Telulainen 2/2022

Oulunammattikorkeakoulun tekniikanjaluonnonvara-alanlehti

#Oamk_TeLu

Julkaisija

Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Toimituskunta

Ville Isoherranen - yksikönjohtaja, Tekniikka ja luonnonvara-ala Jouni Kääriäinen - koulutuspäällikkö, Matti Toppi- koulutuspäällikkö, Helena Tolonen - koulutuspäällikkö, Mira Kekkonen - Editor-in-Chief etunimi.sukunimi@oamk.fi

Uuden edessä

Hyvä lukija, käsissäsi on Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikön vuoden 2022 päätösnumero. Lehteen on jo vuosien ajan kerätty henkilökunnan ja opiskelijoiden osaamiseen liittyviä julkaisuita. Lehti ilmestyy sähköisesti ja se onkin hyvin saavutettavissa mobiililaitteilla sekä tietokoneella.

Kuluneen vuoden aikana olemme kokeneet globaaleja muutoksia, joilla on pitkäkantoisia vaikutuksia. Kustannusten nousu, erityisesti energian osalta, haastaa yhteiskuntaa kehittämään uudenlaisia toimintamalleja. Myös resurssien saatuudessa on havaittu uudenlaisia haasteita, joita aiemmin ei osattu arvioida. Kiertotalouden merkitys osana toimivaa teollisuutta on noussut esille useissa keskusteluissa. Aloitammekin uuden Energiatekniikan ja kiertotalouden koulutusohjelma syksyllä 2023, johon opiskelijat valitaan kevään 2023 yhteyshaun kautta. Tällä tavoin pyrimme vastaamaan alueelliseen osaaja tarpeeseen.

Alueellisesti on nähtävillä myös useita suuria hankkeita, joihin liittyy myös suuri määrä infrarakentamista. Infrarakentamisen osalta on nähtävissä myös osaajapula, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Tämän vuoksi infrarakentamisen osaajille on suuritarve myös jatkossa. Pyrimme korkeakouluna vastaamaan tarpeeseen avaamalla yhdyskuntatekniikalle oman hakupolun ensi keväästä lähtien. Yhdyskuntatekniikan opintojen kautta henkilö saa valmiudet toimia erilaisissa tieja liikennealan hankkeiden sekä vesihuolto-, vesirakentamis-, vesistö- ja ympäristöhankkeiden tutkimus-, suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä.

Aiemmassa pääkirjoituksessa nostin esiin rakennuslaboratoriomme kehityshankkeen. Olemme jatkaneet tämän hankkeen eteenpäin viemistä ja olemmekin saaneet tästä positiivista palautetta rahoittajilta. Kehityshankkeen ensimmäinen moduulin osalta odotamme positiivista rahoituspäätöstä lähipäivinä ja seuraavien moduuleiden hankesuunnitelmatkin ovat jo pitkällä. Toivon mukaan vuonna 2023 saamme ensimmäisen kehityshankkeen ROOPPI jo toteutettua.

Telulaisen joulukuun julkaisu sisältää asiantuntijoiden tuottamia artikkeleita, joissa käsitellään ajankohtaisiateemoja sekä pohditaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Antoisia lukuhetkiä artikkelien parissa ja rauhallista joulun odotusta.

Matti Toppi

DI, Insinööri (YAMK)

Koulutuspäällikkö, Rakennus-, energia- ja talotekniikan osasto (RET) Tekniikan ja luonnonvara-alan osasto Oulun ammattikorkeakoulu

Uudenlainen keino kehittää ja johtaa maatilayritystä

Maatalouden rakenne on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana, ja sen myötä maatalous on muuttunut elämäntavasta enemmän yritystoiminnaksi. Yrityksen kasvaessa myös johtamisen ja kehittämisen merkitys korostuu. HYMYT-hankkeessa on kehitetty lomake ja opas, joilla voidaan sujuvoittaa maatilayrityksen kehittämistä.

Suomen EU-jäsenyyden aikana alkoi maatalouden rakennemuutos, ja maatilojen määrä väheni, mutta tilakoot kasvoivat (1). Tämä aiheuttaa uudenlaisia haasteita yritystoiminnan johtamiselle. Tuotannon laajentuessa ja tilakoon kasvaessa yrityksen toiminnan suunnittelu, johtaminen, tavoitteet, strategia ja visio tulevat yhä tärkeämmiksi.

Alla olevasta kuvasta nähdään, kuinka maatilojen lukumäärä on kehittynyt vuosina 2004 2020. Suurimpien eli yli 100 hehtaarin maatilojen lukumäärä on kasvanut noin 125 %, ja pienempien tilojen lukumäärä on puolestaan vähentynyt tällä aikavälillä.

kustannussäästö päivässä lehmää kohti ilman että tuotanto tai eläinten hyvinvointi huononisi, saavutettaisiin vuodessa 73 000 euron säästöt eli käyttökatetta saataisiin saman verran enemmän. Tuottavuus paranee maatilan yritystoimintaa ja prosesseja kehittämällä.

Jaana Hintikka kirjoittaa opinnäytetyössään: ”Maatilan katsotaan toimivan laadukkaasti, kun maatilayrityksessä työskentely sujuu, talouden hallinta on kunnossa, maatilan hoito on suunnitelmallista ja suhteet sidosryhmiin ovat kunnossa (3).”

Tuottavuus paranee maatilan yritystoimintaa ja prosesseja kehittämällä. Tämä vaatii toiminnan jatkuvaa seuraamista.

Maatilayrityksen sujuva kehittäminen Maatilayrityksiä kehitetään pääosin samoista syistä kuin mitä tahansa muutakin yritystä. Yrityksen täytyy pysyä taloudellisesti kannattavana ja kilpailukykyisenä, mikä vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. Kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi maatilayrityksen tuotannon laadun tai määrän parantaminen, työolosuhteiden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä valmiudet vastata kuluttajien kysyntään ja arvoihin.

Maatilojen lukumäärän prosentuaalinen muutos vuosina 2004–2020 (2)

Suuri maatila on kuin tehdas, jota johdetaan toimitusjohtajamaisella otteella kokonaisvaltaisesti. Tuotantokustannusten nousu kaikilla tasoilla tekee maatilayrittämisestä entistäkin haasteellisempaa. Inflaatio ja korkojen nouseminen vaativat oikeanlaista johtajuutta maatiloilla.

Haasteena ovat myös tuottajahinnat, joihin maatilat voivat vaikuttaa vain vähän. Yksi keino vaikuttaa kassavirtaan on tuotteiden tilakohtainen jalostus ja myynti, jos se on mahdollista. Kun myyntituloihin ei voi kunnolla vaikuttaa eikä maatalouden tukiin voi pitkällä aikavälillä varmuudella luottaa, on keinona tuottavuuden nostaminen, jolloin saavutetaan kustannussäästöjä. Jos esimerkiksi 200 lehmän maitotilalla saavutettaisiin yhden euron

On tärkeää, että päivittäiset työtehtävät ja prosessit pysyvät sujuvina, ja yrityksen toiminta etenee strategian mukaisesti. Sen vuoksi yrityksen kehittämiskohdat ja haasteet tulisi löytää nopeasti, jotta niihin voidaan tarttua tehokkaasti. HYMYT-hankkeessa on rakennettu menetelmä, jolla voidaan etsiä maatilan kehitettäviä kohteita uudella tavalla. On tehty Excel-pohjainen lomake, jonka avulla voidaan kartoittaa maatilayrityksen prosessien haasteet ja kehittämiskohteet sekä löytää alustavia ratkaisuehdotuksia niille.

Kirjoittajat: Pekka Kokkonen, lehtori, yritystoiminta ja maatilaekonomia Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Karoliina Mäki, agrologi, projektisuunnittelija Oulun ammattikorkeakoulu

Lomakkeessa on valmiiksi esitetty maatilayritystä mahdollisesti koskevia haasteita, joita yrittäjä tai asiantuntija voivat pisteyttää tai merkitä. Tällä hetkellä lomakkeen aihealueina ovat yrityksen yleiset asiat, kuten johtaminen ja riskienhallinta, kasvintuotanto ja maidontuotanto. Niille on merkitty omat haasteensa, joita voi ilmetä aihealueiden prosesseissa. (4.) Alla olevasta kuvasta nähdään tarkemmin, mitä eriä niihin on sisällytetty.

prototyyppi kasvintuotanto- ja maidontuotantotiloille.

Lomakkeen täytettyään yrittäjä ja asiantuntija näkevät yrityksen suurimmat haasteet ja myös kehittämiskohdat.

Lomakkeen avulla löydettyjä haasteita ratkaistaan ja toimintoja kehitetään maatilan prosesseja parantamalla ja Lean-tyylisen laatujohtamisen avulla. Näin saadaan maatilan toimintoja virtaviivaistettua ja työn päällekkäisyydet karsittua pois. Kuten erään kehittämisen kohteena olevan tilan isäntä sanoi: ”Koko ajan joutuu tekemään kaikenlaista sälää, eikä oikein tiedä, mihin kaikki aika menee ja onko tämä koko homma edes kannattavaa”. Uuden johtamismallin ja toimintojen virtaviivaistamisen avulla päästään ”sälästä” pois.

HYMYT-hanke on julkaissut myös oppaan nimeltä Toimintamalli hyvinvoivan maatilan kehittämiseksi, jota voi tarvittaessa käyttää apuna löydettyjen haasteiden ratkaisemisessa yhdessä liiketoiminnan suunnittelu- ja laskentaohjelmistojen kanssa. Maatilojen toimintojen kehittämisessä huomioidaan myös maatilayrittäjien hyvinvointi.

HYMYT-hankkeen Toimintamalli hyvinvoivan maatilan kehittämiseksi -opas, lomake ja sen ohje ovat vapaasti maatilayrittäjien ja asiantuntijoiden käytössä. Lomake on sisällytetty oppaaseen. Lähteet

(1)Niemelä, Jari 2008. Talonpoika toimessaan –Suomen maatalouden historia. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Helsinki. 50–230.

Lomakkeen tulossivujen sisällysluettelo (4)

Lomakkeen täytettyään yrittäjä ja asiantuntija näkevät yrityksen suurimmat haasteet ja niiden myötä myös kehittämiskohdat. Tilallinen voi itse ratkoa lomakkeen avulla löydettyjä haasteita, mutta parhaiten tulosten analysointi ja maatilan toimintojen kehittäminen onnistuu yhdessä asiantuntijan kanssa.

Lomake toimii myös maatilayrittäjän ja asiantuntijan välisen viestinnän sujuvoittamisessa, koska yrityksen kehittämistarpeet ovat selkeästi näkyvillä ja haasteet on helpompi huomata. Lomake on valmis

(2) Suomen virallinen tilasto (SVT): Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto 2020. Maatilojen keskikoko jatkanut kasvuaan. ISSN=1797-304X. Helsinki: Tilastokeskus.

(3) Hintikka, Jaana 2013. Johtajuus keskisuomalaisilla lypsykarjatiloilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821706

(4)Mäki, Karoliina 2022. Maatilayritysten kehittäminen – Lomake maatilayrityksen kehittämiskohtien löytämiseen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.6.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315149

Biokaasu, nurmet ja

turvemaat

Fossiilisen maakaasun vaihtoehtona on kotimaisista raaka-aineista tuotettu biokaasu. Biokaasua tuotetaan reaktorilaitoksissa, jotka käyttävät raaka-aineena eli syötteenä erilaisia biomassoja. Suomessa tyypillisimpiä syötteeksi sopivia energiakasveja ovat nurmet. Kestävyyskriteerit rajoittavat kuitenkin nurmien ja erityisesti turvemaille perustettujen nurmien käyttöä biokaasulaitosten syötteenä.

Putkiyhteyden kautta tapahtuneet kaasutoimitukset Venäjältä Suomeen lopetettiin toukokuussa 2022, jonka jälkeen Suomeen on saatu fossiilista maakaasua ainoastaan Baltic Connector -kaasuputken kautta Virosta tai LNG:n muodossa laivatoimituksina. Fossiiliselle maakaasulle on kuitenkin olemassa vaihtoehto, jota voidaan tuottaa kotimaassa paikallisista raaka-aineista, nimittäin biokaasu.

Biokaasu ja nurmet

Biokaasu on mädättämällä tuotettua kaasujen seosta, joka koostuu etupäässä metaanista ja hiilidioksidista sekä pienemmässä määrin muista kaasuista. Biokaasua tuotetaan lähinnä erilaisissa reaktorilaitoksissa, joita ovat mm. yhteismädätyslaitokset ja jätevedenpuhdistamoiden sekä maatilojen biokaasulaitokset. Lisäksi hyvin samantapaista kaasua kerätään talteen vanhojen kaatopaikkojen jätetäytöistä, missä hiljalleen mätänevät orgaanista alkuperää olevat jätteet muodostavat kaasuja.

Biokaasulaitosten kaasua tuottavia raaka-aineita kutsutaan syötteiksi. Suurissa yhteismädätyslaitoksissa käytetään syötteinä pääasiassa erilaisia biojätteitä, joiden käsittelystä saatavista porttimaksuista kyseiset laitokset saavat suuren osan tuloistaan. Maatilojen biokaasulaitoksissa käytetään syötteinä tavallisimmin maatilan omia tai lähialueelta saatavia biomassoja. Näitä ovat esimerkiksi eläinten lannat, pilaantuneet tai tarpeettomat rehut sekä biokaasulaitosten syötteiksi varta vasten kasvatetut energiakasvit.

Biokaasulaitosten raaka-aineita kutsutaan syötteiksi. Suomessa tyypillisimpiä syötteiksi soveltuvia energiakasveja ovat erilaiset nurmet.

Biokaasulaitoksen syötteiksi kasvatettavat energiakasvit ovat puutumattomia, suhteellisen nopeasti hajoavia kasveja, joista saadaan hyvä hehtaarisato ja jotka tuottavat hyvin biokaasua. Keski-Euroopassa biokaasulaitosten syötteeksi viljellään

erityisesti maissia, joka tuottaa kaasua erittäin hyvin. Suomessa tyypillisimpiä biokaasulaitosten syötteiksi soveltuvia energiakasveja ovat erilaiset nurmet.

Lehmä käyttää nurmea ravintonaan ja kuluttaa omiin elintoimintoihinsa suurimman osan syömänsä nurmen sisältämästä energiasta. Lantaan jää vain pieni osa nurmessa alun perin olleesta energiamäärästä. Jos biokaasulaitos käyttää syötteenään vain lantaa, jää tuotettu kaasumäärä selvästi pienemmäksi kuin jos syötteenä käytettäisiin lannan lisäksi myös nurmea esimerkiksi säilönurmen muodossa.

Nurmi tuottaa kaasua huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi lehmän lanta.

Kasvibiomassa, kuten nurmi, hajoaa biokaasureaktorissa selvästi hitaammin kuin lanta. Prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa hienontamalla syötteenä käytettävä nurmi mahdollisimman pieneen partikkelikokoon ennen sen syöttöä reaktoriin. Tällöin mikrobit pystyvät hajottamaan nurmisyötteen nopeammin ja tehokkaammin. Tästä seuraa, että kaasua muodostuu enemmän ja suurempi osa syötteestä ehtii hajota prosessin aikana, kuin jos nurmea ei hienonnettaisi ennen syöttöä reaktoriin.

Kestävyyskriteerien rajoitteet - RED 2 Euroopan unionin uusiutuvan energian RED 2 -direktiivi edellyttää, että biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineilla tuotetun sähkön, lämmön ja jäähdytyksen, jotka lasketaan mukaan uusiutuvan energian kansallisiin tavoitteisiin, pitää olla kestävästi tuotettuja. Direktiivin mukaan myös taloudellista tukea saavien uusiutuvan energian investoijien tuottaman energian pitää olla kestävästi tuotettua.

Lisäksi kansallisesti on säädetty, että kestävyyden osoittaminen on edellytys muun muassa biopolttoaineen tai biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen laskemiselle, alhaisemmalle verotukselle, valtion tuen

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Kirjoittajat: lehtorit Mikko Aalto ja Ritva Imppola Kuva: Raija Suomela Oulun ammattikorkeakoulu

ehtojen täyttymiselle sekä bionesteiden ja biomassapolttoaineiden nollapäästökertoimelle.

Kestävyyskriteerit määrittelevät uusiutuvan energian alkuperää ja energian tuotannossa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismääriä. Kestävyyskriteerit koskevat kaikkia jakeluvelvoitteen piiriin liikennebiometaania tuottavia laitoksia sekä uusiutuvan energian tuotantolaitoksia, joiden investointitukiehdot edellyttävät kestävyyskriteerejä. (1.)

Kestävyyskriteerit eivät tällä hetkellä (2022) kuitenkaan koske pieniä, sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuottavia energiantuotantolaitoksia, joiden kokonaislämpöteho on alle 20 MW kiinteiden biomassapolttoaineiden osalta ja alle 2 MW kaasumaisten biomassapolttoaineiden osalta. (2.)

Kestävyyskriteerit rajoittavat erityisesti turvemaille perustettujen nurmien käyttöä biokaasulaitosten syötteenä.

Kestävyyskriteerit rajoittavat nurmien ja erityisesti soista vuoden 2008 jälkeen kuivatettujen turvemaiden nurmien käyttöä biokaasulaitoksen raaka-aineena ja laitosta suunnittelevien kannattaakin laskea tai lasketuttaa rajoitteet nurmien käyttöön raaka-aineena.

Turvemaat nurmen tuotannossa

Suomessa on turvemaita viljelyssä n. 250 000 hehtaaria. Ne sijoittuvat pääosin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Pohjanmaalle. Suomen kokonaisviljelyalasta turvepeltojen osuus on 10 %. (3.)

Turvepeltojen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä on merkittävä ja turvepeltojen viljelytavoilla on jatkossa suuri vaikutus näiden päästöjen vähenemiseen. Yksivuotisten kasvien viljely turvemailla aiheuttaa merkittävästi suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin monivuotisten kasvien, esimerkiksi nurmien, viljely turvemailla. Siksi nurmien viljely turvemailla on perustellumpaa kuin yksivuotisten viljelykasvien viljely. Osa nurmisadosta, esimerkiksi kesän kolmas niitto tai ylijäämärehu turvepeltojen nurmista on hyödynnettävissä biokaasulaitosten syötteenä.

Lähteet

1.Laki biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista 2021. Hakupäivä 13.10.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130393

2.Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje 2022. Energiavirasto. Hakupäivä 13.10.2022. https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12778928/OHJEToiminnanharjoittajan-kest%C3%A4vyyskriteeriohje.pdf

3. Kekkonen, Hanna 2020. Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti? Maatalouden ilmastopäivä 13.2.2020. Luonnonvarakeskus. https://www.ilmastoviisas.fi/wp-con-tent/uploads/2020/09/turvemaiden_ilmastoviisas_viljely_2020-02-13_hkekkonen_luke.pdf

Nurmea turvepellolla (Kuva Raija Suomela)

Yritysten näkökulmat esille talotekniikan perustutkinnon ammatillisten näyttöjen kehittämisessä

Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen tulee näyttää aidoissa työolosuhteissa ja aidoissa työtehtävissä. Holopaisen ja Syväniemen opinnäytetyössä selvitettiin talotekniikan perustutkinnon pakollisten näyttöjen nykytilanne Oulun- ja Merilapin talousalueella. Yhtenä tarkastelunäkökulmana oli yhteistyöyritysten kokemukset näyttöpaikkojen järjestämiseen liittyvät kysymykset.

Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen tulee näyttää aidoissa työolosuhteissa ja aidoissa työtehtävissä. Tarkoituksena on, että opiskelijat tekevät työelämäjaksolla tutkintoon vaadittavan osaamisen näytöillä. Holopaisen ja Syväniemen opinnäytetyössä selvitettiin talotekniikan perustutkinnon pakollisten näyttöjen nykytilanne Oulun- ja Merilapin talousalueella ja kehitettiin nykyistä mallia. Tässä artikkelissa kuvataan yritysten näkökulmia työssä järjestettävän koulutuksen näyttöpaikkaan liittyen.

Oulu- ja Meri-Lappi tutkimuskohteena

Oulun- ja Meri-Lapin alueet ovat rakenteeltaan samankaltaisia talotekniikan ammatillisen opetuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Molemmilla alueilla yritykset työskentelevät pääasiassa teollisuuden ja rakentamisen parissa. Alueet sijaitsevat noin 100 km etäisyydellä toisistaan ja ovat meren läheisyydessä, joten talotekniikkaan liittyvät ratkaisutkin ovat paljolti samanlaisia.

Holpaisen ja Syväniemen tutkimuksessa [1] kysely lähettiin yhteensä 22 yritykselle Oulun ja Meri-Lapin alueella. Meri-Lapin yrityksiä oli mukana 10, ja loput olivat Oulun alueelta. Tyypillisesti yritykset, joissa ammatillisia näyttöjä suoritetaan, ovat henkilöstömäärältään pienehköjä tilastokeskuksen [2] määritelmän mukaan. Tutkimuksessa tilanne oli taulukon 1 mukainen.

Taulukko 1.

Yritysten työkohteiden ja työntekijöiden määrä vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet opiskelijalla on tehdä näyttöjä aidoissa työolosuhteessa ja työtehtävissä. Oulun ja Meri-Lapin alueella enemmän kuin 90 % yrityksistä pystyi antamaan näyttöpaikan opiskelijalle, joka suoritti opintojaan koulutus- tai oppisopimuksella. Tämä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2.

Ammatillinen osaaminen todentuu näytöllä

Talotekniikan perustutkinnossa ammatillinen osaaminen osoitetaan näytöillä. Näytöt suoritetaan pääasiallisesti työssä järjestettävän koulutuksen yhteydessä. Näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamisen taso arviointikriteerien mukaisesti. Kilja( [3] , s.19) toteaa, että ammatillisen koulutuksen reformin keskeisiksi sisällöiksi on asetettu osaamisperustaisuus ja asiakaslähtöisyys.

Osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys ovat tällä hetkellä hyvin näkyvissä perustutkintojen ammatillisen osaamisen todentamisen viitekehyksessä. Näyttö on henkilökohtainen, ja jokaisella yksilöllinen. Tämän lisäksi sen tulee vastata työelämän todellista osaamisen tarpeita. Näyttöjen pitää mukautua ja kehittyä työelämän muutoksiin, [1]. Ammatillisen koulutuksen laissa 11.8.2017/531 ([4]) todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamisensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tämä katsotaan saavuttaneen tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Ammatillisen koulutuksen arjessa näyttöympäristön valinta tehdään

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Kirjoittajat: lehtorit Syväniemi, Mika, Holpainen Jyrki, Heiskari Kari, Hurme, Jarkko Oulun ammattikorkeakoulu

yhteistyönä, kolmikantapäätöksenä – sen tekevät tutkinnon osan opettaja, opiskelija ja työpaikan edustaja. Näyttö toteutetaan todellisissa työelämässä, aidoissa työtehtävissä ja autenttisissa työympäristöissä. Näyttöympäristö valitaan siten, että niissä voidaan osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen. Opettajan tehtävänä on varmistaa näyttöpaikan turvallisuus ja laadukkuus. Tämä tapahtuu ennen työelämässä tapahtuvaa oppimisen jaksoa dialogissa yrityksen edustajan kanssa, tai vierailemalla yrityksessä. On myös mahdollista, että näyttö voidaan suorittaa useammalla työpaikalla.

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Talotekniikan perustutkinnon Putkiasennuksen osaamisalalla pakollisiin tutkinnonosiin liittyvät näytöt on mahdollista toteuttaa työelämässä ja miten niitä voisi toteuttaa laadukkaasti opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan laadukas näyttö antaa työnantajalle hyvän kuvan opiskelijan valmiuksista siirtyä työelämään opintojen jälkeen. Työssä järjestettävän koulutuksen näyttöpaikkaan liittyvät väittämät ja vastaajien arviot asteikolla 1 – 5 on esitetty kuvassa 1.

Taulukossa 3 on esitetty kuvan 1 vastausten taustajakauma.

Taulukko 3.Vastausten taustajakauma

Kuva 1. Kyselyn tuloksia

Opinnäytetyössämme selvitimme myös näyttöihin liittyviä käytäntöjä ja miten niitä pystytään parantamaan yhteistyössä koulun ja työelämän välillä.

Yli 60 % työnantajista oli sitä mieltä, että näytöt järjestetään työpaikoilla. Noin 20 % oli sitä mieltä, että näytöt olisi hyvä suorittaa muualla. Kaikkein pienempien yritysten on joissain tilanteissa vaikea tarjota näyttöpaikkaa, kun työtehtävät eivät sitä mahdollista. Tämä aiheutuu usein siitä, että sopivaa työtehtävää ei juuri ole projektikohteissa tarjolla, tai väliaikaisesti töitä yrityksellä on vähemmän. Isommissa yrityksissä on mahdollisuus siirtää opiskelija sellaiseen työkohteeseen, missä näytön tekeminen on mahdollista. Mitä useampi työkohde työnantajalla on työnalla, niin vaihtoehtoja laadukkaan näyttöpaikan valitsemiseen on enemmän, ja ajankohta näytön tekemiseen on helpompi sopia. 45 % työantajista oli sitä mieltä, että osa näytöistä voidaan järjestää työpaikoilla ja osa oppilaitoksista. Tähän vaikuttaa se, että jos näyttöä ei voi tehdä kokonaan työpaikoilla, niin sitä voisi täydentää oppilaitoksessa lisänäytöllä. Tämä myös pienentäisi painetta löytää työmaalla kriteerit li 60 % työnantajista oli sitä mieltä, että näytöt järjestetään työpaikoilla

Noin 20 % vastaajista teettäisivät näytöt yksinomaan työpaikoilla. Yli 50 % työnantajista haluaisivat osittaa näytön tekemisen useampaan työsuoritukseen. Se helpottaa sekä näytön järjestämistä että työpaikkaohjaajan ohjaustehtävää. 20 % työnantajista oli sitä mieltä, että yksittäinen näyttö on parempi tapa. Näissä tapauksissa ero johtuu yrityksien kokoluokasta ja työmaiden

määrästä. Molemmat tavat ovat toimivia ja täyttävät kriteerit riittävän laadukkaasta näytön suorittamisesta. Kaikki työnantajat suhtautuvat näyttöihin myönteisesti. Näytöt mahdollistavat työantajille näkemään paremmin arviointinäkökulman opiskelijoiden valmiuksiin työntekemiseen ja kykyyn työskennellä työmailla. Kun työnantajat suhtautuvat näyttöihin myönteisesti, niin se mahdollistaa sen, että näytöt pystytään tekemään työpaikoilla ja kehitystyö työnantajien kanssa on sujuvaa. Kaikki työnantajat pitivät tärkeänä, että näyttö on oikea työelämän asennustehtävä.

Lähteet

[1]Holpainen, J., Syväniemi M. Talotekniikan perustutkintojen ammatillisten näyttöjen kehittäminen. Talotekniikan tutkinto-ohjelma (YAMK). Opinnäytetyö. Hakupäivä 7.11. Hakupäivä 7.11. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110121789

[2]Tilastokeskus. https://www.stat.fi/meta/kas/pienet_ja_keski.html

[3]Kilja, P. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana: eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Hakupäivä 7.11. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-397406-0

[4]Laki ammatillisesta koulutuksesta. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Sisäilman laatua etsimässä

Sisäilman laatu puhututtaa vuodesta toiseen. Sisäilman laadun mittaaminen on tähän asti ollut ammattilaisten työtä, mutta nyt markkinoille on tullut mittauslaitteita, jotka mittaavat montaa asiaa saman aikaisesti ja laitteiden hinnat ovat sen verran alhaiset, että tavalliset kuluttajat voivat sen hankkia. Tässä artikkelissa kerrotaan tutustumisesta yhdenlaiseen sisäilmamittariin ja kahteen puukerrostaloon tehtyihin mittaustuloksiin.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa puuta kasvaa enemmän kuin vuosittaiset hakkuut sitä kuluttavat. OAMK on ollut mukana TallWood-hankkeessa, jossa on keskitytty puun käytön mahdollisuuksiin korkeissa rakennuksissa, mikä voisi olla yksi tapa alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Normaalisti korkeakoulumaailmassa käytetään kalliita, tunnettujen toimittajien moneen kertaan testattuja mitta-antureita. Nyt heräsi mielenkiinto uusia, tavallisten kuluttajien ulottuville tuotuja ilmanlaatumittalaitteita kohtaan. Päätettiin yhdistää puukerrostalon sisäilmamittaukset ja uuteen mittalaitteeseen tutustuminen.

Mittauskäyttöön hankittiin neljä Airthings View Plus 2960 -ilmanlaatumittaria. Laite sisältää seitsemän mittausanturia, joilla voidaan mitata lämpötila T, suhteellinen kosteus RH, ilmanpaine, radon, hiilidioksidi CO2, haihtuvat orgaaniset yhdisteet VOC, pienhiukkaset PM1 ja PM2.5.

Raja-arvot

Lämpötilan mitta-asteikko oli oC. Suhteellinen kosteus (RH, relative humidity) kertoo ilman absoluuttisen vesihöyrymäärän suhteessa kyllästysvesihöyrymäärään prosentteina sen hetkisessä lämpötilassa. Kesäaikaan Suomessa sisätiloissa RH vaihtelee yleensä 40-70 % välillä. Yli 80 % lukemia tulisi välttää homehtumisriskin vuoksi. Ilmanpaine mitattiin Pascaleissa. Keskimääräinen ilmanpaine Suomessa on noin 1 bar = 100000 Pa = 1000 hPa.

tavoitearvot hiilidioksidille, radonille ja halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä oleville pienhiukkasille.

Radonin määrä mitattiin yksikössä Bq/m3. Radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m3 (STUK, 2022) Taulukosta 1 nähdään, että Sisäilmaluokissa S1 ja S2 pyritään viitearvoakin pienempiin arvoihin. Hiilidioksidin määrä mitattiin yksikössä ppm (parts per million). Hiilidioksidin toimenpideraja on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus (Valvira, 2016). Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 350-400 ppm (YM, 2018).

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet mitattiin yksikössä ppb [parts per billion]. VOC-yhdisteet haihtuvat sisäilmaan yleisimmin pintamateriaaleista, huonekaluista sekä ihmisten vaatteista ja kosmetiikasta. Mittalaitteen valmistajan mukaan 0-250 ppb tarkoittaa hyvää sisäilmaa.

Pienhiukkasten PM2.5 ja PM1 määrä mitattiin yksikössä mikrogrammaa/m3. Pienimpiin PM1.0 hiukkasiin kuuluvat noki, bakteerit ja virukset. Kun siirrytään isompaan halkaisijaan PM2.5, mukaan tulevat myös pölyhiukkaset. Kun PM lukema ≤ 10 µg/m3, sisäilma on hyvä (good). Lukemat välillä 1025 µg/m3 ovat välttäviä (fair) ja yli 25 µg/m3 lukema on huono (poor).

Testaaminen

Taulukko 1. Sisäilmaluokkien tavoitearvot (RTS, 2018)

Suomessa on käytössä sisäilmastoluokitus. Siinä sisäilma jaetaan kolmeen laatuluokkaan S1 (yksilöllinen sisäilmasto), S2 (hyvä sisäilmasto) ja S3 (tyydyttävä sisäilmasto). Taulukossa 1 on

Koska mittalaitteet olivat käyttäjilleen uusia, niiden tarkkuutta haluttiin aluksi tutkia vertailemalla niiden antamia mittaustuloksia keskenään. Mittalaitteet laitettiin lähekkäin samaan tilaan usean viikon ajaksi. Lämpötilat olivat 0,5 - 1,0 asteen tarkkuudella samat. Suhteellisen kosteuden arvot (RH) olivat myös lähes samat koko ajan. Joissakin kohdissa eroa oli 1-2 prosenttiyksikköä, mikä on hyvin vähän. Ilmanpaineet olivat identtiset kaikissa laitteissa. VOC, PM1 ja PM2.5 lukemissa kaikki mittalaitteet reagoivat samalla tavalla, mutta erityisesti hetkellisissä huippuarvoissa saattoi olla suurtakin heittoa (kuva 1).

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Kirjoittajat: lehtorit Sanna Alitalo ja Arman Kouch Kuvat: Sanna Alitalo Oulun ammattikorkeakoulu

Series1 Series2 Series3 Series4

Kuva 1. VOC-mittaustulokset testiajalta. CO2-arvoissa yksi mittalaite näytti noin 10 % pienempiä arvoja kuin kolme muuta laitetta. Radonarvot puolestaan olivat mittauskohteessa niin matalat, että antureista ei tältä osin voi sanoa mitään. Testimittauksen perusteella mittalaite on oikein sopiva jatkuvaan mittausseurantaan erilaisissa kohteissa. Jos mittauksissa ilmenee jotain hälyttäviä tuloksia, voidaan suorittaa standardoitu mittaus juuri kyseiseen asiaan tarkoitetulla kalibroidulla mittalaitteella.

Puurakennusten sisäilman mittaukset

Varsinaisia mittauksia tehtiin Pudasjärvellä ja Rovaniemellä 21.6.-10.8.2022. Pudasjärvellä mitattiin 2.krs keittiö/olohuoneesta ja 1 krs. toimistohuoneesta sekä Rovaniemellä 1. krs toimistosta ja neuvotteluhuoneesta. Kiireisen aikataulun vuoksi ei ehditty neuvotella asuintilojen mittaamisesta (esim. makuuhuone olisi kiinnostava).

Kaikissa mitatuissa kohteissa sisäilman laatu oli hyvä, osassa jopa erinomainen. Kuvassa 2 on toisen toimistotilan mittaustulokset. Vasemmassa reunassa näkyy mittausajanjakson keskiarvo. Jatkuvan mittauksen lämpötilan ja hiilidioksidin arvoista näkee hyvin, milloin tilassa on työskennelty.

Jatkomittauksissa voisi miettiä myös ulkolämpötilan mittaamista, erityisesti jos ilmatieteenlaitoksen mittausasemaa ei ole lähialueella. Tarkempaa analyysiä varten voisi tehdä myös paine-ero mittausta sisä- ja ulkoilman välillä sekä saada tietoa ilmanvaihdon käyntitehoista. Ulkoilman hiilidioksidimäärä ja suhteellinen kosteus voisivat helpottaa mittaustulosten selittämistä epäselvissä tapauksissa.

This article is a result of the TallWood project (Supporting Wood as Multistory Building Material), funded by the Interreg Nord EU program and the national funds of Finland (Lapinliitto), Sweden and Norway.

Lähteet

Rakennustietosäätiö RTS, 2018. RT 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018.

STUK, 2022. Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset. Saatavissa: https://www.stuk.fi/aiheet/radon/asuntojen-radonia-koskevat-viitearvot-ja-maaraykset, viitattu [2.9.2022].

Valvira, 2016. Sisäilman kemikaalit. Saatavissa: https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/kemikaalit, viitattu [2.9.2022].

YM, 2018. Laskentaopas, Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella 28.2.2018, Ympäristöministeriön uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta annetun asetuksen (1009/2017) mukaan [verkkodokumentti].

Kuva 2 Mittaustulokset toimistohuoneesta

Aurinkopaneelien tehotutkimuksia

Projektityöskentely on vakiinnuttanut paikkansa insinööriopiskelussa. Matemaattis-luonnontieteellisiä taitoja soveltava ns. LUMA-projekti on 10 opintopisteen projektikurssi, joka tehdään sähkötekniikan opinnoissa 2. opiskeluvuotena. Aihe kullekin 4-5 henkilön pienryhmälle annetaan opiskelijajäsenten mielenkiinnon perusteella ja tehtäväkuvaus jätetään tietoisesti hyvin väljäksi. Vuoden 2022 keväällä yksi aiheaihio oli Aurinkopaneelitutkimuksia, josta virisi monialaisia taitoja harjoittava opintosuoritus erilaisine ideoineen.

Aurinkoenergiaa tuotetaan aurinkopaneeleissa tapahtuvan valosähköilmiön avulla. Valon osuessa paneeliin muodostunut tasasähkö ohjataan invertterille eli vaihtosuuntaajalle, joka muuttaa sen sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi.  Järjestelmän tuottama sähkö kytketään käyttöverkkoon sähköpääkeskuksella, josta sitä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää itse, varastoida tai esimerkiksi myydä eteenpäin.

Mittauksissa käytetty laitteisto

Aurinkopaneelin tehontuotto ja hyötysuhde riippuvat merkittävästi sääolosuhteista. Laboratoriossa valaistusolosuhteiden mallintaminen on helppo toteuttaa ja helposti muunneltavan mittausjärjestelyn rakentaminen ei vaadi erikoisvälineitä. Monesti onkin arvokasta, että opiskelijatyönä tehtävät mittaukset mahdollistavat kekseliäisyyden ja luovuuden käyttöä. Niinpä paneelien saaman valon varjostuksessa käytettiin tavallista valkoista paperia ja valon tulokulman määrittämisessä hyödynnettiin älypuhelimen asentoanturia yhdessä perinteisen vatupassin kanssa.

Tässä työssä mittauksissa käytettiin Oulun ammattikorkeakoulun hybridilaboratorioon valmiiksi hankittuja muutaman kymmenen watin tehoisia paneeleita. Käytetyt kiinteät paneelit ovat amorfisesta piistä (a-Si) valmistettuja. Ns. keinoaurinkona käytettiin monimetallipolttimoita, joiden yhteisteho on 4 x 400W. Aurinkopaneelista välittömästi saatavaan hyötysuhteeseen vaikuttaa merkittävästi paneelin kuormitus ja tätä tutkittiin kuormittamalla paneeleita tavanomaisella säätövastuksella.

Valon tulokulman määrittämisessä hyödynnettiin älypuhelimen asentoanturia yhdessä perinteisen vatupassin kanssa

Paneelin suuntauksen vaikutus tehoon ja valon määrään

Paneelin suuntaukseen liittyvät mittaukset tehtiin Solarexin nimellisteholtaan 65 watin paneelilla sen helpon säädettävyyden takia. Paneeliin kiinnitetyllä pyranometrillä saatiin mitattua valon määrä

paneelin keskikohdasta. Lisäksi tutkimme valon tulokulman vaikutusta paneelin tuottamaan tehoon.

Kuva 1. Valon tulokulman säätämistä älypuhelimen asentoanturin ja vatupassin avulla.

Mittausten tarkoituksena oli selvittää aurinkopaneelin kulman eli suuntauksen vaikutusta paneelille osuvan valon määrään sekä paneelin tuottamaan tehoon. Mittaukset suoritettiin aloittamalla mittaukset 90° kulmasta, jolloin paneeli osoitti kohti kattoa, josta sitä käännettiin 5°:n välein. Lopuksi paneeli oli kohtisuorassa kohti valonlähdettä. Mittaustulokset taulukoitiin ja niiden pohjalta piirrettiin havainnollistavat käyrät molemmille mittauksille. Paneelin teho ja toisaalta valon määrä kasvavat lähes identtisesti paneelin ja valonlähteen välisen kulman pienentyessä. Suurin valotehokkuus 385 W/m2 saavutettiin paneelin ollessa 10° kulmassa ja vastaavasti suurin teho 6,7 W paneelin ollessa 5° kulmassa.

Kirjoittaja(-t): insinööriopiskelija (AMK) Veka Hamari ja lehtori Hannu Sarkkinen

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kuvat: Veka Hamari Oulun ammattikorkeakoulu

Kuva 2. Paneelin suuntauksen vaikutus sen tuottamaan tehoon.

Työssä laadittiin myös teho- ja ominaiskäyrät Dunasolarin DS10- ja DS20-paneeleille. Teho- ja ominaiskäyrä mittaukset suoritimme säätämällä kuormana toimivan säätövastuksen resistanssia, jolloin sekä virta, jännite että teho muuttuivat. Kun kuorman resistanssi on pieni, myös jännite ja teho jäävät pieniksi. Toisaalta kun resistanssi kasvaa suureksi, niin virta ja teho edelleen pienenevät.

Kuva 4. Paneelin tuottamat tehokäyrät erilaisissa valaistustilanteissa.

Avoimen tehtävämäärittelyn etuja

Avoin tehtävämäärittely projektityöskentelyssä antaa opiskelijan näkökulmasta mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä sekä kehittää ongelmanratkaisukykyä, koska valmista ratkaisua tai edes tarkkaa ohjeistusta ei anneta. Kun ryhmälle annetaan käytännössä vain otsikko ja aihealue, antaa se mahdollisuuden rakentaa ja toteuttaa työ juuri omien mielenkiinnonkohteiden perusteella. Kuvatun kaltainen tutkimustyö vastaa työelämän projektityöskentelyä ja tukee täten ammatillista osaamista sekä valmiuksia toimia osana ryhmää. LUMA-projektissa olennaista on hallita ajankäyttö ja pystyä jakamaan tehtäviä ryhmän kesken. Se tuo mukavaa vaihtelua perinteisempien kurssien rinnalle ja tarjoaa hieman erilaisia haasteita. Parasta projektissa on tietenkin onnistumisen tunne kun saadaan ongelma ratkaistua tai kun keksitään uusi menetelmä toteuttaa mittauksia.

Kuva 3. Dunasolar DS20-paneelin ominaiskäyrä ja maksimitehopiste.

Ominaiskäyrässä mielenkiintoinen ja tärkeä kohta on maksimitehopiste. Se kertoo millä virran ja jännitteen arvolla teho ja edelleen hyötysuhde ovat suurimmillaan.

Valon määrän vaikutus paneelin tuottamaan tehoon

Valon määrän vaikutusta mitattiin laittamalla paperiarkkeja valaisimien eteen, jotta simuloitua esimerkiksi pilvistä säätä. Mittaustuloksista laadittiin tehokäyrät, joista nähdään, että maksimitehopiste vaihtelee yhdessä valon määrän kanssa. Tämän vuoksi optimikuorma muuttuu säteilyn voimakkuuden muuttuessa.

Lähteet

Motiva 2022 Aurinkosähköteknologiat. Hakupäivä 18.1.2022 https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/aurinkosahkojarjestelmat/aurinkosahkoteknologiat

Tilastokeskus 2020. Sähkön ja lämmön tuotanto. Hakupäivä 18.1.2022 https://www.stat.fi/til/salatuo/2020/salatuo_2020_2021-11-02_tie_001_fi.html

Fingrid 2022. Aurinkovoima Hakupäivä 5.4.2022 https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/aurinkovoima/

Ennakkosuunnittelusta aikatauluhyötyä

Korjausrakentaminen tehdään vanhan rakennuksen ehdoilla, jolloin vanhoista rakenteista johtuen työnaikaisiin yllätyksiin on varauduttava jo ennen työn aloitusta. Huolellisen ennakkosuunnittelun avulla voidaan työnaikaisten yllätysten minimoimisen lisäksi parantaa rakentamisen laatua ja tehokkuutta sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia. Consti Korjausrakentaminen Oy:n Viihtyvyyskorjaus -konsepti pohjautuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun, jonka avulla remontti voidaan toteuttaa nopealla aikataululla laadusta tinkimättä.

Rakentamisen tuotantoprosessiin liittyy paljon asiakirjoja ja dokumentointia, joita laki ja asiakkaat vaativat. Yrityksillä on omat järjestelmänsä tuotannon hallintaan, ja tarvittava dokumentointi tehdään yhtenevän toimintamallin mukaan. Tavanomaisissa rakennushankkeissa toimintamallin mukainen dokumentointi on varsin riittävä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Hankkeeseen liittyvät tehtävät voivat toisinaan olla aikataulullisesti kriittisiä tai niiden aikana on todettu tapahtuvan tavanomaista enemmän virheitä, joista syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Korjausrakentaminen tehdään vanhan rakennuksen ehdoilla, jolloin vanhoista rakenteista johtuen työnaikaisiin yllätyksiin on varattava resursseja jo ennen työn aloitusta [1].

Suunnittelun laajuus riippuu projektin kokoluokasta sekä kohteelle asetetuista erityisvaatimuksista. Huolellisen ennakkosuunnittelun avulla voidaan työnaikaisten yllätysten minimoimisen lisäksi parantaa rakentamisen laatua ja tehokkuutta sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia.

Hankkeeseen liittyvät tehtävät voivat toisinaan olla aikataulullisesti kriittisiä tai niiden aikana on todettu tapahtuvan tavanomaista enemmän virheitä, joista syntyy ylimääräisiä kustannuksia.

Viihtyvyyskorjaus -konseptin avulla nopea ja laadukas toteutus

Viihtyvyyskorjaus on Consti Korjausrakentaminen Oy:n oma konsepti huoneistoremontin toteuttamiseen sellaisissa tilanteissa, kun laajempaan peruskorjaukseen ei ole vielä tarvetta. Konseptin periaate pohjautuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun, jonka avulla remontti voidaan toteuttaa nopealla aikataululla laadusta tinkimättä. [2]

Ennakkosuunnittelun pohjana on tehtäväsuunnittelmat, joiden laadinta olisi hyvä aloittaa ennen

hankintoja tai aliurakkasopimusten solmimista. Tehtäväsuunnitelmat auttavat työnjohtajia hankkeiden johtamisessa ja organisoimisessa. Tehtäviä suunnittelemalla ennaltaehkäistään aikataulullisesti kriittisten tai virhealttiiden työvaiheiden ongelmakohtia. Tehtäväsuunnitelmat tarjoavat myös valmiita ratkaisumalleja työryhmälle ongelman ilmetessä. [3]

Tehtäväsuunnittelusta hyötyvät kaikki

Tehtäväsuunnitelmassa pääpaino on tehtävän luonteen kannalta olennaisissa asioissa, esimerkiksi ajallisesti kriittisessä tehtävässä suunnitelma painottuu aikataulullisiin riskeihin ja niiden valvonta- ja ohjauskeinoihin. [3]

Tehtäväsuunnittelma tarjoaa työnjohdolle konkreettisen välineen työn toteuttamiseen sekä tuotannon johtamiseen. Suunnitelma keskittyy yhteen tehtäväkokonaisuuteen ja sen läpivientiin siten, että sen taloudelliset, ajalliset ja laadulliset vaatimukset täyttyvät. [3 ]

Korjaushankkeissa tehtäviä suorittaville tehtäväsuunnitelmat ja niitä suppeammat tehtäväkortit selkeyttävät työvaiheita ja lisäävät työturvallisuutta.

Asukas tai tilaaja hyötyy niin nopeasta toteutuksesta, kuin laatuvaatimusten täyttymisestä. Remontin sisällöstä riippuen asukas voi

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kirjoittaja: Rakennusinsinööriopiskelija (AMK) Elias Kukkonen ja lehtori Vesa Pitsinki Kuva: pxhere Oulun ammattikorkeakoulu

Ennakkosuunnittelulla nopeutetaan remontin toteutusta (Kuva: https://pxhere.com/en/photo/1111172)

parhaimmillaan asua koko remontin läpi häiriöttä, mikäli työt voidaan suorittaa siten, että työpäivän päätteeksi tilat voidaan puhdistaa käyttöä varten.

Lähteet

1. Ratu S-1231 2012. Korjausrakentamisen tuotannonsuunnittelu. Rakennustieto Oy. Hakupäivä 30.4.2022. https://kortistot-rakennustieto-fi.ezp.oamk.fi:2047/resource/juha/content/17462#page=1. (Vaatii käyttöoikeuden.)

2. Consti 2022. Viihtyvyyskorjaus. Hakupäivä 30.4.2022. https://www.consti.fi/yrityksille/viihty-vyyskorjaus

3. Ratu S-1228 2010. Rakentamisen tehtäväsuunnittelu. Ohje aliurakan ja työkaupan hallintaan. Hakupäivä 30.4.2022. https://kortistot-rakennustietofi.ezp.oamk.fi:2047/kortit/Ratu%20S-1228. (Vaatii käyttöoikeuden)

Lähtötietojen automatisointi tehostaa infrasuunnitteluhankkeiden tiedonkeruuta

Infrasuunnitteluhankkeet käynnistyvät lähtötietoina käytettävien aineistojen keruulla. Tiedonkeruun automatisointi nopeuttaa ja tehostaa perinteisesti aikaa vievää lähtöaineiston kokoamista. Monien sijaintitietoa sisältäviä aineistojen kokoamista ja muokkaamista on mahdollista automatisoida. Automatisoinnin hyödyntämistä edistää erityisesti latausrajapinnat sekä yhtenäinen kansiorakenne eri organisaatioiden välillä

Lähtötietojen kokoaminen infrasuunnitteluhankkeeseen muistuttaa monella tapaa tuhannen palan palapelin kokoamista. Jokainen suunnitteluhankkeen kannalta olennainen aineisto on löydettävä lukuisten aineistojen joukosta. Aineistot on muokattava sopivaan muotoon vastaavalla tavalla kuin palapelin palat käännetään oikein päin. Lopuksi aineisto on tallennettava sovitun kansiorakenteen mukaiselle paikalle, jotta se on kaikkien suunnittelijoiden hyödynnettävissä osana suurempaa kokonaisuutta.

Infrasuunnitteluhanke voi olla esimerkiksi yleispiirteinen esiselvitys, aluevaraussuunnitelma tai tarkempi tie- tai katusuunnitelma. Ennen varsinaisen suunnittelutyön käynnistymistä on tunnettava suunniteltava alue. Tästä syystä lähtötietoa kootaan hankkeiden alkuvaiheessa useiden tiedontuottajien tietovarannoista. Hankkeen lähtöaineiston täytyy kattaa niin luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön kuin kaavoitukseen ja olemassa olevaan infraan sekä lukuisiin muihin teemoihin liittyvä keskeinen tieto suunnittelualueesta. (1, s. 15.)

Lähtöaineisto on poikkeuksetta moninaista. Se on sekä tarkkaa paikkatietoa suunnittelualueen kohteista, raportteja ja selvityksiä että paikallistietoa. Lähtöaineistoa kootaan ja ajantasaistetaan hankkeen jokaisessa vaiheessa mallipohjaisen suunnittelun taustalle (1, s. 15). Yleisten inframallivaatimusten mukaan lähtötiedot tallennetaan kaikkien tekniikkalajien osalta hankkeen virallisessa koordinaatistossa ja korkeusjärjestelmässä määritettyyn pääkansiorakenteeseen

Lähtöaineisto on dokumentoitava, ja sen tarkemmassa jäsentelyssä rakenteiden ja järjestelmien osalta hyödynnetään InfraBIM-nimikkeistöön perustuvaa jaottelua. (1, s. 77.) Väylävirasto on laatinut aineiston hallintaan ohjeen, jota noudatetaan Väyläviraston ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tie-, rata- ja vesiväylähankkeissa. (2, s. 3.)

Infrasuunnitteluhanke on kuin palapeli. Aineiston saatavuus vaikuttaa automatisoinnin mahdollisuuksiin

Opinnäytetyössä ”Lähtötietojen automatisointi infrasuunnittelussa” tarkasteltiin tiesuunnitelman lähtöaineistojen soveltuvuutta automatisointiin (3). Huotarin opinnäytetyö on Väyläviraston Sitowise Oy:ltä tilaama projekti.

Graafisia ohjelmointityökaluja voidaan pitää kenen tahansa suunnittelijan käyttökelpoisina työkaluina.

Opinnäytetyössä havaittiin, että erityisesti aineiston saatavuus vaikuttaa sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Mikäli tarvittava aineisto oli avoimesti hyödynnettävissä ja suunnittelijan helposti ladattavissa suoraan latausrajapinnasta, aineiston automatisointi oli erityisen kannattavaa. Aineiston riittävä maantieteellinen kattavuus suhteessa suunnittelualueeseen ja tiedon ajantasaisuus varmistivat aineiston olevan laadukas.

Graafinen ohjelmointi onnistuu suunnittelijalta

Lähtöaineistoksi kerätylle raaka-aineelle eli sellaisenaan eri lähteistä tallennetulle tiedolle täytyy lähes poikkeuksetta tehdä tiedostomuoto-,

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Kirjoittajat: Tiina Huotari ja lehtori Terttu Sipilä Kuvat: Tiina Huotari ja Microsoft kuvapankki Oulun ammattikorkeakoulu

koordinaatisto- ja nimimuutoksia ennen kuin se soveltuu mallipohjaiseen suunnitteluun (1, s. 16). Aineisto on lisäksi tallennettava oikeaan paikkaan ja sen metatiedot on dokumentoitava. Koska aineistoja on hankkeissa kymmeniä ja työ pääosin manuaalista, on riski virheisiin olemassa.

Opinnäytetyössä testattiin kaupallisen datan käsittelyyn kehitetyn Safe Softwaren FME Desktoptyökalun soveltuvuutta lähtöaineiston automatisointiin. Esimerkkiaineistoksi valittiin lukuisissa tiehankkeissa hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiaineisto.

Esimerkkiaineisto ja hankealueen rajaus tuotiin sellaisenaan FME-ohjelmaan. Graafisen ohjelmoinnin avulla aineiston koordinaatisto muutettiin hankealueen koordinaatistoa vastaavaksi. Seuraavassa vaiheessa aineisto rajattiin maantieteellisesti kattamaan vain ne kohteet, jotka sijoittuvat hankealueelle. Tämän jälkeen aineiston lukuisia tietosarakkeita karsittiin ja lopuksi aineisto tallennettiin erikseen sekä paikkatieto-ohjelmissa käytettyyn tiedostomuotoon että suunnitteluohjelmissa suosittuun tiedostomuotoon.

tehokkuuteen. Koska lähtöaineistoja kootaan jatkuvasti lukuisiin suunnitteluhankkeisiin vieläpä jokaiseen suunnitteluvaiheeseen uudelleen, se vie aikaan, sitoo työvoimaa ja sen myötä lisää hankkeen kustannuksia.

Lähtöaineiston keruu ja muokkaaminen on erityisen kannattavaa automatisoida niiden aineistojen osalta, jotka ovat tallennettavissa suoraan latausrajapinnasta.

Lähtöaineiston keruu ja muokkaaminen on erityisen kannattavaa automatisoida niiden aineistojen osalta, jotka ovat tallennettavissa suoraan latausrajapinnasta. Mikäli tällaiset aineistot päivittyvät kesken hankkeen, voidaan nappia painamalla tallentaa tuoreempi versio aineistoista vanhan tilalle. Vaikka hankkeiden aineistojen hallintaan on olemassa ylätasolla tarkaksi määritelty kansiorakenne, vaihtelee hierarkiassa alemmalle tasolle sijoittuvien kansioiden käytännöt organisaatioiden välillä. Tämä asettaa lähtötiedon automatisoinnille haasteen. Mitä tarkempi yleisesti käytetty kansiorakenne, sitä kannattavammin lähtöaineiston automatisointia voidaan jatkossa hyödyntää.

Esimerkkiaineisto automatisoitiin FME-työkalulla. Infrasuunnitteluhankkeissa vastaavalla tavalla muokataan kymmeniä eri aineistoja. Pitkissä hankkeissa aineistoja joudutaan myös päivittämään kesken hankkeen. Automatisoinnilla vältetään useamman eri ohjelman avulla tehtävä aineistojen manuaalinen käsittely, johon kuuluu niin ikään aineiston rajaaminen, muokkaaminen ja tallentaminen.

Opinnäytetyössä toteutettu automatisointi ei vaatinut varsinaista ohjelmointitaitoa. Tästä syystä graafisia ohjelmointityökaluja voidaan pitää kenen tahansa suunnittelijan käyttökelpoisina työkaluina. Lähtöaineiston automatisointi tuo kustannussäästöjä

Siinä missä palapelin kokoaminen on mukavaa puuhastelua ja tapa viettää aikaa, lähtöaineiston kokoamisessa ja käsittelyssä on perusteltua pyrkiä

Kaikkia infrasuunnitteluhankkeen lähtötietoja ei ole mahdollista koota ja käsitellä automatisoinnin avulla. Siitä huolimatta automatisointia kannattaa hyödyntää lähtöaineiston keruussa jo niiltä osin kuin se on mahdollista. Tiedon keskittäminen avoimiin latausrajapintoihin ja strukturoidun kansiorakenteen edistäminen mahdollistavat lähtötiedon keruun ja käsittelyn automatisoinnin entistä laajemman hyödyntämisen.

Lähteet

1. BuildingSMART Finland 2021. Yleiset inframallivaatimukset YIV. Hakupäivä 22.2.2022. https://buildingsmart.fi/wpcontent/uploads/2021/10/Yleiset_inframallivaatimukset.pdf

2. Väylävirasto 2020. Suunnittelu- ja toteutusprojektien aineiston hallinta Velho-järjestelmässä. Väyläviraston ohjeita 8/2020. Hakupäivä 24.2.2022. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-08_suunnittelu_toteutusprojektien_web.pdf.

3. Huotari, Tiina 2022. Lähtötietojen automatisointi infrasuunnittelussa. Oulun ammattikorkeakoulu. Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma, Yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö.

Käveltävä kaupunki muodostuu ihmisaisteja miellyttävistä rakennetun ympäristön ominaisuuksista

Kävely-ympäristön fyysisillä elementeillä ja ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus kävelyn suosimiseen kulkumuotona. Maaliskuussa 2022 järjestetyssä työpajassa Oulun kaupungin liikenteen, maankäytön, ympäristön ja kunnossapidon asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat pohtivat yhdessä, mitkä tekijät vaikuttavat käveltävyyteen Heinäpäästä Rotuaarille suuntautuvalla kävelyreitillä.

Kävelyn edistäminen on noussut viime aikoina keskustelujen aiheeksi valtakunnallisissa, seudullisissa sekä kunnallisissa strategioissa ja toimenpideohjelmissa (Motiva 2019). Ilmastonmuutos, liikkumattomuudesta aiheutuvat terveysriskit sekä kaupunkiympäristön elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen ovat nostaneet kestävien liikkumismuotojen arvostuksen aivan uudelle tasolle

Kävelijöillä on merkittävä rooli elinvoimaisen, vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan luomisessa.

Kävelyllä on nähty olevan lukuisia positiivisia vaikutuksia sekä yksilöön että yhteiskuntaan. Lukuisten yksilöön kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi kävely on päästötön, meluton sekä vähän tilaa vievä liikkumismuoto. (Kari 2016, 10; Liikenneja viestintäministeriö 2018, 8.) Kävelijöillä on myös merkittävä rooli elinvoimaisen, vetovoimaisen sekä viihtyisän kaupunkikeskustan luomisessa (Helsingin kaupunki, 16). On olemassa siis useita syitä sille, miksi kävely tulisi nostaa kaupunkikeskustoissa ensisijaiseksi liikkumismuodoksi.

Mutta mitkä tekijät houkuttelevat ihmisiä kävelemään sekä viettämään aikaa kaupunkitilassa? Kävely on houkuttelevaa, kun ympäröivä ympäristö tukee ja kannustaa siihen (Räty 2017, 11). Kävelyympäristön hyvinä ominaisuuksina pidetään hyödyllisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä, suoruutta ja sujuvuutta, mukavuutta ja viihtyisyyttä sekä kiinnostavuutta (Väylävirasto 2022, 9).

Kävely-ympäristön hyvät ominaisuudet muodostuvat rakennetun ympäristön tekijöistä. Tiiviissä ja sekoittuneessa kaupunkirakenteessa asunnot, työpaikat, palvelut sekä viher- ja virkistysalueet sijoittuvat kävelymatkan etäisyydelle (Helminen ym. 2021, 3, 12). Kävelyväylien suunnittelussa ja rakentamisessa turvallisuuden ja esteettömyyden huomioiminen tarjoaa kaikille käyttäjäryhmille yhdenvertaisen mahdollisuuden liikkua omatoimisesti. Tiheä kävelyverkosto varmistaa sujuvan liikkumisen ilman keskeytyksiä. (Liikennevirasto 2014, 19-20, 34.) Mukavuutta, viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta lisäävät muun muassa katutilan kasvillisuus, kadun päällysteet, oleskelutilat sekä erilaiset nähtävyydet ja tapahtumat. Käveltävyys muodostuu siis rakennetun ympäristön fyysisistä elementeistä ja ominaisuuksista, jotka houkuttelevat ihmisiä kävelemään sekä viettämään aikaa kaupunkitilassa.

Asiantuntijat arvioimassa Oulun keskustan käveltävyyttä

Maaliskuussa 2022 järjestetyssä työpajassa Oulun kaupungin liikenteen, maankäytön, ympäristön ja kunnossapidon asiantuntijat sekä elinkeinoelämän edustajat pohtivat, mitkä tekijät muodostavat houkuttelevan kävely-ympäristön. Työpajassa osallistujat havainnoivat Heinäpäästä Rotuaarille suuntautuvan reitin kävely-ympäristöä kiinnittämällä huomionsa rakennetun ympäristön fyysisiin elementteihin sekä ominaisuuksiin.

Isokadun osuudelle sijoittuvaa viherympäristöä, kuten puistokäytäviä ja jalkakäytäviin rajoittuvia taloyhtiöiden pensasaitoja, pidettiin elävyyttä ja

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö

Kirjoittajat: Mari Laurila ja lehtori Terttu Sipilä Kuvat:Unsplash, StreetSmart Oulun ammattikorkeakoulu

Rakennetun ympäristön fyysiset elementit ja ominaisuudet muodostavat hyvät puitteet käveltävälle kaupungille

Kävelijät elävöittävät kaupunkikuvaa (Unsplash)

viihtyisyyttä tuovina tekijöinä. Lisäksi katukuvassa pilkahtavia punatiilisiä rakennuksia pidettiin miellyttävinä väripilkkuina muutoin niin harmaan ja värittömän rakennuskannan valtaamassa ympäristössä. Osallistujat esittivät jalkakäytävän olevan

pitäminen sekä esteettömyyteen panostaminen esitettiin muodostavan kävelykadusta laadukkaan kokonaisuuden.

Huolto- ja jakeluliikenteen pysäköimistä Rotuaarin kävelykadulla pidettiin ongelmallisena. Katutilan esitettiin olevan myös liian kivinen ja kävelykadulle toivottiinkin enemmän kasvillisuutta viihtyisyyden lisäämiseksi. Myös kivijalkaliikkeiden levittäytymistä katutilaan, pop up -toimintaa sekä rohkeammin toteutettuja terasseja esitettiin toteutettavan kävelykatualueella.

Käveltävyys on moniulotteinen vyyhti, johon vaikuttavat useat eri tekijät

Työpajan osallistujat korostivat kasvillisuuden roolia osana viihtyisää kävely-ympäristöä, mutta heidän mielestään myös niiden hoitamattomuus luo herkästi ympäristöstä epäviihtyisän vaikutelman. Isokadun osuudella erotusalueiden kuluneet nurmikot koettiin epäviihtyisiksi kulumisensa vuoksi. Myös Isokadulle sijoittuva 1960- ja 1970-lukujen rakennuskannalle ominainen betonielementtiarkkitehtuuri koettiin tylsäksi. Isokadun jalkakäytävillä on hyvin tilaa jaloin liikkumiseen mutta jalkakäytävillä liikkuvien pyöräilijöiden koettiin vievän tilaa kävelijöiltä. Lisäksi levähdyspaikkojen puuttuminen, paikkaamattomat kiveysalueet, katunäkymää hallitseva ajoneuvopysäköinti sekä jalkakäytävälle pysäköidyt jakeluliikenteen ajoneuvot saivat osakseen kritiikkiä.

Mannerheiminpuiston hyvinä ominaisuuksina pidettiin monipuolisuutta sekä houkuttelevuutta, missä oleskelulle, leikille ja erilaisille aktiviteeteille sekä tapahtumille on rakennettu hyvät puitteet. Osallistujat korostivat erityisesti leikkipuiston, esiintymislavan sekä istuskeluun soveltuvan kaarevan muurin tärkeyttä aktiivisen sekä houkuttelevan kävely-ympäristön muodostumisessa. Myös puiston valaistus sekä kiveyksestä nousevat suihkulähteet nostettiin elämyksellisinä ominaisuuksina.

Rotuaarin kävelykadulla sijaitsevia Cor-Ten-teräksestä valmistettuja suurehkoja istutuslaatikoita pidettiin onnistuneina, kävelykadulle soveltuvina elementteinä. Myös kävelykadun ja ympäröivien rakennusten luomaa ”urbaania tunnelmaa” pidettiin miellyttävänä. Lisäksi kävelykatualueen sulana

Kävelijä havainnoi ympäristöään yksilöllisesti aistituntemuksiensa avulla ja kokee näin syvällisemmin ympäröivän maailman yksityiskohtineen kuin millä tahansa muulla kulkuneuvolla liikkuva. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia kävely-ympäristöjä rakennamme. (Karhula 2015; Väylävirasto 2022, 7.)

Houkutteleva kävely-ympäristö muodostuu kaikista ihmisaistein havaittavista rakennetun ympäristön ominaisuuksista ja yksityiskohdista.

Työpajan tulosten perusteella voidaan todeta, että käveltävä kaupunki ei muodostu pelkästään kävelyyn tarkoitettuja väyliä, kuten jalkakäytäviä ja kävelykatuja rakentamalla. Houkutteleva kävely-ympäristö muodostuu kaikista ihmisaistein havaittavista rakennetun ympäristön ominaisuuksista ja yksityskohdista. Kaupunkiympäristön suunnittelu ja rakentaminen kohdistuu aina fyysisiin elementteihin, jotka luovat hyvät puitteet käveltävälle kaupungille, mutta myös ihmisillä, liikenteellä, erilaisilla katutilan toiminnoilla sekä ilmastolla on merkitystä houkuttelevan kävelykokemuksen muodostumisessa.

Vaikka rakennetun ympäristön fyysisillä elementeillä on olennainen osa houkuttelevan kävely-ympäristön muodostumisessa, tärkeintä kuitenkin on se, millaiseksi kävelijä kokee ympäristönsä. Kävelemisen on oltava hyödyllistä, turvallista, esteetöntä, mukavaa ja mielenkiintoista. Laadukkaasti rakennettu ympäristö houkuttelee ihmisiä kävelemään sekä viettämään aikaa kaupunkitiloissa.

Lähteet

Helminen, Ville, Heikinheimo, Vuokko, Tiitu, Maija, Nyberg, Elina, Rehunen, Antti & Kosonen, Leo 2021. Sekoittunut yhdyskuntarakenne ja sen mittarit. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2021. Suomen ympäristökeskus, SYKE. Hakupäivä 15.3.2022.

riittävän leveä miellyttävään jaloin kulkemiseen.

Isokadun punaiset kerrostalot tuovat elävyyttä katunäkymään (Streetsmart 2022)

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/336103/SYKEra_44_2021_Sekoittunut-yhdyskuntarakenne_MIKSERI.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Helsingin kaupunki. Helsingin kävelyn edistämisohjelma. kaupunkiympäristön julkaisuja 20xx:xx. Hakupäivä 10.2.2022. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/uutiset/Kavelyn_edistamisohjelma.pdf

Kari, Susanna 2021. Kävelijäkokemuksesta lisäarvoa suunnitteluun. Maankäyttö 4/2016, 10–13. Hakupäivä 26.2.2022. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk416/mk416_1944_kari.pdf

Liikennevirasto 2014. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 11/2014. Helsinki. Hakupäivä 24.1.2022. https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-11_jalankulku_pyorailyvaylien_web.pdf

Liikenne- ja viestintäministeriö 2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Julkaisuja 2018. Hakupäivä 6.5.2022.

https://www.lvm.fi/documents/20181/959445/K%C3%A4velyn%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4ilyn%20edist%C3%A4mi sohjelma%20LVM%202018.pdf/2ad61cbf-960c-4f27-9f3f575bfeacfa52

Motiva 2019. Katsaus kävelyä edistäviin strategioihin. hakupäivä 6.4.2022. https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/liikkumisen_ohjaus/viisaan_liikkumisen_verkosto_vili/ajankohtaista_vili-verkostolle/katsaus_kavelya_edistaviin_strategioihin.14329.news

Räty, Satu 2017. Ihmisen mittakaavaiset paikkatietoaineistot käveltävyyden arvioinnissa – tarkastelussa Helsingin keskustan kadut. Helsingin yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 27.5.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/228839/ProGradu_Satu_Raty.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Väylävirasto 2022. Jalankulun suunnittelu. Väyläviraston ohjeita. Luonnos 5.5.2022.

Asuinrakennusten sähkötöiden valvonta

Suunnittelu- ja konsultointipalvelua tuottava yritys Hepacon Oy tarvitsi asuinrakennusten sähkötöiden valvontaan selkeän valvontasuunnitelman, joka otettiin käyttöön välittömästi opinnäytetyön valmistuttua. Yhtenäisellä valvontasuunnitelmalla saadaan huomattavaa parannusta sähkötöiden valvonnanlaatuun ja tehokkuuteen. Sähkötekniikan insinööriopiskelija (amk) Ilkka Nieminen toteutti valvontasuunnitelman (1) Hepacon Oy:lle hyödyntäen omaa yli kymmenen vuoden kokemustaan sähköalalta.

Hepacon Oy on yksi suurimmista kotimaisessa omistuksessa olevista talotekniikan suunnittelu- ja konsultointiyrityksistä. Yritys perustettiin vuonna 1978 Helsingissä. Hepacon laajensi toimintaansa vuonna 2018, jolloin Oulun aluekonttori perustettiin.

Alkujaan toimialana oli LVIS-suunnittelu, mutta talotekniikan kehityttyä suunnitteluun tuli mukaan rakennusautomaatio-, kylmä- ja energiatekniikka. Suunnittelutöiden lisäksi Hepacon tarjoaa asiakkailleen myös talotekniikan valvontaa kaikenlaisissa kohteissa liike- ja toimistotiloista teollisuuteen ja asuinkohteisiin.

Sähkötöiden valvonnan tärkein aihealue on sähköturvallisuus. Kun sähkötyöt on toteutettu sähköturvallisuuslakia, standardeja ja asetuksia noudattaen, voidaan todeta, että tilaava asiakas saa käyttöönsä turvallisen sähkölaitteiston.

Sähkötöiden valvonnan tärkein aihealue on sähköturvallisuus.

Sähkötyöturvallisuus

Sähkölaitteiden parissa työskenneltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja turvallisia työmenetelmiä. Työt eivät saa uhata kenenkään terveyttä eivätkä henkeä. Sähkötöissä on otettava huomioon Suomessa noudatettavat menettelytavat, vallitsevat työolosuhteet sekä sähkölaitteistojen rakenteelliset ominaisuudet. Jotta sähkötöiden tekeminen ja sähkölaitteistoiden käyttö olisi turvallista, on näitä varten laadittu sähköturvallisuuslaki, paljon erilaisia standardeja, säännöksiä ja ohjeita. Vaikka sähkön käyttö on Suomessa moninkertaistunut, lakeja säätämällä ja standardeja laatimalla on turvallisuutta saatu huomattavasti parannettua, ja tämän myötä kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien määrät ovat vähentyneet huomattavasti. Tilastointi kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista on aloitettu 1930-luvulla. Tapaturmien määrä oli suurinta sähköjen yleistyessä 1930–1950-

luvuilla, jolloin kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien määrä oli viisinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Vielä 1970-luvullakin kuolemaan johtavia tapaturmia sattui kolme kertaa enemmän kuin nykypäivänä. (2.)

Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien määrä vuosina 1945–2020 (3)

Ensimmäinen sähköturvallisuutta koskeva laki tuli voimaan vuoden 1902 alusta. Sähköturvallisuuslain tarkoituksena on varmistaa, että sähkölaitteiden ja -asennusten käyttö on turvallista. Sähkötöiden valvonta

Sähkötöiden valvonta on laadun varmistusta. Suunnittelu- ja toteutusvaiheen aikana suoritetaan sähkötöiden valvontaa, joka kestää aina takuuajan päättymiseen saakka. Sähkötöiden valvonnalla pyritään siihen, että taloteknisten järjestelmien toteutus on urakkasopimuksen mukainen laadusta, työturvallisuudesta ja taloudellisesti tehokkaasta toteutuksesta tinkimättä. Hyvin ja huolellisesti toteutetulla sähkötöiden valvonnalla taataan turvallinen ja laadukas työn lopputulos.

Onnistuneeseen sähkötöiden valvonnan lopputulokseen päästään noudattamalla valvonnan suorittamisen perusperiaatteita. Sähkötöiden valvojan tulee perehtyä hyvin urakka-asiakirjoihin, jotta hän saa riittävän käsityksen työn halutusta lopputuloksesta. Aluksi valvontatehtävistä on hyvä laatia kattava valvontasuunnitelma, jotta valvontatyö saadaan tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Toimimalla yhteistyötä edistävästi ja luomalla hyvä yhteishenki hankkeen kaikkien osapuolten kanssa tulee

Kirjoittajat: insinööriopiskelija (AMK) Ilkka Nieminen ja

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö yliopettaja Ensio Sieppi Oulun ammattikorkeakoulu

hankkeen toteutuksesta jouhevaa ja vältytään turhilta konflikteilta. Valvojan tulee valtuuksiensa puitteissa ohjeistaa urakoitsijaa sopimusasiakirjojen selventämiseksi ja työn suorittamisessa. Tulee kuitenkin muistaa, ettei sähkötöiden valvoja ole työneikä sähkötöidenjohtaja.

Kotopron toimintaperiaate (5)

Edukai Oy:n tarjoama palvelu Edukai Remote Services (ERS) on etäpalvelu, jota voitaisiin hyödyntää myös sähkötöiden valvojan työssä. Edukai Remote Servicesin asiakasprosessin avulla löydetään asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut. ERSpalveluita voidaan käyttää Android-, Apple- ja PClaitteilla.

Valvonnan suorittamisen perusperiaatteet (4) Sähköiset dokumentointityökalut

Sähkötöiden valvonnan toteuttamiseen ja dokumentointiin löytyy erilaisia sähköisiä dokumentointityökaluja, jotka helpottavat valvojan työskentelyä etenkin työmaakäynneillä. Sähköiset dokumentointityökalut ovat tehneet valvonnasta paljon aiempaa tehokkaampaa ja tehostaneet hankkeen kaikkien osapuolten välistä viestintää sekä tehneet päätöksenteosta sujuvaa, kun kaikki informaatio on saatavilla reaaliajassa. Muutamat kotimaiset yhtiöt ovat kehittäneet projektiraportointiin soveltuvia sähköisiä dokumentointityökaluja jo vajaan kymmenen vuoden ajan.

Kotopro on pilvipalvelussa kaikilla internetyhteyden sisältävillä mobiililaitteilla toimiva dokumentointi- ja tiedonhallintaohjelma. Pilvipalvelun myötä tiedonsaanti hankkeen aikana on reaaliaikaista ja kaikkien osapuolten ulottuvilla.

Kotopron avulla dokumentointi, raportit ja muut tärkeät asiat voidaan tehdä suoraan kohteessa paikan päällä. Dokumentteja ja raportteja voidaan helposti täydentää valokuvin, ja kuva tallentuu automaattisesti dokumentissa oikeaan kohtaan. Kuviin voi tehdä myös tarvittavia tarkentavia merkintöjä. Kotoprossa valvojan kannalta hyvä ominaisuus on puheen muuttaminen tekstiksi. Työmaalla liikkuessa voi kaikki asiat esittää puhumalla ja ohjelma muuttaa puheen tekstimuotoon.

ERS Pro -palvelua ja AR/VR-tekniikkaa hyödyntäen voidaan työmaan valvontakäynnit toteuttaa siten, että yksi henkilö suorittaa valvontakierroksen ja muut osapuolet voivat seurata valvontakäyntiä etänä valvojan silmin. Myös urakoitsijan toteuttamat mallikatselmukset ja muut työmaalla tehtävät katselmukset voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla. Tämä mahdollisuus säästää aikaa, eikä kaikkien ole välttämätöntä saapua fyysisesti paikan päälle kohteeseen.

Edukai Remote Servicesin asiakasprosessi (6)

Lähteet

1. Nieminen, Ilkka 2022. Asuinrakennusten sähkötöiden valvonta. Oulun ammattikorkeakoulu. Sähkö- ja automaatiotekniikka. Opinnäytetyö. Hakupäivä 14.6.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/703354/Nieminen_Ilkka.pdf?sequence=2

2. Sähköturvallisuuslaki 1135/2016. Hakupäivä 14.6.2022. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161135

3. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Sähkötapaturmissa kuolleet 1980-. Hakupäivä 3.11.2021. Tila | Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes).

4. Kankainen, Jouko & Kuoppamäki, Anu 1999. Urakan työmaavalvonta. Espoo: Libella Oy.

5. Kotopro Oy 2021. https://www.kotopro.com/ Hakupäivä: 15.12.2021.

6. Edukai Remote Services. https://www.edukairemoteservices.fi/ Hakupäivä 29.12.2021.

Digipedagogiikkaa sillanrakennuksen opintojaksolla

Opetuksen digitalisaatio kehittyy. Korona kiihdytti digitalisaatiota, ja infra-alalla onkin jo käytössä paperiton urakka. Tähän liittyen tilaaja, rakennuttajavalvoja, suunnittelija sekä urakan muut osapuolet voivat seurata projektin etenemistä esimerkiksi työmaalle asetetusta nettikamerasta. Näin on tehty esimerkiksi siltatyömailla, sillä sillanrakennusprojekti on fyysisesti aika pieni infrarakennusurakka. Nyt tällainen mahdollisuus on saatu myös opetuksen käyttöön.

Sillanrakennusurakka on fyysisesti aika pieni infrarakennusurakka. Esimerkiksi Kiiminkijoen ylittävä Jokikylän silta on 120 metriä pitkä. Sillan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 2022. Jokikylän sillan uusiminen sisältää kiertotien ja varasillan rakentamisen, vanhan sillan purkamisen, uuden sillan rakentamisen sekä tierakennustöitä. Työt valmistuvat kokonaisuudessaan lokakuun 2023 loppuun mennessä, itse silta valmistuu kesällä 2023. Hankkeen tilaajana on ELY-keskus ja pääurakoitsijana Skarta Finland Oy. Lähtökohtana uuden sillan rakentamisesta on ollut ajoneuvoliikenteen sekä kevyen liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu Kiiminkijoen suuri vedenpinnan vaihtelu eri vuodenaikoina.

Vanha silta oli myös erittäin huonossa kunnossa, joten sen korjaaminenkin olisi tullut kalliiksi, ja haitta yleiselle liikenteelle olisi ollut pitkäaikainen. Uusi silta on myös leveämpi kuin vanha, sillä sillalle tulee lisäksi kevyen liikenteen väylä. Sillan pituus on 120 metriä ja leveys 13,5 metriä. Se on tyypiltään liittopalkkisilta, teräsrunkoinen ja betonikantinen (kuvat 1 ja 2). Vanha silta on kokonaan betonirakenteinen ja se on rakennettu vuonna 1965 eli sen iäksi tulee 57 vuotta. Uuden sillan on suunniteltu kestävän 100 vuotta.

KUVA 2. Rakennettavan uuden sillan pituusleikkaus. Välitukia on vain 2 kpl, joten silta ei patoa Kiiminkijoen vettä enää niin paljon. Vanhassa sillassa välitukia oli 3 kpl. (2.)

Työmaalla nettikamerayhteys

Sillan ympäristöön on asennettu nettikamerayhteys, josta urakan eri osapuolet näkevät työmaan edistymisen menemättä paikalle. Esimerkiksi urakan tilaaja näkee työn edistymisen toimistostaan. Tämä on myös kestävää kehitystä, koska tilaajan, rakennuttajavalvojan sekä suunnittelijan ei tarvitse käydä paikan päällä niin useasti nähdäkseen työn edistymisen. Työmaakamerasta voi myös ottaa valokuvia eri vaiheista, joita voi käyttää hyödyksi esimerkiksi sillanrakennuksen opetuksessa. Sillanrakennuksesta voi seurata myös livekuvaa oppitunneilla. Kameralla voi myös zoomata lähemmäksi, ja kuvat arkistoituvat pilvipalveluun tietyksi ajaksi.

Työmaan reaaliaikainen kamera on käytössä nyt myös opetuksessa. Siitä voidaan seurata sillanrakentamista vaihe vaiheelta alusta loppuun.

KUVA 1. Rakennettavan uuden sillan poikkileikkaus. Sillan pääkannattajina toimivat teräspalkit ovat Corten-teräspalkkeja. (2.)

KUVA 3. Varasillan asennusta elokuussa 2022. Liikenne on vielä vanhalla sillalla.

Kamerayhteys siltatyömaalle on Oulun ammattikorkeakoululle ilmainen, koska tilaaja Lapin ELYkeskus, urakan rakennuttaja Welado Oy sekä

Kirjoittajat: Lehtori Jarmo Erho

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kuvat: Jarmo Erho Oulun ammattikorkeakoulu

urakoitsija Skarta Finland Oy haluavat, että aineisto on mahdollisimman helposti käytössä tulevien insinöörien sekä rakennusmestarien opetuksessa. Kamerayhteys on käytössä koko sillan rakentamisen ajan eli noin vuoden, joten kaikki sillan rakentamisvaiheet perustamisesta valmiiseen pintaan nähdään myös etänä, ja kuvat voi opettaja tallentaa oppitunteja varten.

työvaiheet järjestyksessä aina viimeiseen pintaan saakka.

4. Tilanne työmaalla 13.10.2022. Varasilta on käytössä ja vanha silta on purettu Betonit ja teräkset on viety kierrätykseen. Tällainen mahdollisuus on saatu siis Oulun ammattikorkeakoulussa sillanrakennuksen opintojaksolle kevääksi 2023. Se onnistuu vain digitalisaation sekä eri työnantajien yhteistyön avulla. Sillanrakennuksen eri työvaiheiden kuvista tulee varmasti keskustelua oppitunneilla, esimerkiksi ”Mitä tässä nyt tehdään?” ja ”Mitä uutta on tapahtunut?”. Keskustelut ovat tällöin käytännönläheisiä, koska aiheet tulevat suoraan työelämästä. Opiskelijalle tulee toden tuntu sillan rakentamisesta, ja he näkevät, että miten silta todella tehdään.

KUVA 6. Tilanne työmaalla 16.11.2022. Välituen suojakasuuneja nostetaan paikoilleen. Yksi teräsvalmisteinen kasuuni painaa noin 13 tonnia. Sillan välituet rakennetaan kasuunien sisällä. Sillanrakennus on infrarakentamisen erikoisosaamista, ja siltoja käsitellään yleisesti taitorakenteina. Sillanrakennus on infrainsinöörien ja mestarien perustyötä, ja ammattikorkeakoulututkinnon lisäksi tarvitaan myös lisäpätevyyksiä sekä työkokemusta sillanrakennustöistä, jotta voi toimia esim. työmaapäällikkönä sillanrakennus- tai korjaustyömaalla.

KUVA 5. Tilanne työmaalla 7.11.2022. Työsiltoja tehty välitukien rakentamista varten. Teräksestä valmistetut kasuunit odottavat nostoa paikoilleen.

Vaikka siltatyömaalla on tarkoitus käydä opiskelijoiden kanssa keväällä parin tunnin vierailu, niin tällä uudella tavalla opiskelijat näkevät kuitenkin koko rakentamisen alusta loppuun, vanhan sillan purkamisen sekä kaikki uuden sillan rakentamisen

Lähteet

1. Nissinen, A. 2022. Oulun Jokikylän silta. Skarta Finland Oy. Töitämme. Hakupäivä 13.10.2022. https://skarta.fi/referenssi/oulun-jokikylan-silta/

2. Väylävirasto. 2022. Mt 8460 parantaminen Jokikylän sillan kohdalla, Oulu. Hakupäivä 13.10.2022. https://vayla.fi/mt-8460-parantaminen-jokikylan-sillankohdalla-oulu

KUVA

KUVA 7. Jokikylän sillan rakentajina on myös Oamkin entisiä oppilaita. Kuvassa insinöörit Enna Ruonala sekä Antti Rautio Skarta Finland Oy:stä paikalleen nostetun kasuunin edessä.

Esiselvitys sähköaseman liittämisestä etävalvontaan

Joni Häkkilä perehtyi opinnäytetyössään sähköasemilla yleisesti käytettyihin kojeisiin ja laitteisiin sekä sähköasemien automaatiojärjestelmien ja SCADA-järjestelmien perusteisiin. Opinnäytetyössä kartoitettiin eri vaihtoehtoja toimeksiantajayrityksen tehdasta syöttävän sähköaseman etävalvonnan toteuttamiselle. Työn toimeksiantajana toimi Škoda Transtech Oy, joka on Euroopan johtava vaativiin olosuhteisiin tarkoitetun kiskokaluston valmistaja. Sen tunnetuimpia tuotteita Suomessa ovat muun muassa Helsingin ja Tampereen uudet raitiovaunut.

Opinnäytetyön aihe tuli tilaajayrityksen halusta kehittää tehdasta syöttävää vanhahkoa 110/20 kV:n sähköaseman valvontaa ja käytettävyyttä nykyaikaisemmaksi. Kattava etävalvontajärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden sähkönjakelun reaaliaikaiseen seurantaan ja nopeuttaa esimerkiksi häiriötilanteisiin reagointia sekä auttaa lyhentämään korjaustöiden vasteaikaa.

Kattavalla etävalvonnalla saadaan olennaisesti parannettua sähköaseman käytettävyyttä ja käyttövarmuutta.

Teoria käytännön tueksi

Opinnäytetyö alkaa teoriaosiolla, jonka alussa annetaan katsaus sähköaseman kojeiden ja laitteiden perustiedoista ja toiminteista. Tämän jälkeen kuvataan pintapuolisesti sähkönjakelun vikatilanteita, jotka ovat keskeisin syy etävalvonnan tarpeelle.

Teoriaosion viimeisessä luvussa esitetään sähköaseman automaatiojärjestelmän rakennetta ja tiedonsiirtomenetelmiä sekä yleisemmin käytettyjä tiedonsiirtoprotokollia. Luvussa kerrotaan lyhyesti myös sähköaseman automaatiojärjestelmien viimeaikaisia kehitysaskeleita kuten prosessiväylän saapumista sähköasemille. Kuvassa 1 on havainnollistettu modernin digitaalisen sähköaseman eri järjestelmätasoja ja prosessiväylän käyttöä.

KUVA 1. Digitaalinen sähköasema (2)

Prosessiväylää käytettäessä sähköaseman prosessitason laitteiden ja johtolähtötason laitteiden välinen tiedonsiirto tapahtuu digitaalisignaaleina perinteisten analogiasignaalien sijaan. Prosessiväylän tarjoamia etuja ovat esimerkiksi parantunut mittaustarkkuus ja vähäisempi kaapeloinnin tarve. (1, s. 62.)

Sähköaseman kojeistoon perehtyminen

Sähköaseman kojeistoon perehdyttiin tarkastamalla aseman kojeet ja laitteet sähkönjakelun pääkaavion mukaan järjestelmällisesti. Kojeista ja laitteista luotiin taulukko, johon kirjattiin niiden mallimerkinnät ja tyypit.

Seuraavaksi perehdyttiin kaikkeen dokumentaatioon, jota kojeista ja laitteista oli saatavilla. Sen jälkeen luotiin toinen taulukko, jonne kirjattiin kaikki kojeiden ja laitteiden ominaisuudet, joita voidaan hyödyntää etävalvonnan toteuttamisessa.

Luotuja taulukoita hyödynnettiin etävalvonnan toteutustapoja pohdittaessa. Taulukoista oli pääteltävissä, että sähköaseman kojeilta ja laitteilta oli saatavissa yllättävän paljon tilatietoja ja ohjausmahdollisuuksia, joita ei vielä toistaiseksi ole hyödynnetty mihinkään.

Kirjoittajat: insinööriopiskelija (AMK) Joni Häkkilä ja lehtori Marko Kukkola Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Oulun ammattikorkeakoulu

Vaihtoehdot etävalvonnan toteutukselle

Sähköaseman etävalvonnan toteuttamiselle eri vaihtoehtoja kartoitettaessa pyrittiin ottamaan huomioon sähköasemalta jo olevan tekniikan tarjoamat mahdollisuudet, jotta etävalvonta saataisiin toteutettua mahdollisimman kustannustehokkaasti. Vaihtoehtoja punnittaessa pyrittiin ottamaan huomioon myös sähköaseman kojeiden uusinnat tulevaisuudessa sekä järjestelmän laajennettavuus tehtaan keskijännitekojeistoihin.

Toteutustapojen vertailussa päädyttiin kahteen eri vaihtoehtoon, joissa etävalvonta tullaan toteuttamaan joko liittämällä sähköasema tehtaalla jo käytössä olevan kiinteistöautomaatiojärjestelmään tai rakentamalla etävalvontaa varten uusi erityisesti sähkönjakelun hallintaan suunniteltu SCADA-järjestelmä.

Tehtaalla on käytössä Siemens Desigo CC -kiinteistönhallintajärjestelmä. Sähköasemalla on käytössä yksi Desigon kompakti ala-asema, jota voidaan hyödyntää etävalvonnassa. Tämä ratkaisu perustui lähinnä sähköasemalla käytössä olevan ABB SACO -hälytysyksikön lähtöreleiltä kosketintietoina saatavien hälytyksien hyödyntämiseen etävalvonnassa.

Uuden SCADA-järjestelmän tapauksessa päädyttiin IEC 61850 -standardia hyödyntävään ratkaisuun, koska lähtökohtaisesti järjestelmien modernisointia ei ole järkevä toteuttaa vanhalla tekniikalla, mikäli tarjolla on uudempaa jo vuosien ajan käytössä ollutta tekniikkaa.

Järjestelmän rakenteen havainnollistamiseksi luotiin kuvassa 2 näkyvä esimerkkijärjestelmä. Uuden järjestelmän havainnollistamisessa käytettiin Hitachi Energyn tuotteita.

2. Uuden SCADA-järjestelmän rakenne havainnollistettuna (3)

Kiinteistönhallintajärjestelmän hyödyntäminen sähköaseman etävalvonnassa on kustannustehokas ratkaisu, koska sähköasemalla olevaa järjestelmää ei ole tarpeen laajentaa etävalvonnan toteuttamiseksi. Etävalvonnalta edellytettävät ominaisuudet vaikuttavat valittavan järjestelmän tyyppiin. Sähkönjakeluun tarkoitetussa SCADAssa on monipuolisemmin ominaisuuksia kuin kiinteistönhallintajärjestelmässä.

Lähteet

1. Padilla, Evelio 2016. Substation Automation Systems. Desing and Implementation. First edition. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd. Adobe Digital Editions. Vaatii käyttöoikeuden.

2. Siemens. Process bus. Hakupäivä 30.5.2022. https://new.siemens.com/global/en/products/energy/energy-automation-and-smart-grid/protection-relays-andcontrol/general-protection/process-bus.html

3. Häkkilä, Joni 2022. Esiselvitys sähköaseman liittämisestä etävalvontaan. Oulun ammattikorkeakoulu. Sähköja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma, sähkötekniikka. Opinnäytetyö. Hakupäivä 30.5.2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615743

KUVA

Lean-menetelmät ja hukka palvelutuotannossa

Verrattuna perinteiseen teolliseen tuotantotoimintaan palvelutuotannossa asiakas osallistuu palvelun tuottamiseen prosessin eri vaiheissa, mikä aiheuttaa oman haasteensa palvelutuotannon kehittämiseen. Palvelutuotannossa hukka ei ole välttämättä niin näkyvää, tai sitä ei mielletä hukaksi samalla tavalla kuin perinteisessä teollisessa tuotantotoiminnassa. Palvelutuotannossa myös asiakkaan toiminta prosessissa voi aiheuttaa hukkaa, jolloin sen poistamisen on tapahduttava yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Palvelutuotannon ja teollisen tuotannon ero

Teollisessa tuotannossa asiakas ostaa yleensä jonkin konkreettisen tuotteen, mutta palvelutuotannossa ei vastaavaa konkreettista tuotetta yleensä ole. Palvelutuotannon suurimpia eroja teolliseen tuotantoon onkin se, että palvelutuotannossa asiakas itse osallistuu palvelun tuottamiseen. Tämän vuoksi palvelutuotannossa on epävarmuustekijöitä verrattuna teolliseen tuotantoon. Palvelutuotannon tuottavuuden ymmärtämiseksi tulee ottaa huomioon koetun laadun ja tuottavuuden välinen suhde. Palvelutuotannossa sisäistä tehokkuutta ei voi hallita ulkoisesta tehokkuudesta riippumatta. [3]

Hukka palvelutuotannossa

Prosessi on jalostusvaihe, jossa tehdään työtä palvelun arvon lisäämiseksi. Virtaus muodostuu, kun prosessit yhdistetään toisiinsa poluksi, jota pitkin palvelu valmistuu. Palvelulle tuotetaan arvoa prosessissa, mutta ei niiden välillä. Työn virtauksen kolme suurinta vihollista ovat vaihtelu, ylikuormitus ja hukka. Asiantuntijatyössä vaihtelua aiheuttavat esimerkiksi työkuorman vaihtelu eri päivinä ja kuunvaihteen aikataulut. Vaihtelussa tapahtumat ovat keskenään erilaisia tai niiden keskiarvo vaihtelee. Ylikuormittuminen tarkoittaa ihmisen, järjestelmän tai laitteen kuormittumista. Hukkaa on myös prosessien sisällä. [4,5]

Leanissa Hukka jaetaan kolmeen luokkaan: Muda, Mura ja Muri (kuva 1). Muda tarkoittaa Leanissa eroteltavaa kahdeksaa hukan lähdettä: ylituotanto, odottelu, tarpeeton kuljettaminen, ylikäsittely, tarpeettomat varastot, tarpeeton liike, virheelliset tuotteet sekä osaamisen ja luovuuden käyttämättä jättäminen. Mura tarkoittaa kaikessa toiminnassa havaittavaa epätasapainoa ja Muri työsuorituksen tekevään kohteeseen kohdistuvaa ylikuormitusta. [4, 6]

Kuva 1. Hukka Leanissa Hukan poistaminen ei onnistu ymmärtämättä sen syytä. Palvelutuotannossa juurisyy on usein se, että systeemi ei pysty vastaamaan asiakkaan kysyntään. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelutuotanto ei ole pystynyt omaksumaan asiakkaan kysynnän vaihtelua. Tähän ongelmaan auttaa usein standardisointi. Palvelutuotantoa ja organisaatiota kannattaisi johtaa ajatellen, että se on systeemi, jossa nähdään ja poistetaan hukkaa koko ajan. Tällöin tehdään tehtävä kerralla valmiiksi, ja palvelutuotantoa johdetaan sen tuottaman arvon mukaan, ei kustannusten. Yleensä tapahtuu niin, että kun johdetaan kustannuksia, kustannukset nousevat ja kun johdetaan arvoa, kustannukset laskevat. [7]

Hukan tunnistaminen omassa työssä

Hukka jää usein tunnistamatta omassa työssä. Hukkaa on esimerkiksi jatkuva sähköpostin tarkkailu tai puhelimeen vastaaminen kesken toisen tehtävän. Jopa pieneltä tuntuvan häiriön merkitys voi olla suuri, koska ihmiseltä voi mennä tutkimusten mukaan jopa 20 minuuttia, että hän saa takaisin saman keskittymisen, mikä hänellä oli ennen kuin jokin häiriö keskeytti tehtävän. Samankaltaisia tehtäviä kannattaa yhdistellä peräkkäin, koska pienempi tehtäväien ja tehtävätyyppien vaihtelu päivän aikana kuormittaa vähemmän henkisesti. [8]

Palvelutuotannosta voi käyttää esimerkkinä myyntireskontran palveluasiantuntijan ja pääkäyttäjän

Kirjoittajat: yamk-opiskelija Eija Perttula & lehtori, TkT Matti Rahko

Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kuvat: Eija Perttula Oulun ammattikorkeakoulu

työtehtäviä, joissa tunnistettiin hukkaa kuvan 2 mukaisesti. Esimerkiksi tarpeettomien raporttien tallennusta ei välttämättä ajatella palvelutuotannossa hukkana, jos työntekijällä on tunne, että raporttia voi tarvita myöhemmin.

jotta työssä voidaan edetä. Tällöin tulisikin tarkastella prosessia yhdessä asiakkaan kanssa, ja ohjata myös asiakasta omassa toiminnassaan hukan vähentämiseen. Samoin on hyvä kuunnella asiakkaan palautetta ja palautteen perusteella kehittää toimintaa jatkuvan parantamisen kautta.

Lähteet

[1] Rüttimann, Bruno G, Fischer, Urs P. & Stöckli, Martin T. 2014. Leveraging lean in the office Lean office needs a novel and differentiated approach. Teoksessa Journal of Service Science and Management. Hakupäivä 21.2.2022. https://www.research-collection.ethz.ch/handle/20.500.11850/97937. 2–10

[2] Vuorinen, Tero 2013. Strategiakirja: 20 työkalua. Helsinki: Talentum. 74–75.

[3] Gröönroos, Christian 2020. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Helsinki: Talentum. Hakupäivä 2.8.2022. Ellibs. Vaatii käyttöoikeuden. Tuottavuusongelma: tuottojen ja kustannusten tasapainottaminen.

Kuva 2. Tunnistettu hukka myyntireskontran palvelutuotannossa

Leanin hyödyntäminen ja hukan vähentäminen

Lean-menetelmiä kannattaa hyöyntää soveltaen myös palvelutuotannossa. Lean-menetelmillä on myös perinteisestä teollisuudesta poikkeavilla toimialoilla suuri potentiaali, kunhan menetelmät on muokattu kyseiseen toimialaan ja tuotantoon sopiviksi. Standardoinnista ja toimitapojen yhtenäistämisestä saa palvelutuotannossa suurta hyötyä, ja eri työntekijöiden välisiä eroja palvelun tuottamisessa saadaan tasoitettua.

Palvelutuotannossa asiakkaan osallistuminen tuotantoon on otettava huomioon. Hukkaa voi olla esimerkiksi asiakkaan hyväksynnän odottaminen,

[4] Petersson, Per, Olsson, Björn, Lundström, Thomas, Johansson, Ola, Broman, Martin, Blücher, Dan & Alsterman, Henric 2018. Työntekijän opas menestykseen: Kehitä Leanin avulla! En-simmäinen suomenkielinen painos. Bromma, Ruotsi: Part Media. 32–44.

[5] Torkkola, Sari 2017. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Kuudes painos. Helsinki: Talentum Pro. 23–25.

[6] Piirainen, Antti 2014. Lean ja hukka – Muda, Mura ja Muri. Quality Knowhow Karjalainen Oy. Hakupäivä 6.9.2022 https://qkk.fi/lean-ja-hukka/.

[7] Seddon, John, O’Donovan, Brendan & Zokaei, Keivan 2011. Rethinking Lean Service. Hakupäivä 26.3.2022. https://beyondcommandandcontrol.com/library/articles/nonacademic-articles/systems-thinking-and-lean/rethinking-leanservice/. 14–19.

[8] Friedman, Ron 2014. The Cost of continously checking email, Harward Business Review. Haku-päivä 22.3.2022. https://hbr.org/2014/07/the-cost-of-continuously-checkingemail.

Digitalisaation hyödyntäminen rakennusalalla

Rakennusalan yritysten tulee päivittää osaamistaan samaan tahtiin, kuin tekniikka kehittyy. Jotta yritykset pysyisivät kilpailukykyisinä, tulee vanhojen työskentelytapojen siirtyä uusien, tehokkaampien toimintatapojen tieltä. Markkinoilla on olemassa useita digitaalisia työkaluja, joiden avulla manuaalinen tiedonsiirto jää historiaan. Usein yritykset eivät kuitenkaan löydä sopivaa tai eivät osaa hyödyntää markkinoiden tarjoamia työkaluja kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Congrid on Suomalainen yritys, joka on kehittänyt ohjelmistokokonaisuuden rakennushankkeiden laadun ja turvallisuuden parantamisen tueksi. Yritys on tehnyt tutkimuksen, jossa vertaillaan perinteistä valvontamenettelyä Congridin mobiilisovelluksen avulla tehtävään valvontamenettelyyn.

Congridin teettämä tutkimus osoittaa, että valvontamenettely Congridin avulla vähentää tehtävien määrää ja aikaa kuluu lähes kaksi kertaa vähemmän verrattuna perinteiseen valvontamenettelyyn. Saavatko rakennusalan yritykset todella Congridista apua laadun sekä turvallisuuden hallintaan ja säästävätkö he ohjelmiston käytöllä aikaa? (1).

Hankkeessa toimivan rakennutta- ja valvojakonsultin rooli ja vastuut ovat laajat. Työ vaatii hyvää organisointikykyä ja tilannetajua. Congrid on alunperin suunniteltu rakennusalan ammattilaisille avuksi rakentamiseen, hankkeen vastaanottoon ja takuuajalle. Tutustuminen syvemmin Congridiin on osoittanut, että se on muutakin, kuin vain väline valokuvien ja virheiden jakamiseen rakennushankkeen muille osapuolille.

Kokonaisuus kasassa

Ohjelmistoa tulisi hyödyntää hankesuunnitteluvaiheesta aina takuuajan loppuun saakka. Congridin tarjoamat monipuoliset työkalut niin live-palvelussa kuin mobiilisovelluksessakin, mahdollistavat hankkeen tietojen reaaliaikaisen jakamisen projektin sidosryhmille ja se luo tiiviimpää yhteistyötä osapuolten välille. Ohjelmiston avulla rakennuttaja- ja valvojakonsultit ovat koko ajan tilanteen tasalla ja kokonaisuus pysyy kasassa.

Nopeampaa tiedonkeruuta työmaalta

Käyttötottumusten kartoitus

Erään rakennuttajatoimiston Congridin käyttötottumuksia selvitettiin henkilökunnalta haastatteluilla. Haastatteluissa oli tarkoituksena tuoda esille Congridin hyvät ja huonot puolet sekä se, hyödynnetäänkö ohjelmistoa kaikin mahdollisin tavoin. Viisi rakennusalan ammattilaista vastasivat esitettyihin kysymyksiin, joiden vastaukset analysoitiin.

Haastattelujen perusteella voitiin todeta, että Congridin teettämä tutkimus osoittautuu luotettavaksi. Jokainen haastatteluun osallistunut kertoi, että ilman Congridia oman työn tekeminen vaatisi huomattavasti enemmän aikaa. Koettiin kuitenkin, että raportointi Congridilla on haastavaa ja kaikkia hyötyjä ohjelmistosta ei saada irti.

Kuinka ohjelmistolla voi siis säästää aikaa? Ei tarvitse siirtyä ajassa kovinkaan paljoa taaksepäin, kun vielä kaikki raportointi työmaalta tehtiin ilman teknologiaa. Käytännössä tämä tarkoitti, että työmaalle mentiin kynä ja muistio taskussa ja raportointiin palattiin toimistolla. Tätä itseasissa tapahtuu vieläkin, kun rakennusalan yritykset eivät pysy teknologian kehityksen mukana.

Vaikka teknologia kehittyy, eivät työtehtävät helpoitu. Itseasiassa vastuut ja työnkuvat laajenevat entisestään. Congridin tekemässä tutkimuksessa luvattiin ajansäästöä ohjelmiston käyttöönoton lopputuloksena. Tämä lupaus osoittautuu todeksi, kun rakennustöiden valvoja astuu työmaalle ja ottaa muistion sijaan taskustaan puhelimen ja tekee tarvittavat valvontatehtävät suoraan sovelluksella. Yhden työmaakierroksen aikana kirjataan havainnot, otetaan valokuvat ja lähetetään raportti kaikille tarvittaville osapuolille tiedoksi. Enään ei palata

Kirjoittajat: Sonja Keränen ja lehtori Vesa Pitsinki Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Kuvat: Oulun ammattikorkeakoulu

Kuva 1. Congridin tapa hyödyntää digitalisaatiota.

työpäivän päätteeksi toimiston tietokoneelle raportointitehtäviin.

Turvaa selustasi tulevaisuudessa

Työntekijöillä on alalla, kuin alalla määritelty omat vastuut. Kuinka rakennushankkeissa konsultit pystyvät todistamaan puuttuneensa havaittuihin epäkohtiin, lopputuotteen ollessa jo valmis?

Congrid toimii myös rakennushankkeen jälkeen projektin aikaisten tietojen säilytyspankkina. Toisin sanoen kaikki se, mitä Congridilla teet työsi aikana jää talteen ja on löydettävissä avuksi vielä vuosia myöhemmin mahdollisen ristiriitatilanteen selvittämiseksi.

Congridista on hyötyä useassa rakennushankkeen eri vaiheessa ja rakennuttajatoimiston henkilökunnan haastatteleminen mahdollisti, että he saavat käyttöönsä lisäohjeet ohjelmiston käyttöön. Nyt heidänkin aikaansa tulee säästymään ja työskentely olemaan tehokkaampaa.

Lähteet

[1] M. Manni, O. Smeds. 2020. Valvonnan merkitys rakennushankeissa. Hakupäivä 14.4.2022. https://www.congrid.fi/valvonnan-merkitys-rakennushankkeissa/ Kuva 1. Hakupäivä 14.4.2022. https://www.congrid.fi/yritys/ tempor.