Globalisti 2/2022. Teemana ylikulutus

CHANGEMAKER-LEHTI • 2 | 2022

14 DONITSITALOUS – PLANEETAN PELASTUSRENGAS

TEEMA:

8 VIHELIÄISET SYSTEEMIT,

YLIKULUTUS

2

TÄSSÄ NUMEROSSA

GLOBALISTI 2| 2022 03 04 08 10

Pääkirjoitus Changemakerin kuulumisia Kulutan, siis olen?

Viheliäiset systeemit

14 DONITSITALOUS – PLANEETAN PELASTUSRENGAS 04 YLIKULUTUKSEN VASTAISTA KAMPANJOINTIA JA UUTTA PAIKALLISTA TOIMINTAA – CHANGEMAKERIN AJANKOHTAISIA KUULUMISIA

26 Ordinary Russians are not to blame for the war in Ukraine 28 Arvostelut

13

KOLUMNI: Kryptovaluuttojen näkymätön hiilijalanjälki 14 Donitsitalous – planeetan pelastusrengas?

17 Ennen muinoin Afrikassa 19 Haastattelu: Kehitysyhteistyö- ja ulkomaanakauppaministeri Ville Skinnari 24 Snärjiga System

17 ENNEN MUINOIN AFRIKASSA

PÄÄKIRJOITUS

Changemaker on Kirkon Ulkomaan­ avun nuorisoverkosto, joka muut­ taa maailmaa. Kouluttaudumme ja kampanjoimme kehitysmaihin liit­ tyvistä kysymyksistä. Vaikuttamis­ toimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Toimin­ tamme on nuorten itse suunnittele­ maa ja toteuttamaa.

Toimitus Eteläranta 8, 00130 Helsinki, toimisto@changemaker.fi www.changemaker.fi PÄÄTOIMITTAJA: Terhi Raikas TOIMITUSSIHTEERI: Otto Europaeus TOIMITUSKUNTA: Otto Europaeus, Ville Gustafsson, Pyry Mikkonen, Linnea Parkatti, Piek Pietiläinen, Terhi Raikas, Matias Uusisilta, Aino Vihonen TAITTO: Matias Uusisilta KANNEN KUVA: Helena Raikas PAINOPAIKKA: Grano, Vantaa Ympäristömerkitty painolaitos 4041 0955 ISSN-L 2323-5128 ISSN 2323-5128 (painettu) ISSN 2323-5136 (verkkojulkaisu)

PÄÄTOIMITTAJA TERHI RAIKAS

PARANNETAAN MAAILMAA Nykyään mietitään jo ihan ministeritasolla, mitä voidaan tehdä, kun maailma uhkaa luontokadolla, miten voidaan vaikka auttaa Afrikkaa jottei koko maanosa pääse kuivumaan.

Tässä kaikessa on hyvä kuitenkin muistaa, ettei kehityksestä ja ihmisoikeuksista kannata luistaa, edes silloin, kun ollaan sotatilassa, jottei meidän kaikkien tulevaisuus ole kohta ihan pilalla.

I KK

YM

Avainsana tässä kaikessa on itsekkyys, ihmiset puhuu kauniita, mut’ silti kaikes henkii tekopyhyys.

Me ei vaan voida enää kuluttaa niin paljon luonnonvaroja, sillä tulevaisuudessa kukaan ei aja bensa-autolla.

RISTÖMER PÄ

M

IL J

ÖMÄRK

Painotuote 4041 0955

T

3

Kasvisruokakin on somes kirosana, kun vegaanimakkara on joittenkin silmis maailman pahin asia, mut’ onneks maailmassa on paljon fiksui nuoria, jotka toimii, et’ tämä maailma säilyy tulevaisuudeskin edes melkein yhtä kauniina.

Jokaisen meistä kannattaa jättää hyllyyn kaikki turha tavara, sillä yksikin päätös parantaa tätä meidän kaikkien maailmaa.

Tuskin kukaan haluaa, et’ tää luonnon kauneus jonain päivänä katoaa.

Liity siis sinäkin tähän meidän kaikkien kamppailuun jotta maailman tulevaisuus alkais edes vähän parantuun.

4 AJANKOHTAISTA

YLIKULUTUKSEN VASTAISTA KAMPANJOINTIA JA UUTTA PAIKALLISTA TOIMINTAA CHANGEMAKERIN AJANKOHTAISIA KUULUMISIA TEKSTI: MATIAS UUSISILTA, KUVAT: CHANGEMAKER

Verkosto on panostanut tänä vuonna Ei kestä! -ylikulutuskampanjan jalkauttamiseen sekä uusien paikallisryhmien aktivoimiseen. Toimintaa on tänä vuonna useammalla paikkakunnalla kuin aikohin.

Ylikulutuksen vastainen Ei kestä!

-kampanja oli näkyvästi esillä kesän 2022 suurtapahtumissa

C

kampanjaa pidettiin esillä myös Joensuun Herättäjäjuhlilla ja Suomen Partion Kajo-suurleirillä.

Kampanjastartissa Maailma kylässä -festivaaleilla Changemaker jakoi ihmisille idehangemakerin Ei kestä! -kam- oita aineettomista lahjoista, joita he voivat panja startattiin toukokuun lopussa antaa läheisilleen tavaran sijaan. Pisteellä kävi Maailma kylässä -festivaaleilla. tiuhaan väkeä pyörittämässä onnenpyörää, Helsingin kampanjastartin lisäksi josta lahjaideoita sai, sekä kuulemassa yliku-

lutuksesta. Vaikka festivaaliväelle jaettiinkin aineettomia lahjoja, heitä muistutettiin myös siitä, että kyseessä on ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, jota ei saada ratkaistua ilman rakenteellisia muutoksia.

Changemaker näkyi myös Maailma kylässä -festivaalin puheohjelmistossa. Festivaalilauantain keskustelutilaisuudessa Viljellen ja varjellen – kirkko, tiede ja politiikka

AJANKOHTAISTA 5

Changemakerin tiimin viestintävastaava Aino Vihonen osallistui Maailma kylässä -festivaalien puheohjelmaan. KUVA: MATIAS UUSISILTA

ilmaston asialla Changemakerin viestintävastaava Aino Vihonen muistutti nuorten äänen kuulemisesta. Mukana keskustelussa olivat myös Espoon piispa Kaisamari Hin­ tikka ja Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön asiantuntija ja ympäristöpolitiikan dosentti Niko Humalisto.

Maailma kylässä -festivaalien lisäksi Ei kestä! -kampanja on kesän aikana näkynyt Joensuun Herättäjäjuhlilla sekä Suomen partion Kajo-suurleirillä. Herättäjäjuhlilla Changemaker keräsi allekirjoituksia kampanjavetoomukseen ja jakeli juhlien osallistujille ideoita aineettomista lahjoista. Tempauksen ideana oli herätellä ihmisiä ajattelemaan vaihtoehtoja tavaralahjoille ja tempaus herättikin paljon keskustelua ja iloa juhlakansassa.

Kajo-suurleirille osallistui heinäkuun loppupuolella yli 13 000 partiolaista ja mukana oli myös Changemakerin vapaaehtoisia. Verkosto oli mukana Kajon Kumppanuuskylässä

kahden päivän ajan, jolloin Changemakerin Lisätietoa kampanjasta ja kampanjan vapaaehtoiset keräsivät nimiä kampanjave- vaatimuksista voit lukea kampanjan etusitoomukseen ja opettivat leiriläisiä jonglöö- vulta changemaker.fi/eikesta. raamaan. Jonglöörausvälineinä käytettiin vapaaehtoisten maapalloiksi maalaamia TULE MUKAAN tennispalloja, jotka symboloivat maapallon VAIKUTTAMIS­ resurssien rajallisuutta. Jos kaikki maailmassa TOIMINTAAN! kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin yli kolmen maapallon verran luonnonresursseja.

Haluaisitko vaikuttaa oikeudenmukaiEi kestä -kampanjallaan Changemaker semman maailman puolesta? haluaakin nostaa ylikulutuksen esiin nimenJos vastasit kyllä, tule mukaan omaan rakenteellisena ongelmana ja vaatii – nuorisoverkosto Changemaker on toimia siksi ensisijaisesti päättäjiltä, eikä olemassa sinua varten. Changemakeyksilöiltä. Changemakerin vaatimuksiin sisälrissä pääset vaikuttamaan juuri sinulle tyvät muun muassa lain säätämien minitärkeiden asioiden puolesta. Mukaan mitakuiden pidentämiseksi, haitallisista tai tullaksesi et tarvitse ennakkotietoja tai huonolaatuisista materiaaleista valmistetosaamista vaikuttamisesta! tujen tuotteiden verotuksen nostaminen ja Lisätietoja osoitteesta korjauspalveluiden verotuksen laskeminen, www.changemaker.fi yritystukien muuttaminen kestäviksi ja fossiilisten polttoaineiden tuista luopuminen. 

6 AJANKOHTAISTA

Changemaker keräsi kampanjavetoomuksia Joensuun Herättäjäjuhlilla heinäkuun alussa.

KUVA: MATIAS UUSISILTA

Changemaker-viikonloppu rantautuu lokakuussa Kuopioon ja kevällä Ouluun

Kainuun Paltamoon 14.-16. huhtikuuta. Pistä viikonloput jo nyt kalenteriisi!

Changemaker-viikonloppu on tarkoitettu 13–35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, Syksyn paras koulutusviikonloppu järjestetään jotka haluavat oppia lisää yhteiskunnallilokakuun 7.-9. päivä Kuopiossa Poukaman sesta vaikuttamisesta ja kehityskysymykleirikeskuksessä. Changemaker-viikonloppu sistä. Koulutusviikonloppu on erinomainen kutsuu perinteisesti Changemakerit ympäri tapa tutustua paremmin Changemakerin Suomen rennon yhdessäolon, yhdessäoppi- toimintaan sekä nuoriin eri puolelta Suomea. misen ja maailman muuttamisesta innos- Viikonloppuun voit osallistua, vaikka sinulla tumisen äärelle. ei olisi ennakkotietoja verkostosta tai käsiChangemaker-viikonloppuja järjestetään teltävistä aiheista. Mukaan ovat tervetulleita kahdesti vuodessa kiertävällä systeemillä eri sekä vanhat aktiivit että uudet toiminnasta puolilla Suomea. Syksyllä järjestettävä vii- kiinnostuneet! konloppu pidetään Kuopiossa ja keväällä 2023 Changemaker-viikonloppu rantautuu KORJAUS: Globalistin 1/2022 artikkelissa ”Länsimainen vapauskäsitys horjuu, kun huiveihin kajotaan” toiseksi kirjoittajaksi nimettiin Hanna Walsch. Kirjoittajan oikea nimi on Hanna Walsh.

jaan. Kampanja vaati vuoden 2019 keväällä valittua hallitusta kirjaamaan hallitusohjelmaan tavoitteen kansallisen yritysvastuulain edistämisestä. Tässä tavoitteessa kampanja onnistuikin ja hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallituskauden aikana tehdään selvitys kansallisen yritysvastuulain asettamisesta.

Valitettavasti yritysvastuulaki on kohdannut myös paljon vastakampanjointia elinkeinoelämän puolelta ja hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta, kansallista yritysvastuulakia ei olla Suomen tasolla tällä hetkellä edistämässä. Suomi on jäämässä tässä jälkeen, sillä Ranskassa yritysvastuulaki on jo voimassa ja Saksassa ja Norjassa laki on jo säädetty.

Kampanjointia jatketaan vastoinkäyChangemaker mukana misistä huolimatta ja katseet on nyt myös Justice is Everybody’s EU:ssa, sillä järjestöt ovat vuosia lobanneet Business -kampanjassa myös koko unionin kattavan yritysvastuulain Vuonna 2019 Changemaker kampanjoi puolesta. Kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen kansallisen yritysvastuulain puolesta osal- yhteinen kansainvälinen Justice Is Everybolistumalla yritysten, järjestöjen ja ay-liik- dy’s Business -kampanja kunnianhimoisen keen yhteiseen #Ykkösketjuun-kampan- EU-tason yritysvastuulain puolesta lansee-

AJANKOHTAISTA

7

Changemakerin tiimiläiset osallistuivat somekampanjaan, jossa vaadittiin EU:n kattavaa yrirysvastuulakia.

KUVA: HELMI SAKSHOLM

rattiin syyskuussa 2022. Kyseessä on yli sadan toimijan yhteisponnistus, jossa myös Changemaker oli vaatimassa EU-päättäjiltä vahvaa yritysvastuulakia. Kampanja-aktiivit pystyttivät syyskuussa noin 3 metriä korkean ‘oikeuden vaa’an’ Justus Lipsius -rakennuksen eteen samalla kun neuvoston yhtiöoikeustyöryhmä kokoontui keskustelemaan komission esityksestä. Sosiaalisessa mediassa kampanjan kannattajat ja yhteistyökumppanit poseerasivat #HoldBizAccountable -kylttien kanssa.

Changemakerin paikallista toimintaa Changemaker on kansallinen nuorisojärjestö ja toimintaa löytyy monilta eri paikkakunnilta. Espoossa Changemakerin paikallisryhmä kokoontuu kokoontuu Sodessa (osoitteessa Soukantie 13, 02360 Espoo) joka toinen torstai klo 17.30-19.00. Jyväskylän paikallisryhmä kokoontuu kansalaistoiminnankeskus Mataralla joka toinen tiistai.

Näiden lisäksi paikallista toimintaa on tarkoi-

tus järjestää syksyllä 2022 myös Oulussa ja Vaasassa. Ajankohtaisimman tiedon paikallisryhmien kokoontumisista löydät Changemakerin tapahtumakalenterista osoitteesta changemaker.fi. Nettisivuilta löydät myös paikallistoiminnan yhteyshenkilöiden yhteystiedot, mikäli haluat olla heihin suoraan yhteydessä kysyäksesi Changemakerin toiminnasta omalla paikkakunnallasi.

KATSOMUSMATKA USKONTOJEN VÄLISEEN DIALOGIIN Teksti: Aino Vihonen, Kuva: @Katsomusmatka

lemässä uskontojen välisen dialogin perusteita ja perusteluja. Sainin mukaan tärkein perustelu dialogille on se, kuinka me 12. helmikuuta Changemaker, Nuorten olemme kaikki erilaisia ja voimme aina halumuslimien foorumi ja Al Amana -keskus tessamme löytää syitä vihata toisiamme. järjestivät yhteistyössä ensimmäisen Kat- Dialogin avulla voimme kuitenkin murtaa somusmatka-tapaamisen. ennakkoluuloja ja luoda pohjaa kestävälle Katsomusmatka on tiensä alussa oleva yhteistyölle. sarja tapahtumia, jonka tarkoituksena on Katsomusmatka tarkastelee uskontoluoda yhteisymmärrystä ja ystävyyssuh- jen välistä dialogia myös erilaista teemoista. teita tuomalla yhteen eritaustaisia nuoria Näitä ovat esimerkiksi muoti, sosiaalinen ympäri Suomea. media ja ilmastonmuutos. Löydät Kat­ Tapahtumassa oli vieraana vaikuttaja somusmatkan instagramista @katso­ ja kulttuurituottaja Gurmann Saini esitte- musmatka.

8 YLIKULUTUS

KULUTAN, SIIS OLEN? TEKSTI: AINO VIHONEN, KUVA: JANKO FERLIC/ UNSPLASH

Yhä vain kiihtyvä materiaalin kulutus elämysten ja identiteetin etsimiseksi kuluttaa epäoikeudenmukaisesti ympäristöämme ja eri ihmisryhmiä. Mikä saa ihmisen antamaan kulutukselle eksistentiaalisen merkityksen? Entä millainen vaikutus kasvavalla kulutuksella on eettisyyteen?

Y

ksi ostos lisää, ja elämän merkityksettömyyden luoma tyhjyys on paikattu jälleen hetkeksi.

Kuluttaminen on tottumus, tapa, jota ilman jo itsessään ei selviä. Kuluttamisen uskonnon ydinopit huutavat: ”ollaksesi olemassa, sinun tulee olla joukosta erottuva yksilö!”

Sisustuselementit, trendit ja muoti tuovat elämään sisällön, jonka kautta kuluttaja, ihminen, voi olla olemassa. Ja kaiken keskellä eri mainokset yllyttävät tähän suunnattomaan kulutukseen – onhan se niiden tehtävänä.

Kautta aikojen uskonnot ovat vastanneet elämän merkityksellisiin kysymyksiin ja luoneet yhteisöllisyyden tunnetta. Teologian tohtori Ilkka Pyysiäisen mukaan uskontoa määrittelevät oppijärjestelmät, käyttäytymistaipumukset ja kokemukset.

Myös itse uskonnoissa käsitellään kulutuksen, materialismin ja olemassaolon suhteita.

Esimerkiksi taolaisuudessa yhtenä perusajatuksena on, että yhteiskunta arvostaa tiettyjä materiaalisia asioita ja arvoja. Tämän vuoksi myös yksilöt tavoittelevat niitä, vaikka eivät itse niistä välittäisikään. Kun yksilö sitten lopulta saavuttaa näitä asioita, hän ei koekaan sitä onnea mitä hänen pitäisi kokea.

Kuluttaminen koukuttaa. Pettymyksen kokemuksista huolimatta käyttäytymistaipumukset ja merkityksellisyyden haku ajavat kuluttamaan lisää, toivoen onnen ja

itsensä löytämistä.

Yhteiskunnan arvot ohjaavat yksilöiden elämää. Kun kuluttamista tarkastelee uskontona, se ei ole vain jotain, mitä ihmiset tekevät. Kathryn Lofton esittää teoksessaan Consuming Religion (2017), kuinka markkinalogiikan hallitsemassa maailmassa

”

Kuluttaminen koukuttaa. Pettymyksen kokemuksista huolimatta käyttäytymistaipumukset ja merkityksellisyyden haku ajavat kuluttamaan lisää, toivoen onnen ja itsensä löytämistä.

syyden edelle, ja näin kuluttamisen uskonto viljelee ympärilleen syrjintää ja alistusta.

Esimerkiksi Eetti tuotti viime joulukuussa julkaisun Ränkkää brändi 2021, joka vertasi suomalaisten vaatebrändien eettisyyttä.

Huonoimmin menestyneitä merkkejä yhdisti niiden tuotanto, joka tapahtui vähintään lähes kokonaan riskimaissa. Riskimaissa lainsäädäntö ja valvonta eivät riitä takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista tai ympäristön kannalta kestävää tuotantoa.

Kuluttamiseen vaikuttavat tavat ja arvot.

Ekoajattelu on onnistunut vähentämään kulutusta ja lisännyt esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden määrää kaupoissa. Samalla kuitenkin tuotteiden viherpesu, eli pinnallinen ympäristöystävällisyys, on yleistynyt.

Eetin julkaisussa korostetaan, kuinka konkreettiset suunnitelmat ovat ilmastoystävällisyyden saavuttamisen kannalta tärkeitä.

Myös yritysten tuotantoketjujen läpinäkyvyys on merkittävä osa eettisyyden edistämistä ja varmentamista.

kuluttamiskulttuuri viittaa vallitseviin tapoi- LÄHTEET: hin orientoitua kohti olemassaoloa itseään.

Juuri tämä tekee kuluttamisesta eksistenti- Kathryn Lofton, Consuming Religion (2017) aalisesti merkittävää.

Eetti, Ränkkää brändi 2021 (2021) Kulutukseen perustuvan hyvinvoinnin keskellä herää myös kysymys: onko kulutusta mahdollista ylläpitää ilman, että se revitään toisen selkänahasta? Halvimmat mahdolliset tuotantoketjut liukuvat eetti-

”

Onko kulutusta mahdollista ylläpitää ilman, että se revitään toisen selkänahasta?

9

10 YLIKULUTUS

VIHELIÄISET SYSTEEMIT

YLIKULUTUS 11 TEKSTI: VILLE GUSTAFSSON KUVA, DEVA DARSHAN, KELLY SIKKEMA/ UNSPLASH

Kulutuksella ja kulutustuotteilla on moniulotteiset vaikutukset elinkeinoihin, yhteiskuntiin ja ympäristöön. Systeemiajattelu auttaa näiden moniulotteisten ongelmien ja niiden mahdollisten ratkaisujen hahmottamisessa.

Y

likulutus. Ilmastonmuutos. Luontokato.

Siinäpä sanoja, joita on jo vuosia kuultu eri medioissa lähes päivittäin, jopa turtumiseen saakka. Kuten monet muutkin asiat jotka toistuvat usein, nämäkin ovat alkaneet muuttua osaksi todellisuuden taustakohinaa monelle, joiden elämässä tapahtuu paljon heille itselleen kiireellisempiä asioita; perhe, ura, ruokaa pöytään. Näihin termeihin on varmasti niin monta näkökulmaa ja mahdollisuutta vaikuttaa kuin on ihmisiäkin. Kaikilla ei ole kiinnostusta vaikuttaa, osalla ei ole mahdollisuutta. On myös niitä, joilla ei ole kumpaakaan ja niitä, joilla on molempia.

On myös eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka nämä ongelmat pitäisi ratkaista. Osa uskoo markkinoiden voimaan, vihreään siirtymään ja teknologian kehitykseen ratkaisuina. Toisten mielestä kansainvälinen ja kansallinen

”

Yhden viheliäisen osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilannetta toisaalla Yhden viheliäisen osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilannetta toisaalla.

vaan yrittämiseen. Usein pitää valita joko ympäristö tai elinkeinot.

Joka tapauksessa muutokset niin ilmastossa kuin taloudessa tulevat olemaan merkittäviä tulevina vuosikymmeninä ja kauan niiden jälkeenkin. World Wildlife Fundin mukaan Suomalaisten ylikulutuspäivä oli 10 päivä huhtikuuta vuonna 2021. Maailman ylikulutuspäivä taas on vaihdellut heinä-elokuussa viime vuodet. Suomalaisten kulutustavoilla maailman väestö tarvitsisi yli kolme maapallollista luonnon antimia ja maailman keskiarvollakin yli puolitoista, jotta kulutus olisi ekologisesti kestävää. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole edes näin yksinkertainen. Ei edes vaikka jostain sopivan läheltä löytyisikin puolikas lisäplaneetta. Luonnonvarat muodostavat toiminnan kehikon, mutta lisäksi tulee huomioida taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet.

Systeemiajattelu on tärkeää kestävässä kehityksessä

Muiden tehtäviensä ohella muun muassa suomalaisen kehitystyön kattojärjestö Fingon kestävän kehityksen johtaja ja Euroopan kehitystyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin puheenjohtaja Rilli Lappalainen hahmottelee systeemiajattelun olemusta ja kestävää kehitystä, ymmärrettäväksi ruoan kautta. Hän oli myös Maailma kylässä festivaalilla puhumassa Toukokuun 29. päivänä aiheenaan “Systeemisyys ostoskorissa”. lainsäädäntö tulisi olla rajoittavampaa ja Esimerkiksi Lappalainen valitsee kaikille ohjaavampaa; verotusta ja tukia tulisi käyt- tutun ruoka-aineen perunan, mutta ajatusta tää voimakkaasti. Yhtäältä on “Joku”, jonka voi laajentaa muihinkin ruoka- ja raaka-aineipitäisi korjata asiat ja toisaalta jokaisen pitäisi siin, sekä systeemiajatteluun yleisemminkin. tarkkailla kulutustaan ja tehdä voitavansa. Perunaan kytkeytyy paitsi biologisia systeeYhtäältä halutaan muutosta, toisaalta ei mejä (energiaa ja ravintoa ihmiselle, kasvahaluta luopua esimerkiksi kulutuksesta, ruo- minen/kasvattaminen, lannoitteet, kastelu/ kavaliosta tai mahdollisuuksista kannatta- vesi, maaperä), niin myös yhteiskunnallisia

ja sosiaalisia systeemejä mm. maanomistuksen, työnteon, elinkeinojen, kuljettamisen, jälleenmyynnin ja kuluttamisen muodoissa.

Erilaiset asiat kytkeytyvät systeemeihin, jotka limittyvät ja vuorovaikuttavat toisten systeemien kanssa. Tällä tavalla ajateltaessa

”

Usein pitää valita joko ympäristö tai elinkeinot. voidaan tarkastella erilaisia kokonaisuuksia ja niiden osia, sekä niiden välisiä vuorovaikutuksia kattavasti ja monipuolisesti ja hahmottaa niitä tekijöitä - syitä ja seurauksia - jotka seisovat esimerkiksi kestävän kehityksen tiellä.

Tässä kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kestävyyden pääulottuvuudet luonto, talous, ihmiset - ovat kytköksissä toisiinsa sellaisilla tavoilla, että muutokset yhdessä ulottuvuudessa vaikuttavat toisiinkin ulottuvuuksiin ja siten koko systeemin dynamiikkaan. Puhutaan kompleksisuudesta ja viheliäisistä ongelmista siksi, että yhden osaongelman ratkaisu usein pahentaa tilannetta muualla. Esimerkiksi jos lopetamme fossiilisen energian käytön tänään, talous, elinkeinot ja mm. ruoan saanti kärsivät kestämättömällä tavalla. Tämän tyyppiset tasapainoilutilanteet ovat osa monenlaista päätöksentekoa. Näissä tilanteissa joudutaankin usein valitsemaan kahden tai useamman epätäydellisen tai jopa huonon vaihtoehdon välillä. Päätöksenteossa vaikuttavat muun muassa arvot, maailmankuvat, taloudellinen todellisuus ja järjestelmän mahdollisuudet. 

12 YLIKULUTUS Mikä ratkaisuksi viheliäisiin ongelmiin?

Lappalainen sanoo, että kulutukseen liittyvien ja muiden viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi tulee käyttää useita vipuja.

Yksilön, perheiden, kotitalouksien, tuttavien ja ystävien piireissä painetta kestävyysajattelun suuntaan voi lisätä keskustelun ja toiminnan keinoin tavoilla, jotka muuttavat ajattelu- ja lähestymistapoja kuluttamiseen.

Tällä tavoin paine muutokseen päätyy myös päättäjien agendalle ennen pitkää. Toisaalta painetta ja kannustusta (niitä kuuluisia keppejä ja porkkanoita) kestävään kulutukseen ja elämäntapaan tulee yhteiskunnassa jaella myös “ylhäältä alas”.

Kun puhutaan (yli)kulutuksen hillitsemisestä, puhutaan siis erittäin laajamittaisista asioista. Kulutus on olennainen osa talous-ulottuvuutta ja sitä, kuinka yhteiskunta toimii ja pitää itseään yllä. Kulutuksen muutosten myötä syntyy mm. maailman-

laajuisesti elinkeinoja. Nämä elinkeinot ovat sidoksissa planeetan materiaaliseen todellisuuteen, eli luonnonvaroihin ja ilmastoon.

Huonot sadot yhtäällä voivat johtaa paikallisten viljelijöiden sekä tuotantoketjujen varrella elantonsa tekevien ihmisten elämien huomattavaan vaikeutumiseen. Tämä taas voi vaikuttaa muun muassa kansantalouksien tilaan ja hyödykkeiden saatavuuteen.

Toisaalta, kun yhdessä paikassa viljely vaikeutuu ja tarjonta vähenee, hinnat kallistuvat ja toisella puolella maailmaa kysyntä lisääntyy. Näin on käynyt esimerkiksi kahvin tuotannossa: kun Brasiliassa on huono kahvivuosi, Papua-Uuden Guinean viljelijöillä on hyvän sadon sattuessa mahdollisuus tehdä paljon keskimääräistä enemmän rahaa. Vaikka kulutus ei juuri vähentyisikään, raha- ja materiaalivirrat muuttavat intensiteettiään ja painopisteitään. Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta kahvi saattaa hieman kallistua, mutta samalla Brasiliassa viljelijät joutuvat miettimään muita elinkeinoja.

Talous- ja yhteiskuntajärjestelmät ovat siis väistämättä uudistuksen alla ja edessä.

Pakotetaanko vanhat palikat uusiin koloihin, vai pitäisikö koko palikkalaatikko laittaa uusiksi? Joka tapauksessa kasvukipuja on tiedossa.

LÄHTEET: Kari Enqvistin kolumni: Joku Muu hoitaa vihreän siirtymän WWF, 2021. Ylikulutus. Luettavissa: https:// wwf.fi/uhat/ylikulutus/ Sitran blogi - viheliäiset ongelmat ja sys­ teemiajattelu Bäckstrand, K., & Lövbrand, E., 2019. The Road to Paris: Contending Climate Gover­ nance Discourses in the Post-Copenha­ gen Era. Journal of Environmental Policy & Planning.

”

Pakotetaanko vanhat palikat uusiin koloihin, vai pitäisikö koko palikkalaatikko laittaa uusiksi?

KOLUMNI 13

TEKSTI: OTTO EUROPAEUS

KRYPTOVALUUTTOJEN NÄKYMÄTÖN HIILIJALANJÄLKI Kuinka tarpeellista on energian polttaminen virtuaaliseen valuuttaan, josta kukaan ei oikein osaa ottaa vielä selvää?

T

utustuin viime vuonna Turkissa korkeakouluharjoitteluni aikana ikäiseeni mieheen, joka oli koronapandemian alettua saanut elantonsa ostamalla ja myymällä bitcoinia. Hän sai minutkin kiinnostumaan kryptovaluuttojen mahdollisuuksista, mutta tutustuttuani asiaan tarkemmin minulle selvisi myös niiden usein näkymättömät ympäristövaikutukset.

Viimeisimpien vuosien aikana fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja tehdastuotannon ympäristöpäästöjen rinnalle ovat nousseet kryptovaluutat. Kryptovaluuttoja on noin 5000 erilaista, joista tunnetuin on bitcoin: suurinta osaa näistä tuotetaan ”louhimalla”, eli erityisillä algoritmeja ratkovilla tietokoneilla, jotka vaativat valtavasti sähköä.

Samalla suurimmalle osalle kryptovaluutoista on asetettu kiinteä raja sen suhteen, kuinka monta kolikkoa on mahdollista painaa.

Idean taustalla on ajatus siitä, ettei kukaan yksittäinen taho voisi haalia itselleen suurinta summaa potista. Samalla asetelma on kuitenkin luonut noidankehän, missä tehokkaimman tietokoneen omaavalla taholla on parhaimmat mahdollisuudet louhia uusia kolikoita. Ja mitä enemmän kryptovaluuttaa on jo painettu, sitä energiaintensiivisempää

uusien kolikoiden painaminen on.

Muun muassa Cambridgen yliopisto on arvioinut, että pelkästään bitcoinin louhinta käyttää enemmän energiaa vuodessa kuin koko Alankomaiden valtio. Tämän ohella bitcoinien kauppaaminen polttaa paljon energiaa, niinkin paljon, että Turkissa tapaamani miehen jokainen siirto markkinoilla olisi voinut kattaa hänen asuntonsa energiakustannukset muutamaksi kuukaudeksi.

uusiksi maksuvälineiksi perinteisempien käteis- ja korttimaksujen ohelle. Esimerkiksi Ruotsi ja Venäjä ovat pohtineet kansallisten kryptovaluuttojen käyttöönottoa, kun taas El Salvador otti bitcoinin viralliseksi valuutakseen vuoden 2021 loppupuolella. Sen sijaan Intia ilmoitti kieltävänsä kryptovaluutat kokonaan, mutta on sittemmin perääntynyt kannastaan.

Valtiontason pohdinnan ohella kryptovaluuttojen epävarmaa tulevaisuutta ovat heijastelleet alusta alkaen niiden heilahtelevat kurssit, jotka eivät ole antaneet luottamusta pitkän tähtäimen markkinatasapainon löyTurkissa tapaamani tymisestä. Jos lähivuosina kurssit romahmiehen jokainen siirto tavat, syy louhia uusia kolikoita katoaa, ja markkinoilla olisi voinut jos kurssit löytävät tasapainopisteensä tai nousevat entisestään, niiden louhinta tulee kattaa hänen asuntonsa vain yleistymään. Kryptovaluuttojen louhinenergiakustannukset nassa tuntuukin olevan ennen kaikkea kyse muutamaksi kuukauyksittäisten henkilöiden haaveista äkkirikastumisesta, joko louhimalla eniten seuraavaa deksi. kuumaa kryptovaluuttaa tai seuraamalla kryptovaluuttojen kursseja parhaimpien osto- ja Tämä herättää väistämättäkin kysymyk- myyntihetkien löytämiseksi. Jälkimmäinen sen siitä, kuinka tarpeellista tai järkevää kryp- ainakin päti Turkissa tapaamaani mieheen tovaluuttojen louhinta edes on. Keskeisessä hänen kertomansa perusteella. roolissa on kryptovaluuttojen hyväksyminen

”

14 YLIKULUTUS

DONITSITALOUS – PLANEETAN PELASTUSRENGAS 

YLIKULUTUS 15 TEKSTI: PYRY MIKKONEN, KUVA: ERIK MCLEAN, ELISA KERSCHBAUMER/ UNSPLASH

Kuinka kääntää kasvuajattelu kukoistusajatteluksi, jonka avulla globaalit ympäristölliset ja sosiaaliset ongelmat ratkaistaan.

Y

ksilön rasitusta maapallolle voi mitata useammalla konstilla.

Sitran elämäntapatesti kertoo helpossa paketissa oman hiilijalanjäljen, SYKE:n ilmastodieetti tarjoaa syväluotaavamman ja tarkemman tuloksen, Sitoumus2050:n avulla voi jopa puolittaa oman jalanjälkensä ja Carbon Donut tarjoaa muiden mukana konkreettisia keinoja henkilökohtaisen jalanjäljen pienentämiseksi.

Global Footprint Networkin palvelu puolestaan tarjoaa eri maiden mukaiset ekologisen jalanjäljen mittarit.

Mutta miten mitata ja visualisoida koko maapallon kuormitusta? Ja toisaalta, miten skaalata tämä yksilön ja kansallisen tason välille kunta- ja kaupunkitasolle, jossa myös monet päätökset tulevaisuudestamme tehdään maailmanlaajuisesti?

Donitsitaloustiede, tai Suomessa tuttavallisemmin käytetty “donitsitalous” pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Se

on ajattelutapa, joka kokoaa yhteen olemassa olevia tieteellisen tutkimuksen mittareita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG:t) kokonaisvaltaiseksi malliksi. Oxfordin ja Cambridgen yliopistoissa työskentelevä Kate Raworth on luonut donitsitalouden käsitteen näkökulmaksi muun taloustieteen rinnalle.

Donitsi on visuaalinen työkalu, joka antaa kuvan maailman tai yksittäisten maailmankolkkien tilanteesta. Ulkoreunalla donitsi kuvaa planetaarisia rajoja: tieteilijöiden teettämien tutkimusten mukana tuomaa yhdeksää mittaria, joiden avulla mitataan maapallon ekologista kantokykyä. Suomessa näistä ainoastaan makean veden käyttö ei ylity, kun taas esimerkiksi Somaliassa ei ole tarpeeksi tietoa samasta mittarista ja ainoa ylittyvä mittari on maankäytön mittari, joka mittaa metsien määrää.

Sisäreunalla taasen on SDG:eistä johdettu sosiaalinen kantokyky – mittarit,

joiden avulla mitataan ihmisten elinolojen tasa-arvon toteutumista globaalisti. Suomessa ainoa hitusen ylittyvä mittari näistä on työllisyys, joka Somaliassakin ylittyy vain hieman. Somaliassa tasa-arvo on mittareiden mukaan kohdillaan, mutta ravinto, energian ja sanitaation saatavuus ovat huonolla tolalla. Lopuista mittareista Somaliassa ei ole tarpeeksi tietoa.

Donitsi mukautuu Donitsista tekee erityisen sen mukautuvuus.

Donitsilla voidaan kuvata koko maapalloa, mutta sillä voidaan kuvata myös yksittäisten alueiden tai kaupunkien tilannetta. Donitsitalouden mallia on otettu lähinnä käyttöön globaalissa pohjoisessa, kuten Amsterdamissa, Melbournessa, Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Kanadassa. Amsterdam on rakentanut koko kaupunkistrategiansa donitsin

Leedsin yliopiston ohjelmalla kuka tahansa pystyy vertailemaan eri maiden donitsimalleja.

Tässä vertailtavana Suomen ja Somalian donitsit. LÄHDE: GOODLIFE.LEEDS.AC.UK



16 YLIKULUTUS

”

Donitsitaloustiede on ennen kaikkea keskustelunavaus, jonka avulla saada pyörät pyörimään myös paikallistason päättäjien keskuudessa.

ympärille ja pyrkii ratkaisemaan sen, miten kukoistaa kasvun sijaan ja kuinka ottaa koko maailman ihmiset huomioon kaupunkisuunnittelussaan. Erityisesti strategiassa nousee esille kiertotalous, jossa jätteen vähentämisen lisäksi hyödynnetään pois heitettyjä materiaaleja. Donitsia ja erityisesti sen City Portrait -mallia ja sen soveltuvuutta pyritään kuitenkin ottamaan käyttöön myös globaalissa etelässä.

Suomessakaan ei olla vältytty donitsitalouden sanomalta. Raworth teki viime kesänä etävierailun Jyväskylään, jonka jälkeen syksyllä järjestettiin työpajoja Jyväskylässä.

Janne S. Kotiaho Jyväskylän yliopistolta sanoi donitsitaloustyöpajan yhteydessä järjestetyssä luennossaan, että “Asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta ei

enää riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle.” Tarvitaan siis pikaista ja kokonaisvaltaista muutosta.

Pirkanmaalla on pidempään edistetty donitsitaloutta tutkimuksen ja kevään työpajojen merkeissä. Yhdessä Pirkanmaa ja Jyväskylä ovat muodostaneet Suomen Donitsitaloushankkeen, jonka tiimoilta Suomeen on perustettu oma Doughnut Economics Action Lab (DEAL).

Donitsitaloustiede on ennen kaikkea keskustelunavaus, jonka avulla saada pyörät pyörimään myös paikallistason päättäjien keskuudessa. Timo Järvensivu, kestävän ja verkostoituneen talouden tutkija kaavaili Tampereen työväenopiston järjestämässä luennossaan myös kasvuagnostismia, jopa talouskasvun vastaista talouslaskua.

Järvensivun kasvuajattelu tukee Raworthin näkemystä. Siinä vihreä talous ja vihreä kasvu olisi erotettava toisistaan.

Vihreän talouden tie on vielä mahdollinen, mutta prioriteettien tulisi muuttua päälaelleen, ympäristöpolitiikan tulisi tulla tärkeimmäksi poliittiseksi tavoitteeksi ja talous(kasvu)politiikan tulisi olla vasta kolmantena tavoitteena sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan jälkeen. Järvensivun näkemyksen mukaan markkinoiden lisäksi myös valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan tulisi toimia globaalisti, jotta tuo pikainen ja kokonaisvaltainen muutos olisi mahdollinen. Myös tuhoavasta työstä maksaminen tulisi lopettaa ja arvoa luovasta työstä maksaa enemmän.

17

ENNEN MUINOIN AFRIKASSA TEKSTI: TERHI RAIKAS, KUVA: IRJA REPO

Ajat ovat muuttuneet Ambomaalla ja kehitystä on tapahtunut hurjasti.

Eläköitynyt sairaanhoitaja ja lähetystyöntekijä Irja Repo muistelee menneitä, mutta tuntee myös nykyajan Angomaan.

M

onilla meistä nuorista on suvussaan vanhempia ihmisiä; mummoja ja vaareja, isotätejä ja -setiä jne. Niin kauan kuin näillä iäkkäämmillä läheisillämme on muisti tallella, kannattaa heitä jututtaa, sillä heillä saattaa olla menneestä elämästä sellaista tietoa, jota emme enää muualta saa. Niinpä olenkin teini-iästä lähtien piristänyt sekä omiani että nyt 96-vuotiaan isotätini Irja Revon viikonloppuiltapäiviä soittelemalla hänen kanssaan

ja kuuntelemalla tarinoita Afrikasta.

Ihminen saattaa löytää kohtalonsa mitä merkillisimmistä paikoista. Itse tunnen suurta noloutta joka kerta, kun juristipiireissä joudun tunnustamaan löytäneeni kutsumusammattini katsomalla teini-iässä vähän liikaa Kovaa lakia. Irja sen sijaan löysi kutsumuksensa lähteä lähetystyöhön Afrikkaan lukemalla noin kuuden vuoden iässä Suomen Lähetysseuran lehteä, jossa oli kuva Afrikassa käytössä olleista härkävankkureista. Kuva herätti Irjassa

kiinnostuksen lähetystyöhön ja lähetystyön sanomaan. Hän on niitä onnellisia, jotka ovat saaneet elämässä toteuttaa haaveensa: Irja nimittäin vietti vuodet 1955–1968 Afrikassa lähetystyössä sairaanhoitajana.

Härkien lisäksi Irja pääsi kokeilemaan Afrikassa ollessaan myös muita afrikkalaisia kulkuneuvoja. Ambomaalla, jossa hän työskenteli, oli vain vähän hevosia, mutta auton hajottua Irja joutui pyytämään hevosta lainaksi lähtiessään rokotusmatkalle. Nykypäi

18 vän rokotusdenialistit kauhistuisivat ajatusta, että isotätini rokotti tuon päivän aikana peräti 420 lasta. Totuus kuitenkin on, että hänen ja muiden Ambomaalla työskennelleiden sairaanhoitajien antamat rokotukset lapsille, mm. kurkkumätää, isorokkoa, tuberkuloosia ja poliota vastaan, takasivat sen, että kyseisten tautien esiintyminen lasten joukossa väheni.

”

Ambomaalla kansan keskuudessa tunnettiin apartheid, vaikka lähetystyöntekijät eivät sitä noudattaneet.

Miksi sitten noiden vuosikymmenten Ambomaalla vierasmaalaisten annettiin rokottaa lapsia, vaikka koulutus ja tieto oli vähäistä, kun taas nykypäivän koulutetussa Suomessa yhä enenevässä määrin ihmiset jättävät rokotuttamatta itsensä ja lapsensa?

Vastaus löytyy pelosta. Lähetteihin luotettiin: pelot hälvenivät, kun oppiminen lisääntyi.

Isotätini muistaa ambolaiset työstä innostuneina ja hyvinä oppimaan. Oppiminen ja koulutus ovatkin lähetystyön merkityksellinen elementti: jo vuonna 1908 saapui Irjan kertoman mukaan Suomesta Afrikkaan ensimmäinen naispuolinen lähetyslääkäri, jonka avustajaksi palkattiin ambolaisia. Pian ambolaisille pystytettiin sairaanhoito-oppilaitos, jota seurasivat myöhemmin sekä tyttö- ja poikakoulut että nais- ja miesseminaarit opettajaopiskelijoille. Irjan muistikuvan mukaan lähetystyöntekijät eivät sen sijaan erityisemmin olleet tekemisissä maan oikeusjärjestelmän kanssa. Hän osasi kertoa minulle senkin, että hänen aikanaan harjoitettiin vielä jonkin verran noitaoikeudenkäyntejä, mutta pääasiassa oikeudenkäytöstä vastasivat heimopäälliköt. Murhien ja muiden vakavien asioiden kyseen ollen mukana oikeudenkäytössä oli kuitenkin hallitus viranomaisineen.

Koska isotätini teki työnsä Afrikassa sairaanhoitajana, ei hänellä ole myöskään paljoa tietoa siitä, miten alueella suhtauduttiin

Irje Repo 95-vuotispäivänään kesäkuussa 2022 KUVA: TERHI RAIKAS

tuolloin aiheisiin, joista puhumme nykypäivänä ihmisoikeuksina. Selvää kuitenkin on, millainen näkemys lähetystyöntekijöillä oli ihmisoikeuksista, sillä onhan evankeliumin mukaan ihminen Jumalan luoma. Tärkeää Irjan mukaan kuitenkin oli, Ambomaalla kansan keskuudessa tunnettiin apartheid, vaikka lähetystyöntekijät eivät sitä noudattaneet.

Alue oli tosin reservaatti, jossa valkoihoiset eivät saaneet omistaa pysyvästi maata.

Namibian ns. poliisialueella sen sijaan oli vallalla apartheid: menneisyyden Yhdysvaltoihin ja Rosa Parksin bussitapaukseen onkin hyvin verrattavissa se, kuinka Namibian poliisialueella tummaihoiset joutuivat matkustamaan junien kolmosluokassa, ja isot kuormurit, joilla ihmisiä kuljetettiin, oli jaettu siten, että tumma- ja valkoihoisten välissä oli lauta-aita. Ambomaalla oli puolestaan määrätty etukäteen, minkä suuruista palkkaa ambolaisille saatiin maksaa. Irja kuitenkin totesi minulle tästä osuvasti, että säännöt ovat sitä varten, että ne voidaan ohittaa.

Juristina minun ei kenties tätä näkemystä tulisi erityisemmin arvostaa, mutta ihmisenä arvostan sitä varsin korkealle.

Irja kertoo seuranneensa aktiivisesti maan nykyoloja ja korostaa, että toiminta maassa on vireää, ja siellä etsitään jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Ammattijakauma on nykyisin alueella huomattavasti monipuolisempi, Onandjokwen sairaala, jossa isotätini oli mukana, on nykyisin yliopistosairaala, ja yhteiskunnallinen kehitys on ollut muutenkin monipuolista. Kirkko on toiminnassaan vilkas ja perustanut maahan paljon lastenkerhoja ja päiväkoteja. Työtä tehdään sen puolesta, että tulevaisuus Namibiassa olisi valoisampi, vaikka maassa ei olekaan mineraaleja, ja ilmastonmuutos tulee jatkossa vaikeuttamaan tämän kuivan maan viljelymahdollisuuksia entisestään. Katovuodet kohtasivat kansaa jo niinä vuosina, jolloin isotätini oli Afrikassa. Namibialaiset ovat kuitenkin Irjan mukaan ahkeria ja valmiita oppimaan.

19

HAASTATTELU: KEHITYSYHTEISTYÖ- JA ULKOMAANKAUPPAMINISTERI VILLE SKINNARI TEKSTI: TERHI RAIKAS, KUVA: ULKOMINISTERIÖ 

20 1. Koska lukijamme ovat nuoria, olisi mielenkiintoista kuulla, oletko itse nuo­ rempana ollut mukana hyväntekeväisyystai muussa järjestötoiminnassa? Jos olit, niin millaisessa?

Olen ollut nuoresta asti aktiivisesti mukana järjestötyössä. Vanhempani olivat aktiivisia järjestötyössä kotimaassa ja kansainvälisesti, isäni kansanedustajana v. 1980-2015 ja äitini mm. Punaisen Ristin työssä. Hyväntekeväisyystyötä olen tehnyt erityisesti lasten ja nuorten sekä harrastustoiminnan edistämiseksi.

Asuin opiskeluaikana ei puolilla maailmaa Euroopassa ja Aasiassa ja silloin pääsin näkemään läheltä kehittyvien maiden tarpeita ystäväpiirin kautta. Se on auttanut ymmärtämään ja toimimaan ministerinä.

Samoin pitkä kokemus kaupasta ja viennistä. Nyt kehityspolitiikka on monella tavalla uuden edessä. Haasteet ovat niin valtavat.

2. Miten kuvailisit ympäristökysymys­ ten huomiointia nykyisessä kehitysyhteis­ työssä?

Ympäristökysymykset huomioidaan läpileikkaavasti, erityistoimin ja valtavirtaistamalla: Suomi rahoittaa erityisesti ympäristökysymyksiin keskittyviä hankkeita, rahastoja ja järjestöjä. Suomi varmistaa ympäristökysymysten tulevan huomioiduksi kaikessa kehitysyhteistyössä eli varmistetaan, ettei hankkeilla tai toiminnalla ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja toisaalta edistetään ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja ratkaisuja.

3. Suomen ilmastopolitiikkaa nimite­ tään usein maailman kunnianhimoisim­ maksi. Pyritäänkö kehitysyhteistyön turvin tietoisuutta ilmastoaiheista levittämään kehittyviin maihin?

Suomen kunnianhimoinen ilmastotavoite itsessään on herättänyt hyvin paljon mielenkiintoa maailmalla ja toiminut inspiraationa myös monelle kehittyvälle maalle.

Olemme aktiivisesti pyrkineet jakamaan Suomen esimerkkejä ja ratkaisuja sovellettavaksi myös kehittyvissä maissa. Suomen edustustot maailmalla ovat järjestäneet lukuisia ilmastoaiheisia tapahtumia ja etsineet yhdessä kehittyvien maiden kanssa

niille sopivia ratkaisuja.

Suomen tukemat kansalaisjärjestöt levittävät tietoisuutta ilmastonmuutoksesta kehittyvissä maissa ympäri maailmaa ja yhteiskuntien eri tasoilla. Järjestöt tavoittavat viesteillään myös syrjäisillä alueilla eläviä ja muun viestinnän katveeseen jääviä kohderyhmiä. Moni järjestö kouluttaa ja tiedottaa ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä, esimerkiksi Suomen Punainen Risti lisää tietoisuutta luonnonkatastrofeihin varautumisesta.

Suomen Somalia-verkosto lisää ilmastotietoisuutta yhteisöissä, kouluissa, yliopistoissa ja paikallishallinnossa. Taksvärkin ohjelmassa puolestaan koulutetaan nuoria ja opettajia, jotka levittävät tietoa ilmastonmuutoksesta edelleen kouluissa ja yhteisöissä.

Siemenpuu-säätiön hankkeissa vahvistetaan kansalaisten tietämystä ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä oikeuksistaan sekä kykyä vaatia niitä. KIOS vahvistaa ihmisoikeuspuolustajien ilmasto-osaamista, kun taas Vikes kumppaneineen tekee kansainvälistä ilmastojournalismia.

4. Ohjataanko kehitysyhteistyön resurs­ seja enemmän ”palkinnoksi” niille, jotka ottavat ympäristön huomioon, vai tueksi niille, jotka eivät vielä ota ympäristöä huo­ mioon ja voisivat kehitysyhteistyövaroin niin tehdä?

Hyvä kysymys, mutta ei kuitenkaan kummallakaan näistä tavoista. Suomi toimii hallitusohjelman ja kehityspoliittisen selonteon mukaisesti Suomelle tärkeillä painopistealueilla, joista yksi on ”ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö”. Suomi tekee pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja suurin osa Suomen rahoituksesta kanavoituu ns. yleistukena monenkeskisten rahastojen, YK- ja muiden kansainvälisten järjestöjen sekä kehityspankkien kautta. Kahdenvälisiä hankkeita toteutetaan kumppanimaiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta valituilla sektoreilla.

Lisäksi on kysyntäperusteista rahoitusta, esimerkiksi kansalaisjärjestöille ja yrityksille; nämä voivat hakea rahoitusta itse määrittelemilleen sektoreille. Kaikessa kehitysyhteistyössä pitää huomioida ympäristönäkökulmat vähintäänkin niin, ettei ympäristölle

aiheudu haittaa.

5. Millaisia ympäristökysymyksiä suo­ malaisella kehitysyhteistyöllä nykypäivänä edistetään?

Ilmansaasteet ovat merkittävä ongelma.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jopa 99 % maailman väestöstä hengittää ilmaa, joka ei vastaa WHO:n ilmanlaadulle asettamia raja-arvoja. Yli 4 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti johtuen ulkoilman saastuneisuudesta ja noin 3,8 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti liesien ja polttoaineiden sisätiloissa aiheuttaman savun johdosta. Suomen kehitysyhteistyörahoituksella on parhaillaan käynnissä hankkeita, joissa Ilmatieteen laitos auttaa maita parantamaan ilmanlaadun mittausta ja seurantaa esimerkiksi Vietnamissa, Ruan-

21

Kirkon Ulkomaanavun työtä tehdään paljolti Suomen valtion kehitysyhteis­ työrahoituksella. Tällä mahdollistetaan monille lapsille mahdollisuus koulun­ käyntiin mm. Myanmarissa. Kuvassa oppilaita oppitunnilla Yangonissa 2020.

KUVA: SAARA MANSIKKAMÄKI

dassa, Keniassa ja Tansaniassa, Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa.

Meteorologiaan keskittyviä hankkeita toteutetaan kaikissa edellä mainituissa maissa sekä lisäksi Sudanissa, Etiopiassa, Nepalissa ja Uzbekistanissa. Suomalainen huipputeknologia on tällä saralla maailman kärkeä ja etenkin Vaisala Oyj:n rooli on keskeinen.

Veden laatuun liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen asiantuntemuksella parhaillaan esimerkiksi Kolumbiassa, Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa. Geologian Tutkimuskeskuksen asiantuntemuksella tuetaan luonnonvarojen kestävän hallinnan kehittämistä geoinformatiikan avulla Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa.

Kahdenvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita esimerkkinä Tansanian metsähankkeet, joissa laaditaan myös kestävän maan-

käytön suunnitelmia. Monissa Suomen rahoittamissa vesihankkeissa, esimerkiksi Nepalissa, edistetään myös valuma-alueiden ja vesivarantojen kestävää käyttöä, vaikka niiden pääasiallinen tavoite on vesi- ja sanitaatioratkaisut.

Monet kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä ruohonjuuritasolla luonnon monimuotoisuuden suojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi.

Monenkeskisessä ympäristöön liittyvässä kehitysyhteistyössä Suomi tukee mm.

Maailman ympäristörahastoa (Global Environment Facility, GEF). GEF:n tarkoituksena on saavuttaa globaaleja ympäristöhyötyjä tukemalla kehitysmaiden ympäristötoimia.

GEF toimii viidellä temaattisella pääalueella: luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti), ilmastonmuutoksen hillintä, kansainväliset vedet, kemikaalit ja jätteet sekä maaperän

köyhtyminen. GEF toimii virallisena rahoitusmekanismina mm. biologisen monimuotoisuuden yleissopimukselle (Convention on Biological Diversity), Tukholman sopimukselle, aavikoitumissopimukselle (UNCCD) sekä elohopeasopimukselle (Minamata).

Myös YK:n ympäristöohjelma UNEP sekä Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ovat Suomelle tärkeitä yhteistyökumppaneita, joille Suomi kanavoi yleistukea.

6. Millä tavoin ympäristöön liittyvissä kehitysyhteistyöprojekteissa valitaan, mitä kohteita lähdetään kehittämään?

Kaikessa kehitysyhteistyössä lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat suunnitelmat ja tarpeet sekä hankkeiden tuloksellisuus, avoimuus ja vastuullisuus. 

22

Gita Devi Sarki on yksi Kirkon Ulkomaanavun avunsaajista. Hän pystyi Kirkon Ulkomaanavun tuella aloittamaan miehensä kanssa oman vihannesfarmin. KUVA: KIRKON ULKOMAA

7. Tekeekö Suomi esim. pohjoismaiden kanssa yhteistyötä, jotta suuremmissa kehi­ tysyhteistyöhankkeissa saadaan resurssit kasaan hankkeen aloittamiseksi tai lop­ puun saattamiseksi?

hyvien käytänteiden, innovaatioiden jne. skaalaamiseksi laajemmalle, sekä jo alun perin liittymällä suurempiin useamman avunantajan kokonaisuuksiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi Nepalissa Suomen suurin kahdenvälinen vesivarainhoitohanke Suuri osa Suomen kehitysyhteistyö- on päättymässä tänä vuonna. Hankkeen rahoituksesta kanavoituu ns. yleistukena tulosten kestävyyden ja toiminnan turvaamonenkeskisten rahastojen, YK- ja muiden miseksi hankkeen puitteissa aloitettujen kansainvälisten järjestöjen sekä kehityspank- arvoketjujen edistämistä jatketaan Saksan kien kautta. Näitä rahoittavat myös muut toteuttamassa hankkeessa, jota myös Suomi pohjoismaat. Pohjoismailla on myös oma ja EU rahoittavat. yhteinen kehitysrahastonsa Nordic Development Fund, joka toiminta keskittyy ilmaston8. Missä määrin kehitysyhteistyössä muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tehdään yhteistyötä ympäristö- ja ilmas­ tukemiseen kehittyvissä maissa. totieteilijöiden kanssa?

Lisäksi teemme laajasti yhteistyötä myös Suomen tukemissa hankkeissa syntyneiden Hyvä esimerkki on institutionaalisen

yhteistyön instrumentti, jossa suomalaiset valtion virastot vahvistavat kumppanimaiden vastaavien virastojen kapasiteettia koulutuksen ja teknisen avun kautta. Tällaisia hankkeita toteuttavat esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen (IL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) asiantuntijat.

Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös yliopistojen tutkimus- ja opetusyhteistyötä kehitysmaiden kanssa Suomen Akatemian toteuttamien hakujen kautta. Mukana on myös ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyviä tutkimushankkeita esimerkiksi Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston, Turun yliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

23

ANAPU/ UMA BISTA

9. Onko jokin Suomen kehitysyhteistyö­ kohteista sellainen, josta tunnet erityistä tyytyväisyyttä? Jos on, niin mikä?

Työpaikkojen luominen nuorille kehitysmaihin ja ammatillisen koulutuksen sekä osaamisen kehittäminen on ollut minulle kaikkein tärkeintä koska se luo pohjaa yhteiskuntien kestävälle kehitykselle.

10. Onko kehitysyhteistyössä alettu ottaa huomioon tulevaa ilmastopakolai­ suutta? Jos on, niin millä tavoin?

Kehityspolitiikka ja -yhteistyö ovat ulkoja turvallisuuspolitiikan välineitä, joilla voidaan vaikuttaa monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin

sekä tukea alueellista vakautta ja kehitystä olosuhteiden pakosta aiheutuvan muuttoliikkeen vähentämiseksi. Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ja luonnon monimuotoisuuden kato aiheuttavat kehittyville maille suuria ongelmia ja koettelevat niiden kantokykyä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato rapauttavat taloudellisen toiminnan perustaa ja niillä on merkittävä vaikutus monien maiden ruokaja ravitsemusturvaan sekä veden ja energian saantiin. Nämä tekijät lisäävät pakolaisuutta, muuttoliikettä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä konflikteja ja myös riskiä eläinvälitteisille pandemioille.

Tukemalla kehittyvien maiden demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion vahvistamista, taloustilanteen ja työllisyyden kohentamista sekä kestävän kehityksen edistämistä vahvistamme monin tavoin kehittyvien maiden ja niiden lähialueiden kantokykyä ja turvallisuutta, ja siten ihmisten mahdollisuuksia elää ja työskennellä kotimaissaan.

Hyvä esimerkki ilmastopakolaisuuteen vaikuttavasta ennaltaehkäisevästä toiminnasta on kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalveluiden vahvistaminen. Suomen kehitysyhteistyö meteorologian alalla on maailman huippua. Suomen rahoituksella ja Suomen Ilmatieteen laitoksen (IL) asiantuntemuksella yli 50 kehittyvän maan hydrometeorologian laitokset ovat kehittäneet sää- ja ilmastopalvelujaan sekä ennakkovaroitusjärjestelmiään.

Suomen antamalla humanitaarisella avulla tarjotaan kodeistaan pakenemaan joutuneille ihmisille tarpeellista suojaa, suojelua ja muuta hätäapua.

Monet kansalaisjärjestöt tekevät myös ilmastopakolaisuuden parissa töitä, joko vahvistaen paikallisia elinkeinoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, jotta pakolaisiksi ei tarvitsisi lähteä, tai tekemällä työtä ilmastopakolaisten aseman ja toimeentulon parantamiseksi.

Suomen kehitysyhteistyö pyrkii siis vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mm. ilmastonmuutokseen sopeutumistoimiin suunnatulla yhteistyöllä ja rahoituksella. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi sopeutumistoimet ovat keskeinen osa niiden maiden ja yhteisöjen auttamista, jotka

ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksien osalta haavoittuvassa asemassa. Monenkeskisen kehitysyhteistyön saralla Suomi tukee mm.

Maailman ympäristörahaston alaisuudessa olevaa vähiten kehittyneiden maiden rahastoa, jonka tehtävänä on tukea sopeutumishankkeita vähiten kehittyneissä maissa.

11. Ilmastonmuutoksen seurauksena maailmaa uhkaa ruokapula. Voidaanko kehitysyhteistyöllä vaikuttaa siihen, että kehittyvien maiden ruoantuotanto saa­ daan mukautettua niin, että ruokapulaa voidaan vähentää?

On tärkeää varmistaa, että kehittyvien maiden ruuantuotanto pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Tähän tarvitaan maatalousneuvonnan ja -investointien sekä viljelijäjärjestöjen tukemista, jotta viljelijät siirtyvät käyttämään ilmastoviisaita viljelymenetelmiä.

Nämä lisäävät kestävästi satoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, mutta myös vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Tärkeää on myös kehittää maataloustuotteiden arvoketjuja ja ruuan jalostusta, jotta ruokaa saadaan sujuvasti markkinoille ja vältetään samalla ruokahävikkiä.

12. Onko Suomelle tulossa lähitulevai­ suudessa jotain uusia ympäristöön liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita?

Suomi tekee kehitysyhteistyötä kumppaneidensa kanssa pitkäjänteisesti. Vuotta 2022 on kutsuttu ympäristön ”supervuodeksi”, sillä tänä vuonna järjestetään YK:n ympäristökokous, biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous sekä ilmastohuippukokous COP-27 Egyptissä. Itse isännöin taannoin Lahdessa kansainvälisen ministerikokouksen ilmastorahoituksesta. Suomi on vuonna 2022 vahvistamassa ympäristöyhteistyöhön suunnattua tukeaan.

13. Mitä pitäisit itse tärkeimpänä ja mil­ laisiin ympäristökysymyksiin haluaisit itse panostettavan eniten kehitysyhteistyössä?

Energia-alan kestävät ratkaisut on tehtävä nyt eikä myöhemmin. Samoin luonnon monimuotoisuus.

24

25

SNÄRJIGA SYSTEM TEXT: VILLE GUSTAFSSON, ÖVERSÄTTNING: LINNEA PARKATTI, BILD: DEVA DARSHAN/ UNSPLASH

Konsumtion och konsumtionsprodukter har mångfacetterad påverkan på försörjning, samhälle och miljö. Systemtänkande hjälper att uppfatta dessa mångdimensionella problem och deras möjliga lösningar.

Ö

verkonsumtion. Klimatförändring. Biodiversitetsminskning.

Ord som vi hört i medierna nästan dagligen, så ofta att deras betydelse blivit avtrubbad och fallit i undermedveten glömska ur vägen för mera brådskande vardagliga saker som familj, karriär och att få mat på bordet. Till dessa termer finns säkerligen lika många synvinklar och sätt att påverka som det finns människor.

Alla har inte intresse att påverka och en del har inte möjlighet. Det finns också de som inte har någondera och de som har båda.

Det finns också olika uppfattningar om hur dessa problem ska lösas. En del tror att lösningen kommer att vara den gröna omställningen, andra tror att marknadskrafterna eller teknologin kommer att lösa problemen. Många tycker att den internationella och nationella lagstiftningen borde vara mera begränsande och styrande; beskattning och stöd borde användas för att på ett effektivt sätt stödja den gröna omställningen. Å ena sidan finns det “Någon” som borde fixa allting och å andra sidan borde varenda en fundera på sitt konsumerande och göra vad hen kan. Å ena sidan vill man ha förändring, å andra sidan vill man inte avstå från sitt konsumerande, sin diet eller sina möjligheter till ett lönsamt företagande.

Ofta måste man välja antingen miljön eller sin försörjning.

Oberoende kommer förändringarna inom så klimatet som inom ekonomin att vara drastiska under de kommande årtiondena och ännu långt efter det. Enligt World Wildlife Fund var finländarnas överkonsumtionsdag den tionde april år 2021. Världens överkonsumtionsdag har ägt rum i juli-augusti de senaste åren. Finländarnas konsumtions-

vanor skulle med andra ord kräva över tre jordglobars resurser och världens över en och en halv glob för att konsumtionen skulle vara ekologiskt hållbar. I verkligheten är dock lösningen inte så enkel. Inte fastän vi skulle hitta en halv jordglob till någonstans ifrån.

Naturresurserna sätter gränserna men de ekonomiska och sociala aspekterna måste

”

“En lösning i en dimension leder ofta till förvärrade problem i andra dimensioner” också beaktas.

Vid sidan av sina andra uppgifter visualiserar bland annat Rilli Lappalainen, chef för hållbar utveckling vid utvecklingsarbetets takorganisation Fingo och ordförande inom Europas utvecklingsarbetets takorganisation CONCORD, systemtänkande och hållbar utveckling via mat. Han var på Maailma kylässä festivalen den tjugonionde maj och talade om “Systematik i varukorgen”.

Lappalainen väljer den välkända växten potatis som exempel men tanken kunde tillämpas på vilket livsmedel som helst. Till potatisen hör förutom biologiska system (energi och näring till människorna, växande, gödsel, bevattning, jordmån) också samhälleliga och sociala system t.ex. jordägande, arbete, försörjning, transport, detaljhandel och konsumtion.

Olika aspekter bygger upp system som växelverkar med andra system. Med detta i

åtanke kan man studera olika helheter och deras delar, liksom också deras växelverkan med varandra på ett mångsidigt och komplett sätt, och således uppfatta vilka faktorer - orsaker och konsekvenser - som står i vägen för t.ex. hållbar utveckling.

I det här systemet påverkar allting allting.

Hållbarhetens huvuddimensioner - natur, ekonomi, människan - är alla kopplade till varandra på så sätt att förändringar i en dimension påverkar de andra dimensionerna och således dynamiken i hela systemet. Detta kallas komplexitet och snärjiga problem (fi viheliäiset ongelmat) då en lösning i en dimension ofta leder till förvärrade problem i andra dimensioner. Till exempel skulle ett snabbt avskaffande av fossila bränslen få katastrofala följder inom ekonomin och tryggandet av mat. Dessa typer av balansgång är en del av ett mångdimensionellt beslutsfattande. Ofta måste man välja mellan två eller flera operfekta lösningar eller till och med mellan dåliga alternativ. I beslutsfattandet påverkar bland annat värderingar, ens egen världsbild och de ekonomiska möjligheterna.

Enligt Lappalainen behöver det dras i många olika spakar för att lösa problemen.

I individers, familjers, hushålls, bekantas och vänners kretsar kan man försöka främja hållbarhetstänket genom att diskutera och föregå med gott exempel. Då folket blir mera medvetet kommer beslutsfattarna också inom kort att måsta agera. Å andra sidan måste uppmuntran och press (de kända käpparna och morötterna) för att främja en hållbar livsstil också komma “uppifrån ner”.

För att minska (över)konsumtionen krävs ytterst omfattande åtgärder. Konsumtionen är en mycket viktig del av ekonomin och påverkar

26

”

efterfrågan stiger på produkter på ett annat håll i världen. Detta leder till att priserna där höjs och förbättrar livsvillkoren där. Detta “Ofta måste man välja syns tydligt när det kommer till kaffe, Braantingen miljön eller sin siliens dåliga skördar gynnar befolkningen på Papua-Guinea. Trots att konsumtionen försörjning.” inte skulle minska märkbart kan pengar och material färdas olika vägar. De finska konsumenterna kanske märker att kaffet blivit aningen dyrare medan brasilianarna måste hur samhället fungerar och uppehålls. Kon- komma på andra sätt att försörja sig. sumtionsförändringar påverkar försörjningen Ekonomi- och samhällssystemen är oundvärlden över som i sin tur är hårt anknuten vikligen på väg att förändras. Ska de gamla till den materiella verkligheten det vill säga klossarna tvingas in i de nya hålen, eller ska naturresurser och klimatet. Dåliga skördar hela klosslådan förnyas? Det enda vi med leder lokalt till att livet försämras märkbart säkerhet vet är att växtverk är att väntas. för jordbrukarna och resten av människorna som får sitt bröd från produktionskedjan. Å andra sidan leder det minskade utbudet och de höjda priserna på ett håll i världen till att

KÄLLOR: Karl Enqvists kolumn - Joku Muu hoitaa vihreän siirtymän WWF, 2021, överkonsumtion: https://wwf. fi/uhat/ylikulutus/ Bäckstrand, K., & Lövbrand, E., 2019. The road to Paris: Contending Climate Gover­ nance Discourses in the Post-Copenha­ gen Era. Journal of Environmental Policy & Planning.

TEXT: PIEK PIETILÄINEN

OPINION: ORDINARY RUSSIANS ARE NOT TO BLAME FOR THE WAR IN UKRAINE

O

n the 24th of February 2022 Russia began a full scale invasion on Ukraine, starting one of the largest conflicts in Europe in decades. The invasion is a continuation of the conflict that started in 2014 when Russia occupied Crimea. This shook Europe, but also made it more united than before as various countries have expressed their support and taken in refugees from Ukraine in addition to imposing sanctions on Russia.

It is important to remember though that ordinary Russian people are not to blame for this and they also suffer from this situation.

Several protests have taken place in Russia, whilst the government is trying to silence any opposition.

giving money to trustworthy charities, such as the Red Cross, Kirkon Ulkomaanapu or Unicef. The most important thing is to make sure that the charity is trustworthy and the money is actually used to help the people in need. There is also the possibility to help via material help through Ukrainian Association of Finland (Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa). They have specific lists of useful items that are desired for donations.

These lists also help to avoid the donation of unnecessary items.

mother’s old colleagues have felt like they have lost everything they have ever worked for. Not only has money lost its value, but Russia has also become more isolated and the little freedom of speech they have had previously has been stripped away.

Families have also been broken due to the government’s politics as older people only get their news from government approved TV. This has led to situations where rather than believing their own family who live in Finland, the elderly believe the government propaganda. These are some of the experiences I have heard from people I know.

What we need to remember is that there is Effects of the war no room for hate for ordinary Russians who The war obviously affects the whole of live in Finland. Vladimir Putin and his circle Europe as well as many people on a very of people near to him are the ones solely personal level, whether someone has rela- behind this aggression. tives in Ukraine or Russia or just otherwise Lastly it is important in these dark times How can we help? has been affected by the war. As a person to be kind, united and help one another and These can be very stressful times and who has lived in Russia and still has friends not to lose hope even if things seem bad, you might feel like you cannot help, howe- who either have relatives or still live there with help from as many people as possible. ver there are ways in which you could help I can tell you about some effects the war If we all work together, times can and will the Ukranians in need, for example simply has had on ordinary Russians. Many of my get better.

ARVOSTELUT 27

MAAILMAN YMPÄRI 50 VUODESSA

Tampere-talon näyttelyssä oli paljon kuvia Rauli Virtasen mat­ koilta. Yhtenä vaikuttavimmista kuvakollaasi aivan tavallisista ihmisistä ympäri maialman. KUVA:TERHI RAIKAS

Saigonista Kiovaan: Rauli Virtanen 1972- laivamatkalle Etelä-Amerikkaan, ja tämän 2022, Tampere-talo maailmaa avartavan seikkailun myötä hän lopulta kasvoi koko Suomen tuntemaksi ulkomaankirjeenvaihtajaksi, jonka kokemukoimittamisesta, eri kulttuureista, sia Tampere-talon näyttely havainnollisti poliittisesta historiasta ja konflik- hätkähdyttävästi. Seinillä oli kuvia niin eteteista kiinnostuneena Rauli Virta­ läsudanilaisista kodinturvajoukoista, afriknen on ollut julkisuuden henkilöistä kalaisista lapsisotilaista kuin korkean tason ehdoton idolini jo vuosia. Niinpä suuntasin poliitikoistakin. vanhempieni kanssa helteisenä heinäkuun päivänä Hollolasta Tampereelle katsomaan Tampere-taloon heinäkuun alusta elokuun puoliväliin siellä olevaa näyttelyä Saigonista Jo pelkästään se fakta, Kiovaan: Rauli Virtanen 1972–2022. Olimme että Virtanen on käynyt sikäli onnekkaita, että tuona päivänä Virtajokaisessa maailman nen oli itse kertomassa näyttelystään – ja elämästään. itsenäisessä maassa, Jo pelkästään se fakta, että Virtanen on kiehtoo. käynyt jokaisessa maailman itsenäisessä maassa, kiehtoo. Ostin Tampere-talosta Ei voi kuin todeta, että tämä nykyajan Virtasen teoksen Reissukirja saadakseni Phileas Fogg on nähnyt elämässä paljon. siihen Virtasen nimmarin ja syventyäkseni Sekä näyttelyssä että Virtasen kirjassa tuleparemmin tämän mielenkiintoisen miehen vat koskettavalla tavalla esiin ihmiskunnan tarinaan. Tällainen maalaiskylässä kasvanut hyvyyden ja pahuuden ääripäät. Yhtäältä harrastelijatoimittaja lumoutui kuullessaan, poliittinen historia on täynnä julmia diktaatkuinka Virtanen on lähtöisin hyvin läheltä toreita, jotka pakottavat lapset sotimaan ja kylää, jossa olen itse viettänyt lapsuuteni. pukevat naiset burkiin, mutta samalla tavalliTavallinen nuorukainen lähti 60-luvun lopulla nen ihminen jakaa vähästäänkin auttaakseen

T

”

niin lähimmäistään kuin ventovierastakin.

Kuvat Ukrainasta muistuttavat, että pahuus ei koskaan poistu maan päältä, mutta jokaisen Virtasen kuviin ja tarinoihin tutustuvan pitää muistaa, että sama pätee hyvyyteen.

Näyttelyn ehdottomasti koskettavin kuva onkin kuva, jossa on koottu ihmisiä ympäri maailmaa. Tavalliset ihmiset vauvasta vaariin ympäri maailmaa eri kulttuureista osoittavat, kuinka me kaikki lopulta olemme vain ihmisiä. Myös ennen näyttelyä käymäni keskustelu Virtasen kanssa osoitti mielenkiintoisen seikan siitä, kuinka ihmiset eri kulttuureista voivat elää rauhassa ja auttaa toisiaan sotimisen sijaan, jos vain haluavat: tässä lehdessä on 12 vuotta lähetystyössä olleen Irja Revon haastattelu, ja kävi ilmi, että Virtanen on ollut eteläafrikkalaisia sissejä piilossa sairaalassa Engelassa, joka sijaitsee lähellä Angolan rajaa nykyisen Namibian puolella. Sairaalassa, jonka alkuvaiheissa Irja Repo oli vahvasti mukana. Virtasen elämäntarina osoittaakin, kuinka maailma on loppupeleissä varsin pieni paikka, mutta jos suhtautuu siihen avoimesti, sieltä löytää aina jotain uutta. Virtasen elämänasenne tekikin sekä näyttelystä että Reissukirjasta tutustumisen arvoisen.

KEVÄÄN 2023 CHANGEMAKER-VIIKONLOPPU PALTAMOSSA 14.-16.4.2023

SEURAA CHANGEMAKERIA Kaikista ajankohtaisimman tiedon verkoston toiminnasta löydät changemakerin nettisivuilta osoitteesta changemaker.fi. Nettisivujen lisäksi löydät meidät Facebookista, Instagramista, Twitteristä sekä TikTokista!

KUVA: NETFLIX

Haluaisitko mukaan Changemakerin toimintaan, mutta et tiedä mistä aloittaa?

Kahdesti vuodessa järjestettävät Changemaker-viikonloput ovat mitä parhain tapa tutustua verkostoon ja muihin maailman muuttamisesta kiinnostuneisiin nuoriin!

Kevään 2023 Changemaker-viikonloppu järjestetään Paltamossa Kainuun opistolla 14.-16. huhtikuuta.

Changemaker-viikonloppu on tarkoitettu 13–35-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia lisää yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kehityskysymyksistä. Viikonloppuun voit osallistua, vaikka sinulla ei olisi ennakkotietoja verkostosta tai käsiteltävistä aiheista. Mukaan ovat tervetulleita sekä vanhat aktiivit että uudet toiminnasta kiinnostuneet!

Ilmoittautuminen viikonloppuun aukeaa maaliskuussa 2023.