Page 1

CHANGEMAKER-LEHTI · 1/2017

GLOBAALI PAKOLAISKRIISI – MITÄ VOIT TEHDÄ? MYYTIT PAKOLAISISTA MURRETAAN VEGEKAUPPA VIE VEGAANIRUOKAA VALTAVIRTAAN


TÄSSÄ NUMEROSSA

2

GLOBALISTI 1/2017 3 4 6

Pääkirjoitus Sarjakuva Henkilöhaastattelu: Maailman muuttaminen kauppa kerrallaan 8 Ajankohtaista 10 Teemaryhmät 12 Mitä on pakolaisuus? 16 Vapaaehtoisen etuoikeus on päästä kotiin 18 Tarinoita perheenyhdistämisestä 20 Myytinmurtajat 23 Suomalaiset globaalissa muuttoliikkeessä 24 Maan sisäinen pakolaisuus 26 Kun kaikkia kuullaan, pitkätkin umpisolmut aukenevat 27 Puheenvuoro: We see you 30 Maailmanmuuttaja: Rölliltä oppimassa 32 Kun maailma kokoontui Mäntsälään 33 Changementor: Peace be with you 34 Arvostelut 36 Toimintavinkki

37 38 39

På Svenska: Ge stöd åt asylsökande Om asyl Världsförändrare: Röllis lärling

12 MITÄ ON PAKOLAISUUS?

Changemaker on Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto, joka muuttaa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä. Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimintamme on nuorten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa. Painettu kierrätyspaperille, joka valmistetaan 100% uusiokuidusta. Ympäristömerkitty painolaitos 441 032


PÄÄKIRJOITUS

3

PAKOLAISUUS PÄÄTOIMITTAJA: Sini Savolainen me ollenkaan. Älypuhelimen? Vaarana toki on että myöhemmin jossain toisaalla joku paheksuu sitä että et vastaa heidän käsitystään köyhästä ja nöyrästä ryysyissään kiltisti kärsivästä pakolaisesta. Jos otat puhelimen älä ainakaan ota yhtäkään selfietä, saatat vaikuttaa hetkittäin onnelliselta. Pakolaiskeskustelua seuratessa tulee hyvin selväksi että joidenkin tahojen mielestä pakolainen toimii aina väärin, teki hän sitten niin tai näin. Pakolaisuus aiheena ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan, siksi otimme sen myös vuoden 2017 ensimmäisen Globalistin teemaksi. Myös

tämän vuoden kampanja käsittelee pakolaisuutta. Kevään aikana vaadimme tulevia kuntapäättäjiä sitoutumaan pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrän kasvattamiseen. Kampanjasta löydät lisätietoja tästä lehdestä, Changemakerin nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Emme kuitenkaan jää tässä numerossamme käsittelemään vain kotimaan tapahtumia, vaan lähdemme myös maailmalle. Teemaosiossa kerromme muun muassa aktivisti Minna Minkkisestä, joka vietti kuusi viikkoa vapaaehtoistyöntekijänä Kreikassa, joka on monien pakolaisten ensimmäinen maa matkalla

LEHDEN TOIMITUS Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi, www.changemaker.fi Päätoimittaja: Sini Savolainen

Taittaja-graafikko: Mikael Björkman

Toimituskunta: Jaro Karkinen, Elias Vartio, Minna Aitola, Sonja Heikkinen, Jenna Kuitunen, Eveliina Miettunen, Noora Mattila, Maria Ikonen, Jonas Biström, Sini Tyvi.

Painopaikka: Erweko ISSN-L 2323-5128 ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Ggia / Wikipedia

Sarjakuva ja juliste: Charlies Surfing Team Muut kirjoittajat: Tiina Keinänen, Linda Bäckman

KUVA: Sini Tyvi

”Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?” on kysymys jolla viihdytämme usein itseämme ja toisiamme. Netistä löytyy listoja levyistä jotka kannattaisi ottaa mukaan ajan kuluttamiseksi, monien omilla listoilla on jonkinlainen selviytymispakkaus, kumivene tai vähintään tulitikut ja juomapullo. Autiosaari on paikka jonne päädytään sattumalta ja sieltä pääsee aikanaan pois, ohi ajaa risteilijä tai kalastusalus joka nappaa sinut rannalta mukaansa. Harvemmin kuitenkaan mietimme mitä ottaisimme mukaan jos meidän pitäisi jättää kotimme emmekä tietäisi koska palaamme, jos palaam-

Eurooppaan. Lisäksi pohdimme median kielenkäyttöä pakolaistilanteen keskellä ja tutustumme perheenyhdistämisen mutkikkaaseen prosessiin. Refugees welcome!


SARJAKUVA

4


5

PAKKOPALAUTUKSET IRAKIIN JA AFGANISTANIIN

LOPETETTAVA Changemaker-nuorisoverkosto on perustanut Pakkomatkat-matkatoimiston. Matkatoimiston toimintamalli on otettu valtiolta ja teemme pakkopalautuksia Irakiin ja Afganistaniin. Kirkkopäivillä kyselemme kansalaisilta mielipidettä tähän uuteen toimintamalliimme, ja vastalauseet kerätään adressiin, joka viedään pääministeri Sipilälle ja sisäministeri Risikolle kesäkampanjan päätteeksi. Pakkomatkat-matkatoimisto on perustettu nostamaan esiin hallituksen kestämätön pakolaispolitiikka ja antamaan kansalaisille mahdollisuus sanoa vastalauseensa hallitukselle. Kesäkampanjan lähtökohtana on, että jokaisella on oikeus turvalliseen elämään. Kampanjan vaatimus on, että Afganistaniin ja Irakiin suuntautuvat pakkopalautuset lopetetaan välittömästi ja näiltä alueilta tuleville myönnetään kansainvälinen suojelu. Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa ja annettava suojelua sitä tarvitseville. Vuonna 2016 lähes 3 500 afganistanilaista siviiliä menetti henkensä ja yli 7 900 loukkaantui väkivaltaisuuksissa. Samana ajanjaksona Irakissa kuoli lähes 7 000 siviiliä ja yli 12 000 loukkaantui. Jo nämä luvut kertovat karua kieltään kyseisten maiden turvattomuudesta. Myös ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista molempiin maihin.

TEKIJÄLLE KASVOT Minna Aitola kirjoitti tähän lehteen jutun perheenyhdistämisestä. Aihe tuntuu tärkeältä ja ajankohtaiselta. Teksti syntyi haastattelujen pohjalta ja havainnollistaa hyvin sitä miten pakolaisuus syntyy. Minna viimeistelee historian opintojaan Helsingin yliopistossa ja harrastaa capoeiraa ja luonnossaoloa. Kirjoittaminen on uusin aluevaltaus ja Globalisti tarjosi siihen hyvän alun.


HENKILÖHAASTATTELU

6

MAAILMAN MUUTTAMINEN

KAUPPA KERRALLAAN TEKSTI: Jonas Biström

“Mun mielestä pitää rohkeasti miettiä sitä että mitkä ovat ne toimet joilla päästään haluttuihin päämääriin.” - Karry Hedberg

KUVA: Jonas Biström


HENKILÖHAASTATTELU

7

Kuka olet ja mitä teet? Olen Karry Hedberg, Vegekaupan toimitusjohtaja ja puuhaan myös Vegemessuja ja kaikenlaista muuta veganismin edistämiseksi.

Miten päädyit tähän? Taustalla on pitkän linjan eläinoikeustoiminta, veganismin edistäminen, ja ruohonjuuritason kampanjointi. Tuntui että se väylä oli koluttu loppuun ja kaipasi uusia väyliä, ja tarjoutui tilaisuus aloittaa vegekauppa Helsinkiin. Tartuin siihen välittömästi, tuntui että sellainen puuttui Helsingistä. Koen että tällainen erikoiskauppa joka tarjoaa vegaanisia tuotteita toimii hyvin monessakin eri suhteessa. Halusin kokeilla sitä.

Oletko saanut tavoitteitasi eteenpäin vegekaupan avulla? Joo, osittain ainakin. Vegekaupan kautta tietyt tuotteet ovat tulleet ihmisille tutuiksi, mitkä sitten isot kaupat on ottaneet valikoimiinsa.

Onko joku tuote joka on yllättänyt suosionsa suhteen? Jenkkiläiset vaahtokarkit on sellainen minkä perään jengi on haikaillut.

Mikä on kuuma uutuus tällä hetkellä? Lupiinijugurtit, harvinaisuus jota ei saa juuri muualta Suomesta kuin meiltä. Lupiini on suomalaisille tuotteena tuntematon mutta Keski-Euroopassa kasviproteiiniesta nopeiten suosiotaan kasvattava, se on todella monikäyttöinen.

Miten sujui siirtyminen aktivismista yrittämiseen? Aktivismin kautta, tai se mikä on johtanut aktivismiin on se että on tehnyt asioita suurella sydämellä, kuten tätäkin. Muuten aktivismi ei ole valmistanut tähän, ei kaupan pyörittäminen ole rakettitiedettä mutta ei minulla ollut mitään kaupallista koulutusta. Vahvuuksia oli että tunsin vegaanituotteet hyvin, kaupan arjen pyörittäminen oli se haastava osuus, puolentoista vuoden jälkeen alkanut arki sujumaan kohtuullisesti.

Eläinoikeuskysymykset ja vegeily ovat edenneet, mutta mitkä ovat seuraavia askeleita mitkä pitäisi poliittisesti saada aikaiseksi? Hyvä kysymys mitä olen miettinyt paljon. Miten vegehype saadaan käännettyä poliittisiksi voitoiksi. Siihen minulla ei ole mitään helppoa vastausta. Jatketaan samaa työtä kuin ennenkin , tuodaan eläinkuvia julkisuuteen ja parannetaan kasvistuotteiden tarjontaa, se on hyvä kombo. Vegerummutusta voi tehdä monin eri tavoin kuten vegemessut ja vegaanihaaste, ja veganismin saaminen valtavirtaan auttaa omalta osaltaan saamaan yhteiskunnan eläinkuvan muutosta. Mitä enemmän ihmiset pohtivat syömistään niin sitä enemmän se edistää eläinkuvan muutosta joka sitten vaikuttaa muihin päätöksiin. Eläimiä aletaan näkemään yksilöinä eikä massana. Animalia hoitaa lobbausta eduskunnan suuntaan. Yksittäistä kampanjaideaa mulla ei ole.

Jos on tyyppi joka haluaisi vaikuttaa näissä asioissa mutta ei vielä halua perustaa vegekauppaa niin mitä vinkkejä sinulla olisi? Parhainta kampanjointia on ollut sekä vegaanihaaste että Oikeutta eläimille –järjestön toiminta, kääntyisin niiden puoleen, ne ovat vaikuttavinta eläinokeuskampanjointia suomessa.

Jos joku ei ehtinyt mukaan vegaanihaasteeseen mutta miettii että voisi kokeilla vegeilyä niin onko kuumia vinkkejä tähän hommaan? Vegaanihaaste on läpi vuoden käynnissä ja siihen voikoska tahansa liittyä. Saa tuutorointia ja neuvoja. Kääntyisin sen puoleen.

Onko jotain mitä vielä haluat nostaa esiin vaikuttamisen suhteen? Mun mielestä pitää rohkeasti miettiä sitä että mitkä ovat ne toimet joilla päästään haluttuihin päämääriin. Jos on monta vuotta tehty jollain tavalla eikä ole päästy tavoitteisiin pitää rohkeasti miettiä että tehdäänkö sitä mitä on tehokkainta tavoitteiden kannalta. Sitä on liikkeellä että tehdään asioita siksi että haluaa rakentaa omaa identiteettiään sen sijaan että tekee mitä olisi tehokkainta tavoitteen kannalta.


VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

8

AJANKOHTAISTA

KUVA: Jonas Biström / Changemaker

Changemaker viikonlopussa pääset keskustelemaan muiden kanssa kiinnostavista aiheista

TULE MUKAAN TEKEMÄÄN GLOBALISTIA! Juuri nyt luet Globalistia, mutta haluaisitko tehdä enemmän, haluaisitko olla mukana tekemässä tätä lehteä? Haluaisitko haastatella rauhantyötä tekevää Pekka Haavistoa tai ilmaston puolesta toimivaa Enni Rukajärveä? Vai tehdä sittenkin reportaasin globaalin talouden rakenteista ja verovälttelyn vaikutuksista? Haluatko lehteä tekemällä innostaa ihmisiä toimimaan paremman maailman puolesta? Globalisti-lehden toimituskuntaan ovat kaikki kehityskysymyksistä kiinnostuneet tervetulleita. Aikaisempi kokemus ei ole välttämätön. Toimituskunnan työhön perehdyttävä koulutus järjestetään joka kevät ja syksy. Lisätietoja toimituskunnan työstä löydät sähköpostilistalta, ja Facebookryhmästä.


VERKOSTON KUULUMISIA JA TULEVIA TAPAHTUMIA

9

TULE CHANGEMAKER-VIIKONLOPPUUN Changemakerin toimintaan pääsee mukaan kaikkein parhaiten tulemalla Changemaker-viikonloppuun. Seuraava Changemaker-viikonloppu on Seinäjoella 7-9.4.2017. Changemakerin jäsenet koko maasta kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja tapoja muuttaa maailmaa. Ohjelmassa on työpajoja pakolaispolitiikasta, ensi vuoden kampanjan suunnittelua, vaikuttamiskoulutusta, yhdessäoloa ja hyvää vegaanista ruokaa. Changemakerin jäsenet saavat julkisilla kulkuvälineillä tehdyt matkat korvattua, ja viikonloppu on jäsenille maksuton. Ilmoittaudu mukaan nettisivuilla. www.changemaker.fi.

KUVA: Jonas Biström / Changemaker

LIITY JÄSENEKSI! Changemakerin jäseneksi voivat liittyä kaikki 13–35-vuotiaat maailman muuttamisesta kiinnostuneet. Jäsenyys on ilmaista ja tarjoaa paljon erilaisia etuja. Esimerkiksi kaikki verkostomme koulutukset ja tapahtumat ovat jäsenille ilmaisia ja lisäksi Changemaker korvaa myös tapahtumiin osallistuvien matkakulut. Liity jäseneksi nettisivuillamme www.changemaker.fi ja valitse itsellesi sopivin tapa tulla mukaan!


VAIKUTTAMISTOIMINTA

10

TEEMARYHMÄT

KUVA: Ville Nykänen

Changemakerin vuoden 2015 puheenjohtaja Ronja Karkinen antaa Kadonneet Eväät -kampanjassa kerätyn vetoomuksen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

VEROKARKURIT KURIIN! Tänä keväänä Changemakerin talousryhmä keskittyy verokysymyksiin ja yritysten toimintaan. Kehitysmaat menettävät enemmän verotuloja verovälttelyn takia kuin saavat kehitysapuna. Talousryhmän kevään teemana on miettiä miten voimme pysäyttää verovälttelyn. Yksi tapa on haastaa yrityksiä tekemään raportin siitä mitä veroja maksavat mihinkin maahan. Talousryhmän alustavana suunnitelmana on kannustaa yrityksiä, positiivisessa hengessä, avoimuuteen ja reiluun peliin, johon ei kuulu verovälttelyä. Tule mukaan pysäyttämään verovälttelyä! Tervetuloa mukaan teemaryhmän tapaamisiin ja facebook-ryhmään sekä sähköpostilistalle. Talousryhmää vetää Johanna Kesti, ja häneen voi olla yhteydessä talousryhmään liittyvissä kysymyksissä.


VAIKUTTAMISTOIMINTA

11

KADONNEET EVÄÄT -KAMPANJA INNOSTI TUHANNET VAATIMAAN KESTÄVÄMPÄÄ KALASTUSTA Vuoden 2016 pääkampanja Kadonneet eväät huipentui Helsingin Suurkirkon portaille levittäytyneeseen vetoomuskalojen mereen, kun yli kaksi ja puoli tuhatta allekirjoittajaa vaati Suomelta aktiivista otetta EU:n kalastuspolitiikkaan. Vetoomuksen otti vastaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka kiitti Changemakeriä arvokkaasta työstä sekä sanoi ymmärtävänsä kestävän kalastuksen tarpeellisuuden. Liikakalastus on yhdessä ilmastonmuutoksen ja merten saastumisen kanssa johtamassa ennenkokemattomaan katastrofiin: synkimpien arvioiden mukaan 2050-luvulla maailman meret saattavat olla käytännössä tyhjentyneet kaikesta elämästä. Lisäksi liikakalastus vaarantaa kehitysmaiden ruokaturvan ja uhkaa kalastajien toimeentuloa. Suurena kalastajana ja valtavana kalan markkina-alueena Euroopan Unionilla on merkittävä rooli ongelman ratkaisemisessa — Unionin kalastuspolitiikasta päätetään yhteisesti, joten myös Suomella on tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kestävämmän kalastuksen puolesta. Vetoomusta kerättiin ahkerasti toreilla, tapahtumissa ja tempauksissa: allekirjoittajat maalasivat sinisille kankaille värikkään kalan ja kirjoittivat sen viereen nimensä. Kampanja levitti myös tietoutta liikakalastuksesta kouluvierailujen, mielipidekirjoitusten sekä aiheesta ilmestyneen Globalistin teemanumeron kautta. Vastaanotto oli ylitsevuotavan myönteistä: erityisesti värikäs ja toiminnallinen vetoomus sai runsaasti kiitosta. Kampanjan yhteydessä tavattiin myös maa- ja metsätalousministeriön virkamiesjohtoa, joka suhtautui myönteisesti Kadonneiden eväiden viestiin. Kampanjan erityisenä kohteena olivat EU:n kahdenväliset kalastussopimukset Unionin ulkopuolisten maiden kanssa, joiden perusteella EU-alukset pääsevät pyytämään näiden aluevesillä: kampanjakärkenämme oli vaatimus, että jokaiseen sopimukseen on saatava sitova enimmäispyyntiraja, kuten on EU:n omilla aluevesillä tapahtuvalla kalastuksella. Kimmo Tiilikaisen lisäksi vetoomus välitettiin myös EU:n kalastuksesta vastaavalle komissaarille Karmenu Vellalle. Ympäristöryhmä lupaa pitää aiheen kehittymistä silmällä sekä jatkaa vaikuttamistyötä liikakalastuksen pysäyttämiseksi myös tulevana vuonna.

KOTI KUNNASTA -KAMPANJA Viime vuosina suomeen on tullut yli 30 000 pakolaista hakemaan turvapaikkaa. Tämän lisäksi Suomi vastaanottaa vajaa 1000 kiintiöpakolaista vuodessa. Turvapaikan saa noin kolmannes hakijoista tällä hetkellä. Tällä hetkellä vain noin puolet oleskeluluvan saaneista ovat saaneet kuntapaikan. Turvapaikan saaneet ja kiintiöpakolaiset tarvitsevat koteja. Suomessa on kuntien tehtävä tarjota kuntapaikka, siihen sisältyy koti ja tukea kotiutumiseen. Tällä hetkellä kuntapaikkoja on tarjolla noin 4500, ja tarvitsijoita on yli kymmenen tuhatta. Changemaker kutsuu sinut mukaan “Koti kunnasta” kampanjaan jossa vaaditaan että kunnat tarjoavat kaikille tarvitseville kuntapaikan. Kampanja peräänkuuluttaa etenkin keskisuurten ja suurten kaupunkien vastuuta. Kuntavaaleissa huhtikuussa valitaan uudet päättäjät Suomen kuntiin. Nyt on hyvä hetki haastaa päättäjät lisäämään oman kuntansa kuntapaikkamäärää. Kuntapaikkojen tarjoaminen on yksi merkittävä tapa jolla kunta voi kantaa globaalia vastuutaan. Valtio maksaa kunnille korvausta kuntapaikkojen järjestämisestä koituvista kuluista. Kampanjassa voi toimia monella tavalla. Voit ottaa yhteyttä oman kunnan kuntavaaliehdokkaisiin, ja kysyä kannattavatko he kuntapaikkojen lisäämistä. Voit yhdessä muiden kanssa järjestää paikallisen tempauksen vaalien alla, tiedottaen kuntapaikoista äänestäjille ja ehdokkaille. Voit myös jakaa kampanjan materiaaleja sosiaalisessa mediassa ja haastaa ystäviäsi mukaan kampanjaan. Lisätietoja saat kampanjan sivulta www.kotikunnasta.fi ja Rauharyhmän sähköpostilistalta ja Facebook-ryhmästä.

KIINNOSTUITKO TEEMOISTAMME? Tule mukaan vaikuttamistoimintaan! Ennakkotietoa teemoista ei tarvita, innostus ja halu muuttaa maailma riittävät. Liity teemaryhmien sähköpostilistoille nettisivuillamme tai Facebook-ryhmiin: Changemakerin ympäristöryhmä, Changemakerin rauharyhmä ja Changemakerin talousryhmä.

WWW.CHANGEMAKER.FI


AKOLAISUU


Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan, yli 65 miljoonaa YK:n pakolaisjärjestön arvion mukaan. Yleensä ihmiset eivät lähde kodistaan pakoon ilman pakottavaa tilannetta. Pakolaisuuden juurisyyt ovat moninaisia mutta liittyvät usein elämän perusedellytysten murenemiseen. Tilanteen huononeminen voi johtua sodasta tai muusta konfliktista, ilmastonmuutoksesta, diktatuurista tai köyhdytetystä paikallistaloudesta. Suurin osa pakolaisista on maan sisäisiä pakolaisia, mutta osa myös lähtee maasta toiseen. Suomeen tuli 2015 noin 32 000 turvapaikanhakijaa, tämä ei ole suuri määrä globaalissa mittakaavassa, mutta Suomi ja Eurooppa ovat kuitenkin kääntyneet sisäänpäin ja koettaneet sulkea rajojaan sen sijaan että koettaisivat pureutua juurisyihin ja tarjota turvallisia reittejä pakolaisille.. Teemanumeron artikkeleissa perehdytään pakolaisuuteen, ja mietitään oikeudenmukaisia ratkaisuja.

KUVA: Fekete Dániel/HIA-Hungary/ACT-allianssi/Kirkon Ulkomaanapu


TEEMA: PAKOLAISUUS

14

MITÄ ON

PAKOLAISUUS? TEKSTI: Elias Vartio

Pakolaisuus on hätää, tarvetta päästä jonnekin turvaan. Pakolaisuus on epätietoisuutta ja riskien ottoa, pärjäämistä. Pakolaisuus on luopumista – ensin kodista, sitten tutusta ympäristöstä ja kenties myös kulttuurista. Pakolaisuus on uskaltamista kohdata tuntemattoman, oman ja perheen hengen ja hyvinvoinnin vuoksi ja kenties myös paremman huomisen. Pakolaisuus on aivan varmasti myös jatkuvaa odottamista. Odottaminen voi tapahtua kiintiöpakolais-statusta hakiessa pakolaisleirillä, se voi kestää vuosia, ja on hyvin epävarmaa. Odottamaan joutuu myös jos vaeltaa toiseen maahan ja hakee sieltä turvapaikkaa. Tällöin odottamisen rinnalle tulee pitkät vaellukset ja hankalat rajanylitykset. Turvapaikanhakuprosessi Suomessa voi parhaissakin tapauksissa kestää helposti puoli vuotta, usein paljon, paljon, pidempään. Jos päätös on negatiivinen, niin tällöin voi asiasta valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen, joka Suomessa hoitaa kaikkia turvapaikanhakuprosessia koskevia valituksia. Jälleen on odottavan aika pitkä – valituksen käsittely voi kestää vuoden tai kaksikin. Mikäli turvapaikanhakija voittaa valitustapauksensa, päätyy asia jälleen maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi. Mikäli hakija häviää, voi hän vielä anoa uutta valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jolloin prosessi saattaa pitkittyä edelleen.

Vaikka Suomesta turvapaikan saisikin, voi se käytännössä tarkoittaa perheestä luopumista. Onnekkaat ovat saapuneet tänne perheidensä kanssa, muita odottaa pitkä epävarmuus ja odotus. Turvapaikanhakijoille voi viranomaispäätös olla myös sellainenkin, että osalle perhettä myönnetään turvapaikka ja osalle ei. Periaatteessa Suomi kuitenkin kunnioittaa kansainvälisiä velvoitteitaan kuten oikeutta perheeseen ja lapsen parhaan edun huomioimista – näiden ei vain tarvitse Suomen valtion mielestä aina toteutua juuri Suomessa. Ilmeisesti Suomesta kannustetaankin pakolaisia ns. vapaaehtoiseen paluuseen takaisin kotimaihinsa, oli siellä turvallista tai ei. Tässäkin kansainvälisesti ihmisioikeuksia puolustavassa maassamme voi tietysti anoa perheenyhdistämistä, mutta tämä on tehty hyvin vaikeaksi. Ensinnäkin perheenyhdistämistä ei enää voi hakea Suomesta, vaan hakemukset tulee tehdä Suomen suurlähetystöstä. Esimerkiksi lähi-idässä hakemusten käsittely on keskitetty Suomen suurlähetystöön Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Useille tämä matka on vaikea, toisille peräti mahdoton mikäli Turkki ei myönnä maahantulo-oikeutta. Tämän jälkeen hakijoiden on vielä todistettava, että heillä on tarpeeksi tuloja, että heillä on sopivanlaiset DNA-tulokset sekä että he todella ovat eläneet oikeaa ja

aitoa perhe-elämää. Jos alaikäinen hakija tänä aikana sattuisi täyttämään 18 vuotta, eli tulemaan täysi-ikäiseksi, on maahanmuuttovirasto ainakin aiemmin voinut todeta että kyseessä on aikuinen joka ei enää siis tarvitse vanhempiaan. Entä jos päätös hakija jääkin ilman turvapaikkaa kokonaan? Suomessa esimerkiksi irakilaisille on tänä ja viime vuonna myönnetty turvapaikka enää pienelle murto-osalle hakijoista, karkeasti arvioiden noin joka neljännelle. (Muualla Euroopassa viime vuonna yli 60% irakilaisista hakijoista sai edelleen turvapaikan.) Tämä on ollut pettymys monelle – sillä Suomessakin myönnettiin aiemmin vähintään samassa suhteessa turvapaikkoja ja istuva pääministerimme jopa lupasi julkisesti oman kotinsa pakolaisten käyttöön. Tällöin on vaihtoehtoina paluu vaaralliseen kotimaahan, kiertolaisuus Euroopassa tai ns. paperittomuus Suomessa, joka on omiaan ruokkimaan epätoivoa. Tätä kaikkea ja paljon muuta pakolaisuus on. Mutta muistakaa toki, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat eivät ole vain pakolaisia, vaan ennen kaikkia ihmisiä, vanhempia ja lapsia, kuten sinä ja minä. Kirjoittaja toimii tutkimuskoordinaattorina Ahvenanmaan rauhaninstituutissa ja on taustaltaan toimittaja ja oikeustieteilijä.


TEEMA: PAKOLAISUUS

15


TEEMA: PAKOLAISUUS

16

TEKSTI: Sini Savolainen /// KUVA: Rosa-Maria Rinkl

VAPAAEHTOISEN

ETUOIKEUS ON PÄÄSTÄ

KOTIIN

Kumiveneitä ja pelastusliivejä Kreikkalaisella rannalla.


TEEMA: PAKOLAISUUS

17

Tamperelainen Minna Minkkinen lähti kesällä 2016 Kreikkaan auttamaan Eurooppaan saapuvia pakolaisia. Matkallaan hän joutui kasvotusten sekä median vallan että omien etuoikeuksiensa kanssa. Syyrian tilanne oli jo pitkään ahdistanut Minna Minkkistä. Vaikka Minkkinen on toiminut vuosien varrella monien asioiden hyväksi, tuli Syyrian tilanne muita konflikteja ja kriisejä lähemmäs. ”Jotenkin tämä kosketti eri tavalla, en tiedä edelleenkään miksi”, Minkkinen toteaa. Syntyi halu tehdä jotakin konkreettista syyrialaisten ja muiden Eurooppaan saapuvien pakolaisten hyväksi. Puolen vuoden kuluttua ajatuksen heräämisestä Minkkiselle sattui avautumaan mahdollisuus lähteä vapaaehtoistyöhön. Koska hänellä ei ollut taustallaan lähettävää järjestöä, etsi Minkkinen sopivia Lesboksen saarella toimivia avustusjärjestöjä. Näiden etsintöjen kautta hän löysi The Guardianin artikkelin, jossa kerrottiin Lesboksella toimivien avustusjärjestöjen toimintatavoista. Artikkelin mukaan järjestöjen välillä on suuria eroja, eivätkä kaikki järjestöt tee hyvää työtä. Minkkinen lähestyi yhtä vastuulliseksi mainittua järjestöä, mutta sai tietää että järjestö on lopettamassa toimintansa Lesboksella. Hänet ohjattiin toiseen järjestöön, jonka vapaaehtoiset muun muassa siivoavat saaren rantoja. Paikan päälle päästyään Minkkinen koki yllätyksen, sillä järjestö oli lopettanut sen toiminnan. Alkuhämmennyksen

jälkeen hän hakeutui toiseen järjestöön, jonka vapaaehtoiset hoitivat samanlaisia tehtäviä kuin joihin hän oli hakenut. Ensimmäiset kolme viikkoa matkastaan hän siivosi veneitä ja pelastusliivejä rannoilta. Toisen kolmen viikon jakson hän vietti vaihtuvissa tehtävissä pakolaisleirillä saaren pääkaupungissa Mytilínissä.

Lesboksen rauhallisuus yllätti Valmistautuessaan matkalle Minkkinen vältti henkilökohtaisia blogeja korkeiden odotusten välttämiseksi. Sen sijaan hän keskittyi lukemaan uutisia. Mediassa näemme kuvia täpötäysistä pakolaisveneistä ja rannalle pelastusliiveissä kiiruhtavista ihmisistä. Tämän tilanteen hän myöskin odotti kohtaavansa. Todellisuus oli kuitenkin täysin toinen. Kolmen rannalla vietetyn viikon aikana Minkkinen näki noin kymmenen venettä. Vielä puolitoista vuotta sitten sama määrä saattoi rantautua Lesbokselle yhden tunnin sisällä, mutta EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen nojalla Turkki ei saa päästä pakolaisten veneitä EU:n vesille. Ihmiset joutuvat myös useammin turvautumaan salakuljettajien pimeässä yössä tarjoamiin kalleisiin kyyteihin. Tilanteen näkeminen sai Minkkisen miettimään, onko kaikki pakolaistilanteesta mediassa uutisoitu totta. Hänestä tuntui oudolta olla itse paikan päällä ja nähdä Instagramissa National Geographic -kanavan kuvapäivitys samalta rannalta, jolla hän itse työskenteli. ”Kuvatekstissä luki ’Lesboksella on kaaos’. Puhe kaaoksesta karkottaa alueelta turisteja ja pitkittää siten myös Kreikan huonoa taloustilannetta, joka taas vaikuttaa paikallisten olojen lisäksi pakolaisten elinoloihin täällä”, Minkkinen sanoo. Pakolaisleirillä Minkkinen lajitteli lahjoituksina saatuja vaatteita ja kenkiä. Hän osallistui myös lahjoitusten jakamiseen leirille, joka oli kooltaan varsin pieni ja sisälsi toimivat hygieniatilat. Tämä noin 400 asukkaan leiri oli tasoltaan parempi

verrattuna saaren isompiin leireihin. Leirin asukkaista noin 40 prosenttia oli lapsia, mikä Minkkisen mielestä rauhoitti leirin tunnelmaa. Isommilla leireillä suurin osa asukkaista olivat aikuisia ja näiden leirien tunnelma oli kireä sekä ahdistunut. Minkkinen muistaa myös vaatejakelun vieressä sijaitsevan leikkipuiston. ”Kun sulki silmät pystyi täysin unohtamaan missä oli. Lasten nauru ja leikin äänet olivat niin voimakkaat. Äänimaisema oli ihanan normaali”, hän kertoo.

Märkiä rättejä ja makaronimössöä Työn suurin haaste oli oman etuoikeutetun aseman kohtaaminen. ”Tuntui kuin märkää rättiä olisi pyöritetty vasten kasvoja”, Minkkinen toteaa. ”Nämä ihmiset ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin minäkin, mutta he eivät välttämättä koskaan pääse elämään samanlaista elämää kuin minä, ja se johtuu ainoastaan siitä minne olemme sattuneet syntymään.” Myös leirillä tarjoiltu ruoka herätti Minkkisessä ärtymystä. Kreikan talouskriisi heijastui pakolaisleirille toimitettuun ruokaan. Leirillä tarjottiin lähinnä ravinneköyhää ja halpaa ruokaa, kuten pastaa ja pakastevihanneksia. ”En itkenyt, mutta se oli ainoa hetki, kun illallinen tuli ja tajusit sen, että nämä ihmiset syövät tätä epäterveellistä ruokaa täällä jopa vuoden. Tuli huono olo”, Minkkinen sanoo, kun muistelee tunteitaan tilanteessa. Suomeen Minkkinen palasi kriittisempänä ja tiedostavampana, mutta samalla myös voimaantuneena. ”En halua sulkea silmiäni tai että muutkaan sulkevat silmänsä siltä, mitä tapahtuu takapihallamme. Kreikka ja Turkki ovat todella lähellä. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin, emme voi olla välittämättä”, Minkkinen painottaa. Minkkinen toivoo voivansa tulevaisuudessa kertoa kokemuksistaan ja siten auttaa lisäämään ymmärrystä Euroopan pakolaistilanteesta.


TEEMA: PAKOLAISUUS

18

TARINOITA

PERHEENYHDISTÄMISESTÄ TEKSTI: Minna Aitola

KUVA: Hugh Rutherford

Perheenyhdistäminen Perheenyhdistämistä on kiristetty viime aikoina. Kiristyksiä on tullut tulorajoihin ja myös uudet aikarajakäytänteet hankaloittavat perheenyhdistämistä. Etenkin yksin maahan tulleille alaikäisille nämä rajoitukset tuntuvat vaikeilta. Kenellä on oikeus perheeseen?

Alaikäisenä yksin Suomeen Syksyllä 2010 Habat oli 14-vuotias ja hän oli matkannut pitkän matkan Somaliasta aina Suomeen saakka. Yksin. Tuolloin nuori Habat oli juuri saapunut Ingaksen vastaanottokeskukseen Harjulinnaan. Ääri-islamistiset ryhmät olivat vahvistaneet asemiaan Habatin kotiseudulla. Eivätkä ne suhtautuneet kevyesti useita kieliä puhuvaan nuorukaiseen, joka tulkkasi arabiaa ja englantia paikallisessa leirikeskuksessa. Huhut lähtivät liikkeelle: Habat on liian länsimainen ja puhuu turhan paljon muita kieliä. Tilanne kiristyi ja Habatin turvallisuuden vuoksi piti pakata laukut ja etsiä salakuljettaja. Alueelta oli lähdössä viisi muutakin vainon kohteeksi joutunutta nuorta. Habatin perheellä ei ollut varaa panostaa pakomatkaan, mutta Habat pääsi matkaan

sopimalla. Salakuljettaja otti matkaan “yhden ekstran.” Siitä alkoi matka, joka muutti koko nuoren pojan elämän. Ensin nuorukainen matkusti tätinsä luo, sitten Dubaihin ja lopulta Suomeen. Toisten salakuljettajan matkaan saattaneiden nuorten matka päättyi Ruotsiin. Suomessa asui isoveli ennestään, joka oli jo aloittanut perheenyhdistämisprosessin. Veljekset eivät päässeet saman katon alle. Alle 24-vuotiasta veljeä ei katsottu sopivaksi huoltajaksi.Isoveli kerkesi täyttää kahdeksantoista pian Habatin tultua Suomeen. Perheenyhdistäminen osoittautui mahdottomaksi monesta syystä. Yksi syy on se että, sen perheenjäsenen joka on Somaliassa pitää mennä Etiopiaan tai Keniaan konsulaattiin. Tämä käytäntö pätee kaikkialla. Asiat pitää hoitaa virallista polkua, ja usein jo siihen menee monta rajanylitystä. Nämäkin reissut voivat olla vaarallisia, mutta vähintään ne ovat kalliita ja hankalasti järjestettäviä. Habatin äiti saatiin Etiopian puolelle, mutta hän ei voinut jäädä paikalle odottamaan päätöksiä pitkäksi aikaa. Nuorukaiset kustansivat matkan Suomesta käsin hyvin pienistä tuloistaan. Muutoinkin he pyrkivät auttamaan kotiin jääneitä perheenjäseniään mahdollisuuksiensa mukaan. Päätös perheenyhdistämiselle oli kielteinen. 14-vuotias Habat sai sopeutua elä-

mään ilman vanhempiaan ja pienempiä sisaruksiaan. Syyksi katsottiin, että Habatin isoveli, juuri 18-vuotta täyttänyt ei tarvitse vanhempiaan. Habat ei sen sijaan tarvinnut myöskään vanhempiaan, koska hänellä on isoveli. Tosin isoveljeä ei katsottu sopivaksi huoltajaksi, niinpä veljet joutuivat elämään erillään. Kielteinen päätös perheenyhdistämiseen tuntui pahalta ja perustelut ontuvilta.Veljekset tekivät valituksia, mutta ne eivät muuttaneet mitään. Nuorena tuntui vaikealta, olla ilman vanhempien tukea. Kaikkia ajatuksia ei voinut jakaa ohjaajan kanssa. Olo oli pettynyt ja silti piti olla hiljaa. Toisaalta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi päästä yli surusta. Habat päätti perustaa nuorena oman perheen. Hän haluaa nyt olla vaimonsa ja lapsensa tukena. Se on auttanut pääsemään kiinni elämään ja tuntuu merkitykselliseltä. Habat on nyt 20-vuotias koulut käynyt perheenisä. Elämä on mallillaan, mutta paljon on myös elettyä elämää takana.

Perheen hajoaminen Sagal joutui pakenemaan kiristyvää tilannetta Somaliasta vuonna 1990. Sagal oli tuolloin 14-vuotias. Hänen isänsä oli tapettu aiemmin väijytyksessä, eikä perhe


TEEMA: PAKOLAISUUS

19

ollut enää turvassa. Isä oli ollut korkea-arvoinen sotilas. Sagal vietti kuukauden verran sota-alueella, eikä hän olisi halunnut poistua kotoaan silloinkaan vielä. Hänellä oli juuri koulun lopputentit tulossa. Äiti, joka odotti 11.lastaan, sanoi kuitenkin tiukkaan sävyyn, että nyt on lähdettävä. Vaihtoehtoja ei ole. Äiti pelkäsi kostonhimoa perheen edesmenneen isän työn takia. Mogadishusta oli lähdössä viimeinen lentokone Moskovaan. Lapset piti saada matkaan, mutta tilaa oli vain viidelle. Äidin oli valittava. Hän päätti, että vanhemmat viisi lasta saavat mennä. Sisarukset olivat 10-17-vuotiaita. Samaan matkaan lähti myös lasten 19-vuotias täti. Koneeseen nousseet eivät tienneet minne olivat menossa ja äiti sekä viisi nuorempaa sisarta jäivät Somaliaan. Myöhemmin selvisi, että suurin osa pakolaisista oli aikeissa mennä Ruotsiin. Sinne myöskin sisarukset ajattelivat menevänsä muiden perässä. Suomen rajalla kuitenkin sanottiin, että he voivat hakea turvapaikkaa myös Suomesta. Näin he myös tekivät. Juna jatkoi kohti Helsinkiä ja lopulta Turkuun. He päätyivät Perniön vastaanottokeskukseen ja olivat samalla ensimmäiset somalit maassa. Vuotta

myöhemmin heille myönnettiin kuntapaikka Turusta. He aloittivat perheenyhdistämisprosessin. Tukenaan heillä oli SPR:n “äiti” sekä sosiaalityöntekijöitä. Muu perhe saatiinkin Suomeen perästä.

Keniasta pakolaisleiriltä Suomeen Sagalin pikkusisko Habiba, oli jäänyt raskaana olevan äitinsä sekä neljän sisaruksensa kanssa Somaliaan. Somaliaan ei kuitenkaan ollut turvallista jäädä, niinpä he matkasivat pakolaisleirille Keniaan suoraan Mogadishusta, jonne olivat saattaneet vanhemmat sisarukset. Pakolaisleirillä meni muutama vuosi. Habiba oli vasta neljävuotias tuolloin. Olo leirillä oli raskasta. Siitä ei oikeastaan ole jäänyt muistikuvia Habiballe. Vanhemmat sisaret hakivat perheenyhdistämistä Suomesta käsin. Perhe piti yhteyttä yllä puhelimitse. Vuonna 1992 perhe sai perheenyhdistämispäätöksen. Habiba lähti matkaan äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa kohti uutta kotimaata. Keniasta tuli suora lento Helsinki-Vantaalle. Pienet pakolaisleirillä kasvaneet

lapset ihmettelivät liukuportaita ja -ovia. Tunnelma oli ihmeellinen. Maassa oli lunta. Se oli vuodenvaihteen aikaa. He pääsivät suoraan asuntoon. Oikeastaan asuntoja oli kaksi kun näin suuri perhe oli kyseessä. Vanhemmat sisarukset asuivat toisessa ja pienemmät toisessa äidin kanssa, mutta asunnot olivat vierekkäin. Vanhemmat sisarukset olivat saaneet kasvaa jo nuorena aikuisen vastuulliseen rooliin.

Perheen merkitys Perhe on ihmisen koti. Ilman perhettä on vaikea kasvaa ehjäksi. Kun perhe hajoaa, molemmat osapuolet joutuvat olemaan jatkuvasti huolissaan. Sota-alueilla jääneiden puolesta pelätään. Koskaan ei tiedä milloin pommi osuu kohdalle. Yksin pakoon lähtevät lapset ovat alttiita hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Monilla on traumoja takanaan. Perheen tuki ja turva auttaisi eheytymään. Tätä kehitystä, että perheet saavat olla yhdessä, olisi myös yhteiskunnan viisasta tukea. Perheitä rikkomalla saadaan aikaan rikkinäisiä ihmisiä, joiden on vaikeampi ponnistaa täysivaltaiseen elämään.


TEEMA: PAKOLAISUUS

20

MYYTINMURTAJAT ELI MITEN MEDIASSA PUHUTAAN PAKOLAISISTA JA MAAHANMUUTTAJISTA? Mediassa liikkuu runsaasti väärää ja epäluotettavasta lähteestä saatua ”tietoa” maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oloista, asemasta ja syistä saapua Suomeen. Varsinkin verkon keskustelupalstoilla kerrotaan kauhutarinoita maahanmuuttajien ja pakolaisten vaikutuksesta alueisiin tai itse suomalaisiin. Ennakkoluuloisia asenteita pidetään yllä kierrättämällä ja suurentelemalla juttuja sosiaalisessa mediassa. Seuraavaksi käsittelemme Suomi24-keskustelupalstalta löytyneitä kommentteja maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, ja Myytinmurtajien tapaan kumoamme näitä väitteitä faktatietoon pohjaten. ”Emme halua näitä pakolaisia Suomessa. He tuovat tauteja ja uhka ja ahdistelevat suomalaisia ja Suomi ei ole suomalaisille! Suomi ei ole turvallinen maa! Suomen kansan terrorisoidaan, ja sille tulee loppuu!” - PakolaisiaPoisSuomesta, Suomi24 Pakolaiset saapuvat kotimaastaan Suomeen sodan tai muun uhan vuoksi. Heidän elämänsä ja elinolonsa kotimaassaan, kuten Syyriassa tai Irakista, ovat kestämättömät, turvattomat ja elintasoltaan alhaiset. Turvapaikanhakijat hakeutuvat Suomeen, sillä Suomessa elämän edellytykset ovat paremmat. Jokainen ihminen, sekä suomalainen että turvapaikanhakija, ansaitsee ihmisoikeuksien mukaiset olot ja turvallisen elämän. Turvapaikanhakijat eivät tee rikoksia suuresti enempää kuin kantasuomalai-

nen väestö. Rikostilastoissa näkyviin maahanmuuttajien osuuksiin voi vaikuttaa lähtömaan erilainen lainsäädäntö, työttömyys tai varattomuus Suomessa ja monet muut tekijät. Erilaiset kulttuuriset lähtökohdat ja lähtömaan tavat ja normit vaikuttavat siihen, miten maahanmuuttajat sopeutuvat uuteen koti- tai sijoitusmaahansa ja sen elintapoihin. Sijoituttuaan Suomen maahanmuuttajilla alkaa pitkä taival yhteiskuntaan integroituakseen. ”Monella niistä on 20 000 euroa tilillä. Merkkivaatteet he saavat vastaanottokeskuksessa. Olette väärässä, köyhyys ja nälkä eivät kuulu ”meidän” pakolaisille.” - Herätkää, Suomi24 ”Suomeen tulevat pakolaiset saa ylellisen kohtelun. Saavuttua heidät viedään lääkärintarkastukseen ja sitten hampaiden kuntoonlaitto.Asunnon hankinta ,huonekaluineen tv vastaanottimineen. ja maahanmuuttovirasto antaa kännykät tervetulolahjaksi, Ja tätä tukea maksetaan perustuki ja harkinnanvarainen tuki lisäksi. – – – Meidän selkänahasta revitään leikkauksia ja rahat kuluu EU maksuihin ja vieraiden elatukseen.Nyt olisi aika kansalaisten ryhtyä toimiin, vaan kun heikompiosaisilla ei olole tässä maassa puolustajia.” - Varis1, Suomi24 Vastaanottokeskuksia pyöritetään pienillä määrärahoilla ja osittain vapaaehtoisvoimin. Vaatteita vastaanottokeskuk-

siin saadaan muun muassa lahjoitusten kautta. Vastaanottokeskuksissa asuville tarjotaan majoitus, vastaanotto- ja käyttörahaa, terveystarkastus ja kiireellinen hoito ja tulkki- ja oikeuspalvelut hakemuksien käsittelyyn. Lisäksi turvapaikanhakijoille tarjotaan ohjausta ja neuvontaa. Maahanmuuttajien suurempiin tukimääriin voi vaikuttaa muun muassa henkilön vähäinen työhistoria, joka vaikuttaa toimeentulotuen saamiseen. Lisäksi suuremmat perhekoot vaikuttavat lapsilisien suuruuteen. Erillistä ”maahanmuuttajatukea” ei kuitenkaan ole olemassa. Lähtömaassa koettuihin oloihin verrattuna elämä vastaanottokeskuksessa voi olla karua, ahdasta ja pelottavaa. Vieraassa maassa vieraiden ihmisten keskellä oleminen tekee maahantuloprosessista haastavan jokaiselle. Vieläkin enemmän Suomeen saapuneita saattaa pelottaa elämä vastaanottokeskuksen ulkopuolella – ennakkoluulojen pelko ja tuntemattoman kulttuurin keskelle astuminen tuntuvat vierailta. Kotoutuminen on onnistuessaan hyvin hedelmällistä. Vuonna 2013 Suomessa teki töitä noin 115 000 ulkomaalaista. Enemmistö teki työtä siivouksen, rakennusalan tai ruoanvalmistuksen tehtävissä ja tarjosi näin omaa osaamistaan suomalaiselle yhteiskunnalle. Tunkeutuja, murjaani, somali, mamu, matu, raiskaaja, taloudellinen syöpä, maahantulija, ongelmaihminen, kaapuämmä. Näillä nimillä maahanmuuttajista ja pakolaisista puhutaan verkossa.


TEEMA: PAKOLAISUUS

21

”Ja miksi ylipäätään tunkevat vääräuskoisten maille??? ei noi sopeudu vaikka kuinka paljon rahaa lappais !!!! Kaikki maassaolevatkin vois palauttaa takaisin Allahinmaihin harjoittamaan omaa kulttuuriaan.” - aloitepäälle, Suomi24 Uskonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin. Kenenkään mahdollisuutta harjoittaa omaa uskontoaan ei tule kieltää. Suomessa valtaosa väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta aivan kuten maahanmuuttajien, myös meidän suomalaisten joukossa on eri uskontokuntiin kuuluvia yksilöitä. Suomalaisten, sekä maahan muuttaneiden että kantasuomalaisten, joukossa on eri uskontoihin, eri kieliryhmiin, eri sosiaaliryhmiin ja eri puolueisiin kuuluvia ihmisiä. Jokainen meistä on erilainen ja omanlaisensa suomalainen. Vuonna 2015 evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 73 % suomalaisista. Loput kuuluvat muun muassa ortodoksiseen ja juutalaiseen kirkkoon, islamin uskoon tai ovat kirkkoon kuulumattomia. Uskonto on vain pieni osa siitä, mitä ihminen on. Sopeutumiseen vaikuttavat erityisesti eheät perhesuhteet, kielitaidon kartuttaminen, työhön ja koulutukseen pääseminen, turvattu toimeentulo, hyvä terveydentila ja hyvät sosiaaliset verkostot. Uskonnon avulla voi kuitenkin löytää uusia ystäviä ja kontakteja sekä saada voimaa jaksaa uudessa maassa.

”Samalla tavalla kuin raiskaukset Suomi hyväksyy myös ryöstöt, pahoinpitelyt ja yleensä kaiken rikollisuuden mitä maahantunkeutujat ovat tuoneet. Kannabista kasvatetaan lähes kaikkialla, sossun maksamissa asunnoissa ja sossun maksamalla sähköllä.” - Alpo.Yksikivi, Suomi24 Suomen laki koskee myös maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Lain ymmärtäminen on tärkeää Suomeen asettuessa ja lainopillista neuvontaa tarjotaan myös vastaanottokeskuksissa. Vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen (Polamk) mukaan Suomen väestöön kuuluvat ulkomaalaistaustaiset tekivät 1,5-kertaisesti rikoksia suomalaistaustaisiin nähden, mutta kaikista rikoksista vain 7,4 prosentissa epäiltynä oli väestöön kuuluva ulkomaalaistaustainen. Luku voi vaikuttaa suurelta väestöryhmän kokoon nähden, mutta tilanne kuitenkin tasoittuu jonkun verran, kun rikosten määrät suhteutetaan eri väestöryhmien taustatekijöihin kuten ikään ja työttömyyteen. On myös huomattava, että maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja. Raiskaustilastoissa maahanmuuttajien osuus on valitettavan suuri. Varmaa selitystä tälle ei ole. Jotkut tutkijat arvioivat että tähän on vaikuttamassa muun muassa erilaiset sukupuolinormit sekä maskuliinisuuden korostaminen. Yleistäminen niin, että jokainen maahanmuuttaja on raiskaaja, on ehdottoman KUVA: Hugh Rutherford


TEEMA: PAKOLAISUUS

22

KUVA: Paul Jeffrey

Kaksi poikaa juoksee telttarivistöjen välissä Za´trin pakolaisleirillä Jordaniassa. Leirillä asuu noin 20 000 syyriasta paennutta ihmistä.

väärin. Yksilön virheistä ei voi syyttää suurempaa kokonaisuutta – ei jokainen valkoihoinen suomalainenkaan ole samanlainen ja vastuussa muiden tekemistä rikoksista. ”Raiskaajat, rikolliset, väkivaltaiset, taustansa salaavat ja sopeutumattomat, omiansa vaativat maahantulijat on poistettava Suomesta! Vain siten maamme säilyy ja paranee. Heillä ei ole oikeutta täällä mihinkään ja meillä on oikeus sekä velvollisuus huolehtia maamme kehityksestä ja elinkelpoisuudesta!” - Maamakaa, Suomi24 Suomi tarvitsee uutta osaamista, työntekijöitä ja aktiivisia kansalaisia. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat sopeutuvat hyvin uuteen kotimaahansa, oppivat suomen kielen, saavat hyvän koulutuksen ja myös mahdollisuuden tehdä koulutuksensa mukaista työtä, vaikuttaa ja olla osana yhteiskunnallista ja alueellista toimintaa. Kaikilla Suomen kansalaisilla on velvollisuus huolehtia omistaan mm. veroja maksamalla. Yhtälailla jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä apua, kuten yhteiskunnan tarjoamaa

opinto- ja asumisen tukia, lapsiperheille tarkoitettuja tukia ja terveydenhuollon palveluita. Meillä on myös yhtäläiset oikeudet toimia maassamme ja toteuttaa itseämme. Maahanmuuttajilla on aivan samat suomalaisten oikeudet ja mahdollisuudet, jotka mahdollistavat elämän ja hyvinvoinnin Suomessa. Kotouttaminen ja Suomeen sijoittuminen vaatii myös yhteiskunnalta halua ottaa maahanmuuttaja osaksi yhteiskuntaa ja työelämää. Kärjistäen voisi sanoa, että merkittävä osa yhteiskuntaa ei halua nähdä maahanmuuttajien kotoutuvan Suomeen. Huonot asenteet maahanmuuttajia kohtaan aiheuttavat uhkaavan kierteen, jossa maahanmuuttajataustaiset haluaisivat päästä töihin ja aktiivisiksi suomalaisiksi, mutta heidän osallistumisensa evätään ennakkoluulojen takia. ”Henkilökunta väsynyt näiden kanssa. Paljon kielivaikeuksia, käytösongelmia, kehitysviivästymiä, agressiivisuutta ja erityisesti somaleilla autismin kirjoon kuuluvaa problematiikkaa. Monesta päiväkodista ja koulusta on tullut lähinnä säilölaitos näille kun muuhun ei oikein pysty kaikkien ongelmien kanssa” - eienäälaatuapahemmin, Suomi24

Vastaanottokeskusten arki kymmenien turvapaikanhakijoiden ja heidän suuren elämänmuutoksensa keskellä on vaikeaa jokaiselle ammattilaiselle. Kielitaitojen puute ja epäonnistumisen pelko puolin ja toisin vaikuttaa päivittäiseen yhteistyöhön. Vastaanottokodeissa ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät saavat myös suuria onnistumisen hetkiä, kun maahan muuttaneet kokevat tulleensa turvaan ja saaneensa uuden mahdollisuuden elämälleen. Jokainen päivä opettaa turvapaikanhakijoille jotain uutta, ja ajan saatossa ongelmien yli päästään onnistuneen yhteistyön avulla. Valitettavasti mediassa huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät. Ahkerat, työtä tekevät ja Suomen kansalaisina loistavat maahanmuuttajat eivät saa ansaitsemaansa huomiota ja kiitosta. Mielenkiinto ja yleisön tiedonhaku on keskittynyt negatiivisten uutisten lukemiseen ja huonojen kokemusten kierrättämiseen. Ollaan armollisia toisiamme kohtaan. Otetaan turvaa tarvitsevat lähelle. Annetaan omastamme tarvitseville. Jokainen meistä kokee kolhuja elämässään – annetaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet selvitä niistä.


TEEMA: PAKOLAISUUS

23

SUOMALAISET

GLOBAALISSA MUUTTOLIIKKEESSÄ TEKSTI: Sonja Heikkinen

Kansainvälisen muuttoliikkeen ja kasvavan yhteistyön seurauksena, kansainvälisyys on yhä luonnollisempi osa monelle suomalaiselle niin lapsesta ja nuoresta eläkeläiseen. Yhä useammalle on luonnollista siirtää elämä Suomen rajojen ulkopuolelle ainakin tilapäisesti. Vuonna 2015 lähes 10 000 suomalaisten jätti kotimaansa. Suomalaisten maastamuutto on ilmiönä on yhä enenemissä määrin kirjavampaa ja monisyisempää.

Suomalaisten maastamuutto 1900-luvulta tähän päivään Ilmiö ei suinkaan ole uusi, on laskettu, että yli miljoona suomalaista jätti Suomen 1900-luvulla. Puolet lähtijöistä lähtivät juuri itsenäistyneestä Suomesta ennen toista maailmansotaa pitkälti maan vaikean talous- ja yhteiskuntatilanteen seurauksena tavoittelemaan parempaa toimeentuloa. Suurimmat vastaanottajamaat olivat perinteisesti länsinaapuri Ruotsi, sekä Yhdysvallat että Australia ennen 1900-luvun edetessä tiukentuneita maahanmuuttomääräyksiään. Toinen 1900-luvun merkittävimmistä rajat ylittävistä muuttoliikkeistä kohdistui toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa elinkeinoelämän rakenteen merkittävien mullistusten seurauksena Ruotsiin. Suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille samoihin aikoihin, osa

nuorista aikuisista oli pakotettu hakeutumaan työtehtäviin muualle. Suomalaista muuttoliikettä 1950-luvulla helpotti jo tuolloin Pohjoismaisten yhteistyön lisääntyminen kun esim. nk. Pohjoismainen passiunioni perustettiin, joka omalta osaltaan edesauttoi useiden maahanmuuton hidasteiden poistamista.

Maastamuuttaja tänään Kansainvälisyys ja maastamuutto ovat olleet osa Suomea ja suomalaisuutta läpi aikojen ja muuttuneet aikojen ja tarpeiden mukana. Siinä missä viisikymmentä tai sata vuotta sitten suomalaisen muuttoa maailmalle voidaan karkeasti kuvailla useimmiten olleen “taloudellinen pakkomuuttoa”, nykyään taloudellisten syiden rinnalla maastamuuttavia motivoivat myös halu kartoittaa elämänkokemusta olipa se sitten esimerkiksi vaihto-opiskelumahdollisuuksien tai työteon kautta, halu parantaa kielitaitoa tai ehkä ulkomaalainen puoliso. Pysyvään ulkomaille muuttoon motivoi tänään usein ulkomaalainen puoliso, ei niinkään työ kuten aikaisemmin. Tänään tyypillinen maastamuuttaja on 25-34 vuotias korkeasti koulutettu, kielitaitoinen nuori tai nuori aikuinen. Suurin osa maasta maastamuuttajia on tänään naisia. Vaikka Ruotsi on edelleen suurin yksittäinen kohdemaa suomalaisille, on sinne muuttaneiden määrä laskenut läpi 2000-luvun ja muiden maiden suosio noussut. 2000-luvun suomalainen

maastamuuttaja lähtee tyypillisimmin Ruotsiin, Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin.

Maailma on mahdollisuuksia täynnä Suomalaisten maastamuuttoa tarkastellessa on myös selvää, että iso osa maasta muuttaneista palaa kotimaahan jossain vaiheessa. Tilastokeskuksen mukaan lähteneiden ja palaneiden luvuissa ei enää ole suurta eroa. Vuonna 2015 Suomeen muutti noin 8000 Suomen kansalaista taskussaan kansainvälistä kokemusta. Ensimmäistä kosketusta ulkomailla asumiseen suomalaiselle nuorelle aikuiselle voi tarjota esimerkiksi toisen asteen kansainvälisyyskasvatus tai korkeakouluopiskelijalle vaihto-opinnot. Euroopan unionin 30-vuotias ERASMUS-ohjelma on yksi esimerkki mahdollisuuksista korkeakouluopiskelijoille, jonka kautta yli kaksi miljoona ERASMUS-opiskelijaa on opiskellut oman kotimaansa ulkopuolella 3-12 kuukauden ajan. Usein opiskeluaikana kartutettu kokemus innoittaa lähtemään uudestaan aikana, jolloin internetin työnhakumahdollisuudet ja esimerkiksi Euroopan unionin kansalaisten sisäinen vapaa liikkuvuus on mullistanut työnhaun mahdollisuudet. Globaalissa maailmassa maailmanlaajuiset muuttovirrat ovatkin kasvavissa määrin luonnollisia valintoja monelle ihmiselle ympäri maailmaa, myös Suomessa.


TEEMA: PAKOLAISUUS

24


TEEMA: PAKOLAISUUS

25

MAAN SISÄINEN PAKOLAISUUS TEKSTI: Jenna Kuitunen

Pakolaiseksi määriteltävä henkilö on paennut kotimaansa ulkopuolelle ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Maan sisäiset pakolaiset ovat jääneet kotimaahansa, mutta he ovat joutuneet jättämään kotinsa. Osa heistä on paennut maan sisäisiä konflikteja ja osa on siirretty tahdonvastaisesti pois kotiseuduiltaan. Ulkomaalaislaki tarkastelee pakolaisuutta ainoastaan Geneven pakolaissopimuksessa kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että pakolaisuus rajautuu ainoastaan henkilöihin, jotka ovat saaneet turvapaikan eli Geneven yleissopimuksessa määriteltävän pakolaisen statuksen. Tämä nostaa esille hankalasti määriteltävän kysymyksen siitä, milloin kotoaan lähtenyt henkilö on muuttanut niin sanotusti vapaaehtoisesti kotimaansa sisällä, ja milloin henkilö on joutunut jättämään kotinsa vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Maailmassa on arvioitu olevan maan sisäisiä pakolaisia yli 33 miljoonaa. Tarkka määrä ei ole laskettavissa, sillä näitä henkilöitä ei ole monista syistä tilastoitu. Se tiedetään, että maan sisäiset pakolaiset ovat tällä hetkellä maailman suurin apua tarvitseva ryhmä. Maan sisäisten pakolaisten asema on heikompi kuin perinteisten pakolaisten. Maan sisällä siirtyneiden henkilöiden on vaikea päästä tuen piiriin henkilöpapereiden puutteen vuoksi. Mahdollisuutta työhön, terveydenhoitoon, asuntoon ja koulutukseen ei ole perusoikeuksien puuttuessa.

Maan sisäiset pakolaiset ovat usein heikoimman aseman vuoksi estyneet pakenemaan kotimaan ulkopuolelle. Tämän lisäksi he sijoittuvat suuren kansainvälisen ja humanitaarisen avun tarpeen alueille, joiden kantokyky on jo heikko. Kriisin keskellä kansainvälinen yhteisö näkee ihmiset massoina, joissa yksilöt unohtuvat. Tämä on haitaksi ennaltaehkäisevälle työlle. Toisin sanoen, kriisit ja ihmiset niiden taustalla unohtuvat sitä myötä, kun useammilla alueilla on yhtäaikaisia kriisejä. Vain aikaisempaa suuremmat kriisit ylittävät yleisen huomion ja edelliset unohtuvat uuden uutisotsikon myötä. Hetkellisen laastaroinnin sijaan tilanne vaatii kestäviä ratkaisuja. Kuinka kestävistä ratkaisusta voidaan siis puhua? Jos kriisitila nähdään vallitsevana tilanteena, jonka loppua ei näy, ei aina ehditä keskittyä kestäviin ratkaisuihin ja riittävään analysointiin. Analysoinnin puute näkyy siinä, ettei huomata keskittyä juurisyihin ja ongelmiin kriisialueilla. Tällöin hiljaiset kärsijät kuin myös maan sisäiset pakolaiset jäävät vaille riittävää paneutumista heidän ihmisoikeuksiin liittyviin ongelmakohtiin. Rajoille muodostuvat pakolaisleirit eivät ole vastaus tilanteen hallintaan. Kustannustehokkuus voi olla osalta se avain, jolla ongelman ytimeen päästään pureutumaan. Ongelmia torjutaan toimimalla kriisialueilla ja panostamalla sekä ennaltaehkäisevään kehityspolitiikkaan että humanitaariseen työhön. Ennalta-

ehkäisevä työ tulee halvemmaksi kuin se, että kriisiytyneitä tilanteita pyritään ratkaisemaan kiireisesti ja vähällä analysoinnilla. Tematiikkaan liittyen on käyty paljon kansallista, EU-tasoista ja globaalia keskustelua. Ongelmat tunnistetaan, mutta teot ovat vähissä. Suurin huomio kiinnittyy siihen mitä naapurimaat tekevät ja mikä on kunkin valtion kansallinen intressi. Euroopassa koko muuttoliikekriisiä on käsitelty eurooppakeskeisesti. Juurikin saapuvien pakolaisten näkökulmasta he, jotka ovat jääneet kotimaahan hädän alle unohtuvat tilastokeskeisessä ajattelussa. Ongelma on globaali ja se vaatii yhdenmukaisia kantoja eikä ainoastaan keskittymistä Euroopan rajoille. Globaali yhteistyö on avainasemassa tilanteen ratkaisemiseen. Ilman sitä ongelmaan tarttuminen on hankalaa, sillä kokonaisvaltaisen ajattelun puute näkyy lopputuloksessa selkeästi. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Muuttuneessa maailmassa on tarkistettava, että määritelmät vastaavat vallitsevaa tilannetta. Geneven sopimusta työstettäessä ei ole osattu arvioida miltä maailma näyttää muuttoliikekriisin seurauksena. Yhden sopimuksen määritelmä ei saa estää yksilön universaaleja ihmisoikeuksia. Ihmisen hätään pitää reagoida siitä huolimatta, onko hän ylittänyt kotimaansa rajan.


TEEMA: PAKOLAISUUS

26

KUN KAIKKIA KUULLAAN, PITKÄTKIN UMPISOLMUT AUKENEVAT TEKSTI: Jaro Karkinen

KUVA: Changemaker Finland

Kun rauhasta on kulunut vuosikymmeniä, kokonainen sukupolvi on saattanut kasvaa väkivallan varjossa. Mikä saa konfliktin pitkittymään? Miten rauhaan voidaan palata vuosikymmenten vihanpidon jälkeen? Näitä kysymyksiä pohdittiin Changemakerin marraskuisessa paneelikeskustelussa, johon ottivat osaa Euroopan rauhaninstituutin tuore puheenjohtaja Pekka Haavisto, Kansainvälisen Solidaarisuustyön Joonas Kinnunen, Crisis Management Initiativen Elisa Tarnaala sekä Suomen Somalia-verkoston varapuheenjohtaja Abdulkadir Abdi. Paneelikeskustelun keskeiseksi teemaksi nousi osattomuus, joka ruokkii väkivaltaa ja sen kierrettä: kun nuoret eivät pääse osaksi yhteiskuntaa eivätkä näe toivoa omassa tulevaisuudessaan, konfliktit jatkuvat. Joonas Kinnunen kertoi, kuinka Länsi-Saharassa ihmiset ovat turhautuneita vuosikymmeniä jatkuneisiin neu-

votteluihin ja rikottuihin lupauksiin, kun umpisolmua alueen omistuksesta ei ole saatu ratkaistua: ”Nuoret miettivät, pitäisikö heidän tarttua aseisiin, kun neuvottelut eivät ole vuosikymmeniin edistyneet.” Lisäksi Kinnunen huomautti, että terroristijärjestöt etsivät uusia alueita ja levittäytyvät juuri sinne, missä ihmiset kokevat ulkopuolisuuden ja toivottomuuden tunteita. Elisa Tarnaala puolestaan liitti Etelä-Amerikan väkivallan pitkäaikaiseen autoritarismin perinteeseen: ”Demokratian ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksiin Etelä-Amerikassa on 1940-luvulta lähtien reagoitu järjestään protestien väkivaltaisella tukahduttamisella.” Kun oikeusvaltion perusteita ei ole valettu ajoissa, myös paluu nykyisistä konflikteista rauhaan on ollut vaikeaa: sotaa käyneiden hallitusten on ollut vaikeaa hyväksyä entisiä sissejä tekemään kriittistä opposi-

tiopolitiikkaa. Myös Abdulkadir Abdi korosti, kuinka rauhaan palaaminen vaatii pitkäaikaisten kiistojen ratkaisemista ja osapuolien kuuntelemista: suurten poliittisten kysymysten lisäksi väkivaltaa usein ruokkivat myös pienemmät, paikalliset konfliktit, jotka täytyy sovitella. Pekka Haavisto nostikin omassa puheenvuorossaan esille Suomen mahdollisuudet toimia rauhanvälittäjänä: Suomessa ministerille ja bussikuskille puhutaan samalla tavalla. Suomea ei myöskään koeta uhkaavana missään. Näiden seikkojen ansiosta suomalaisella rauhanvälityksellä on mahdollisuuksia päästä sinne, minne muut eivät pääse, ja saada molempien osapuolten luottamus. Kun kaikki tulevat kuulluiksi ja kokevat osallistuvansa prosessiin, rauhaan palaamisesta tulee viimein mahdollista.


PUHEENVUORO

27

Viime keväästä lähtien Suomen turvapaikkapolitiikkaa ovat leimanneet tiukennukset ja kyynisyys. Ensin poistettiin mahdollisuus oleskelulupaan humanitäärisen suojan perusteella. Samalla Maahanmuuttovirasto linjasi, että Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteet ovat olennaisesti parantuneet. Näissä maissa terrorismin vaikutus siviiliväestöön on korkeimpia maailmassa. Irakin epävakaasta tilanteesta on uutisoitu useasti vuoden aikana; Afganistanissa ja Somaliassa tapahtuvat pommitukset ja konfliktit tuskin yltävät yli uutiskynnyksen. Maahanmuuttoviraston päätöksentekoa on tuotu julki sosiaalisessa mediassa. Ihmisiä, jotka ovat paenneet vainoa ja väkivaltaa, kehotetaan palaamaan kotimaihinsa niin sanotun sisäisen paon turvin. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan poliittisesti ohjatusta toiminnasta, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta vähemmän houkutteleva kohde turvapaikanhakijoille. Turvapaikkaa vaille jää ihmisiä, jotka täyttävät kriteerit turvapaikan myöntämiselle. Tämä politiikka johtaa paperittomien yksilöiden määrän kasvuun, kun ihmiset joutuvat päättämään vaarantavatko he henkensä palaamalla vai jäävätkö he Suomeen epävarmoihin olosuhteisiin. We see you –idea syntyi elokuussa. Tiukennukset tur-

vapaikkapolitiikassa näkyivät suurissa määrissä kielteisiä päätöksiä ja kasvattivat turvapaikanhakijoiden epätoivoa. Sanomalla ”we see you” haluamme viestittää päätöksentekijöille, että me näemme heidät. Vaadimme, että he kantavat vastuunsa ja takaavat, että turvapaikkapolitiikka kunnioittaa jokaisen ihmisoikeuksia ja on eettisesti kestävää. Kaikille turvapaikanhakijoille on varmistettava prosessi, jossa heitä kuullaan ja kohdellaan inhimillisesti. Vihapuhe netissä ja kaduilla antaa vaikutelman, etteivät suomalaiset halua turvapaikanhakijoita tänne. ”We see you”-sanomalla haluamme myös kertoa turvapaikanhakijoille, että moni suomalainen välittää siitä, mitä heille tapahtuu. Kampanjassamme haluamme tuoda esille poliittisen vaikuttamisen ja kulttuurin keinoin, että on olemassa toisenlainen Suomi, jossa välitetään toisista ja jossa uskalletaan sanoa vastaan, kun ihmisoikeuksia loukataan. Teemme yhteistyötä Oikeus Elää – kampanjan kanssa, jonka sivulla migrileaks.wordpress.com tuodaan esille turvapaikkapolitiikkaan liittyviä epäkohtia. Näin vakavassa tilanteessa hiljainen myötätunto ei riitä. Meidän kaikkien on korotettava äänemme paremman turvapaikkapolitiikan puolesta.

KUVA: Charlotte Storbom

WE SEE YOU

Linda Bäckman on yksi We see youkampanjan aloitteentekijöistä, ja jatkoopiskelija Åbo Akademissa. Kampanjan sivut: www.facebook.com/weseeyoucampaign

“Suomen harjoittaessa julmaa ja epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa, emme voi katsoa toiseen suuntaan. Laaja ruohonjuuritason osallistuminen voi luoda muutosta ja pelastaa ihmishenkiä.”


Omin sanoin –hankkeen videot on nyt nähtävillä netissä, osoitteessa Ominsanoin.fi. Kuvissa näkyy Helsingissä pidetty näytös. Jos haluat järjestää näytöksen omalle paikkakunnallesi niin ota yhteyttä hanketta koordinoivaan Elina Mäkilään. Osoite on elina.makila@ changemaker.fi.

29


MAAILMANMUUTTAJA

30

KUVA: Changemaker Finland

“Kiinnostus Changemakerin toiminnasta heräsi heti, sillä luonnonsuojelu- ja muu ympäristön hyvinvointiin vai­kuttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni.” - Tiia Heikkinen

Syksyn Changemakerviikonlopun osallistujia, Tiia Heikkilä vasemmassa laidassa laitimmaisena.


MAAILMANMUUTTAJA

31

RÖLLILTÄ

OPPIMASSA TEKSTI: Noora Mattila

Kuka olet? Olen haapavetinen abiturientti Tiia Heikkinen.

Millä viidellä sanalla kuvailisit itseäsi? Olen mielestäni taiteellinen, syvällinen, päättäväinen, spontaani ja optimistinen luonne.

Miten tulit mukaan Changemakeriin? Ensimmäistä kertaa kuulin Changemakerista alakouluikäisenä, kun näin järjestön mainoksen silloisen kouluni ilmoitustaululla. Kiinnostus Changemakerin toiminnasta heräsi heti, sillä luonnonsuojelu- ja muu ympäristön hyvinvointiin vaikuttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Muistan tuolloin päättäneeni, että sitten kun ikää on vain tarpeeksi, liityn heti jäseneksi! Ja tässä sitä nyt ollaan. Haapavedelle Changemakerin paikallisryhmä koottiin pian jäseneksi liittymiseni jälkeen muutaman tuttavan kesken. Tästä toiminta on lähtenyt mukavasti leviämään ja tahkoamaan mainetta etenkin seurakunnan varhaisnuorisotyön piirissä.

Miten olet osallistunut verkoston toimintaan? Osallistuin syksyllä Mäntsälässä järjestettäville Changemakerin koulutuspäiville. Päivystin myös muiden Changemakerin jäsenten kanssa järjestön pisteellä Oulugospelissa, jossa jaoimme järjestön esitteitä ja kerroimme liikakalastus-kampanjasta.

Pyrkimyksenäni on ollut saada uusia jäseniä aktiivisesti mukaan, ja ylipäätään tiedottaa siitä, millaisia toiminnan tavoitteita Changemakerilla on. Mielestäni verkoston toimintaan osallistuminen näkyy myös päivittäisissä valinnoissa: kierrätän, säästän ja syön kasvispainotteisesti. Tahdon kantaa korteni kekoon myös arjen valinnoissa.

Jos saisit päivän ajan olla kuka tahansa, kuka olisit ja miksi? Varmaankin ihka aito Rölli! Mielestäni Rölli suhtautuu sympaattisesti ympäröivään luontoomme ja on kaikessa yksinkertaisuudessaan yllättävänkin viisas. Rölli osaa tarkastella maailmaa ihmetellen ja etsien, lapsen huolettomasta näkökulmasta. Mielestäni jokainen voisi ottaa hitusen oppia tästä suomalaisten suosikki satuhahmon elämänasenteesta!

Kenelle suosittelisit verkostoa ja miksi? Ikähaarukasta 13-35 kaikille globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisestä kiinnostuneille. Changemakerin toiminta on todella monipuolista ja laadukasta, ja uskon, että jokaiselle Changemakerin teemoista kiinnostuneelle löytyy jotakin mieleistä tekemistä järjestön tapahtumakalenterista. Changemaker tarjoaa mahdollisuuden konkreettiseen vaikuttamiseen!

Terveisesi muille Changemakereille. Toivotan itse kullekin energistä ja toivon täyteistä alkuvuotta!


UUTTA TOIMINTAA

KUVA: Changemaker Finland

32

Changemakerin kansainvälisem leirin osanottajat.

KUN MAAILMA

KOKOONTUI MÄNTSÄLÄÄN — CHANGEMAKERIN KANSAINVÄLINEN KOKOUS TEKSTI: Ronja Karkinen

Kansainvälinen kokous keräsi changemakereitä monesta maasta: Norjasta, Islannista, Kambodzasta ja uusimpana verkostoon liittyneestä Tanskasta. Oli ilo hostata kokous tällä kertaa Suomessa! Meillä oli hauskaa. Pääsimme tutustumaan toistemme kulttuureihin. Tanskalaisten hyggeily tuli tutuksi jo ennen mediahypetystä, ja suomalaista huumoria esiteltiin Studio Julmahuvin avulla: se ei kyllä tainnut toimia teksteillä, tai sitten suomalainen huumori nyt vain on, no, suomalaista. Mäntsälä tarjosi viikkoomme metsässä myös saunan ja järven: kovin uimari oli kambodzalainen Bondith, joka kävi uimassa hyisessä syyskuun vedessä peräti kuusi kertaa! Puhuimme tietysti myös asiaa. Meillä on varsin monipuolinen kansainvälinen verkosto. Jo pitkään olemme vierailleet toistemme tapahtumissa ja oppineet toisten tekemisestä. Ver-

kosto tarjoaa myös mahdollisuuden siihen, että ajamme meille tärkeitä tavoitteita yhdessä. Esimerkiksi Pariisin ilmastoneuvotteluihin changemakerit eri maista lähtivät yhteisellä viestillä tulevaisuuden toiveistaan. Samaa mieltä oltiin siitä, että tällaista yhteistä vaikuttamista voisi olla mukavaa tehdä nykyistä enemmän. Viikon mittainen kokous huipentui Changemaker-viikonloppuun. Ohjelmaa ja puhujavieraita oli runsaasti, kahvia tarjolla koko ajan ja mukavia sohvia illan istuskeluun. Tällainen interiööri samanhenkisten ihmisten kanssa on juuri sitä, mitä ihminen silloin tällöin (kahdesti vuodessa!) elämässään tarvitsee. Pst! Jos olet kiinnostunut Changemakerin kansainvälisestä toiminnasta, ole yhteydessä tiimin kansainvälisistä asioista vastaavaan Anni Valdeniin.


CHANGEMENTOR

33

PEACE BE WITH YOU ”Peace be with you”. ”Rauha kanssasi.” Näin tervehdimme toisiamme aina ennen ehtoollista Vaasan kansainvälisessä ”seurakunnassa”. Viikoittain Palosaaren kirkkoon kokoontuu kirjava joukko seurakuntaa, kaikenikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista: opiskelijoita, työn tai avioliiton vuoksi Suomeen muuttaneita, pakolaisia, kristittyjä eri kirkkokunnista ja myös ei-kristittyjä. Rauhaan on tarvetta jokaisella. Korkeakoulu- ja maahanmuuttajatyöstä vastaavan papin näkökulmasta rannikon pienisuuri Vaasa näyttää ilahduttavan monikulttuuriselta. Viikoittaista toimintaa seurakunnissa järjestetään paitsi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi myös arabian kielellä. Työ maahanmuuttajien parissa suomalaisessa seurakunnassa on näköalapaikka niin Vaasan erilaisiin yhteisöihin kuin myös laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan suhteessa heihin, jotka etsivät täältä turvaa tai parempaa elämää – siis rauhaa elämäänsä, tavalla tai toisella. Kirkon monikulttuurisuustyön arjesta katsottuna muutamien pohjalaiskuntien päätökset sulkea ovensa pakolaisilta näyttävät hyvin huolestuttavilta. Vaikuttaa siltä, että monissa kunnissa pakolaiset nähdään ainoastaan pelon läpi ymmärtämättä erilaisten ihmisten mukanaan tuomaa rikkautta.

Vaasa on ollut monikulttuurinen kaupunki jo vuosisatojen ajan – kotikaupunkimme todellisuudessa tämä on selvä vahvuus mitä tulee niin inhimilliseen kanssakäymiseen kuin palveluihin tai Vaasan seudun kehitykseen teollisuuden- ja teknologian aluilla tai Vaasaan yliopistokaupunkina. Kirkon näkökulmasta rauhaa yhteiskunnassamme ei lisää myöskään äärimmilleen kiristetty turvapaikkapolitiikka tai hallituksen uusimmat poliittiset ulostulot liittyen paperittomiin. Maahanmuutosta vastaavan ministeriryhmän suunnitelma kontrolloida ja jopa kriminalisoida Suomessa oleskelevien paperittomien tila on erittäin ongelmallinen. Pakkokeinot eivät lopeta muuttoliikettä, koska rauhan puuttuminen ajaa ihmisiä etsimään turvaa. Sanat luovat todellisuutta, ja paperittomien kutsuminen laittomiksi tekee heistä ennen pitkää juuri sitä. Ministeriryhmän esityksessä auttajatahoja velvoitetaan kyseenalaiseen ”yhteistyöhön” suhteessa paperittomiin. Ajatuskin siitä, että kirkko ilmiantaisi paperittomia, on sen perustehtävän näkökulmasta täysin mahdoton. Kristillisen uskon mukaan vainottuja tulee auttaa, ei vangita. Näin rakennetaan todellista rauhaa. ”Peace be with you.”

KUVA: Kalle Lydman

Tiina Keinänen, seurakuntapastori oppilaitos- ja maahanmuuttajatyö, Vaasan suomalainen seurakunta. Changemakerura alkanut 2005 Helsingin lukupiirissä siitä jatkuen vuoteen 2011 niin tiimissä, paikallisryhmissä kuin erilaisissa kampanjaja muissa ryhmissä.

“Ajatuskin siitä, että kirkko ilmiantaisi paperittomia, on sen perustehtävän näkökulmasta täysin mahdoton. Kristillisen uskon mukaan vainottuja tulee auttaa, ei vangita.”


ARVOSTELUT

34

ELOKUVAT, KIRJAT & NETTI

13TH

KÄTKÖPAIKKA

Yksi neljäsosa kaikista maailman vangeista istuu tuomiotaan ’vapaiden maassa’.” Tällä tiedolla alkaa Ava DuVernayn Netflix-dokumentti 13th, joka käsittelee Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäystä, joka poisti orjuuden, paitsi kun kyseessä on rangaistus rikoksesta. Sadassa minuutissa aihetta ehditään käsitellä todella syvällisesti. Tutuksi tulee sekä vankilalaitoksen historia että sen suhde rakenteelliseen rasismiin. Dokumentti ei kuitenkaan aiheuta informaatioähkyä. Sen varmistavat huolella valittu soundtrack, jolla soi mm. Nina Simone, Public Enemy ja Dead Prez, sekä haastatteluja ja arkistomateriaalia rytmittävä piirroskuvitus. 13th ei ole hyvän mielen dokumentti eikä ajoittain raa’an kuvamateriaalin takia sovi kevyeen leffailtaan sipsien ja dipin kaveriksi, mutta sen katsominen on aiheesta kiinnostuneille silti erittäin suositeltavaa.

Kätköpaikka on kertomus tavallisten ihmisten epätavallisesta rohkeudesta ja solidaarisuudesta. Corrie ten Boom eli isänsä ja siskonsa kanssa toisen maailmansodan aikaisessa Haarlemissa, Alankomaissa. Perhe pyöritti yhdessä kellosepänliikettä ja eli mukavaa hiljaista elämää. Kuin vahingossa Corrie ten Boom päätyy osaksi maanalaista vastarintaliikettä, joka auttaa maan miehittäneiltä natseilta pakenevia ja piileskeleviä juutalaisia. Kirja kuvaa toisaalta ten Boomin toimintaa maanalaisessa vastarintaliikkeessä, sekä aikaa vankilassa ja työleireillä, mutta myös hänen lujaa uskoaan Jumalaan ja johdatukseen. Kirja on hyvä muistutus lähimmäisenrakkauden vaikeudesta tilanteessa, jossa olisi helpompaa antautua vihan valtaan. Vahva suositus kaikille historiasta ja fasismin vastustamisesta kiinnostuneille. VALMISTUMISVUOSI: 2013 KIRJAILIJA: Corrie ten Boom

VALMISTUMISVUOSI: 2016 KESTO: 100min OHJAUS: Ava DuVernay PÄÄOSISSA: Ava DuVernay, Spencer Averick ÜÜÜÜÜ SINI SAVOLAINEN

MISSING MAPS www.missingmaps.org

Missingmaps.org on humanitäärinen karttahanke, jossa sivuston käyttäjälle tarjoutuu mahdollisuus suoraan auttaa humanitaarisia toimijoita auttamaan yhteiskunnan haavoittumammassa asemassa olevia siviilejä kehittämällä ja laajentamalla portaalin avoimen lähdekoodin karttoja, joiden kautta tavoitteena on auttaa humanitaarisen avun perillesaantia. Suomessa oleva käyttäjä voi osallistua hankkeen onnistumiseen esimerkiksi etänä toimivana vapaaehtoisena nettisivuilla tai lataamalla Missing Maps-projektin MapSwipe mobiilisovelluksen, jonka avulla käyttäjä voi käydä läpi tietyn alueen satelliittikartastoa ja merkitä mm. rakennuksia sekä tieverkostoa, jonka jälkeen kartasto toimitetaan kentällä toimiville vapaaehtoisille, joiden vastuulla on varmentaa ja tarkentaa karttoja käymällä kohteissa henkilökohtaisesti.

255 sivua, Päivä Osakeyhtiö

ÜÜÜÜÜ

ÜÜÜÜÜ

Sonja Heikkinen

SINI SAVOLAINEN


ARVOSTELUT

35

MAPSWIPE www.mapswipe.org

MapsSwipe sovellus tarjoaa helpon mahdollisuuden tukea innovatiivista ja kunnianhimoista MissingMaps projektia, joka tällä hetkellä kartoitaa mm. Botswanan ja Nigerin alueita. Sovelluksessa on myös runsaasti tutoriaaleja ja hauska kartoittamista seuraava laskin, joka kertoo käyttäjälle esimerkiksi kartoitetut kilometrit. Kokonaisuudessaan projekti tarjoaa erinomaisen ja helpon tavan osallistua humanitaarisiin operaatioihin vaikka kotisohvalla tai ruuhkabussissa, lisäksi sovelluksen käyttö on hyvin ajatuksia herättävää myös esimerkiksi kriiseistä jotka eivät tavoita esimerkiksi suomalaista valtamediaa. ÜÜÜÜÜ Sonja Heikkinen

RESQ

https://resq-club.com/fi/ ResQ – mobiilisovellus rakentuu yksinkertaisen idean ympärille: sovellus tarjoaa ravintoloille kanavan myydä muuten hävikkiruoaksi meneviä tuotteitaan kuluttajalle tavallista edullisempaan hintaan. Sovelluksesta löytyy siis myös ympäristöystävällinen näkökulma ja käyttäjälle mahdollisuus tutustua esimerkiksi uusiin ravintoloihin, joihin ei muuten tulisi eksyttyä. Sovellus on hyvin yksinkertainen käyttää. Käyttäjä näkee sovelluksessa olevat ruokaravintolat ja sillä hetkellä tarjolla olevat ruoka-annokset kätevästi avautuvasta kartasta ja maksaa valintansa joko kortilla tai ResQ-krediiteillä. Ruokaa ei tarvitse hakea heti, vaan sen voi noutaa myöhemmin, kuitenkin ravintolan määrittämän ajan puitteissa. Valikoimasta löytyy kaikkea kotiruoasta, sämpylöihin ja esimerkiksi kiinalaiseen sekä hotelliaamiaiseen. Miinuksena se, että ostettavat annokset ovat useimmiten pakattu muovipakkauksiin, johon yrittäjät voisivat ehkä ideoita vastineita. Toivottavasti sovellus laajenee vieläkin laajemmalle ja saisi mukaan esimerkiksi leipomotuotteita. ÜÜÜÜÜ Sonja Heikkinen


TOIMINTAVINKKI

36

PAKOLAISKYSYMYKSET

TUTUIKSI Kuka on pakolainen, mitä tarkoittaa turvapaikanhakija? Kuinka paljon maailmassa on pakolaisia ja millaisista syistä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan? Mitä me Suomesta käsin voimme tehdä? TEKSTI: Sini Tyvi

Järjestä yhdessä muiden kanssa infoilta pakolaiskysymyksistä. Perehtykää pakolaisuuteen liittyviin kysymyksiin ja Changemakerin uuteen kampanjaan. Aiheesta kertomaan ja keskustelemaan voitte pyytää myös puhujavieraan Changemakerin kampanjaryhmästä. Teemaan voi perehtyä myös esimerkiksi tämän

Lisää paikallistoiminnan vinkkejä löydät osoitteesta www.changemaker.fi. Katso toimintavinkkejä koko keväälle!

Globalisti-lehden numeron avulla. Lisätietoja pakolaisuudesta löydätte esimerkiksi Suomen Pakolaisavun, Amnestyn ja Kirkon Ulkomaanavun sivuilta. Perehdyttyänne voitte osallistua Changemakerin uuteen kampanjaan ja Yhteisvastuukeräykseen.


VERKSAMHETSTIPS

37

GE STÖD ÅT

ASYLSÖKANDE Vad kan du göra för att stöda asylsökande i världen och Finland? Vi har samlat några tips för att hjälpa dig komma i gång. 1. Ta reda på - ordna en infokväll Samlas med andra intresserade och läs om asylsituationen, och vad den beror på. Bekanta er med Changemakers kampanj. Ni kan be en gästtalare från Changemakers kampanjgrupp. Andra sätt att bekanta sig är att läsa den här tidningen eller kolla på Amnestys och Kyrkans Utlandshjälps websidor.

2. Delta i kampanjen Changemaker för en kampanj på våren för kommunplatser åt de som fått asyl i Finland. När en person beviljas asyl behöver hen en plats att bo. Kommuner skall erbjuda dessa men över hälften av platserna saknas. Kom med och utmana beslutsfattarna i din kommun till att erbjuda flera kommunplatser. Kolla på Changemakers webbsidor närmare hur du kan delta i kampanjen.

3. Delta i Gemensamt ansvar -insamlingen Insamlingens intäkter går till stöd för flyktingar på flyktingläger. Se på webbsidan för Kyrkans Utlanshjälp mera tips på hur du kan hjälpa till.

4. Mera idéer Mera idéer finns på www.changemaker.fi. På webbsidan hittar du tips för hela våren.


TEMA: FLYKTINSKAP

38

OM ASYL

TEKSTI: Elias Vartio

KÄÄNNÖS: Jonas Biström

Det finns omkring 65 miljoner flyktingar i världen uppskattar UNHCR. Av dessa är största delen flyktingar inom hemlandet eller i ett grannland. Också Finland har ansvar för att erbjuda skydd åt människor som flyr krig och förföljelser. Till Finland kommer dock en mycket liten del av världens flyktingar. Under senaste 200 åren har mera människor flyttat ut ur Finland än det har kommit hit. Flyktingar inom landet hade vi 420 000 efter kriget med Sovjetunionen. 420 000 karelare återplacerades snabbt runt omkring i landet. Den som tvingas fly sitt hemland gör det sällan gärna. Orsakerna till flykt varierar, men ofta är det en samling omständigheter som gör det svårt att bo kvar. Det kan vara fråga om krig, svält, en förtryckande regim eller en naturkatastrof. Ett samhälle som mår bra, är i balans med miljön och har möjligheter till utbildning och utkomst tål mera händelser som annars kunde leda till att folk flyr. Bistånd kan hjälpa med att bygga samhällen som stabila och kan därmed bygga en framtid. Bistånd ensam räcker inte om inte också samhällen ändras i fråga om skatter, klimatutsläpp, och andra strukturella frågor där rikare länder ofta drar nytta av fattigare länder. Dessa globala rättvisefrågor gör oss Finlandare till indirekta parter i världens krig och kriser. Under senaste åren har kriserna i världen nått Finland i form av en större mängd asylsökande. En miljon asylsökande har kommit till europa under senaste åren och cirka 30 000 till Finland. Europeiska länder har i stället för att försöka lösa situationen genom att hjälpa asylsökande, försökt ta till olika medel för att avråda flyktingar från att söka sig till Europa.

KUVA: Hugh Rutherford

Finlands regering har gjort familjeåterföreningen mycket svår. De har höjt inkomstgränserna och ansökan måste göras på en finsk ambassad i regionen. Under förra året var närmaste ambassaden i Turkiet, men Turkiet vägrade ge visum, och asylsökande var i en omöjlig sits. I februari kom utrikesministeriet ut med information att 133 syriska familjer som vägrats visum till Turkiet kan få sitt fall beprövat i Beirut i Lebanon. Detta lämnar största delen av de över 1200 syriska asylsökanden i en ojämlik ställning, men är en god nyhet för de som får ansöka om familjeåterförening. Utöver inkomstgräns och ansökan på ambassaden skall även DNA-test samt bevis på tidigare familje-liv presenteras. Om den som ansöker är under 18, och fyller 18 under processens gång får personen avslag på ansökan, för att hen inte anses behöva sina föräldrar längre. Regeringen argumenterar att Finlands dragningskraft inte får överskrida andra länder. Problemet är att andra länder tänker lika, och så försämrar alla länder i Europa sina omständigheter för asylsökande. Därmed vinner inte Finland, och asylsökande förlorar genom att varje land behandlar dem sämre. Ett exempel på att Europeiska

makthavare inte vill ta itu med situationen är att EU infört en princip av att förstöra människosmugglares båtar. Detta minskar inte asylsökandenas behov av asyl, utan gör deras resa endast svårare och farligare. EU borde försöka lösa kriserna som driver flyktingarna på flykt, och erbjuda lagliga och säkra vägar för flyktingarna. Det är viktigt att försöka lösa kriserna i världen, och erbjuda asyl då det inte lyckas. När en person fått asyl i Finland har inte ännu allt löst sig. Ungefär hälften av de 11 000 som får asyl under förra och detta år har fått en plats att bo på i en kommun. Det är kommunernas uppgift att erbjuda kommunplatser. En kommunplats innebär att personen som fått asyl får en plats att bo på och service utöver grundsjukvård och utbildning, som till exempel psykisk rehabilitering efter traumatiska upplevelser. För att få dom kommunplatser som saknas driver Changemaker en kampanj. Kampanjen utmanar dig att ta kontakt med beslutsfattare, till exempel kandidater i kommunvalet, eller personer invalda i kommunfullmäktige, och fråga om de kunde öka på mängden kommunplatser där du bor. Mera information om kampanjen hittar du på www.kotikuntaan.fi.


VÄRLDSFÖRÄNDRARE

39

RÖLLIS

LÄRLING TEKSTI: Noora Matilainen

KÄÄNNÖS: Jonas Biström

Vem är du? Jag är Tiia Heikkinen, abiturient från Haapavesi.

Med vilka fem ord skulle du beskri vav dig själv? Jag tycker att jag är konstnärlig, djupsinnig, beslutsam, spontan och optimistisk.

Hur kom du med i Changemaker? Första gången jag hörde om Changemaker var i lågstadiet, när jag såg föreningens reklam på skolans anslagstavla. Intresset för Changemaker vaknade direkt, för att naturskydd och annan påverkan för miljöns bästa alltid varit mig nära hjärtat. Jag minns att jag då bestämde mig, att när jag är tillräckligt gammal, ansluter jag mig direkt. Och här är jag nu. Tillsammans med några kompisar bildade vi en lokalgrupp i Haapavesi snart efter att jag anslutit mig. Verksamheten har sedan spridit sig, speciellt bland församlingens ungdomsarbete.

Hur har du deltagit i nätverkets verksamhet? Jag deltog på hösten i Changemakers utbildningsdagar som hölls i Mäntsälä. På Oulugospel var jag med och presentera Changemaker vid Changemakers bord, vi delade ut flygblad och berättade om överfiske-kampanjen. Min målsättning har varit att engagera nya medlemmar och informera om Changemakers målsättningar och verksamhet.

Min delaktighet i nätverkets verksamhet syns även i mina dagliga val: jag sorterar, sparar och äter för det mesta vegetariskt. Jag vill bära mitt ansvar även i vardagen.

Om du fick under en dag vara vem som hellst, vem skulle du vara och varför? Antagligen skulle jag vara Rölli! Jag tycker att Rölli förhåller sig sympatiskt till naturen och är i all sin enkelhet förvånandsvärt vis. Rölli har förmågan att se på världen med förundran, upptäckande, med barnasinnet i behåll. Jag tycker att det finns en liten lärdom åt alla i attityden hos finländarnas favoritsagofigur!

Vem rekommenderar du Changemaker nätverket åt? Alla i åldern 13-35 som är intresserade av att eftersträva global rättvisa. Changemakers verksamhet är mycket mångsidigt och av hög kvalitet. Var och en som är intresserad av Changemakers teman hittar något intressant i föreningens verksamhetskalender. Changemaker erbjuder möjligheter till konkret förändring av världen.

Vad är dina hälsningar till andra Changemakers? Jag önskar alla en energisk och hoppfull vår!


KOTI KUNNASTA -KAMPANJA Koti kunnasta -kampanjan tavoitteena on, että jokaiselle oleskeluluvan saaneelle ja kiintiöpakolaiselle löytyy koti ja välttämättömät palvelut. Tämä tarkoittaa kuntapaikkaa eli sitä, että kunta tarjoaa paikan, missä asua, ja sekä tiettyjä muita palveluita. Tällä hetkellä kuntapaikkoja uupuu yli 5000. Changemaker haastaa kuntavaaliehdokkaat kantamaan globaalia vastuutaan sitoutumalla kuntapaikkojen lisäykseen omassa kunnassaan.

Osallistu kampanjaan www.kotikunnasta.fi sivulla! Ota yhteyttä oman kuntasi kuntavaaliehdokkaisiin, ja kysy ovatko he valmiita sitoutumaan kuntapaikkojen lisäämiseen. Sivuille päivitetään myös tempaukset ja tapahtumat joihin voit osallistua, tai järjestää sellaisen itse.

TULE CHANGEMAKER-VIIKONLOPPUUN 7.-9.4.

Tämä koulutusviikonloppu on ehdottomasti kevään hauskin tapahtuma! Viikonloppuleirillä opit kehitysmaihin liittyvistä kysymyksistä ja innostut maailman muuttamisesta ja kampanjoinnista. Luvassa on myuös erilaisia työpajoja sekä kiinnostavia kouluttajia. Koulutusviikonloput ovat erinomainen tapa tutustua paremmin Changemakeriin sekä muihin vapaaehtoisiin. Osallistuminen on paitsi innostavaa, myös ilmaista! Kevään Changemaker-viikonloppu järjestetään 7.-9.4 Seinäjoella, ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Lue lisää www.changemaker.fi ja ilmoittaudu mukaan!

Globalisti 1/2017 - teemana pakolaisuus  

Maailmassa on 65 miljoonaa pakolaista. Mikä on Suomen vastuu, ja mitä sinä voit tehdä tilanteen ratkaisemiseksi? Globalistissa murretaan pak...