskelija on sivustolla tehnyt ja millä tuloksin.

Lisätietoja Virpi Lammassaari, Koulutuskeskus Sedu, virpi.lammassaari@sedu.fi

Työpäivä monipuolisemmaksi

Harri Järvinen, lehtori, harri.jarvinen@tampere.fi

et suorit ar ttilais t s a n a hin n aik sekä nii Opiskelu on osia n in k t u t erus äyttöjä tavat p misen n a a s io t t amma kuuluvia

Apua Opitista

Etelä-Karjalan ammattiopiston palvelualan ammattistartilla on huomattu, miten monipuoliset opetusjärjestelyt motivoivat opiskelijaa. Esimerkiksi ruoanvalmistuspäivä on Lappeenrannassa aloitettu yhteisellä aamukahvilla, jolloin on virittäydytty päivän aiheeseen. Käytännön tehtävien jälkeen on voitu vielä katsoa aiheeseen liittyvä tv-ohjelma. Näin samalla on tullut kerrattua päivän aikana opitut asiat.

Lisätietoja Terhi Vainikka, Etelä-Karjalan ammattiopisto, terhi.vainikka@ekamo.fi

Ammattiopintoja

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

,, Kaukovainion yksikössänä yptuoomletan alansa yt ,, ista on lö opiskelijo en isjaksojen

tutustum

tutustumisjaksolla

utustumisjaksot oman talon opintoaloihin on Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainion tekniikan yksikössä järjestetty koko ryhmän työskentelypäivinä. Työpainotteiset tutustumisjaksot on järjestetty kaikkiaan kuudella yksikön perustutkintoalalla. Jakso on kestänyt kahdeksan viikkoa, jonka aikana opiskelijat ovat työskennelleet päivän viikossa yhdellä alalla. Näin tutustumista on tullut puolitoista opintoviikkoa alaa kohden. Ammattialojen tutustumisjaksot on sijoitettu kahdelle ensimmäiselle jaksolle niin, että ensimmäisellä jaksolla ryhmä on ollut yhden päivän viikossa sähkö- ja automaatiotekniikan alalla ja toisen päivän rakennusalalla. Toisella jaksolla työsalipäiviä on ollut tuplamäärä. Opiskelijat ovat tutustuneet silloin kemiantekniikan, kone- ja metallialan, puualan ja talotekniikan opiskeluympäristöihin. Tutustumisjaksot ovat sisältäneet samanlaisia tehtäviä, joita ammattialojen perustutkinto-opiskelijat suorittavat. Sähköpuolella ammattistartin opiskelijat ovat päässeet suorittamaan eritasoisia sähköasennustöitä, puualalla he puolestaan ovat valmistaneet sametilla vuoratun korurasian. Ammattialojen opettajat ovat suunnitelleet tehtävät ja työpäivien sisällöt. Ammattistartin opettaja on suunnitteluvaiheessa ollut mukana konsultoivana osapuolena. Työsalissa hän on toiminut apuopettajana ja saanut samalla itsekin kokeilla, miten esimerkiksi kupariputki taipuu. Opiskelijat ovat saaneet jaksojen aikana tutustua siihen, mitä opiskelu eri aloilla todellisuudessa on. He ovat oppineet, miten piirustuksista syntyy valmis tuote. Ammattiopettajan esiteltyä työvaiheen opiskelijat ovat saaneet itse kokeilla, miten koneita käytetään ja suorittaa opetel-

jälke

lun työvaiheen. Uuden oppimisen lisäksi tuloksena on ollut konkreettinen tuotos: vaikkapa metallinen kynttilänjalka. Opintojaksojen hyöty ei ole ollut pelkästään ammattitietouden lisääntyminen, vaan jaksot on arvosteltu perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Suoritetut opintoviikot voi tulevaisuudessa hyväksyttää osaksi ammatillista perustutkintoa. Tärkein hyöty on kuitenkin ollut opiskelijan ammatinvalinnan selkiytyminen; Kaukovainion yksikössä puolet opiskelijoista on löytänyt oman alansa tutustumisjaksojen jälkeen. Työsalityöskentelyn ehdoton edellytys on työturvallisuuden tuntemus. Oulun seudun ammattiopistossa jokainen ammattistarttilainen on ennen tutustumisjaksoa suorittanut työturvallisuuskortin ja hätäensiapukurssin. Tutustumisjaksojen jälkeen ammattialan opettaja on antanut palautetta koko ryhmälle ja yhdessä ammattistartin opettajan kanssa henkilökohtaisesti jokaiselle oppilaalle. Samalla opiskelija on voinut kertoa, miten jakso hänen mielestään meni ja esittää mahdollisia kehittämisehdotuksia tulevaisuutta varten. Tutustumisista on siis ollut hyötyä paitsi opiskelijalle myös ammattiaineiden opettajille. n

Lisätietoja Juha Virsiheimo, koulutusjohtaja, juha.virsiheimo@osao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Vapaavalintaiset kiertokurssit

oulutuskeskus Sedun Ähtärin opetuspisteen kiertokurssien ideana on tarjota opiskelijoille elämyksellistä ja tekemiseen perustuvaa oppimista. Lukuvuonna 2009 – 2010 opiskelijoille on tarjolla viisi vapaavalintaista viikon kestävää kurssia, joista heidän on valittava kolme, joihin he osallistuvat.

Vapaavalintaisia kursseja ovat: 1. työskentely koulun kanttiinissa 2. työskentely koulun opetuskodissa 3. työskentely tekstiilihuollossa eli koulun pesulassa 4. liikunnallinen harrastekurssi 5. karaoke ja esiintymistaito

startin sähäkät!

Koulun kanttiinissa opiskelijat voivat omien taitojensa ja kykyjensä mukaan vaikka pyörittää koko kanttiinia itsenäisesti. Opetus-

kodissa puolestaan harjoitellaan itsenäistä elämää, yksin asumista ja ruuanlaittoa. Pesulan toimintaa tuskin tarvitsee kenellekään selittää. Suosituimmiksi kursseiksi ovat nousseet liikunta- ja karaokekurssit. Viikon liikuntakurssilla pyrkimys on se, että jokaisella päivällä on oma teemansa, jonka sisällä tutustutaan opiskelijoille vähän tuntemattomampiin lajeihin, kuten lumikengillä kävelyyn. Yhteisenä pääteemana viikolla on hakea uusia ja motivoivia liikunnan muotoja. Karaokea ei välttämättä heti mielessään liittäisi opiskeluun, mutta laulamisen ja varsinkin esiintymistaidon harjoitteleminen auttaa paitsi esitelmien pitämisessä myös kohentaa itseluottamusta. Rohkeimmilla on kurssilla aivan konkreettinenkin päämäärä: ammattiin opiskelevien SAKUstarskulttuurikilpailut.

Kylmiltään ei opiskelijoiden tarvitse näille kursseille osallistua. Ennen keväällä järjestettäviä kiertokursseja he ovat opiskelleet jo muun muassa kodinhoitoa ja keittiötyöskentelyä sekä suorittaneet asiakaspalvelun opintojakson. Kaikki ovat käyneet läpi myös työelämäjaksoille valmentavan kurssin, jossa on käsitelty työelämän perussääntöjä. Vapaavalintaiset kurssit on liitetty työssäoppimiseen valmentautumiseen niin, että kolmen viikon kiertokurssien yhteydessä opiskelijoilla on viikon harjoittelujakso työelämässä. n

Lisätietoja Mira Niemi, ammattistartin ryhmänohjaaja, mira.niemi@sedu.fi

Verkkokurssit Hyvinkään ammattistarttilaiset ovat voineet suorittaa taidehistorian kurssin verkossa. Moodle-pohjaisen kurssin on suunnitellut kuvataiteen opettaja ja kurssin alussa opiskelijoita on opastettu moodlen käytössä. Verkko-opiskelu antaa mahdollisuuden omaan aikatauluttamiseen ja opettaa uusiin opiskelun suorittamistapoihin.

Lisätietoja Sari Vivolin, Hyria koulutus Oy Hyvinkää, sari.vivolin@hyria.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

d okumenttielokuva O

puolivälissä ja opiskelijat saivat kutsua näytökseen sukulaisiaan ja ystäviään, joita saapuikin paikalle nelisenkymmentä.

Idea saatiin keväällä 2009 Myrsky-projektin Tunnemyrsky-hankkeesta, jossa nuoret toteuttivat fiktiivisiä lyhytelokuvia omasta elämästään. Projektin toteuttaneessa Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry:ssä (SEKK) kiinnostuttiin yhteistyöstä ammattistartin kanssa.

Elokuvaprojektista saadut palautteet olivat kauttaaltaan positiivisia. Hyvän kokemuksen myötä käytäntöä on suunniteltu jatkettavaksi tulevina vuosina pysyvänä osana ammattistartin toimintaa. Elokuvan tekeminen vaatii resursseja: Porissa koko dokumenttiprojektin budjetti oli noin 3000 euroa. Elokuvan tekeminen vaatii teknistä asiantuntemusta ja siksi SEKK oli looginen yhteistyökumppani.

piskelijoiden itsetunnon kehittämiseksi voi uusia toiminnallisia käytänteitä löytää vaikka ilmaisutaidosta ja mediakasvatuksesta. WinNovan (ent. Porin ammattiopisto) ammattistarttilaiset ovat opiskelleet ilmaisutaitoa elokuvan keinoin.

Uuden ammattistarttiryhmän aloittaessa päästiin käytännön suunnitteluun. Nuoret saivat itse päättää, millaisen elokuvan he halusivat tehdä: yksimielinen päätös oli dokumentti. Elokuvan aiheena oli nuorten oma elämä. Nuoret kertoivat muutoksista, joita heillä on elämässään ollut. Siitä syntyi elokuvan nimikin: Muutos. Aihe oli nuorille hyvin henkilökohtainen ja osittain arkaluonteinen.

Kaikki opiskelijat osallistuivat projektin suunnitteluun ja toteutukseen, jokaisella oli tärkeä rooli sen onnistumisessa. Laadukkaan elokuvan tekeminen on pitkäjänteistä puuhaa, eikä se valmistu hetkessä. Ajallisesti elokuvan tekeminen vaatii kolmeneljä opintoviikkoa. Porissa dokumenttiprojektin toteutus vei koko syksyn syyskuusta joulukuuhun. Alun suunnitteluvaiheessa projektiin käytettiin kolmisen tuntia viikossa. Itse kuvausvaihe oli intensiivistä toimintaa. Elokuvaa kuvattiin Turussa ja sen lähistöllä. Muutoksen ensi-ilta oli joulukuun

Elokuva on mukana YLE 2:n Lönnrot-projektissa ja se valittiin myös nuorten kansainväliseen kilpailuun Tampereen filmifestivaaleille. n

Lisätietoja Timo Lehto, ammattistartin opettaja, timo.lehto@winnova.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

KORTTELI H

elsingin Diakoniaopistossa on pahville ja kartongille ollut käyttöä, kun opiskelijat ovat suunnitelleet ja rakentaneet oman korttelin rakennuksineen. Rakennusurakan jälkeen on pohdittu yhdessä, keitä korttelissa on työssä ja millainen miljöö on. Sen jälkeen opiskelija on voinut miettiä ja luoda korttelissa työskentelevän kuvitteellisen henkilön tai henkilöitä ikineen, sukupuolineen, työkokemuksineen ja -tehtävineen, koulutuksineen ja niin edelleen. Myöhemmin näitä fiktiivisiä hahmoja ja miljöötä voi käyttää esimerkiksi aineenkirjoituksessa. Tarinan luomista helpottaa, että päähenkilöt ja tapahtumapaikat on jo valmiiksi mietitty. Korttelia voi käyttää visuaalisena apuvälineenä ainakin äidinkielen ja kädentaitojen opiskelussa. Lisäksi mallin voi integroida matematiikan opetukseen laskemalla vaikka tilavuuksia, mittoja ja yritysten asiakasmääriä. Malli on toimiva erityisesti opiskelijoille, joilla ei ole minkäänlaista työkokemusta. Korttelin avulla voi visuaalisuutta hyväksi käyttäen hahmottaa työelämää ja siihen liittyvää arkea. Kaiken lisäksi korttelin rakentaminen on edullista: siihen tarvitaan vain vähän askartelutarvikkeita, ja tietenkin yhdessä tekemiseen innostuneita kouluttajia. n

Lisätietoja Vesa Silander, ammattistartin kouluttaja, vesa.silander@hdo.fi

,, Korttelin avulla voi visuaalisuutta

hyväksi käyttäen hahmottaa työelämää ja siihen liittyvää arkea

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kohti jatko-opintoja Kaiken ammattistarteissa tehtävän työn tarkoitus on helpottaa opiskelijan siirtymistä ammatilliseen koulutukseen. Koulukokeilut ja tutustumiset eri ammattialoihin tukevat opiskelijan urasuunnittelua ja helpottavat jatko-opintoihin siirtymisessä. Toimiva oppilaitoksen sisäinen yhteistyö on menestyksekkään koulukokeilujakson edellytys. Ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustuminen ja työssäoppimiseen valmentautuminen auttavat opiskelijaa oikean opintopolun löytämisessä. Nuoren päätöksenteon ja kokeilujaksojen onnistumiseksi on useissa oppilaitoksissa tuotettu myös paljon tukimateriaaleja eri ammateista ja koulutusaloista. Hyvien käytäntöjen viimeisessä osassa kuljemme koulukokeilujen ja työelämäjaksojen kautta ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseen.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

yhdysopettaja Ammattistartin

avon ammattija aikuisopistoon on muodostettu noin 20 eri ammattialan opettajasta koostuva ammattistartin yhdysopettajien verkosto, joka a. huolehtii ammattialoilla tutustumisjaksojen suunnittelusta ja opetuksesta b. ohjaa ammattistartin opiskelijoita lukukauden aikana ammattialoilla vapautuville paikoille c. ohjaa ammattialoilta keskeyttäneitä opiskelijoita ammattistarttiin. Verkoston toiminnan alussa ammattistartin opettaja järjesti koulutuspäivän, jossa käytiin läpi seuraavia yhdysopettajan tehtäviin liittyviä asioita: l Savon ammattija aikuisopis-

ton ammattistartin esittely l ammatillisten yhdysopettaji-

en rooli ammattistarttikoulutuksen järjestämisessä l ammattistarttilaisten opin-

toaloihin tutustumisjakson suunnittelu, jakson suunnittelun perusperiaatteet l suunnittelutyön ja opetuksen

kustannukset ja laskutus

Jatkossa yhdysopettajaverkosto on kokoontunut muutaman kerran lukuvuoden aikana. Yleensä tilaisuus on ollut keväällä ja syksyllä. Näissä iltapäivän mittaisissa palavereissa on tiedotettu ammattistartin ajankohtaisista kuulumisista ja keskusteltu opiskelijoiden tutustumisjaksoihin liittyvistä asioista: onnistumisista ja epäonnistumisista, kehittämisen kohteista, työturvallisuudesta, arvioinnista ja opiskelijoiden opin-

topolkuun liittyvistä käytännön asioista. Kevään palaverissa on käsitelty myös seuraavan lukuvuoden lukujärjestyksiä. Yhdysopettaja toimii myös linkkinä ammattistartin ja oman talon ammattialojen välillä. Se on paitsi lisännyt ammattistartin tunnettuutta myös helpottanut opiskelijoiden siirtymistä startilta ammatilliseen perusopetukseen ja päinvastoin.

Kokeilujakson suunnittelu Yhdysopettajana toimivan ammattialan opettajan yhtenä tehtävänä on ollut ammattistarttilaisille suunnatun viikon kestävän tutustumisjakson suunnittelu. Keskeisin asia jakson suunnittelussa on se, että tutustumisviikko sisältää ammattialaan liittyviä käytännön töitä, jolloin opiskelija voi testata soveltuvuuttaan alalle ja samalla opettaja näkee, kenestä on kyseiselle ammattialalle. Jakson suunnittelusta ja opettamisesta on yhdysopettajalle maksettu korvaus. Tutustumisjakso toteutetaan suunnitellun ohjelman mukaan niin, että yhdysopettaja on kyseisen viikon aikana opettanut vain ammattistarttiryhmää. Opiskelijoita se on motivoinut, koska he ovat saaneet positiivisen vastaanoton tutustumisalalla. Tutun ryhmän kanssa opiskelu on myös vähentänyt sosiaalista jännittämistä. Mallin hyviin puoliin kuuluu myös se, että opiskelijat saavat tutustumisjakson aikana erinomaista ohjausta. Viikon aikana he voivat kokeilla kunkin alan töitä, esi-

merkiksi rakennusalalla seinän muurausta. Jakson aikana heille kerrotaan myös teoreettista tietoa kyseiseen alaan liittyvistä työoloista ja koulutusmahdollisuuksista. Tutustumisen aikana ammattialan opettaja on toisinaan löytänyt alalle soveltuvan opiskelijan, joka on jakson jälkeen siirtynyt suoraan opiskelemaan ammatillista perustutkintoa. Viikon tutustumisjakso on usein ollut riittävä, jotta opiskelijat ovat huomanneet onko ala heille sopiva ja vastaako se heidän mielikuviaan. Myös yhdysopettajien mielestä viikko on ollut riittävä aika siihen, että opettaja on nähnyt, onko opiskelija motivoitunut ja soveltuva alalle. Ammattistartin oma opettaja on ollut mukana tutustumisjaksoilla tarvittaessa silloin, jos ryhmä on ollut liian iso yhdelle opettajalle tai työturvallisuusseikkojen takia on tarve kahden opettajan läsnäololle. n

Lisätietoja Seija Ojala, ammattistartin opettaja, seija.ojala@sakky.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

AMMATTIALAN OPINTOJAKSON SUUNNITTELUN PERIAATTEET n Opiskelijoille muodostuu totuudenmukainen kuva opiskelusta ammattialalla ja hän voi tehdä alalle tyypillisiä työtehtäviä n Opiskelija tietää mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja alalle vaaditaan n Opiskelija saa tietoa opintoalan eri suuntautumisvaihtoehdoista ja jatko-opintomahdollisuuksista n Opiskelija saa tietoa alan työllisyysnäkymistä ja alalle tyypillisistä työpaikoista n Opiskelija saa kuvan taidoistaan ja hän voi testata mielenkiintoaan alaa kohtaan n Opintoalan opettajat saavat tietoa alalle hakeutuvan taidoista ja motivaatiosta n Opiskelija täyttää jaksopäiväkirjaa ja arvioi suoritustaan n Opettaja täyttää arviointilomakkeen kustakin opiskelijasta (rasti ruutuun)

TUTUSTUMISJAKSO LOGISTIIKKA-ALAAN (1 viikko) n 1. päivä - Tutustuminen logistiikan opetukseen (tilat ja kalustoesittely) - Mitä logistiikassa opiskellaan? - Työtehtävät: Mihin logistiikan perustutkinnon suoritettua voi työllistyä? - Mahdollinen tutustuminen logistiikkaterminaaliin n 2. päivä - Turvallinen trukin kuljettaminen - Kuorma-auton rakenne - Ajoonlähtötarkastuksen tarkastuskohteet n 3. päivä - Ajoharjoittelu trukilla - Kuorma-auton rakenteeseen tutustuminen korjaamolla - Ajoonlähtötarkastuksen tekeminen kuorma-autoon n 4. päivä - Rahtikirja ja sen merkitys kuljetuksen aikana - Rahtikirjan täyttöharjoitus - Loppuyhteenveto viikosta n 5. päivä - Opiskelijoiden yhteinen palautekeskustelu Opiskelijoille annetaan haalarit lainaan päivän ajaksi logistiikka-alalta. Turvakengät tarvitaan käytännön harjoituksiin. Alalla ei ole mahdollisuutta tarjota kenkiä lainaksi.

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

,, om

a toimin ta ja ak tiivinen etsimin tiedon en ja ty östämin en virit nuoren tävät pohtim aan, m ikä on h se sopiv änelle a ja mie luisin ala

Alakohtaisten koulukokeilujen malli

urun ammatti-instituutin startissa koulutusaloille tutustumiseen valmistaudutaan huolella. Ennen tutustumisjaksoja opiskelijat perehtyvät koulutusaloihin keräämällä tietoa esimerkiksi esitteistä, opetussuunnitelmista ja ammattikuvauksista. Aiheista tehdään ryhmissä koosteita, joita käsitellään yhdessä. Ammattistartin opettaja on kerännyt yhteistyöopettajiltaan eri aloilta myös materiaalipaketteja, joissa on kerrottu perustietoa koulutusalasta ja ammateista. Osa materiaaleista on ollut toimintaa tukevaa, kuten hiustenpesuohjeet ja käsien pikahoito. Näistä materiaaleista valittu osa on laitettu myös moodleen, joka on ollut toimiva oppimisympäristö niin ennen kokeilujaksoa kuin sen aikanakin. Materiaalien pohjalta on opiskelijoille suunniteltu myös tehtäviä, jotka ovat niin ikään saatavilla moodle-oppimisympäristöstä. Varsinaisia tutustumisjaksoja edeltävät vielä lyhyet tutustumiskierrokset eri koulutusaloihin. Näiden käyntien aikana ovat alalla jo opiskelevat nuoret esitelleet omaa opiskelualaansa. Toisinaan tieto menee paremmin perille, kun sen esittää joku muu kuin opettaja. Opiskelijat voivat käydä tutustumassa myös työelämään haastatellen ammatissa jo toimivia ihmisiä. Tutustumispaketit ja -käynnit antavat opiskelijalle tietoa alasta ja ammateista, mutta vasta oma toiminta ja aktiivinen tiedon etsiminen ja työstäminen virittävät nuoren pohtimaan, mikä on hänelle se sopiva ja mieluisin ala. Mielenkiintoisen alan löydyttyä opiskelija käy tutustumassa koulutukseen perustutkintoryhmän mukana. Tavoitteena on, että ammattistartin opiskelija pääsee tutustumaan toisen vuosiluokan mukana, koska silloin hän saa hyvän käsityksen opinnoista ja mahdollisesti pääsee harjoittelemaan ihan niitä ”oikeita töitä”. n

Lisätietoja Auli Tirkkonen, ammattistartin opettaja, auli.tirkkonen@turkuai.fi

Haetaan tietoa mm. • alan kuvaus • työtehtävät • vaatimukset • koulutus jne.

ALA

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (lyhyt 1-2 päivää)

ALAN PERUSTEIDEN OPISKELU OMASSA RYHMÄSSÄ

TUTOR/OPISKELIJA

Tutustutaan alaan lyhyesti • voiko nähdä itsensä ko. työssä • materiaaliin pohjautuen mietitään kysymyksiä ja tehtäviä Tarkennetaan alan kuvaus • ydinkohdat • materiaalipaketti, jostain alan perusteista • tutustutaan materiaaliin

Alan pääpiirteet ja opiskelun esittely / opiskelijanäkökulma

Oma pohdinta SOVELLUNKO?

KOULUKOKEILUJAKSOILLE VALMISTAUTUMINEN

KOULUTUKSEEN TUTUSTUMINEN

• työtehtäviä • aputöitä • pohdinta- ja seurantatehtäviä (valmisteltuja ryhmässä)

Koulutukseen tutustuminen 2-5 päivää

YHTEISHAKU

TYÖELÄMÄJAKSO

Työelämään tutustuminen • hakutoiveiden mukaiset paikat, 1-3 paikkaa • tehtäviä

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

,,tu

tustu

mispa ketit ja au ovat ttane olleet et op toimi iskelij jakso via ille as oita s etetu aavut t tav t a maan oittee t

Tutustumispaketti koulukokeilun tukena

ampereen ammattiopistossa ovat ammattialojen opettajat tuottaneet opiskelijoille erityiset tietoja tehtäväpaketit koulutusaloille tutustumisjaksojen tueksi. Paketteja on tehty viiteen eri perustutkintoon: puuala, kone- ja metalliala, hiusala, tekstiili- ja vaatetusala sekä logistiikka. Paketit sisältävät perustietoa tutustumisen kohteena olevasta alasta, käytettävistä työkaluista ja materiaaleista sekä käytännön harjoituksia piirustuksineen ja työohjeineen. Esimerkiksi hiusalan tutustumisjaksolla harjoitel-

laan erilaisia letityksiä ja puualalla tutustumistyönä kootaan puinen pannunalusta. Tutustumispaketteja on käyty läpi ennen koulutukseen tutustumisen jaksoa oman opettajan kanssa. Itse jakson aikana ammattialan opettaja on käyttänyt suunnittelemaansa materiaalia tehtävien ja töiden tekemisessä. Ammattistartin opettaja on ollut opiskelijoiden kanssa tutustumisjaksoilla pari ensimmäistä päivää varmistamassa muun muassa laitteiden turvallisen käytön ja opastamassa opiskelijoita ammattialan opettajan neuvojen mukaan.

Kokeilujaksojen jälkeen ammattialojen opettajat ovat kehittäneet pakettien sisältöjä edelleen opiskelijoilta saatujen palautteiden pohjalta. Opiskelijoiden mielestä tutustumispaketit ovat olleet toimivia ja auttaneet heitä saavuttamaan jaksoille asetetut tavoitteet. n

Lisätietoja Eija Heurlin, ammattistartin opettaja, eija.heurlin@tampere.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Toimintapainotteiset

koulukokeilut ja työkalupakki K

ouvolan seudun ammattiopistossa on kehitetty ammattistartin ja ammatillisten aineiden opettajien yhteistyönä toimintamalli, jonka tarkoituksena on helpottaa ammattistartin opiskelijoiden tutustumista opiston eri koulutusaloihin.

Ammatillisten aineiden opettajat ovat suunnitelleet toiminnallisen esittelyjakson opettamastaan tutkinnosta. Suunnitelmat on tehty kirjallisina, jotta jokainen alaa tunteva opettaja voi sen tarvittaessa toteuttaa. Kun tällainen toiminnallinen alaesittely on kirjallisena ja valmiina, ammattistarttiopettajan on myös vuosittain helppo lähestyä kyseisen alan opettajia ja pyytää ryhmälleen vierailua. Hyvin suunniteltu toimintapäivä on helppo toteuttaa aiemman mallin mukaan ja sitä on helppo ylläpitää ja kehittää edelleen.

Paitsi opettajia, valmiit kirjalliset suunnitelmat auttavat myös koulutuspäälliköitä, joiden on helpompi resursoida ammattiopettajien ammattistartille tarvittava aika, kun jo ennakkoon on tiedossa toteuttamisajankohta ja siihen kuluva aika. Valmiit toimintasuunnitelmat voi myös laittaa koulun omaan tietoverkkoon, jolloin opiskelijat voivat jo etukäteen tutustua koulukokeilujaksoon.

Työkalupakit Suunnitellessaan esittelyjaksoa ammattiopettaja on myös miettinyt, mitä välineistöä tai materiaalia opiskelija tarvitsee tutustumisen aikana. Näistä on koottu jokaiselle opiskelijalle työkalupakki, joka sisältää kaiken tarvittavan esiliinasta kuulosuojaimiin ja siveltimistä

iin ja ,,esiliinasta kuulosuuoujakimoukkuun,, kk istä vir

siveltim

virkkuukoukkuun. Ammattistartin alussa opiskelija kuittaa pakin käyttöönsä ja hänelle kerrotaan, että hänen on huolehdittava sen sisällöstä ja että hän on velvollinen hankkimaan puuttuvat tai rikotut tavarat takaisin. Aika ajoin pakkien sisällöt tarkistetaan. Mukana kulkeva työkalupakki on osoittautunut toimivaksi, koska opiskelijoilla on aina mukanaan toiminnalliseen kokeiluun tarvittava välineistö. Opiskelijat ovat myös osanneet huolehtia omista työkalupakeistaan. n

Lisätietoja Aliisa Karstinen, ammattistartin opettaja, aliisa.karstinen@ksao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Koulukokeilujen järjestäminen

oulukokeilut ovat oleellinen osa ammattistartin opintoja. Vähintään puolet ammattistartin opinnoista tulisi koostua koulu- ja työelämäkokeiluista. Salon seudun ammattiopistossa koulukokeilut on pääsääntöisesti järjestetty omassa talossa. Koulukokeilun kohde, pituus ja tavoitteet määräytyvät jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. HOPS-keskusteluissa opiskelija itse saa valita kolme koulutusalaa, joista hän on kiinnostunut ja tavoitteena on, että lukuvuoden aikana opiskelija käy kokeilemassa näitä kaikkia. Kokeilu kestää viikosta kokonaiseen jaksoon eli kuuteen viikkoon. Ammattistartin ohjaaja ottaa yhteyttä koulutusalan koulutuspäällikköön, erva-opettajaan tai muuhun sovittuun koulutusalan opettajaan sopiakseen kokeilujaksosta. Tämän jälkeen opiskelijan kanssa käydään osastolla tutustumassa ja keskustelemassa koulutuspäällikön kanssa siitä, mihin ryhmään opiskelija haluaisi mennä ja kuinka pitkäksi aikaa. Joskus koulutuspäällikkö myös ehdottaa sopivaa tutustumisryhmää. Samalla käynnillä opiskelija tapaa mahdollisuuksien mukaan koulukokeilusta vastaavan opettajan tai ryhmänohjaajan.

Opiskelija pyritään sijoittamaan koulukokeiluun ensimmäisen vuoden perustutkintoryhmään, mutta joillakin aloilla toisen tai kolmannen vuoden ryhmä on paras vaihtoehto. Niissä ammattistarttilainen näkee parhaiten, millaista alan opiskelu oikein on. Ensimmäisen vuoden ryhmät ovat myös usein hyvin isoja ja siksi opettajilla ei ole välttämättä tarpeeksi aikaa koulukokeilijan ohjaamiseen. Kokeilun ajaksi ammattistartin opiskelijalle voidaan nimetä perustutkintoryhmästä työpariksi opiskelija, joka auttaa kokeilijaa ja jonka opiskelua kokeilija voi seurata. Tutor-opiskelijan tehtävänä on tällöin myös esimerkiksi viedä starttilainen syömään ja oikeaan luokkaan. Opiskelijat osallistuvat opetukseen normaalisti opiskelijaryhmän mukana. Joskus opiskelijoille tehdään erityinen lukujärjestys siten, että koulukokeilija osallistuu vain joidenkin aineiden tunneille. Tähän järjestelyyn päädytään joko siksi, että halutaan tehdä opiskelijalle kevennetty lukujärjestys, tai siksi, että opiskelija saa opiskella ammatinvalinnallisesti tärkeämpiä tai muuten kiinnostavampia aineita.

levat sen mukaan, haluavatko he vain tutustua opiskeltavaan alaan, vai haluavatko he suorittaa alan opintoja, jotka voidaan tulevaisuudessa hyväksilukea opiskelijan mahdollisiin ammatillisiin perustutkinto-opintoihin. Koulukokeilun aikana ammattistartin ohjaaja pitää yhteyttä kokeilussa oleviin opiskelijoihin viikoittain, jolloin keskustellaan myös ammattialan opettajan kanssa kokeilun sujumisesta. Koulukokeilujakson lopuksi suoritetaan jaksosta arviointi yhdessä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja ammattistartin ohjaajan kesken. Opiskelija saa jaksosta myös kirjallisen arvioinnin. Opiskelija pitää jakson aikana oppimispäiväkirjaa ja kirjoittaa jakson lopuksi koulukokeilusta raportin, jonka hän esittelee muille opiskelijoille. n

Lisätietoja Krista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

Koulukokeiluihin osallistuvien opiskelijoiden tavoitteet vaihte-

Ammattistartin jaksosuunnitelma, lukuvuosi 2009 - 2010 (ammattistartin ohjaaja Sini Kuusela)

1 23456 2. JAKSO

6. JAKSO

4. JAKSO

1. JAKSO

työelämäkokeilu

3. JAKSO

työelämäkokeilu

5. JAKSO

työelämäkokeilu

kaikille yhteiset opinnot

koulukokeilu

kaikille yhteiset opinnot

koulukokeilu

kaikille yhteiset opinnot

koulukokeilu

aikuislukioopinnot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Pitkällä kokeilujaksolla peruskoulutukseen

Kesken lukuvuoden tapahtuvaa siirtymistä edeltää usein onnistunut koulukokeilujakso, jonka aikana opiskelijalle valkenee oma halukkuus alalle. Ylä-Savon ammattiopistossa Iisalmessa koulukokeilujakso on pituudeltaan kuudesta seitsemään viikkoa. Pitkän kokeilun aikana opiskelija saa realistisen käsityksen siitä, millaista alan opiskelu on.

isalmessa lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon ja koulukokeilut järjestetään kolmannessa ja neljännessä jaksossa. Tätä ennen opiskelijoille on esitelty kaikki opiskelualat sekä opiskelun ja työelämän pelisäännöt. Opiskelijat ovat myös käyneet ryhmänä esittelytilaisuudessa kaikilla aloilla. Oman tutustumisalansa jokainen valitsee ennen kolmannen jakson alkua syksyllä. Koulutusaloille tutustumisen tarkoituksena on, että opiskelijat tekevät mahdollisuuksien mukaan samoja asioita kuin perustutkinnon opiskelijatkin, tietysti opiskelijan kyvyt ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Jos ryhmässä tehdään asioita, joita ammattistartin opiskelija ei voi

tehdä, antaa startin opettaja hänelle vaihtoehtoisia opintotehtäviä. Hyväksi on todettu myös käytäntö, jossa perustutkintoryhmän pidemmälle edennyt opiskelija on toiminut tutorina jakson alkuvaiheessa. Koulukokeilun aikana suoritetut alanmukaisten vaatimusten perusteilla toteutetut opinnot hyväksiluetaan aikanaan ammatilliseen perustutkintoon. Vaikka periaatteena on, että jokainen ammattistartin opiskelija on koulukokeilussa koko jakson, voidaan kokeiluja järjestää myös lyhyemmissä pätkissä ja useammalla alalla. Näin voidaan tehdä etenkin niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole selvää käsitystä, mitä he haluaisivat kokeilla.

Pitkän tutustumisjakson etuna on, että opiskeltavan alan hyvät ja huonot puolet tulevat opiskelijalle varmasti selviksi. Ammattialan opettajilla puolestaan on hyvä mahdollisuus tutustua opiskelijaan sekä hänen kykyihinsä ja motivaatioonsa alalle. Parhaimmassa tapauksessa kokeilu johtaa siihen, että opiskelija siirtyy perustutkinto-opiskelijaksi heti kokeilun jälkeen. n

Lisätietoja Tero Rönkä, ryhmänohjaaja, tero.ronka@ysao.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Perehdyttämisopas ammattistarttilaisen työelämäjaksolle

mmattistarttilaisille suunnattua opasta on testattu ammattistartin työssäoppimisjaksolla Ammattiopisto Omniassa. Opas selkeyttää opiskelijalle työelämäjaksoa ja kokoaa kaiken olennaisen yhteen vihkoon. Taskumalliversio kulkee näppärästi opiskelijan mukana työelämäjakson ajan. Oppaan avulla käydään läpi työelämäjakso ennen jakson alkua. Opas hyödyttää sekä opiskelijaa että opettajia. Opettajat voivat olla varmoja, että informaatio on jaettu opiskelijoille. Lisäksi opas helpottaa opettajan työtaakkaa, kun kaikkea ei tarvitse selittää opiskelijalle, vaan asiat on löydettävissä oppaasta. Opiskelija taas löytää kaikki tarvittavat asiat oppaasta eikä kaikkea tarvitse kysellä opettajalta. Opas korostaa myös omatoimisuutta ja vastuunkantoa niistä asioista, jotka kuuluvat opiskelijalle. Opasta on työstetty hyödyntäen olemassa olevia oppaita ja jatkossa sitä kehitetään saadun palautteen perusteella. n

Lisätietoja: Jake Lahti-Olsen, ammattistartin opettaja, jake.lahti-olsen@omnia.fi Jaanamari Österman, projektipäällikkö, jaanamari.osterman@omnia.fi

,,Op

as koro staa m yös om suutta atoimija vast uunkan toa

Perehdyttämisoppaan sisällysluettelo: 1 Työelämäjakso 2 Työelämäjakson suunnittelu 2.1 Työelämäjakson aloittaminen ja työpaikan valinta 2.2 Työelämäjaksolle valmentautuminen 3 Työssäoppimisjaksolle laadittavat paperit 3.1 Opiskelijakohtainen sopimus 3.2 Opiskelijan työssäoppimisen suunnitelma 3.3 Työssäoppimisjakson arviointilomake 4 Työelämäjakson vastuut ja velvollisuudet 5 Työssäoppimisjakson arviointi- ja oppimistehtävät 6 Vinkkejä työssäoppijalle 7 Vinkkejä työpaikkaohjaajalle ja työssäoppimispaikalle

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Sähköinen raportointi työelämäjaksolla

oulutuskeskus Sedussa on otettu käyttöön sähköinen raportointi työelämäjaksoilla. Raportoinnissa käytetään eTaitava -mobiili- ja verkko-ohjelmaa. Ennen jaksoa opiskelijoille esitellään, miten raportoinnissa käytettävä ohjelma toimii, ja heille annetaan tunnukset ohjelman käyttämiseksi.

näkee heti, ketkä ovat raportin käyneet tekemässä. Alueella, jossa etäisyydet eri yrityksiin ovat pitkät, sähköisesti tehtävä raportointi säästää opettajien aikaa. Opiskelijoille taas netin kautta raportoiminen on luontevampaa kuin paperiraporttien täyttäminen. Samalla myös mahdollisista ongelmista tiedottaminen helpottuu.

Verkko- ja mobiiliohjelman avulla opettajat laativat opiskelijoille kysymyksiä, joihin opiskelijat vastaavat sähköisesti joko internetin tai puhelimen avulla. Sedussa kysymykset ovat päivittäisiä ja jokaisena työpäivänä opiskelijalla on aikaa vastata kysymyksiin klo 24:ään. Opiskelijoilta kysytään mitä hän on päivän aikana tehnyt, missä onnistunut ja mitä olisi tehnyt paremmin. Ohjelma piirtää virekäyrää, josta näkee, kuinka jakso sujuu. Samalla opiskelija voi ilmoittaa mahdolliset poissaolot ja muut kuulumiset.

Sähköinen raportointi on myös tehostanut dokumentointia, koska kaikkien opiskelijoiden tiedot ovat yhdessä ja samassa paikassa. Jakson jälkeen voidaan materiaalista tehdä ryhmäkoonteja muun muassa päivittäisistä työtehtävistä. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa jaksojen toteutumisesta pidemmällä aikavälillä. n

Netin ja kännykän käyttö osana työelämäjakson raportointia on osoittautunut erittäin toimivaksi käytännöksi ja se on saanut kiitosta niin opiskelijoilta kuin opettajilta. Opettaja

Lisätietoja Virpi Lammassaari, vastuuopettaja, virpi.lammassaari@sedu.fi

Opiskelijalta opiskelijalle:

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

,,nuorten er

ilaiset tietoja taitotasot antavat uusia näkök ulmia molem mille osapuo lille

Kisälli-oppipoika -malli

irkanmaan ammattiopistossa on kehitetty kisälli-oppipoika -malli ammattistarttiopiskelijan työelämäjaksolle. Mallissa ammattistarttiopiskelijan työskentelypariksi työssäoppimisjaksoille on valittu alan varsinainen ja opinnoissaan jo pidemmällä oleva opiskelija. Mallin tarkoituksena on vahvistaa starttilaisen itseluottamusta ja kiinnostusta tulevaa ammattia kohtaan. Opiskelijalle on haluttu luoda erilaisia, mahdollisimman mieleenpainuvia oppimiskokemuksia. Ennen jaksoa järjestelyistä sovitaan yhteistyössä tutkintoalan vastuuhenkilön kanssa. Sitten valitaan alaa opiskelevat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan starttilaisen työskentelyparina, jonka jälkeen heidät perehdytetään tehtäviinsä. Ammattistarttilaisten joukosta taas valitaan alasta kiinnostuneet nuoret, jotka opettaja ja valitut perustutkinto-opiskelijat perehdyttävät alaan ja sen työtehtäviin. Tämän jälkeen tutustutaan yritykseen, työssäoppimisjakson työtehtäviin ja työelämän pelisääntöihin. Aluksi starttilaiset esittelevät itsensä työpaikkaohjaajalle harjoitellen työhaastattelutilannetta. Jaksolla tutkintoalan opiskelija toimii avustavana työpaikkaohjaajana starttilaiselle opastaen häntä alan käytäntöihin. Tehtävät vaihtelevat aloittain, esimerkiksi talonrakennusalalla starttilaiset ovat päässeet harjoittelemaan lattian eristystöiden tekemistä. Jakson päävastuu säilyy jaksosta vastaavalla opettajalla ja työpaikkaohjaajalla. Työelämäjaksojen pituudet vaihtelevat alasta, työssäoppimispaikoista ja tehtävistä riippuen. Tällä hetkellä ammattistarttilaisten jaksot ovat vaihdelleet päivästä noin viikkoon. Työssäoppimista suorittavien tutkintoalojen

opiskelijoiden jaksot ovat luonnollisesti olleet pidempiä. Ammattistarttiopiskelijan jakson päätyttyä pidetään päättökeskustelu, jossa kerrataan jakson tapahtumat ja pohditaan jakson onnistumista. Käytäntöä on kokeiltu talonrakennus- sekä hotelli- ja ravintola-alalla ja kokemukset ovat olleet hyviä. Opiskelijan ohjaamana alaan tutustuminen voi olla starttilaiselle helpompaa kuin monta vuotta alalla työskennelleen ammattilaisen alaisuudessa. Starttilainen asennoituu monesti eri tavoin toiseen nuoreen kuin esimerkiksi opettajaansa. Tutkintoa suorittavat opiskelijat taas ovat voineet käyttää omaa osaamistaan toisten ohjaamisessa ja näin ollen sisäistäneet oppimansa vielä paremmin. Työparina toimivien nuorten erilaiset tietoja taitotasot antavat uusia näkökulmia molemmille osapuolille. Malli helpottaa opettajien ja työpaikkaohjaajien työtaakkaa sekä parantaa työssäoppimisjaksojen laatua. Työpaikkaohjaajalle on helpompaa, että nuoret työskentelevät yhdessä ja saavat tarvittaessa tukea myös toisiltaan. Samalla yhteistyö ammattistarttikoulutuksen ja oppilaitoksen eri alojen välillä kehittyy ja syvenee. n

Lisätietoja Sonja Ahonen, ammattistartin opettaja, projektipäällikkö, sonja.ahonen@pirko.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Yritysvierailulla S

avon ammattija aikuisopistossa on yhdessä alueen yritysten kanssa kehitetty yritysvierailupäivä 10-luokan ja ammattistartin opiskelijoille. Vuosittain järjestettävän päivän aikana opiskelijat tutustuvat eri alojen yrityksiin ja heille esitellään eri alojen toimintaa aidoissa työympäristöissä. Vierailupäivän aikana on tutustuttu muun muassa metsäalan eri ammatteihin ja parkettitehtaan eri tuotantovaiheisiin. Lisäksi paikallinen pankki ja vuokranvälitysfirma ovat kertoneet nuorille opintotukeen ja asumiseen liittyvistä asioista. Päivän päätteeksi paikallinen lehti on tarjonnut opiskelijoille liput jääkiekkootteluun.

Yritysvierailupäivä tarjoaa nuorille sellaisen lähestymistavan eri aloille, jota ei luokkahuoneessa voi saada. Kun nuoret pääsevät kokeilemaan esimerkiksi puun korjuuta puuntyöstökoneiden avulla, he näkevät käytännössä, mitä ala pitää sisällään ja mitä heiltä työelämässä vaaditaan. Vierailupäivä selkiinnyttää opiskelijoiden ammatinvalintaa ja jatkoopintosuunnitelmia. Vierailupäivän järjestäminen vaati oppilaitokselta hieman aikaa ja hyviä suhteita työelämään, mutta kustannukset eivät ole olleet mittavia, koska yrityspäivään osallistuneet yritykset ovat maksaneet päivästä koituneet kustannukset. Yritysvierailupäivät syventävät oppilaitosten ja paikallisten yritysten välistä yhteistyötä. Kevään 2010 yrityspäivän teemoina ovat palvelu- ja metallialan ammatit, jolloin tutustutaan paikalliseen konepajafirmaan ja osuuskaupan toimintaan. n

Lisätietoja Esko Luoma, suunnittelujohtaja, esko.luoma@sakky.fi

Seija Ojala, ammattistartin opettaja, opinto-ohjaaja, seija.ojala@sakky.fi

taan

valin a l a a t t u u m r va

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Valmistautuminen joustavaan hakuun

erustutkinto-opintoihin hakemiseen valmistaudutaan koko ammattistartilla opiskelun ajan, onhan se koko koulutuksen ensisijainen tavoite. Pirkanmaan ammattiopistossa on joidenkin ammattistarttilaisten kohdalla toiminut hyvin joustavan haun käyttö. Opiskelijat ovat valmentautuneet siihen opinnoissaan ja töissään pitkin vuotta.

startin sähäkät!

Alalle hakua aletaan pohtia heti opiskelijan alavalinnan varmistuttua: käytetäänkö kenties joustavaa hakua ja mitä siihen laitetaan perusteluiksi. Opiskelijan opiskelusuunnitelmaa muokataan selkeämmin tietylle alalle tähtääväksi. Näin toimitaan myös opiskeluja elämäntaitojen sekä perustaitojen vahvistamisen osalta.

Joustavaa hakua silmällä pitäen opiskelijan erityinen perehtyneisyys haettavan alan asioihin perustellaan opiskelijan kokoamassa tukipaketissa. Se voi sisältää joidenkin kohdalla vain nipun todistuksia koulutuksista, opintosuorituksista, koulutusaloihin tutustumisista ja AMTETjaksoista, mutta se voi olla myös tätä laajempi. Joillain opiskelijoilla voi tavoitteena olla portfoliomuotoinen konkreettinen paketti, jossa on virallisten todistusten lisäksi omaan persoonaan liittyviä asioita. Portfolio voi haettavasta alasta riippuen sisältää myös näytteitä tehdyistä töistä. Näitä kaikkia opiskelija voi hyödyntää esimerkiksi haastattelutilanteessa.

Oikein hoidettuna käytäntö on vastannut tarkoitustaan erinomaisesti. Alat ovat saaneet motivoituneita ja aktiivisia uusia opiskelijoita. Myös opiskelijat ovat kokeneet elämäntilanteensa parantuvan ja saaneet tunteen siitä, että heidän elämänsä on heidän omissa käsissään. n

Lisätietoja Sonja Ahonen, ammattistartin opettaja, projektipäällikkö, sonja.ahonen@pirko.fi

Portfolio-ohjeet Salon seudun ammattiopistossa ammattistarttilaisille on koottu portfoliotyöskentelystä yksinkertaiset ohjeet valmiine tehtävineen.

Lisätietoja Krista Takatalo, Salon seudun ammattiopisto, krista.takatalo@sskky.fi

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartin ja perustutkintojen

i l l a m a t n i yhteistoim

mmattistartin ja perustutkintojen yhteistoimintamalli tähtää opiskelijan joustavaan siirtymiseen perustutkinto-opiskelijaksi. Ammattiopisto Omnian mallissa tavoitteena on, että vapaiden opiskelupaikkojen metsästys ei jäisi vain ammattistartin opettajien huoleksi. Myös opinto-ohjaajien aktiiviseen yhteydenpitoon starttiin päin on ohjeistettu ja kannustettu. Oppilaitoksen sisäisen verkon kautta voi kuukausittain seurata opiskelijamääriä ja linjoilta mahdollisesti vapautuneita paikkoja. Vapaiden paikkojen ilmaantuessa opinto-ohjaaja ottaa yhteyttä ammattistartin opettajaan - tai päinvastoin - sopiakseen jatkotoimista. Omnian ohjeistuksen mukaisesti perustutkintoon voi siirtyä opiskelija, joka l on motivoitunut ja itse ilmaissut halunsa ko. alalle l käy säännöllisesti koulussa ja hoitaa kouluasiansa

kunnialla l omaa valmiudet opiskella perustutkinnossa l on opiskelija, jonka siirtoa ammattistartin opettaja

suosittelee Malli toimii molempiin suuntiin. Väärän alan valinneelle nuorelle voi ammattistartti olla parempi ponnahduslauta oikealle alalle. Ammattistartille siirryttäessä neuvotellaan aina ammattistartin opettajien kanssa. Alustavan yhteydenoton jälkeen vastaanottava taho haastattelee opiskelijan ja tekee päätöksen hänen siirtämisestään uuteen ryhmään. Samalla nuorelle selvitetään tarkemmin siirtoa koskevat pelisäännöt, kuten mahdollinen koeaika ja siirtymävaiheen tuki, läsnäolojen merkitys jne. HOPSissa sovitaan jokaisen kanssa yksilöllisesti, miten siirto tapahtuu ja millä ehdoin. Pääsääntönä on, että mikäli siirto ei tuo toivottuja tuloksia, voidaan siirto perua tai jatkaa koeaikaa. Ammattistartin opettajat tukevat nuorta siirtymisvaiheessa yhdessä sovituin keinoin. Siirtymisen yhteydessä luovutetaan aikaisemmin tehdyt matematiikka- ja lukitestit tulevalle opinto-ohjaajalle tai opettajalle. Myös muut opiskelijaa koskevat tiedot, kuten mahdolliset diagnoosit ja HOPS siirretään vastaanottavalle taholle. n

Lisätietoja Jake Lahti-Olsen, ammattistartin opettaja, jake.lahti-olsen@omnia.fi Jaanamari Österman, projektipäällikkö, jaanamari.osterman@omnia.fi

Ammattistartin ja perustutkintojen yhteistoimintamalli - joustava siirtyminen

1 2 3 4 5 6

vapaiden paikkojen selvittäminen P-asemalta tai opinto-ohjaajalta

yhteys puhelimitse / sähköpostitse ammattistartin opettajaan

kartoitus ja opettajan arvio sopivista opiskelijoista

yhteistapaaminen, lähettävä & vastaanottava taho

suunnitelma: aikataulut, koeaika, käytännön asiat, tiedonsiirto

arviointi: siirtyminen perustutkintoopiskelijaksi tai paluu ammattistartille

kuva: Liisa Jäntti

HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Ammattistartti auttaa

PERUSTUTKINNOSSAKIN Joustava perustutkintoon siirtyminen kesken lukuvuotta on toisinaan toimiva ratkaisu, jos opiskelija omaa siihen riittävät taidot. Näiden opiskelijoiden kohdalla motivaation puutteesta ei varmaankaan ole pelkoa. Ammattistartin henkilöstön apu on kuitenkin monelle tarpeen vielä ammatillisten perusopintojenkin aikana.

alon seudun ammattiopiston mallin mukaan ohjaaja seuraa perustutkintoon siirtyneiden opiskelijoiden edistymistä ja antaa tarvittaessa apua. Noin kerran kuukaudessa ohjaaja tarkistaa entisten ammattistarttilaisten opintosuoritusotteista, miten opinnot ovat lähteneet käyntiin. Jos opiskelijalla on keskeneräisiä tai hylättyjä kursseja, ohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja hänen ryhmänohjaajaansa. Erityisissä tapauksissa otetaan yhteys myös huoltajiin. Saman lukuvuoden aikana siirtyneitä ammattistartin ohjaaja pyrkii tapaamaan parin viikon välein. Tapaamiset ovat hyvin vapaamuotoisia kahvipöytäkeskusteluja, joissa puhutaan opiskelijan

elämäntilanteesta ja siitä, miten opinnot ovat sujuneet. Monesti jakson loppuvaiheessa käydään läpi sitä, miten opinnot ovat siinä jaksossa menneet ja mitä seuraavassa jaksossa tapahtuu. Opiskelijoiden avuntarve liittyy useimmiten HOPS:iin, jonka tekemisessä startin ohjaaja on mukana. Kesken lukuvuoden perustutkintoryhmään siirtyvä joutuu yleensä hyppimään ryhmästä toiseen, joten siihen liittyen opiskelijoilla on paljon kysymyksiä. Osa opiskelijoista tarvitsee ainakin alkuvaiheessa tukea myös virallisten asioiden hoitamisessa, esimerkiksi opintotukiasioissa. Avun tarve riippuu tietenkin paljon opiskelijasta itsestään; jotkut

hoitavat asiansa itse, jotkut tarvitsevat paljon tukea. Tapaamiskerrat yleensä vähenevät sitä mukaa, mitä kauemmin opiskelijat ovat ammatillisissa opinnoissa opiskelleet. Tämäkin riippuu paljon opiskelijasta. Toiset haluavat tavata useastikin, kun taas toiset haluavat siirtyä oman alan opinto-ohjaajan asiakkaaksi. n

Lisätietoja Krista Takatalo, ammattistartin ohjaaja, krista.takatalo@sskky.fi Mervi Leino, projektikoordinaattori, mervi.leino@sskky.fi

KATSE TULEVAISUUTEEN

,, Millainen on ammattistartin asema vuonna 2020? Entä mitä kuuluu niille nuorille, jotka vuonna 2010 osallistuivat tähän kokeiluun? Kukaan ei tiedä varmasti, mutta valistuneiden arvausten perusteella tulevaisuus näyttää valoisalta.

vuonn

puvilla

a 202 0 työ mark kinoil nuoril le saa la on kissan päivä t

Ammattistartti

vuonna 2020 M

illainen on vuosi 2020? Autot tuskin lentävät, eikä teletransportaatiokaan ole arkipäivää, kuten vielä 50-luvulla uumoiltiin. Sen sijaan 2020 on varmuudella karkaus- ja vaalivuosi. Jos trendit jatkuvat nykyisenkaltaisina, vaivaiset 30 prosenttia äänioikeutetuista vaivautuu äänestämään. Keskustan ääniharavana toiminee presidentintehtävänsä silloin vastikään jättänyt Paavo Väyrynen. No, ehkei sentään. Se lienee kuitenkin todennäköistä, että takana on vuosikausien hitaan kasvun aika, kun kilpailukyky on ollut hukassa, eikä valtio ole enää aikoihin kyennyt rahoittamaan budjetistaan puolia lainarahalla kuten vielä kymmenluvun alussa. Ellei kävelykeppiteollisuutta ja Reino-tohveleita valmistavaa yritystä oteta lukuun, elinkeinoelämä on vaikeuksissa kasvavan vanhusväestön kanssa: peräti joka neljäs kansalainen on eläkeläinen. Vastaavasti työmarkkinoille saapuvilla nuorilla on kissanpäivät, sillä työministeriön ennusteen mukaan uuden koulutetun työvoiman tarve on vähintään 65 000 henkeä vuodessa, mutta 16 - 21-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka on vain 64 000 henkeä. Suurin tarve on ammatillista koulutusta edellyttävissä tehtävissä - yli puolet kokonaistarpeesta. Ja tapahtuu vuonna 2020 paljon muutakin: venäläinen kaivosyhtiö on rehvastellut alkavansa silloin kaivaa kuusta fuusioreaktorin polttoaineeksi soveltuvaa Helium-3 isotooppia, autot kulkevat kuulemma älyteillä ja Grönlannista alkaa tulla vakavasti otettava rantalomakohde. Kaikkein villeimpien visioiden mukaan vuoden 2020 olym-

»»

ammattistartti 2020

KATSE TULEVAISUUTEEN

pialaisissa Suomi saa 12 mitalia, mutta se lienee nk. epätodennäköinen skenaario.

aluksi uskaltaneet kunnolla tulla edes haastatteluun, hakevat nyt kesätyöpaikkoja, eikä opiskelunkaan aloittaminen pelota.

Oppimaan oppimisen oppimista

Ja kun on päästy niin pitkälle, loppu on jo paljon helpompaa. Toki koulutettukin voi joutua työttömäksi, mutta hänen mahdollisuutensa pärjätä siitä huolimatta ovat melkoisesti paremmat.

Entä mitä kuuluu niille ammattistarttilaisille, jotka jatkoivat eteenpäin opintopolullaan vuonna 2010? Suurimmaksi osaksi hyvää, niin uskoo ainakin akatemiatutkija Aini-Kristiina Jäppinen Jyväskylän ylipistosta. Hänen selvityksensä mukaan ammattistartti on onnistunut mainiosti, koska yli 70 prosenttia nuorista on jatkanut seuraavaan opiskelupaikkaan. Muutenkin starttivuosi on ollut suurimmalle osalle henkilökohtainen menestys: nuorten itsetunto on noussut. Ihmiset, jotka eivät

Ammattistartin opettaja Seija Ojala kertoo, kuinka esimerkiksi heille Kuopiossa on tullut nuoria, jotka ovat olleet useita vuosia tekemättä mitään, mutta saaneet vuoden aikana opiskelun- ja elämänsyrjästä kiinni: ”Osa nuorista oli jo selvästi syrjäytyneitä. Heidät tunnistaa mm. siitä, että heillä ei ole televisiota, tietokonetta, ystäviä ja asioiminen erilaisissa virastoissa on

alle rimm u u s ollut estys men si on o n u e v n i i t a star t koht nkilö e h e osall

ä hän ään, eik it m t y syn aan ky ua. Am ut kosk ut puh ll n o n i e lu a ä ti h Kukaan si kysy htoises oin kek vapaae d t ih u v ll o u jok itse a sitten tar tiss is t t a m

KATSE TULEVAISUUTEEN

vaikeaa. Ammattistarttivuoden suurin haaste on saada nuoret ryhmäytymään, solmimaan uusia ystävyyssuhteita ja lisätä ylipäätänsä uskallusta kohdata uusia tilanteita ja selvitä niistä. Lähes kaikki nuoret kokevatkin itsetuntonsa kasvaneen ammattistarttivuoden aikana.” Ojalan mukaan heidän nuorensa ovat kaikki löytäneet opiskelupaikkansa ja päätyneet hyvinkin erilaisille aloille: joku on huomannut, että lukio onkin se juttu, toinen pääsi liikunnanohjaajaksi, kolmas lentokoneasentajaksi. Mutta oli ala mikä tahansa, tärkeintä on, että ammattistartti on opettanut oppimaan. Yhä monimutkaistuvassa maailmassa on oleellista päästä sisään systeemiin, jotta ymmärtää miten se toimii ja pystyy reagoimaan, kun yhteiskunta koko ajan muuttuu.

Tekevälle työtä riittää Vuonna 2020 työtä on ennusteiden mukaan enemmän kuin tekijöitä ja erityisesti ammatillisen koulutuksen saaneita ihmisiä tarvitaan. Mikäli ammattistarttilaiset ovat pysyneet koulussa yhtä hyvin kuin ammattistarttivuonna, heillä pitäisi olla varsin hyvät oltavat. He ovat juuri niitä putkimiehiä, lentokoneasentajia, sairaanhoitajia ja muita, jotka saavat kunnian huolehtia kukin yhdestä naapurin eläkeläisestä. Toisin sanoen he ovat se keskiluokka, joka yhteiskuntaa pitää koossa. Vuonna 2020 huoltosuhde kun on keikahtanut niin, että sataa työssäkäyvää kohti on vähän alle 70 lasta tai vanhusta – ja päälle vielä sairaat, työttömät, työkyvyttömät, varusmiehet ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Näin ollen on entistä tärkeämpää huolehtia, että jok’ikinen kynnelle kykenevä on töissä. Siihen ainoa keino on koulutus. Ja näin pääsemme takaisin ammattistartin tulevaisuuteen. Sekin on nimittäin valoisa - tosin tavallaan valitettavasti, sillä helpompaa olisi, jos sitä ei tarvittaisi.

Vaan kun tarvitaan. Sekä Aini Kristiina Jäppinen että Seija Ojala ovat havainneet saman ilmiön. Ikäluokat ovat vuosi vuodelta ”haasteellisempia”, kuten nykyään kauniisti sanotaan. Haasteellisuus tarkoittaa, että yksilöllistä ohjausta ja valvontaa tarvitaan yhä enemmän, jotta ei päästettäisi nuoria syrjäytymään.

”Gradut pitäisi saada tehtyä ja opinnot suoritettua ajallaan ja siihen kaivataan ohjausta. Lukio sinänsä on kohtuullisen yksinkertainen väylä, mutta siinäkin on sitten se korkeakouluun siirtymisen hetki, joka voi olla vaikea. Nivelvaiheet ylipäänsä ovat kohtia, joissa apua tarvitaan alasta riippumatta”, Jäppinen muistuttaa.

Sama numeroin: opintonsa keskeyttää ammatillisessa peruskoulutuksessa tällä hetkellä noin 30 ja lukiokoulutuksessa noin 11 prosenttia nuorista. Ilman työtä tai koulutuspaikkaa on maassamme eräiden arvioiden mukaan jopa yli 90 000 nuorta, joskin luku heittelee arvioijan ja laskijan mukaan: alimmillaan sen arvioidaan olevan noin 20 000 ja korkeimmillaan jopa yli 100 000.

Seija Ojala kertoo kuvaavan esimerkin:

Suomen kokoisella maalla ei tietenkään ole varaa pitää Lahden väkimäärän verran nuoria pelaamassa päivät pitkät pleikkaria, ainakaan niin kauan kuin se ei ole olympialaji. Siksi ammattistartti ja vastaavat kokeilut integroitunevat vähä vähältä osaksi normaalia opetusta, yhdeksi opintopoluksi muiden joukkoon.

Puhumatta läpi peruskoulun Miksi sitten ammattistartin tapaisia erityisväyliä tarvitaan vielä vuonna 2020 – ei nuoriso ennen noin ”haastavaa” ollut? Ei ollutkaan, mutta maailma olikin erilainen: ”Maailma on monimutkaisempi ja ammattien tietotaitotaso on noussut ja nousee jatkuvasti. Ajatellaan vaikka jotain logistiikka-alaa, paperikoneenkuljettajaa tai metsuria. Ne ovat ihan eri ammatteja kuin 20 vuotta sitten. Opiskelijat ja heidän taustansa ovat myös alati monimuotoisempia. Maahanmuuttajat tuovat tähän vielä oman lisänsä”, Jäppinen selvittää. Eikä kyse ole siitä, että nämä asiat olisivat hankalia vain ammattiin opiskeleville. Samojen ongelmien kanssa painitaan korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa:

”Niitten joukko kasvaa jatkuvasti, joiden elämänhallintataidot ovat hukassa. Eräskin nuori kertoi, ettei ollut kertaakaan avannut suutaan koko peruskoulun aikana. Kukaan ei ollut koskaan kysynyt mitään, eikä hän itse ollut vapaaehtoisesti halunnut puhua. Ammattistartissa sitten joku vihdoin keksi kysyä.”

Sama numeroin: Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan nuori, joka ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämänuralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen 60-vuotissynttäreitään. Vuositasolla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleva nuori maksaa keskimäärin 28 000 euroa. Sillä summalla ei ihan palkkaa ammattistarttiopea vuonna 2020, mutta melkein. Ja jos luokalla on kymmenenkin oppilasta, investointi alkaa olla tähtitieteellisen hyvä. n Roope Lipasti n kirjoittaja on lietolainen toimittaja ja kirjailija

KATSE TULEVAISUUTEEN

SANASTO n Ammattistartti: Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (ent. yhteiset opinnot). Yhteisiä ammattitaitoa täydentäviä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto, taide ja kulttuuri.

Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. Vanhemmat kutsutaan mukaan laatimaan HOJKSia. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää muun muassa seuraavia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista; opetuksen ja oppimisen tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt; opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta; opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit; henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa; oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen.

n ERVA

n Joustava valinta

Erityisopetuksen vastuuopettaja, jonka tehtävänä on koordinoida oppilaitoksen erityisopetusta ja sitä koskevia järjestelyjä.

Joustavaa valintaa voidaan soveltaa siitä riippumatta, onko ammatillinen koulutus mukana yhteishaussa vai ei. Hakija voi hakea joustavan valinnan kautta

Koulutus on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille, joilla ei ole vielä selkeää käsitystä ammatinvalinnasta tai riittäviä valmiuksia koulutukseen hakeutumiseen. Koulutukseen voivat hakeutua myös nuoret, jotka ovat jääneet vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Opintojen pääpaino on ammatillisissa opinnoissa, mutta opintoihin voi sisältyä myös peruskouluaineita. Ammattistarttilaisilla on oman edistymisen mukaan mahdollisuus siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Laajuus 20 - 40 opintoviikkoa. n AMTET-jakso Ammatillisen koulutuksen työelämään tutustumisen jakso. Ks. Työssäoppimiseen valmentautuminen. n Atto-aineet

n HOJKS

kaikkiin ammatillisen koulutuksen hakutoiveisiin. Koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista otetaan aina huomioon, kun pistejärjestyksestä poiketaan. Perusteet hakea joustavalla valinnalla ovat: l terveydelliset syyt l oppimisvaikeudet l ammatillisen peruskoulutuksen

puuttuminen l koulutodistusten vertailuvaike-

udet l harrastustoimintaan liittyvät

syyt l urheilijan ammatillisen koulu-

tuksen järjestäminen l sosiaaliset syyt l työllistymisen turvaamiseen

liittyvät syyt l jokin muu syy

n Jälkiohjaus Jälkiohjaus on vaille koulutuspaikkaa jääneiden tai koulutuksen keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamista edellytysten mukaiseen koulutukseen. n Kaksoistutkinto Ammatillisten opintojen rinnalla voi opiskella myös lukio-opintoja. Jos opiskelija suorittaa tarpeellisen määrän lukio-opintoja, hän voi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ja suorittaa rinnakkain ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Tällöin puhutaan ns. kaksoistutkinnosta. n Kotitalousopetus Kotitalousopetus (ent. talouskoulu) antaa käytännön tietoja ja taitoja kotitalouden hoitamiseen

KATSE TULEVAISUUTEEN

sekä terveyden ylläpitämistä edistäviin elämäntapoihin. Talouskoulussa harjaannutetaan kädentaitoja ja opitaan tekemään erilaisia käsitöitä ja pieniä korjauksia. Koulutus kestää lukukauden eli 20 opintoviikkoa. Se ei johda tutkintoon eikä anna yleistä jatko-opiskelukelpoisuutta, mutta parantaa jatko-opiskelumahdollisuuksia. n Koulukokeilu Koulukokeilu on ammattistartin opiskelijalle tarjottu mahdollisuus tutustua ammatillisiin opintoihin alan oppilaitoksissa. Koulukokeilu on tarkoitettu niille oppilaille, joille tulevan alan valinta on vaikeaa tai jotka kaipaavat lisätietoa valintansa tueksi. Koulukokeilu on osa ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaitojen opintoja. n Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille riittävät kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on 20 - 40 opintoviikkoa, joista suomen kielen opintojen osuus on noin puolet. n Nivelvaihe Koulutuksen nivelvaiheella tarkoitetaan yleensä nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin. Nivelvaiheita voi olla muitakin ja aina ne ovat opiskelijan kannalta kriittisiä siirtymiä. Laajemman näkemyksen mukaan nivelvaiheessa ”nuori alkaa

asteittain selkiyttää omaa suuntautumistaan ja pyrkimyksiään ja päätyy vähitellen jonkinasteiseen varmuuteen elämänsä suunnasta” (Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio 2007). n Nivelvaiheen koulutus Nivelvaiheen koulutuksella tarkoitetaan yleensä peruskoulun jälkeisiä opintoja, joissa nuoret voivat selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan ja parantaa opiskeluvalmiuksiaan ennen siirtymistään toisen asteen opintoihin. Nivelvaiheen koulutuksen suorittamisesta opiskelija saa lisäpisteitä yhteishaussa. Nivelvaiheen koulutuksia ovat: l ammatilliseen peruskoulutuk-

seen ohjaava ja valmistava koulutus l perusopetuksen lisäopetus l valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus l maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus l kotitalousopetus n Perusopetuksen lisäopetus, kymppiluokka Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille järjestettävä yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus. Lisäopetuksen tavoitteena on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen jatkokoulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Lisäopetuksessa voi muun muassa korottaa päättötodistuksen arvosanoja ja saada ohjausta oman ammattiuran valinnassa.

Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. n Työssäoppimiseen valmentautuminen Työssäoppimiseen valmentautuminen on ammattistartin ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaitojen opetukseen sisältyvä jakso, jossa opiskelija hankkii valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Työssäoppimiseen valmentautumisessa noudatetaan soveltuvin osin ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita. n Täydennyshaku Kevään yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille voi hakea kesällä järjestettävässä täydennyshaussa. Täydennyshaun tarkan aikataulun löytää mm. osoitteesta www.koulutusnetti.fi ja oppilaitosten omilta sivuilta. n Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Koulutus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, jotka tarvitsevat tavallista enemmän aikaa ammatinvalintaan ja peruskoulutaitojen vahvistamiseen. Koulutus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä pienryhmäopetuksena ja sen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen laajuus on 40 - 120 opintoviikkoa.

KATSE TULEVAISUUTEEN

Kokeilussa mukana

n Etelä-Karjala

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeiluun osallistuneet koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2006 - 2010 maakunnittain.

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Etelä-Karjalan ammattiopisto n Etelä-Pohjanmaa Järviseudun koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä: Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki (ent. Seinäjoen koulutuskeskus) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (ent. Suomenselän koulutuskuntayhtymä): Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri (ent. Ähtärin ammatti-instituutti) Suupohjan koulutuskuntayhtymä n Etelä-Savo Itä-Savon koulutuskuntayhtymä: Savonlinnan ammattija aikuisopisto Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymä: Pieksämäen ammattiopisto

n Kanta-Häme Hyria koulutus Oy (ent. Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymä): Hyria Riihimäki (ent. Riihimäen ammattioppilaitos) Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä: Koulutuskeskus Tavastia n Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä: Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto (ent. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) n Keski-Suomi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä: Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (ent. Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä): Jämsän ammattiopisto Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä: Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus n Kymenlaakso Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä: EteläKymenlaakson ammattiopisto Kouvolan kaupunki (ent. Kouvolan seudun kuntayhtymä): Kouvolan seudun ammattiopisto n Lappi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (ent. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja LänsiLapin koulutuskuntayhtymä): Ammattiopisto Lappia (ent. Kemi-Tornion ammattiopisto ja Länsi-Lapin ammatti-instituutti) Kemijärven kaupunki: Itä-Lapin ammattiopisto (ent. Kemijärven ammattiopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä: Lapin ammattiopisto

KATSE TULEVAISUUTEEN

n Pirkanmaa

n Päijät-Häme

Ahlmanin koulun Säätiö: Ahlmanin ammattiopisto

Lahden Diakoniasäätiö: Lahden diakonian instituutti

Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä (ent. Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pohjois-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Nokian kaupunki): Pirkanmaan ammattiopisto

Päijät-Hämeen koulutuskonserni: Koulutuskeskus Salpaus

Sastamalan koulutuskuntayhtymä: Vammalan ammattikoulu Tampereen kaupunki: Tampereen ammattiopisto Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä: Valkeakosken ammattija aikuisopisto n Pohjanmaa Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur: Svenska Yrkesinstitutet Vaasan kaupunki: Vaasan ammattiopisto n Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Pohjois-Karjalan ammattiopisto n Pohjois-Pohjanmaa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä: Nivalan ammattiopisto Oulun seudun koulutuskuntayhtymä: Oulun seudun ammattiopisto Raahen koulutuskuntayhtymä: Raahen ammattiopisto Siika-Pyhäjokilaakson koulutuskuntayhtymä: Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto n Pohjois-Savo Savon koulutuskuntayhtymä: Savon ammattija aikuisopisto Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (ent. Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä): Ylä-Savon ammattiopisto

Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiö: Seurakuntaopisto Vantaan kaupunki: Vantaan ammattiopisto VARIA Västra Nylands yrkesskola samkommun

n Satakunta Länsirannikon Koulutus Oy (ent. Porin kaupunki): Porin ammattiopisto Länsirannikon Koulutus Oy (ent. Rauman kaupunki): Rauman ammattiopisto Sastamalan koulutuskuntayhtymä (ent. Huittisten kaupunki): Huittisten ammattija aikuisopisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä (ent. Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymä ja Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä): Satakunnan ammattiopisto (ent. PohjoisSatakunnan ammatti-instituutti, Kokemäenjokilaakson ammattiopisto) n Uusimaa

n Varsinais-Suomi Ab Utbildning Sydväst Kaarinan kaupunki: Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Loimaan koulutuskuntayhtymä (ent. Loimaan ammatti-instituutin kuntayhtymä): Loimaan ammattija aikuisopisto Salon seudun koulutuskuntayhtymä: Salon seudun ammattiopisto Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildning - Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Turun kaupunki: Turun ammatti-instituutti Uudenkaupungin kaupunki

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia: Ammattiopisto Omnia Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö: Helsingin Diakoniaopisto Helsingin kaupunki : Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Hyria koulutus Oy (ent. Hyvinkään kaupunki): Hyria Hyvinkää (ent. Hyvinkään taidekoulu) Keski-Uudenmaan kuntayhtymä: Keski-Uudenmaan ammattiopisto KEUDA Kirkkopalvelut ry: Koulutuskeskus Agricola (ent. Sisälähetysseuran oppilaitos) Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä: LänsiUudenmaan koulutuskeskus Malmin kauppaoppilaitos Oy

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu käynnistyi syksyllä 2006 ja sen vakinaistamiseen liittyvät lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta. Ammattistarttina tutuksi tullut koulutus on jo kokeiluvuosinaan muotoutunut yhdeksi koulutustakuun toteutumista tukevista työkaluista. Ammattistarttikokeilun loppujulkaisussa puheenvuoro on startin tekijöillä ja kokijoilla. Esiteltyjen hyvien käytäntöjen toivotaan avaavan uusia näkökulmia ammattistarttikoulutuksen kehittämiselle ja tarjoavan käytännön malleja ja esimerkkejä koulutuksen järjestämisen tueksi.

Opetushallitus

Turun ammatti-instituutti

Hakaniemenranta 6, PL 380 00531 Helsinki puhelin: 040 348 7555 (vaihde) opetushallitus@oph.fi www.oph.fi

Kellonsoittajankatu 9-11, PL 955 20101 Turku puhelin: (02) 2633 3000 (vaihde) ammatti-instituutti@turkuai.fi www.turkuai.fi

ISBN 978-952-99956-1-9 (nid.) ISBN 978-952-5892-00-0 (pdf)